Sote-uudistus: mikä muuttuu? Liisa-Maria Voipio- Pulkki Johtaja, STM / terveyspalveluryhmä

Transkriptio

1 Sote-uudistus: mikä muuttuu? Liisa-Maria Voipio- Pulkki Johtaja, STM / terveyspalveluryhmä

2 SOTE- UUDISTUS: MIKÄ MUUTTUU? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM / terveyspalveluryhmä NÄE Sidonnaisuudet: PVK:n asiantuntijalääkäri Kiitokset: Teppo Heikkilä (STM), Markus Henriksson (Valvira) Jouko Narikka (VM), Tuomas Pöysti (STM)

3 Optinen ala uudessa sotessa 1 Sote:ssa tullaan tarvitsemaan aikaisempaa tiiviimpää yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä => tiimimallit Ammattihenkilöasetuksen muutokset ovat osa ammattihenkilölainsäädännön kokonaisuudistusta (aikataulu avoin) Tarvitaan prosessi optisen alan sisällä työnjaon kehittämisestä ja sen ehdoista: mitä olisi tehtävä, jotta alan muuttuva toimintaympäristö olisi huomioitu ja hyödynnetty? Kysymys on yleinen ja liittyy ainakin ammattihenkilölainsäädäntöön, verorahoitetun sote:n palveluvalikoimaan, tuottajien rahoitukseen ja toisaalta taloudellisen toiminnan sääntelyyn ja (epäsuorasti) terveysalan kasvustrategiaan Täysin yksityisesti rahoitettu toiminta: ammattihenkilölainsäädäntö

4 Miksi sote-uudistus on tarpeen 1 Ihmisten hyvinvointija terveyserojen kaventaminen vaikuttavammat palvelut ja ennaltaehkäisy parempi ja yhdenvertaisempi palveluihin pääsy => sosiaalinen oikeudenmukaisuus Turvataan perustuslaissa säädetty sosiaalinen perusoikeus riittäviin palveluihin Sirpaloitunut palvelujärjestelmä ja kuntien kantokyvyn eriytyminen - vaihteleva palvelutaso

5 Miksi sote-uudistus on tarpeen 2 Julkisen talouden kestävyysvajetta pienennettävä Väestö ikääntyy ja ikäsidonnaiset menot kasvavat alhaisen tuottavuuden ja talouskasvun aikakausi lähes puolet vajeesta kohdistuu kuntatalouteen => kuntatalous nykyrakenteilla ei kestä ja perusoikeudet vaarantuvat Kustannusten hallinta tavoitteena

6 KEINOT??

7 Tämä on sote-uudistus Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaalija terveydenhuolto uudistetaan. Maakunta järjestää: vastaa yhdenvertaisuudesta sekä palveluiden integraatiosta. Rahoitus siirtyy valtion vastuulle. Tavoitteet: Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen (universaalisuus) Palveluiden saatavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen (hyväksyttävyys, joustavuus) Kustannusten kasvun hillitseminen (kestävä kehitys) Etunimi Sukunimi

8 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia jäsentä Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoa-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Liikelaitos Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset 8

9 Suomen talous ei ole toipunut 2009 romahduksesta (Jouko Narikka, Lääkäri 2017) 2010= = % -8 % Tuotannon suhdannekuvaaja, trendi Tuotannon suhdannekuvaaja JOS kasvu v > sama kuin keskim. Lähde: Tilastokeskus

10 Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt) Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi

11 Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi Jatkossa pääasiallisena rahoittajana valtio Rahoitus yhden eli maakunnan budjetin kautta Erilaiset rahoitustavat kootaan mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään. Kustannusten yhteisomistajuus pyritään poistamaan. Maakunnan tasolla järjestäjän valmius arvioida kustannuksia ja vaikuttavuutta sekä sitä tukevat tietojärjestelmät ratkaisevan tärkeitä

12 Rahoituksella ohjaamisen 3 ulottuvuutta Valtion ja maakunnan välinen suhde rahoituksen kohdentaminen maakunnille Rahojen kohdentaminen maakunnan sisällä rahoitus yleisesti maakunnan toimintaan maakunnan budjettivalta: maakunta päättää kohdentamisesta tuottajien korvausjärjestelmä maakunnassa korvausjärjestelmän perusteet portinvartijatehtävät rahoituksessa Asiakasmaksut ei ole suunniteltu lisärahoitettavan asiakasmaksujen kautta asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistus 2017 lukien omavastuun ja järkevän asioinnin tukeminen

13 Ohjauksen kokonaisuus Säädetään vahvasta valtion ohjauksesta Samalla tulee määritellä tämän ohjauksen suhde maakuntien itsehallintoon ja muuhun ohjaukseen substanssilainsäädäntöön ja eduskunnan budjettivaltaan ei-sitovaan ohjaukseen (informaatio / vuorovaikutus) Ohjaus kohdistuu palvelujärjestelmän kaikille tasoille, ja keinojen yhdistelmä on kaikkein vaikuttavin tapa tavoitteiden saavuttamiseksi

14 Sote-järjestämisen ja rahoituksen ohjaus, hahmotelmaa Loka-joulukuu Tammi-huhtikuu Touko-syyskuu VN Maakuntien rahoituslain 6 :n rajoitin Hallituksen päätös JTS:sta VM / KAO (?) Maakuntien talouden tilan arviointi; toteutunut kustannuskehitys VM:n JTSehdotus VM-maakunnatneuvottelu VM/BO STM ja THL Maakuntien raporttien käsittely ja THL:n selvitys STM:n selvitys palvelujen saatavuudesta ja rahoituksen riittävyydestä Yhteensovitus STM:n JTSehdotus Ehdotusten virkamies- ja poliittinen käsittely (VM ja sektoriministeriöt) TAE-valmistelu Budjettilakien valmistelu Maakunnat Maakuntien raportit sotesta STM:n ja maakuntien välinen neuvottelu / ohjaus

15 Julkinen palvelulupaus Maakunnan julkisesti ilmoitettu palvelulupaus antaa maakunnan asukkaille tietoa siitä, miten palvelut toteutetaan ja toteutuvatko ne lupauksen mukaisesti. Palvelulupauksen kautta asukkaiden on myös mahdollista antaa palautetta ja tehdä ehdotuksia, jotka parantavat palveluja käytännössä. Palvelulupaus ei koskisi laajemmin sosiaaliturvaa. Palvelulupaus ei ole oikeudellisesti sitova.

16 Sote- ja maakuntauudistus > Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut > Julkisen sektorin kestävyysvaje supistuu 3 mrd euroa vuoteen 2029 Integraatio Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensovitetaan asiakaskeskeisiksi kokonaisuuksiksi Valinnanvapaus Asiakas valitsee hyväksytyistä palvelun tarjoajista Julkiset, yksityiset ja järjestötuottajat Kilpailulla tarjontaa ja kustannustehokkuutta Rahoitusuudistus Monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan Maakuntauudistus Uudet monialaiset maakunnat 16

17 Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio Ihminen saa kokonaishuomion ja sujuvan palvelukokonaisuuden oikea-aikaisesti Tuottajat noudattavat maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja yhtenäisten perusteiden mukaisesti Tuottajat velvoitettu yhteistyöhön Paljon palveluita käyttäville palveluohjausta ja laaja-alainen asiakassuunnitelma Potilas- ja asiakastieto liikkuu ja on käytettävissä Rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus maakunnan kautta: ei enää siirretä kustannusvastuuta muille Järjestämisen integraatio: maakunta vastaa ja ohjauksella varmistaa, että palvelut yhteensovitettuja kokonaisuuksia

18 Sosiaali- ja terveyspalvelut sisältävät monia palveluja Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat palveluja, jotka valtio rahoittaa verovaroilla. Jatkossa maakunnat järjestävät kaikki julkiset sosiaalija terveyspalvelut. avoterveydenhuollon palvelut sairaalapalvelut suun terveydenhuolto mielenterveys- ja päihdepalvelut äitiys- ja lastenneuvolat aikuissosiaalityö lastensuojelu vammaispalvelut vanhusten asumispalvelut kotihoito kuljetuspalvelut ympäristöterveydenhuolto Etunimi Sukunimi

19 Digitalisaatio Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja. Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita itse ylläpitämään toimintakykyään ja terveyttään. ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti. Hallituksen linjaus: vahva valtakunnallinen ohjaus Maakuntien yhteinen ICT-palvelukeskus ja yhteiset hankinnat Maakunnan on huolehdittava siitä, että asiakasta koskeva tieto siirtyy sujuvasti eri tuottajien välillä. 19

20 Asiakkaan valinnanvapaus Asiakkaan valinnanvapauden lainvalmistelu on vielä kesken. Hallitus evästi jatkovalmistelua ja Valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaalija terveyspalveluissa. Asiakas voi valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Suomalaisen valinnanvapausmallin lähtökohdaksi halutaan ihmisten erilaiset palvelutarpeet. Valinnanvapausmalliin harkitaan otettavaksi neljä erilaista valinnanvapauden keinoa. Erikokoisten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluja turvataan. Maakuntien erilainen palvelutarjonta otetaan huomioon. STM:n johdolla valmistellaan lainsäädäntöä. Lakiluonnos on tarkoitus lähettää lausunnolle v 2017 alussa. 20

21 Maakunnan liikelaitos ja yhtiö Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan liikelaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunnan liikelaitos vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. tuottaa asukkaille sote-palvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnan yhtiö Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä. 21

22 Valinnanvapaus (Tuomas Pöysti Lääkäri 2017) Keino, ei päämäärä Luo vahvan kannustimen asiakaslähtöisyyteen ja asiakkaan omien resurssien hyödyntämiseen sekä preferenssien ottamiseen huomioon valta- ja tietoepätasapainoa asiantuntijan ja asiakkaan välisessä suhteessa tasapainottava seikka Jaetun ja yhteisen päätöksenteon hyödyt => toteuttaa itsemääräämisoikeutta sosiaalihuollon ja terveydenhuollon perimmäisinä tavoitteina Kannustin kilpailullisuuden hyödyntämiseen ja tukee paremman johtamisen saavuttamista Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

23 Ammatillisten käytäntöjen muutos sotetavoitteiden saavuttamisessa Johtamisosaaminen Palveluliiketoiminnan periaatteiden hallinta Kustannusvaikuttavuus = resurssiniukkuuden ja resurssiviisauden sisäistäminen osaksi ammatillista toimintamallia Asiakastarpeen ymmärtäminen = uusi tasapaino yleis- ja erikoisosaamisen yhdistelyssä, asiakkaan kohtaaminen kokonaisuutena Yhteistyön ja työnjaon taidot - uudet yhteistyön muodot Toiminnan kehittäminen digitaalisten työvälineiden avulla - kone ja tekoäly kumppaneina Etunimi Sukunimi

24 Vaiheittaiset valinnat eri elämätilanteissa Maakunnalla on kokonaisvastuu palveluista. Sote-keskuksella ja suunhoidon yksiköillä on vastaava vastuu suoran valinnan palvelujen toteutumisesta. 1. Sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön valinta 2. Sote-keskuksen tai suunhoidon yksikön myöntämä maksuseteli 3. Maakunnan liikelaitoksen valinta 4. Maakunnan liikelaitoksen myöntämä asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän tuottajan ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa, raha seuraa asiakasta. Palveluntuottaja vastaa asiakkaan maksusetelillä hankkimista muista palveluista ja niiden kustannuksista. Asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa. Asiakas voi valita asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla hankittavat palvelut kaikkialta Suomessa. Asiakas valitsee ja sitoutuu vuodeksi Hoito- ja palvelutarpeen arviointi Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

25 Erilaiset toimintamallit, erilaiset elämäntilanteet Väestön terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen (koko väestö): Laaja-alainen yhteistyö sidosryhmien välillä Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista Sähköiset omahoidon palvelut, puhelinpalvelut sekä palvelupisteistä saatava tieto, neuvonta, ohjaus Satunnainen hoidon tai palvelun tarve (n. 60% väestöstä): Palvelut sote-keskuksesta ja suunhoidon yk-siköstä, tarvittaessa maksuseteleiden käyttö Sähköiset palvelut, asiakkaan tekemät omahoidon arviot, puhelinneuvonta Nopea tarpeen arviointi ja palveluihin pääsy Yhteistyö tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen toimipisteiden kanssa, mutta ei laajempaa integraatiotarvetta Laajempi hoidon tai palvelun tarve (n. 30% väestöstä): Korkea hoidon tai palvelun tarve (n. 10% väestöstä): Palvelut sote-keskuksesta, suunhoidon yksiköstä ja maakunnan liikelaitokselta asiakassuunnitelman mukaisesti Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut Tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen myöntämät asiakassetelit / henkilökohtainen budjetti Maakunta voi päättää sote-keskukselle tai suunhoidon yksikölle kansallista palvelu-valikkoa laajemman oikeuden tuottaa palveluja 25 Suuri, yksilöllinen integraatiotarve, eheät hoito- ja palveluketjut, moniammatillinen yhteistyö, jatkuvuus Maakunnan liikelaitos vastaavaa tarpeen arvioinnista, laaja-alaisesta asiakassuunnitelmasta sekä sen toteutumisesta käytännössä Suuret yksikkökustannukset, vähän asiakkaita Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sote-keskuksen tai hammashoitolan kanssa Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

26 Tuottajien korvaus Kiinteä korvaus väestövastuullisesta toiminnasta, joka perustuu väestön määrään ja palvelujen tarpeeseen (ns. tarvevakioitu kapitaatiorahoitus). Laatu- ja vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseen liittyvä lisärahoitus Terveys- ja hyvinvointipoliittisten tavoitteiden mukaan priorisoiduista toiminnoista toimintokohtainen lisärahoitus Hyvin määritellyissä palveluissa hoito- tai palveluepisodin kiinteä rahoitus ( tuote- tai pakettihinnoittelu ), johon voi liittyä vaikuttavuudesta riippuvia lisäeriä Suoriteperusteiset korvaukset Henkilökohtainen budjetointi

27 Hallitusohjelmassa muutoin: Kuntien kustannusten karsinta Joustavoitetaan säädeltyjen ammattien ja eri kelpoisuusvaatimusten omaavien ammattiryhmien välistä työnjakoa Uudistetaan työnjakoa siten, että tehtäviä voidaan siirtää ammattiryhmältä toiselle potilasturvallisuuden vaarantumatta Tarkastellaan työnjakoa (esim.) seuraavien ammattiryhmien kesken: Lääkäri - optikko Tavoitteena 90 Me vuositason säästö ennen vuotta 2019 Keskustelussa ollut muutokset AmHA:n 16 :ään (SSLY/SOT/Tays kannanotto )

28 Terveydenhuollon ammattihenkilöstöä koskeva lainsäädäntö Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) mahdollistaa ammattihenkilöiden toimimisen toistensa tehtävissä AmHL 2, 2 mom.: Tämä ei kuitenkaan estä, jollei laissa tai lain nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä, laillistettuja, luvan saaneita tai nimikesuojattuja ammattihenkilöitä koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti toimimasta toistensa tehtävissä silloin, kun se on perusteltua työjärjestelyjen ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta.

29 Sipilän hallitus: Kuntien kustannusten karsinta Joustavoitetaan säädeltyjen ammattien ja eri kelpoisuusvaatimusten omaavien ammattiryhmien välistä työnjakoa Uudistetaan työnjakoa siten, että tehtäviä voidaan siirtää ammattiryhmältä toiselle Tarkastellaan työnjakoa (esim.) seuraavien ammattiryhmien kesken: Lääkäri - sairaanhoitaja/terveydenhoitaja/kätilö Lääkäri - optikko Hammaslääkäri - suuhygienisti Sairaanhoitaja - lähihoitaja Sosiaalityöntekijä - sosionomi Sairaanhoitaja - sosionomi Lähihoitaja - hoiva-avustaja Tavoitteena 90 Me vuositason säästö ennen vuotta 2019

30 Terveydenhuollon ammattihenkilöstöä koskeva lainsäädäntö Diagnoosin tekeminen on lääkärin yksinoikeus AmHL 22 : Laillistettu lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Vastaavasti laillistettu hammaslääkäri päättää potilaan hammaslääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Laillistetulla lääkärillä ja hammaslääkärillä on oikeus määrätä apteekista lääkkeitä, lääkärillä lääkinnällistä tai lääketieteellistä tarkoitusta varten ja hammaslääkärillä hammaslääkinnällistä tai hammaslääketieteellistä tarkoitusta varten, noudattaen, mitä siitä erikseen säädetään tai määrätään. Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä ja ohjeita lääkkeiden määräämisestä.

31 Terveydenhuollon ammattihenkilöstöä koskeva lainsäädäntö Myös muilla ammattihenkilöillä on silti oikeuksia: AmHL 23 a : Laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö voi koulutuksensa, kokemuksensa ja tehtäväkuvansa mukaisesti aloittaa hoidon potilaan oireiden ja käytettävissä olevien tietojen sekä tekemänsä hoidon tarpeen arvioinnin perusteella. AmHL 23 d : Optikolla ja itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivalla suuhygienistillä on oikeus määrätä apteekista vastaanottotoiminnassaan tarvitsemiaan lääkkeitä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarvittaessa säännökset lääkkeenmääräämisen edellyttämästä lisäkoulutuksesta. Sosiaalija terveysministeriön asetuksella annetaan potilasturvallisuuden varmistamiseksi tarkemmat säännökset lääkkeistä, joita optikko tai suuhygienisti voi määrätä.

32 Terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjaosta (Markus Henriksson 2016) Ammattihenkilölaissa ei ole lääkäreiden ja hammaslääkäreiden yleisellä tasolla määriteltyjä erityisiä oikeuksia lukuun ottamatta määritelty tarkemmin eri ammattihenkilöiden tehtäviä. Lähtökohtana on, että eri ammattiryhmät toimivat koulutuksensa mukaisissa tehtävissä. Tehtävät uudistuvat osana terveydenhuollon palvelujärjestelmän yleistä kehittämistä, ja myös koulutusten sisältö uudistuu. Työnjako lääkäreiden ja muiden ammattihenkilöiden välillä edellyttää, että asianomaisella henkilöllä on tehtävien suorittamiseen riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt tekevät työtä oman koulutuksensa ja ammattitaitonsa mukaisella ammattivastuulla. Ammattihenkilölaki ei siis estä tarkoituksenmukaista työnjakoa, vaan ammatillisesti perusteltu terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteistyö on keino, jolla potilasturvallisuuden ja terveydenhuollon palvelujen laadun edistämistä varmistetaan. Terveydenhuollon ammattihenkilön on lain mukaan sovellettava ammattitoiminnassaan yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään

33 Optikon oikeuksista ja velvollisuuksista Optikko on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja ammattihenkilöiden on noudatettava heitä koskevaa lainsäädäntöä. Optikolla, kuten muillakin terveydenhuollon ammattihenkilöillä, on oikeus tutkia hankkimansa koulutuksen mukaisesti ja maassamme yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoja noudattaen potilasta, tehdä havainnoistaan johtopäätöksiä ja aloittaa oman koulutuksensa mukaisia hoitotoimia. Optikon tutkimus voi sisältää esimerkiksi silmänpohjien kuvauksen silloin, kun hänellä on asianmukainen koulutus sen tekemiseen. Optikoilla on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus, ja ammattihenkilöasetuksessa on eräitä toimintaa tarkentavia säännöksiä. Optikolla on velvollisuus kertoa potilaalle tekemistään havainnoista ja johtopäätöksistä. Optikolla on velvollisuus ohjata potilas lääkärin vastaanotolle silloin, kun hän toteaa tutkimuksissaan mahdollisiin sairauksiin tai lääketieteellisen tutkimuksen tarpeeseen viittaavia löydöksiä tai oireita. Optikolla ei kuitenkaan ole oikeutta tehdä lääketieteellisiä diagnooseja, sulkea pois diagnooseja tai arvioida niiden perusteella tarvittavaa hoitoa mutta optikko voi ehdottaa lääkärille diagnoosia ja siihen perustuvaa hoitoa, jotka lääkäri määrittelee. Optikon on mm. potilasasiakirja-asetuksessa säädetyllä tavalla laadittava tekemistään tutkimuksista ja hoidosta potilasasiakirjat, kuten muidenkin ammattihenkilöiden on laadittava potilasasiakirjoihin on merkittävä hyvän hoidon toteuttamiseksi riittävät ja tarpeelliset tiedot

34 Potilaiden informoinnista ja ammattiryhmien yhteistyön kehittämisestä Optikko on erityisesti näönhuollon asiantuntija. Sen sijaan hänen silmien terveyteen ja sairauksiin liittyvä osaamisensa on rajallista (silmä)lääkäriin verrattuna. Valvira katsoo, että optikko ei saa myöskään palveluja markkinoidessaan antaa potilaille sellaista käsitystä, että hän voisi diagnosoida tai sulkea pois sairauksia. Potilasturvallisuus vaarantuu, jos potilaalle syntyy virheellinen käsitys ja turvallisuuden tunne siitä, että optikon tutkimuksella pystyttäisiin havaitsemaan kaikki silmäsairauden löydökset, joita silmälääkäri voi potilasta tutkiessaan havaita. Potilasta on aina informoitava tutkimusten rajallisuudesta ja myös tutkimusten teknisistä rajoituksista, kuten esimerkiksi siitä, mitä silmänpohjakuvauksessa jää näkymän ulkopuolelle. Yhteiskunta, sairastavuus ja palvelujärjestelmän haasteet sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutusohjelmien sisällöt muuttuvat jatkuvasti ammattiryhmien työnjakoa ja yhteistyötä on jatkuvasti kehitettävä, mutta tämän kehityksen tulee edistää eikä vaarantaa potilasturvallisuutta. Ammattiryhmien työnjaon kehityksen tulisi perustua asianmukaiseen lääketieteelliseen tutkimustietoon: työnjaosta silmälääkäreiden ja optikoiden kesken on toiminnan laajuuteen, kansanterveydelliseen merkitykseen ja kustannuksiin nähden liian vähän lääketieteellistä tutkimustietoa

35 Viranomaisvalvonnallako potilaan/asiakkaan kohtelu ja turvallisuus paremmiksi? Kyllä, silläkin mutta yleensä ei ole tarkoituksenmukaista mennä kova valvonta edellä asioihin, joissa ensisijaisempaa olisi professioiden omavalvonta, yhteistyön ongelmien rakentavat ratkaisut ja laadukas tutkimus- ja kehittämistoiminta. Optikoiden ja silmälääkäreiden yhteistyö on välttämätöntä sekä heille itselleen että varsinkin potilaille. Lisätietoja:

36 Optinen ala uudessa sotessa (uudestaan) Sote:ssa tullaan tarvitsemaan aikaisempaa tiiviimpää yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä => tiimimallit Ammattihenkilöasetuksen muutokset ovat osa ammattihenkilölainsäädännön kokonaisuudistusta (aikataulu avoin) Tarvitaan prosessi optisen alan sisällä työnjaon kehittämisestä ja sen ehdoista: mitä olisi tehtävä, jotta alan muuttuva toimintaympäristö olisi huomioitu ja hyödynnetty? Kysymys on yleinen ja liittyy ainakin ammattihenkilölainsäädäntöön, verorahoitetun sote:n palveluvalikoimaan, tuottajien rahoitukseen ja toisaalta taloudellisen toiminnan sääntelyyn ja (epäsuorasti) terveysalan kasvustrategiaan Täysin yksityisesti rahoitettu toiminta: ammattihenkilölainsäädäntö

37 Muutos tehdään vaiheittain Esivalmistelu Maakuntien väliaikaiset valmisteluelimet Maakunnat ensimmäisten vaalien jälkeen Maakunnat toiminnassa

38