JOHDANTO. Käsissäsi on Tampereen kaupungin osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittämisprojektin

Transkriptio

1 1 JOHDANTO Käsissäsi on Tampereen kaupungin osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittämisprojektin päätösraportti. koko toimintakautensa Tampereen kaupungin omarahoittamaa ja kasvatus ja opetuspalveluiden hallinnoimaa. Raportin ei ole tarkoitus olla tieteellinen julkaisu vaan helposti omaksuttava teos Lähivoimala -projektin kulusta, oppimisprosessista, toimintamallista ja tuotoksista. Ajatuksena on, että tämän julkaisun lukija saisi ymmärryksen mitä projektissa on tehty ja miksi, sekä kuinka merkittävää on kehittämistyön tavat ja menetelmät. Projekti on ollut Tampereella Jarno Koskinen Aluekoordinaattori Kasvatus- ja opetuspalvelut Lähivoimala -projekti

2 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT... 3 KOHDERYHMÄT JA EDUNSAAJAT... 6 RESURSSIT... 6 TYÖSUUNNITELMA... 7 TOTEUTUSTAPA... 9 viestintä YHTEISTYÖKUMPPANIT TUOTOKSIA Kaukajärvi: Multisilta-Peltolammi: MENETELMINÄ ERILAISET OSALLISTUMISEN TAVAT HAASTEET ja VAIKUTTAVUUS... 17

3 3 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT Tampereen kaupunkistrategia Yhteinen Tampere -Näköalojen kaupunki perustuu yhdessä tekemiseen sekä rohkeaan, perinteisen sektoriajattelun haastavaan toimintaan. Siinä korostuvat perheiden, yhteisöjen ja asukkaiden merkitys turvallisen arjen rakentajina sekä kannustaminen omaehtoiseen toimintaan ja yrittämiseen. Strategia rohkaisee haastamaan vakiintuneita toimintatapoja ja ideoimaan uutta. Uudistumisen lähtökohtana on kuntalaisten etu. Eriarvoistumisen ehkäisy on myös yksi hallituksen tärkeistä tavoitteista. Asuinalueiden tasa-arvoisuus, yhteisöllisyys ja osallistuminen oman asuinalueen kehittämiseen ovat avainasemassa eriarvoistumisen ehkäisyssä. Myös alueiden turvallisuuteen ja terveellisyyteen tulee kiinnittää huomiota, jotta jokainen voi kokea alueen omakseen. Näihin haasteisiin Lähivoimala -projekti on pyrkinyt osaltaan vastaamaan rohkealla kokeilukulttuurilla ja uusia toimintamuotoja mallintamalla. Lähivoimala on ennaltaehkäisevä, mahdollistava, kulttuurisesti moninainen toimintamalli, jonka alullepanijoina ovat toimineet kentän työntekijät. Projektissa on pyritty yhteiskehittämiseen alueen asukkaiden ja palveluntuottajien kanssa, sekä luomaan uutta kumppanuustoimintaa alueen sidosryhmien kanssa, menetelminä monet erilaiset osallistumisen tavat. Lähivoimala -projekti käynnisti toimintansa elokuussa 2013 alkutavoitteena Kaukajärven asuinalueen palvelukartoitus, asukasnäkemyksien kerääminen, projektista tieodottaminen, sekä vahva verkostoituminen alueen sidosryhmiin. Syksyn 2013 ajan Lähivoimala teki tiivistä yhteistyötä kulttuuri ja vapaa-aikapalveluiden hallinnoiman, lapsiperheille suunnatun, asuinalueeni Annala -Kaukajärvi asiakaslähtöisen -pilotin kanssa. Näiden kahden projektin tavoitteiden samansuuntaisuudesta johtuen vuoden 2014 alusta Annala -Kaukajärvi aluepilotti siirtyi hallinnollisesti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueelle ja se yhdistettiin osaksi Lähivoimala -projektia. Projektin toimintamallia pilotoitiin vuoden 2014 loppuun saakka Kaukajärven asuinalueella, jonka jälkeen projekti sai jatkorahoituksen ja siirtyi Multisilta -Peltolammi -Härmälä alueelle. Projektin jatkorahoitus oli kuitenkin vain kolmasosa edellisestä, sillä mukana olevien tuotantoalueiden panostusta haluttiin korostaa toiminnoissa.

4 4 Melko pian todettiin Härmälän olevan liian erillään Multisilta -Peltolammi alueeseen verrattuna, niin maantieteellisesti, kuin alueprofiilin ja tarpeiden mukaan myös, joten luonnollista oli, että projektin toiminnan painopiste suuntautui Multisilta -Peltolammi - alueelle.

5 5 PROJEKTIN TAVOITTEET Projektin keskeisenä tavoitteena on lisätä lapsiperheiden hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä niin, että esimerkiksi lastensuojelutarve projektin toiminta-alueilla laskee. Tavoitteeseen pyritään luomalla kustannustehokas, eri toimijoiden ja asukkaiden välinen yhteistyömalli jolla tuetaan lapsiperheiden palveluja. Projektissa kehitetään myös alueellisia lastenkulttuuripalveluja muun muassa lapsiperheiden sosiaalityön kanssa. Tavoitteena on sosiokulttuurinen vahvistaminen sekä paikallisidentiteetin ja yhteisöllisyyden tunteen syntyminen. Projektin tavoitteet voidaan jakaa myös kahteen osa-alueeseen, jossa korostuvat alueen asukkaan ja palveluntuottajan näkökulma. Asukasnäkökulma 1. Kehitetään palveluja asuinalueella sekä lasten ja nuorten oppimisympäristöissä. 2. Kehitetään ja vahvistetaan ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen työmuotoja toimijoiden ja asukkaiden välisellä kumppanuudella. 3. Lisätään asukkaiden osallisuutta toiminnan suunnittelussa, millä pyritään yhteisöllisyyden tunteen kasvattamiseen (ydinryhmä). 4. Vahvistetaan tarjottavaa tukea lapsiperheiden vaikeisiin elämäntilanteisiin. Palveluntuottajan näkökulma 1. Monialaista yhteistyötä lisätään ja resursseja yhdistetään perinteisiä sektorirajoja haastamalla. Kaupungin toimitilojen käyttöä tehostetaan yhteistyön näkökulmasta. 2. Haetaan asiakasnäkökulmaa palveluiden kehittämiseen jalkautumalla alueelle, asiakaskyselyillä, alueen nettisivuilla sekä lapsille suunnatuilla taidepajoilla. 3. Alueen palveluja uudistetaan ja kehitetään yhdessä palvelujen käyttäjien (kokemusasiantuntijoiden) kanssa. Aktivoidaan alueen vapaaehtoistoimintaa. 4. Lisätään alueen harrastusmahdollisuuksia, muun muassa perheliikuntaa edistämällä ja erilaisia harrastusryhmiä perustamalla. Jatkotavoite: Lähivoimalaa monistetaan muihin Tampereen kaupunginosiin

6 6 KOHDERYHMÄT JA EDUNSAAJAT Projektin ensisijaisena kohderyhmänä ja edunsaajana ovat toiminta-alueiden lapset ja nuoret perheineen. Alla oleva kuvio kertoo, miten Lähivoimala - projekti on organisoitu ja miten eri ryhmät ovat sidoksissa toisiinsa. Edunsaajana on myös kuntaorganisaatio. Eri toimijoiden välinen yhteistyö lisää kustannustehokkuutta. Mahdollisuus osallistua oman asuinalueensa kehittämiseen lisää yhteisöllisyyttä sekä alueen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvinvoivat vanhemmat jaksavat huolehtia lapsistaan paremmin ja tämä heijastuu koko perheen hyvinvointina. Tampereen kaupungin sisäisen tiedonkulun kannalta tärkeää on ollut, että osaamisen kirjo on laaja ja että projektissa on ollut kaupunkiorganisaatio monipuolisesti edustettuna. Seurantaryhmä koostuu mukana olevien tuotantoalueiden edustajista, sekä Tampereen kaupungin konsernipalveluiden kehittäjistä. Ryhmän tarkoituksena on linjata, arvioida ja kehittää projektin toimintaa. Ydinryhmä on kaikille avoin alueellinen verkosto. Ryhmän tarkoituksena on tarjota asuinalueen toimijoille ja kuntalaisille yhteinen foorumi alueen kehittämiselle. Tapaamisia koordinoi Lähivoimala, mutta tavoitteena on, että foorumi jää alueelle.

7 7 RESURSSIT Lähivoimalan kokonaisuudesta, sekä etenemisestä on vastannut kasvatus- ja opetuspäällikkö yhdessä seurantaryhmän kanssa. Projektilla on ollut yksi kokopäiväinen projektityöntekijä (Jarno Koskinen), joka aloitti työnsä Projektiyöntekijän ensisijaisena tehtävä on ollut vastata projektin etenemisestä alueella. Projektityöntekijällä oli työpisteet sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimitiloissa että Annalan nuorisokeskuksen tiloissa. Uudelle alueelle siirryttäessä työskentelyn painopiste siirtyi Peltolammin Multisillan ja Härmälän alueille, jolloin yhteistyötä tehtiin mm. Multisillan nuorisotilojen kanssa toimitilojen suhteen Lähivoimalaan palkattiin projektiavustaja (Elli-Maija Ahola), jotta toiminnot ja henkilöstöresurssit projektin siirtymävaiheessa saatiin turvattua. Keväällä 2016 Aholan tuoma resurssi siirrettiin vastaanottokeskuksen varhaiskasvatustoimintaan.

8 8 TYÖSUUNNITELMA KEVÄT 2015 SYKSY 2015 SYKSY 2016 Käynnistys: KARTOITUSVAIHE Toimenpiteet käytäntöön Toimenpiteiden JUURRUTUS Monistaminen Työsuunnitelma jaettiin molemmilla rahoituskausilla kolmeen eri ajanjaksoon; Kartoitus: Alueen kartoitus oli ensimmäinen ja yksi tärkeimmistä vaiheista uudella alueella. Vaihe toimi pohjana kaikelle kehittämiselle, pitäen sisällään verkostoitumista, projektista tiedottamista ja palvelutarjonnan kartoittamista. Käytännössä projektin työntekijät jalkautuivat alueella tapaamassa toimijoita. Kartoitustapaamiset koostuivat työntekijähaastatteluista, toiminnan havainnoinnista, sekä projektin esittelystä. Projekti jalkautui myös asukkaiden keskuuteen erilaisiin tapahtumiin ja asukasiltoihin. Kartoitusvaiheen aikana kerätään myös tietoa alueen tarpeista asukkaille ja palveluntuottajille järjestettävillä sähköisillä kyselyillä sekä vahvistamalla vuorovaikutusta alueella. Tärkeää on, että tietoa viedään myös eteenpäin. Toimenpiteet käytäntöön: Lähivoimalan toimenpidevaiheessa hyödynnämme kartoitusvaiheessa kerättyä informaatiota alueen erityistarpeista, puutteista sekä nykytilanteesta. Pyrimme suunnittelemaan ja käynnistämään toimintoja asukkaiden ja palveluntuottajien kanssa kehitysehdotuksia noudattaen, tarveperusteisesti. Tämäkin vaihe on tärkeää tehdä moniammatillista yhteistyötä ja asukkaiden osallisuutta hyödyntäen. Toimenpidevaiheessa on tärkeää, että vuorovaikutus alueen sidosryhmiin ja asukkaisiin säilyy. Juurrutus: Lähivoimala -projektin tuotoksena on syntynyt useita eri kohderyhmille suunnattuja toimintoja ja vahvan kokeilukulttuurin kautta osaa tuotoksista on pilotoitu ja osa pyritään juurruttamaan osaksi alueen tulevaisuuden toimintaa. Juurrutuksessa on tärkeää saada sovittua käytännön vetovastuu ja taloudellinen varmuus jatkoa ajatellen.

9 9 TOTEUTUSTAPA Lähivoimala -projektin toteutustavassa pyritään noudattamaan seuraavaa yhdeksän askeleen mielenmaisemaa: 1. Humanistinen ihmiskäsitys: Keskeistä on viedä projekti kentälle ihmisten ja yhteisöjen pariin ja luoda uskoa ihmisen tahtoon, hyvyyteen, luovuuteen sekä kykyyn kasvuun ja kehittymiseen. 2. Osaaminen: Ammattilasten ja osaamisen suuri kirjo on rikkaus. Tiedon kulkeminen organisaatiossa horisontaalisessa, sekä vertikaalisessa suunnassa on keskeistä. Tämä tiedon liikkuminen mahdollistaa osallistavan ja tehokkaan palveluiden kehittämisen. 3. Myönteisyys: Voimavarakeskeisyys on toiminnan filosofinen kulmakivi. Kohtaamiset ja niistä syntyvät tapahtumat ja toiminnot tuotetaan positiivisella otteella ja myönteisessä hengessä teemalla: Mennään voimavarat edellä! 4. Vapaaehtoisuus: Lähivoimala-projektin toiminta on perustunut ydinryhmätyöskentelyyn. Ydinryhmissä ja tapahtumissa toimineet alueen asukkaat ovat kaikki mukana vapaaehtoisesti. 5. Asukkaat subjekteina: Tärkeää on, että asukkaat ja toimijat nähdään tasavertaisina toimijoina, ei toiminnan kohteina. 6. Parhaimmillaan projekti tekee itsensä tarpeettomaksi: Vapaehtoisuus toimijuudessa on haastavaa. Toiminnan käynnistämiseen tarvitaan vastuuhenkilö, joka toimii ns. Fasilitaattorin roolissa ja kokoaa toimijat yhteen. Ideaalitilanteessa vetovastuu siirtyy loppujenlopuksi luontevasti alueen omille toimijoille, jolloin projekti tekee itsensä ikään, kuin tarpeettomaksi. 7. Kokeilukulttuuri -tekeminen edellä: Lähivoimala -projektissa on toteutettu ns. Kokeilukulttuuria, jossa resurssia on suunnattu pitkälle suunnitellun toiminnan tuottamisen sijaan itse toimintaan. Kokeilujen kautta nähdään, mikä ideassa on hyvää ja mikä vaatii vielä kehittämistä. 8. Learning by doing: Lopputulosta tärkeämpää on tarkastella itse tekemisen oppimisprosessia ja sen merkitystä. 9. Vastataan huutoon: Tärkeää on kerätä alueen asukkailta ja toimijoilta laajasti tietoa alueen tarpeista ja viedä tietoa eteenpäin. Kun työntekijät antavat kasvonsa projektille he tulevat tutuiksi asuinalueilla. Kuntalaisten näkökulmassa kaupungin työntekijä on kaupungin työntekijä riippumatta siitä, mitä tuotantoaluetta hän edustaa. Kuntalaiselle tuotantoalue on yhdentekevä, tärkeää on se, kokeeko hän tulevansa kuulluksi asiassaan. Kaupungin työntekijöiden peruspalveluosaaminen on tässä keskeistä.

10 10 VIESTINTÄ Projektin tukipilari on vahva kohderyhmille suunnattu viestintä. Viestinnällä tehdään projektia ja sen tavoitteita tunnetuksi, kerrotaan hankkeiden etenemisestä, sekä välitetään tietoa projektin tuloksista. Viestintäkanavina on toiminut Lähivoimala -blogi, Lähivoimala -uutiskirjeet, sekä facebook -sivu. Kohderyhmät koostuivat projektin sidosryhmistä ja kuntalaisista, joita keräsimme postituslistalle Kaukajärven alueella 122 ja Multisilta, Peltolammi, Härmälä alueella 145. Lisäksi projektin tiedotuksessa hyödynnettiin mukana olevien yhteistyötahojen omia viestintäkanavia. YHTEISTYÖKUMPPANIT T avoitteena on ollut luoda uutta vahvaa kumppanuustoimintaa alueen sidosryhmien kanssa. Lähivoimalan omien toimintojen lisäksi merkittävää on ollut sektorirajat ylittävän yhteistyön, sekä kumppanuusajattelun kautta uusien toimijoiden ja projektien saaminen toiminta-alueelle mm. Mannerheimin lastensuojeluliitton perhekummitoiminta ja paikallisyhdistys, Vuokratalosäätiön kortteli projekti, sekä Tampereen Kaupunkilähetys ry:n Likioma projekti 2. Varsinkin projektin siirtyessä Multisilta-Peltolammi alueelle tämä teema korostui, sillä uudella toiminta-alueella ei toimijoita paljon ollut, mutta erilaiset tarpeet toiminnalle selkeästi näkyivät.

11 11 TUOTOKSIA T uotoksena on syntynyt useita eri kohderyhmille suunnattuja toimintoja. Osaa tuotoksista on kokeiltu ja onnistumisten kautta osa on pyritty juurruttamaan osaksi alueen tulevaisuuden toimintaa. Kaikki tuotokset ovat suunniteltu asukkaiden ja palveluntuottajien kehitysehdotuksia noudattaen, tarveperusteisesti. Rohkealla kokeilukulttuurilla on pyritty lisäämään oppimiskykyä. Seuraavassa tekstissä avataan joitakin projektissa kehiteltyjä tuotoksia: Kaukajärvi: Perhevoimala Tampereella asuu lähes lapsiperhettä, joista noin 11 % Annala -Kaukajärvi alueella (Tilastokeskus 2011). Kaukajärven alueen lapsiperheiden parissa työskentelevillä työntekijöillä on noussut huoli monen lapsiperheen vanhempien jaksamisesta. Lähivoimala -projektin tiimoilta nousi ajatus moniammatillisen yhteistyön viemisestä alueen perheiden saataville. Lähivoimala -projektin alaisuudessa kehitettävään pilotointiin lähtivät mukaan perhetukikeskus Päiväperho, lasten kulttuuripalvelut, perhetyö, varhaiskasvatus, Ensi -ja turvakoti (Annantupa) sekä liikuntapalvelut. Edellä mainituista tahoista muodostuneen moniammatillisen tiimin tarkoituksena oli järjestää toiminnallisia iltapäiviä lapsiperheille, edistää perheiden hyvinvointia ja ehkäistä vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmia mahdollisimman varhaisella puuttumisella. Perhevoimala tarjoaa ammatillista ohjausta ja vertaistukea lapsiperheiden haasteisiin, sekä tukee lapsen ja vanhemman yhdessäoloa. Perhevoimala käynnistyi helmikuussa 2014 ja jatkuu edelleen eli tämän toiminnan juurruttamisessa olemme onnistuneet todella hyvin. Moniammatillisen tiimin kokoonpano on muuttunut, mutta merkittävää on, että Perhevoimala toimii Kaukajärven alueella entistä intensiivisempänä ja on saanut jalansijan lapsiperheiden sosiaalipalveluiden puolelta. Poikkeustila oli nuoriso-ja kulttuurityön yhteistyöponnistus Kaukajärven alueella. Toiminnassa tuotiin katutaiteilijoita ja katuuskottavia taiteilijoita työskentelemään nuorten ja nuorisotyöntekijöiden kanssa. Toiminta tapahtui Annalan nuorisokeskuksella työpajoissa, vaihtuvilla teemoilla. Teemoina oli mm. Sirkus, parkour, tussitaide ja graffiti. Tavoitteena oli saada madallettua nuorisokeskuksella käymisen kynnystä, etenkin nivelvaiheen (10 13 vuotiaat) nuoret ovat

12 12 Poikkeustilan kohderyhmää. Lisäksi toiminnalla pyrittiin tuomaan kenttätason nuorisotyön toimintaan uusia kulttuurillisia virikkeitä. Osallistujia pajoissa kävi hyvin ja toiminnan kautta nuorisokeskukselle löysi uusia asiakkaita. Yksi työpajojen teemoista oli graffititaide ja työpajojen yhteydessä saimme Kaukajärvelle Tampereen ensimmäiset lailliset graffitiseinät. Lähiösirkus Toiminnan ajatuksena oli tuoda erilaisia maksuttomia perhe-ja vauvasirkuskursseja alueen lapsiperheille. Kurssit tarjoavat uusia virikkeitä arkeen ja ne tukevat lapsen ja aikuisen varhaista vuorovaikutusta, sekä lapsen fyysistä ja psyykkistä kehitystä. Kursseille toivottiin ohjattavan perheitä nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta. Tässä työmuodossa tehtiin yhteistyötä Tampereen vuokratalosäätiön (VTS) kanssa ja osa kursseista oli ensisijaisesti markkinoitu heidän asukkaille. VTS:n kautta olemme saaneet toiminnalle sopivan tilan maksutta käyttöömme. Yksi kursseista järjestettiin yhteistyössä perhetyön kanssa, jossa kokeiltiin yhdistää teatteri-ja sirkusohjaajan, sekä perhetyön ammattilaisten osaaminen. Lisäksi alueen perhetyöntekijöille järjestettiin projektin kautta koulutusta, sekä TYKY -toimintaa. Multisilta-Peltolammi: Multisillan perhekahvila Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Lähivoimala -projektin yhteistyön kautta käynnistynyt Multisillan perhekahvila kokeilu onnistuttiin juurruttamaan. Yhteisen perhekahvilan kokeilu aloitettiin huhtikuussa 2015 Multisillan nuorisokeskuksen tiloissa ja Lähivoimalan projektiavustajan työpanos suunnattiin myös toimintaan. MLL:n paikallisyhdistys (Multisilta -Peltolammi) perustettiin maaliskuussa 2016, jonka jälkeen vetovastuu siirtyi yhdistykselle. Perhekahviloihin ovat kaikki lapsiperheet tervetulleita. Perhekahvilassa vanhemmat tutustuvat paikkakunnan muihin, samassa elämäntilanteessa oleviin vanhempiin ja lapset saavat ikäistään seuraa. Perhekahvilassa jutellaan ja kahvitellaan, leikitään lasten kanssa tai kuullaan asiantuntija-alustuksia. Perhekahvila jatkaa nykyään toimintaansa, MLL:n paikallisyhdistyksen voimin ja nuorisokeskuksen käyttökiellon, jälkeen uudet tilat löytyivät Tampereen vuokratalosäätiön kerrostalon kivijalasta, uuden tilan avajaisia vietettiin helmikuussa Sirkusta kotona? Sirkusta kotona? -pilottiprojekti toteutettiin Tampereen etelän alueen tehostetussa perhetyössä. Pilotti luotiin yhteistyössä sirkusja teatteri-ilmaisun ohjaaja Katja Timlin, tehostetun perhetyön työntekijöiden, sekä Lähivoimala -projektin kanssa.

13 13 Sirkusta kotona? -tapaamiset ovat toiminnallista ryhmätoimintaan perustuvaa itseluottamusta ja sosiaalisuutta vahvistava prosessi, jossa vaikuttavina tekijöinä ovat rentous, ryhmässä toimiminen, toiminnallisuus ja turvallisuus. Toimintaa pilotoitiin tehostetun perhetyön asiakasperheiden kanssa. Sirkusta kotona? -tapaaminen on erilainen tapa harrastaa yhdessä perheen kanssa. Sirkuksen ja teatterin keinoin saadaan rakennettua lapsille ja vanhemmille mukava tunti, joka sisältää mm. akrobatiaa, jongleerausta, tasapainoilua ja loruja. Toiminta perustuu täysin oikeisiin sirkuksen teknisiin taitoihin, jotka on muokattu sopiviksi perheille. Se on toimivaa liikuntaa niin lapsille kuin vanhemmillekin. Toiminta kehittää mm. molempien koordinaatiota, kehonhallintaa ja tasapainoa. Kuitenkin tärkeimpänä toiminnan tavoitteena tässä yhteistyössä oli perheen sisäisten suhteiden ja roolien vahvistaminen, sekä vuorovaikutus. Lähiöliikkuu Lähiöliikkuu on Peltolammin koululla syksyllä 2015 aloitettu maksuton kaikille avoin matalankynnyksen perheliikuntatoiminta. Toiminta vastaa alueen lapsiperheiltä nousseeseen tarpeeseen avoimesta matalankynnyksen lähiliikunnasta. Yhteistyössä on mukana Peltolammin koulu, sekä Wau ry. Toiminta on tavoittanut todella hyvin alueen perheet ja tästä syystä toiminta laajeni myös Multisiltaan syksyllä Molemmat ryhmät jatkavat projektin päätyttyä eli tämä toiminta jää elämään alueelle. Jatkossa rahoituksesta ja koordinoinnista vastaa kasvatus ja opetuspalvelut. Yhteisökahvila Multisilta -Peltolammi alueille tarvitaan toimintaa ja aktiviteetteja, harrastusmahdollisuuksia eri-ikäisille ihmisille ja mahdollisuudet omaehtoiseen toimintaan, sekä kohtauspaikka kaikille alueen asukkaille. Yhteisökahvilaa kokeiltiin Multisillassa vanhan koulukiinteistön ja nuorisokeskuksen tiloissa keväällä 2016 kerran viikossa, yhteensä kahdeksan kertaa. Yhteisökahvilan toiminnan tarkoitus on olla kaikille alueen asukkaille avointa ja sellaista, johon voi helposti päästä mukaan omien tarpeiden ja resurssien mukaan. Ideana on tuottaa palveluita matalalla kynnyksellä ja kevyellä rakenteella. Tavoitteena oli kerätä alueen toimijat mukaan ja olla tukemassa perheiden arkea, jaksamista ja vanhemmuutta, sekä toimia syrjäytymistä ehkäisevänä ja osallisuutta lisäävänä paikkana. Lähivoimalan sektorirajat ylittävän toimintamalin kautta saimme kokeiluun mukaan alueen toimijoista nuorisopalvelut, Perhepiste nopean, Mannerheimin lastensuojeluliiton, lapsiperheiden sosiaalipalvelut, sekä alueen lähikauppiaan. Yhteisökahvila oli projektin viimeisiä kokeiluja ja se ei saanut enää jatkoa kokeilujakson jälkeen. Yhteisökahvila kokeilusta opimme kuinka opitut tavat vaikuttavat toiminnan tavoitettavuuteen. Peipontuvan puurohetket Peltolammilla ikäihmisten korttelitupa peipontuvalla olemme kokeilleet uuttaa kaikille avointa toimintaa, jonka keskiössä on yksinkertaisesti puuro ja sukupolvien välinen yhteistoiminta. Toimintaa lähdimme suunnittelemaan ja toteuttamaan kotihoidon, sekä

14 14 varhaiskasvatuksen työntekijöiden kanssa. Toimintaa pilotoitiin keväällä 2016 ja toiminta jatkuu edellen. Puurohetkien aikana Peipontuvan ovet ovat avoinna kaikille ja mukana on myös naapurista Peltolammin päiväkodilta lapsia vierailulla. Tarkoituksena on edistää sukupolvien välistä yhteistyötä ja saada lapsille kokemuksia vanhuksista. Päiväkoteja ja vanhusten palvelukeskuksia on yhä useammin toistensa lähellä, mikä tukee yhteistyön helppoutta. Mukana olevat yksiköt ovat tehneet aikaisemmin jo jonkin verran yhteistyötä, mutta nyt sitä tiivistetään puurohetkien avulla. Turvapaikanhakijoille suunnattu toiminta Syksyn 2015 aikana turvapaikanhakijoita saapui Suomeen ennätysmäärä. Kriittisen tilanteen vuoksi Tampereen kaupunki avaisi hätämajoitusyksiköitä ympäri kaupunkia, myös Multisiltaan ja Peltolammille. Lähivoimala -projekti teki läheistä yhteistyötä hätämajoituksien kanssa tavoitteena tukea lasten ja perheiden hyvinvointia. Lähivoimala -projekti tuotti turvapaikanhakijoille suunnattua viikoittaista kielisirkustoimintaa loka-joulukuussa Toiminnan kohderyhmänä olivat Peltolammin ja Multisillan hätämajoituksissa asuvat lapsiperheet. Toiminta-ajatuksena oli tukea perheiden hyvinvointia vaikeassa elämäntilanteessa, tukea lasten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta ja kiintymyssuhdetta, sekä opettaa suomen kielen alkeita sirkuksen, yhdessä tekemisen, leikin ja musiikin keinoin. Lähivoimala -projektin kautta tuettiin Peltolammin koulun valmistavaa luokkaa välisenä aikana. Tukea annettiin kohdentamalla projektiavustajan viikoittaista työpanosta luokan toimintaan. Projektiavustaja tuki luokan opettajaa työrauhan ylläpitämisessä, riitatilanteiden ratkomisessa ja antamalla henkilökohtaista ohjausta oppilaille. Lähivoimala -projektin kautta saatiin tuotettua tukea mm. kodin kalusteiden hankintaan, harrastustoiminnan ohjaukseen ja koulumatkoihin liittyen myös yksittäisille turvapaikanahakijaperheille, jotka olivat kotimajoituksessa. Lähivoimala -projekti aloitti tammikuussa 2016 Multisillan hätämajoitusyksikössä varhaiskasvatuksen pedagogisen kerhotoiminnan alle kouluikäisille lapsille. Toimintaa järjestettiin kaksi kertaa viikossa ja sen tarkoituksena oli tarjota varhaiskasvatusta hätämajoituksen lapsille ja toisaalta mahdollistaa vanhempien osallistuminen suomen kielen tunneille. Toimintaa tehtiin tiiviissä yhteistyössä Multisillan päiväkodin kanssa. Toiminta siirtyi toukokuussa 2016 Kaupin sairaalan alueelle, jossa aloitti Tampereen kaupungin valtuuston päätöksellä toimintansa Tampereen Vastaanottokeskus. Syksyllä 2016 Vastaanottokeskuksen varhaiskasvatustoiminta oli jo vakiintunut omaksi projektikseen ja irtautunut Lähivoimala-projektista. Tampereen Vastaanottokeskuksessa tuotetaan keväällä 2017 alle kouluikäisille lapsille suunnattua varhaiskasvatuksen kerhotoimintaa neljänä päivänä viikossa ja toiminta on vakiinnuttanut paikkansa osana Vastaanottokeskuksen toimintaa.

15 15 MENETELMINÄ ERILAISET OSALLISTU- MISEN TAVAT Yksi keskeisimmistä tavoitteista Lähivoimalassa on ollut osallisuuden lisääminen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Seuraavassa osiossa hieman avataan hyödyntämiämme ja kehittelemiämme osallisuusmenetelmiä. Asukaskyselyt Projekti järjesti kolme asukaskyselyä Kaukajärven asuinalueella ja kaksi kyselyä Härmälä -Multisilta -Peltolammi -alueella. Asukaskyselyjen tavoitteena oli kerätä lapsiperheiden asukasnäkökulmia alueen palveluihin, osallisuuteen, yhteisöllisyyteen liittyen. Tiedonkeruukanavina toimi perusopetuksen Helmi -järjestelmä, varhaiskasvatuksen sähköpostilistat, lisäksi keräsimme vastauksia myös jalkautumalla alueen tapahtumiin. Lisäksi järjestettiin yksi kysely alueellisten verkkosivujen kehitystyöhön liittyen Kaukajärvellä, sekä projektin vaikuttavuuskyselyt alueen asukkaille ja työntekijöille molemmilla toiminta-alueilla. Kyselyjen kautta keräsimme vastaajien suostumuksella sähköpostilistaa, jota hyödynsimme jatkossa projektin tiedottamisessa. Näin saimme tiedon kulkemaan juuri oikealle kohderyhmälle. Haastekampanja ideoitiin marraskuussa Demolan järjestämässä Week of wicked problems tapahtumassa. Menetelmää kokeilimme Kaukajärven alueella ja tulokset ovat hyviä. Kampanjalla pyritään saamaan kuntalaisia ja palveluntuottajia mukaan omalla työpanoksellaan, ennalta sovittuun yhteistyökohteeseen. Yhteistyökohde sovitaan alueen ydinryhmäverkostossa ja haaste lähetetään liikkeelle. Jokainen saa haastaa kenet tahansa, pääasia on, että haaste liikkuu eteenpäin puskaradio tyylisesti. Kokeilimme menetelmää Kaukajärven alueen avoimet ovet tapahtumassa ja mukaan saimme kuusitoista palveluntuottajaa. Lasten ja nuorten taidepajat Järjestettiin Kaukajärven alueen kouluissa syksyllä Pajoja pidettiin yhteensä noin 30. Tavoitteena oli saada kerättyä myös lasten ja nuorten näkemyksiä ja ideoita oman asuinalueen kehittämisestä. Pajojen tuotoksina saimme noin 500 kuvamuodossa olevaa ideaa. Tuotoksista järjestimme alueellisen taidenäyttelyn 12 eri toimipisteessä. Jatkopajat järjestettiin joulukuussa 2014, joissa lapset pääsivät itse kuvittamaan koulujen lähiympäristöä taitelijan avustuksella.

16 16 Taidepajojen lisäksi projekti teki yhteistyötä alueen lastenparlamentin kanssa. Parlamentin jäsenet jalkautuivat omille kouluilleen keräämään muiden lasten ajatuksia asuinalueen kehittämistarpeista. Lähivoimalachat On verkkokeskustelu, jonka ajatuksena on kuntalaisten, palveluntuottajien ja päättäjien välinen avoin keskustelutilaisuus verkossa. Fokus on asuinalueen lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvissä aiheissa. Menetelmää pilotoitiin Kaukajärven asuinalueella, jossa kokemukset ja osallistujien palaute oli erittäin positiivista. Keskustelujen vierailijoina olivat nuoriso-ohjaajat, aluepoliisi, sekä Tampereen joukkoliikenteen edustus. Vierailijat kutsuttiin aluetta puhuttavien teemojen mukaan. Ydinryhmäverkosto Luotiin alkuun Lähivoimalan projektiryhmän seuraajaksi. Tammikuussa 2014 Kaukajärvellä päätimme avata projektiryhmän kokoonpanon kaikille ja kutsua tapaamisiin alueen asukkaita ja palveluntuottajia. Ydinryhmän kokoontumiset on järjestetty noin kerran kuukaudessa vaihtuvin teemoin. Loppujenlopuksi verkostosta muodostui tärkeä foorumi aluellista yhteiskehittämistä ajatellen. Ryhmän tavoitteena on alueen lapsiperheiden palveluiden toiminnan, sekä yhteisöllisyyden kehittäminen. Palaute sektorirajat ylittävästä verkostotyöstä on ollut positiivista ja ajatuksena olisi saada tästä säännöllinen verkosto alueille. Tämä osallistumisen menetelmä sopii hyvin täydentämään muita osallistumisen tapoja, periaatteessa kuka vaan voi osallistua keskusteluun vaikka omalta kotisohvalta. Menetelmässä hyödynsimme Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden käytössä olevaa Saysomechat -sovellusta, jonka saimme käyttöömme Lähivoimalachatin ajaksi. Keskustelujen moderaattorina ja ylläpitäjänä toimi Lähivoimalan projektityöntekijä.

17 17 HAASTEET JA VAIKUTTAVUUS Eriarvoisuus korostuu nykypäivänä selkeästi heikompiosaisilla asuinalueilla. Selvää on, että jonkun täytyisi ottaa vastuu hyvinvoinnin kokonaiskuvasta lähiössä. Projektin kehittämistyön kautta on huomattu, että monia asioita voimme tehdä paremmin, tehokkaammin ilman lisäresursseja. Tämän kaltainen kehittäminen vaatii kuitenkin yhteistyötä ja sen kehittämistä, vanhojen käytäntöjen haastamista, innovointia ja rohkeutta kokeiluihin, sekä uusia lähestymistapoja. Kehittäminen vaatii paljon oikeanlaista asennetta projektin työntekijöiltä, sekä toimijoilta. Täytyy pystyä sietämään keskeneräisyyttä ja muutoksia. Sinnikyydestä on myös todella paljon hyötyä, kun vastoinkäymisiltä ja haasteilta ei varmasti tulla välttymään, tämä pätee oikestaan aina, kun tehdään asioita uudella tapaa ja haastetaan totuttuja tapoja. Toimijoiden näkökulmasta haasteena on osallisuuden ja yhteistyön lisäämisestä syntyvä työmäärä, kun olemassa olevat resurssit eivät välttämättä riitä nykyistenkään työtehtävien hoitamiseen, joten uusia tehtäviä ei olla halukkaita aina ottamaan. Asukkailla ja alueen toimijoilla riittää kuitenkin paljon ajatuksia miten omaa asuinaluetta ja lähipalveluita pitäisi kehittää. Aito halu päästä vaikuttamaan, suunnittelemaan tai jopa toteuttamaan ei ole kadonnut mihinkään. Kehittäminen vaatii kuitenkin uudenlaista ajattelua ja rohkeutta kuntasektorilta erilaisiin kokeiluihin. Täytyy uskaltaa antaa mahdollisuus ja valta alueen toimijoille. On erittäin tärkeää jalkauttaa tämän kaltaiset kehittämisprojektit lähelle kuntalaisia ja tiedottaa eri vaiheista avoimesti. Täytyy myös muistaa, että alueiden tarpeet ovat erilaisia ja tästä syystä niiden kartoittaminen nousee isoon ja merkittävään rooliin. Hyvinvoinnin edistäminen on pitkäjänteistä työtä, ja muutokset heijastuvat viiveellä hyvinvointi- ja terveysindikaattoreihin. Muutoksia voidaan odottaa 5 10 vuoden, joskus jopa vasta vuoden viiveellä. Ennaltaehkäisevään työhön ja sen pysyvyyteen investoiminen olisi hyvin tärkeää. Loppuyhteenvetona voimme todeta Lähivoimalan tuoneen lisäarvoa alueille. Vaikuttavuuskyselyn tuloksien perusteella alueen työntekijät kokivat moniammatillisen yhteistyön kehittyneen projektin myötä alueella ja myös tietoisuus muista toimijoista on kasvanut. Toimintamallin toivottiin jatkuvan

18 18 ja laajentuvan kaupungin sisällä. Myös kyselyyn vastanneet asukkaat kokivat hyödyllisenä asuinalueen kehittämiseen liittyvät hankkeet. Erilaiset osallistumismahdollisuudet ja tapahtumat nähtiin yhteisöllisyyttä lisäävinä elementteinä. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittämisessä merkittävässä roolissa ovat olleet kehittämistyöhön eri tavoin osallistuneet asukkaat, kolmannen sektorin toimijat, kunnan ammattilaiset ja päättäjät.