Opinnäytetyö. Mikko Marjamäki HUOLTOHALLIN SUUNNITTELU. Insinööritoimisto Martti Marjamäki. Tampere 2009

Transkriptio

1 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikka Opinnäytetyö Mikko Marjamäki HUOLTOHALLIN SUUNNITTELU Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 009 DI Raimo Koreasalo Insinööritoimisto Martti Marjamäki

2 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikka Marjamäki, Mikko Huoltohallin suunnittelu Opinnäytetyö 6 sivua + 1 liitesivua Työn ohjaaja DI Raimo Koreasalo Työn teettäjä Insinööritoimisto Martti Marjamäki Helmikuu 009 Hakusanat rakentaminen, huoltohalli, rakennesuunnittelu TIIVISTELMÄ Tämän insinöörityön aiheena on puurakenteisen hallin elementti- ja rakennesuunnittelu. Kohteena oli Ylöjärven Elovainion alueelle rakennettava huoltohalli, jonka tilaajana oli Ylijoki Kuljetus Oy. Raportissa kerrotaan suunnittelusta ja sen etenemisestä sekä käydään läpi muutamia esimerkkilaskelmia. Opinnäytetyön liitteenä ovat valmiit arkkitehti-, elementti- ja rakennepiirustukset, jotka toimivat myös kohteen rakentamisen lähtökohtana. Rakentaminen alkoi heti ensimmäisten kuvien valmistuttua joulukuussa 008.

3 TAMK UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Construction technology Housebuilding Marjamäki, Mikko Designing a maintenance building Engineering Thesis 6 pages + 1 appendices Thesis Supervisor Raimo Koreasalo (MSc) Commissioning Design office Martti Marjamäki February 009 Keywords construction, maintenance building, construction engineering ABSTRACT The subject of this engineering thesis is the precast structure and structural design of a wood structured maintenance building. The building will be constructed by Ylijoki Kuljetus Oy to the area of Elovainio in Ylöjärvi. The main parts of the report are the designing progress and the example calculations. There are architect, precast structure and structural design drawings as appendices at the end of the report. The construction began right after the first drawings were done in December 008.

4 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 4 (8) Rakennustekniikka, talonrakennustekniikka Mikko Marjamäki SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 1 JOHDANTO...7 TYÖN ALKUSELVITYS Taustoja Lähtötiedot Mitoitus ja kuormat Lupa-asiat SUUNNITTELUN ETENEMINEN RAKENNESUUNNITTELU Perustukset Jäykistys Alapohja Välipohja Yläpohja ja vesikatto Ulkoseinät Väliseinät Silta- ja monttunosturi PUUELEMENTTISUUNNITTELU YHTEENVETO... 6 LÄHTEET... 7 LIITTEET... 8

5 SYMBOLILUETTELO λ puristetun rakenteen hoikkuus A vaad vaadittu tukipinta-ala E f kimmomoduuli taipuma f sall sallittu taipuma fbd fbk fcd fck puun laskentataivutuslujuus puun ominaistaivutuslujuus puun syynsuuntainen laskentapuristuslujuus puun syynsuuntainen ominaispuristuslujuus fc d puun poikittainen laskentapuristuslujuus fc k puun poikittainen ominaispuristuslujuus fvd fvk gd gk puun laskentaleikkauslujuus puun ominaisleikkauslujuus pysyvän kuorman laskenta-arvo pysyvän kuorman ominaisarmo i I k k s Lc poikkileikkauksen jäyhyyssäde poikkileikkauksen jäyhyysmomentti kiskopainekerroin nurjahduksen huomioon ottava kerroin nurjahduspituus Lpt vaad vaadittu tukipinta Md Mu Nd Nu p taivutusmomentin laskenta-arvo taivutusmomentin kapasiteetti puristusvoiman laskenta-arvo puristusvoiman kapasiteetti pohjapaine p sall pohjatutkimuksesta ilmenevä sallittu pohjapaine Pd Pk pysyvän- ja lumikuorman laskenta-arvojen summa pysyvän- ja lumikuorman ominaisarvojen summa

6 qd qk Rd W lumikuorman laskenta-arvo lumikuorman ominaisarvo tuelle tulevan kuorman laskenta-arvo poikkileikkauksen taivutusvastus /1, /

7 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 7 (8) Rakennustekniikka, talonrakennustekniikka Mikko Marjamäki 1 JOHDANTO Tämän työn tavoitteena oli laatia rakenne- ja elementtipiirustukset Ylöjärven Elovainion alueelle rakennettavaan huoltohalliin. Poikkeuksena olivat väestönsuojan väliseinäelementit, joiden suunnitelmat laadittiin elementtitehtaalla. Työn tilaajana oli Ylijoki Kuljetus Oy ja se tehtiin Insinööritoimisto Martti Marjamäen palveluksessa. Tässä raportissa käydään läpi työn taustoja, sen etenemistä ja muutamia esimerkkilaskelmia. Liitteenä ovat arkkitehtipiirustukset, rakennepiirustukset (leikkauksista vain muutama esimerkki) ja elementtipiirustukset (jokaisesta tyypistä yksi esimerkki). TYÖN ALKUSELVITYS.1 Taustoja Ylijoki Kuljetus Oy on perheyritys, joka on perustettu 1997 ja joka toimii jo kolmannessa polvessa. Kuljetuskalustoa yrityksellä on tällä hetkellä 10 hakeyhdistelmää ja vakituisia työntekijöitä 6. Uuden hallin rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, sillä tähän asti yritys on toiminut Hämeenkyrössä 1986 rakennutussa hallissa, joka rakennettiin sen aikaiselle kalustomäärälle sopivaksi. Kalustoa oli aikaisemmin vain kaksi kuorma-autoa. Nykyiset hakeyhdistelmät ovat 5,5 m pitkiä ja 4, m korkeita, ja nykyinen halli on suunniteltu näiden yhdistelmien huoltoa ja korjausta varten. Myös toimistotilaa tarvitaan lisää. Osa uuden hallin toimistotiloista tullaan vuokraamaan L&T Biowatti Oy:lle. Tontin omistaa L&T Biowatti Oy, joka käyttää tonttiaan haketerminaalina josta Ylijoki Kuljetus Oy hoitaa kuljetukset. Vanha halli jää L. & J. Ylijoki Ky:n käyttöön pyöräkuormaajien huoltoa ja korjausta varten. /5/

8 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 8 (8) Rakennustekniikka, talonrakennustekniikka Mikko Marjamäki. Lähtötiedot Rakennesuunnittelu tehtiin arkkitehtitoimisto Kaihari & Kaihari Ky:n laatimien arkkitehtipiirustusten (kuva 1) ja Teratest Oy:n tekemän pohjatutkimuksen perusteella. Lisäksi joitain yksittäisiä tietoja selvisi aloituspalaverissa, joka pidettiin Rakennus koostuu huoltohallista ja toimisto- ja varasto-osuudesta. Huoltohalli, joka kattaa suurimman osan koko rakennuksen pinta-alasta, on yksikerroksista korkeaa tilaa. Toimisto- ja varasto-osuus puolestaan on kahdessa kerroksessa. Kuva 1 Arkkitehdin 1. kerroksen pohjapiirustus.3 Mitoitus ja kuormat Mitoituksessa käytettiin Microsoft Excel -taulukkolaskennalla tehtyjä mitoitusohjelmia. Muutama käsin laskettu esimerkki löytyy tästä raportista.

9 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 9 (8) Rakennustekniikka, talonrakennustekniikka Mikko Marjamäki Kuormien ominaisarvot: Lumi 1,8 kn/m Tuuli 0,44 kn/m (maastoluokka III) Hyötykuormat toimisto oleskelukuorma II,0 kn/m varasto 5,0 kn/m väestönsuoja 10 kn/m, sortumakuorma 5 kn/m huoltohallin osuus 10 kn/m + akselikuorma 160 kn Osavarmuuskertoimet: Pysyvät kuormat 1, tai 0,9 Hyötykuormat 1,6 /1, /.4 Lupa-asiat Kaikkeen uudisrakentamiseen tarvitaan lupa, jonka myöntää rakennusvalvontaviranomainen. Lupa haetaan, kun arkkitehdin pääpiirustukset valmistuvat. /6/ Tämän kohteen (tunnus: ) lupapäätös tehtiin ja lainvoimainen rakennuslupa tuli voimaan Kohteen lupa-asiat olivat hieman poikkeukselliset, koska alueelle ei aluksi ollut kaavaa lainkaan. Tästä syystä rakennukselle jouduttiin hakemaan poikkeuslupaa, joka lopulta myönnettiin. Hankkeen edetessä alueelle kuitenkin tuli kaava ja uusi lupa jouduttiin hakemaan. /5/ 3 SUUNNITTELUN ETENEMINEN Aluksi tutustuttiin saapuneisiin arkkitehtikuviin, toimitussisältöön ja pohjatutkimukseen. Niiden pohjalta tehtiin joitain alustavia piirustuksia, joita käytiin läpi pidetyssä aloituspalaverissa.

10 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 10 (8) Rakennustekniikka, talonrakennustekniikka Mikko Marjamäki Aloituspalaverissa käsitellyt asiat /4/: 1. Urakoitsijalla on valmius aloittaa työt vaikka heti.. Painopenkat pidetään vielä ainakin kaksi viikkoa niin, että työmaalle pääsee viikolla 49, jolloin suoritetaan painomassojen siirtotyöt ja perustusten kaivutyöt. 3. Maanvarainen laatta on mahdollista tehdä joko teräskuitubetonista tai paikalla raudoitettuna. Rakennesuunnittelija tutkii kuituvaihtoehtoa. 4. Vastaavana työnjohtajana toimii Olli Korhonen, jolla on vastuusuhde suoraan urakoitsijaan. Vastaava työnjohtaja laskuttaa tilaajaa. Vastaava työnjohtaja ja urakoitsija yhteistyössä massoittelevat ja tilaavat tarvikkeet rakennuttajan nimiin ja tiliin. 5. Kaihari toimittaa yhteysluettelon kaikille osapuolille. 6. Siltanosturin kantavuus 5 tonnia. Marko Ylijoki toimittaa rakennesuunnittelijalle tiedot jatkosuunnittelua varten. Myös pilaritiedot on toimitettava rakennesuunnittelijalle. 7. Hallin sokkelia korotetaan 00 mm siten, että elementin alareuna alkaa 00 mm lattiasta. 8. Sisäseinien Gyproc-levyt ovat toimisto-osalla reunaohennetut. 9. Reuna-alueilla käytetään eristeenä Finnfoamia, keskialueelle ei eristettä. 10. VSS rakennetaan alkuvaiheessa. Tähän tuetaan elementit ja rakenne jäykistetään. Kaihari pyytää tarjoukset VSS-elementtitoimittajalta viikolla 47. VSS:n saa toimittaa heti. 11. Rakennesuunnittelija tekee perustuspiirustukset viikon 47 loppuun mennessä ja toimittaa urakoitsijalle. Pyydetään tarjous myös elementtisokkeleista, vaikka sokkeleita ei elementtirakenteisina toteutettaisikaan. 1. Vastaava työnjohtaja jättää työnjohtajahakemuksen ja tilaa aloituskokouksen heti. 13. Puuelementtitoimitus alkaa viikolla 4, ja se kestää 3 viikkoa. Elementtitoimittaja lähettää aikataulun mahdollisimman pian. On tehtävä yhteistyössä rakennusurakoitsijan kanssa. 14. Varaston etuseinää ei rakenneta.

11 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 11 (8) Rakennustekniikka, talonrakennustekniikka Mikko Marjamäki 15. Julkisivuikkunat hallin osalla pyritään saamaan 3600 mm:n moduuliin. 16. Työmaakokous nro 1 pidetään klo Kokoonnutaan työmaalla, ja varsinainen kokous pidetään Ylöjärven Shellin baarissa. Aloituskokous pidettiin työmaalla , jolloin lupaehdot käytiin läpi ja todettiin siihen mennessä valitut urakoitsijat ja suunnittelijat. Ensimmäinen työmaakokous pidettiin Silloin kirjattiin ylös, että puuelementtien toimitussopimus on tehty Oy Nord-Finnhaus Ltd / Pohjola Talojen kanssa ja betonielementtien toimitussopimus Valkeakosken betoni Oy:n kanssa käytiin Oy Nord-Finnhaus Ltd / Pohjola Talojen elementtitehtaalla mallielementtikatselmuksessa. Siellä nähtiin miten käytännössä seinien puuelementit valmistuvat (kuva ). Kuva Seinäelementin valmistus

12 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 1 (8) Rakennustekniikka, talonrakennustekniikka Mikko Marjamäki 4 RAKENNESUUNNITTELU 4.1 Perustukset Perustamisolosuhteet Rakennusalueella maanpinta vaihteli +19, ,0 viettäen lounaasta koilliseen. Rakennusalueella oli 0,5 1 m:n humuskerroksen alla 7 m:n siltti-/hiekkakerros, joka rajoittuu alapinnastaan moreenikerrokseen. Rakennus perustetaan anturoilla ylikuormitetun luonnontilaisen pohjamaan varaan. Suurin sallittu mitoituspohjapaine on 175 kn/m. Anturan alapinta suositellaan ulotettavaksi vähintään 0,8 m:n syvyyteen tulevasta pihatasosta. Rakennuspaikan täyttömateriaalista tehtävän ylikuormituksen tulee ulottua m yli tulevan lattiatason ja m täytön yläpinnan tasossa rakennuksen seinälinjasta ulospäin. Ylikuormitusaika rakennuspaikalla on oltava suurempi kuin kk. Rakennuspaikalle painumien työnaikaista seurantaa varten asennetaan kpl painumalevyjä. Ylimmät sallitut kaivutasot rakennuspaikalla on esitetty pohjatutkimusleikkauksissa. /3/ Perustusten rakennesuunnittelu Halli on suunniteltu 6 m:n moduuliin, mistä johtuen sokkelielementtien pituudeksi muodostui 5,98 m:n (6 m sauman kanssa). Saumakohtiin valetaan paikalla erilliset anturat, joiden päälle sokkelielementit asennetaan (kuva 3). Normaalitapauksen antura on kooltaan 1 m 1 m ja siltanosturin kohdalla 1,1 m 1,6 m. Perustuksille kuormaa kertyy vesikatolta sekä seinien ja perustusten omasta painosta.

13 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 13 (8) Rakennustekniikka, talonrakennustekniikka Mikko Marjamäki Kuva 3 Sokkelileikkaus Esimerkki 1 Anturan mitoitus: Seinäkuormat: yläpohja: räystäs: seinä: 7,9m,4kN / m = 19kN / m 0,65m 1,95kN / m = 1,3kN / m 6,6m 0,5kN / m = 3,3kN / m sokkelipalkki 4,1kN / m yhteensä 7,7kN / m Anturajako k 6000 p sall = 175kN / m (arvo pohjatutkimuksesta)

14 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 14 (8) Rakennustekniikka, talonrakennustekniikka Mikko Marjamäki kuorma anturalle: koroke: anturan omapaino: yhteensä: 6,0m 7,7kN / m = 166, kn 0,5kN 1,0m 1,0m 0,3m 5kN / m 3 = 7, 5kN 174,kN F 174,kN p = = = 174, kn < A 1,0m 1,0m p sall (1) Teräkset on mitoitettu Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. 4. Jäykistys Halli on jäykistettävä ottamaan vastaan tuulikuormia. Yläpohjassa on jäykistävä levy, josta tuulikuormat siirretään päätyseinälle, väestönsuojan päällä olevalle jäykistävälle seinälle ja toisessa päädyssä sijaitsevalle teräsrakenteiselle tuuliristikolle (kuva 4). Nosturirata pysyy pystyssä teräksisten mastopilareiden avulla, ja radan suuntaiset vaakavoimat otetaan vastaan vinopilareilla.

15 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 15 (8) Rakennustekniikka, talonrakennustekniikka Mikko Marjamäki Kuva 4 Tuuliristikko 4.3 Alapohja Alapohjaan tuli yhteensä neljää erilaista rakennetyyppiä (kuva 5). Kaikki ne ovat maanvaraisia laattoja. Huoltohallin osuudelle valittiin kuitubetonia suurien 80 kn:in pistekuormien takia, jotka muodostuvat kuorma-autojen pyöräkuormista. Raudoitteeksi sille osuudelle suunniteltiin käytettäväksi Peikko Groupin TERA Joint liikuntasaumaraudoitetta, joka soveltuu raskaasti kuormitetuille lattioille. /7/ Kaikissa muissa tapauksissa laatta on teräsbetonia.

16 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 16 (8) Rakennustekniikka, talonrakennustekniikka Mikko Marjamäki. Kuva 5 Alapohjien rakenteet 4.4 Välipohja Hallin varasto- ja toimisto-osa on kaksikerroksinen. Välipohja suunniteltiin toteutettavaksi puuelementeillä ja suunnitelmissa esiintyy kahta erilaista rakennetyyppiä (kuva 6).

17 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 17 (8) Rakennustekniikka, talonrakennustekniikka Mikko Marjamäki Kuva 6 Välipohjien rakenne Esimerkki Kertopuupalkin mitoitus: fbk = 37N / mm fck = 30N / mm fc k = 7N / mm fvk = 3,5N / mm fbd = 8,5N / mm fcd = 3,1 N / mm fc d = 5,4N / mm fvd =,7N / mm kimmomoduuli E = Hyötykuorma 5,0 kn/m Omapaino 0,4 kn/m Palkkijako k 400 Metrikuormat: osavarmuuskertoimet = 1, ja 1,6

18 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 18 (8) Rakennustekniikka, talonrakennustekniikka Mikko Marjamäki gk = 0,4kN / m 0,4m = 0,16kN / m () gd = 1,*0,16kN / m = 0,19kN / m (3) qk = 5,0kN / m 0,4m = kn / m (4) qd = 1,6* kn / m = 3,kN / m (5) Pk = 0,16kN / m + kn / m =,16kN / m (6) Pd = 0,19kN / m + 3,kN / m = 3,39kN / m (7) Taivutusmomentti: 1 Md = 3,39kN / m 4,15m^ = 7, 3kNm (8) 8 45mm 60mm^ W = 6 3 = mm (9) 3 6 Mu = 8,5N / mm mm = 14,4 10 Nmm = 14, 4kNm > Md OK (10) Tukipinnan pituus: 4,15m 3,39kN / m Rd = = 7kN (11) Yläjuoksu Lujuusluokka T4, kosteusluokka, aikaluokka B fc k = 3,1 N / mm k = 1,7 3,1 N / mm fc d = =,38N / mm 1,3 7000N A vaad = 1730mm 1,7,38N / mm = (1) Ltp vaad 1730mm = = 38mm OK 45mm (13)

19 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 19 (8) Rakennustekniikka, talonrakennustekniikka Mikko Marjamäki Taipuma: 4 5 ql f = (14) 384 EI 5,16N / mm 4150mm^4 f = = 1, mm (15) mm 60mm^ f sall 4150mm = 13, 8mm OK 300 (16) 4.5 Yläpohja ja vesikatto Rakennuksen yläpohja suunniteltiin toteutettavaksi yhdellä rakennetyypillä (kuva 7).

20 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 0 (8) Rakennustekniikka, talonrakennustekniikka Mikko Marjamäki Kuva 7 Yläpohjan rakenne Yläpohjaan suunniteltiin naulalevyristikot 900 mm:n jaolla. Ristikkovalmistaja mitoittaa ristikot tarkemmin annettujen mittojen ja kuormien perusteella. Tarvittavia tietoja ovat tukien pituudet ja paikat, ristikkojako, katemateriaali, lumi- ja tuulikuoman suuruus sekä ylä- ja alapaarteen omat painot (kuva 8). Kuva 8 Ristikkokaavio Esimerkki 3 Tukipituuden määrittäminen: Ristikon leveys 4 mm Lujuusluokka T30, kosteusluokka, aikaluokka B Ristikkojako k 900 Metrikuorma: osavarmuuskertoimet = 1, ja 1,6 gk = (0,3kN / m + 0,3kN / m ) 0,9m = 0,54kN / m () qk = 1,8 kn / m 0,9m = 1,6kN / m (4)

21 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 1 (8) Rakennustekniikka, talonrakennustekniikka Mikko Marjamäki gd = 0,54kN / m 1, = 0,648kN / m (3) qd = 1,6kN / m 1,6 =,59kN / m (5) Pd = 0,648kN / m +,59kN / m = 3,4kN / m (7) Tuelle tuleva kuorma: 15,840m + *0,616m Rd = 3,4kN / m = 7, 7kN (11) Tukipinta: materiaalin osavarmuuskerroin = 1,3 fc k = 3,7 N / mm 3,7 N / mm fc d = =,85N / mm 1, mm k = 1 + = 1,7 (14) N A vaad = 5650mm 1,7,85N / mm = (1) 5650mm Ltp vaad = = 135mm (13) 4mm 4.6 Ulkoseinät Ulkoseinät suunniteltiin toteutettavaksi puuelementeillä ja yhdellä rakennetyypillä (kuva 9). Kantaville seinille mitoitettiin palkit, joiden avulla kuormat siirretään tolpille.

22 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ (8) Rakennustekniikka, talonrakennustekniikka Mikko Marjamäki Kuva 9 Ulkoseinän rakenne Esimerkki 4 Tolpan mitoitus: Lähtökohdat (kuva 10): Tolpan koko: Tolppajako: k600 Lujuusluokka T30, kosteusluokka, aikaluokka B

23 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 3 (8) Rakennustekniikka, talonrakennustekniikka Mikko Marjamäki Kuva 10 Runkotolpan mitoituksen lähtökohdat Ristikon tukivoima: 15,840m + 0,616m Rd = 3,4kN / m = 7, 7kN Täysi lumikuorma, aikaluokka B materiaalin osavarmuuskerroin = 1,3 fbk = 3N / mm fck = N / mm fc k = 3,7 N / mm fvk = N / mm fbd = 17,7N / mm fcd = 16,9N / mm fc d =,8N / mm fvd = 1,5 N / mm kimmomoduuli E = mm 140mm Nd = 7,7kN = 1, kn (15) 600mm Lc = 6600mm L 6600mm λ = c = = 115,3 (16) i 0,89 198mm

24 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 4 (8) Rakennustekniikka, talonrakennustekniikka Mikko Marjamäki Lc k s = 0,18 (taulukkoarvo, kun epäkeskisyys on ) 400 Nu = 0,18 48mm 198mm 16,9N / mm = 8911N = 8, 9kN (17) > Nd OK Täysi lumikuorma, 0,5 tuulikuorma, aikaluokka C materiaalin osavarmuuskerroin = 1,3 fbk = 9,9N / mm fck = 8,6N / mm fc k = 4,8N / mm fvk =,6N / mm fbd = 3N / mm fcd = N / mm fc d = 3,7 N / mm fvd = N / mm kimmomoduuli E = 6000 lasketaan momentti 0,5 tuulikuormalle: 1 Md = 1,6 0,5 0,44kN / m 0,6m 6,6m^ = 1, 15kNm (8) 8 48mm 198mm^ Mu = W fbd = 3N / mm = Nmm = 7, knm 6 (9) Nu = 1,3 8,9kN = 37, 57kN Md Mu Nd 1,15kNm 1,kN + < 1 + = 0,7 < 1 OK (18) Nu 7,kNm 37,57kN 4.7 Väliseinät Rakennuksessa on neljää erityyppistä väliseinärakennetta, jotka kaikki ovat puurakenteisia, paitsi väestönsuojan seinä on 300 mm paksu teräsbetoniseinä. Kevyet kantamattomat väliseinät ovat 66 mm:n rungolla, kantavat väliset 95 mm:n rungolla ja jäykistävä seinä 13 mm:n rungolla. Kaikissa puuseinissä on molemmin puolin 13 mm:n kipsilevy. Osa seinistä on osastoivia paloseiniä, jotka toimitussisällön mukaan toteutetaan elementteinä kantavien väliseinien lisäksi.

25 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 5 (8) Rakennustekniikka, talonrakennustekniikka Mikko Marjamäki 4.8 Silta- ja monttunosturi Huoltohalliin suunniteltiin yksipalkkinen siltanosturi, jonka maksimikuorma on 50 kn ja nostokorkeus noin 5,5 m, sekä huoltokuilun päälle monttunosturi, jonka maksimikuorma on 150 kn. Nosturien toimittajia ei ollut vielä päätetty tämän raportin valmistumiseen mennessä, joten tämän tarkempia tietoja ei niistä ollut saatavilla. 5 PUUELEMENTTISUUNNITTELU Ulko- ja väliseinät, päätykolmiot sekä välipohjaelementit valmistetaan puusta. Niitä varten laadittiin omat suunnitelmat (kuva 11), jotka lähetettiin puuelementtitoimittajalle. Kuva 11 Ulkoseinäelementtipiirustus

26 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 6 (8) Rakennustekniikka, talonrakennustekniikka Mikko Marjamäki Elementtipiirustukset: Välipohja Ulkoseinä Väliseinä Päätykolmio YHTEENSÄ 7 kpl 3 kpl 18 kpl kpl 50 kpl 6 YHTEENVETO Huoltohallin suunnittelu oli haastava projekti ja sen ansiosta tutustuttiin aihealueeseen perinpohjaisesti. Suunnittelun lisäksi kokouksissa ja mallielementtikatselmuksessa selvisi paljon käytännön asioita siitä, miten rakennushankkeet etenevät. Työn tuloksena valmistuivat elementti- ja rakennepiirustukset sekä rakennelaskelmat.

27 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 7 (8) Rakennustekniikka, talonrakennustekniikka Mikko Marjamäki LÄHTEET PAINETUT LÄHTEET 1. Suomen rakennusmääräyskokoelma B10, Puurakenteet, Ohjeet 001, Helsinki Rakenteiden kuormitusohjeet, RIL , Helsinki 00. PAINAMATTOMAT LÄHTEET 3. Pohjatutkimus ja perustamissopimus, Vehmaantie Ylöjärvi, Taratest Oy, Tampere Aloituspalaverin pöytäkirja, Tampere , Arkkitehtitoimisto Kaihari & Kaihari Ky. 5. Ylijoki, Marko, rakennuttaja. Keskustelut. Ylijoki Kuljetus Oy. Tammikuu 009. SÄHKÖISET LÄHTEET 6. Rakennuslupa. [www-sivu]. [viitattu ] Saatavissa: 7. Peikko Finland Oy. [www-sivu]. [viitattu ] Saatavissa:

28 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ 8 (8) Rakennustekniikka, talonrakennustekniikka Mikko Marjamäki LIITTEET liite 1 Arkkitehtipiirustukset Mittakaava 1. asemapiirustus 1:500. pohjapiirustus 1. krs. 1: pohjapiirustus. krs. 1: julkisivut ja leikkaus 1: VSS-piirustus 1:100 / 1: rakenneleikkaus 1:0 liite Rakennepiirustukset 1. perustuspiirustus 1:100. perustusleikkaukset (3 esimerkkiä) 1:10 3. välipohjapiirustus 1:50 4. yläpohjapiirustus 1: leikkaukset A-A C-C 1:50 6. tuuliristikko 1:50 7. rakenneleikkaukset (3 esimerkkiä) 1:10 8. ristikkokaaviot (1 esimerkki) 1:50 9. sokkelielementtikaavio 1:100 liite 3 Elementtipiirustukset (1 esimerkki kaikista) 1. sokkelielementti 1:5. välipohjaelementti 1:50 3. ulkoseinäelementti 1:50 4. väliseinäelementti 1:50 5. päätykolmioelementti 1:50

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48