PROJEKTISUUNNITELMA LÄHIVOIMALA

Transkriptio

1 PROJEKTISUUNNITELMA LÄHIVOIMALA Osallisuus ja yhteisöllisyys alueen voimavaraksi

2 Projektisuunnitelma Sivu 2/14 Sisällysluettelo 1 Projektin lähtökohdat ja tarve Kohderyhmät ja edunsaajat Tavoitteet Tuotokset Toteutustapa Työsuunnitelma Resurssit Projektin riskitekijät Projektiorganisaatio ja johtamismalli Seuranta ja arviointi...14

3 Projektisuunnitelma Sivu 3/14 1 Projektin lähtökohdat ja tarve -hanke on yksi kolmesta vuonna 2013 aloittaneista Tampereen kaupungin joustavista lasten ja nuorten palvelupiloteista. Hankkeen tavoitteena on osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen Tampereella, erityisesti Annala- Kaukajärvi alueella. Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen ( ) on esittänyt huolensa asuinalueiden eriytymisen kehityskulkuun liittyen. Viitanen on nostanut esiin viisi näkökulmaa lähiöiden kehittämiseen; kehittyvä lähiö, elävä lähiö, kaikkien lähiö, turvallinen lähiö ja tulevaisuuden lähiö. Viitasen mukaan elävä lähiö tarvitsee hyvät palvelut, muun muassa tasaarvoinen koulu ja tuttu kirjasto, jossa käydä ja viettää aikaa on turvattava jatkossakin. Eriarvoistumisen ehkäisy on yksi hallituksen tärkeistä tavoitteista. Viitasen mukaan asuinalueiden tasa-arvoisuus, yhteisöllisyys ja osallistuminen oman asuinalueen kehittämiseen ovat avainasemassa eriarvoistumisen ehkäisyssä. Myös alueiden turvallisuuteen ja terveellisyyteen tulee kiinnittää huomiota, jotta jokainen voi kokea alueen omakseen. Tampereen uusi kaupunkistrategiassa Yhteinen Tampere Näköalojen kaupunki perustuu yhdessä tekemiseen sekä rohkeaan, perinteisen sektoriajattelun haastavaan toimintaan. Siinä korostuvat perheiden, yhteisöjen ja asukkaiden merkitys turvallisen arjen rakentajina sekä kannustaminen omaehtoiseen toimintaan ja yrittämiseen. Lisäksi hallitusohjelmassa (2011) painotetaan lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien lisäämistä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäämistä siten, että ennaltaehkäisevä toiminta ja asiakkaan asema korostuu. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tulee edistää eri peruspalvelujen saumattomalla yhteistoiminnalla. Näihin haasteisiin hanke pyrkii osaltaan vastaamaan uusia toimintamuotoja mallintamalla. Hanke kohdistuu alkuvaiheessa Annalan ja Kaukajärven alueelle. Kaukajärven asuinalue on voimakkaasti kahtiajakautunut. Sosiaali- ja terveyspalveluissa lapsiperheiden tuen tarve näkyy selvästi. Alueella asuu paljon hyvin toimeentulevia perheitä, mutta vastaavasti alueella on todettu paljon mielenterveys- ja päihdeongelmia. Myös lastensuojeluilmoituksia tehdään suhteellisesti enemmän kuin muissa Tampereen kaupunginosissa.

4 Projektisuunnitelma Sivu 4/14 Resurssipula on arkipäivää ja eri viranomaiset ovat esittäneet huolensa nykyisten perheisiin kohdistuvien tukitoimenpiteiden riittämättömyydestä. Tarve n kaltaiselle hankkeelle, jossa moniammatillisten ja poikkihallinnollisten toimintamallien kehittäminen yhdessä alueen asukkaiden kanssa, on noussut arjen kokemuksista. käynnisti toimintansa elokuussa 2013 Annalan alueella tavoitteena löytää uusia yhteistyön muotoja varhaiskasvatuksen, avoimen kerhotoiminnan, esi- ja alkuopetuksen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan välillä. Samaan aikaan koulun pihapiirissä sijaitsevien nuorisotilojen käyttöastetta haluttiin tehostaa. Syksyn 2013 ajan teki tiivistä yhteistyötä kulttuuri ja vapaa-aikapalveluiden hallinnoiman, lapsiperheille suunnatun, asuinalueeni Annala - Kaukajärvi asiakaslähtöisen pilotin kanssa. Näiden kahden hankkeen tavoitteiden samansuuntaisuudesta johtuen vuoden 2014 alusta Annala-Kaukajärvi aluepilotti siirtyi hallinnollisesti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueelle ja se yhdistettiin osaksi hanketta. Kiilakosken ym. (2012) mukaan osallisuus on todellisen vastuun kantamista ja saamista oman, toisten ja koko yhteisön toimintakyvystä. Lisäksi se on sitoutumista yhteisten asioiden parantamiseen. Osallisuudessa keskeistä on että yksilöille, ryhmille ja kollektiiveille annetaan mahdollisuus toimia ja että heidän mielipiteillään on merkitystä. Keskeistä on myös vallan antaminen ja jakaminen sekä mahdollisuus muuttaa yhteisöä, johon kuuluu. Osallisuuteen kuuluu myös oikeus omaan identiteettiin ja arvokkuuteen osana perhettä, ryhmää, yhteisöä, yhteiskuntaa tai ekosysteemiä. hankkeen keskeisenä tavoitteena on parantaa alueen hyvinvointia lisäämällä asukkaiden osallisuutta lähipalvelujen suunnittelussa. Erilaisten sosiokulttuuristen toimintojen avulla pyritään siihen, että asukkaat löytäisivät omat voimavaransa ja ottaisivat entistä enemmän vastuuta omasta ja myös naapurien hyvinvoinnista. Hankkeen keskeisiä toimijoita ovat nuorisopalvelut, varhaiskasvatus ja perusopetus, lapsiperheiden sosiaalityö, lasten kulttuuripalvelut, kirjasto, liikuntapalvelut, Liikkuva koulu hanke sekä alueen asukkaat.

5 Projektisuunnitelma Sivu 5/14 2 Kohderyhmät ja edunsaajat Projektin ensisijaisena kohderyhmänä ja edunsaajana ovat Kaukajärvi - Annala -alueen lapset ja nuoret perheineen. Edunsaajana on myös kuntaorganisaatio. Eri toimijoiden välinen yhteistyö lisää kustannustehokkuutta. Mahdollisuus osallistua oman asuinalueensa kehittämiseen lisää yhteisöllisyyttä sekä alueen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvinvoivat vanhemmat jaksavat huolehtia lapsistaan paremmin ja tämä heijastuu koko perheen hyvinvointina. Alla oleva kuvio kertoo, miten hanke on organisoitu ja miten eri ryhmät ovat sidoksissa toisiinsa. Seurantaryhmä yhteistyö 3 Tavoitteet Projektin tavoitteena on lisätä lapsiperheiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä niin, että lastensuojelutarve alueella laskee merkittävästi. Tavoitteeseen pyritään luomalla kustannustehokas, eri toimijoiden välinen yhteistyömalli tukemaan lapsiperheiden palveluja. Projektissa kehitetään myös alueellisia lastenkulttuuripalveluja muun muassa lapsiperheiden sosiaalityön kanssa. Tavoitteena on sosiokulttuurinen vahvistaminen sekä paikallisidentiteetin ja yhteisöllisyyden tunteen syntyminen.

6 Projektisuunnitelma Sivu 6/14 Projektin tavoitteet voidaan jakaa myös kahteen osa-alueeseen, jossa korostuvat alueen asukkaan näkökulma ja palveluntuottajan näkökulma. Asukasnäkökulma 1. Kehitetään palveluja asuinalueella sekä lasten ja nuorten oppimisympäristöissä (esimerkiksi viihtyisät koulujen pihat ja harrastustoiminta) 2. Kehitetään ja vahvistetaan ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen työmuotoja toimijoiden ja asukkaiden välisellä kumppanuudella. 3. Lisätään asukkaiden osallisuutta toiminnan suunnittelussa, jolla pyritään yhteisöllisyyden tunteen kasvattamiseen (ydinryhmä). 4. Vahvistetaan tarjottavaa tukea lapsiperheiden vaikeisiin elämäntilanteisiin. Palveluntuottajan näkökulma 1. Monialaista yhteistyötä lisätään ja resursseja yhdistetään perinteisiä sektorirajoja haastamalla. Kaupungin toimitilojen käyttöä tehostetaan yhteistyön näkökulmasta. 2. Haetaan asiakasnäkökulmaa palveluiden kehittämiseen jalkautumalla alueelle, asiakaskyselyillä, alueen nettisivuilla sekä lapsille suunnatuilla taidepajoilla. 3. Alueen palveluja uudistetaan ja kehitetään yhdessä palvelujen käyttäjien (kokemusasiantuntijoiden) kanssa. Aktivoidaan alueen vapaaehtoistoimintaa. 4. Lisätään alueen harrastusmahdollisuuksia, muun muassa perheliikuntaa edistämällä ja erilaisia harrastusryhmiä perustamalla. Jatkotavoite: a monistetaan muihin Tampereen kaupunginosiin.

7 Projektisuunnitelma Sivu 7/14 4 Tuotokset Projektin avulla saavutettavat konkreettiset tuotokset ovat; 1. Asukastoiminnan aktivoituminen Projektin tuotoksissa korostuvat asukkaiden ja eri toimijoiden välinen yhdessä tekeminen sekä kumppanuus. Asukas nähdään oman asuinalueensa aktiivisena toimijana, jolla on mahdollista vaikuttaa alueensa palveluiden kehittämiseen. Tällä lisätään alueen viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyden tunnetta. Mukaan vapaaehtoistoimintaan voi ilmoittautua esimerkiksi lle perustettujen nettisivujen kautta tai osallistumalla asukkaiden ja eri toimijoiden välisiin ydinryhmän tapaamisiin. Motivoijana toimii projektityöntekijä, mutta toimintojen eteenpäinviemisestä vastaavat alueen asukkaat yhdessä palveluntuottajien kanssa. 2. Perheiden ja vanhemmuuden tukeminen Päämääränä on ennaltaehkäisevällä lastensuojelutyöllä vaikuttaa alueen lastensuojeluilmoitusten määrän vähenemiseen. Perheitä tuetaan eri viranomaisten, asukkaiden ja palveluntuottajien tiiviillä yhteistyöllä järjestämällä vertaisryhmätoimintaa sekä matalankynnyksen toimintapaikkoja. Menetelmät perustuvat muun muassa sosiokulttuurisiin toimintamalleihin. 3. Tilojen yhteiskäytön tehostaminen Tehostetaan kaupungin toimitilojen tarkoituksenmukaista ja innovatiivista käyttöä. Luodaan toimiva yhteistyömalli Annalan nuorisokeskuksen ja koulun tiloja käyttävien toimijoiden välille. Tehokkaan ja toimivan yhteiskäytön seurauksena tilat ja työntekijät tulevat tutuksi lapsille ja vanhemmille jo varhaisessa vaiheessa. 4. Muiden asuinalueiden kartoitus

8 Projektisuunnitelma Sivu 8/14 Tehdään alustava kartoitus Härmälän, Terälahden ja Kämmenniemen asuinalueista ajatuksena monistaa tulevaisuudessa myös muihin kaupunginosiin. 5 Toteutustapa Hankkeen tarkoituksena on kehittää ja toteuttaa uusia malleja ja yhteistyömuotoja nykyisillä rakenteilla. Tämä vaatii eri toimijoiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin sekä nykyisten toimintatapojen kriittistäkin tarkastelua. Hankkeen toiminnallisessa keskiössä ovat asiakaslähtöisyys ja osallisuus. Sosiokulttuurisilla menetelmillä pyritään asukkaiden aktivointiin ja voimaantumiseen. Projektityöntekijä jalkautuu alueelle ja kartoittaa alueen toimijat, tilat sekä resurssit syksyn 2013 aikana. Kartoitusvaiheessa järjestetään myös asukasiltoja, joiden tarkoituksena on tutustuttaa eri toimijat toisiinsa ja näin edesauttaa yhteistyön syntymistä. Projektiryhmä nimetään Annala Kaukajärvi alueen keskeisistä toimijoista. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa ja projektityöntekijä vastaa ryhmän vetämisestä. Projektityöntekijä johtaa myös Annalan nuorisokeskuksen tilojen käyttäjien yhteistyöryhmää. Ryhmän tapaamisia lisätään ja toimijoiden resursseja yhdistetään. Asukasnäkökulmaa kerätään sähköisen kyselyn avulla kaikilta alueen asukkailta. Kyselyn tarkoituksena on löytää kehittämisenkohteita, joita lähdetään työstämään yhdessä asukkaiden kanssa. Lasten ja nuorten näkökulmia/toiveita/kehitysideoita kerätään toiminnallisin menetelmin, muun muassa kouluilla ja nuorisokeskuksessa järjestettävillä taidepajoilla. hankkeelle perustetaan omat internet -sivut, josta voi seurata projektin eri vaiheita ja tuoda esille kehittämisideoita.

9 Projektisuunnitelma Sivu 9/14 6 Työsuunnitelma Työsuunnitelma on alustavasti jaettu kolmeen eri ajanjaksoon; syksy 2013 on kartoituksen aikaa, kevät 2014 projektin toimintamallin luomista ja syksy 2014 uuden toimintamallin vakiinnuttamista. SYKSY 2013 KEVÄT 2014 SYKSY 2014 Käynnistys, Kartoitukset, ASUKKAAT Toimenpiteet käytäntöön Toimenpiteiden JUURRUTUS Monistaminen Syksy 2013 kartoitus: Elokuussa 2013 projektityöntekijä aloittaa ja seurantaryhmä nimeää projektiryhmän. Kartoitus alkaa. Syyskuussa käynnistyy yhteistyömallin toimijoiden tapaamiset, aloitetaan Härmälän, Kämmenniemen ja Terälahden kartoitus (ajatuksena yhteistyömallin monistaminen) sekä projektiryhmän kokoontumiset alkavat. Lokakuussa avataan -internetsivut, tehdään asukaskyselyt sekä järjestetään tiedotus/ideointi -tilaisuus alueen asukkaille. Marraskuussa projekti on mukana Karosen kyläjuhlassa ja lapsen oikeuksien viikon tapahtumissa. Aloitetaan lasten ja nuorten näkökulmien kerääminen. Joulukuussa seuranta ja projektiryhmät kokoontuvat tarkastelemaan kartoituksen ja asukaskyselyjen/näkökulmien tuloksia. Tässä vaiheessa luodaan tarkempi suunnitelma jatkoa ajatellen. Alla olevaan taulukkoon on kerätty n tähän mennessä toteutuneet keskeisimmät tapahtumat.

10 Projektisuunnitelma Sivu 10/14 Elo Syys Loka Marras Joulu Projektityöntekijä aloitti Alueen toimijoiden kartoitusta Alueelle jalkautumista Seurantaryhmä 23.8 hankkeen aikataulu ja tavoitteet Jatkorahoitus Nimi Projektiryhmän perustaminen Yht.työmallin Toimijoille kokous Härmälän kartoitusta Kämmenniemi kartoitusta Projektiryhmän kokous 18.9 Seurantaryhmän kokous Alueen toimijoiden kartoitusta Nettisivujen rakennus Projekti esitellään Perusopetuksen ajankohtaispäivässä yhteistyötahoille 3.10 Yht.työmallin toimijoiden kokous 4.10 Projektiryhmän kokous Yht.työmallin toimijoiden kokous vk 43 Asukaskysely käynnistyy mediat mukaan Asukasilta Nettisivut & Facebook Asiakkaille/asukkaille kickoff tilaisuus Week of wicked problems Seurantaryhmän kokous Projekti mukana Karosen kyläjuhlassa 2.11 Yht.työmallin toimijoiden kokous vk 45 Projekti mukana lapsenoikeuksien viikossa (nuorisopalvelut) Yht.työmallin toimijoiden kokous vk 47 Projektiryhmän kokous Seurantaryhmän kokous Asukasilta Lasten ja nuorten näkökulmat Yht.työmallin toimijoiden kokous vk 49 Yht.työmallin toimijoiden kokous vk 51 Projektiryhmän kokous Seurantaryhmän kokous Painopiste: Alku toimenpiteet Painopiste: Hahmotus & Kartoitus käynnistyy Painopiste: Projektin julkistaminen Painopiste: Jalkautuminen Painopiste: Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Lanu -pilotti ja yhdistyvät Projektiryhmän kokous Seurantaryhmän kokous Asukaskyselyn tulokset Asukastilaisuus Projektiryhmän kokous Seurantaryhmänkokous Demola yhteistyö alkaa Perhevoimala käynnistyy Ydinryhmän ensimmäinen tapaaminen Haastekamppanja alkaa chat Seurantaryhmän kokous Demolan nettisivukysely Lions yhteistyö konkretisoituu ja ÄijäKlubi aloittaa toimintansa Vauvasirkuskurssi alkaa Ydinryhmän tapaaminen Perhesirkus käynnistetään Seurantaryhmän tapaaminen Perhevoimalan syksyn suunnittelu Kaukajärven avoimet ovet tapahtuma Alueellinen taidenäyttely taide -ja valokuvauspajojen tuotoksista Ydinryhmän tapaaminen Kesä Heinä Elo Syys Loka Kortteliolkkari toiminta nuorille Sirkusryhmät jatkavat Perhe ja neuvolatyöntekijöiden koulutus/tyky päivä

11 Projektisuunnitelma Sivu 11/14 Kevät 2014 uusien menetelmien ja toimintatapojen luominen Kevään 2014 aikana toteutetaan yhteiset asukasraadit, jotka muodostuvat alueen asukkaista sekä viranomaisista. Raadit valitsevat alueen kehittämiskohteet asukkaille suunnatun kyselyn perusteella. Haastekampanja kehittämiskohteista lähtee liikkeelle. Seurantaryhmä linjaa hankkeen suuntaviivat ja seuraa tavoitteiden toteutumista. Syksy 2014 uuden toimintamallin vakiinnuttaminen alueelle Syksyn 2014 aikana uusi toimintamalli vakiinnutetaan Annala Kaukajärvi alueelle. Seuraavana vuonna malli jalkautetaan myös muihin kaupunginosiin. 7 Resurssit Projektin kokonaisuudesta sekä etenemisestä vastaa kasvatus- ja opetuspäällikkö yhdessä seurantaryhmän kanssa. Projektilla on yksi kokopäiväinen projektityöntekijä, joka aloitti työnsä Projektiyöntekijän ensisijaisena tehtävä on vastata projektin etenemisestä alueella. Projektityöntekijällä on työpisteet sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimitiloissa että Annalan nuorisokeskuksen tiloissa. Kasvatus- ja opetuspäällikön sekä projektityöntekijän suunnitteluapuna toimii varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen suunnittelija alkaen. Suunnittelija osallistuu tarvittaessa myös seurantaryhmän kokouksiin

12 Projektisuunnitelma Sivu 12/14 8 Projektin riskitekijät Projektin riskitekijät voidaan jaotella asenteellisiin ja aikataulullisiin riskitekijöihin. Asenteelliset riskit Alueen asukkaiden ja toimijoiden sekä projektiin osallistuvien viranomaisten asenteilla sekä sitoutumisella on iso merkitys projektin tavoitteiden saavuttamisessa sekä toteuttamisessa. Toimenpiteet riskien hallitsemiseksi Asenteellisia riskejä voidaan ennakoida ja vähentää tiedottamalla projektista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, pitämällä tavoitteet realistisina ja selkeinä sekä tekemällä avointa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Aikataululliset riskit Kumppanuuden syntyminen ja rakentuminen vie oman aikansa. Tämän asian huomioiminen yhdessä projektityön määräaikaiseen luonteen kanssa asettaa omat haasteensa projektin onnistuneelle loppuunsaattamiselle. Toimenpiteet riskien hallitsemiseksi Aikataulullista riskiä voidaan pienentää tehokkaalla projektin etenemissuunnitelmalla. Projektiryhmä tekee projektille aikataulun ja seurantaryhmä seuraa aikataulun toteutumista.

13 Projektisuunnitelma Sivu 13/14 9 Projektiorganisaatio ja johtamismalli Projektin seurantaryhmää johtaa kasvatus- ja opetuspäällikkö Pia Kola- Torvinen. Sihteerinä toimii varhaiskasvatuksen koordinaattori Sari Salomaa-Niemi. Alueellista projektiryhmää johtaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueen projektityöntekijä Jarno Koskinen. Helmikuussa 2014 projektiryhmän rakennetta päätettiin muuttaa, ryhmän tapaamisiin kutsutaan Maaliskuusta 2014 lähtien projektiryhmän jäsenien lisäksi asukkaiden, yrityksien ja kolmannen sektorin edustajia ja ryhmän nimi muutetaan ydinryhmäksi. Seurantaryhmään kuuluvat jäsenet: Janne Taiponen, nuorisopalvelut Antti Heinonen, nuorisopalvelut Minna Nurminen, ehkäisevä perhetyö Harinen Mika, ehkäisevä työ Sari Salomaa-Niemi, varhaiskasvatus (sihteeri) Pia Kola-Torvinen, varhaiskasvatus ja perusopetus (pj.) Pauliina Valta, perusopetus Hannele Järvi, kouluterveydenhuolto Sanna Tuurnas, tutkija, Tampereen yliopisto Mikko Tiirikainen, Liikkuva Koulu Mia Lumio, Tilaajaryhmä Marianna Lehtinen, Lasten kulttuuripalvelut Antti Leskinen, Kuntademokratia Sirpa Koivu, Kuntademokratia Jarno Koskinen, projektityöntekijä Outi Niemelä, asiakkuuden hallinta ja kehittäminen osittain mukana Jaana Ylänen, Museopalvelut Leena Tiainen, varhaiskasvatus ja perusopetus lähtien

14 Projektisuunnitelma Sivu 14/14 Alueellisen projektiryhmän jäsenet: Jarno Koskinen, projektityöntekijä, puheenjohtaja Hannele Härmä, ohjaaja, Annalan koulun aamu- ja iltapäivätoiminta Aila Hietaniemi, perhetyön ohjaaja Annika Kreutzer, ohjaaja, Nopea Tiina Knuuttila, lastentarhanopettaja, Annalan päiväkodin esiopetus Marjut Renko, lastentarhanopettaja, avoin varhaiskasvatus Terhi Liimatainen, Kouluterveydenhoitaja Paula Halkola, koordinaattori, lasten kulttuuripalvelut Jussi Palovaara, nuoriso-ohjaaja, Nuorisopalvelut Ulla Mustila, johtaja, Kaukajärven kirjasto Tuija Forsberg, Perhetukikeskus Päiväperhon johtaja Outi Niemelä, asiakkuuden hallinta ja kehittäminen osittain Leena Tiainen, Harrastava iltapäivä toiminta alkaen - osittain Asukkaiden edustus lähtien 10 Seuranta ja arviointi Seurantaryhmä kokoontuu kuukausittain arvioimaan ja kehittämään toimintaa. Väliarviointia tuloksista tehdään joulukuussa 2013 sekä toukokuussa hanke on myös osana Tampereen yliopiston tutkijan, Sanna Tuurnan, tekemää väitöskirjaa. Aineistonkeruumenetelminä ovat osallistuva havainnointi sekä käyttäjien ja palvelujen tuottajien haastattelut. Hankkeen loppuraportti valmistuu joulukuussa 2014.