Hakunilan esteettömyysselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hakunilan esteettömyysselvitys"

Transkriptio

1 Alaotsikko Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Liikenneala ko Riihimäki, kevät 2014 Laura Aartoaho Laura Aartoaho

2 TIIVISTELMÄ RIIHIMÄKI Liikennealan ko Liikennesuunnittelu Tekijä Laura Aartoaho Vuosi 2014 Työn nimi Hakunilan esteettömyysselvitys TIIVISTELMÄ Opinnäytetyöni käsittelee Vantaan Hakunilan kaupunginosan esteettömyyttä. Toimeksiantajana työssäni toimii Vantaan kaupunki. Vantaan kaupungin vammaispoliittiseen ohjelmaan kuuluu esteettömyyskartoitukset eri kaupungin osissa. Ensimmäinen esteettömyyskartoitus suoritettiin Tikkurilan kaupungin osaan ja nyt omassa työssäni keskitytään asukasluvultaan 3. suurimpaan kaupungin osaan Hakunilaan. Hakunila ikääntyy Vantaan kaupungin osista eniten ja näin ollen ovat esteettömyysasiat siellä erityisen tärkeitä. Tutkimusalueeni rajaus on Hakunilan keskusta-alueella ostoskeskuksen ympärillä. Työssäni tutkimusmenetelminä käytettiin maastomittauksia sekä alueen vammaisneuvoston jäsenille järjestetty esteettömyyskävely marraskuussa, jossa kerättiin mielipiteitä esteettömyyden tilasta Hakunilassa. Saatujen palautteiden sekä maastomittausten perusteella luokiteltiin ongelmia sekä laadittiin parannustoimenpiteitä, joita voidaan toteuttaa aina määrärahojen salliessa. Parannustoimenpiteiden suunnittelun pohjana käytettiin Helsinki kaikille projektin SuRaKu- ohjeita, jotka ovat yleisesti käytössä Vantaan kaupungin liikennesuunnittelussa. Työnperusteella voidaan todeta että Hakunilan esteettömyydessä on parantamisenvaraa, jotta siitä saadaan kaupunginosa kaikille käyttäjä kunnille. Avainsanat Esteettömyys, ESKEH, SuRaKu, Hakunila, Wampo Sivut XX s. + liitteet XX s.

3 ABSTRACT Unit Name of degree programme Option Author Laura Aartoaho Year 2014 Subject of Bachelor s thesis Name of the thesis ABSTRACT Start writing your abstract here. Your abstract should include the following: - thesis background (and commissioner of thesis) - objectives/aims of thesis - theory applied in thesis or existing information and/or expertise - working/research methods, material used - main results - conclusions, development ideas, further actions etc. The length of the abstract is 1 page. Keywords Write 3 5 keywords describing your thesis. Pages XX p. + appendices XX p.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO ESTEETTÖMYYSSELVITYS Lainsäädäntö Suomen perustuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennusasetus Selvityksen tausta Vantaa esteettömyysohjelma Väestön ikääntyminen Vantaan kaupungin väestön ikääntyminen Selvityksen suorittaminen Esteettömyyskriteerit HAKUNILA Tutkimuskohde- Hakunilan keskusta alue NYKYTILAN ESTEETTÖMYYS Esteettömyyskävely Esteettömyyskartoitus Katuympäristö Suojatiet Joukkoliikenteen pysäkit Levähdyspaikat Valaistus ja puistot Palvelurakennukset Talviajan esteettömyys TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Esteettömyyden erikois- ja perustasonreitti ja levähdyspaikat Hakunilan raitti Suojatiet ja kevyenliikenteenväylät bussipysäkit Esteettömyysopastus Muut toimenpiteet LOPPUTULOKSET Esteettömyyden merkitys tulevaisuudessa Oma pohdinta LÄHTEET Liite 1 Liitteen nimi

5 1 JOHDANTO Kaupunki ympäristö on täynnä esteitä, joita ei edes huomaa ennen kuin omaa kulkemista vaikeuttaa ikä tai jokin vamma. Esteenä voi olla korkea kynnys, epätasainen pinta tai raskas ovi. Väestömme ikääntymisen vuoksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin ja turvattava jokaiselle oikeus itsenäiseen liikkumiseen. Esteettömyys termillä tarkoitetaan, joitakin liikkumista vaikeuttavaa estettä esimerkiksi korkea reunakivi. Tässä opinnäytetyössä on tutkittu Vantaalla sijaitsevan Hakunilan kaupunginosan esteettömyyttä. Hakunilan on Vantaan asukasluvullisesti kolmanneksi suurin kaupungin osa. Toimeksiantajan opinnäytetyöhön toimii Vantaan kaupunki. Vantaalla on käynnissä Wampo- Vantaan vammaispoliittinen ohjelma, joka edellyttää esteettömyyskartoituksia eri kaupungin osille. Vantaalla on suoritettu Tikkurilan esteettömyysselvitys vuonna Opinnäytetyössä kirjallisen raportin lisäksi suoritettiin maastomittauksia tutkimusalueella. Marraskuussa järjestettiin esteettömyyskävely paikallisten vammaisneuvoston jäsenten kanssa. Esteettömyys tulee olemaan läsnä lähes jokaisen elämässä jossain vaiheessa. Aina esteettömyyteen ei liity ikä tai joku fyysinen vamma. Jokainen meistä on jossain elämänsä vaiheessa istunut vaunuissa työnnettävänä ja n ympäristö on vaikeuttanut kulkemista. Näin ollen esteettömyys on meidän kaikkien asia ja sen kehittämiseen on tehtävä töitä, jotta voidaan taata kaikille mahdollisuus itsenäiseen liikkumiseen. 1

6 2 ESTEETTÖMYYSSELVITYS 2.1 Lainsäädäntö Suomen lainsäädäntöön on kirjattu pykäliä, joiden avulla esteettömyyttä pyritään parantamaan ja jokaisen oikeus itsenäiseen kulkemiseen pyritään turvaamaan. Seuraavassa on listattuna laki pykäliä liittyen esteettömyyteen Suomen perustuslaki Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Perustuslaki 2:6 ) Maankäyttö- ja rakennuslaki Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. (MRL 1:5 ). Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. (MRL 117: 117 ). Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa. Kunnan määräämä viranomainen osaltaan valvoo, että liikenneväylät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset. Kevyen liikenteen väylät tulee säilyttää liikkumiselle esteettöminä ja turvallisina. (MRL 22: 167 ). 2

7 2.1.3 Maankäyttö- ja rakennusasetus Hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan sellaisen liike- ja palvelutilan, johon tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut. Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen suunniteltu käyttäjämäärä ja kerrosluku sekä muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset. Työtiloja sisältävän rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee työn luonne huomioon ottaen huolehtia siitä, että myös 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on tasa-arvon näkökulmasta riittävät mahdollisuudet työntekoon. Liikkumisesteettömästä rakentamisesta annetaan tarkempia säännöksiä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. (MRA 10:53 ). 2.2 Selvityksen tausta Esteettömyydessä ei ole kyse vammaisuudesta tai vammattomuudesta. Esteettömyyden suurin merkitys on ihmisten erilaisuus. Jollekin ihmisille pienikin kynnys on suuri este/ylitys kun taas toinen ei edes huomaa sitä. Esteettömästä ympäristöstä ei ole kenellekään haittaa mutta joillekin se on ehdotonta oman kulkemisen kannalta. Ja toki kyse on myös ihmisoikeuksista, siitä että meillä kaikilla olisi samat mahdollisuudet asumiseen, opiskeluun, työntekoon, harrastuksiin jne. Esteettömyyden merkitys korostuu tulevaisuudessa etenkin, kun ihmisten elinikä kasvaa ja hyvin iäkkäiden ihmisten lukumäärä lisääntyy huomattavasti. (Pesola 2009, 16). 3

8 2.2.1 Vantaa esteettömyysohjelma Kaupungin mission mukaan kaupungin tehtävänä on hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaaminen, asukkaiden ja yritysten elin- ja toimintaympäristön parantaminen sekä toimivan yhteiskuntarakenteen turvaaminen. Lähtökohdiksi toiminnalle mainitaan ihmisistä välittäminen, yrittäjyyden, kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden arvostaminen. Myös esteettömyys sisältyy siis olennaisesti kaupungin missioon. Kaupungin tämän hetkisestä esteettömyystilanteesta ei ole olemassa kattavaa tietoa ja sen selvittäminen edellyttää kartoituksia. Kartoitukset ja ympäristön korjaus esteettömäksi edellyttävät alueiden priorisointia. Palveluiden keskittymisen myötä lähipalvelujen heikentyminen voi vaikeuttaa omatoimista selviytymistä. Uusi teknologia saattaa kuitenkin helpottaa itsenäistä selviytymistä, mutta sen käyttöönotto vaatii käyttäjien opastusta. Vantaa tarjoaa kaikille esteettömän elinympäristön, joka tukee kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä. Esteettömyys mahdollistaa osallistumisen sekä edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Toimiva esteetön ympäristö luo mahdollisuuden liikkumiseen kaikille. (Vantaan kaupunki). Vantaalle on luotu Wampo- Vantaan Vammaispoliittinen ohjelma sekä toimenpidesuunnitelma, joka edellyttää esteettömyysselvitykset keskusta alueille. Tällä ohjelmalla vahvistetaan vammaispolitiikan toteuttamista Vantaan kaupungin kaikilla sektoreilla. Tavoitteena on myös vammaispolitiikan näkyvyyden lisääminen eri hallinnonaloilla. Ohjelmassa tuodaan esiin vammaisten vantaalaisten osallisuuden tiellä olevat nykyiset esteet. Tavoitteena tällä ohjelmalla on tuoda esiin ne toimenpiteet, joilla nämä esteet on mahdollista poistaa. (Vantaan vanhus- ja vammaispalvelu, 2012). Ohjelman tarkoituksena on taata jokaiselle Vantaalaiselle oikeudenmukainen asema sekä lisätä vammaispolitiikan näkyvyyttä. Oman toimintakyvyn laskeminen ei tulisi olla este omalle liikkumiselle. Ympäristö on rakennettava tukemaan jokaista käyttäjä ryhmää. Ohjelma edellyttää esteettömyyskartoitusten tekemistä eri kaupungin osiin. Kartoitukset ovat tärkeä osa esteettömyystyötä erityisesti vanhoissa kaupungin osissa. Esteettömyys on tuotu myös Suomen perustuslakiin sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin, joista edellä on mainittu. Vantaa vanhenee viisaasti ikääntymispoliittinen ohjelma nimeltään Viksu joka, käynnistyi vuonna Ikääntymispoliittisen ohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman tavoitteena on antaa suuntaviivat yhteistyölle ja palvelujen kehittämiselle huomioiden kaikki toimijat: kaupungin toimialat, yksityinen ja kolmas sektorin sekä järjestöt ja seurakunta. Käytännössä yhteisen vastuun konkreettiseksi toteuttamiseksi muodostuu monenlaisia toimijaverkostoja. Ohjelman tavoitteena on nostaa yhteistä vastuunottoamme uudelle tasolle, monipuolistaa palvelutarjontaa sekä luoda malli, miten yhteistyöverkostot Vantaalla toimivat. (Vantaan kaupungin sosiaalija terveystoimi 2010, 9). 4

9 2.3 Väestön ikääntyminen Suomen väkiluvun kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa. Maamme väkiluku ylittää 6 miljoonan asukkaan rajan vuonna 2042, jos väestökehitys jatkuu nykyisen kaltaisena. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 17 prosentista 27 prosenttiin vuoteen 2040 ja 29 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Taulukossa 1 on esitettynä väestön ikääntyminen valtakunnan tasolla. Taulukko 1 Väestö ikäryhmittäin koko maa (vuodet : ennuste. (tilastokeskus 2009) 5

10 2.3.1 Vantaan kaupungin väestön ikääntyminen Vantaan väestö oli vuoden 2012 lopussa henkilöä. Kasvua vuoden aikana tuli henkilöä, mikä vastaa 1,1 prosentin vuotuista kasvua. Se oli 0,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vantaan väestön ikärakenne muuttuu ennustekauden aikana vanhemmaksi. Suhteellisesti suurin kasvu ikäryhmittäin katsottuna on vanhimmassa, yli 75-vuotiaiden ryhmässä. Lasten osuus väestöstä pysyy lähes vakiona ja työikäisen väestön osuus jopa pienenee hieman. Vanhuuseläkeikäisten (yli 65-vuotiaat) määrä lisääntyy Vantaalla eniten kaikista ikäryhmistä. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa nykyisestä 13 prosentista yli 20 prosenttiin. Vuonna 2040 heitä ennustetaan asuvan Vantaalla noin henkeä, kun nykyinen määrä on noin , ts. määrä lähes kaksinkertaistuu. Yli 75-vuotiailla kasvu on vielä suurempaa, sillä heidän määränsä odotetaan jopa kolminkertaistuvan nykyisestä henkilöstä. (Sinkko 2013). Taulukossa 2 on esitettynä Vantaan kaupungin väestön ikääntyminen. Taulukko 2 Vantaan väestön ikärakenne Sinkko(2013) 6

11 2.4 Selvityksen suorittaminen Työn tavoitteena on suorittaa esteettömyys kartoitus Hakunilan keskusta alueelle. Hakunilan keskusta alueella sijaitsee esteettömyyden kannalta tärkeitä palveluita. Työssä kartoitettiin keskustan: suojatiet saarekkeet bussipysäkit tärkeimpiä kevyenliikenteen väyliä kelan toimisto apteekki kirjasto terveyskeskus Työn yhteydessä tutkin liikennevalojen toimintaa esteettömyyden näkökulmasta sekä puistojen ja levähdyspaikkojen toimivuutta. Työssä on tarkoituksena laatia esteettömyyden erikois- ja perustason reitit Hakunilan keskusta alueelle. Kuvassa 1 on esitettynä tutkimus alueen rajaus. Kuva 1 Tutkimus alueen rajaus 7

12 2.5 Esteettömyyskriteerit Esteettömyys on nykyään suuressa osassa uuden infrastruktuurin suunnittelussa. Vuonna 2002 käynnistyi Helsinki kaikille-projekti, jonka tavoitteena on ollut edistää kuntien esteettömyys strategiaa, huolehtia esteettömyys korjauksista sekä niihin saaduista määrärahoista. Hankkeessa ovat olleet mukana kaupungin virastojen, vanhus- ja vammaisjärjestöjen, asukkaiden, valtionhallinnon, kiinteistöjen, elinkeinoelämän sekä järjestöjen edustajat. Suurimpana onnistumisena on ollut esteettömyyden sisällyttäminen suunnitteluohjeisiin. On laadittu tyyppipiirustuksia katualueille, joissa esteettömyys on otettu huomioon. Helsinki kaikille projektin alkuvaiheessa valmistuivat SuRaKu- ohjeet, joista löytyvät ohjeet esteettömään rakentamiseen. Vantaalla suunnitteluohjeina ovat käytössä SuRaKuohjeet ja tyyppipiirustukset katualueilla. Tehtävät korjaustoimenpiteet pyritään tekemään SuRaKu ohjeiden mukaisesti. Esteettömyyden arviointimenetelmän ja kartoituslomakkeen kehittäminen eli ESKEH- käynnistettiin vuonna ESKEH- projekti luotiin helpottamaan ja yhdenmukaistamaan esteettömyysselvitysten tekemistä. Projektissa kehitetyn rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitusmenetelmänperiaatteena on, että osaava esteettömyyskartoittaja tuottaa eksaktia mittatietoa ympäristön esteettömyydestä ja että kartoittaja osaa myös arvioida ympäristön esteettömyyttä niiltä osin kuin esteettömyys ei ole mitattavissa. ESKEH-projekti on valtakunnallinen usean järjestön yhteistyöprojekti. Yhteistyön avulla projektiin on saatu mahdollisimman laaja asiantuntemus ja menetelmälle mahdollisimman laaja hyväksyntä. Nyt kehitetty kartoitusmenetelmä käsittelee rakennetun ympäristön esteettömyyttä sekä tarkasti, yksityiskohdat huomioon ottaen että laajasti, koko väestön kannalta. (Invalidiliitto ry 2009, 4) 8

13 3 HAKUNILA Hakunilan kaupunginosa sijaitsee Lahdenväylän ja Kehä III:n risteyksen koillispuolella. Idässä alue ulottuu Kormuniitynojaan ja pohjoisessa kaupunginosa sivuaa Itä-Hakkilan omakotialuetta. Hakunilan yhdyskuntarakennetta muokkaavat useat isot tiet. Alueen läpi kulkee Lahdentie sekä hieman pienemmät väylät Hakunilantie, Sotungintie ja Jokiniementie. ( Sinkko 2010, ). Kartanoiden maisema ei enää nykyisin ole hallitseva Hakunilassa. Aluerakentamisen tuloksena on korkealle kallioselänteelle noussut 1970-luvun tasakattoisten ja laatikkomaisten kerrostalojen alue - Hakunilan suuralueen keskus. Vieri vieressä nousevat talot, jotka välillä yltävät yli kymmenen kerroksen korkeuteen luvulla uusi entistä monimuotoisempi kerrostalorakentaminen eteni pohjoisemmaksi. Keskustan ostoskeskus, kirkko ja parisenkymmentä taloa ovat saaneet perusparannuksen myötä uutta ilmettä. ( Sinkko 2010, ). Hakunila on väestömäärältään Vantaan kolmanneksi ja asukastiheydeltään viidenneksi suurin kaupunginosa. Asukkaita vuoden 2011 alussa oli lähes Hakunilan kerrostalovaltaisessa asuntokannassa asuu paljon yksin asuvia ja puolet asunnoista on vuokra-asuntoja. Alueen väestöstä viidennes on vieraskielisiä. (Sinkko 2013, 29). Kuvassa 2 on esitettynä Vantaan kartta asukaslukuineen. 9

14 Kuva 2 Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain (Sinkko 2013) 10

15 Hakunilan asukasmäärä lisääntyy ennustekauden aikana suuralueista vähiten, vajaalla tuhannella hengellä. Vuonna 2023 asukkaita on Alueelle rakennetaan myös vähiten uudisasuntoja. Hakunilan suuralueella väestö ikääntyy eniten suuralueista. Alle kouluikäisten määrä supistuu, kun taas yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa lähes hengellä. Yli 65- vuotiaiden osuus väestöstä on vuonna 2023 yli 18 prosenttia. (Sinkko 2013, 29) Taulukossa 3 on esitettynä Hakunilan alueen ikärakenne. Taulukko 3 Hakunilan suuralueen väestönkehitys Sinkko (2013) 11

16 3.1 Tutkimuskohde- Hakunilan keskusta alue Selvityksen alueeksi valikoitui Hakunilan keskusta alue. Suurimpana syynä tähän oli, se että keskusta on vanhaa aluetta eikä vastaa nykypäivän suunnittelu ohjeita. Hakunila keskusta on 1970 mäenpäälle rakennettu kerrostalolähiö. Alue on pääosin edelleen alkuperäisessä kunnossa ja vuosien saatossa alue on alkanut menettämään viehätystään. Keskusta ja rakennukset ovat rapistuneita ja väylät eivät täytä nykyaikaisia suunnittelu periaatteita luvulla esteettömyys ei ollut suunnittelussa niin oleellinen asia kun taas nykypäivänä. Nykyisin esteettömyyden merkitystä tuodaan esille ja se on sisällytetty suunnitteluohjeisiin. Vuonna 2000 on esteettömyys tuotu myös perustuslakiin, ja tämän vuoksi on se noussut vuosikymmenessä suureen merkitykseen. Hakunila on kipeästi muutosten ja parannusten tarpeessa, jotta alue pysyy viehättävänä ja palvelee hyvin asukkaita. Hakunilan väestön ikääntymisen vuoksi on toimenpiteisiin ryhdyttävä, jotta palvelut ovat jatkossa jokaisen käyttäjän käytettävissä. 12

17 Kohteena Hakunila on haastava, sillä mäen päälle rakennettu ympäristö tuo mukanaan suuria korkeus eroja, ja näin ollen vaikeuttaa esteettömyyden suunnittelua. Hakunilan keskusta alueella sijaitsee vanha ostoskeskus, jonne sijoittuvat esteettömyyden kannalta tärkeimmät palvelut mm. terveyskeskus, apteekki, kela. Ostoskeskuksen läheisyydessä sijaitsee myös vanhustenpalvelutalo, joka lisää esteettömyyden merkitystä alueella. Alueelle ollaan suunnittelemassa uutta ostoskeskusta, joka tulisi sijaitsemaan nykyisen veolian bussivarikon paikalla. Kuvassa 3 on esitettynä Hakunilan keskusta alue. Kuva 3 Uuden ja vanhan ostoskeskuksen sijainti 13

18 Hakunilan keskusta alue koostuu lähestulkoon kerrostaloalueesta. Alla olevassa kuvassa on esitettynä Hakunilan alueen ikäjakauma kerrostalo asuntojen kesken. Ikäjakaumasta käy ilmi, että erityisesti ikäihmiset sijoittuvat keskusta alueelle. Keskusta alueelle asuttaessa kaikki tarvittavat palvelut sijaitsevat lähelle, joten asioita pystyy hoitamaan itse. Tämän takia Hakunilan keskustaa tulisi kehittää, jotta kaikki palvelut olisivat saavutettavissa. Reitin tulisi olla esteetön kotiovelta haluttuun kohteeseen esim. terveyskeskukseen. Kuvasta erottuu selkeästi Laukkarinteen seniori talo, jossa yli 75-vuotiaiden määrä on jo merkittävä. Kuvassa 4 on esitettynä Hakunilan keskusta alueen asukkaiden ikäjakauma. Kuva 4 Asukkaiden ikäjakauma 14

19 4 NYKYTILAN ESTEETTÖMYYS 4.1 Esteettömyyskävely Työssä oli tarkoitus kerätä kokemuksia paikallisilta asukkailta. Päädyin käyttämään gåtur- menetelmää, jossa järjestetään kävely kierros halutulla alueella. Suunnitellaan kuljettava reitti ja kutsutaan halukkaita kävelijöitä paikalle. Kävelykierroksen aikana keskustellaan havaituista ongelmista ja dokumentoidaan ongelma kohtia kuvaamalla. Esteettömyyskävelyn jälkeen pidetään yhteenvetotilaisuus, jossa voidaan pohtia esteettömyysongelmia ja niiden ratkaisuja. Lopputilaisuudessa kirjattiin ongelmia myös kävelykierros alueen ulkopuolelta. Kuvassa 5 on esitettynä keskusta alueen ongelma kohtia. Kuva 5 Koko alueen ongelmat kohdat 15

20 Esteettömyyskävely järjestettiin perjantaina alkaen kello 10 Kimokuja 5 kohdalta. Kävelylle osallistui kokonaisuudessaan noin 10 hengen ryhmä. Kävelykierroksen tarkoituksena oli kiertää ennalta suunniteltu reitti paikallisen vammaisneuvoston jäsenten kanssa ja keskustella reitin varrella havaituista ongelmista. Kävelykierrokselle oli myös hankittu yksi pyörätuoli sekä näkövammaisten apuvälineitä kokeilua varten. Pyörätuoli osoittautui äärimmäisen tärkeäksi luomaan kuvaa liikkumisen vaikeudesta reitillä. Vantaan kaupungin liikennesuunnittelusta paikalla olivat liikennejärjestelmäinsinööri Emmi Koskinen ja Teemu Vihervaara. Kuvassa on esitettynä kävelykierroksen reitti. Sininen pallo kuvastaa lähtöpistettä ja vihreä pallo kierroksen päättymistä. Punaisella katkoviivalla merkitty reitti oli vapaaehtoinen, jota kukaan ei käyttänyt suuren pituuskaltevuuden vuoksi. Kuvassa 6 on kävelykierroksen reitti. Kuva 6 Esteettömyyskävelyn reitti 16

21 Ongelmia havaittiin monenlaisia kaiteiden puuttumisia, suuria pituus- ja sivukaltevuuksia, väylien epätasaisuuksia sekä reunakivi ongelmia. Ostoskeskuksen edessä sijaitsevassa valoliittymässä ongelmaksi muodostui itse valo-ohjaus. Kuvassa 7 on esitettynä kävelykierroksella havaittuja ongelmakohtia. Kuva 7 Reitin ongelma kohdat 17

22 Kävelykierroksen aikana havainnoitiin ongelmakohtia ja pohdittiin niiden ratkaisuja. Raudikkopolulla kulkiessa havainnoimme, että ylikulku sillalta alas bussipysäkille laskeutuvan väylän olevan liian jyrkkiä pyörätuolia käyttävälle. Samalle väylälle kaivattiin kaiteita, joista voisi ottaa tukea. Kuvassa 8 on esitettynä suurella pituuskaltevuudella oleva väylä. Kuva 8 Pysäkille johtava väylä 18

23 Hakunilantien ylittävä jalankulkusilta on puupintainen, joka koettiin märkänä äärimmäisen liukkaaksi ja talvella jäätyessään myös liukas. Ylikulkusillalta alas vievät portaat olivat puutteelliset ja vaaralliset sekä luiskassa pituuskaltevuus yli 20 %, joka ylittää sallitut raja-arvot reilusti. Kuvassa 9 ja 10 on portaat ja luiska. Kuva 9 Vaaralliset portaat Kuva 10 Jyrkkä luiska ylikulkusillalta 19

24 Kierroksen aikana tuotiin esiin, että pienikin sivukaltevuus kevyenliikenteen väylässä vaikeuttaa pyörätuolilla liikkuvan henkilön kulkemista huomattavasti. Yleisesti kävi ilmi että, tutkimus alueella suojatiemaalaukset ovat kuluneet ja reunakivet paikoitellen huonossa kunnossa. Ostarin vieressä sijaitsevassa valo-liittymässä ongelmaksi muodostuivat lyhyet vihreät jalankulkijoille ja yhdessä kohdassa reunakivi oli liian korkea pyörätuolilla liikuttaessa. Kuvassa 11 on ongelmallinen Hakunilantien ylitys. Kuva 11 Ongelmallinen reunakivi 20

25 Ostarille johtava luiska koettiin pitkäksi ja raskaaksi ilman pysähdyspaikkaa tai käsikaidetta. Ostoskeskuksen alueella havaittiin epätasaisuutta, sade vesien kertymistä lammikoiksi sekä irronneita laattoja. Kuvassa 12 on esitettynä ostoskeskuksen aukiolla irrallinen laatta, joka aiheuttaa kompastumisriskin. Kuva 12 Ostoskeskuksen irtonainen laatta Kävelykierroksen reittiin kuului myös apteekin, kelan ja terveyskeskuksen esteettömyyden selvittäminen. Kävelykierros päättyi Hakunilan kirjaston monitoimisaliin, jossa oli mahdollisuus vielä keskustella esteettömyysasioista ja mainita kohteista, jotka sijaitsivat kävelykierroksen ulkopuolella. Alueen ulkopuolelta mainittiin muutamia kohteita, jotka koettiin hankaliksi. Tilaisuudessa kävi ilmi, että Hakunilassa on mahdollista kulkea pyörätuolilla mutta se vaatii suunnittelua ja tarkan reitin. Koko Hakunilan alueella koettiin valaistuksen puutetta, joka lisää turvattomuutta liikenteessä. Esteettömyyskävely koettiin hyödylliseksi ja ehdotuksena oli, että kävely tulisi järjestää myös talvella, jolloin ongelmat ovat suuria. 21

26 4.2 Esteettömyyskartoitus Katuympäristö Hakunilassa väylillä pääasiallinen päällyste on asfaltti. Ravurinpolun viereiselle puistolle on tehty sorapäällysteinen väylä, jota ei pyörätuolilla pääse ylös. Hakunilan alueella olevat ylikulkusillat ovat puupäällysteisiä. Alueen kevyenliikenteen väylissä ei ole erotettu jalankulkua ja pyöräilyä. Kaviouran alikulkuun johtavalla väylällä on havaittavissa suuria routavaurioita ja epätasaisuuksia, jotka vaikeuttavat näkövammaisen ja pyörätuolilla kulkevan henkilön etenemistä. Näkövammaiselle aiheutuu kompastumisriski painaumista. Kuvassa 13 on routavaurioitunut kevyenliikenteenväylä. Kuva 13 Kevyenliikenteen painaumat 22

27 Kaviouran alikulkusillan länsi puolella oleva kerrostalon rakennustyömaa on vaikuttanut kevyenliikenteen väylään. Väylä on pohjoispuolelta poistunut kokonaan ja länsipuolen väylä on kutistunut soraväyläksi. Raudikkopolun ylikulkusillalta alas tultaessa väylän pituuskaltevuus on yli 20 %, joka aiheuttaa suuren vaaran pyörätuolin käyttäjälle. Alueen korkeus erot vaikeuttava esteetöntä kulkemista, mutta pääsääntöisesti alueen pääväylien kaltevuudet ovat sallituissa rajoissa. Ostoskeskuksen Itä puolinen ylikulku siltaa ja luiskaa paranneltiin mutta lähes valmiissa luiskassa havaittiin kävelykierroksen aikana ongelma. Kaide oli jätetty liian lyhyeksi, joka aiheuttaa näkövammaiselle kompastumisriskin. Kuvassa 14 on esitetty vaarallinen pudotus. Kuva 14 Vaarallinen pudotus Ostoskeskukselle saavuttaessa pohjoispuolen luiskaa pitkin ongelmaa aiheuttaa kulunut ja lohkeillut asfaltti pinta sekä käsikaiteeton luiska. Alueen keskustassa sijaitsevat liikenne valoissa on liian vähän aikaa jalankulkijoilla ylittää tie. 23

28 4.2.2 Suojatiet Suojatiejärjestelyissä ja rakenteissa tulee ottaa huomioon eri käyttäjien tarpeet. Suositeltavia periaatteita ovat pyöräilyn ja jalankulun erottaminen toisistaan sekä ratkaisujen yhdenmukaisuus. Kuivatuksen huolellinen suunnittelu ja suojatiealueen hyvä valaisu on tärkeää. Suojatien pystysuoralla reunatuella varustetun osan tulee olla kohtisuorassa ylityssuuntaan nähden, jotta näkövammainen saa siitä kulkusuunnan. Suojatiessä tulee aina olla vähintään 900 mm leveä luiskareunatuki; koneellinen kunnossapito vaatii vähintään 2300 mm. (Helsingin rakennusvirasto 2008). Tutkimusalueen suojatiet eivät täyty esteettömyyskriteereitä, ja ovat paikoitellen huonossa kunnossa. Kuvassa 15 on esitettynä suojatie Raudikkokujalta. Kuva 15 Raudikkokujan suojatie 24

29 Hakunilan keskustan alueelta kartoitettiin suojatiet. Suojateistä mitattiin reunakivilinjan korkeus oikealta ja vasemmalta puolelta sekä tutkittiin suojatien johdattavuutta ja maalauksien kuntoa. Suojateiden johdattavuus on tärkeää näkövammaiselle, koska hän ottaa suunnan ylitykseen reunakivestä ja näin ollen vinosti tai pyöristyksestä lähtevä reunakivilinja ohjaa kulkijan ajoradalle. Suorasti lähtevä suojatie on turvallisin kaikille käyttäjä kunnille. Kuvassa 16 on esitettynä alueen suojateiden johdattavuus. Kuva 16 Kartoitus alueen suojateiden johdattavuus 25

30 Reunakivien korkeudet mitattiin alueen suojateistä. Useimmissa reunakivissä ongelmana oli reunakiven muoto, joka hankaloitti ylitystä pyörätuolilla. Kuvassa 17 on esitettynä kartoitus alueen suojateiden reunakivien korkeuksia. Kuva 17 Kartoitus alueen suojateiden reunakivien korkeus 26

31 Hakunilan keskustassa sijaitsevissa liikennevaloissa, jalankulkijoiden painonapit ovat paikoitellen huonosti saavutettavissa esimerkiksi liikuttaessa pyörätuolilla. Kuvassa 18 on esitettynä esteettömyyden kannalta ongelmallinen painonapin sijainti. Kuva 18 Kevyenliikenteen painonappi 27

32 4.2.3 Joukkoliikenteen pysäkit Pysäkkialueet tulee suunnitella niin, että ne ovat helposti hahmotettavia ja tunnistettavia. Pysäkin tulee erottua selkeästi muusta ympäristöstä, esimerkiksi odotusalueen pinnan tulee erottua sävyltään kulkuväylästä ja katoksen tulee olla kontrastisävyinen odotusalueen pintaan nähden. Pysäkillä tulee olla riittävästi odotustilaa. Odotustilaan kulku ja sieltä poistuminen tulee olla vaaratonta ja helppoa kaikille käyttäjäryhmille. Bussin tulee päästä ajamaan reunatuen viereen niin, että kulkuneuvoon siirtyminen ja poistuminen voi tapahtua turvallisesti. Pyörätie tulee ohjata pysäkkialueen takaa aina, kun se on mahdollista. (Helsingin rakennusvirasto 2008). Joukkoliikenteen bussi pysäkkejä voi pitää kohtalaisen esteettöminä. Esteettömyys täyttyy silloin kun ajoradan ja katoksen välinen etäisyys on vähintään 1,5 m, mikä on ehdoton minimi. Pysäkillä sijaitsee katos ja reunakivi on vähintään 10 cm korkea. Reunakiven korkeus tulisi olla korkeampi täysin esteettömillä pysäkeillä. Hakunilantiellä ostoskeskuksen edessä on vilkasliikenteinen pysäkki, jonka tulisi olla esteetön. Toinen tärkeä sijaitsee Jokiniementiellä ostoskeskuksen läheisyydessä. Kyseinen pysäkki täyttää kriteerit muuten mutta kevyenliikenteenväylä kulkee pysäkin edessä. Alueella jokaisen bussipysäkin, pitäisi olla vähintään perustason pysäkki, joka pystyy palvelemaan jokaista käyttäjää. Kuvissa 19 ja 20 ja on esitettynä pysäkki, jota ei voida pitää esteettömänä ja oikealla puolella perustasoltaan esteetön pysäkki. Kuva 19 Esteetön bussipysäkki Kuva 20 Ongelmallinen bussipysäkki 28

33 4.2.4 Levähdyspaikat Esteettömyyskävelyn aikana tuotiin ilmi, että Hakunilan keskustasta puuttuvat erityisesti vanhuksille tärkeät levähdyspaikat. Ilkivalta vaivaa myös Hakunilassa, uuden puiston penkkejä on irrotettu ja rikottu. Ilkivalta ei ainakaan paranna imagoa ja se luo turvattomuutta. Hakunilantien varressa olevalla kevyenliikenteenväylällä on yksi penkki ja sekin melko huonossa kunnossa, sekä huonosti käytettävissä. Levähdyspaikoilla on suuri tarve siihen että vanhukset pystyvät asioimaan keskustan palveluissa. Kuvassa 21 on esitettynä penkki Hakunilantien varrelta Kuva 21 Hakunilantien varressa sijaitseva penkki 29

34 4.2.5 Valaistus ja puistot Valaistus koettiin puutteelliseksi koko Hakunilassa. Valaistuksen puute lisää turvattomuuden tunnetta ja tuo mukanaan vaaranpaikkoja esim. tien ylityksissä. Hyvä valaistus tekee matkanteosta miellyttävämpää ja turvallisempaa. Hakunilantietä pohjoiseen Vaunukalliontien kohdalla on turvaton tien ylitys ja valaistus juuri siinä kohdassa koettiin riittämättömäksi. Kartoitetulla alueella ei varsinaisia puistoja ole. Ravurinpolun läheisyydessä on puistomainen alue, jossa on penkkejä istumista varten. Penkit eivät ole esteettömyyden kannalta ihanteellisia, sillä niistä puuttuvat käsinojat ja penkit ovat myös kokeneet ilkivaltaa. Kuvassa 22 on esitettynä keskustassa sijaitseva puisto. Kuva 22 Puisto alue 30

35 Kuvassa on eitettynä väylä, joka johtaa puistomaiselle alueelle Hakunilan keskustassa. Väylä on sorapinnoitteinen ja väylällä on liian suuri pituuskaltevuus, joten pyörätuolin käyttäjä ei itsenäisesti pääse perille. Kuvassa 23 on esitettynä esteellinen kevyenliikenteenväylä. Kuva 23 Esteellinen kevyenliikenteen väylä 31

36 4.2.6 Palvelurakennukset Apteekki Kartoituksessa selvitettiin esteettömyyden kannalta tärkeitä paikkoja. Apteekki on erityisesti ikäihmisille tärkeä ja sen vuoksi sen tulisi olla esteetön paikka kaikille käyttäjille. Apteekki sijaitsee Hakunilan ostoskeskuksessa. Apteekin sisääntulossa on kaksi ovea ja toisen edessä on pieni luiska kynnyksen yli. Vasemmassa reunassa sijaitsevassa tolpassa on melko korkealla painonappi, joka aukaisee oikeanpuoleisen oven. Painonapin sijainti on huono koska ovi pitää mennä avaamaan toiselta puolelta, jolta ovi aukeaa. Kun ovi on avattu painonapista, ei pyörätuolia käyttävä henkilö ehdi pääsemään sisälle ennen kuin ovi sulkeutuu. Luiska on myös huono eikä siitä pääse yli ilman avustajaa pyörätuolilla. Kuvassa 24 on esitettynä apteekin sisääntulo. Kuva 24 Apteekin sisäänkäynti 32

37 Terveyskeskus Terveyskeskuksen pääsisäänkäynti sijaitsee ostoskeskuksen toisessa kerroksessa. Ensimmäisessä kerroksessa maatasossa on sisäänkäynti sairaankuljetukselle sekä pyörätuolin käyttäjille. Sisäänkäynnissä on ovi josta, pääsee hissillä terveyskeskuksen toiseen kerrokseen. Oven edessä on luiska, joka mahdollistaa kynnyksen ylityksen. Ongelma on terveyskeskuksen raskas ovi, jossa ei ole ovenavaus painiketta. Ala-aulassa sijaitseva hissin ovi on myös vedettävä auki, joka vaikeuttaa hissiin pääsyä. Kuvassa 25 on Hakunilan terveyskeskuksen alaovi. Kuva 25 Terveyskeskuksen sisäänkäynti 33

38 Kela Kelan sisäänkäynti koettiin ongelmalliseksi. Sisäänkäynnissä on korkea kynnys ilman luiskaa tai ramppia. Sisäänkäynnissä on ahdas tuulikaappi, jonka ovet aukeavat ulospäin ja näin ollen ei pyörätuolilla mahdu tuulikaappiin avaamaan ovea. Kelan toimipisteen ovi aukeaa painonapista, mutta painonappi ei ole selkeästi esillä ja se aukaisee oven, jossa on suuri kynnys, jota ei pysty ylittämään pyörätuolilla ilman avustusta. Kuvassa 26 on esitettynä kelan sisäänkäynti. Kuva 26 Kelan sisäänkäynti 34

39 Hakunilan kirjasto Hakunilan kirjaston pääsisäänkäynnissä on ainoastaan rappuset ilman luiskaa tai ramppia. Kun kirjastoon mennään sisälle, on sielläkin vielä yhdet rappuset ennen kun pääse kirjasto saliin. Kirjaston edustasta saa sen kuvan että pyörätuolilla tai lastenvaunujen kanssa on mahdotonta päästä sisälle. Kirjaston henkilökunta kertoi, että kirjaston takana on ovi, josta kirjastoon pääsee sisälle pyörätuolilla ja lastenrattailla. Takaovea ei ole etupuolella ohjeistettu riittävästi. Takaovi on lukossa ja siellä sijaitsee ovikello, joka on sijoitettu liian korkealle. Kuvassa 27 on Hakunilan kirjaston etuoven sisäänkäynti. Kuva 27 Kirjaston sisäänkäynti 35

40 4.3 Talviajan esteettömyys Esteettömyyskävelyn yhteydessä kävi ilmi, että Hakunilan alueen talvi kunnossapidossa olisi parannettavaa. Väylät koettiin huonosti auratuiksi ja vaarallisen liukkaiksi. Erityisesti Hakunilan raitti koettiin ikäväksi talvisin juuri liukkautensa vuoksi. Hakunilassa sijaitsevat ylikulkusillat koettiin erityisesti sateella ja talvisin äärimmäisin liukkaiksi. Kuvassa 28 on ostoskeskukselle johtava uusittu luiska. Luiskaa ei ole aurattu ja näin ollen on äärimmäisen raskas käveltävä ja apuvälinettä käyttävän henkilön on mahdotonta päästä luiskaa ylös. Kuva 28 Ostoskeskukselle johtava luiska kävin maastokäynnillä Hakunilassa. Viikonlopun aikana oli lunta tullut reippaasti. Hakunilan raitti oli aurattu mutta väylän pinnalla oli noin 5 cm raskasta pöperö lunta. Lumi vaikeuttaa kulkemista ja tekee siitä erittäin raskasta. Alueen rappuset bussipysäkeille olivat puhtaat ja helposti kuljettavat. Ostoskeskuksen alueella oli lumityöt tehty hyvin. 36

41 Hakunilan raitin talvi kunnossapitoon tulee kiinnittää erityisesti huomiota. Väylä on merkittävä yhteys alueen palveluihin ostoskeskukselle. Pienikin lumimäärä vaikeuttaa merkittävästi esimerkiksi rollaattoria käyttävää henkilöä pyörätuolista puhumattakaan. Kuvassa 29 on esitettynä Hakunilan raitti. Kuva 29 Hakunilan raitin talvikunnossa pitoa 37

42 Raudikkopolun sillalla talvi kunnossapidon laadussa on parantamisen varaa. Väylällä on erittäin raskasta kulkea ja pyörätuolin käyttäjän eteneminen on lähes mahdotonta. Kuva 30 Raudikkopolun silta Pääsääntöisesti Hakunilan keskustanalueella on näillä lumimäärillä talvi kunnossapito riittävää. Alueelta löytyy kohtia joiden kunnossapitoa tulee parantaa, erityisesti ostoskeskukselle johtavat väylät ovat oleellisia kulkuväyliä. Hiekoitus on riittävää ja auttaa liukkauden vähentämisessä merkittävästi. 38

43 5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Havaittuihin ongelmiin suhtaudutaan niiden vaatimalla tavalla ja niitä pyritään korjaamaan vähän kerrallaan. Kartoituksessa kävi ilmi, että alue on vanha, eikä suurempia korjaustoimenpiteitä ole tehty. Hakunilan keskusta alueella sijaitsevat ylikulkusiltojen portaat ovat vanhoja, sekä paikoitellen vaarallisia huonon kuntonsa vuoksi. Suojatiemaalaukset ovat alueella kuluneita ja ne tulisi uusia hiljalleen. Kevyenliikenteen väylillä on pintavaurioita sekä kohollaan olevia kaivonkansia. Ostoskeskukselle johtavilla luiskilla on pintavaurioita sekä käsikaiteita puuttuu. Peruspalvelut eivät myöskään ole kaikkien käyttäjien saavutettavissa. Ongelmana ovat huonot sisäänkäynnit esim. terveyskeskukseen, kelaan sekä apteekkiin. Pieniä parannustoimenpiteitä voidaan tehdä useampia. Suurempia korjaus kohteita korjataan isompien hankkeiden yhteydessä. Työn tarkoituksena on kehittää Hakunilan kaupunkiympäristöä ja tuoda se vastaamaan tämän päivän suunnittelukriteereitä. Seuraavassa on esitettynä havaittuja ongelmia, jotka vaativat korjaustoimenpiteitä. 39

44 5.1 Esteettömyyden erikois- ja perustasonreitti ja levähdyspaikat Hakunilantie on alueella merkittävä väylä ja näin ollen Hakunilantien itäpuolella kulkeva kevyenliikenteenväylä on merkittävä väylä jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Väylän tulisi vastata nykysuunnittelunperiaatteita ja olla kaikkien käyttäjien käytettävissä. Hakunilantien kevyenliikenteenväylä on poikkileikkaukseltaan melko väljä ja viihtyisä. Ajoradan ja kevyenliikenteen väylän erottaa viherkaista johon on istutetta puita koko matkalla keskustaan. Esteettömyyden kannalta olisi tärkeää erottaa pyöräily ja jalankulku toisistaan jos vain on mahdollista. Erotetun pyöräilyn ja jalankulun kannalta on tärkeää pitää väylien pinta tasaisena ja hyväkuntoisena. Kuvassa on esitettynä sinisellä värillä esteettömyyden perustasonreitti sekä vihreällä esteettömyyden erikoistasonreitti. Esteettömyyden erikoistason reitille tuo haasteita Hakunilan alueen suuret korkeuserot, mutta Hakunilan raitin tulisi täyttää esteettömyyden erikoistasonkriteerit. Pituuskaltevuus saa olla erikoistasolla enintään 5 % ja sivukaltevuus enintään 2 %. Perustasolla pituuskaltevuus saa olla enintään 8 % ja sivukaltevuus enintään 3 %. Kuvassa 28 on esteettömyyden erikois- ja perustason reitit. Kuva 31 Esteettömyyden erikois- ja perustasonreitit 40

45 Levähdyspaikkojen väli perustason reiteillä 250 metriä eli noin 5 minuutin kävelymatka, joka soveltuu vanhuksille ja helposti kävelemään väsyville henkilöille. Lisäksi on suositeltavaa, että seuraava levähdyspaikka on nähtävissä edelliseltä levähdyspaikalta. (Invalidiliitto ry 2009) Koko reitti tulee valaista yhtenäisesti ja valaistuksen tasaisuuden pitää olla sellainen, ettei synny pimeitä välialueita. Valaisimet tulee sijoittaa kulkuväylän samalle puolelle, eivätkä valaisimet saa aiheuttaa häikäisyä. Valaisinpylväät sijoitetaan 1 m etäisyydelle kulkuväylän reunasta. (Helsingin rakennusvirasto 2008) 5.2 Hakunilan raitti Hakunilan raitti on tärkeä väylä paikallisille vanhuksille. Väylä johtaa kirjastoon sekä ostoskeskukselle, jossa sijaitsee tärkeitä palveluita. Laukkarinteen senioritalo sijaitsee Hakunilan raitin pohjoispuolella. Senioritalossa sijaitsee 40 asuntoa ja tämän vuoksi Hakunilan raitti on tärkeä väylä talon asukkaille päivittäisiin palveluihin. Väylän talvi kunnossapitoon tulisi kiinnittää erityisesti huomiota ja väylä tulisi olla turvallisesti käytettävissä ympärivuoden. Väylällä tulisi myös olla riittävä valaistus, joka lisäisi turvallisuuden tunnetta hämärällä kulkiessa ja tekisin siitä viihtyisämmän. Raitin varrelle lisättäisiin penkkejä, joissa olisi mahdollisuus pysähtyä huilaamaan. Penkkien merkitys raitilla on olennainen korkeuserojen vuoksi. Kuvassa 29 on Hakunilan raitti ostoskeskuksen suunnalta kuvattuna. Kuva 32 Hakunilan raitti 41

46 Levähdyspaikkoja on oltava riittävän tiheässä. Ulkotiloissa suositeltava enimmäisetäisyys on erikoistason reiteillä 50 metriä. Levähdyspaikat tulee sijoittaa kulkuväylien ulkopuolelle niin, että kalusteet eivät aiheuta törmäysvaaraa ja levähdyspaikalle on esteetön kulkuyhteys myös pyörätuolilla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että levähdyspaikka on samassa tasossa kulkuväylän kanssa ja levähdyspaikan pintamateriaali on tarpeeksi kova. Levähdyspaikkojen tulee lisäksi erottua kulkuväylästä poikkeavan pintamateriaalin avulla, ja levähdyspaikan kalusteiden tulee erottua ympäristöstään tummuuskontrastina. (Invalidiliitto ry 2009). Kuva 33 Hakunilan raitti 42

47 5.3 Suojatiet ja kevyenliikenteenväylät Alueen suojatiet eivät vastaa esteettömänsuunnittelun periaatteita. Suojatielle jalankulkuväylältä saavuttaessa tulisi pituuskaltevuuden olla enintään 5 %. Tämä tekee mahdolliseksi sen, että pyörätuolia käyttävä henkilö kykenee painamaan suojatien liikennevalon painonappia ilman että pyörätuolia tarvitsee estää valumasta ajoradalle. Suojatien reunatuki erottaa suojatien jalankulkualueen ja ajoradan toisistaan. Pystysuoran reunatuen korkeudeksi on määritelty 30 mm, tämän korkuisen reunatuen yli pääsee myös pyörätuolilla. (Invalidiliitto 2009). Alueen suojatiet ovat parannuksen tarpeessa. Suojatie maalauksia uusittaessa voitaisiin korjata reunakivi ongelmia ja korjata suojatien ohjattavuus ongelmat. Korjaustoimenpiteet tulisi suorittaa ensimmäiseksi ostoskeskuksen välittömässä läheisyydessä oleviin suojateihin. Suojatiet tulisi korjauttaa niin että, suojatiellä olisi luiska osuus pyörätuolin käyttäjälle. Näkövammaiselle korkeampi reunakivi osuus, joka on helposti tunnistettavissa ja ylitys on paremmin hahmotettavissa. Kuvassa on esitettynä ostoskeskuksen edessä oleva suojatie. Kuva 34 Huonokuntoinen suojatiemaalaus 43

48 Sinisellä värillä on esitettynä uusittavat suojatiemaalaukset. Turkoosilla värillä oleva pallo merkitsee suojatien reunakivilinjan korjausta. Korjauksien yhteydessä tulee tarkastaa suojatien johdattavuus. Ostoskeskuksen ympärillä olevat suojatiet tulisi korjauttaa esteettömyys suunnitteluohjeiden mukaisiksi. Kuva 35 Korjausta vaativat suojatiet 44

49 Kevyenliikenteen väylien pinnat ovat paikoitellen huonossa kunnossa. Väylien pinnoituksien yhteydessä tulisi tarkastaa kuivatusongelmia sekä korjata suuria sivukaltevuuksia. Pinnoituksia uusiessa tulisi huolehtia siitä, ettei uuden ja vanhan pinnan välille jäisi häiritseviä saumoja tai korkeuseroja. Kaivonkannet ovat väylillä paikoitellen koholla useita senttejä, joka vaikuttaa monen käyttäjän etenemiseen. Kuvassa 33 esitettynä kohollaan oleva kaivonkansi, joka aiheuttaa kompastumisriskin. Kuva 36 Kohollaan oleva kaivonkansi 45

50 Kuvassa 34 on esitettynä kevyenliikenteenväyliä, joissa on huonossa kunnossa oleva pinnoite, joka vaikeuttaa esim. pyörätuolilla liikkuvan henkilön etenemistä. Kevyenliikenteenväylillä ongelmana ovat myös liian suuret sivukaltevuudet sekä kohollaan olevat kaivonkannet. Sadevesien kertyminen aiheuttaa väylällä ongelmia ja talvisin liukastumisriskiä. Kuva 37 Huonokuntoiset kevyenliikenteenväylät 46

51 5.4 bussipysäkit Selvitysalueen bussipysäkit ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa ja täyttävät melko hyvin esteettömyyskriteerit. Hakunilantien varressa sijaitsevaa pysäkki V9421 Hepopolkua ei voida luokitella esteettömäksi tai toimivaksi pysäkiksi. Parannusehdotuksena tulisi pysäkille rakentaa kunnollinen ja ohjeiden mukainen luiska, joka mahdollistaisi pysäkille pääsyn pyörätuolilla tai lastenrattaiden kanssa. Kuvassa 35 on esitettynä nykyinen esteettömyyden kannalta puutteellinen luiska pysäkille. Kuva 38 Pysäkille johtava luiska 47

52 Kuvassa 36 esitettynä korjattava bussipysäkki, joka ei täyty esteettömän bussipysäkin vaatimuksia. Kuva 39 Bussipysäkki V

53 Ostoskeskuksen edessä sijaitseva pysäkki tulisi olla esteettömyyden perustason pysäkki. Pysäkki on Hakunilan keskustan ydinpysäkki ja pysäkillä pysähtyy 9 bussilinjaa. Pysäkin parantamistoimenpiteenä tulisi pysäkin odotusalue erottaa selkeästi kivetyksellä, joka on myös näkövammaisen kannalta paras vaihtoehto. V9415 pysäkki Säkäkuja on Hakunilassa toinen tärkeä pysäkki. Kuvassa 37 on esitettynä Hakunilan keskusta alueen bussipysäkkejä. Kuva 40 Alueen bussipysäkit 49

54 5.5 Esteettömyysopastus Hakunilan keskustan tärkeissä palvelurakennuksissa olisi parannettavaa esteettömyyden näkökulmasta. Osassa rakennuksista on otettu esteettömyys jotenkin huomioon esim. automaattisilla ovilla mutta järjestelmät eivät silti ole toimivia. Painonappien sijainti on huono ja kynnykset liian korkeita. Ovet jotka eivät aukea automaattisesti ovat raskaita avata. Kirjastolle saavuttaessa olisi tärkeää opastaa esteetön sisäänkäynti pääsisäänkäynnin yhteydessä, ettei asiakkaalle jää kuvaa että kirjastoon ei ole muuta sisäänkäyntiä. Esteettömään rakentamiseen olisi tärkeää saada mukaan kiinteistöjen omistajat. Esteettömiä ratkaisuja suunniteltaessa mietittäisiin toimivuutta käyttäjän näkökulmasta ja ajateltaisiin talvi kunnossapitoa. Kuvassa 38 on esitettynä Hakunilan kirjaston opaste, joka opastaa pyörätuolilla liikkuvaa henkilöä huonosti opasteen sijainnin vuoksi. Kuva 41 Hakunilan kirjaston esteettömyysopastus 50

55 5.6 Muut toimenpiteet Hakunilan alueella sijaitsee paljon ylikulkusiltoja ja näiden mukana tuomia portaita, joista voidaan laskeutua esim. bussipysäkille. Alueen portaiden kunto on heikko ja ne ovat paikoitellen vaarallisia. Portaat ja kaiteet tulisi kunnostaa vastaamaan nykyisiä suunnitteluohjeita. Kuvassa 39 on esitettynä ylikulkusillalta bussipysäkille johtavat portaat. Kuva 42 Huonokuntoiset portaat pysäkille 51

56 Tutkimusalueella sijaitsee 3 puupintaista ylikulkusiltaa, jotka koettiin liukkaiksi erityisesti sateella ja talvisin pintamateriaalinsa vuoksi. Ylikulkusilloilta johtavat portaat ovat huonokuntoisia eivätkä täytä vaadittavia kriteereitä. Portaat tulee kunnostaa turvallisiksi ja uusia portaiden kaiteet. Bussipysäkeille johtaville luiskille tulisi lisätä kaiteet helpottamaan kulkemista. Alla olevissa kuvissa 40, 41 ja 42 on esitettynä ongelmalliset kohdat. Kuva 43 Korjaustoimenpiteet Raudikkopolulla 52

57 Kuva 44 Korjaustoimenpiteet Hevoshaanpolku Kuva 45 Korjaustoimenpiteet Hepopolku 53

58 Ylikulkusiltojen pintoja tulisi uudistaa ja materiaaliksi valita sellainen pinta, joka ei olisi niin liukas talvisin sekä sateella. Ostoskeskuksen alueella ongelmaa tuottavat irtonaiset ja kohollaan olevat laatat. Alueen laatoitus tulisi korjata ja samalla huolehtia ostoskeskuksen sadevesien viemäröinnin toimivuudesta. 54

59 6 LOPPUTULOKSET 6.1 Esteettömyyden merkitys tulevaisuudessa Esteettömän ympäristön perustan muodostaa saavutettavien palvelujen ja paikkojen määrittäminen ja yhdistäminen esteettömäksi reitistöksi. Ympäristön esteettömyyteen liittyy kuitenkin myös muita, laajempia ja usein abstraktimpia tai muutoin vaikeammin hallittavissa olevia asioita kuin yksin tasoerojen ja muiden liikkumisen esteiden hallinta: mm. ympäristön luettavuus, johdattelevuus, fyysinen ja koettu turvallisuus, viihtyisyys sekä sosiaalisten, kulttuuristen ja kielellisten rajoitteiden hälventäminen ovat kaavoittajan haasteina. Pohjimmiltaan kyse on myös arvoista: kenen kaupunki on, miten ympäristöä käytetään, kuka sitä voi ja saa käyttää? Esteettömyyden huomioiminen ympäristön ja kokonaisen kaupunkirakenteen kyseessä ollessa tarkoittaa ennen kaikkea toiminnan mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen luomista sekä ympäristön käytettävyyden parantamista, ei alkuperäisyydestä ja erikoispiirteistä luopumista tai ympäristön standardisoimista. (siik 2006, 4) Valtaosa ikääntyneistä henkilöistä asuu ja useimmiten myös haluaa asua kotonaan yksin, omaisten ja/tai kotipalvelujen turvin. Koti ja sen lähiympäristö mahdollisine palveluineen on tuttu. Tutussa ympäristössä pärjää helpommin vaikka liikkuisi, näkisi ja kuulisi huonosti, ja omassa kodissaan saa asua niin kuin mieli mielii. On hyvä ymmärtää, että ikääntyminen on luonnollinen osa elämää, ja että iän myötä meissä kaikissa tapahtuu muutoksia. Ennemmin tai myöhemmin alkavat aistimme, voimamme ja toimintakykymme heiketä. Sekä syntymästään saakka vammaiset henkilöt että myöhemmällä iällä sairastuneet tai vammautuneet henkilöt haluavat ja heillä on oikeus elää mahdollisimman tavanomaista elämää, käydä töissä, hoitaa itse omat asiansa jne., eli ylipäätään osallistua yhteiskuntaan sen yhdenvertaisina jäseninä. Tämä asettaa haasteita työ- ja elinympäristön suunnittelulle. Työelämässä on esimerkiksi näkövammaisista henkilöistä nyt vain murto-osa; myös asenteilla ja yleisillä ympäristön ja liikenteen esteettömyyden puutteilla on tähän syynsä. (Pesola 2009, 18-19). 55

60 6.2 Oma pohdinta Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää Hakunilan alueen esteettömyyttä sekä laatia mahdollisia parannustoimenpiteitä. Kartoituksen yhteydessä kävi ilmi, että Hakunilassa on paljon tehtävää, jotta kaupunki ympäristöstä saataisiin esteetön. Ongelmia aiheuttaa rajallinen rahoitus ja näin ollen ei haluttuja muutos kohteita saada suoritettua hetkessä. Korjaus toimenpiteitä tulisi suorittaa vähän kerrallaan, ja aloittaa korjaukset keskeisimmiltä alueilta. Vaikka haluttuja toimenpiteitä ei voida toteuttaa hetkessä, on tärkeintä tuoda ajatusta esille esteettömyyden merkityksestä. Tulevaisuudessa kaikissa tieverkolle tehtävissä toimenpiteissä otetaan huomioon esteettömyys ja käyttäjäystävällisyys. Esteettömyyden merkitys kasvaa tulevaisuudessa räjähdysmäisesti väestön ikääntymisen johdosta, jonka vuoksi tulee siihen jo tässä vaiheessa puuttua. Haluan tuoda esille, että esteettömyys ei ole ainoastaan ikäihmisten ongelma, myös pienten lasten vanhemmat kokevat ympäristössä liikkumista vaikeaksi. Lastenrattaiden kanssa kulkeminen rajoittaa etenemistä, se että hissi on poissa toiminnasta vaikuttaa monen kulkemiseen. Tämän perusteella esteettömyys koskettaa hyvin monia meistä, ainakin jossain elämän vaiheessa. Työssäni koin äärimmäisen tärkeäksi kohdaksi järjestämäni esteettömyyskävelyn. Kävelyllä havainnoimme todellisuudessa käyttäjän kohtaamia hankaluuksia sekä todellisia esteitä kulkemisille, joita itse ei huomaa. Jokaisella tulisi olla samanlainen oikeus ja mahdollisuus kulkea ja hoitaa asioita. Tätä mahdollisuutta ei tuo nykyinen infrastruktuurimme, ja näin ollen on sitä ryhdyttävä kehittämään. Esteetön matkaketju jokaisen kotiovelta palveluille on jokaisen käyttäjän oikeus. Esteettömyyden kehittäminen edellyttää sitä että esteettömyysnäkökulma otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa. Esteettömyys ei ole ainoastaan fyysisen ympäristön suunnittelua vaan myös palveluiden suunnittelua. Hyvän palvelun merkitys on suuri fyysistä esteistä selviämiseen. Julkisen liikenteen tulisi olla kaikkien saavutettavissa, ja siihen voitaisiin vaikuttaa esim. kuljettajien hyvällä koulutuksella. Kuljettajan apu voi olla merkittävä asia liikuntarajoitteiselle. Kustannusten ja määrärahojen verukkeella voitaisiin ajatella pidemmällä tähtäimellä, miten toimiva ympäristö maksaa itsensä takaisin. Ihmiset voisivat liikkua itsenäisesti ja näin ollen säästettäisiin monissa kustannuksissa. Monelle ihmiselle se että pääse vaikka kauppaan on päivän ainoa sosiaalinen tapahtuma. Oman kodin loukussa voi kaivata sosiaalista kanssa käymistä toisten kanssa. 56

61 LÄHTEET 1. Helsingin rakennusvirasto, Helsinki kaikille- ohjeita suunnitteluun kr/fi/helsinki+kaikille/a_ohjeita+suunnitteluun/katualueita+koskevat+tyyppipi irustukset&current=true viitattu Helsingin rakennusvirasto, Helsinki kaikille SuRaku-ohjeet 2008, pdf-tiedosto viitattu Helsingin rakennusvirasto, Helsinki kaikille SuRaku-ohjeet 2008, pdf-tiedosto viitattu Helsingin rakennusvirasto, Helsinki kaikille SuRaku-ohjeet 2008, pdf-tiedosto viitattu Invaliidiliitto ry, Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus opas kartoituksen tilaajalle ja toteuttajalle 2009, pdf-tiedosto. Viitattu Oikeusministeriö, Suomen perustuslaki nro 731/ Viitattu Pesola. K, Esteettömyysopas mitä, miksi, miten 2009, pdf-tiedosto viitattu Siik. K, 2006 Esteettömyys kaavoituksessa Lohjan keskusta mahdollisuuksien ympäristönä. TTY, Arkkitehtuurin osasto. Diplomityö f viitattu Sinkko, H. Vantaa alueittain 2010, pdf-tiedosto. Viitattu awwwstructure/73550_hakunila_korjattu.pdf 10. Sinkko, H. Vantaan väestöennuste 2013, pdf-tiedosto. Viitattu awwwstructure/91547_vaestoennuste_2013_netti.pdf 57

62 11. Tilastokeskus. Väestöntilastot 2009, pdf-tiedosto. Viitattu Vantaan kaupunki maankäytön ja ympäristöntoimiala Vantaan esteettömyysohjelma 2007, pdf-tiedosto. Viitattu awwwstructure/63296_esteettomyysohjelma.pdf 13. Vantaan kaupunki sosiaali- ja terveystoimi vanhus- ja vammaispalvelut Wampo - Tilaa kaikille Vantaan Vammaispoliittinen ohjelma ja toimenpidesuunnitelma vuosille , pdf-tiedosto Viitattu arkistot/prime101_fi.aspx/101/0/vammaispoliittinen_ohjelma_wampo_- _tilaa_kaikille_myotatuulessa 14. Vantaan kaupungin sosiaali ja terveystoimi Vantaa vanhenee viisaasti Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma , pdf-tiedosto Viitattu awwwstructure/69123_vantaa_vanhenee_viisaasti_ pd 15. Ympäristöministeriö, Maankäyttö- ja rakennusasetus 895/ Viitattu Ympäristöministeriö, Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/ Viitattu WSP Finland, Vantaan kaupunki katutilan mitoitus ja laatu 2010, pdf-tiedosto Viitattu

63 LIITTEET Liite 1. Tyyppipiirustus: Suojatie kevyenliikenteenväylältä (17, tyyppipiirustukset) Liite 2. Tyyppipiirustus: Pysäkkisyvennys erikoistason ratkaisu (1, ohjeita suunnitteluun, katualueiden tyyppipiirustukset) Liite 3 Tyyppipiirustus: Ajoratapysäkki (1, ohjeita suunnitteluun, katualueiden tyyppipiirustukset) Liite 4 Tyyppipiirustus: Pysäkkisyvennys perustason ratkaisu(1, ohjeita suunnitteluun, katualueiden tyyppipiirustukset) Liite 5 Bussipysäkkien esteettömyyskartoitus lomake Liite 6 Suojateiden esteettömyyskartoitus lomake

64 TYYPPIPIIRUSTUS: Suojatie kevyenliikenteenväylältä LIITE 1/1

Hakunilan esteettömyysselvitys

Hakunilan esteettömyysselvitys Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Liikenneala koulutusohjelma Riihimäki, kevät 2014 Laura Aartoaho TIIVISTELMÄ RIIHIMÄKI Liikennealan koulutusohjelma Liikennesuunnittelu Tekijä Laura Aartoaho Vuosi 2014

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Koulutuspäivä 24.4.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Hyvät käytännöt asuntorakentamisessa

Hyvät käytännöt asuntorakentamisessa Helsinki kaikille Esteettömyys kaavoituksessa ja asuntorakentamisessa 12.2.2014 Hyvät käytännöt asuntorakentamisessa ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus

Lisätiedot

Esteetön ympäristö kaikkien etu!

Esteetön ympäristö kaikkien etu! Esteetön ympäristö kaikkien etu! Kajaani 3.12.2012 Harri Leivo, ry www.esteetön.fi 1 Esteettömyys koskee koko yhteiskuntaa Kaikille soveltuva, esteetön yhteiskunta työ, harrastukset, kulttuuri, opiskelu,

Lisätiedot

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyysasiamies aloittanut toukokuussa 2006 Esteettömyystyö Espoossa toimii Teknisessä

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Helsingin kaupungin esteettömyystyö

Helsingin kaupungin esteettömyystyö Helsingin kaupungin esteettömyystyö 7.9.2016 Pirjo Tujula Projektinjohtaja, esteettömyysasiamies Helsingin kaupunki Helsinki kaikille -projekti Helsinki kaikille -projekti (v. 2002-2011) oli kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Pieksämäen vanhusneuvoston kanssa 9.9.2014 Sisäisen turvallisuuden teematilaisuus

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavin kunta UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN Suunnitelmaselostus 9.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen Hyvä Ikä 2016 tapahtuma Esteettömyyskartoittajien tapaaminen Johanna Hätönen, Kynnys ry Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen Tilaajan yhteydenotto

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Esteettömyyden arviointimenetelmän ja luokituksen kehittäminen

Esteettömyyden arviointimenetelmän ja luokituksen kehittäminen Matkailusta hyvinvointia, aloitusseminaari Joensuu 12.2.2009 Esteettömyyden arviointimenetelmän ja luokituksen kehittäminen Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti SAFA) asiantuntija, ry puh (09) 613 191

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 Kunta: Varkaus Päivämäärä: 13.12.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU SUUNNITELMASELOSTUS 15.2.2017 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja työt 3 1.3. Tavoitteet ja lähtökohdat 3 2. SUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä 7.5.2015, Helsinki Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Määritelmiä TLL 2 Määritelmiä Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 5) suojatiellä jalankulkijoiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2016 1 (5) 224 Länsimäentie välillä Niittipolku-Nastapolku, Sinkilätie, Sinkiläpolku, Naulakalliontie välillä Mellunmäentie-Huhtakivenkuja, Untamalantie välillä Viitankruununtie-Länsimäentie,

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Miehikkälän asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 35 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO

VIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO 27221 17.11.2015 Suunnittelukohde Meritie sijaitsee Vihdin Nummelan taajamassa. Se on yksi pääsisääntuloväylä keskustaan. Meritiellä on kaksi

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Esteetön piha ja puutarha

Esteetön piha ja puutarha Esteetön piha ja puutarha 1 Kun puhutaan esteettömyydestä, niin on kysyttävä: MITÄ OVAT ESTEET? On pitänyt oppia itse syömään ja kävelemään Oppia lukemaan, ajamaan polkupyörällä, hiihtämään ja luistelemaan

Lisätiedot

Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen )

Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen ) Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen ) Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen 26.8.2016 Kaupungininsinööri Lassi Nurmi Riskienhallintapäällikkö Aki Pihlaja

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Karjalassa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Karjalassa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Karjalassa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Joensuun vanhusneuvoston kanssa 18.9.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Edvin Laineen koulun liikenneopas

Edvin Laineen koulun liikenneopas Edvin Laineen koulun liikenneopas Sisällysluettelo 1 Jalankulkija liikenteessä 2 Polkupyöräilijä liikenteessä 3 Koulukuljetukset 4 Saattoliikenne 5 Pihaliikenteen vaarat 6 Koulumatkan vaaranpaikkoja 7

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Helsingin kaupunki Esityslista 38/2016 1 (5) 3 Jalankulkijan kantakaupunki (a-asia) Pöydälle 22.11.2016 HEL 2016-011208 T 08 00 04 Ksv 4465_1 Päätösehdotus päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen, 22.11.2016

Lisätiedot

Nurmeksen esteettömyyskartoitus kantatie 75 välillä Pitkämäentie-Jaakkolantie

Nurmeksen esteettömyyskartoitus kantatie 75 välillä Pitkämäentie-Jaakkolantie Nurmeksen esteettömyyskartoitus kantatie 75 välillä Pitkämäentie-Jaakkolantie Nurmeksen esteettömyyskartoitus kantatie 75 välillä Pitkämäentie-Jaakkolantie Tiehallinto Savo-Karjalan tiepiiri Kuopio 2006

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Aina ajankohtainen esteettömyys ESKEn verkostoseminaari Tampere

Aina ajankohtainen esteettömyys ESKEn verkostoseminaari Tampere Aina ajankohtainen esteettömyys ESKEn verkostoseminaari 2017 16.3.2017 Tampere Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Pyörätuolihissit Pyörätuolihissit ovat kevytrakenteisia pystyhissejä tai porrashissejä jotka soveltuvat yleensä melko pieniin tasoeroihin. Kerroksesta toiseen siirtymisessä on uudisrakennuksissa käytettävä

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Toimiva oviympäristö

Toimiva oviympäristö Toimiva oviympäristö ~Meidän kaikkien etu ~ An ASSA ABLOY Group company Tiesitkö, että oven ja lukon voi avata myös yhdellä kädellä. Lukon rakenne sekä avaimen muoto ja koko helpottavat avaimen asettamista

Lisätiedot

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project South-East Finland Russia ENPI CBC (European Neigbourhood and Partnership Instrument, Cross-Border Cooperation), 2007-2013 Päiväkotipilotti Vanhempien kysely

Lisätiedot

TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET

TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET 22.5.2013 Leo Jarmala Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR-hanke SYSMÄN TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS Sysmän rannikkoalueen

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue 1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.

Lisätiedot

KESKUSPUISTON KEHITTÄMINEN

KESKUSPUISTON KEHITTÄMINEN KESKUSPUISTON KEHITTÄMINEN 11.4.2016 1 Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään Keskuspuiston eteläpään uudistamiseen. - VE1 Kehitetään puistoa perinteisenä puistona; oleskelu ja levähdyspaikkana. Valaistusta

Lisätiedot

Liikuntapaikkojen esteettömyys ja sen edistäminen matalalla kynnyksellä

Liikuntapaikkojen esteettömyys ja sen edistäminen matalalla kynnyksellä Soveltavan liikunnan seutufoorumi, 29.11.2016 Rovaniemi Liikuntapaikkojen esteettömyys ja sen edistäminen matalalla kynnyksellä Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton

Lisätiedot

Katualueita koskevat tyyppipiirustukset Kehittämisen tausta ja tavoitteet

Katualueita koskevat tyyppipiirustukset Kehittämisen tausta ja tavoitteet Saatekirje 5/2014 1 (5) Katualueita koskevat tyyppipiirustukset 2014 Kehittämisen tausta ja tavoitteet Helsingin katu-alueita ja muita julkisia ulkoalueita on suunniteltu ja rakennettu vuonna 2007 valmistuneilla

Lisätiedot

Kuva 38. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 1. Kuva 39. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 2.

Kuva 38. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 1. Kuva 39. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 2. 23 Kuva 38. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 1. Kuva 39. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 2. 24 Kuva 40. Otaniementie Vuorimiehentie. 25 Kuva 41. Otaniementie Vuorimiehentie,

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön. Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön. Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto ESKE-verkostoseminaari 17.3.2016 Sisältö 1. Koko Rakentamismääräyskokoelma uudistuu

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET L A P P EE N R A N N A N YD I N K ESK U ST A N ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA 0 SISÄLTÖ. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET. Lähtökohdat. Tavoitteet. Muut suunnitelmat alueella. Työskentely. KARTOITUKSEN JA TOIMEPITEIDEN

Lisätiedot

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona

Lisätiedot

Esteetön uimahalliympäristö

Esteetön uimahalliympäristö HELSINKI KAIKILLE Esteetön uimahalliympäristö TARKISTUSLISTAT 2009 SISÄLLYSLUETTELO KATU- JA VIHERALUEET 5 Suojatien reunatuki 5 Keskisaareke 5 Suojatiemerkinnät 6 Liikennevalot ja -valojen painonappi

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Esteettömyyden huomioiminen yleisten alueiden suunnittelussa

Esteettömyyden huomioiminen yleisten alueiden suunnittelussa Esteettömyyden huomioiminen yleisten alueiden suunnittelussa Esteettömyyskoulutus Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto Kaavoitus ja liikennesuunnittelu Ympäristösi parhaat tekijät Kuvat: Perry Partanen,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI /TAAVETTI Marttilantie-Kappakatu-Taavetintie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 21.12.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osan Marttilantiestä sekä Kauppakadun

Lisätiedot

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Image size: 7,94 cm x 25,4 cm KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Vaarallinen tieosa Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan

Lisätiedot

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä

Lisätiedot

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Savoy-teatteri, 2.12.2014 Hallitussihteeri Erja Werdi, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Helsingin kaupungin innovaatiorahasto RAPORTTI INNOVAATIORAHASTON RAHOITUKSEN KÄYTÖSTÄ

Helsingin kaupunginhallitus Helsingin kaupungin innovaatiorahasto RAPORTTI INNOVAATIORAHASTON RAHOITUKSEN KÄYTÖSTÄ 1 Helsingin kaupunginhallitus Helsingin kaupungin innovaatiorahasto RAPORTTI INNOVAATIORAHASTON RAHOITUKSEN KÄYTÖSTÄ UUSIEN KOHOKARTTOJEN JA KOHO-OPASTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI Rakennusvirastossa toimiva

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

YLA HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ

YLA HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ YLA 10.1.2017 HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ 4.1.2017 SULATUSJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN SULATUKSEN HYÖDYT Lisää katuympäristön viihtyisyyttä ja parantaa kadun käytettävyyttä ja esteettömyyttä talviaikaan

Lisätiedot

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervanta Vanhusneuvostopäivä Helsinki, 6.4.2016 Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti Ikäystävällisen kaupungin teemat, WHO Ympäristö ja julkiset rakennukset

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Jakomäen, Tattarisuon ja Tattariharjun Kerro kartalla -kysely 2013 kokonaistulokset

Jakomäen, Tattarisuon ja Tattariharjun Kerro kartalla -kysely 2013 kokonaistulokset Jakomäen, Tattarisuon ja Tattariharjun Kerro kartalla -kysely 2013 kokonaistulokset Suunnittelualueen kartta Yleistä Tässä Helsingin kaupungin rakennusviraston Kerrokartallakyselyssä on annettu palautetta

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Tehtävä 4: Kartta RYHMÄ 1

Tehtävä 4: Kartta RYHMÄ 1 RYHMÄ 1 Tänne uutta asumista Tänne uutta asumista Säilytettävä luonnonmetsä Monitoimipuisto Säilytettävä ympärivuotinen kenttä Ostari uusitaan (nykyinen on ruma, levoton, pelottava) Korotetaan 3-kerroksisia

Lisätiedot

Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013

Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013 Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013 Nykyinen ohje Ohje vuodelta 1998 Ohjetta täydennetty vuonna 2004 (Tietoa tiensuunnitteluun nro 78: Kevyen liikenteen väylät liikunnassa) 29.5.2013

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa 14.2.2013 / Henri Kokko 1 Toiminta-alue 14.2.2013 / Henri Kokko 2 Yhteistyö paloturvallisuusasioissa 10 kunnan kaavoitusvirastot - kaavalausunnot - osallistumis-

Lisätiedot

KATUALUEITA KOSKEVAT TYYPPIPIIRUSTUKSET 2007

KATUALUEITA KOSKEVAT TYYPPIPIIRUSTUKSET 2007 KATUALUEITA KOSKEVAT TYYPPIPIIRUSTUKSET 2007 KEHITTÄMISEN TAUSTA JA TAVOITTEET Helsingissä on tehty periaatepäätös SuRaKu-projektissa määriteltyjen julkisten ulkoalueiden esteettömyysohjeiden noudattamisesta

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Kirjalansalmen sillan yleissuunnitelma. Yleisötilaisuus

Kirjalansalmen sillan yleissuunnitelma. Yleisötilaisuus Kirjalansalmen sillan yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 12.9.2016 Yleiskartta 2 Kirjalansalmen sillan yleissuunnitelma Tavoitteena on korvata nykyinen silta uudella kiinteällä yhteýdellä Lähtökohtana on,

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot