1. VALMENTAVAN JA KUNTOUTTAVAN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET... 4

Transkriptio

1

2 2 SISÄLLYS. VALMENTAVAN JA KUNTOUTTAVAN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET KOULUTUKSEN ARVOLÄHTÖKOHDAT JA OPPIMISKÄSITYS YHTEISET PAINOTUKSET JA KAIKILLE YHTEINEN YDINOSAAMINEN NIVELVAIHEYHTEISTYÖ VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA HENKILÖKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA (HOPS )JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) OPINTO-OHJAUS TYÖELÄMÄÄN VALMENTAUTUMINEN JA TYÖTURVALLISUUS KUNTOUTUMINEN YHTEISÖLLISYYS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ OPISKELIJAHUOLTO JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ AVA-OPINTOJEN MUODOSTUMINEN OPINTOKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT OPISKELUVALMIUDET Oppimaan oppiminen Viestintä ja vuorovaikutus Toinen kotimainen kieli ja/tai vieraat kielet Matematiikka Tietotekniikka TOIMINTAKYVYN EDISTYMINEN Yhteiskunnassa toimiminen Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot Arkielämäntaidot Vapaa-aika Liikunta ja motoriset taidot Terveystieto Taide ja kulttuuri AMMATINVALINTA JA TYÖELÄMÄVALMIUDET Ammatilliseen koulutukseen tutustuminen Työelämävalmiudet ja työelämään valmentautuminen KOULUTUSALAKOHTAISET VALMENTAVAT OPINNOT Koulutusalakohtaiset ammatillisiin opintoihin valmentavat opinnot Koulutusalakohtaiset työelämään valmentavat opinnot Valinnaiset opinnot AVA-OPINTOJEN JAKSOTUS TEKVA- OPINTOJEN MUODOSTUMINEN OPINTOKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT OPISKELUVALMIUDET Oppimaan oppiminen Viestintä ja vuorovaikutus Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet Matematiikka Tietotekniikka TOIMINTAKYVYN EDISTYMINEN Yhteiskunnassa toimiminen Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot Arkielämäntaidot Vapaa-aika Liikunta ja motoriset taidot... 34

3 Terveystieto Taide ja kulttuuri AMMATINVALINTA JA TYÖELÄMÄVALMIUDET Ammatilliseen koulutukseen tutustuminen Työelämävalmiudet ja työelämään valmentautuminen KOULUTUSALAKOHTAISET VALMENTAVAT OPINNOT Koulutusalakohtaiset ammatillisiin opintoihin valmentavat opinnot Koulutusalakohtaiset työelämään valmentavat opinnot VALINNAISET OPINNOT TEKVA OPINTOJEN JAKSOTUS HOVA-OPINTOJEN MUODOSTUMINEN OPINTOKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT OPISKELUVALMIUDET Oppimaan oppiminen Viestintä ja vuorovaikutus Toinen kotimainen kieli ja/tai vieraat kielet Matematiikka Tietotekniikka TOIMINTAKYVYN EDISTYMINEN Yhteiskunnassa toimiminen Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot Arkielämäntaidot Vapaa-aika Liikunta ja motoriset taidot Terveystieto Taide ja kulttuuri AMMATINVALINTA JA TYÖELÄMÄVALMIUDET Ammatilliseen koulutukseen tutustuminen Työelämävalmiudet ja työelämään valmentautuminen KOULUTUSALAKOHTAISET VALMENTAVAT OPINNOT Koulutusalakohtaiset ammatillisiin opintoihin valmentavat opinnot Koulutusalakohtaiset työelämään valmentavat opinnot VALINNAISET OPINNOT HOVA-OPINTOJEN JAKSOTUS OPISKELIJAN ARVIOINTI ARVIOINNIN TEHTÄVÄT, TAVOITTEET JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN OPISKELIJAN TOIMINTAKYVYN JA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN Osaamisen tunnistaminen Osaamisen tunnustaminen OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI Oppimisen arviointi Osaamisen arviointi ARVIOINTIIN LIITTYVÄT MUUT MÄÄRÄYKSET Arvioinnin kohteet ja kriteerit Arvioinnista päättäminen Arviointiaineiston säilyttäminen Arvioinnin uusiminen ja korottaminen Arvioinnin oikaiseminen TODISTUS Jatkosuunnitelma Todistus suoritetuista opinnoista Ammatillisen peruskoulutuksen opinnot Perusopetuksen opinnot Erotodistus Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi Äidinkieli, suomi toisena kielenä arviointi... 62

4 . VALMENTAVAN JA KUNTOUTTAVAN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 630/998, 3 :n mukaan ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä järjestettävää, ei tutkintoon johtavaa koulutusta erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Sen tehtävänä on antaa vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityistukea tarvitseville opiskelijoille valmiuksia ammatilliseen koulutukseen, työhön sijoittumiseen ja oman elämän hallintaan. 4 Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija voi kehittää koulutuksen aikana osaamistaan, hankkia ammatillisissa opinnoissa, työelämässä ja itsenäisessä elämässä tarvitsemiaan valmiuksia sekä selkiyttää tulevaisuuden suunnitelmiaan. Tavoitteena on lisäksi edistää erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tasavertaisuutta koulutuksessa, työelämässä ja hyvän elämän saavuttamisessa yhteiskunnan jäsenenä. Koulutuksen tulee myös tukea opiskelijan myönteistä kehitystä ja vahvistaa hänen itsetuntoaan, elämäntaitojaan ja vastuullisuuttaan omista opinnoistaan. Tavoitteena on, että opiskelijan itseluottamus kasvaa ja aloitekyky lisääntyy niin, että hän kykenee itsenäisesti tai opastetusti sekä pitkäjänteisesti tekemään päätöksiä opiskeluaan ja elämäänsä koskevissa valinnoissa. Kuntoutuminen ja opiskelu niveltyvät toisiinsa. Kuntoutuminen integroituu joustavasti opiskelijan opiskelupäivään ja oppimiseen. Opetuksen toteuttamistapa tukee opiskelijan kuntoutumista. Koulutuksen yleisten tavoitteiden ja opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää erityispedagogisia lähestymistapoja, monipuolisia ja joustavia opetusmenetelmiä ja toimintatapoja sekä moniammatillisen osaamisen hyödyntämistä. n tukitoimien jatkuvuuden, oikeellisuuden ja riittävyyden turvaamisen lähtökohtana on tiedon siirtyminen koulutuksen nivelvaiheissa, verkostoyhteistyö sekä yhteistyö kodin ja oppilaitoksen välillä. Koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen tulee olla tässä yhteistyössä aloitteellinen. Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus jakautuu Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden ( 200) mukaan kahteen vaihtoehtoon: ) Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ( valmentava I) Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle sellaisia valmiuksia, että hän kykenee koulutuksen jälkeen osallistumaan edellytystensä mukaisesti ammatilliseen peruskoulutukseen tai työhön sekä valmentaa itsenäiseen elämään. Koulutuksen laajuus on opintoviikkoa. Erityisten syiden perusteella koulutus voi olla 80 opintoviikon laajuinen. 2) Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (valmentava II)

5 Koulutus on tarkoitettu niille opiskelijoille, joiden ei ole mahdollista vamman tai sairauden siirtyä ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen. 5 Kouvolan seudun ammattiopistossa (KSAO) järjestetään valmentava I:n opetussuunnitelman mukaista koulutusta. Koulutusalakohtaista ammatillisiin opintoihin tai työelämään valmentavaa opetusta järjestetään KSAO:ssa HOVA- ja TEKVA- koulutuksina. HOVA- koulutus on hoiva-alalle valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Koulutus toteutetaan Kuusankoskella sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa. TEKVA- koulutus on tekniikan, liikenteen ja luonnonvara-aloille valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Koulutus toteutetaan kumppanuussopimuksella yhteistyössä Parik- säätiön kanssa Kouvolassa. Lisäksi yleistä ammatillisiin perusopintoihin valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ohjausta toteutetaan AVA- koulutuksena kumppanuussopimuksella yhdessä Parik-säätiön ja Ote Nuorten työpajojen kanssa. Tämä opetussuunnitelma koskee kaikkia KSAO:n :n valmentavia koulutuksia ja noudattaa Opetushallituksen vuonna 200 voimaan tulleen valtakunnallisen opetussuunnitelman valmentava I:stä koskevaa ohjeistusta ja sisältöä. Tämä koulutuksenjärjestäjän opetussuunnitelma sisältää HOVA-, TEKVA- ja AVAkoulutuksille yhteisiä osioita sekä jokaiselle koulutukselle oman pedagogisen toteuttamissuunnitelman.

6 6 2. KOULUTUKSEN ARVOLÄHTÖKOHDAT JA OPPIMISKÄSITYS Ihmiskäsitys on oppimisen ja kasvatuksen perusta. Lähtökohtana on se, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään, työhön ja tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin opiskella. Oppiminen perustuu yksilön voimavaroille rakentuvaan ihmiskäsitykseen, jossa tunnistetaan ja tunnustetaan kyvyt ja mahdollisuudet. Jotta opiskelijan olisi mahdollista hallita elämäänsä ja elää elämäänsä yhdenvertaisesti muiden ihmisten kanssa, on hänen erityisominaisuutensa ja tarpeensa otettava huomioon ja mahdollisen vamman aiheuttamat haitat minimoitava. Kouvolan seudun ammattiopiston opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään koulutuksen arvolähtökohdat, jotka ohjaavat myös valmentavaa koulutusta. Valmentavassa koulutuksessa otetaan keskeisesti huomioon opiskelijan yksilölliset kokemukset ja yksilöllinen opiskelutyyli. n oma aktiivinen rooli on tärkeä, mutta oppimisen ohjaajana ja tukijana on opettajalla, opettajan työparilla ja työelämään valmentautumisjakson ohjaajalla tärkeä rooli. Oppimistilanteessa opettaja on virikkeiden antaja. Hänen tehtävänsä on opiskelijan motivointi riittävän haasteellisilla tehtävillä. AVA- ja TEKV- koulutuksessa tässä tehtävässä opettajan työparina toimii sopimuskumppanin nimeämä ohjaaja, HOVA- koulutuksessa ryhmäkohtainen avustaja. Syvällinen oppiminen vaatii mahdollisuutta käsitellä oppimiskokemusta yhdessä kokeneiden työntekijöiden, ohjaajien ja opettajien kanssa. Oppiminen valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa perustuu toiminnallisuuteen ja omaehtoiseen aktiiviseen työskentelyyn, jossa käytetään hyväksi ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia. Oppimisessa motivaatiolla on keskeinen osuus. Ammatillisen koulutuksen yleiset tavoitteet korostavat ammatillisen ja persoonallisen kasvun kiinteää yhteyttä. Tämä on tavoitteena myös valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Valmentavassa koulutuksessa on keskeisenä arvona opiskelijan persoonallisuuden monipuolinen kehitys ja kasvu yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi jäseneksi niin, että hän voi kokea onnistumista opinnoissaan, työssään ja muussa arkielämässään. 3 YHTEISET PAINOTUKSET JA KAIKILLE YHTEINEN YDINOSAAMINEN KSAO:n opetussuunnitelmien yhteinen osa määrittää myös valmentavan koulutuksen yleiset periaatteet, yhteiset painotukset ja kaikille opiskelijoille kuuluvan ydinosaamisen. Näitä huomioidaan ja painotetaan valmentavassa koulutuksessa yksilöllisesti. Ydinosaamisen taidot ovat henkilökohtaisia elämänhallinnan taitoja, joita opiskelija tarvitsee toimiessaan yhteiskunnan jäsenenä. Ydinosaamisen avulla opiskelija kykenee selviytymään uusista tilanteista. Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opetuskokonaisuudet sisältävät jo itsessään näiden taitojen tavoitteita. Seuraavia ammatillisen peruskoulutuksen ydinosaamisen taitoja sovelletaan myös tässä koulutuksessa: oppimistaidot ongelmanratkaisutaidot vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot terveys, turvallisuus ja toimintakyky Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa hakeutumaan ammatilliseen peruskoulutukseen yleiseen ammattioppilaitokseen tai erityisammattioppilaitokseen. Tavoitteena on myös valmentaa työelämää varten.

7 7 4 NIVELVAIHEYHTEISTYÖ VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen tehtävänä on toimia nivelvaiheen koulutuksena perusasteen sekä ammatillisen toisen asteen välillä. Nivelvaiheen koulutukselle on ominaista laaja yhteistyö eri tahojen kanssa hakeuduttaessa koulutukseen sekä jatkosuunnitelmia laadittaessa. Valmentavassa ja kuntouttavassa koulutuksessa tehdään yhteistyötä eri koulutusasteiden ja opiskelijaa tukevien tahojen välillä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä koulutuksen hakuvaiheeseen liittyviin tukitoimiin. Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että valmentavaan ja kuntouttavaan koulutukseen hakeutuvilla opiskelijoilla on riittävästi aikaa tutustua tulevaan oppimisympäristöön sekä eri koulutusvaihtoehtoihin. Koulutukseen tutustuminen käsittää huoltajan ja opiskelijan tutustumiskäynnin tai -2 päivään kestävän tutustumisjakson, jossa opiskelija on mukana muun ryhmän luokkaopetuksessa. Tutustumisen aikana selvitetään opiskelijan vahvuuksia, tuen tarve, motivaatio ja soveltuvuus koulutukseen. Tutustumisen yhteydessä on tarjottava riittävä määrä KSAO:n ohjauspalveluja, jolloin hakija ja hänen huoltajansa tai muut tukihenkilöt saavat tietoa eri koulutusvaihtoehdoista. Valmentavalle haetaan erillishaulla. Kaikkia valmentavalle hakijoita haastatellaan. Lisäksi hänen huoltajansa tai muun tukihenkilön kanssa keskustellaan ennen lopullista opiskelijavalintaa. Näiden toimenpiteiden tarkoitus on selvittää sekä hakijalle että oppilaitokselle, miten valmentava koulutus pystyy vastaamaan opiskelijan ammatillisiin pyrkimyksiin ja kuntoutustarpeeseen ja onko valmentava koulutus juuri sitä, mikä tällä hetkellä edesauttaa nuorta hänen elämäntilanteessaan. Haastattelun ja tutustumiskäyntien tavoitteena on antaa nuorelle ja huoltajalle mahdollisimman realistinen kuva valmentavan koulutuksen toteutuksesta ja tavoitteista. Koulutuskokeilu ei kuitenkaan ole opiskelijalle pakollinen tullakseen valituksi KSAO:n valmentavaan koulutukseen. lle laaditaan jatkosuunnitelma, joka sisältää sanallisen kuvauksen opiskelijan vahvuuksista, tuen tarpeesta ja koulutuksen aikana toteutuneista opinnoista. Suunnitelma sisältää myös suositukset jatko-opinnoista tai työstä. Jatkosuunnitelman laatiminen tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen opintojen päättymistä yhteistyössä opiskelijan, omaisten ja muiden opiskelijan kuntoutumista tukevien tahojen kanssa. Jatkosuunnitelmia laadittaessa hyödynnetään opintojen aikana esiin tulleita opiskelijan vahvuuksia sekä tietoja tuen ja ohjauksen tarpeesta. Koulutuksen järjestäjä vastaa jatkosuunnitelman laatimisesta ja siitä laadittu kirjallinen kuvaus annetaan todistuksen liitteenä opiskelijalle. 5. HENKILÖKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA (HOPS )JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Kaikille opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), johon sisältyy henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS). HOPS:sta ilmenevät yksilölliset, opetussuunnitelman pohjalta laaditut ammatilliset ja kuntoutukselliset tavoitteet. Opiskelunsa alussa opiskelijan tavoitteet määritellään niin, että ne liittyvät opiskelijan aikaisempiin tietoihin ja taitoihin sekä hänen omiin vahvuusalueisiinsa. HOJKS-prosessi etenee prosessinohjeistuksen mukaisesti, joka sisältyy hyväksyttyyn KSAO:n erityisopetussuunnitelmaan. HOJKS:aan sisältyy yksilöllinen, opiskelijan omia tavoitteita tukeva jatkosuunnitelma, jossa huomioidaan ammatilliset ja kouluttautumiseen liittyvät kuntoutukselliset tavoitteet. Se laaditaan moniammatillisena yhteistyönä, jossa opiskelija itse on avainasemassa. HOJKS:n laadinnan lähtökohtana koulutuksessa on siirtymävaiheen suunnitelma ja yhteistyö opiskelijan, hänen huoltajansa tai lähihenkilön, peruskoulun tai mahdollisen muun lähettävän koulun sekä eri kuntouttajatahojen kanssa. AVA:lla ja TEKVA:lla suunnitelman laatimisessa on mukana myös sopimuskumppanin nimeämä edustaja, joka toimii

8 8 koulutuksen aikana opettajan työparina. HOVA- koulutuksessa ryhmäkohtainen avustaja on mukana HOJKS:n laadinnassa opiskelijan luvalla tai opettaja tiedottaa hänelle opetuksen järjestämistä koskevista oleellisista tiedoista ja perehdyttää opiskelijakohtaiseen HOPS:iin. Henkilökohtainen suunnitelma päivitetään säännöllisesti yhteistyössä opiskelijan, hänen tukiverkostonsa ja huoltajan kanssa. Näissä toimenpiteissä noudatetaan KSAO:n erityisopetussuunnitelman ohjeistusta, joka koskee HOJKS-asiakirjan laatimista ja täydentämistä. HOJKS on siis työväline ja siten muuntuva asiakirja. 6. OPINTO-OHJAUS Sen lisäksi, miten KSAO:n opetussuunnitelman yhteinen osa määrittää opinto-ohjauksen, on valmentavassa koulutuksessa opinto-ohjauksella aivan erityinen rooli. Valmentava opetus on nivelvaiheen koulutusta, jossa kiinnitetään erityistä huomiota paljon tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintojen tukemiseen. Opinto-ohjausta tarvitaan hakeuduttaessa valmentavaan koulutukseen, opintojen aikana sekä laadittaessa jatkosuunnitelmia. Valmentavassa opetuksessa tulee huolehtia siitä, että opiskelija saa riittävästi yksilöllistä tukea ja ohjausta tavoitteiden saavuttamiseksi. Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen opiskelun aloitusta ja sen aikana. n tulee tietää koulutukseen sisältyvät opintokokonaisuudet ja opinnot ja niiden valinnan mahdollisuudet. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia oppilaitosyhteisössään, osaa kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimintaansa ja tuotoksiaan. Hän osaa suunnitella opintonsa, laatia henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa yhteistyössä opettajan kanssa ja ottaa vastuun opinnoistaan. Hän osaa seurata opintojensa etenemistä ja hakea tukea opintojensa suunnitteluun. osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Hän tunnistaa opiskeluunsa ja elämäntilanteisiinsa mahdollisesti liittyviä ongelmia ja osaa hakea niihin tukea. Hän osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia opiskelijahuollon palveluita ja muita ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja. Tavoitteiden saavuttamista tukee koulutuksen järjestäjän velvoite tiedottaa alaikäisen opiskelijan huoltajille ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelijan opintojen etenemisestä. Oppilaitoksen koko henkilöstö osallistuu opiskelijoiden ohjaukseen, kuten sopimuskumppanin henkilöstökin. Päävastuu opintojen suunnittelusta ja ohjauksesta on ryhmänohjaajalla. Opinto-ohjauksen onnistumiseksi tehdään oppilaitoksen ja mahdollisten sopimuskumppanien kanssa sisäistä asiantuntijayhteistyötä, yhteistyötä opiskelijoiden ja heidän kotiensa kanssa, eri oppilaitosten välillä sekä oppilaitosten ulkopuolisten asiantuntijoiden ja työelämän kanssa. 7. TYÖELÄMÄÄN VALMENTAUTUMINEN JA TYÖTURVALLISUUS Työelämään valmentautuminen on koulutuksen järjestämismuoto, jossa opiskelija tutustuu työelämään ja omiin mahdollisuuksiinsa, oppii osan koulutuksen tavoitteista työpaikalla työtä tehden sekä valmentautuu näin tuleviin jatko-opintoihinsa tai työllistymiseen. Työelämään valmentautumisen avulla opiskelija saa tuntumaan työelämästä jatkosuunnitelmiensa tueksi. Sen lisäksi, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 8/998, 5, VNA muutos 603/2005, 3 ja 5 ) on säädetty, tulee työelämään valmentautumisessa noudattaa seuraavaa:

9 9 Työelämään valmentautuminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työelämään valmentautumisjaksot toteutetaan opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisina laajuudeltaan ja sisällöltään. Jaksojen tulee olla ammatinvalinnan tai työllistymisen kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Jakso pyritään toteuttamaan koulun ulkopuolisissa työpaikoissa. Työpaikkoina voidaan opiskelijan tavoitteiden mukaan käyttää myös työtoiminnan ja tuetun työn yksiköitä OTE Nuorten työpajoilla tai Parik-säätiöllä. Työpaikkojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyöllä varmistetaan työelämään valmentautumisen ja muun ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus, laatu ja ajantasaisuus. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on huolehtia, että kaikilla alueen toimijoilla on yhteinen käsitys työelämään valmentautumisen järjestämisestä. Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia, että opiskelija saa riittävästi ohjausta ja opetusta jakson aikana ja että opettajilla ja muulla ohjaavalla henkilöstöllä on edellytykset yhteistyölle työelämän kanssa. Valmentavassa ja kuntouttavassa koulutuksessa erityisen tärkeä on opettajan ja työelämän edustajien välinen yhteistyö. Koulutuksen järjestäjän ja opettajien tulee yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa varmistaa työharjoittelun laatu, jotta opiskelija saavuttaa työharjoittelulle asetetut tavoitteet. Valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen työelämään valmentautumisen jakson tavoitteena on pääsääntöisesti työelämävalmiuksien ja elämänhallintataitojen kehittäminen sekä ammattialaan tutustuminen. Valmentautumisjaksot eivät tavoittele ammatin oppimista, ellei kyse ole koulutusalakohtaisista valmentautumisjaksoista, mitkä pitävät sisällään ammatillisia opintoja ja niihin kuuluvia työssäoppimisjaksoja. Työelämään valmentautumisen toteutuksesta vastaa koulutuksen järjestäjä. Toteutukseen sisältyy suunnittelua, opiskelijan ohjausta ja arviointia. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tehtävänä on huolehtia opettajien työelämäosaamisesta ja kouluttamisesta sekä työpaikkaohjaajien kouluttamisesta. Työpaikalla kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan ohjaukseen ja palautteen antamiseen. Valmentavassa koulutuksessa on erityisen tärkeää, että opiskelija saa myönteistä, rakentavaa ja realistista palautetta työelämältä kirjallisena jatkosuunnitelmien tueksi. Työelämään valmentautumisen aikana KSAO:n opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan, eikä hänelle makseta palkkaa. Jakson aikana opiskelija on oikeutettu saamaan opintotuen ja opintososiaaliset edut niistä erikseen annettujen ohjeiden mukaan. Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/998, 9, 28 ) ja voimassa olevissa työturvallisuussäädöksissä on säädetty, työturvallisuusasioissa noudatetaan seuraavaa: Sopimuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksenjärjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla on edellytykset tehdä ko. työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Mikäli opiskelijalla on tiedossa olevia terveydellisiä rajoitteita, huoltajan ja/tai opiskelijan tulee ennen töiden aloittamista selvittää opettajalle ja muulle KSAO:n ohjaavalle henkilöstölle senhetkiset tiedot opiskelijan terveydentilasta. Näistä salassa pidettävistä tiedoista, mikäli oppilaitokselle on annettu opiskelijan ja huoltajan suostumus, opettajan tulee tiedottaa työnantajille siinä määrin, mitä katsotaan olevan tarpeen koulutuksen tavoitteellisen toteutuksen kannalta. Koulutuksen järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain 4 :n momentin mukaan työantajaa koskevia säännöksiä silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla. 8. KUNTOUTUMINEN Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava koulutus voidaan katsoa nuoren ammatilliseksi kuntoutukseksi. Vammaisten nuorten kuntoutuksessa ammatillisesta

10 0 kuntoutuksesta tuli ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden elokuun alusta 999 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää alle 8- vuotiaalle vasta, kun hänen mahdollisuutensa ammatilliseen kuntoutukseen on selvitetty. Ammatillisen kuntoutuksen varmistamiseksi nuorelle maksetaan erityinen kuntoutusraha. Edellytyksenä on, että kotikunta yhdessä nuoren, hänen holhoojansa ja muiden asiantuntijoiden kanssa on laatinut hänelle henkilökohtaisen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelman. Kuntoutusrahan lisäksi nuori voi saada vammaistukea ja yleistä asumistukea, jos hän täyttää niiden saamisen ehdot. KSAO:n valmentavan opiskelija voi näiden edellä mainittujen tukien sijasta kuulua myös normaalin opintotuen piiriin. Kuntoutuksella tarkoitetaan toimintaa ja toimenpiteitä, jotka edistävät opiskelijoiden toimintakykyä ja omatoimisuutta. Kuntoutuksen eri osa-alueet; lääkinnällinen kuntoutus, sosiaalinen kuntoutus, kasvatuksellinen kuntoutus ja ammatillinen kuntoutus painottuvat opiskelijoilla yksilöllisesti. Kuntoutuksen toimin voidaan opiskelijoiden ongelmia pyrkiä ehkäisemään, vähentämään tai korjaamaan. KSAO:n valmentavassa koulutuksessa painotetaan kasvatuksellista ja ammatillista kuntoutusta. Nuoren lääkinnällinen ja sosiaalinen kuntoutus on ulkoisten asiantuntijoiden vastuulla ja näiden tahojen kanssa oppilaitos tekee tarpeenmukaista yhteistyötä. Valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen avulla edistetään ja lisätään koulutuksellista tasa-arvoa. Erityisen tuen tarpeiden vuoksi opiskelija tarvitsee kuntoutuksellisia tukitoimia, joiden avulla hänen mahdollisuutensa opiskella, tehdä omaehtoisia jatkosuunnitelmia tai selviytyä jatko- opinnoista lisääntyvät. Pedagogisen, opetuksellisen kuntoutuksen tavoitteena on opiskelijan voimaantuminen ja valtaistuminen. Valmentavassa koulutuksessa opetus, ohjaus, kuntoutus ja avustaminen muodostavat integroidun kokonaisuuden. Kuntoutuksellisilta tavoitteiltaan KSAO:n valmentavan koulutus on suunnattu opiskelijoille, joilla on oppimisen tai elämänhallinnan ongelmia tai lievä kehitysviive. Se on suunnattu myös niille nuorille, joilla on fyysinen tai neurologinen sairaus, jonka hoito ja pääsääntöinen kuntoutus on kyseisen lääketieteellisen alan asiantuntijoiden hoidossa. AVA- ja TEKVA- koulutus sopii myös niille nuorille, joilla on psyykkinen sairaus, jonka hoito ja pääasiallinen kuntoutus on alan asiantuntijoiden hoidossa. Näin KSAO:n valmentava koulutus toimii osana tämän nuoren kuntoutusverkostoa. Ottaessaan vastaan opiskelupaikan opiskelijan tulee kuitenkin olla koulutusalan keskeisiin vaatimuksiin nähden koulukuntoinen, eikä koulutus saa vaarantaa nuoren kuntoutumista. Oppimisympäristöjen monipuolisuus, opetusmenetelmien ja tilojen sekä lukujärjestysten joustavuus mahdollistavat opetuksen ja kuntoutuksen yhteensovittamisen. Opetus, ohjaus ja kuntoutus suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan moniammatillisena yhteistyönä. on tässä prosessissa keskeisin osallistuja, subjekti. Osallistuminen koulutukseen on usein kuntoutumista edistävää toimintaa jo sellaisenaan. Erityisopetuksen menetelmiä käyttäen ja ryhmistä saatavaa vertaistukea hyödyntäen opetus tukee monella tavalla kuntoutumisen tavoitteita Kuntoutumisen ja opiskelun lähtökohdat ja tavoitteet ovat samansuuntaiset ja täydentävät toisiaan. Kuntoutuminen näkyy opiskelijan lisääntyvänä motivaationa oppimiseen ja harjoitteluun ja opiskelijan mahdollisuuksien lisääntymisenä tai vahvistumisena ammatillisiin opintoihin, itsenäiseen selviytymiseen arjessa, yhteiskunnassa ja työelämässä. Opetuksen, avustuksen ja kuntoutumisen eri elementtien joustava yhteensovittaminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä, tarvittaessa KELA:n, te- toimiston vakuutuslaitosten opiskelijan kotikunnan sosiaalitoimen ja vammaispalvelun, terveydenhuollon tai erilaisten etujärjestöjen asiantuntijoiden sekä oppilaitosten kanssa. 9. YHTEISÖLLISYYS

11 Oppilaitoksena KSAO muodostaa yhteisön, jonka toimintakulttuuri perustuu sekä KSAO:n yhteiseen historiaan että eri toimipisteiden omaan historiaan. Yhteisön toiminta muotoutuu yhteisistä arvoista ja tunnistettavista päämääristä, tavoitteista ja sovituista pelisäännöistä sekä avoimesta keskustelusta. Yhteisön muodostavat kaikki opiskelijat ja koko henkilökunta. Yhteisöllisyyttä painottava toimintakulttuuri toteuttaa hyvin valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen arvoja. Yhteisöllisyyden avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä, asioihin puuttumisen kynnystä madaltaa ja luoda runsaasti erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille turvallinen ja monenlaisia opetuksellisia mahdollisuuksia tarjoava oppimisympäristö. AVA- ja TEKVA- koulutuksessa yhteisöllisyyttä muokkaa myös sopimuskumppanin toimintakulttuuri, jonka perehdyttäminen KSAO:n toimintakulttuuriin on koulutuksenjärjestäjän vastuulla. Sopimuskumppani vastaa oman toimintakulttuurinsa perehdyttämisestä KSAO:n valmentavan opiskelijoille ja koulutuksesta vastaavalle henkilökunnalle. Yhteisöllisyys tuntuu ja näkyy oppilaitoksen ilmapiirissä turvallisena arkena ja mieleenpainuvina juhlahetkinä: hyvänä käytöksenä, kasvatus- ja ohjausvastuun jakamisena opetushenkilöstön lisäksi muille työyhteisön aikuisille ja nopeana tarttumisena ongelmatilanteisiin ennakoitavissa olevin menetelmin. Valmentavan opiskelijat kuuluvat KSAO:n yhteisöön huolimatta siitä, millainen yksilöllinen polku heidän opinnoistaan suunnitellaan, miten ja missä sitä toteutetaan. Henkilökunnan keskinäisen toiminnan ja vuorovaikutuksen havainnointi tarjoaa opiskelijoille mallintamismahdollisuuksia työelämän hyvistä käytänteistä. Yhteisöllisyyden perusta on yhteisö, johon opiskelija tuntee kuuluvansa ja joka tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia tulla nähdyksi, kuulluksi ja osalliseksi. Rakentavan yhteisöllisyyden vallitessa yksilöllisyys ja ihmisten myönteinen riippuvuus toisistaan ja vaikuttaminen yhteisiin asioihin eivät ole ristiriidassa keskenään vaan toteuttavat yhtä lailla valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen tavoitteita. Yhteisöllisyys ja yhteisöllisyyskasvatus lisäävät ja kehittävät yhteisöllisyystaitoja mm. opiskelijan työelämätaitoja, vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja, sosiaalisten tilanteiden hallintaa sekä tarjoavat vaikuttamismahdollisuuksia ja onnistumisen kokemuksia. Yhteisöllisyys on valmentavassa koulutuksessa kuntouttava ja opetuksellinen elementti. Yhteisöllisyyttä toteutetaan koulutuksen tavoitteiden suuntaisesti suunnitelmallisena ja arvioitavissa olevana prosessina. Valmentavassa koulutuksessa yhteisöllisyystaidot kuuluvat osittain eri oppiaineiden sisältöihin. Yhteisöllisyys näkyy ennen kaikkea kuitenkin opiskelijalähtöisesti toteuttavien, oppiaineiden rajat ylittävien projektien suunnittelussa ja toteutuksissa. lle yhteisöllisyys voi merkitä kouluhistoriansa ensimmäistä ystävää omassa ryhmässään, ryhmästä saatavaa vertaistukea, opetuksessa käytettyjä toiminnallisia menetelmiä, opetusympäristön muuntamista tarkoituksenmukaisesti oman ryhmän ja luokkatilan ulkopuolelle tai oppilaitoksen tai laajemman fyysisen ympäristön hyödyntämistä uusilla tavoilla. Yhteisöllisyyden rakentaminen alkaa orientaatiojaksolla oman ryhmän ryhmäytymisellä ja jatkuu läpi koulutuksen erilaisin kehittyvin muodoin. osaa myöhemmin siirtää ja soveltaa yhteisöllisyystaitojaan oppilaitoksen sisällä opiskeluryhmien väliseen yhteistoimintaan, työelämään ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Opettajan ja muun ohjaushenkilöstön tulee kaikin keinoin tukea yhteisöllisyyden toteuttamista valmentavan koulutuksen aikana niin, etteivät opiskelijan yksilölliset polut ole este yhteisöllisyyden kokemiselle ja toteutumiselle.

12 0. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ 2 Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/998, 5, 4 ) on säädetty, noudatetaan kodin ja koulun yhteistyössä niitä ohjeita, joita KSAO:n opetussuunnitelman yhteisessä osassa määrätään kodin ja koulun yhteistyömuodoista. Valmentavan koulutuksen tavoitteiden toteuttamisessa kodin ja koulun yhteistyöllä on merkittävä osuus.. Vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana alaikäisen opiskelijan huoltaja kutsutaan HOJKS- palaveriin. Täysi-ikäisen opiskelijan suostumuksella kutsutaan myös hänen vanhempansa tai muu tukihenkilö. Opintojen päättövaiheessa pidetään jokaiselle opiskelijalle vielä jatkonivelpalaveri, johon ala-ikäisen opiskelijan kutsutaan myös huoltaja.jos opiskelija on täysi-ikäinen, kutsutaan vanhempi tai muu tukihenkilö opiskelijan luvalla tapaamiseen. Tarpeen mukaan näihin tapaamisiin kutsutaan myös muu opiskelijan moniammatillinen tukiverkosto. n yksilöllisten tarpeiden mukaan yhteydenpitoa ylläpidetään kotiin eri tavoin.. OPISKELIJAHUOLTO JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ huolto koostuu eri alojen osaajista ja asiantuntijoista, jotka huolehtivat opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. huolto toimii yhtäältä yksittäisen opiskelijan tukena erityisen tuen tarpeiden ja ongelmien tunnistamisessa, tukitoimien järjestämisessä ja toteuttamisessa ja toisaalta koko kouluyhteisön tasolla edistäen yhteisön hyvinvointia ja kehittäen hyvää opiskeluympäristöä. Sen lisäksi, mitä KSAO:n opetussuunnitelman yhteinen osa määrittelee opiskelijahuollosta, tuetaan valmentavan koulutuksen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden hyvinvointia moniammatillisessa yhteistyössä sekä oppilaitoksen sisällä että laajassa yhteistyöverkostossa, jossa vaikuttavat erilaiset toimijat ja viranomaiset. Näitä ovat esimerkiksi terveydenhoitoviranomaiset, koulutoimi, nuorisotoimi, kela, erilaiset työelämän yhteistyökumppanit, sosiaalitoimi ja erilaiset järjestöt. huollon asiantuntemusta hyödynnetään opiskelijan koko opintopolun aikana: opiskelijan hakeutuessa opintoihin, opiskelijoita valittaessa, koulutuksen aikana ja opiskelijan siirtyessä valmentavasta koulutuksesta jatkosuunnitelmiensa mukaiseen uuteen vaiheeseen. huollon merkittävä rooli verkostoyhteistyössä korostuu erityisesti nivelvaiheissa eli opintojen alkaessa ja opiskelijan hakeutuessa valmentavalta ammatilliseen koulutukseen tai työhön. huollon tehtävänä on luoda terveellinen ja turvallinen opiskeluympäristö. huolto tiedottaa palveluistaan opiskelijoille ja heidän huoltajilleen ja vastaa esimerkiksi hojksissa sovittujen opiskelijahuollon palvelujen toteutumisesta ja saatavuudesta. huolto myös koordinoi palveluja siten opiskelijoille, että opiskelijoiden oikeudet opiskelijahuoltoon toteutuvat. Palveluissa otetaan huomioon mahdolliset eri kulttuuriryhmien tarpeet ja toimintatavat. Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan opiskelijahuolto on mukana opiskelijan hojks - ja verkostopalavereissa. Tarvittaessa opiskelijahuolto ohjaa opiskelijaa opiskelijan kotipaikkakunnan ja tai muiden palveluntarjoajien tukimuotoihin. n erityiset tuen tarpeet ja tarvittavat erityispalvelut, kartoitetaan, arvioidaan ja järjestetään opiskelijahuollon ja opetushenkilöstön moniammatillisena yhteistyönä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin pyritään vähentämään myös päällekkäisiä toimintoja. Tietoja ja havaintoja vaihdetaan henkilökunnan välillä joustavasti ja viivyttelemättä kuitenkin salassapito- ja vatiolovelvollisuutta noudattaen. n asioihin tarttumisen kynnys tulee olla alhainen tavoitteena ennaltaehkäistä ongelmien syntyminen.

13 3 Ammatillisiin perusopintoihin valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (AVA- koulutus) Pedagoginen toteutussuunnitelma

14 4 2. AVA-OPINTOJEN MUODOSTUMINEN OPINTOKOKONAISUUD ET LAAJUUS 40 ov Opiskeluvalmiudet 6 ov Oppimaan oppiminen 2 Viestintä ja vuorovaikutus Toinen kotimainen kieli ja/tai vieraat kielet Matematiikka Tietotekniikka Toimintakyvyn 0 ov edistyminen Yhteiskunnassa 2 toimiminen Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot Arkielämäntaidot 2 Vapaa-aika Liikunta ja motoriset taidot 2 Terveystieto Taide ja kulttuuri Ammatinvalinta ja 4 ov työelämävalmiudet Ammatillisen koulutuksen 2 tuntemus Työelämävalmiudet ja 2 työelämään valmentautuminen Koulutusalakohtaiset 6 ov valmentavat opinnot Koulutusalakohtaiset ammatillisiin opintoihin valmentavat opinnot Koulutusalakohtaiset työelämään valmentavat opinnot 8 8 Vapaasti valittavat 4 ov

15 5 3. OPINTOKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittää omatoimisuuttaan ja toimintakykyään erilaisissa ympäristöissä. Hän saa valmiuksia elinikäiseen oppimiseen, omaksuu itselleen sopivia keinoja selviytyä arjessa ja osaa toimia yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä. selviytyy jokapäiväisessä elämässä mahdollisimman itsenäisesti ja kykenee ottamaan vastuuta elämästään omien edellytystensä mukaan. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija hankkii tietoa työelämästä ja löytää yhdessä yhteistyötahojensa kanssa sopivan muodon osallistua työelämään sekä valmentautuu toimimaan työyhteisön jäsenenä. lla on valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa useita vaihtoehtoisia opintopolkuja, jotka pohjautuvat yksilöllisiin ratkaisuihin henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) mukaisesti. 3. Opiskeluvalmiudet 3.. Oppimaan oppiminen saavuttaa opiskelussaan, työssään ja arkielämässään tarvittavat valmiudet elinikäiseen oppimiseen. saavuttaa opiskelutaidot, jotka tukevat opintoja valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa ja joiden avulla hän voi jatkaa opintojaan ammatillisessa peruskoulutuksessa. sitoutuu opiskeluun ja löytää motivaation opiskeluunsa. oppii asettamaan omia tavoitteitaan ja työskentelemään tavoitteellisesti. tunnistaa oman oppimisensa vahvuuksia sekä kehittämishaasteita löytää itselleen sopivia opiskelutekniikoita ja oppimistyylejä tuntee erilaisia tapoja opiskella ja hankkia tietoa itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti osaa käyttää ammatillisissa peruskoulutuksessa tai työssä tarvittavia opiskeluja ongelmanratkaisutaitoja arvioi ja kehittää omia opiskelutaitojaan. ryhmäyttäminen opintojen alussa omien tavoitteiden laatiminen työhönvalmentautumisjaksoille ja ammatillisiin opintoihin valmentautumisjaksoille itsearviointi jaksojen vaihtuessa arviointikeskustelut opettajan, ohjaajan ja työpaikkavalmentajan kanssa työhönvalmentautumis- ja ammatillisiin opintoihin valmentautumisjaksojen aikana ja lopussa erilaisten opiskelutekniikoiden harjoittelu integroituna myös muuhun opiskeluun.

16 3..2 Viestintä ja vuorovaikutus 6 viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa itselle soveltuvimpia kommunikointikeinoja käyttäen arkielämän, ammatillisen peruskoulutuksen ja työelämän edellyttämällä tavalla. osaa toimia vastavuoroisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa osaa ilmaista itseään suullisesti ja/tai kirjallisesti arkielämän ja ammatillisen peruskoulutuksen aloittamisen ja työelämän edellyttämällä tavalla löytää oman ilmaisunsa vahvuudet ja uskaltautuu kokeilemaan uusia ilmaisumuotoja ymmärtää suullista ja/tai kirjallista viestintää ammatillisten opintojen ja työelämän edellyttämällä tavalla osaa hyödyntää erilaisia viestintävälineitä ammatillisen peruskoulutuksen ja arkielämän edellyttämällä tavalla..ymmärtää viestien vastaanottajana viestien keskeisen sisällön. Opetuksen pohjana on peruskoulun suoritettu äidinkielen oppimäärä. harjoittelee omien mielipiteittensä ilmaisemista ja käytännön vuorovaikutustilanteita mm. keskustelujen ja suullisten esitysten avulla. Hän harjoittelee oikeakielisten kirjallisten viestien ja tekstien laatimista. tutustuu sanoma- ja aikakauslehtiin, Internetiin ja TV:hen saadakseen niistä tarvitsemaansa tietoa ja elämyksiä. Hän harjoittelee hankkimansa tiedon ja elämysten ilmaisemista suullisesti ja kirjallisesti. Vuorovaikutuksen ja viestinnän taitoja harjoitellaan jokapäiväisissä tilanteissa ja käytännön työtehtävien yhteydessä opetuksessa ja työelämäänvalmentautumisjaksoilla Toinen kotimainen kieli ja/tai vieraat kielet kehittää kielitaitoaan siten, että hän voi hyödyntää sitä arkielämässä, ammatillisessa peruskoulutuksessa ja työelämässä. tuottaa ja vastaanottaa viestejä ymmärrettävästi toisella kotimaisella kielellä ja/tai vieraalla kielellä osaa käyttää kielitaitoaan siten, että voi aloittaa ammatillisen peruskoulutuksen ymmärtää kielitaidon ja kansainvälistymisen merkityksen muuttuvassa maailmassa hyödyntää kielitaitoaan arkielämän toiminnoissa. Opetuksen pohjana on peruskoulun suoritettu toisen kotimaisen kielen ja/tai englannin oppimäärä Opetuksella ylläpidetään peruskoulun toisen kotimaisen kielen ja englannin kielen taitoja

17 7 kirjallisin ja suullisin harjoituksin. Peruslähtökohtana on käytännönläheinen ja suulliseen ilmaisuun painottuva opetus Matematiikka kehittää matemaattisia taitojaan siten, että hän voi hyödyntää niitä arkielämässä, ammatillisessa peruskoulutuksessa ja työelämässä. osaa käyttää matematiikan perustaitoja siten, että voi aloittaa ammatillisen peruskoulutuksen osaa työelämässä tarvittavia matematiikan käytännön taitoja osaa hyödyntää matematiikan taitojaan arkielämän toiminnoissa. osaa käyttää laskinta ja muita laskennan apuvälineitä laskemisessa Opetuksen pohjana on peruskoulun suoritettu matematiikan oppimäärä harjoittelee käytännönläheisin ja toiminnallisin menetelmin peruslaskutoimituksia ja pinta-ala-, yksikkömuunnos-, tilavuus-, aika-, raha- ja prosenttilaskutoimitukset aitoja jokapäiväisen elämän tilanteita vastaavasti. Päivittäistoimintojen, yhteiskuntavalmiuksien ja työelämään valmentautumisjaksojen sekä ammatillisten koulutusalakohtaisten jaksojen kautta matemaattisia taitoja sovelletaan käytäntöön Tietotekniikka kehittää tietoteknisiä taitojaan siten, että hän voi hyödyntää niitä arkielämässä, ammatillisessa peruskoulutuksessa ja työelämässä. osaa käyttää tietokoneen perustoimintoja ymmärtää tietotekniikan merkityksen arkielämässä ja yksilöllisenä apuvälineenään osaa ammatillisen peruskoulutuksen aloittamisessa tarvittavien ja työelämässä yleisesti käytössä olevien ohjelmien perusteet osaa käyttää turvallisesti tietoverkkoa ja hyödyntää sitä opiskelussa ja arkielämässä. ymmärtää käyttöjärjestelmän eri osa-alueet harjoittelee tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelman käyttöä edellytystensä mukaan. Hän tutustuu myös jonkin esitysgrafiikkaohjelman peruskäyttöön. Hän harjoittelee sähköpostin käyttöä. osaa lähettää ja vastaanottaa sähköpostia liitteineen. Hän harjoittelee Internetin käyttöä asioiden hoitoon ja tiedonhankintaan.

18 Hän ymmärtää tietoturvan merkityksen Toimintakyvyn edistyminen 3.2. Yhteiskunnassa toimiminen tuntee oman elämäntilanteensa kannalta keskeiset yhteiskunnan palvelut ja osaa hyödyntää niitä. tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa ja osaa toimia vastuullisen yhteiskunnan jäsenenä. osallistuu ja vaikuttaa oman lähiyhteisönsä päätöksentekoon sekä perehtyy kuluttajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin. n tiedot omasta ja muista kulttuureista lisääntyvät ja hän oppii ymmärtämään kulttuurien monimuotoisuutta. tuntee yhteiskunnan toimintoja ja palvelujärjestelmää sekä hyödyntää palveluja omassa elämässään toimii omien oikeuksien ja velvollisuuksien mukaisesti osallistuu oman lähiyhteisönsä toimintaan ja päätöksentekoon toimii kuluttajan oikeuksien ja velvollisuuksien edellyttämällä tavalla arvostaa omaa ja muiden kulttuuria ja ymmärtää kansainvälisyyden merkityksen hankkii ja hyödyntää tietoja omasta tai itselleen vieraista kulttuureista. opiskelija saa tietoa yhteiskunnan palveluista ja harjoittelee asiointia aidoissa tilanteissa. hän tutustuu omiin oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa kunnan ja yhteiskunnan jäsenenä, työntekijänä ja kuluttajana hän harjaantuu hoitamaan raha-asioitaan aidoissa ja niitä vastaavissa tilanteissa. opiskelija harjoittelee liikkumaan ja asioimaan itsenäisesti opiskeluun liittyvissä ympäristöissä. opiskelija hankkii tietoa joko käytännöstä tai teoriasta itselleen vieraasta kulttuurista opiskelija tutustuu suomalaiseen kulttuuriin kansainvälistymisen näkökulmasta Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot ottaa vastuuta omaa elämäänsä koskevista ratkaisuista. vaikuttaa omaan elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa positiivisella tavalla. arvioi oman ikävaiheensa mukaisesti toimintakykyään ja elämäntilannettaan. rakentaa realistista ja myönteistä minäkuvaa sekä vahvistaa itsetuntoaan. osaa toimia erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa.

19 9 kartoittaa ja tunnistaa elämäntilannettaan, toimintakykyään ja sosiaalista toimintaympäristöään tunnistaa omia vahvuuksiaan, voimavarojaan ja kehittämistarpeitaan hahmottaa omaa erityisen tuen tarvettaan ja osaa tarvittaessa pyytää apua vahvistaa omaa itsetuntoaan toimii vuorovaikutteisesti ja rakentavasti erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa käyttäytyy suvaitsevasti ja ymmärtävästi muita kohtaan arvostaa itseään sekä muita henkilöitä tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä. saa tietoa ihmisen elämänkaaren eri kehitysvaiheista ja tiedostaa näin omaa lapsuuden ja nuoruuden kehitystään sekä aikuistumistaan. Hän oppii hahmottamaan omaa elämäntilannettaan, arvojaan, vahvuuksiaan, kehittämistarpeitaan ja omaa paikkaansa sosiaalisessa viitekehyksessään. Hän tekee opintojen edetessä itsearviointia, jota peilataan keskustelujen kautta työhönvalmennuksen ohjaajan, opettajan ja muun ohjaavan henkilöstön arviointeihin. on aktiivinen toimija omassa hojksprosessisaan. Hän tutustuu erilaisiin selviytymistapoihin vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä ja saa tietoa, miten tukea läheistä em. tilanteissa. Hän harjoittelee itsehillintää, omatoimisuutta ja aloitteellisuutta, sekä stressinsietoa koulussa, työhönvalmentautumisjaksoilla ja vapaa-aikanaan. Vuorovaikutustaitoja ja toisten ihmisten ymmärtämystä ja erilaisuuden hyväksymistä harjaannutetaan erilaisissa ryhmä- ja parityöskentelytilanteissa niin kouluopiskelussa kuin työhönvalmentautumisjaksoilla Arkielämäntaidot selviytyy arkielämään ja asumiseen liittyvistä jokapäiväisistä toimistaan mahdollisimman itsenäisesti. suunnittelee ja valmistaa kykyjensä mukaisesti terveellistä sekä taloudellista kotiruokaa sekä edistää omaa hyvinvointiaan oikeiden ruokailutottumusten avulla huolehtii henkilökohtaisesta hygieniastaan, pukeutumisestaan ja muusta ulkoisesta olemuksestaan pitää yllä vuorokausirytmiä, seuraa ajankäyttöään ja noudattaa aikatauluja luo itselleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön ja pitää siitä huolta käyttää rahaa mahdollisimman itsenäisesti sekä tekee arkielämään ja itsenäiseen asumiseen liittyviä ostoksia käyttää tarvittaessa apuvälineitä jokapäiväisissä toimissa liikkuu itsenäisesti ja käyttää liikennevälineitä. perehtyy ravinnon ja terveyden väliseen yhteyteen. Hän harjoittelee tuntemaan ihmisen ravitsemuksen perusasiat sekä harjoittelee soveltamaan tietoa terveellisestä ruokavaliosta omissa ruokavalinnoissaan. Hän harjoittelee raaka-aineiden taloudellista hankintaa ja osaa tehdä hintavertailuja sekä hankintoja arkielämän asioissa. Hän harjoittelee perusruoanvalmistusmenetelmiä mahdollisimman monipuolisesti. harjoittelee tuntemaan kodin tavallisimmat pintamateriaalit, ylläpitosiivouksen

20 menetelmät ja kodin siivousvälineet ja puhdistusaineet. Hän harjoittelee tuntemaan tekstiilien hoidon periaatteet. 20 ymmärtää terveellisten elämäntapojen merkityksen ja oman terveytensä hoitamisen perusteet noudattaen niitä opiskelussa ja vapaa-aikana. Hän harjaantuu huolehtimaan omasta hygieniastaan ja asianmukaisesta pukeutumisestaan. ymmärtää vuorokausirytmin merkityksen omalle hyvinvoinnilleen ja harjaantuu säätelemään omaa vuorokausirytmiään. Hän harjaantuu suunnittelemaan omaa ajankäyttöään opiskeluidensa suhteen ja noudattaa aikatauluja. Hän oppii liikkumaan itsenäisesti opiskeluihinsa liittyvissä siirtymissä ja osaa käyttää tarvittaessa liikennevälineitä itsenäisesti Vapaa-aika tuntee erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja osaa viettää vapaa-aikaansa omaa hyvinvointiaan edistävällä tavalla. hyödyntää harrastuksia ja vapaa-aikaansa oman hyvinvointinsa edistämiseksi ja sosiaalisten suhteiden luomiseksi tutustuu erilaisiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin osaa valita itselleen sopivan harrastuksen ymmärtää vapaa-ajan merkityksen työn ja opiskelun vastapainona. tutustuu Kouvolassa eri vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin ja harrastuksiin Liikunta ja motoriset taidot edistää liikunnan avulla terveellistä ja aktiivista elämäntapaa ymmärtäen liikunnan merkityksen toiminta- ja työkyvylle. selviytyy jokapäiväisistä karkea- ja hienomotorista toiminnoista itselle soveltuvalla tavalla. tutustuu monipuolisesti terveyttä, psyykkistä vireystilaa ja hyvinvointia edistävään liikuntaan ylläpitää ja kohottaa fyysistä toimintakykyään liikunnan avulla ymmärtää ergonomian merkityksen omalle terveydelleen valitsee itselleen sopivia liikuntalajeja, joiden kautta hän saa elämyksiä ja myönteisiä onnistumisen kokemuksia omaksuu liikunnan osaksi elämäntapaansa hahmottaa ja hallitsee kehonsa eri osat ja niiden toiminnan

21 2 osaa tarvittaessa hyödyntää apuvälineitä motorisissa taidoissa ja liikkumisessa. Liikunnan opetuksessa painotetaan eri liikuntalajeihin tutustumista ja liikuntaharrastustoimintaan Kouvolan alueella sekä kannustetaan opiskelijaa löytämään itselleen sopivin liikuntalaji Terveystieto omaksuu terveyttä, psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia ja kuntoutumista tukevan elämäntavan. edistää ravinnon, liikunnan, unen ja terveellisten elämäntapojen avulla omaa hyvinvointiaan huolehtii omasta terveydestään ja psyykkisestä sekä fyysisestä hyvinvoinnistaan osaa toimia psyykkistä hyvinvointiaan edistävällä tavalla käyttää omaa terveyttään ja kuntoutumistaan tukevia terveydenhuollon palveluita osaa toimia vastuullisesti ihmissuhteissaan. Opetuksessa kerrataan ja ylläpidetään peruskoulun antamaa terveystietoutta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on myös opiskelijan omien elämäntapojen tarkastelu suhteessa suosituksiin ja tätä kautta opiskelijan omien tottumusten muokkaaminen Taide ja kulttuuri saa monipuolisia taidekokemuksia ja tutustuu itselle sopivin menetelmin taiteen erilaisiin ilmenemismuotoihin. hyödyntää omassa elämässään taidetta ja käyttämään kulttuuripalveluja. osallistuu omista lähtökohdistaan oman koti- tai oppilaitosyhteisönsä ympäristön kehittämiseen tai uudistamiseen löytää uusia tapoja ilmaista itseään, ajatuksiaan ja tunteitaan esim. musiikin, liikkeen ja tanssin, draaman, sanataiteen tai kuvataiteen keinoin hyödyntää taidetta ja kulttuuripalveluja omassa elämässään. tutustuu Kouvolan alueen kulttuuripalveluihin ja oppii esittämään taidemuodon omaa näkemystään, esimerkiksi analysoimalla näytelmän tai taidenäyttelyn antia. hyödyntää opinnoissaan itselleen vahvinta ilmaisumuotoa esimerkiksi projektin avulla. Hän osallistuu osaltaan opiskeluympäristön viihtyvyyden kehittämiseen.

22 Ammatinvalinta ja työelämävalmiudet 3.3. Ammatilliseen koulutukseen tutustuminen hankkii monipuolisen kuvan ammatillisen koulutuksen eri vaihtoehdoista ja pystyy niiden pohjalta laatimaan omia jatkosuunnitelmiaan. tuntee erilaisten ammattialojen koulutusta ja pystyy selkiyttämään omia tavoitteitaan suhteessa niiden vaatimuksiin on perehtynyt käytännössä yhden tai useamman ammatillisen koulutusalan ammattitaitovaatimuksiin ja opintojen sisältöihin tunnistaa omia ammatillisia vahvuuksiaan ja edellytyksiään sekä arvioi soveltuvuuttaan ammatillisiin opintoihin laatii itselleen jatkosuunnitelman ja hakeutuu omien tavoitteittensa ja edellytystensä mukaiseen ammatilliseen peruskoulutukseen yhteistyössä tukiverkostonsa kanssa. perehtyy opiskeluympäristöönsä ammattiopistossa ja sopimuskumppanin toimintaympäristössä. perehtyy suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja osaa hahmottaa toisen asteen ammatillisen koulutuksen rakenteen sekä ammatillisen perustutkinnon yleiset vaatimukset. saa tietoa ammatillisen koulutuksen opiskelijakohtaisista kustannuksista ja hankkii opiskelussa tarvittavat kirjat ja välineet sekä vastaa muista mahdollisista opiskelun edellyttämistä kustannuksista. tutustuu KSAO:n ja muiden koulutuksenjärjestäjien ammatillisiin perustutkintoihin, niiden vaatimuksiin ja työllistymismahdollisuuksiin suhteessa omiin kykyihin. Tarvittaessa koulun tukiverkoston apuna voidaan käyttää Työvoimakeskuksen ammatinvalintapsykologin tai muun ulkoisen tukiverkoston apua Työelämävalmiudet ja työelämään valmentautuminen perehtyy mahdollisimman käytännönläheisesti työelämään. työskentelee aidoissa työympäristöissä ja kehittää valmiuksia työssäoppimiseen ja kerää kokemuksia jatkosuunnitelmiensa laatimisen tueksi. kehittää sisäisen yrittäjyyden valmiuksiaan käytännön toiminnassa. tuntee työyhteisössä tarvittavat perussäännöt. toimii työelämän keskeisiä sääntöjä noudattaen saa käsityksen itsestään työntekijänä tutustuu työelämän eri ammatteihin ja niiden vaatimuksiin hankkii käytännön työkokemuksia työpaikalla osaa hakea työtä vahvistaa sisäiseen yrittäjyyteen liittyviä ominaisuuksiaan työelämässä valmentautuu työssäoppimiseen tuntee työtehtäviensä työturvallisuuteen liittyvät ohjeet ja osaa noudattaa niitä