TASEKIRJA 2014 KAUHAVAN KAUPUNKI

Transkriptio

1 TASEKIRJA 2014 KAUHAVAN KAUPUNKI

2 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Sisällysluettelo: 1. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus vuoteen Kaupungin hallinto Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja tapahtumat kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Riskien hallinnan järjestäminen Ympäristötekijät Sisäisen valvonnan järjestäminen Säännösten, päätösten ja määräysten noudattaminen Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Riskienhallinnan järjestäminen Omaisuuden hankinnan ja luovutuksen valvonta Sopimustoiminta Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernin vakinainen henkilökunta Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Yleishallinto Kehitystoimi Perusturva Sivistystoimi Tekninen toimi... 63

3 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto talousarvion toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernitilinpäätös Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma Konsernitase Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Luettelot ja selvitykset Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista Selvitys kirjanpidon säilytyksestä

4 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus vuoteen 2014 Kauhavan kaupunki on kuntaliitoksen pohjalta vahvistanut asemiaan Etelä-Pohjanmaan pohjoisosan kaupallis-hallinnollisena seutukeskuksena, maakunnan toiseksi suurimpana ja kolmanneksi laajimman toimintaalueen omaavana kuntana. Kauhava on toiminnallisesti kiinteä osa Seinäjoen seutukuntaa ja K9- kaupunkiseutuyhteistyötä ja dynaamisimmin maakunnassa kehittyvää valtatie 19 -kehityskäytävää Kauhava- Lapua-Seinäjoki. Palveluyhteistyön kannalta tärkeitä kumppaneita ovat edelleen Evijärven ja Lappajärven kunnat. Osaamisen kehittämisessä tärkeitä kumppaneita Seinäjoen yliopistokeskuksen lisäksi ovat Vaasan yliopisto ja Vaasan energiaklusteri. Toimintaympäristön merkittävin muutos oli Lentosotakoulun lakkauttaminen , jolloin päättyi 85 vuotta Kauhavalla jatkunut ilmasotakoulutus. Pitkän siirtymäajan johdosta työllisyysvaikutus jäi pieneksi. Kauhavan työttömyysaste kohosi tammikuussa prosenttiin, mikä oli selvästi Etelä-Pohjanmaan alhaisin. Lentosotakoulun alueen ja rakennukset osti keväällä 2014 LSK Business Park Oy, joka on käynnistänyt alueen kehittämisen mm. matkailu- ja koulutustarkoituksiin. Kaupunkisuunnittelun kannalta merkittävimmät päätökset olivat strategisen alueidenkäyttösuunnitelman hyväksyminen tammikuussa ja maapoliittisen ohjelman hyväksyminen syyskuussa. Liikekeskusalueen asemakaava sai lainvoiman ja Vaismaan asuntoalueen kunnallistekniikka valmistui syksyllä, jolloin tontit tulivat myyntiin. Riskienhallintapolitiikka hyväksyttiin joulukuussa. Toiminnallisesti ja taloudellisesti suurin muutos oli varhaiskasvatuksen siirtyminen kuntayhtymä Kaksineuvoiselta Kauhavan kaupungille Kauhava tuottaa varhaiskasvatuksen palvelut sopimuksen mukaan myös Evijärven ja Lappajärven kunnille. Tärkeimmät investoinnit olivat Nahkalan koulun peruskorjauksen 3. vaiheen valmistuminen keväällä ja Kirkkorannan päiväkodin valmistuminen syksyllä. Em. investointien myötä Pelkolan koulu suljettiin ja Pellavatien päiväkoti sekä keskustan alueen ryhmäperhepäivähoitokodit lakkautettiin. Kirkkorannan päiväkodissa on kuusi kotiosastoa, joissa on tilat 120 lapselle. Paloasema valmistui lokakuussa ja vanha paloasema myytiin Kauhavan Kaukolämpö Oy:lle. Yksityisistä investoinneista merkittävimmät olivat Powerco Oy:n Road House ja Domretor Oy:n laajennus. Kaupunki laati kaksi suurta palveluverkkoselvitystä. Kouluverkkotyöryhmä jätti ensimmäisen esityksensä huhtikuussa ja toisen lokakuussa. Sote-verkosta valmistui työryhmän raportti lokakuussa. Selvityksiä käsiteltiin valtuuston iltakoulussa loppuvuonna kahteen kertaan ja päätöksiä tehtiin joulukuun valtuustossa. Vesiluoman ja Keskustan koulut päätettiin lakkauttaa. Purmojärven ja Rintalan koulut päätettiin myös lakkauttaa, mutta päätös pannaan täytäntöön vasta kun Kortesjärven yhtenäiskoulun vaatima laajennus valmistuu. Pihlajapuiston ja Nahkalan koulut yhdistetään hallinnollisesti. Kauhavan koulukeskuksessa ilmeni vakavia sisäilmaongelmia syksyllä. Joulukuussa viranomaiset päättivät sulkea koulun, mikä aiheutti laajan väistötilatarpeen. Talvella 2015 lukio ja yläkoulu muuttivat eri väistötiloihin. Kaupungin konserniyhtiöiden merkittävimmät hankkeet v olivat: Kauhavan Kaukolämpö Oy:n rakentama Ylihärmän kaukolämpöverkko ja lämpölaitos otettiin käyttöön. Lisäksi yhtiö päätti uuden lämpölaitoksen rakentamisesta keskustaan. Kauhavan Vesi Oy rakensi viemäreitä haja-asutusalueille. Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:lla oli suuria peruskorjauksia eri rivitalokohteissa. Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy rakensi toimitilat Tampereen Keskustekniikka Oy:lle.

5 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Kauhavan kaupungin tilinpäätös v muodostui 1,8 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Se oli oleellisesti budjetoitua parempi ja johtui verorahoituksen toteutumisesta arvioitua parempana, hyvästä budjettikurista sekä kuntayhtymä Kaksineuvoisen rahoitusosuuden jäämisestä budjetoitua alhaisemmaksi. Kuntayhtymän johdon vaihtuminen on tuonut uudenlaista osaamista ja ryhtiä palvelurakenteen järjestämiseen, mikä näkyy taloudellisessa tuloksessa. Vuosi 2014 päättyi Kauhavan kaupungissa merkittäviin henkilövaihdoksiin. Kaupunginjohtaja Harri Mattilan määräaikainen virkasuhde päättyi ja kaupunginvaltuusto valitsi marraskuussa uudeksi kaupunginjohtajaksi varatuomari Markku Lumion. Hän aloitti viransijaisena Syksystä 2009 valtuuston puheenjohtajana toimineen Jouko Mäkisen pyydettyä eroa tehtävästä, valtuusto valitsi joulukuussa Petri Salon uudeksi puheenjohtajaksi. Kaupunginhallituksen kaksivuotinen toimikausi päättyi vuoden 2014 lopussa ja samalla päättyi kaupunginhallituksen puheenjohtajana kuntaliitoksen alusta saakka toimineen Keijo Ylisen puheenjohtajakausi. Kaupunginvaltuusto valitsi joulukuussa Heikki Hakalan kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi tammikuussa 2015 alkavalle kaudelle. Markku Lumio kaupunginjohtaja

6 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Kaupungin hallinto Luottamushenkilöorganisaatio alkaen Kaupunginvaltuusto Vuonna 2012 toimitetuissa kunnallisvaaleissa Kauhavan kaupunginvaltuustoon valittiin 43 valtuutettua: Puolue Äänimäärä Paikat Suomen Keskusta ,3 % 21 Kansallinen Kokoomus ,6 % 10 Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue ,7 % 5 Perussuomalaiset ,2 % 4 Suomen Kristillisdemokraatit 618 7,2 % 3 Vihreä Liitto 73 0,9 % - Itsenäisyyspuolue 15 0,2 % -

7 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Kaupunginvaltuuston jäsenet 2014 Puheenjohtaja Mäkinen Jouko keskusta Varapuheenjohtajat Kurvinen Antti keskusta Korpimäki Marja-Leena SDP Jäsenet Hakala Heikki A. keskusta Hakala Teemu keskusta Haukkala Juhani keskusta Hauta Tiina KD Heikkilä Paavo kokoomus Hietamäki Olli-Pekka kokoomus Hietamäki Petri kokoomus Hyrsky Tuula keskusta Janhunen Kari kokoomus Kangas Marketta kokoomus Kankaanpää Kari SDP Kankaansyrjä Mika SDP Keltto Pekka kokoomus Knuuttila Jari keskusta Koivisto Tuula PS Korkealaakso Heikki keskusta Kuoppala Helena keskusta Lammi Sirpa KD Lauttamus Eino keskusta Luoma Arja K. KD Malmi Seppo keskusta Mattila Marita keskusta Mattila Risto PS Niemistö Jaakko keskusta Ojanperä Harri keskusta Paavola Eero keskusta Peltoluhta Sami keskusta Peltonen Matias SDP Pihlgren Antti kokoomus Pukkila Mathias SDP Puro-Aho Alpo keskusta Puronvarsi Martti PS Salo Petri kokoomus Salonpää Hannu PS Sankelo Janne kokoomus Sippola Harri keskusta Viita-aho Rami keskusta Virrankoski Ville keskusta Ylinen Keijo kokoomus Övermark Niina keskusta

8 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Kaupunginhallitus Kaupunginhallitukseen kuuluu 12 jäsentä. Kaupunginhallituksen poliittinen jakauma vuonna 2014: keskusta kokoomus SDP KD PS 6 jäsentä 3 jäsentä 1 jäsen 1 jäsen 1 jäsen Kaupunginhallituksen kokoonpano vuonna 2014: Puheenjohtaja Ylinen Keijo kokoomus Varapuheenjohtajat Mattila Marita keskusta Övermark Niina keskusta Jäsenet Hakala Heikki A. keskusta Haukkala Juhani keskusta Hauta Tiina KD Hietamäki Petri kokoomus Kankaansyrjä Mika SDP Niemi Anna-Liisa keskusta Paavola Eero keskusta Puronvarsi Martti PS Sorvisto Anna-Leena kokoomus Tarkastuslautakunta Janhunen Kari, pj. Mattila Risto, vpj. Alestalo Hellevi Järvenpää Minna Niemistö Jaakko Pelkkala Seppo Peltokangas Sari Rantala Leena Kasvatus- ja opetuslautakunta Kuoppala Helena, pj. Kangas Päivi, vpj. Hyrsky Tuula Kunnari Leena Lammi Sirpa Lindholm Seppo Malmi Seppo Mäkinen Timo Palojärvi Inka Salomäki Anne-Mari Salonpää Hannu Sippola Harri Vapaa-aikalautakunta Peltonen Matias, pj. Lauttamus Eino, vpj. Jutila Piia Kallio Ari-Ville Kujala Essi Lahti Aira Mäkelä Kari-Veli Rantala Marianna Ritala Miia Saarimaa Susanna Tyni Tanja Ylikangas Risto

9 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Tekninen lautakunta Puro-Aho Alpo, pj. Heikkilä Paavo, vpj. Hakala Teemu Knuuttila Jari Koivisto Tuula Luoma Arja K. Mäkipelkola Maria Ormiskangas Jari Piri Mika Porre Suvi Ratia Johanna Ylikoski Asko Ympäristölautakunta Lammi Jorma, pj. Laukkonen Jari, vpj. Aro Paula Hautamäki Annukka Holappa Heikki Huhtala Sanna Kivikangas Kaija Peltola Asko Peltoluhta Sami Pitkäjärvi Sirpa Syrjälä Pekka Tyni Paavo Virasto-organisaatio

10 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Valtuustoon nähden tilivelvolliset viranhaltijat Vaalit Tarkastuslautakunta Yleishallinto Kehitystoimiala Perusturva Sivistystoimiala Tekninen toimiala Rahoitus hallintojohtaja Liisa Salo hallintopäällikkö Raimo Peltola kaupunginjohtaja Markku Lumio kehitysjohtaja Hannu Mars kaupunginjohtaja Markku Lumio vs. sivistysjohtaja Tuulikki Kuoppala tekninen johtaja Juha Takamaa hallintojohtaja Liisa Salo Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Bruttokansantuotteen volyymi pieneni 0,1 prosenttia vuonna Vuoden 2014 talouskehitys oli bruttokansantuotteella mitattuna varsin tasaista, mutta heikkoa. Vuosi oli kolmas peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Ensimmäisellä neljänneksellä bruttokansantuote laski 0,2 prosenttia. Viennin piristyminen toisella vuosineljänneksellä käänsi myös bruttokansantuotteen kasvuun hetkellisesti, mutta viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote laski jälleen hieman yksityisen kulutuksen hiipumisen myötä. Eurostatin kokoaman ennakkotiedon mukaan bruttokansantuote EU-28 -alueella kasvoi 1,4 prosenttia vuonna Neljännellä neljänneksellä kasvu oli 0,4 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Kaikkien toimialojen arvonlisäyksen volyymi väheni vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2014 arvonlisäystä kertyi saman verran kuin vuonna Euromääräisesti tarkasteltuna arvonlisäys laski eniten elektroniikkateollisuudessa, rakentamisessa sekä koulutus, terveys- ja sosiaalipalveluissa. Arvonlisäystään kasvattivat vuonna 2014 eniten informaatio ja viestintätoimialan palvelut. Vuonna 2014 kansantalouden kokonaiskysynnän volyymi pieneni 0,7 prosenttia. Kysyntää alensivat erityisesti vähäiset investoinnit. Tavaroiden ja palveluiden tase eli viennin ja tuonnin erotus oli 846 miljoonaa euroa alijäämäinen. Viennin volyymi pieneni 0,4 prosenttia ja tuonnin 1,4 prosenttia. Yksityinen kulutus väheni 0,2 prosenttia, mutta julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,2 prosenttia. Investointien määrä väheni 5,1 prosenttia. Työllisten määrä väheni 0,3 prosenttia ja työtuntien määrä pieneni 0,2 prosenttia vuonna Työttömyysaste oli 8,7 prosenttia (8,3 prosenttia vuonna 2013). Koko kansantalouden hintatason arvioidaan vuonna 2014 kohonneen 1,1 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä. Kuluttajahintaindeksi nousi 1,0 prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa kohosi 1,5 prosenttia. Nettokansantulo kasvoi nimellisesti 0,7 prosenttia mutta supistui reaalisesti 0,5 prosenttia ja oli henkeä kohti euroa ( euroa vuonna 2013). Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 0,6 prosenttia. Palkansaajatulojen osuus oli 61,6 prosenttia (62,0 prosenttia vuonna 2013) kansantulosta. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 1,4 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 22,4 prosenttia (22,0 prosenttia vuonna 2013). 1 Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua edellisestä vuodesta noin 1,9 prosenttia. Yhteenlasketun tuloksen vuodelta 2014 arvioidaan olevan noin 1,86 miljardia euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 1,42 miljardia euroa. Tuloksen kasvun selityksenä on EU-direktiivistä johtunut liikelaitosten yhtiöittämisvelvoite, mistä seurasi kunnille noin 1,4 miljardin kirjanpidollinen tuotto. Maltillinen palkkaratkaisu, 1 Tilastokeskus. Neljännesvuositilinpito 2014, 4. vuosineljännes

11 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Negatiivisen vuosikatteen kuntia arvioidaan olevan 14, vuonna 2013 vastaava luku oli 28. Vuosikatteen arvioidaan jäävän poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Vuonna 2014 kuntien verotulot kasvoivat keskimäärin 2,5 prosenttia ja valtionosuudet vähenivät 1,3 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta noin 14,9 miljardia euroa vuoden 2014 lopussa. Lainakanta kasvoi 7 prosenttia vuodesta Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli euroa/asukas. (2.552 euroa/asukas vuonna 2013). 2 Kauhavan kaupunki kuuluu Seinäjoen seutukuntaan yhdessä Seinäjoen, Kurikan ja Lapuan kaupunkien sekä Ilmajoen ja Jalasjärven kuntien kanssa. Seutukunnan väestömäärä on kasvanut vuoden aikana 279 henkilöllä ollen joulukuun 2014 lopussa Vuoden 2014 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,9 prosenttia (10,5 prosenttia joulukuussa 2013), ja työttömiä työnhakijoita oli (6.202). Seinäjoen seutukunta Kehitysnäkymät 1/2015 Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, ( ) paljon heikompi Seutukunta arvioitiin toistamiseen maan kärkipaikalle Elinkeinoelämän keskusliiton Kuntarankingtutkimuksessa, jossa vertaillaan kuinka vetovoimaisia Suomen eri seutukunnat ovat yritysten sijaintipaikkoina. Keskuskaupunki Seinäjoen kasvuvauhti on ollut viime vuosina erittäin voimakasta, mikä on säteillyt positiivisesti myös ympäristökuntiin Ilmajoelle ja Lapualle. Väestökasvu on tuonut mukanaan myös haasteita esimerkiksi palvelu- ja investointitarpeiden nopean kasvun muodossa. Elinkeinoelämän tunnelmat ovat odottavat, mutta luottamus tulevaan on vahva. Kauhavalla sijaitsevan Lentosotakoulun lakkauttaminen on koettu takaiskuksi, mutta tällä hetkellä Kauhavalla on vahva tekemisen meininki ja rakentaminen on ollut vilkasta. Lentosotakoulun alue ja kiinteistöt ovat siirtyneet LSK Business Park Oy:n omistukseen. Uusien omistajien tavoitteena on luoda alueelle yrityskeskittymä sekä kehittää mahdollisesti myös lentämiseen liittyvää liiketoimintaa. Aloittavien yritysten määrä jäänee vuonna 2014 edellisiä vuosia alhaisemmaksi. Starttirahapäätösten määrä jäi vuoden 2013 tasosta. Konkurssiin haettujen yritysten määrä jäi viime vuosia alhaisemmaksi. Metalliteollisuuden keskimääräinen tilanne seutukunnassa on edelleen melko haasteellinen ja yleinen epävarmuus on näkynyt yritysten tilauskannoissa. Positiivinen esimerkki on Tampereen Keskustekniikka Oy, jossa on meneillään yhteishankintakoulutus. Rakennusteollisuudessa Skaala Oy on panostanut energiatehokkuuteen kymmenen vuoden ajan. Skaala onkin nyt Suomen suurin ikkunabrändi. Yhtiön viimeisin innovaatio on ikkunaan sisäänrakennettu ilmanvaihtojärjestelmä. Yhtiö on myös siirtämässä kaiken parvekelasitus- ja kaidetuotannon Ylihärmän ja Kurikan tehtaille. Keskittämisestä syntyy luontaista synergiaa, mutta myös työpaikkoja. Vuonna 2014 kaupan alan investointitahti on ollut edellisiä vuosia rauhallisempaa. Seinäjoelle suunnitellaan uutta ostospuisto Lakeuden Ankkuria, joka on Suomen kymmenen suurimmat ostoskeskuksen kokoluokassa. Kauhavalla on alkamassa uuden kaupallisen alueen infrastruktuuriin liittyvät valmistelutyöt. Matkailun näkymät ovat toiveikkaat. Kauhavan Alahärmässä sijaitsevan elämyspuisto Powerparkin yhteyteen rakennetaan monitoimialuetta, jonka ensivaihe sisältää mm. täysimittaisen raviradan. 2 Tiedotteet, Kuntatalous: Tilinpäätösarviot 2014: Kunnat tehostivat tuloksellisesti

12 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Avoimien työpaikkojen määrä oli vuonna 2014 hienoisessa kasvussa edelliseen vuoteen verrattuna. Työvoiman kysynnän arvioidaan jatkuvan hyvänä sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. Kaupan alalla tilanne on epävarma. Teollisuuden osalta näkymät ovat varovaiset, eikä isoja rekrytointeja ole tiedossa. Työvoimaa on tarjolla monipuolisesti. Rekrytointiongelmia on lähinnä terveydenhuolto- ja sosiaalialalla sekä opetusalan työtehtävissä. Erityisen haastavaksi tilanne arvioidaan lääkärien ja hammaslääkärien osalta. Työttömien työnhakijoiden määrä oli joulukuussa 2014 noin 14 prosenttia edellistä vuotta korkeampi. Nuorisotyöttömyys kohosi nopeasti, mikä luo painetta nuorisotakuun toteuttamiselle. Pitkäaikaistyöttömyys on erityisesti maakuntakeskuksen haaste, mutta tilanne on vaikeutumassa myös muiden kuntien osalta Olennaiset muutokset ja tapahtumat kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kertomusvuosi oli vuonna 2013 alkaneen valtuustokauden toinen. Kaupunginhallituksen toimikauden ollessa kaksi vuotta oli vuosi 2013 aloittaneen kaupunginhallituksen viimeinen. Joulukuun valtuustossa valittiin uusi kaupunginhallitus. Samalla päättyi Keijo Ylisen kuusi vuotta kestänyt kausi kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Vuoden lopussa päättyi myös Jouko Mäkisen syksyllä 2009 alkanut valtuuston puheenjohtajakausi, kun valtuuston myönsi Mäkiselle hakemuksesta eron valtuuston puheenjohtajuudesta. Lautakunnat on valittu nelivuotiskaudeksi. Hallitus- ja lautakuntavalinnoissa on noudatettu kuntaliitossopimusta, jossa oli määritelty eri liitoskuntien paikkamäärä toimielimissä. Kunnallisvaalien tulos ja luottamuselinten kokoonpanot on esitelty luvussa Vuoden lopussa päättyi Harri Mattilan kuuden vuoden määräaikainen kausi Kauhavan kaupunginjohtajana. Valtuusto valitsi marraskuun kokouksessa varatuomari Markku Lumion uudeksi kaupunginjohtajaksi vuosiksi Lumio aloitti viransijaisena sekä varsinaisena viranhaltijana Vuonna 2013 hyväksytty kaupungin strategiapaketti täydentyi tammikuussa 2014 hyväksytyllä strategisella alueidenkäyttösuunnitelmalla sekä syyskuussa hyväksytyllä maapoliittisella ohjelmalla. Kaupungin palveluverkkoa koskien laadittiin kaksi laajaa selvitystä, kouluverkkoselvitys ja sote-palveluverkkoselvitys. Selvityksiä käsiteltiin valtuuston iltakouluissa, ja joulukuulla valtuusto päätti kouluverkkoon tehtävistä toimenpiteistä. Kuntarakennelain selvitysvelvollisuuteen liittyen kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa 2013, että Kauhavan kaupunki selvittää yhdistymistä Lapuan kaupungin sekä Lappajärven ja Evijärven kuntien kanssa joko kaikkien kanssa yhdessä tai vain osan kanssa. Kuntarakenneselvitystä ei käynnistetty vuoden 2014 aikana. Evijärven kunnan kanssa mahdollisesti tehtävää kuntaliitosselvitystä käsiteltiin valtuustossa joulukuussa. Tuolloin linjattiin, että osapuolet eivät voi asettaa etukäteisreunaehtoja liitokselle ja että Kauhavan kaupunki on valmis selvittämään kunnallisten palvelujen kustannukset nykytilassa ja miten mahdollinen kuntaliitos vaikuttaisi niihin. Selvitys käynnistyy vuoden 2015 alkupuolella. Kaupunginvaltuuston marraskuussa 2013 tekemän päätöksen mukaan varhaiskasvatus siirtyi Kuntayhtymä Kaksineuvoisen järjestämisvastuulta kaupungin toiminnaksi. Kesäkuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi sopimuksen, jonka mukaan Kauhava tuottaa varhaiskasvatuspalvelut myös Evijärven ja Lappajärven kunnille. Vuoden 2012 helmikuussa julkaistiin tieto puolustusvoimauudistuksesta, johon sisältyy Kauhavalla sijaitsevan Lentosotakoulun lakkauttaminen vuoden 2014 lopussa. Tähän perustuen kaupungilla oli käynnissä useita toimenpiteitä yhteystyössä muiden viranomaisten kanssa. Toimenpiteitä ja kehittämishankkeita kuvataan tarkemmin kaupunginjohtajan katsauksessa tasekirjan alussa sekä kehitystoimen toimintakertomuksessa luvussa Alueelliset kehitysnäkymät

13 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Vuoden 2014 aikana työllisyystilanne on heikentynyt aiemmista vuosista. Alin työttömyysaste oli toukokuussa 5,6 prosenttia ja korkein joulukuussa 8,4 prosenttia. Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste Kauhavan kaupungissa oli 7,0 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli 6,2 prosenttia. Kaavio: Työttömyys Kauhavan kaupungissa Työttömyys Vuosi 2014 oli Kauhavan kaupungille merkittävä investointivuosi. Nahkalan koulun kokonaiskustannuksiltaan noin 2,4 miljoonan euron perusparannuksen 3. vaihe valmistui keväällä. Perusparannuksen valmistumisen myötä pantiin täytäntöön valtuuston vuonna 2012 tekemä Pelkolan koulun lakkauttamispäätös. Pelkolan oppilaista suurin osa sijoitettiin Nahkalan kouluun. Uuden Kirkkorannan päiväkodin tilat otettiin käyttöön lokakuun alussa. Kuuden kotiosaston päiväkodissa on hoitotilat noin 120 lapselle. Uuden päiväkodin valmistumisen myötä lakkasi Pellavatien päiväkodin sekä Kankurinkujan ja Kuusikujan ryhmisten toiminta. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui noin 3,0 miljoonaa euroa. Lokakuussa valmistui myös Kauhavan uusi pelastusasema, joka vuokrattiin Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille, joka vastaa ensihoidon järjestämisestä maakunnassa. Pelastusaseman rakentamiskustannukset olivat noin 3,4 miljoonaa euroa. Kaavateiden rakentamiseen, perusparantamiseen ja asfaltointiin sekä yksityisteiden perusparantamiseen käytettiin noin euroa. Kangas-Annala tie- ja siltayhteyden Kankaan puoleisen tien rakentaminen maksoi noin euroa. Maanhankintaan käytettiin noin 0,7 miljoonaa euroa. Kunnallistekniikan rakentamiseen kului noin miljoona euroa. Myös kaupungin tytäryhtiöt investoivat merkittävästi. Kauhavan Kaukolämpö Oy Ylihärmään rakennuttama lämpölaitos otettiin käyttöön alkuvuodesta, ja lämmönjakeluverkostoa laajennettiin merkittävästi kesän aikana. Kaukolämpö Oy käynnisti myös Kauhavan uuden lämpölaitoksen rakentamisinvestoinnin sekä kaupungilta ostamansa vanhan paloaseman perusparannusinvestoinnin. Kauhavan Vesi Oy:n toteuttama noin 5 miljoonan euron haja-asutusalueiden viemäröintihanke valmistui marraskuussa. Hanke alkoi vuonna 2013 ja siihen saatiin 2 miljoonan euron valtionosuus. Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:n Ylihärmän Knuppasmäen alueen rivitaloihin toteuttama merkittävä ulkopuolinen perusparannus valmistui. Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy rakennutti keskustaan teollisuushallin vuokrattavaksi Tampereen Keskustekniikka Oy:lle. Halli valmistui keväällä. Yksityisistä rakennushankkeista suurimpia olivat Alahärmään Power Parkin läheisyyteen keväällä valmistunut Road House -liikekeskus ja keskustaan valmistunut Fransunpuiston palveluasumisyksikkö.

14 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Domretorin toimitiloihin valmistui kesän aikana merkittävä laajennus. Uusia asuinhuoneistoja on ollut kohtuullisesti saatavilla erityisesti kaupungin keskustan alueella. Vuonna 2014 kaupungin verotulot kehittyivät edelliseen vuoteen verrattuna suotuisasti. Tuloveroprosenttia nostettiin 1,00 prosenttiyksiköllä vuodesta Kiinteistöveroprosentit pidettiin vuoden 2013 tasolla lukuun ottamatta rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveroa, joille määrättiin erillinen 1,50 prosentin vero. Verotuloja kertyi euroa (6,4 %) enemmän kuin vuonna Kaupungille tilitettiin vuonna 2014 kunnallista tuloveroa euroa (5,8 %) enemmän kuin vuonna Yhteisöveron tilitykset nousivat eurolla (+14,3 %) ja kiinteistöveron tuotto eurolla (+7,8 %) vuoteen 2013 verrattuna. Jäsenkunnat hyväksyvät Kuntayhtymä Kaksineuvoisen talousarvion ja tilinpäätöksen. Yhtymä huolehtii sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon lisäksi myös Kauhavan kaupungin ja Lappajärven kunnan erikoissairaanhoidon ja erityispalvelujen koordinoinnista. Tämän seurauksena kaupungin maksuosuus Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Eskoon sosiaalipalvelujen menoihin sisältyy Kuntayhtymä Kaksineuvoisen maksuosuuteen. Kauhavan kaupunginvaltuusto hyväksyi Kuntayhtymä Kaksineuvoisen vuoden 2014 talousarvion joulukuussa siten, että Kauhavan maksuosuus yhtymän oman toiminnan menoihin oli noin 2,4 miljoonaa euroa yhtymähallituksen esittämää pienempänä. Valtuusto kuitenkin tarkisti päätöksensä syyskuulla, jolloin talousarvio hyväksyttiin lopullisesti esitetyssä muodossa. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen on vuoden 2014 aikana toteuttanut merkittävän palvelurakennemuutoksen erityisesti vanhuspalveluihin. Tämän seurauksena vanhuspalvelujen kustannusten kasvu on saatu pysähtymään. Myös tiukka sijaiskäytäntö sekä sairaansijojen vähentäminen ja sen seurauksena vapautuneen henkilöstön siirtäminen muihin tehtäviin on leikannut yhtymän kustannuksia. Kaksineuvoisen oma toiminta toteutuikin kuntien rahoitusosuuksilla mitaten noin 1,3 miljoonaa euroa budjetoitua edullisemmin, mutta erikoissairaanhoidon ja Eskoon kustannukset ylittivät arvioidun. Kokonaisuutena Kaksineuvoisen jäsenkuntien rahoitusosuudet alittivat budjetoidun noin 0,6 miljoonalla eurolla. Kaupungin toteutunut maksuosuus oli n euroa, eli euroa talousarviota pienempi. Maksuosuuden pienentymistä selittää varhaiskasvatuksen siirtyminen kuntayhtymältä kaupungin järjestettäväksi Kauhavan kaupungin maksuosuus Kuntayhtymä Kaksineuvoisen vuoden 2014 menoihin ilman varhaiskasvatusta oli noin euroa eli 2,8 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Ilman erikoissairaanhoitoa ja varhaiskasvatusta kaupungin maksuosuus Kaksineuvoisen menoihin nousi edellisvuodesta noin euroa eli 2,0 prosenttia. Väestö Kaupungin asukasluku vuoden 2014 lopussa oli (v asukasta). Kertomusvuoden aikana kaupungin väestö väheni 157 asukkaalla. Vuoden 2008 lopun tilanteeseen verrattuna väestö on vähentynyt 865 hengellä. Liitoskuntien yhteenlaskettu asukasluku on ollut lähes 20 viimeistä vuotta vähenevä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin väkiluku tulee jatkossakin jonkin verran pienenemään ja vanhusväestön määrä kasvamaan. Henkikirjoitettu väestö (31.12.) Vuoteen 2008 saakka väestön määrä on saatu laskemalla Alahärmän, Kauhavan, Kortesjärven ja Ylihärmän asukasluvut yhteen

15 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Kaaviosta on selvästi nähtävissä työikäisen väestön väheneminen, mikä vaikuttaa verotuloihin ja alueen ostovoimaan. Toisaalta näkyy yli 64 -vuotiaiden määrän kasvu (lähes 4 prosenttiyksikköä vuodesta 2009). Väestön muutos (tilastokeskus) Elävänä syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Tulo muutto Lähtö muutto Netto muutto Maahan muutto Maasta muutto Netto maahan muutto Väestön lisäys Väestö * *2014 vuoden tiedot tilastokeskuksen ennakkotietoa, Väestö tieto vahvistettu

16 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Työpaikat (Tilastokeskus) Työpaikat toimialan (TOL 2008) mukaan muuttujina Alue, Sukupuoli, Toimiala (TOL 2008) ja Vuosi (A) Maa-, metsä- ja kalatalous (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (C) Teollisuus (F) Rakentaminen (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (L) Kiinteistöalan toiminta (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv (R-U) Muut palvelut (X) Toimiala tuntematon Työllinen työvoima (Tilastokeskus) Työlliset toimialan (TOL 2008) mukaan muuttujina Alue, Sukupuoli, (A) Maa-, metsä- ja kalatalous (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (C) Teollisuus (F) Rakentaminen (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (L) Kiinteistöalan toiminta (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv (R-U) Muut palvelut (X) Toimiala tuntematon

17 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuus on kunnan alueella olevien työpaikkojen ja kunnan alueella asuvien työssä olevien lukumäärän suhde. Työpaikkaomavaraisuus ,9 % ,9 % ,9 % ,4 % % Kaupungin suurimmat työnantajat (yli 100 henkilöä työllistävät) Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kauhavan kaupunki (vakinaiset) MSK Group konserni FinnPower Oy Lillbacka konserni Skaala Ikkunat ja Ovet Oy Lentosotakoulu Härmän Kuntokeskus Oy Unico Finland Oy Ei tietoa Ei tietoa

18 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Kaupungin henkilöstö Erikseen tehdään henkilöstöraportti, jossa henkilöstöä koskevia tietoja esitetään laajemmin. Koko henkilökunta , sekä , 2013 ja 2014 osastoittain Muutos lukien Muutos ed. vuodesta Muutos ed. vuosi % Hallinto-osasto ,1 Kehityskeskus ,5 Sivistysosasto ,6 Tekninen osasto ,7 Yhteensä ,7 Henkilöstön määrä on lisääntynyt johtuen varhaiskasvatuksen siirtymisestä kaupungin hoidettavaksi. Vakinainen henkilökunta Muutos lukien Muutos ed. vuodesta Muutos ed. vuosi % Hallinto-osasto Kehityskeskus ,71 Sivistysosasto ,85 Tekninen osasto ,36 Yhteensä ,65 Ilman varhaiskasvatusta vakinaista henkilöstöä oli 459, eli vähennystä edellisestä vuodesta on 23 henkilöä.

19 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Riskien hallinnan järjestäminen Kunnan riskienhallinnan tasoa ja riittävyyttä arvioidaan toimintaan, rahoitukseen ja vahinkoihin liittyvissä riskeissä. Kauhavan kaupungilla on 14 tytäryhtiötä tai niiden tytäryhtiötä, joten riskienhallintaa tulisi arvioida myös konsernitasolla. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkikonsernin riskienhallintapolitiikan Toiminnalliset riskit Henkilöstön osaaminen Pienissä kunnissa on ongelmana se, että niissä on useita toimintoja, jotka osaa vain yksi henkilö. Kuntaliitos poisti tätä ongelmaa jossakin määrin, joskin edelleen on tehtäviä, joihin on vaikea löytää täysipainoisesti tehtävät osaavaa sijaistajaa omasta organisaatiosta. Sijaistajina entisten pienten kuntien moniosaajat ovat hyvin arvokkaita työntekijöitä. Eri kysymys on sitten se, että henkilökunnan siirtäminen tehtävästä toiseen on vaikeaa koska mitoitus on erittäin tiukka useimmissa yksiköissä. Eläköitymisten sekä henkilökunnan omaehtoisen kouluttautumisen kautta henkilökunnan koulutustaso on noussut, joskin edelleen muodollinen koulutustaso on useissa tapauksissa alhaisempi kuin mikä olisi tämän päivän vaatimus. Nämä henkilöt ovat kuitenkin työssäoppimisen kautta saavuttaneet tehtävän edellyttämän pätevyyden. Henkilöstön saatavuus Toistaiseksi on avoinna oleviin virkoihin ja toimiin saatu päteviä hakijoita. Suhdannetilanteesta ja kaupungin toimialasta (ei sosiaali- ja terveystoimea) johtuen sijaisten saamisessa ei ole pääsääntöisesti ollut ongelmia. Tietojärjestelmien toimivuus Tietojärjestelmien toimivuudesta sekä tietoliikenneyhteyksistä vastaa palvelusopimukseen perustuen Järvinet Oy, jolla on omat varmistusjärjestelmänsä ja kapasiteettia ongelmatilanteiden nopeaan hoitamiseen. Ongelmia voi aiheutua lähinnä operaattoreiden tietoliikenneyhteyksien katkeamisista sekä ohjelmatoimittajien toimintojen vuoksi. Suhdannevaihtelut Suuri osa kaupungin teollisista työpaikoista kohdistuu vientivetoiseen metalliteollisuuteen ja agroteknologiaan. Tämän vuoksi alueen teollisuus on suhdanneherkkää, ja suhdannevaihtelut näkyvät työvoiman tarpeessa. Suhdannevaihteluilla on vaikutusta kaupungin tulopuolella kunnallis- ja yhteisöveron kertymään sekä menopuolella esim. toimeentuloturvan menojen kehitykseen. Kaupungin tase on lievästi ylijäämäinen, ja taseessa on pieni puskuri talouden taantuman varalle. Suhdannevaihteluilla on vaikutuksia myös tytäryhtiöihin, esimerkiksi vuokra-asuntojen ja kaukolämmön kysyntään Lainsäädännön muutokset Vuoden 2014 aikana on tullut voimaan lakimuutoksia, joilla on vaikutusta kuntien toimintaan. Tällaisia olivat mm:

20 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Terveydenhuoltolain 48, jonka mukaan kuntalaisella on mahdollisuus valita hoitopaikkansa koko maan alueelta. Kiireettömän hoidon valinnanvapaus koskee perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa. Valinnanvapaus on rajattu julkiseen terveydenhuoltoon. Valintaoikeutta käyttävien asiakkaiden terveydenhuollon kustannuksista voidaan laskuttaa järjestämisvastuussa olevaa kuntaa tai kuntayhtymää terveydenhuoltolain 58 perusteella. Laki hallintolain muuttamisesta tuli voimaan Lainmuutoksella selkeytettiin hallintokantelumenettelyä koskevaa sääntelyä. Hallintolakiin lisättiin uusi hallintokantelua koskeva 8 a luku, joka sisältää hallintokantelun tekemistä, käsittelyä ja kantelun johdosta annettavaa hallinnollista ohjausta koskevat säännökset. Lakia täydennettiin säännöksellä viranomaisen velvollisuudesta määritellä odotettavissa oleva käsittelyaika tietyille asianosaisen oikeusasemaa koskeville hallintoasioille (23 a ) ja lisättiin myös viittaus tiedottamisvelvollisuutta koskevaan julkisuuslain 20 :n 2 momenttiin (7 2 mom.). Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 41 :n 3 momenttia muutettiin alkaen siten, että kunta, joka on lastensuojelulain (417/2007) 16 b :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun esi- tai perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle oppilaan esi- tai perusopetuksesta aiheutuneet kustannukset. Lakimuutoksen myötä kunta tai muu opetuksen järjestäjä voi laskuttaa oppilaan kotikuntaa aiheuttamisperiaatteen mukaan. Kustannusten tulee olla välittömiä, välttämättömiä ja perusteltuja opetuksen ja siihen liittyvän tuen järjestämiseksi nimenomaisesti sijoitetun oppilaan kannalta, eikä oppilaan kotikunnalta voida laskuttaa sitä osaa kuluista, jota vastaava toiminta suunnataan muihin tarkoituksiin. Julkisten hankintojen vuonna 2009 käyttöön otetut sopimusehdot (JYSE 2009) on uudistettiin vuonna 2014 (JYSE 2014). Rahoitusriskit Korkoriski Kaupungin lainasalkusta noin 14 % on sidottu vähintään 3 vuoden kiinteään korkojaksoon, loppuosa sidottu pääsääntöisesti 3 ja 6 kuukauden euribor-korkoon. Kaupunki on tehnyt vuonna 2010 pääomaltaan euron kertalyhenteisen, 5 vuoden koronvaihtosopimuksen vaihtuvakorkoisten lainojen korkoriskiltä suojaamiseen. Lisäksi vuonna 2011 on tehty lyhennysohjelmainen pääomaltaan euron korkosuojavyöhykesopimus. Vuonna 2014 otettiin 5 miljoonan euron bulletlainan suojaamiseksi 5 vuoden koronvaihtosopimus, jossa vaihto alkaa vuonna Nämä huomioiden lainasalkusta n. 47 % on joko kiinteäkorkoista, sidottu kiinteään korkojaksoon tai korkosuojattu. Suositusten mukaan lainasalkusta vähintään % tulisi olla kiinteään korkoon sidottu. Tytäryhtiöiden lainasalkuista osa on korkosuojattu erillisillä sopimuksilla. Valuuttariski Kaikki kaupungin lainat ovat euro-valuutassa, joten valuuttariskiä ei ole. Likviditeettiriski Kaupungin talous on pystytty pitämään tasapainossa vuoden 2014 aikana ja maksuvalmius on ollut hyvä. Maksuvalmiuden turvaamiseksi kaupungilla on sopimukset kuntatodistus-ohjelmista sekä luotollinen tili. Joidenkin tytäryhtiöiden maksuvalmiudessa on ollut tilapäisiä haasteita johtuen mm. vieraan pääoman merkittävästä määrästä, yllättäen toteutuneista kuluista ja toteutetuista investoinneista. Kaupunki on myöntänyt tytäryhtiöiden maksuvalmiuden turvaamiseen lyhytaikaisia kassalainoja.

21 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Luottoriski Kuntarahoitus Oyj:ltä otettujen lainojen osuus kaupungin lainasalkusta on noin 76 %. Osuus on suhteellisen suuri, mutta koska Kuntarahoitusta on pidettävä erittäin luotettavana toimijana, ei asiaan liity olennaista riskiä. Kaupunki on myöntänyt tytäryhtiöilleen lyhytaikaisia kassalainoja ja pääomalainoja ilman vakuutta. Lisäksi tytäryhtiöille on myönnetty ilman vakuutta ns. tertiäärilainoja asuinvuokratalojen rakentamiseen. Tytäryhtiöille myönnettyihin lainoihin sisältyy pieni luottoriski. Kaupungilla on myös teollisuushallien kauppahintasaatavia noin euroa. Saatavien vakuutena on kiinteistökiinnitys. Kiinnitysvakuuden etuoikeusjärjestyksestä johtuen kaupungin saataviin liittyy pieni luottoriski. Kaupunki on myöntänyt omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden ja muiden ns. kolmannen sektorin yhteistyökumppaneiden lainoille. Lisäksi takauksia on myönnetty yrityksille sekä yksityishenkilöille (asuntolainojen täytetakaukset). Takauksiin liittyy riski, joka joidenkin takausten osalta on merkittävä. Vahinkoriskit Omaisuusriskien kartoituksessa on käytetty asiantuntijana vakuutusmeklari Semita Oy:tä. Vakuutukset on kilpailutettu kesällä 2012, ja uudet vakuutukset tulivat voimaan vuoden 2013 alussa. Vapaaehtoisia vakuutuksia on otettu myös vastuiden ja toiminnan keskeytymisen varalta. Tuotevastuun osalta vakuutusmäärä on 1 miljoona euroa. Korvaussumma on määritetty lähinnä ruokahuollon tuotevastuiden perusteella. Kiinteistöjen vakuutukset tarkistetaan aina vuoden alussa ja vuoden aikana, mikäli omaisuuteen tai toimintaan tulee muutoksia. Kaupungilla on käynnissä muutamia oikeusprosesseja, jotka liittyvät rakennuttamiseen ja väitettyihin laiminlyönteihin ja virheisiin kuntaliitoskuntien aikaisessa viranomais- ym. toiminnassa Ympäristötekijät Ympäristölupamenettely on tuotantotoiminnan ennakkovalvonnan keskiössä. Sijoituspäätösten ja toiminnan immissioiden säätämisen, so. lupaehtojen kautta kehitetään elinympäristöä ja estetään haitat. Kunnallisessa ympäristöluvassa huomioidaan toiminnan laajentamistarpeet, maankäytön suunnittelu, kuntastrategia sekä vesihuolto ja maa-ainesten otto. Ympäristönsuojelun valvontatehtäviin kuuluu myös jäte- ja kemikaaliasiat, vesilain valvonta, sekä maaperän ja ilman suojelu, sekä luonnonsuojelulain ja ulkoilulain mukaiset tehtävät. Toimialaan kuuluu myös vesihuoltolain valvonta-asioita, mm. vapautusten myöntäminen viemäriverkostoon liittymisvelvoitteesta. Kunnan ympäristötoimelle kuuluu päätös- ja valvontatehtävien lisäksi lausunnonantajan asema oikeusviranomaisiin ja valtion lupaviranomaisiin, kunnan muihin hallintokuntiin, sekä sidosryhmätyöskentely ja asiakasneuvonta. Kunnan tehtävät on määritelty kunnallisessa ympäristönsuojelun hallintolaissa. Ympäristötoimen tehtävät ovat pääsääntöisesti viranomaistehtäviä, mutta myös koulutusta, tutkimusta ja neuvontaa. Edellä mainittujen tehtävien lisäksi on käynnistetty EAKR -suunnitteluhankkeita, joiden tarkoituksena on elinympäristön kehittäminen ja tulevaisuuskuvan moniulotteinen ja asiakaslähtöinen visiointi.

22 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Sisäisen valvonnan järjestäminen Säännösten, päätösten ja määräysten noudattaminen Osavuosikatsausten seurantaan perustuen voidaan todeta, että toimintaa on toteutettu säännösten, päätösten ja määräysten mukaisesti Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tilivelvollisia on ohjeistettu varmistamaan määrärahojen riittävyys seurantavelvoitetta terävöittämällä ja välittömällä reagoinnilla näköpiirissä oleviin poikkeamiin. Varsinaisia väärinkäytöksiä tai toimivallan ylityksiä varojen käytössä ei ole osoitettavissa Riskienhallinnan järjestäminen Omaisuusriskit ja toiminnan vastuut ovat hallinnassa. Tilanteen ajantasaisuus tarkistetaan vuosittain yhteistyössä vakuutusmeklariliike Semita Oy: n kanssa. Operatiivinen johto vastaa sisäisestä valvonnasta. Toiminnallisten, taloudellisten ja henkilöriskien osalta on ohjeistettu, että riskien kehittymistä seurataan ja arvioidaan oikea-aikaisten ja riittävien toimenpiteiden varmistamiseksi. Sisäisessä valvonnassa on muutenkin ohjeistettu sekä hallintokuntia että konserniyhtiöitä Omaisuuden hankinnan ja luovutuksen valvonta Omaisuuden hankinnasta ja luovutuksesta säädetään kaupungin hankintaohjeessa, maapoliittisessa ohjelmassa sekä hallintosäännössä, josta ilmenee eri tahojen toimivaltaa näissä asioissa. Omaisuuden luovutukset tapahtuvat pääsääntöisesti kilpailutuksen perusteella markkinahintaan, ja kauppoja toteutetaan kiinteistön tasearvon alittavaan hintaan vain poikkeustapauksissa ja perustellusta syystä. Kaupunginvaltuusto on määritellyt tonttien myyntihinnat. Käyttämällä enenevästi Kuntahankinnat Oy:n palveluja on kyetty varmistamaan edullisemmat hinnat ja hankintamenettelyn oikeellisuus Sopimustoiminta Kaikki sopimukset kirjataan asianhallintajärjestelmään annettujen ohjeiden mukaisesti. Tämä mahdollistaa sopimusten systemaattisen hallinnan ja esimerkiksi määräaikojen atk- teknisen seurannan Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäisen valvonnan ohjeen mukaan operatiivinen johto vastaa sisäisestä valvonnasta. Konsernijohdon ja esimiesten tehtävänä on varmistaa sisäisen valvonnan ja -tarkastuksen riittävyys. Tarkasteltavan tilikauden aikana hallintokuntia ja konserniyhtiöitä on ohjeistettu tässä asiassa. Toteutetussa sisäisessä valvonnassa ei ole ilmennyt olennaisia laiminlyöntejä. Varsinaisen sisäiseen tarkastuksen koordinoinnista vastaa kaupunginjohtaja. Sivistystoimen hallintopäällikkö toimii tarkastuslautakunnan valmistelijana ja esittelijänä, ja ohjeistaa soveltuvin osin myös sisäistä tarkastusta.

23 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja tunnusluvut Tilikauden jaksotettujen tuottojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välituotosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Esitettävä tuloslaskelma sisältää ulkoiset tuotot ja kulut. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä tai alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 11,8 % 12,0 % Vuosikate/Poistot, % 137,6 % 87,3 % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Toimintakate on kunnassa aina merkkinen. Toimintatuottoihin sisältyy eri kehittämishankkeiden Eu- ja valtionrahoitusosuuksia yhteensä noin euroa. Toimintakuluista merkittävimmän osan, 65 % (66,3 % v. 2013) muodostaa palvelujen ostot. Palkka- ja muiden henkilöstömenojen osuus on 29 % (27,4 % v. 2013). Toimintakuluihin sisältyy kaupungin hallinnoimien hankkeiden kuluja yhteensä euroa ja hankkeiden nettomenot ovat euroa.

24 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Kaupungin kokonaisverotulot vuonna 2014 olivat noin 56,6 miljoonaa euroa (53,2 milj. euroa v. 2013). Kunnallisveron tuotto oli 49,9 miljoonaa euroa (47,1 milj. euroa), yhteisöveron 3,5 miljoonaa euroa (3,0 milj. ) ja kiinteistöveron 3,2 miljoonaa euroa (3,0 milj. ). Valtionosuuksia kertyi 44,9 miljoonaa euroa (43,9 milj. v. 2013). Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletuksena on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuoden 2014 vuosikatteeksi muodostuu noin 5,5 miljoonaa euroa (3,0 milj.euroa), joka on 3,9 miljoonaa euroa parempi kuin tarkistetussa talousarviossa oli arvioitu. Tilikauden 2014 aikana lyhennettiin lainoja noin 4,7 miljoonan eurolla. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöstä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Kauhavan kaupungin tilikauden tulos oli 1,5 miljoonaa euroa (0,4 milj. euroa v. 2013). Rahastoja on purettu rahastojen käytön verran. Henkilökuntarahastoa on kartutettu 2 prosentilla tilikauden ylijäämästä. Ylijäämärahastojen varoilla ja investointivarauksella aikaisempina tilikausina toteutetuista investoinneista muodostettua poistoeroa on purettu suunnitelman mukaisiin poistoihin perustuen, jolloin ko. investoinnit eivät rasita kaupungin taloutta poistojen kautta tulevina vuosina. Kun kertaluonteiset erät eliminoidaan, saadaan tilikauden toiminnalliseksi tulokseksi noin +1,9 miljoonaa euroa (-0,8 milj. euroa v. 2013).

25 Kauhavan kaupunki TASEKIRJA Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 54,9 % 34,3 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 37,5 % 23,6 % Lainanhoitokate 1,17 0,77 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Nettoinvestointien määrä oli vuonna 2014 noin 8,9 miljoonaa euroa. Investointien taso on liian korkea verrattuna vuosikatteen ja suunnitelman mukaisten poistojen määrään. Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku kertoo, monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla.