Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristön kuvaus Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Mahdollisuudet tasapainoiseen alueelliseen kehitykseen ovat parantuneet. Keskisuuret ja suuret kaupunkiseudut eri puolilla maata ovat suotuisalla kasvu-uralla. Vuonna talouden kasvun arvioidaan hidastuvan, jolloin työvoiman alueellinen liikkuvuus on hallittua. Myönteisten mahdollisuuksien kääntöpuolella ovat elinkeinotoiminnan rakenteelliset ongelmat, jotka ovat samanaikaisesti syventymässä erityisesti maaseudulla ja pienissä seutukunnissa. Näiden alueiden kehitystä varjostaa erityisesti ikääntymisestä johtuva väestö- ja työvoimaresurssien väheneminen. Kansainvälistyvät markkinat kiristävät kilpailua yritysten ja alueiden välillä ja muuttavat niiden toimintaedellytyksiä. Osaamiseen perustuva kilpailukyky on menestystekijä, jonka vahvistaminen edellyttää julkisen vallan ja yksityisen tuotantoelämän yhteistyötä. EU:n rakennerahastopolitiikan rahoitus vähenee vuodesta lähtien ja tämä edellyttää muutoksia kansallisessa aluepolitiikassa. Globalisoituminen ja Euroopan unionin laajentuminen asettavat suuria haasteita myös julkiselle sektorille. Samanaikaisesti julkisen hallinnon palvelutarpeet lisääntyvät kansallisista syistä muun muassa väestön ikääntymisestä ja kansalaisten vaatimusten johdosta. Julkisen hallinnon henkilöstön eläkkeelle siirtyminen lisääntyy lähivuosina nopeasti. Samanaikaisesti työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat entistä pienempiä. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä palvelujen saatavuuden turvaaminen ja hallinnon kustannustehokkuuden merkitys korostuvat entisestään. EU:n siirtymäaikasäännösten päättyminen, alkoholilainsäädännössä tapahtuneet muutokset ja hintatason aleneminen ovat vaikuttaneet erityisesti pahoinpitelyjen ja päihtyneiden säilöönottojen määrään. Alkoholin kulutuksen pysyessä aikaisempaa korkeammalla tasolla tai mahdollisesti edelleen kasvaessa tulevat alkoholin käytön haitat näkymään jatkossakin poliisin tehtävissä muun muassa lisääntyneinä kotiväkivaltahälytyksinä ja onnettomuuksien kasvuna. Turvallisuusviranomaisten välinen yhteistyö kehittyy edelleen muun muassa poliisin, tullin ja rajavartioston yhteisten analyysikeskusten toiminnan vakiintuessa. Väkivallan vähentämiseen tähtäävän laajan poikkihallinnollisen rikoksentorjuntaohjelman toimeenpano käynnistyy. Turvallisuusviranomaisten yhteistyön välineenä käytettävän viranomaisradioverkon hallinta siirretään 1.1. lukien liikenne- ja viestintäministeriöstä sisäasiainministeriölle. Samalla siirretään Suomen Erillisverkot Oy:n omistajaohjaus sisäasiainministeriöön. Perhe- ja lähisuhteessa tapahtuvan väkivallan torjunta ja ennalta estäminen on yhä tärkeämpi yhteiskunnallinen tavoite. Poliisin ja sosiaali- ja terveysviranomaisten välistä yhteistyötä lisätään tavoitteena luoda sosiaalipäivystys koko maahan. Lapsiin kohdistuva väkivalta tulee aiempaa useammin ilmi. Poliisi, rajavartiolaitos ja ulkomaalaisvirasto lisäävät panostusta ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjuntaan. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskusalueille vaikuttaa myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Palvelujen tarve kasvukeskusalueilla lisääntyy, kun taas palvelujen turvaaminen väestökatoalueilla vaikeutuu. Pelastustoimen henkilöstön ikääntyminen ja ikärakenteen painottuminen vanhempiin ikäluokkiin aiheuttaa paineita erityisesti koulutuksen järjestämiseen. Kohoava eläkeikä vaikeuttaa henkilöstön tehokasta käyttöä pelastuslaitoksissa. Pelastustoimen kansainvälinen yhteistyö ja siihen liittyvät avunantotehtävät ovat lisääntymässä. Ihmisten liikkuminen globaalisti ja EU:n sisäisen liikkuvuuden alueen laajetessa myös EU:n sisällä lisääntyy. Sen lisäksi Suomessa pyritään aktiivisesti lisäämään työvoiman maahanmuuttoa maahanmuuttopoliittisen ohjelman mukaisesti. Turvapaikanhakijoiden määrän nopeisiin muutoksiin ja muihin yllättäviin muuttoliikkeisiin varaudutaan. Ulkomaalaishallinnon palvelujen kysyntä tuleekin kasvamaan. Siksi on pyrittävä tehostamaan toimintoja ja tarvittaessa tekemään myös hallinnon uudelleenjärjestelyjä. Myös EU:n ylikansallinen päätöksenteko ja muutenkin lisääntyvä EU- ja kansainvälinen yhteistyö asettavat uusia haasteita maahanmuuttohallinnolle. Laittoman maahanmuuton ja työnteon sekä ihmiskaupan torjunta, turvapaikkajärjestelmän väärinkäytön minimoiminen ja laittomasti maassa oleskelevien tehokas palauttaminen vaativat entistä enemmän huomiota. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Kansainvälisen kehityksen seurauksena ihmisten liikkuminen lisääntyy ja se vaikuttaa rajaturvallisuuteen, jonka haasteet kasvavat Euroopan unionin ulkorajoilla. Myös Euroopan unionin sisällä ihmisten vapaa liikkuminen lisää rajavalvonnan haasteita. Vapaa liikkuminen lisää järjestäytyneen rikollisuuden toimintamahdollisuuksia. Euroopan unionin alueella laiton maahantulo on yksi keskeisistä ongelmista, ja sen merkitys lisääntyy myös Suomessa. Euroopassa ja myös Suomessa on todettu, että suuri osa laittomasta maahantulosta ja muusta rajat ylittävästä rikollisuudesta liikkuu pääosin sisärajojen kautta. Schengen-alue laajennee Baltian maihin vuonna ja sisärajatarkastukset poistuvat. Tämä luo uusia mahdollisuuksia rikollisille ja turvapaikkamenettelyä väärinkäyttäville henkilöille. Laittomaan maahantuloon liittyy rikollisia ilmiöitä kuten ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa. Venäjän ja Suomen välinen rajaliikenne on kasvussa. Suomesta Venäjälle ja transitona Suomen kautta vietävän tavaraliikenteen määrä on suuri. Rajaliikenteen kehittäminen on osa Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuuden ja Venäjän strategiaa sekä tärkeä menestystekijä Suomelle. Samalla kasvava rajaliikenne on maiden välisen elintasokuilun vuoksi myös riski. Venäjän ulkomaalaispolitiikalla ja rajavalvonnalla on suuri merkitys Suomen sisäiselle turvallisuudelle. Venäjän rajavartiopalvelun uudistaminen on käynnistynyt. Venäjän Federaation turvallisuuspalvelun (FSB) rajavartiopalvelun resursseja kohdennetaan etelärajalle, jossa turvallisuustilanne on heikko. Suomen vastaisella rajalla rajavartioasemaverkko harvenee ja esteaitarakennelmat jäävät hoitamatta. Samalla henkilöstön osalta ollaan siirtymässä kokonaan ammattilaisorganisaatioon, ja meneillään on ylimenokausi. Tämä saattaa lisätä laitonta maahantuloa, sillä Venäjällä oleskelee laittomasti jopa miljoonia henkilöitä, joista ainakin osa pyrkii aktiivisesti Euroopan unionin alueelle. Suorat lennot Kaukoidästä etenkin Kiinasta ja Intiasta jatkavat kasvuaan. Tämä ulkorajaliikenne merkitsee myös kasvavaa haastetta laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjunnalle. Kuntatalouden kehitysarvio on kuvattu yleisperustelujen peruspalvelubudjettitarkastelun yhteydessä. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Sisäasiainministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: Tasapainoinen alueellinen kehittäminen sekä kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn vahvistaminen Alueiden kilpailukykyä vahvistetaan ja tasapainoista aluerakennetta kehitetään tukemalla alueiden osaamista, yrittäjyyttä ja työllisyyttä sekä luomalla edellytyksiä hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden ylläpitämiselle. Tavoitteen toteutumista seurataan säännöllisesti sekä laadullisella arvioinnilla että määrällisillä tunnusluvuilla, jotka kuvaavat koulutustasoa, työmarkkinatilannetta, muuttoliikettä ja väestöä, alueellista bruttokansantuotetta ja tuotantoa, kuntataloutta erityyppisissä kunnissa sekä hyvinvointia. Maakunnan liitot ovat maakuntaohjelmissaan asettaneet alueensa kehitystä koskevia tavoitteita. Poliisitoimi, pelastustoimi ja rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Tunnusluku tavoite tavoite Katuturvallisuusindeksin arvo 91, Liikenneturvallisuusindeksin arvo 135, Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) selvitystaso, % 49,6 49,7 50,0 Toimivan, luotettavan ja yhteistyökykyisen palveluhallinnon turvaaminen Valtion palvelujen saatavuus turvataan kaikilla seuduilla kehittämällä valtion alue- ja paikallishallinnon palvelutuotantoa ja säilyttämällä paikallishallinnon toimipaikkaverkko riittävän kattavana. Ministeriöt vahvistavat alueelliset palvelutavoitteet valtion alue- ja paikallishallinnolle. Palveluja tarjotaan entistä enemmän verkkopalveluina ja yhteispalveluna. Hallinnon rakenteita uudistetaan ja jatketaan keskushallinnon toimintojen alueellistamista ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Tavoitteen toteutumista seurataan säännöllisesti konkreettisen toimenpidesuunnitelman ja valtion alue- ja paikallishallinnolle asetettujen sitovien palvelutavoitteiden avulla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Kainuun hallintokokeilulla turvataan kunnallisten palvelujen laatu ja saatavuus kokeilualueella. Kokeilussa turvataan kansalaisten osallistuminen kuntien yhteistyönä hoidettavia palveluita koskevaan päätöksentekoon. Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen kautta. Kunnallisten peruspalvelujen saatavuuden turvaaminen Kunnallisten peruspalveluiden saatavuus ja laatu turvataan koko maassa kohtuullisella vero- ja maksutasolla. Toteutetaan yleisperusteluiden peruspalvelubudjettitarkastelussa tarkemmin selostettu kunta- ja palvelurakenneuudistus, jolla turvataan vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen. Hallituksen esitys uudistuksen suunnittelun ja toimeenpanon edellyttämäksi lainsäädännöksi on tarkoitus antaa eduskunnalle siten, että lait voivat tulla voimaan vuoden alusta ja uudistuksen edellyttämät lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet voidaan toteuttaa vuoden 2009 alusta. Kuntarakennetta on tarkoitus vahvistaa yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä on tarkoitus uudistaa sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa. Hyvän turvallisuustilanteen ja myönteisen turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Poliisi osallistuu sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Tavoitteena on erityisesti torjua järjestäytynyttä kansainvälistä rikollisuutta ja huumausainerikollisuutta. Lisäksi tavoitteena on paljastaa herkästi piiloon jäävää rikollisuutta kuten perheväkivaltaa, ihmiskauppaa ja talousrikollisuutta entistä tehokkaammin. Paikallispoliisin piirijakoa uudistetaan ja yhteistoiminta-alueita laajennetaan tavoitteena kihlakuntien rajat ylittävä täydellinen yhteistoiminta. Rakenteellisten uudistusten tavoitteena on myös erikoisosaamisen tehostaminen ja partiotoiminnan lisääminen. Uudistukset toteutetaan siten, että poliisin palvelut voidaan turvata tasapuolisesti läheisyysperiaatetta noudattaen. Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja tehokas pelastustoimen järjestelmä. Tämä tarkoittaa turvallista yhteiskuntaa, jossa onnettomuuksia estetään tehokkaasti ennakolta, motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä, uhkiin mitoitettuja, asiakaslähtöisiä ja taloudellisesti tuotettuja palveluita sekä hyvää kumppanuusverkostoa. Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajaturvallisuuden taso pidetään hallituskaudella vuoden 2003 tasolla. Toimenpiteillä varmistetaan, että laittoman maahantulon järjestämisrikosten määrä pysyy vuoden 2003 tasolla. Rajaliikenne sujuu ilman kohtuutonta jonotusta. Euroopan unionin ja Schengenin ulkorajaliikenteessä henkilön rajatarkastuksessa keskimääräinen odotusaika satamissa on 30 minuuttia sekä maarajalla ja lentoasemilla 10 minuuttia. Pidemmällä aikavälillä matkustajan keskimääräinen odotusaika satamissa on 20 minuuttia sekä maarajalla ja lentoasemilla 5 minuuttia. Tunnusluku arvio 2011 tavoitetaso Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl) alle Palokuolemien määrä, enintään (hlö) alle 40 Rakennuspalovahinkojen arvo (milj. ), enintään alle 80 Tunnusluku/mittari Mittarin arvo 2004 Mittarin arvo Tavoitetaso Laittoman maahantulon järjestämisrikokset (kpl) enintään 42 Rajatarkastusten kattavuus (%) 99,9 99,9 99,5 Rajatarkastusten laatu (%) 99,6 99,7 99,9 Rajatapahtumien estäminen (%) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Rajatapahtumien paljastaminen (%) Rajatapahtumien selvitystaso (%) Rajavartiolaitoksen paljastamat rikokset (lkm) Henkilöliikenteen sujuvuus maarajalla ja lentoasemilla Henkilöliikenteen sujuvuus satamissa Meripelastustoimen johtamis- ja suoritusvalmius pidetään sellaisena, että kaikkiin hätätilanteisiin kyetään osoittamaan apua. Avun tulee olla paikalla viimeistään tunnin kuluttua siitä hetkestä kun hätätilanne on määritetty. Aktiivisen ja hallitun maahanmuuttopolitiikan edistäminen Ihmis- ja perusoikeudet, hyvä hallinto, oikeusturva ja kansallisten etujen huomioon ottaminen toteutuvat maahanmuuttopolitiikassa. Maahanmuutto on hallittua; laillista maahanmuuttoa edistetään ja kansainvälistä suojelua annetaan sitä tarvitseville. Torjutaan laitonta maahanmuuttoa ja työntekoa sekä ihmiskauppaa. Työperäisen maahanmuuton lisäämiselle luodaan paremmat edellytykset. Sisäasiainhallinnon palvelukeskus Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksen tavoitteena on parantaa hallinnon tuottavuutta ja laatua ja mahdollistaa voimavarojen suuntaaminen hallinnonalan ydintehtäviin. Talous-, henkilöstö- ja yhteyspalvelujen osalta tavoitteena on, että tuottavuus kasvaa vuoteen 2009 mennessä keskimäärin 35 %. Samalla asiakas- ja työtyytyväisyys pyritään säilyttämään vähintään nykyisellä tasolla. Palvelukeskus ryhtyy ottamaan vastaan oman hallinnonalansa ulkopuolisia asiakkaita vuonna. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien ja tietojärjestelmien yhtenäistämistä tehdään keskitetysti Kieku-ohjelmassa yhteistyössä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten kanssa. Yhteistyö tukee palvelutuotannon yhtenäistymistä ja palveluiden laadun parantamista. Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Sisäasiainministeriö Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) KuntaIT:n toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) (63.) Julkiset palvelut verkkoon -hanke (siirtomääräraha 2 v) Poikkeusolojen viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) Ulkomaalaisvirasto Ulkomaalaisviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Lääninhallitukset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 21. Lääninhallitusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Rekisterihallinto Rekisterihallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kihlakunnat Kihlakunnanvirastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Poliisitoimi Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha) Pelastustoimi Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Erityismenot (arviomääräraha) Valtionavustukset (siirtomääräraha 2 v) Rajavartiolaitos Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (70.) Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) 145 (74.) Rakentaminen (kiinteä määräraha) Avustukset kunnille Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuvat tasaukset ja siirtymätasaukset (arviomääräraha) Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntajako sekä kuntien yhteistoiminnan tukeminen (arviomääräraha) Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha) Holhoustoimen edunvalvonta (arviomääräraha) (36.) Valtionavustus Aasian luonnononnettomuudesta kunnille ja kuntayhtymille aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha) (80.) Korkotuet ja velkojen vakautuslainat kunnille (arviomääräraha) Alueiden kehittäminen Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) Euroopan aluekehitysrahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sisäasiainministeriön osalta (arviomääräraha) Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Sisäasiainministeriö S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö rakentaa toiminta-ajatuksensa mukaisesti turvallista ja tasapainoisesti kehittyvää Suomea. Sisäasiainministeriön vision mukaan Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa on elinvoimaiset alueet ja hyvä hallinto takaa laadukkaat ja tasapuoliset palvelut. Sisäasiainministeriö on hyvin johdettu, yhteistyökykyinen ja ihmisten osaamista arvostava asiantuntijaorganisaatio. Sisäasiainministeriö arvostaa toiminnassaan luotettavuutta, muutos- ja yhteistyökykyisyyttä sekä avoimuutta. Ministeriön toiminnan tavoitteet ovat: Aluekehitys ja aluehallinto aluepolitiikan strategisen roolin vahvistaminen eri hallinnonalojen päätöksenteossa, alueiden omaehtoisen kehittämisen edellytysten tukeminen ja ohjelmatyön tuloksellinen toteuttaminen, alue- ja paikallishallinnon toimivuuden ja yhteistyön parantaminen, päätösvallan lisääminen sekä kansanvaltaisen ohjauksen vahvistaminen, laadukkaiden ja taloudellisesti tuotettujen julkisten palvelujen, erityisesti valtion palvelujen saatavuuden turvaaminen maan eri osissa. Aluepolitiikan strategista roolia päätöksenteossa vahvistetaan vuosiksi 2013 laaditulla EU:n alue- ja rakennerahastopolitiikkaa koskevalla kansallisella strategialla, valtioneuvoston päätöksellä alueiden kehittämisen valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja maakuntaohjelmilla. Maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin kirjataan eri hallinnonalojen alueen kehittämistoimet ja ne toimivat pohjana valtion aluekehittämisen rahoituksen jakamiselle. Vuoden alusta voimaan tuleva alueiden kehittämislain muutos (954/) vahvistaa maakunnan liittojen asemaa aluekehittämisviranomaisina ja lisää yhteistyötä alueilla, alueiden ja keskushallinnon välillä sekä keskushallinnossa. Aluepolitiikan merkitystä vahvistetaan myös lisäämällä aktiivista ja näkyvää tiedottamista tehdyistä strategisista päätöksistä. Seuranta- ja tutkimustoiminnan tietoja hyödynnetään strategisessa ja toiminnallisessa päätöksenteossa sekä toiminnan kehittämisessä. Ohjelmatyön tuloksellisessa toteuttamisessa keskitytään EU-ohjelmien kauden 2000 sulkemiseen ja uuden kauden aloittamiseen viivytyksettä. Valtioneuvoston hyväksymät erityisohjelmat (osaamiskeskusohjelma, aluekeskusohjelma, maaseutupoliittinen erityisohjelma ja saaristo-ohjelma) jatkuvat vuodesta uusilla laadituilla ohjelmilla. Alue- ja paikallishallinnon toimivuuden ja yhteistyön parantamiseksi, päätösvallan lisäämiseksi sekä kansanvaltaisen ohjauksen vahvistamiseksi varmistetaan julkisen sektorin vastuulla olevien palvelujen saatavuus ja turvataan laatu myös tulevaisuudessa. Hallintoa kehitetään tästä lähtökohdasta mahdollisimman tehokkaaksi ja taloudelliseksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Laadukkaiden ja taloudellisesti tuotettujen palvelujen turvaamiseksi kehitetään sähköisiä palveluja ja valtion paikallishallinnon asiakaspalveluja siirretään yhteisesti annettavaksi. Yhteispalvelun tehostamiseksi kehitetään myös sähköistä yhteispalvelua. Tavoitteena on asiakkaan palvelutarpeesta lähtevä hallinnonalojen rajat ylittävä tapa tuottaa palvelut. Tavoitteena on kuntien ja koko julkishallinnon tietohallintoyhteistyötä tiivistämällä ja sähköistä asiointia kehittämällä tehostaa julkishallinnon toimintoja, parantaa julkisten palvelujen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin kehittämistä varten sisäasiainministeriöön perustetaan kuntien tietohallintokehitystä ohjaamaan KuntaIT -yksikkö, joka toimii verkostomaisesti yhteistyössä kuntasektorin, valtionhallinnon ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Valtion toimintayksiköiden alueellistamisella pääkaupunkiseudun ulkopuolelle varmistetaan osaavan henkilöstön saaminen valtion palvelukseen ja tuetaan alueiden osaamista. Tähän pyritään erityisesti klustereiden tukemisella alueellistamistoimenpiteitä kohdennettaessa. Kunnat Osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta uudistetaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä tavoitteena yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä. Uudistuksessa päätetään kuntien verotulopohjan vahvistamisesta siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi sekä poistetaan kuntien rahoitusjärjestelmään liittyvät kuntien yhdistymisen ja yhteistyön esteet. Tavoitteena on hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistäminen. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasausjärjestelmän on oltava neutraali kunta valtio suhteen kannalta. Uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. Kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta käsittelevää peruspalveluohjelmaa kehitetään ja se vakinaistetaan osaksi lakiin perustuvaa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä. Kuntajakolain säännökset kuntien yhdistymisavustusten muodosta ja tasosta uudistetaan. Uusia yhdistymisavustussäännöksiä sovelletaan vuosien alusta voimaan tuleviin kuntajaon muutoksiin. Yhdistymisavustukset kannustavat jatkossa kuntia monikuntaliitoksiin. Yhdistymisavustusta maksetaan kolmen vuoden ajalta. Kuntien yhdistyessä turvataan valtionosuudet liitosta seuraavan viiden vuoden ajaksi. Kuntien taloudellista asemaa vahvistetaan siten, että harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia voidaan asteittain vähentää. Peruspalveluiden arvioinnilla tuetaan palveluiden saatavuuden, laadun ja rahoituksen kehittämistä sekä palveluiden järjestämistä taloudellisesti ja tuloksellisesti. Kuntien järjestämien peruspalvelujen arviointien tehokkuuden lisäämiseksi koordinoidaan arviointia toteuttavien tahojen yhteistyötä ja kehitetään arviointitietojen hyödyntämistä valtionhallinnossa tapahtuvassa kuntia koskevassa päätöksenteossa. Poliisitoimi Poliisitoimen keskeiset strategiset linjaukset on vahvistettu sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Ohjelman toimeenpanon painopisteenä ovat järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden torjunta ja huumausainerikollisuuden torjunta. Työtä ohjaa valtioneuvoston vahvistama toimenpideohjelma, jonka toimeenpano edellyttää laajaa viranomaisyhteistyötä. Talousrikostorjunnan tehostamistyötä jatketaan. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi turvallisuussuunnittelua kehitetään edelleen vahvistettujen linjausten mukaisesti ja yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa toteutetaan yritysturvallisuusstrategian mukaisesti. Poliisi varautuu terrorismiin kansallisena ja kansainvälisenä viranomaisyhteistyönä. Pelastustoimi Pelastustoimen johtamis-, valvonta- ja hälyttämisjärjestelmää sekä tilannekuvan muodostamiseksi tarvittavaa järjestelmää uudistetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen ja siihen liittyvän yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian pohjalta. Huolehditaan osaltaan sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanosta painopisteinä onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja suuronnettomuusvalmiuksien tehostaminen. Kehitetään edelleen toimialan sisäistä yhteistyötä tavoitteena erityisesti menettelyjen ja toimintatapojen yhdenmukaistamainen. Ryhdytään toimenpiteisiin väestönsuojelujärjestelmän uudistamiseksi vastaamaan uusia uhkakuvia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Maahanmuuttohallinto Ulkomaalaislainsäädännön toimivuutta kehitetään soveltamisesta saatujen kokemusten ja muiden lainsäädännön muutostarpeiden perusteella kokonaisvaltaisen strategian linjausten mukaisesti. Maahanmuuttohallinnon toimintakyvystä huolehditaan. Jatketaan maahanmuuttopoliittisen ohjelman sisäasiainhallinnolta edellyttämiä toimenpiteitä ottaen huomioon ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamisen sekä sisäisen turvallisuuden ja kansallisten etujen vaatimukset. EU:ssa pyritään yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan muun muassa harmonisoimalla lainsäädäntöä. Suomi huolehtii kansallisten etujen huomioon ottamisesta säädösten valmistelussa. EU:ssa hyväksytyt säädökset saatetaan kansallisesti voimaan määräajassa. Huolehditaan siitä, että Suomella on toimivat yhteistyösuhteet Venäjän, Ukrainan ja muiden EU:n lähialueiden maahanmuuttohallintoihin. Samalla huolehditaan siitä, että kahdenväliset suhteet lähialueiden EU-jäsenmaihin ja muihin Pohjoismaihin ovat toimivat. Siviilikriisinhallinta Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksia kehitetään ja ylläpidetään niin, että ne vastaavat lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Vuoden aikana perustetaan siviilikriisinhallintakoulutusta antava koulutuskeskus Kuopioon pelastusopiston yhteyteen. Siviilikriisinhallinnan koulutusjärjestelmän perustamisella parannetaan ulkomaille lähetettävän henkilöstön kykyä vastata entistä paremmin siviilikriisinhallintatehtävien kansainvälisiin haasteisiin. Palvelukeskus Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksen toiminta on käynnistynyt Vuoden aikana palvelukeskus jatkaa asiakassuhteiden kehittämistä talous- ja henkilöstöpalvelujen osalta kaikkiin asiakkaisiinsa. Palvelukeskus aloittaa hallinnonalan puhelinvälitystehtävien keskittämisen Kajaanin toimipisteeseen vuoden alusta lukien. Palvelukeskus ottaa vastaan vuonna maksulliseksi asiakkaakseen hallinnonalan ulkopuolisena virastona Joensuun yliopiston ja varautuu muiden asiakkaiden vastaanottoon. Toiminnan volyymitietoja arvio tavoite Talouspalvelut Osto- ja matkalaskut (1 000 kpl) Myyntilaskut (1 000 kpl) Henkilömäärä Määräraha (1 000 euroa) Henkilöstöpalvelut Palkanmaksutapahtumat (1 000 kpl) Henkilömäärä Määräraha (1 000 euroa) Yhteyspalvelut Henkilöä keskitetyn puhelunvälityksen piirissä Henkilömäärä 3 23 Määräraha Henkilömäärä yhteensä Palvelukeskuksen henkilökunta on ammattitaitoista ja työkykyistä. Henkilökunta on pysyvää ja jaksaa työskennellä palvelukeskuksessa ja on tyytyväinen työhönsä. Tavoitteena on, että palvelukeskus siirtyy uuteen palkkausjärjestelmään vuoden aikana. Tuottavuusohjelman toimeenpano Tuottavuutta parannetaan tuottavuusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden mukaisesti ja käytetään saavutetut tuottavuushyödyt siten, että tehtävät kyetään hoitamaan tuloksellisella tavalla. Tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia saada Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 voimavaroja uusiin tehtäviin ja muihin välttämättömiin voimavaratarpeisiin sekä lisätä mahdollisuuksia kohdentaa voimavaroja uudelleen. Sisäasiainhallinnon tuottavuutta parannetaan keskittämällä yhteisiä toimintoja palvelukeskuksiin. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus aloitti toimintansa vuoden alusta. Puhelinvälityspalvelut keskitetään Kajaanin toimipisteeseen vuodesta alkaen. Poliisin tietohallintokeskuksesta kehitetään sisäasiainministeriön hallinnonalan tietohallinnon -palvelukeskus, joka tuottaa nykyistä laajemmin palveluita myös muille viranomaisille. Samalla selvitetään, mitkä nykyisin virastoissa tehtävistä tietohallintotehtävistä voitaisiin keskittää palvelukeskukselle. Poliisin tekniikkakeskuksen toimintaa laajennetaan siten, että se tuottaa palveluita myös muille turvallisuusviranomaisille. Tuottavuushyötyjä saavutetaan myös sähköistämällä muun muassa lääninhallitusten, ulkomaalaishallinnon ja poliisin lupa- ja muita palveluita sekä toimintaprosesseja. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet koota asiakaspalvelut ensisijassa olemassa oleviin palvelupisteisiin. Hallinnonalan toimitila-asioiden hallinnoinnin keskittämistä valmistellaan. Sisäasiainministeriön hankintatoimi keskitetään. Sisäasiainministeriö asettaa ministeriön henkisten voimavarojen kehittämiselle seuraavat tavoitteet: Henkisten voimavarojen kehittäminen arvio tavoite Sairauspoissaolot (pv/htv) 8,0 7,8 enintään 7,6 Työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,30 3,35 vähintään 3, Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös siviilikriisinhallinnan koulutustoimintaan sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) S e l v i t y s o s a : varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon siviilikriisinhallinnan koulutustoiminnan määrärahoja euroa, josta euroa siirtona momentilta , euroa momentilta , euroa momentilta ja momentilta Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta , euroa viranomaisradioverkon hallinnoinnin uudelleenjärjestelyyn liittyen kahden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta ja euroa VEL-eläkemaksun hoitokuluosuutena sekä vähennyksenä euroa yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille ja euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa ministeriön toimitilojen vuokra- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 menojen tilapäisen nousun johdosta. Tarkoitus on, että vuosina 2008 myönnetään euron lisämääräraha, joka otetaan vähennyksenä huomioon vuosina talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon yhteisen tietoverkon ja yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Runkoverkko Hallinnonalan tietoliikenneverkot Asiankäsittelyjärjestelmät Sähköposti Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät Muut järjestelmät Sähköinen asiointi Tietoturvallisuus Muut tietohallintomenot Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 23. Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon muilta kuin sisäasiainministeriön hallinnonalan virastoilta ja laitoksilta saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta , euroa kahden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta , euroa yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta , euroa yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta , euroa kolmen henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta , euroa kahden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta , euroa yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta , euroa 20 henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta , euroa kahden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta , euroa seitsemän henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta ja 500 euroa VEL-eläkemaksun hoitokuluosuutena. Tarkoitus on, että määrärahat palautetaan vuoden 2008 valtion talousarviossa momenteille, joilta ne on siirretty. Vuoden 2008 alusta lukien siirrytään kaikilta osin tilaaja tuottaja -mallin mukaiseen maksulliseen toimintaan. varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot talousarvio talousarvio KuntaIT:n toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen sekä muihin toimintamenoihin. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriöön perustetaan 1.9. lukien kuntien tietohallintokehitystä ohjaamaan KuntaIT-yksikkö. Se toimii verkostomaisesti yhteistyössä kuntasektorin, valtionhallinnon ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Yksikön vahvuus on kuusi henkilötyövuotta. Tarkoitus on, että erillisellä toimintamäärärahalla voimistetaan ja nopeutetaan kuntien tietohallintokehitystä ja näin parannetaan tuottavuutta. Määrärahalla edesautetaan palvelurakenneuudistusta ja sähköisten toimintatapojen käyttöönottoa kuntahallinnossa. Tässä yhteydessä kartoitetaan eri hallinnonalojen peruspalvelujen järjestämiseen liittyvä IT-rahoitus ja varmistetaan rahoituksen suuntaaminen yhdenmukaisesti. Tavoitteena on kuntien ja koko julkishallinnon tietohallinnon yhteistyön tiivistäminen. Määrärahasta on tarkoitus käyttää euroa palkkaus- ja muihin henkilöstömenoihin, euroa asiantuntijapalveluiden ostamiseen ja euroa painatus- ja muihin menoihin. Erillisen momentin ja määrärahan pysyvyys selvitetään vuonna. Määräraha on siirtoa momentilta talousarvio ( ) Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös momentilta hankittavaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työllisyysperusteisiin valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Poikkeusolojen viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon hintatuen ja alijäämätuen maksamiseen Suomen Erillisverkot Oy:lle. S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriöön siirretään 1.1. lukien liikenne- ja viestintäministeriöstä viranomaisradioverkon hallinnointi. Viranomaisradioverkon käyttäjiä arvioidaan olevan vuoden lopussa noin ja vuoden lopussa , mikä on merkittävästi vähemmän kuin sisäasiainministeriön asettama päätelaitteen tavoite. Virveverkon käytön hintoja tarkistetaan ja Huoltovarmuuskeskuksen tukea käytetään siten, että alijäämätuki on enintään 3 milj. euroa. Määräraha on siirtoa momentilta Järjestelyyn liittyen momentille on merkitty lisäyksenä euroa siirtona momentilta talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Ulkomaalaisvirasto S e l v i t y s o s a : Ulkomaalaisviraston yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on päätöksenteossa huolehtia siitä, että sen toiminta edistää hallittua maahanmuuttoa ja virasto tuottaa tieto- ja asiantuntijapalveluja maahanmuuttopoliittisen päätöksenteon tueksi. Ulkomaalaisviraston päätöksenteossa korostuvat ihmis- ja perusoikeuksien, hyvän hallinnon ja oikeusturvan periaatteet sekä maahanmuuttoon liittyvien väärinkäytösten estäminen. arvio tavoite Perustiedot Toimintamenot (1 000 ) Henkilötyövuodet (htv) Tunnusluvut Toiminnallinen tuloksellisuus tuottavuus (päätöstä/htv) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 taloudellisuus (nettomenot /päätös) maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) Sisäasiainministeriö asettaa ulkomaalaisvirastolle alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet: Päätöksenteko on nopeaa ja oikeusvarmaa. Päätösten määrä vastaa vähintään vireille tulleiden asioiden määrää. Vireille tulleiden hakemusten läpivientiajat pidetään vähintään saavutetulla tasolla. Asiakkaiden oikeusturva säilyy hyvänä. Henkilö- ja teknisiä resursseja käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia sekä läpinäkyviä, ohjaavia ja rutiinityötä säästäviä. Tavanomaiset soveltamiskysymykset linjataan. Toiminnallisten pääprosessien sähköistämistyötä jatketaan. Päätöksenteko Tunnusluvut arvio tavoite Vireille tulevat hakemukset (kpl), arvio 1. Maahanmuutto työntekijän oleskelulupa opiskelijan oleskelulupa muut oleskeluluvat (sis. kv-suojelu) Maasta poistaminen Kansainvälinen suojelu turvapaikka pakolaiskiintiö matkustusasiakirjat Kansalaisuus kansalaisuushakemukset Yhteensä Ratkaisut 1. Maahanmuutto työntekijän oleskelulupa opiskelijan oleskelulupa muut oleskeluluvat (sis. kv-suojelu) Maasta poistaminen Kansainvälinen suojelu turvapaikka pakolaiskiintiö matkustusasiakirjat Kansalaisuus kansalaisuushakemukset Yhteensä Käsittelyaika keskimäärin vrk 1. Maahanmuutto työntekijän oleskelulupa opiskelijan oleskelulupa Kansainvälinen suojelu Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 turvapaikka (nopeutettu menettely) 97 (53) 180 (80) 180 (70) matkustusasiakirjat Kansalaisuus kansalaisuushakemukset Päätösten pysyvyys muutoksenhaussa (%) >95 >95 >95 Ratkaistu vireille tulleista (%) Ulkomaalaisrekisterin ylläpito Ulkomaalaisrekisteri tarjoaa luotettavan ja ajantasaisen asianhallinta- ja tietopalveluvälineen ulkomaalaisasioiden toimintaympäristölle. Ulkomaalaisrekisterin tekninen toimivuus oli 99,8 % vuonna ja sen arvioidaan säilyttävän tasonsa myös vuosina ja. Tieto- ja asiantuntijapalvelut Ulkomaalaisvirasto tuottaa ajankohtaisia tilastotietoja ja tietoja ulkomaalaislain ja kansalaisuuslain soveltamisesta ja muusta toiminnastaan siten, että ministeriöllä on käytettävissään kotimaisen politiikan valmistelun, toiminnan suunnittelun ja EU:n tilastoyhteistyön edellyttämät tiedot. Henkisten voimavarojen hallinta arvio tavoite Henkiset voimavarat Lähtövaihtuvuus (%) Koulutuspäivät/htv 3,9 4 4 Koulutustasoindeksi 5,2 5,4 5,5 Sairaspoissaolot (työpäivää/htv) 11,5 10,5 10,0 Työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,11 3,17 3, Ulkomaalaisviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) S e l v i t y s o s a : varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja euroa VEL-eläkemaksun hoitokuluosuutena sekä vähennyksenä euroa yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille ja euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Lääninhallitukset S e l v i t y s o s a : Lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen ja monialainen asiantuntijavirasto. Lääninhallitukset edistävät, arvioivat ja valvovat läänin elinoloja, asukkaiden hyvinvointia ja perusoikeuksien toteutumista. Perustietoja lääninhallituksista Lääninhallitusten suurimmat toimialat ovat sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi. Lääninhallitusten poliisiosastojen menot maksetaan poliisin toimintamäärärahoista lukuun ottamatta lääninhallituksen virastona tarjoamia palveluja, joita ovat muun muassa toimitilat, henkilöstö- ja taloushallinto sekä virastopalvelut. Ahvenanmaan lääninhallituksella on Manner-Suomen lääninhallitusten tehtävistä poikkeavia tehtäviä, jotka johtuvat valtionhallinnon ja maakunnallisen itsehallinnon erityispiirteistä Ahvenanmaalla. Sisäasiainministeriö asettaa lääninhallituksille seuraavat alustavat tulostavoitteet: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Lääninhallitusten tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite on huolehtia eri toimialojensa kautta väestön oikeuksien toteutumisesta koko maassa. Lääninhallitukset edistävät alueellista kehitystä ja huolehtivat, että alueellinen ja seudullinen hyvinvointi ja kansalaisten turvallisuus paranevat. Lääninhallitukset toimivat koko väestön sosiaalisen turvallisuuden, terveyden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä syrjäytymisen vähentämiseksi. Lääninhallitukset tukevat erityisesti lasten ja nuorten sosiaaliseen syrjäytymiseen ja terveyseroihin johtavien kehityskulkujen katkaisemista. Lääninhallitukset vastaavat alueellisesta varautumistoiminnasta. Toiminnan painopisteet Sosiaali- ja terveysosastoissa hoidetaan kolmen eri ministeriön toimialaan kuuluvia tehtäviä. Sosiaali- ja terveystoimessa toteutetaan sosiaali- ja terveyspolitiikan strategisia linjauksia yhteistyössä kuntien kanssa. Lähivuosien tavoitteina ovat toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut, palvelujen piiriin pääsyn turvaaminen kohtuuajassa sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tämä edellyttää toimintakäytäntöjen sekä sektorien välisen ja alueellisen yhteistyön kehittämistä. Lääninhallitusten keskeisenä tehtävänä on ohjata, seurata ja valvoa sekä kunnallista että yksityistä palvelutuotantoa ja ehkäisevää työtä. Näihin liittyvien kantelujen määrä on lisääntynyt ja käsiteltävät asiat ovat vaikeutuneet viime vuosina. Lääninhallituksilla on merkittävä rooli kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin suunnattavan määrärahan hallinnoinnissa. EU-rakennerahastojen hallinnointiin kuuluvia tehtäviä alueellistetaan sosiaali- ja terveysministeriöstä lääninhallituksiin. Alkoholihallinnon painopiste on valvonnan tehostaminen. Eläinlääkinnän ja ympäristöterveydenhuollon keskeisinä kehittämiskohteina ovat eläinten terveydenhuoltojärjestelmä, eläintautien valmiussuunnitelmat, ympäristöterveydenhuollon valvonnan vahvistaminen paikallistasolla, eläinsuojeluvalvonnan tehostaminen sekä eläimistä ihmisiin leviävien tautien valvonnan tehostaminen. Lääninhallitukset osallistuvat ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelmien totuttamiseen. Lääninhallitukset jatkavat kuntien elintarvikevalvonnan vaatimusten mukaisuuden arviointia. Sivistysosastot hoitavat niille säädöksissä osoitettuja ja delegoituja opetus- ja kulttuurihallinnon sekä liikunta- ja nuorisotoimen tehtäviä. Sivistysosastot edistävät tulossopimuksissa tarkemmin sovittavalla tavalla koulutuspolitiikan sekä kirjasto-, liikunta- ja nuorisopolitiikan valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden saavuttamista. Lääninhallitukset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 huolehtivat rakennerahastojen (EAKR, ESR) toimenpideohjelmissa rahoitettavien hankkeiden rahoituspäätöksistä, maksatuksista, seurannasta ja valvonnasta siten kuin uudistettavassa rakennerahastolaissa säädetään. Liikenneosastojen toiminnan kehittämisen painopisteenä on julkisen liikenteen palveluverkoston turvaaminen liikennelupia myöntämällä ja täydentävillä peruspalveluliikenteen ostoilla. Painopisteenä on myös matkapalvelukeskusten perustamisen koordinointi. Liikenneosastojen asema turvallisuusviranomaisten infrastruktuuripalvelujen tuotannossa korostuu. Kilpailu- ja kuluttajayksiköt valvovat kilpailua alueellisilla ja paikallisilla markkinoilla puuttumalla haitallisiin kilpailunrajoituksiin ja edistämällä kilpailua. Lääninhallitukset osallistuvat kuluttajaoikeudellisen lainsäädännön noudattamisen valvontaan, millä lisätään kuluttajien luottamusta markkinoiden toimintaan. Taloudellinen turvallisuus paranee talous- ja velkaneuvonnan keinoin ja hintatietoisuuden edistämisellä. Tuoteturvallisuusvalvonnan painopisteenä on seudullisten valvontayksiköiden muodostumisen tukeminen. Pelastusosastot toteuttavat osaltaan pelastustoimen valtakunnallisia tavoitteita ja edistävät aluehallinnon viranomaisten yhteistyötä. Painopistealueina ovat pelastustoimen alueilla tehtyjen palvelutasopäätösten toteutumisen seuranta ja valvonta sekä sisäisen turvallisuuden ohjelman toteutumisen edistäminen läänin alueella. Oikeushallinto-osastoja kehitetään osana ulosottolaitoksen uudistusta, jossa korostuu ulosoton yhtenäisyys, vaikuttavuus ja lainmukaisuus. Oikeushallinto-osastojen erityisenä osana tässä uudistuksessa on ohjaustehtävän tehostuminen. Poliisiosastot toteuttavat paikallispoliisin ohjaajina ja alueellisina yhteistyökumppaneina sisäisen turvallisuuden ohjelmaa, jossa varaudutaan määriteltyihin turvallisuusuhkiin. Lääninhallitusten hallinto-osastot toteuttavat yhteispalvelun tehostamishankkeen toimia läänin alueella. Lääninhallituksen alaisen paikallishallinnon toimitilahallintoa tehostetaan. Lääninhallitukset huolehtivat alueellisista maanpuolustuskursseista. Palvelujen sekä tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi siirretään muun muassa puhelinkeskustoimintaa palvelukeskukseen. Toiminnalliset tulostavoitteet Toteutuma (kpl) Oma kustannushinta ( ) Arvio (kpl) Omakustannushinta ( ) Tavoite (kpl) Oma kustannushinta ( ) Taksilupa Tavaraliikennelupa Anniskelulupa Alkoholijuomien vähittäismyyntilupa Lainojen vuosimaksuja Prosessuaaliset kantelut Palvelujen saatavuus Lääninhallituksille asetetaan alueelliset palvelutavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan ministeriöiden ja lääninhallitusten välisissä tulosneuvotteluissa ja joista raportoidaan peruspalvelujen arviointiraporteissa. Palvelu Arviointikriteeri Tavoite Sivistystoimen kantelut Käsittelyaika 70 % 9 kuukaudessa Sosiaali- ja terveystoimen kantelut Käsittelyaika Pääsääntöisesti 6 11 kk Kunnalliskantelut Käsittelyaika 70 % 9 kuukaudessa Alkoholiluvat Käsittelyaika Keskimäärin 1 kk Yksityisen sosiaali- ja terveyshuollon palveluntuottajien luvat Käsittelyaika Keskimäärin 3 kk Tavaraliikennelupa Käsittelyaika 14 pv Linjaliikennelupa Käsittelyaika 2 kk Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Taksilupa Käsittelyaika 2 kk Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien valvonta Valvontakäynnit Vuosittain 5 % tuottajista Ympäristöterveydenhuollon laitosvalvonta Valvontakäynnit Vuosittain 90 % kohteista Laadunhallinta Lääninhallituksissa otetaan käyttöön keskeisten palvelujen laatua arvioiva asiakaspalautejärjestelmä. Henkiset voimavarat arvio arvio Henkilöstömäärä Vakinaisia/määräaikaisia (%) 90/10 90/10 91/9 Naisten ja miesten osuus henkilöstöstä (N/M %) 68/32 67/33 66/34 Työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,3 3,3 3,4 Sairauspoissaoloja henkilötyövuotta kohti (työpv) 7,9 7,0 6,8 21. Lääninhallitusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin, rahoitus- ja maksuosuuksiin sekä EU:n hyväksymiin ja rahoittamiin hankkeisiin. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) S e l v i t y s o s a : varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta, euroa rikosten sovittelu-uudistuksen johdosta, euroa yhden henkilötyövuoden palkkausja muiden menojen siirtona momentilta ja euroa VEL-eläkemaksun hoitokuluosuutena sekä vähennyksenä euroa kolmen henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille ja euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. talousarvio talousarvio tilinpäätös Rekisterihallinto Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16