Nikoli ry:n ekskursio Islantiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nikoli ry:n ekskursio Islantiin 1.-11.9.2013"

Transkriptio

1 Nikoli ry:n ekskursio Islantiin Matkapäiväkirja Oulun Yliopisto Geotieteiden laitos Ville Kallio Joni Suvanto Tanja Rönkä Tuija Heikkilä Juha-Matti Kekki

2 Sisällysluettelo 1. Ekskursion suunnittelu Sunnuntai 1.9. Saapuminen Reykjavikiin Maanantai 2.9. Geotermisen energian alkulähteillä Tiistai Kultainen kolmio Geysir Gullfoss, Kultainen Putous Thingvellir Keskiviikko 4.9. Tulivuorten jäljillä Torstai Vaellus Hrafntinnuskerille Perjantai 6.9. Kanjoneita ja basalttipilareita Lauantai Jäätikköjärvistä vesiputouksiin Sunnuntai Laavahiekkarantoja ja lisää vesiputouksia Juurettomia kumpuja silmänkantamattomiin Reynisverfi, laavahiekkaranta Liukastelua jäätiköllä Skogafoss Eyjafjallajökull Visitor Centre Seljalandsfoss Lautta Vestmanneyjalaeriin Maanantai 9.9. Patikointia Heimaeylla Faktaa Vestmannasaarista Merirosvoja ja laavarantoja Eldfell Piirtämistä ja vapaa-ajan ohjelmaa Tiistai Paluu Reykjavikiin Thorsmörk vehreä laakso tulivuoren varjossa Reykjavikiin Keskiviikko Reykjanesin niemimaa, Ameriikan rajalla Reykjanes-siirros ja hieman laattatektoniikkaa Vatnsfell-muodostuma Siniseltä laguunilta mutakuoppiin Grande finale in Reykjavik

3 1. EKSKURSION SUUNNITTELU Reissun suunnittelu alkoi noin vuoden etukäteen, eli syystalvella Nettisivuillamme oli äänestys eri kohteista, jotka oli valittu laitoksemme henkilökunnan antamien vinkkien perusteella. Kirkkaasti eniten ääniä sai Islanti. Sopiva yhteensattuma oli se, että laitoksemme uusin luennoitsija Tobias Weisenberger tuntee Islannin hyvin siellä tekemänsä tutkimustyön ansiosta. Tästä syystä hän luonnollisesti tuli valituksi reissun opetuksesta vastaavaksi. Reissu rahoitettiin pääosin opiskelijoiden omista varoista. Teimme talkootöitä Geotieteiden laitokselle sekä Luonnontieteelliselle tiedekunnalle. Kävimme myös kiireapulaisena eräässä päivittäistavarakaupassa. Myös seuraavat yritykset ja järjestöt osallistuivat ekskursion rahoitukseen, mistä suuri kiitos: Boliden Agnico-Eagle Inmet Pyhäsalmi Endomines Nordkalk NunnaUuni Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto Oulun Yliopiston Ylioppilaskunta Loppujen lopuksi reissulle lähti 26 opiskelijaa, 1 opettaja (Tobias Weisenberger) sekä 2 laitoksen tutkijaa (Shenghong Yang ja Fangfang Guo). Tutkijat maksoivat oman matkansa itse, opettajan kulut kattoi Geotieteiden laitos. 3

4 2. SUNNUNTAI 1.9. SAAPUMINEN REYKJAVIKIIN Reissu alkoi sunnuntaina tapaamisella Reykjavikin City hostellin kokoushuoneessa. Kaikki pääsivät perille viimeistään yöllä, koska osa oli ottanut lentonsa mutkan kautta. Retken idea nimittäin oli se, että jokainen hoitaa itse lentonsa Islantiin ja takaisin. Olisi ollut aikamoinen homma allekirjoittaneelle toimia matkatoimistona lähes kolmellekymmenelle ihmiselle. Osa osallistujista toki oli aloittanut matkansa jo lauantaina aamulla Pohjois- Lapista suoraan kesätöistä. Itse saavuin iltapäivällä, sää oli pilvinen, sumuinen, sateinen ja tuulinen, juuri niinkuin saattoi odottaa. Oli harmi, ettei nähnyt lentokoneesta mitään, sillä kuulemma ilmasta repeämävyöhykkeet ja jäätikkökielekkeet näkyvät erityisen selvästi. Keflavikistä Reykjavikiin bussissa istuessa maisemat olivat karut, pelkkää laavakenttää. Rujoa sellaista. Juha-Matti Kekki Kuva 1: Ensivaikutelma Islannista Keflavikin kentällä oli varsin ankea 4

5 3. MAANANTAI 2.9. GEOTERMISEN ENERGIAN ALKULÄHTEILLÄ Huono keli jatkui. Tai siis suomalaisittain huono, islantilaisten mielestä tuskin kovinkaan huono, nimittäin reissusta palattuamme erään kohteemme lähistöltä oli evakuoitu 70 ihmistä kovan tuulen lennättämien kivien (!!!) vuoksi. Oli rikkonut autoista ikkunoita ja keikauttanut kuorma-auton kyljelleen. Aamulla tapasimme bussikuskimme ja näimme tulevien päivien kulupelin, olihan komea! Bussi siis. Made in Finland -kori, runko oli joku Scanian maastokuorma-autosta rakenneltu. Neliveto, alennusvaihteet ja alamäkihidastin, ei katkeaisi matkanteko ainakaan tekniikan puutteeseen. Kuski taas oli iäkkäämpi mies, aluksi ajattelin että mitenkähän tuo jaksaa meitä retuuttaa 10 päivää. Hyvin jaksoi, osoittautui oikein leppoisaksi mieheksi. Alkajaisiksi ajelimme Háskóli Islandsin Askja buildingiin eli Islannin Yliopiston helkkarin hienoon uuteen ja nykyaikaiseen rakennukseen, jossa majailivat geologit, geofyysikot, maantieteilijät ja biologit. Oulun yliopiston geopäätyyn tottuneena teki mieli ottaa kengät pois rakennukseen astuessa. Kuuntelimme Hanna Kaasalaisen luennon Islannin geotermisesta energiasta ja sen hyödyntämisestä, Iwona Galeczkan esityksen koskien tutkimusta hiilidioksin sitouttamisesta takaisin kallioperään sekä Rikke Pedersenin esityksen NORDVULK:sta yleensä. Kiitokseksi viemämme suomalaiset marjalikööripullot saivat loistavan vastaanoton. Askjasta matka jatkui bussilla Hellisheiðin geotermiseen voimalaan. Isoja koneita, paljon höyryä ja hieno visuaalinen esitys voimalaitoksen toiminnasta. Perinteisen turistikierroksen jälkeen laitoksen geologi Gretar Ivarsson lähti kierrättämään meitä laajalla geotermisella kentällä, jossa oli siellä täällä porattuja geotermisiä kaivoja. Hienoimpia oli ns. huonot kaivot, joiden höyryä ei käytetty hyväksi liian pienen paineen takia, vaan ne laskettiin ilmaan melkoisen äänen kera. Tuollaisten energiantuotantomahdollisuuksien takia Islannissa ei taloja juuri eristetä ja ilmanvaihtoja rakenneta, senkun aukaisee vain ikkunan. Lämpö kun ei paljoa maksa. 5

6 Kuva 2: Geotermisen energian talteenottoa Yöksi ajelimme Selfossin pikkukaupunkiin. Tuulessa ja sateessa ruokakauppaan tarpoessamme mietimme, ettei ole ihme kun väkiluku on saarella pieni, sen verran vihamieliselta paikalta Islanti säiden puolesta vaikutti. Onneksi hostellin seinillä olleet eroottiset kangastaulut ja iltaoluet hiukan kohensivat mielialaa. Seuraavien päivien sää olikin sitten kuin elokuvista, ja reissu parani päivä päivältä muodostuen huikeaksi kokemukseksi. Juha-Matti Kekki 6

7 4. TIISTAI 3.9. KULTAINEN KOLMIO 4.1 Geysir Jos käy Islannissa, tältä kierrokselta ei voi välttyä: Geysirin kuumien lähteiden alue, Gullfossin mahtava kaksoisvesiputous ja Thingvellirin luonnonpuisto, eli Kultainen Kolmio, jolla nimellä kierrosta kutsutaan. Geysirin alueella on useita kuumia lähteitä, joista kuuluisinta ja suurinta kutsutaan Strokkur nimellä. Vanhinta nähtävyyttä, Geysir nimistä lähdettä ja Strokkuria ruokittiin aikoinaan jopa saippualla, jotta ne saatiin suihkuamaan matkailijoiden iloksi. Nykyään sentään tyydytään odottamaan epäsäännöllisen säännöllisesti tapahtuvaa purkausta kamerat valmiusasennossa, mikä joskus palkitaankin upealla vesi-/höyrypurkauksella. Me saimme ihailla Strokkuria lajitovereineen melko kirkkaassa ja aurinkoisessa säässä, joten kameran kanssa päivystyskin oli suhteellisen mukavaa upeissa maisemissa. Geysir purskauttaa... Kuva 3: 4.2 Gullfoss, Kultainen Putous Ihmisen pienuus luonnonihmeiden äärellä tulee hyvin todistetuksi myös Gullfossin kaksois-putousta ihaillessa. Valtaisat vesimassat putoavat kuin jättiläisen jyrkästi kaartuvia portaita pitkin yli 30 metriä syvän kanjonin pohjal- 7

8 le, ensin 11 metrin ja lopulta noin 20 metrin syöksyillä. Ihailimme putousta sekä sen alapuolelta, josta pääsi polkua pitkin kiikkumaan suunnilleen puoleenväliin vesisyöksyä ja liukastella sitten läpimärkänä takaisin alas kanjonin pohjalle. Kiikuimme myös ylös kanjonista eri polkua pitkin, jolloin saimme näkymän koko putouksen yläpuolelle ensimmäisen portaan reunalta. Sää suosi meitä ja aurinko näyttäytyi myös tässä kohteessa, tosin viimeiset meistä saivat läksiäislahjaksi raekuuron ja hyytävän viiman muistutuksena Islannin alati muuttuvasta säästä. Gullfoss - Kultainen putous Kuva 4: 4.3 Thingvellir Alue, jossa mannerlaatat erkanevat toisistaan on luonnontieteilijälle kuin pyhiinvaelluskohde jollekin toiselle. Thingvellirin alueella on nähtävissä sekä uutta, laattojen väliin muodostuvaa mannerta, että vanhaa kalliota, joka väistyy nuoremman edestä joka hetki hieman. Rakoilua on luonnonpuiston alueella nähtävissä useassa paikassa eri mittakaavassa ja se on näkemisen arvoinen, koska vastaavaa ei muualla maailmassa kuivalla maalla ole, vaan muut mannerlaattojen rajat ovat merien pohjassa. Tuija Heikkilä 8

9 Kuva 5: Thingvellir 9

10 5. KESKIVIIKKO 4.9. TULIVUORTEN JÄLJILLÄ Päivä oli pitkä, tarkoituksemme oli matkustaa Landmannalaugarin retkeilykeskukseen, käytännössä tiettömän taipaleen päähän. Erikoisvalmisteinen bussimme suoriutui kuitenkin matkasta kunnialla, kiitos jälleen ammattitaitoiselle ja kokeneelle kuljettajallemme. Matkan varrella pysähtelimme erilaisten laavavirtausten ja tuhkalaskeumien vaikutuksesta syntyneiden muodostumien kohdalla, silloin kun se vain suinkin oli mahdollista. Suurimman osan päivän matkustuksesta teimme Suomen metsäautoteitä vastaavan kuntoisia kärrypolkuja pitkin, joilla oli kulku kielletty liikennemerkein muilta paitsi nelivetoautoilta. Tieltä sivuun poiketessa täytyi tietää mihin pysähtyy, mikä olikin suositeltavinta vain merkityillä levikkeillä jo maan kulumisen, mutta myös sen epävakauden vuoksi. Kovalta näyttävä pinta voi kätkeä alleen onkaloita, joihin ajoneuvo jämähtää lopullisesti keskelle ei-mitään odottelemaan mahdollista seuraavaa kulkijaa avuksi. Kuva 6: Pilvien peitossa oleva Hekla Maisemat olivat upeita ja sää suosi melkoisesti myös tänä päivänä, oikeastaan kaikki sade tuli bussissa istuessamme. Kuvasimme pyroklastisten virtausten tekemiä uomia ja Hekla - tulivuorta ja kiikuimme joidenkin vanhojen kraaterien reunalle ihaillaksemme jälleen lisää komeita maisemia. Majapaikkaan saapuessamme ylitimme vielä yhden joen ajamalla bussilla, siltoja ei näille alueille kannata jatkuvien tulvien, jökullhlaupien vuoksi rakentaa, koska sen saisi tehdä vähintään kerran vuodessa uusiksi. Majoituimme kaikki, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, samassa suuressa retkeilytuvassa, kylki kyljessä kahdessa tasossa laverikerrossängyillä. Illat kuluivat luonnon omassa kuumassa kylpylälähteessä kylpiessä. Tuija Heikkilä 10

11 Kuva 7: Landmannalaugarin retkeilykeskus laavavirran reunassa 11

12 6. TORSTAI VAELLUS HRAFNTINNUSKERILLE Ekskursion neljäntenä päivänä torstaina leiriydyttyämme Landmannalaugarissa yhden yön, lähdimme GPS:n mukaan n. 24 kilometrin vaellukselle. Vaellusreitillä näki Islannin upeita maisemia silmänkantamattomiin niin Laugahraun laavakentistä aina Brennisteinsaldan rinteille asti. Vaellusreitin ensimmäinen geologisesti mielenkiintoinen kohde oli laakson välissä oleva ryoliittinen Laugahraun laavakenttä. Kentän läpi oli yllättävän haastavaa patikoida teräväreunaisten kivien keskellä, mutta polku tarjosi tietenkin aina helpomman reitin kokemattomille vaeltajille. Tämän jälkeen alkoi melko jyrkkä nousu vuoren rinnettä pitkin pistäen pohjelihaksiin hieman kuormitusta, samalla tietenkin ihailimme haltioissanne maisemia hien valuessa otsaa pitkin. Kuva 8: Laugahraun ryoliittista laavakenttää Patikointia jatkui useampi kilometri laakeaa vuorenreunusta pitkin, välillä muutamia nousuja noustessa vuoren rinteitä pitkin. Saavutimme hieman korkeutta ja kylmä ilma alkoi tuulen voimalla pureutumaan keveän vaatetuksemme lävitse, sillä lähtiessämme aurinkoinen ilma edellytti keveämpää patikointivaatetusta. Varustuksen saatuamme kohdalleen jatkoimme kävelyä tovin seuraavaan välietappiin, joka oli kuumien syöttökanavien kupeessa laakeassa vuoristolaaksossa. Matkalla näimme Storihverin kuumat lähteet ja tavoitteena oli jatkaa Hrafntinnuskerin eräkämpälle Törfajokulin jäätikön läheisyyteen asti, vielä jokunen kilometri patikointia osbsidiaanipalasia täynnä olevalla aukiolla ja olisimme perillä. 12

13 Kuva 9: Hrafntinnuskerin eräkämppä näköpiirissä. Horisontissa Törfajokulin jäätikkö. Ohitimme aukion keräillen hienoja obsidiaaninäytteitä ja mökille saavuttuamme näimme vuoristolaakson avautuvan silmiemme edessä, maisema oli sanoinkuvaamaton. Kämpälle päästyämme lounastimme ja katselimme hieman ympäristöön, sovittiin että kukin saa palata takaisin omalla tahdillaan, joten paluumatka meni nopeasti samaa reittiä takaisin Landmannalaugarin leirintäalueelle. Ilta menikin ruoan teossa ja kuumassa lähteessä rentoutuessa muiden opiskelijoiden kanssa yöhön asti tähtitaivaskatto pään päällämme Joni Suvanto 13

14 7. PERJANTAI 6.9. KANJONEITA JA BASALTTIPILAREITA Perjantaiaamuna lähdimme Landmannalaugarista kohti itää, määränpäänä Hvoll. Päivän ensimmäisenä pysähdyspaikkana oli Eldgjá, joka on vulkaanisen toiminnan synnyttämä kanjoni lähellä Landmannalaugaria. Eldgjá syntyi vuonna 934 suuresta tulivuorenpurkauksesta ja se on osa 75 kilometriä pitkää purkaushalkeamaa. Parhaimmillaan kanjoni on yli 600 metriä leveä ja jopa 200 metriä syvä. Eldján pohjoisosassa, Gjátindurissa, Nyrðri-Ófæra joki virtaa kanjoniin muodostaen kaksi näyttävää vesiputousta. Meiltä nämä vesiputoukset jäivät tällä kertaa kuitenkin näkemättä. Lounastauon jälkeen suuntasimme toiselle kanjonille nimeltään Fjaðrárgljúfur. Tämä kanjoni syntyi jääkaudella noin 9000 vuotta sitten ollen 100 metriä syvä ja noin 2 kilometriä pitkä. Kanjoni kulkee hyaloklastiittien, laavakerroksien ja intruusioiden läpi. Kun jäätikkö aikoinaan alkoi vetääntymään, muodostui nykyisen kanjonin yläpuolelle syvä järvi, jossa kivikynnykset pitivät veden säilössä. Jään reuna ruokki tätä järveä sedimenttilastilla, jolloin ylivuotava vesi erodoi kivikynnyksiä ja hyaloklastiittirinteitä. Lopputuloksena tästä oli vesiväylä, joka leikkasi nykyistä kanjonia. Lopulta järvi täyttyi sedimenteistä ja joki leikkasi tiensä koko ajan alemmas ja alemmas sedimenttilaaksoon muodostaen lopulta nykyisen kanjonin. Kuva 10: Fjaðrárgljúfur 14

15 Päivän viimeisenä kohteena oli Kirkjubæjarklaustur, jossa pysähdyttiin Kirkjugólfin luontomonumentilla, joka on ollut suojeltu alue vuodesta Kirkjugólf (=kirkon lattia) on erodoitunut ja muotoutunut pilarimainen basalttinen puhkeama. Pilarit seisovat aina pystysuorassa jäähtymispintaansa nähden ja ovat näin ollen olleet pystysuoria laavavirtauksia. Kun laava jäähtyy ja supistuu sen pintaosat laajenevat ja lämpötilaerot voivat olla suuret laavamuodostuman ylä- ja alapuolella. Jäähtymisprosessi on pitkä ja lopulta pinta laajenee niin paljon, että se halkeaa pilareiksi, jotka ovat yleensä viisi- tai kuusisivuisia. Tämä kohteen jälkeen kävimme katsomassa samoja pilarimaisia basalttimuodostumia lähialueella, jonka jälkeen pääsimme majoittumaan uuteen majapaikkaamme Hvolliin, jossa ilta jatkui muun muassa seminaariesitelmien parissa. Tanja Rönkä Kuva 11: Kuusikulmaista basalttipylväikköä Hvollin lähellä. 15

16 8. LAUANTAI JÄÄTIKKÖJÄRVISTÄ VESIPUTOUKSIIN Päivän ensimmäinen kohteemme oli Skeiðarársandur, joka on Islannin itäisellä etelärannikolla sijaitseva vulkaanisesta hiekasta koostuva erämaa Vatnajökullin ja Atlantin valtameren välissä. Alue on tuhoutunut jäätikön alla tapahtuneiden vulkaanisten purkausten takia, joista viimeisin tapahtui vuonna Jäätikön sisäiset vulkaaniset purkaukset saattavat tuottaa rajuja vesiryöppyjä alueelle. Vuonna 1996 Skeiðarársanduriin tulvi vettä m³/s, mikä aiheutti suurta tuhoa. Alueella on lisäksi Skeiðará niminen suuri sanduri. Se on mustaa laavahiekkaa ja tuhkaa sisältävä alue, jossa on lukuisia jokiuomia ja se on kooltaan 40 kilometriä pitkä ja 5 10 kilometriä leveä. Tämän jälkeen suuntasimme toiseen Vatnajökulin jäätikkökielekkeeseen, Svínafelssjökuliin, josta jatkoimme matkaa Jökulsárlóniin. Se on syvin jäätikköjärvi itäisessä Etelä-Islannissa, Vatnajökullin kansallispuistossa. Järvi on muodostunut Breiðamerkurjöku -jäätikkökielekkeen sulavesistä. Ennen tämä jäätikkö oli 230 metrin päässä Atlantin valtamerestä, mutta se alkoi perääntyä jättäen jälkeensä syviä kuiluja, jotka täyttyivät jäätikön sulavedellä ja jäävuorilla. Tästä muodostui nykyinen jäätikköjärvi vuosina , joka purkautuu Atlantin valtamereen. Tämä jäätikköjärvi laajenee koko ajan ja tällä hetkellä se on kooltaan noin 18 neliökilometriä ja sen syvyys on 248 metriä. Kuva 12: Jökulsárlónin jäätikköjärvi Päivän viimeisenä kohteena oli Svartifoss, joka on 20 metriä korkea vesiputous Vatnajökullin kansallispuistossa ja se on yksi puiston suosituimmista nähtävyyksistä. Vesiputousta ympäröivät tummat basalttiset, heksagonisen muotoiset laavapilarit, joista vesiputouksen nimikin on saanut alkunsa. Vesiputouksen alla on paljon teräviä kiviä, mikä johtuu siitä, että ne rikkoontuvat nopeampaa kuin vesi ehtii niitä kuluttaa. Nämä basaltit ovat Islannissa 16

17 tunnettuja ja niiden muodosta on otettu mallia islantilaisessa arkkitehtuurissa. Tanja Rönkä Kuva 13: Svartifoss 17

18 9. SUNNUNTAI LAAVAHIEKKARANTOJA JA LISÄÄ VESIPUTOUKSIA Sunnuntai-aamu valkeni pilvisenä ja suhteellisen märän oloisena. Varsinaista kunnon sadetta ei kuitenkaan ollut, ellei nyt pientä tihkua oteta lukuun. Tämän päivän ohjelmassa oli runsaasti bussissa istumista, tarkoituksena oli suunnata takaisin länteen ja kohti Heimaeyn saarta. Lautta saarelle lähtisi kello 19.00, joten aikaa oli käytettävissä runsaasti. 9.1 Juurettomia kumpuja silmänkantamattomiin Lähdimme Hvollin majapaikastamme kahdeksan jälkeen ja lähdimme ajamaan länteen päin. Reittimme kulki pääpiirteittäin samaa reittiä kuin tullessa. Maisema oli hyvin alavaa, koostuen jäätikköjokien kerrostamasta sandur-tasanteesta ja Laki-tulivuoren purkaustuotteista. Etelään katsoessaan saattoi nähdä Pohjois-Atlantin aavan ulapan. Pohjoisessa näkyi jäätikköjä ja jyrkkiä vuorenrinteitä, jotka aiemmin olivat muodostaneet rantavyöhykkeen. Merkittävän osan alueen maisemasta muodostivat ns. juurettomat kummut (rootless cones). Nämä ovat kartiomaisia kumpareita, ja muistuttavat miniatyyriversiota kerrostulivuoresta. Keilojen korkeus vaihteli muutamasta metristä noin kymmeneen ja olivat lyhyen heinäkasvillisuuden peittämiä. Nimitys juureton johtuu siitä, että näillä muodostumilla ei ole suoraa kontaktia maanalaiseen magmasäiliöön, kuten normaaleilla tulivuorilla, vaan ne ovat muodostuneet märkien sedimenttien päälle virranneesta, muualla purkautuneesta laavasta. Näkemiemme Lakin laavojen muodostamien keilojen alla oli ilmeisesti aiemmin ollut suoperäistä maata. Kuva 14: "Rootless cones" Pidimme pienen kahvittelu- ja shoppailutauon pienessä Vikin kylässä. Huoltoaseman vieressä oli villatuotteisiin erikoistunut tehtaanmyymälä, jossa islantilaisia matkamuistoja oli tarjolla; sopivasti turisteille ylihinnoiteltuna. Taisipa tuolta useammalle tarttua islantilainen villapaita tai muu karvareuhka mukaan. Islantilaiselle asiakaspalve- 18

19 lulle on tässä vaiheessa annettava risuja, sillä useammassa turistikohteessa tiskin takana oleva henkilö tuntui selkeästi syöneen pussillisen sitruunoita evääksi. Tämä on tosin vain allekirjoittaneen mielipide. Vikin kylästä avautui myös hieno näkymä merelle ja edessäpäin rannikon läheisyydessä siintävä Reynasdrangarin muodostuma. Reynasdrangar muodostuu kolmesta yli 60 metriä korkeasta kivestä, jotka nousevat merestä melko lähellä rantaa. Legendan mukaan jättiläiset olivat yrittäneet rantautua kolmimastoisella aluksella rantaan, mutta auringonnousu oli yllättänyt kesken maihinnousun, jolloin sekä laiva että sen miehistö olivat muuttuneet kiveksi. 9.2 Reynisverfi, laavahiekkaranta Vikin jälkeen pidimme pidennetyn evästauon hiekkarannalla, joka ilmeisesti ihan maailmankin mittakaavassa on rankattua melko korkealle. Merimaisema näytti todella upealta Atlantin vaahtopäisten aaltojen lyödessä rantaan. Voimakkaan aallokon vuoksi vesirajassa kulkemista oli syytä välttää, sillä meren arvaamaton luonne oli kyseisellä rannalla koitunut monen kohtaloksi. Ranta oli kauttaaltaan mustan laavahiekan peittämä. Raekoko suureni pikku hiljaa siirryttäessä vesirajasta kauemmas rantaan, jossa hiekkafraktion seassa alkoi olla enemmän ja enemmän veden pyöristämiä kiviä. Rannalla oli myös varsin vaikuttava pystysuora seinämä, jonka yhteyteen oli muodostunut basalttipylväikköä, jollaisia olimme jo aiemmin tavanneet. Basalttipylväiköt muodostivat kallion sisään avautuvan luolan (Halsanefshellir). Kuva 15: Reynisverfin hiekkarantaa, taustalla Reynasdrangar 9.3 Liukastelua jäätiköllä Länteen matkatessa pysähdyimme jälleen yhdellä jäätiköllä. Jää oli melko likaista ja toi mieleen keväiset kaupunkien lumenkaatopaikat. Paikalla järjestettiin ohjattuja kävelyitä ylös jäätikölle, mutta ajan puutteen vuoksi emme 19

20 lähteneet sellaiselle. Totesimme piikkikenkien ja sauvojen olevan amatööreille tarkoitettuja ja testasimme miten normaali vaelluskenkä pitää jäätikön pinnalla. No eihän se tahtonut oikein pitää, joten kunnollista ja ainakin turvallisempaa jäätikkö-kokemusta halajavalle allekirjoittanut suosittelee asianmukaisia varusteita. Jäätiköllä liukastelun jälkeen jatkoimme matkaa kohti länttä. Maisema oli rannikolle tyypillisen tasaista ja jäätiköiltä lähtöisin olevia matalia jokia oli runsaasti. Vuorien rinteiltä laskevissa jäätikköjoissa oli myös runsaasti vesiputouksia, joista muutamaa kävimme lähemminkin tarkastelemassa. 9.4 Skogafoss Skogafoss sijaitsee Skoga-joessa on yksi Islannin suurimmista vesiputouksista. Se on 25 m leveä ja 60 m korkea. Putousta ympäröivä vesipisaroiden verho aiheuttaa aurinkoisella ilmalla näyttäviä sateenkaaria. Legendan mukaan viikingit olisivat haudanneet putouksen takana olevaan luolaan aarteen. 9.5 Eyjafjallajökull Visitor Centre Matkalla itäänpäin poikkesimme maatilalla Eyjafjallajökulin juurella. Vuonna 2010 maailmanlaajuisen kaaoksen aiheuttaneen Eyjafjallajökull -tulivuoren purkauksen seurauksista on tehty dokumentti-elokuva, joka on nähtävissä purkauksesta selvinneellä maatilalla, jonne on perustettu Eyjafjallajökull Visitor Centre. Dokumentti kertoo maatilan ihmisten tarinan: millaista on elää tulivuoren varjossa ja millä tavoin 2010 vuoden purkaus vaikutti heidän elämäänsä. Vierailukeskuksesta on mahdollista ostaa erilaisia Eyjafjallajökuliin liittyviä matkamuistoja ja lisäksi tarjolla on runsaasti informaatiota tulivuoren purkaukseen liittyen. 9.6 Seljalandsfoss Seljalandsfoss on eräs Islannin kauniimpia ja kuvatuimpia vesiputouksia. Sen korkeus on 60 metriä. Erikoisena piirteenä vesiputouksen taakse on mahdollista mennä. Putous on esiintynyt elokuvissa ja tv-sarjoissa useampaan kertaan, mm. Amazing Race -sarjan kuudennella kaudella. 20

21 Kuva 16: Seljalandsfoss 9.7 Lautta Vestmanneyjalaeriin Päivän päätteeksi oli vuorossa siirtyminen Heimaeyn saarelle, joka on noin tunnin laivamatkan päästä Islannin pääsaaresta. Herjölvur -lautta Heimaeyn saarelle lähti kello 19 Landeyjahöfnin satamasta. Hiekkaiselle sandurille rakennettu satama on paikoin hyvin ongelmallinen. Jäätikköjokien kerrostaman runsaan sedimenttiaineksen takia rantavyöhyke siirtyy jatkuvasti kauemmas merelle. Tämän vuoksi satamaa joudutaan muutaman viikon välein syventämään kaivamalla kertynyttä hiekkaa pois. Lauttamatka Heimaeylle sujui varsin hyvin. Tosin tasaiseen mannermaahan tottuneelle Atlantin merenkäynti saattaa ajoittain aiheuttaa merisairautta noinkin lyhyellä matkalla, kuten allekirjoittaneelle pääsi käymään. Merisairaus oli sitä luokkaa, että maailma tuntui keinuvan vielä pitkään senkin jälkeen kun pääsi tasaiselle maanpinnalle. Joskus kahdeksan maissa illalla pääsimme nousemaan maihin Heimaeylle. Kaupunki vaikutti idylliseltä ja miljöö oli islannin pääsaareen verrattuna erilainen. Ympäristöä voisi kuvat saarimaiseksi, kuin manner pienoiskoossa. Kirjoittauduimme sisään seuraavaan majapaikkaamme. Osa porukasta majoittui hotellimajoitukseen, osa hostelliin. Pienistä puutteista ja mahdollisista homeongelmista (diagnosoitu hajun perusteella) huolimatta majoitus oli varsin viihtyisä (ainakin allekirjoittaneen mielestä). Edelliseen majapaikkaamme Hvolissa (joka sijaitsi keskellä maaseutua) verrattuna Heimaeylla olivat kaupat ja muut palvelut lähellä, joten ruokailupuoli oli kunnossa. Ville Kallio 21

22 Kuva 17: Heimaeyn saari 22

23 10. MAANANTAI 9.9. PATIKOINTIA HEIMAEYLLA Maanantai-aamu valkeni Heimaeyn saarella pilvisenä ja hivenen kostean oloisena, ei kumminkaan mitään monsuunisadetta ollut odotettavissa. Vaihteeksi sai istua valmiiseen aamiaispöytään, joka tuntui kerrassaan luksukselta edellispäivien munakkaiden ja kaurapuurojen jälkeen. Päivän suunnitelmana oli luoda yleiskatsaus Heimaeyn saareen aloittamalla eteläisestä kärjestä ja patikoida sen jälkeen Eldfellille, toiselle saaren tulivuorista. Koska saari on melko pieni, alle 10 kilometriä päästä päähän, ei auto ole välttämättömyys. Lisäksi majapaikkamme sijainti keskellä saarta helpotti asiaa Faktaa Vestmannasaarista Vestmannasaaret ovat pieni saariryhmä Islannin etelärannikolla. Saaret ovat saaneet nimensä orjiksi vangittujen irlantilaisten mukaan. Muinaisnorjan kielessä vestmenn tarkoitti lännen miehiä viitaten irlantilaisiin. Sana on säilynyt islannin kielessä siitäkin huolimatta, että Irlanti on idempänä kuin Islanti. Saaristo muodostuu 18 saaresta, joista suurin on Heimaey, pinta-alaltaan 13,4 km 2.. Heimaey on myös ainoa asuttu saari. Asukkaita on noin Saaristo on syntynyt vedenalaisen 30 km pitkä lounas-koillis -suuntaisen rakosys teemin toistuvien purkautumisten seurauksena. Saaren kivilajit ovat pääosin palagoniittia ja basalttia. Kuva 18: Heimaeyn saaren kaupunkialue Eldfell-vuorelta päin 1900-luvun aikana saarilla on tapahtunut kaksi merkittävää tulivuorenpurkausta vedenalaisen purkauksen seurauksena syntyi Surtseyn saari, joka onkin saarista nuorin purkautui Heimaeylla sijaitseva Eldfell, jonka seurauksena saaren väestö jouduttiin evakuoimaan Islantiin. Purkaus kesti tammikuusta heinäkuuhun. Tuhka ja 23

24 laava tuhosivat yli 400 taloa. Heimaeyn saari myös kasvoi purkauksen seurauksena yli 2 km Merirosvoja ja laavarantoja Aloitimme päivän ohjelman siirtymällä bussilla saaren eteläkärkeen. Matka ei ollut pitkä, muutamia kilometrejä, mutta matkan varrella näimme runsaasti tiiviisti rakennettua pikkukaupunkia, joka tuntui poikkeavan kaavoitukseltaan Islannin pääsaaren kaupungeista. Heimaeyn asutuskeskittymä painottuu saaren pohjoisosaan, rajoittuen pohjoisessa ja lännessä mereen, idässä ja lounaassa Helgafell ja Eldfell -tulivuoriin ja etelässä saaren lentokenttään. Saaren eteläkärjessä olevalta Storhöfdin kukkulalta tarjoutui hyvä yleisnäkymä saaresta. Maisemat olivat hienoja, vaikka päivä olikin pilvinen. Heimaeyn saarella on monipuolinen ulkoilureitistö. Lyhyet etäisyydet ja kohtuullisen helppokulkuinen maasto tarjoavat helpon mahdollisuuden tutustua saareen. Meillä oli tarkoituksena patikoida saaren eteläkärjestä läntisen rantaviivan myötäisesti takaisin kaupunkiin ja poiketa matkalla Eldfell-vuorella. Laskeuduttuamme Storhöfdin näköalapaikalta suuntasimme Roeningjatangin lahdelmaan,. Nimi tarkoittaa Merirosvopoukamaa ja on saanut nimensä vuonna turkkilaisilta merirosvoilta. Vuonna 1627 ilmeisesti Algeriasta lähtöisin olevan merirosvot nousivat maihin poukamassa, ryöstivät maatilat ja vangitsivat asukkaat. Osa menetti henkensä välikohtauksessa, vain pieni osa pääsi pakenemaan. Merirosvojen saapuminen oli ollut tiedossa jo etukäteen ja saarelaiset olivat linnoittaneet saaren pohjois-osassa sijaitsevan lahdelman valmiina puolustautumaan. Merellä rosvojen vangiksi jääneet kalastajat kuitenkin olivat kertoneet väijytyksestä, jolloin merirosvot nousivatkin maihin etelämpänä ja yllättivät saarelaiset. 24

25 Kuva 19: Merirosvopoukaman pylväsrakoillutta basalttia Rantavyöhykettä kulkiessamme saimme nähdä geologisessa mielessä hyvinkin nuoria kiviä, osa oli muodostunut vain muutama vuosikymmen sitten Eldfellin purkauksen yhteydessä. Rantaa hallitsivat köysimäiset pahoehoelaavat ja tuffikerrostumat. Paikoittain oli jyrkissä sivuleikkauksissa nähtävissä kolmenlaista vulkaanista kiveä. Alimmaisena olevan konsolidoitumattoman tuffin päälle oli myöhemmässä vaiheessa purkautunut laavaa. Näiden kahden kontaktissa näkyi konsolidoitunutta, ns. hitsautunutta tuffia. Laavan lämpövaikutuksena seurauksena alla oleva tuhka tiivistyy ja hitsautuu tiukasti yhteen, jolloin sen ominaisuudet alkavat muistuttaa enemmän kiveä kuin irtomaata. Paksujen tuffikerrostumalohkojen lisäksi rannalla oli runsaasti pylväsrakoilutta basalttia. Köysilaavojen lisäksi rannalla oli myös runsaasti hienorakeista, mustaa hiekkaa ja vähän isompia pyöristyneitä kiviä - tyypillinen merenranta siis. Koska rantaeroosion hienontama laavahiekka oli peräisin suhteellisen tuoreesta laavasta, oli hiekan seasta mahdollista löytää vielä muuttumattomia oliviinikiteitä. Kemiallinen rapautuminen ei ollut vielä ehtinyt muuttamaan niitä Eldfell Rannalla haahuilun jälkeen suuntasimme hieman sisämaahan päin ja kohti Eldfelliä. Eldfell on 279 m korkea kerrostulivuori. Se muodostui vuonna 1973, kun kaupungin itäpuolella avautui 1600 m pitkä rako. Raosta purkautui jopa 150 m korkeita tulisia suihkuja, jotka syöksyvät taivaalle tuhkaa ja laavaa. Myöhemmin purkaus rajoittui, ensin kahteen, sitten yhteen kraatteriin. Yli puoli vuotta kestäneen purkausjakson aikana purkautui 250 miljoonaa 25

26 m 3 laavaa ja tefraa, jotka tuhosivat yli 400 taloa. Koostumukseltaan Eldfell-vuoren vulkaaninen aines on alkalista basalttia. Patikointireitti Eldfellille kulkee alkuun suhteellisen loivasti rinteiden sivuilla. Rinne on punaisen, vulkaanisen hiekan peitossa. Punainen väri johtuu aiheutuu rautapitoisista oksideista ja hydroksideista. Siellä täällä on kellertäviä rikkikerrostumia, jotka ovat peräisin kallion koloista purkautuvien fumarolien saostuneista höyryistä. Vuoren alemmissa osissa on lisäksi kasvillisuutta erilaisten heinäkasvien muodossa. Söimme puolivälissä nousua hieman evästä tuulensuojaisella rinteellä. Loppuosa reitistä oli hieman jyrkempää ja reitin varrella oli yhä enemmän rikkikerrostumia. Huipulta avautuivat uskomattomat näkymät alhaalla avautuvalle kaupungille ja ympäröivälle saarelle. Pidimme pienen tauon huipulla. Mielenkiintoisena havaintona jalkojen alla oleva hiekka ja kivet olivat hyvin lämpimiä ja maassa olisi voinut mukavasti ottaa vaikkapa nokoset. Lämpöä riitti jopa siinä määrin, että hieman pintahiekkaa syvemmällä kivet olivat kuin kiukaalta otettuja. Vaikka Eldfell-vuorta ei pidetä nykyään aktiivisena, on sen uumenissa edelleen suuri määrä lämpöenergiaa, jota tulee riittämään vielä tuhansiksi vuosiksi. Kuva 20: Eldfell-tulivuoren huipulla 10.4 Piirtämistä ja vapaa-ajan ohjelmaa Eldfelliltä laskeutumisen jälkeen suuntasimme takaisin majapaikkaamme, missä ehti tunnin verran hengähtää. Eldfell-vuori alkaa ihan kaupungin laidalta, joten kävelymatkaa majapaikkaan kertyi vain reilu kilometri. Hostellissa oli hetkisen aikaa haukata pientä evästä ja viettää pieni keskipäivän siesta. Iltapäivällä suuntasimme kaupungin länsilaidalle, jossa oli luvassa pieni rakennegeologinen harjoitus. Kaupungin 26

27 jalkapallokentältä tarjoutui hyvä näkymä pohjoisessa kohoavalle vuoren rinteellä, josta oli tarkoitus hahmotella paperille jonkinlainen geologinen tulkinta näkemästämme geologisesta muodostumasta. Luonnokseen merkittiin näkyvä rakenteissa mm. näkyvät kerrokset, mahdolliset siirrokset ja arvio kivilajista. Jalkapallokenttä toimi hyvänä mittakaavana piirustukselle. Harjoituksen tarkoitus oli korostaa sitä, miten olennainen työkalu käsin piirretyt luonnokset geologisista rakenteista ovat. Niissä on mahdollista korostaa ja tuoda esiin asioita, mikä ei normaaleis sa valokuvissa ole mahdollista, tai ainakaan yhtä helppoa. Kuva 21: Tämä piti piirtää. Edustalla potkupallokenttä mittakaavana. Kuvaamataiteellisen ohjelmanumeron jälkeen oli loppupäivä vapaata ja kaupunkiin saisi tutustua omaan tahtiin. Suurella osalla iltaohjelma sisälsi tutustumista paikallisiin ravintoloihin ja islantilaiseen ruoka- ja juomakulttuuriin. Heimaeyn asukkaille urheilu ja erilaiset liikunnalliset harrasteet ovat tärkeitä. Tämä näkyy varsin aktiivisena jalkapallo-harrastuksena. Saarella on myös oma golf-kenttä, sekä kylpylä ja liikuntahalli. Sataman lähellä olevalla kallionjyrkänteellä (Skiphellar) on mahdollisuus kokeilla perinteistä islantilaista urheilulajia, josta käytetään nimitystä Sprangan. Kyseessä on eräänlainen miniatyyriversio kalliokiipeilystä, jossa tarkoituksena on kiivetä ylös miltei pystysuoraa kallionseinämää käyttämällä hyväkseen seinämään kiinnitettyjä köysiä. Osa kokeilikin kyseistä lajia, mutta selkeästi laji vaatii jonkinlaista itsesuojeluvaiston puuttumista tai spartalaiseen elämäntyyliin tottumista, sen verran hasardilta kyseinen laji vaikutti näin normaalin ihmisen näkökulmasta. 27

28 Mikäli on tottunut aterioimaan hieman myöhemmin illalla, tai sitten kaipaa jonkinlaista pientä yöpalaa, saattaa Heimaeyn saarella olla vaikeaa löytää avoinna olevaa supermarkettia. Siis jos haluaa tehdä itse ruokansa, eikä tukea paikallisia ravitsemusliikkeitä. Yleinen kauppojen sulkemisaika arkenakin on seitsemältä illalla, joten auki olevaa markettia joutuu todenteolla metsästämään. Onneksi Heimaeylta löytyy ainakin yksi kello 22 asti auki olevan supermarketti, vaikka sen löytämiseksi saattaakin joutua kiertämään puoli kaupunkia (kuten allekirjoittanut). Ville Kallio 28

29 11. TIISTAI PALUU REYKJAVIKIIN Tiistaipäivän aamu oli säältään pilvinen ja tihkusateinen, joten ei mitään uutta Islannin säähän tottuneelle. Tälle päivälle oli tiedossa pitkiä bussissa istumissessioita ja kenties muutama pysähdys matkalla. Suunnitelma oli ajaa takaisin Reykjavikiin ja majoittua samaan city-hostelliin, jossa olimme olleet ekskursion ensimmäisen yön. Varsin monipuolisen ja maittavan hotelliaamiaisen jälkeen suuntana oli Heimaeyn satama ja nousu Herjölvur - alukseen, millä paria päivää aiemmin olimme saarelle saapuneet. Matka takasin Islannin pääsaarelle oli nyt leppoisampi, sillä Atlantti oli suhteellisen rauhallinen, ja ainoastaan tasaiset, matalat mainingit keinuttivat alusta. Tällä kertaa myös ehti hieman nauttia merimaisemista ja luoda viimeisen silmäyksen taakse jääviin Vestmannasaariin. Paluumatkalla huomasimme saaren takana olleen valtameriristeilijän ankkurissa. Risteilijältä laskettiin pelastusveneitä vesille, joita näkyikin olevan pitkä jono menossa kohti Heimaeyta. Mitään hätää ei kuitenkaan näyttänyt olevan, vaan valtamerialus oli syväykseltään niin suuri, ettei päässyt satamaan saakka. Tämän vuoksi matkustajat jouduttiin ilmeisimmin kuljettamaan maihin pelastusveneillä. Landeyjahöfnin satamaan päästyämme jatkoimme matkaa bussilla takaisin kohti länttä. Sää oli selkeästi muuttumassa huonompaan suuntaa ja vettä tihkutti tasaiseen tahtiin. Iltapäiväksi oli luvassa myrskyä Reykjavikin alueelle. Teimme alkumatkasta muutamia pieniä pysähdyksiä valokuvien ottoa varten. Kuva 22: Etelä-Islanti on topografialtaan varsin alavaa Thorsmörk vehreä laakso tulivuoren varjossa Matkalla Reykjavikia kohti poikkesimme Thorsmörkin laaksossa, joka sijaitsee Eyjafjallajökulin takana (koillispuolella), lähellä Mtyrdalsjökulin jäätikköä. Laakso oli hieman vaikeasti saavutettavissa, koska tie sinne sijaitsee hyvin kivikkoisella alankoalueella ja sitä katkovat monet jäätikköjoet. Ilman neliveto-ajoneuvoa sinne ei siis ole mitään asiaa. Ympäristö muuttuu kuitenkin melko paljon perille päästyä. Maisemaa hallitsevat taustalla kohoavat vuoret ja niiden väliset laaksojäätiköt, joilta alkunsa saavat laaksoa rajaavat kolme jokea: Krossa, Thronga ja 29

30 Markarfljo. Laakso on poikkeuksellisen rehevä Islannin mittakaavassa ja ilmasto on lämpimämpi kuin Islannin etelärannikolla keskimäärin. Islannin karuun ja kivikkoiseen maisemaan tottuneelle Thorsmörk on mukavan erilainen. Koivumetsää (pieniä visakoivuja), pensaita ja runsasti sammaleikkoa. Thorsmörkistä on mahdollisuus patikoida Eyjafjallajökulille, jonne ei kuitenkaan mm. huonon sään vuoksi tällä kertaa menty. Laaksossa oli kuitenkin mukava viettää lounastaukoa ja nähdä hieman vehreämpiäkin kohteita. Laaksossa virtaavien jäätikköjokien yli on rakennettu liikutettavia siltaviritelmiä helpottamaan jokien ylityksiäreilun tunnin pysähdyksen jälkeen oli aika taas jatkaa matkaa kohti Reykjavikia. Vesisade oli pikku hiljaa yltynyt ja nyt olikin tarkoitus ajella suoraan takaisin länsirannikolle, koska ulko-olosuhteet alkoivat käydä hieman liian epämukaviksi. Kuva 23: Thorsmörkin laaksoa. Yllättävän vihreää Islannin mittakaavalla Reykjavikiin Reykjavikissa oli myrsky. Bussin ikkunasta näkyvyys ulos oli todella huono, sillä raju mereltä käyvä tuuli piiskasi taivaalta tulevaa vettä vaakasuoraan. Oli onnea matkassa, että suurimman osan ekskursiosta olimme saaneet poutaisesta ja jopa aurinkoisesta säästä. Viimeisenä kohteenamme tiistaina poikkesimme Reykjavikin kaupungintalolla, jossa oli mahdollisuus tutustua topografiseen 3D-malliin Islannin saaresta. Pienoismalli on pinta-alaltaan 76 m2 ja se koostuu 57 1,35m 2 kokoisesta palasta. Palat koostuvat ohuista paperikerroksista, jotka on liimattu yhteen puisen pohjalevyn päälle. Mallin 30

31 rakentaminen vei yli 4 vuotta ja sen parissa työskenteli 4 henkilöä. Pienoismallin mittakaava on horisontaalisuunnassa 1:50000 ja vertikaalisuunnassa 1: Ville Kallio Kuva 24: Islannin 3D-malli 31

32 12. KESKIVIIKKO REYKJANESIN NIEMIMAA, AMERIIKAN RAJALLA Reykjanes on niemimaa Lounais-Islannissa lähellä pääkaupunkia Reykjavikia. Suuntasimme Reykjanesin siirrokselle katsomaan tyynylaavoja ja tarkastelemaan laattojen rajakohtaa Mid Point siirrosvyöhykkeelle, joka on osa Pohjois-Atlantin siirrosta. Kaksi mannerta, Pohjois-Amerikka ja Euraasian manner, olisivat erään teorian mukaan tavanneet tässä saumassa. Mid Pointilta jatkoimme matkaa rannikolle pohtimaan Reykjanesin niemimaan purkausten ja laavavirtauksen kulkua sekä selvittämään niiden aiheuttamia muodostumia. Lopuksi suuntasimme Seltuniin Krysuvikiin katselemaan vulkaaniperäisiä mutakuoppia ja niiden geologiaa Reykjanes-siirros ja hieman laattatektoniikkaa Mannerlaattaliikuntateorian mukaan Maan kuori koostuu seitsemästä suuresta laatasta ja useammasta pienemmästä laatasta. Satunnaisesta liikehdinnästä laattojen reunat liikkuvat yhdessä ja ajautuvat yhteen. Törmättyään toisiinsa ne aiheuttavat maanjäristyksiä, vuoria, vulkaanisia purkauksia ja massiivisia railoja. Laattojen törmäysvyöhykkeellä valtamerillä vuoristot nousevat jopa metriä korkeiksi ja muutamissa paikoissa vuoristojen nousut merenpohjasta katsottuna saattoivat yltää jopa metriin. Kuva 25: Euraasia vasemmalla, Amerikka oikealla Mannerlaatat erkanevat toisistaan keskimäärin kaksi senttimetriä vuodessa. Laattojen saumakohdassa on todennäköisesti virrannut sulasta kiviaineksesta koostunut joki, joka kiinteytyi laavaksi saavuttaessaan maan pinnan, samaan aikaan muodostui laattojen välisiin kuiluihin railoja ja rakoja, johon kohdistui massiivista horisontaalisen ja 32

33 vertikaalisen voiman vaikutusta. Jatkuvasta siirrosten liikkeistä jotka mahdollisesti kestivät muutamista vuosista kymmeniin vuosiin, aiheutui maanjäristyksiä ja vulkaanisia purkauksia. Liikehdinnän hiljentyessä monet laavakentät muodostuivat Reykjanessiirroksen viimeisten purkausvaiheiden yhteydessä luvun alussa. Meidän vuosisadallamme on ollut monia merenalaisia purkauksia, mutta vain yksi pieni saari nimeltään Neye muodostui vulkaanisesta tuhkasta vuonna Seuraavan talven aallot ja myrsky pyyhkäisivät Neyen mukanaan. Reykjanesin siirros on yhä aktiivista vulkaanista aluetta ja on mahdollista että maanalaiset purkaukset voivat jatkua minä hetkenä hyvänsä Vatnsfell-muodostuma Valahnukurin rannikolle saavuttuamme sään suosiessa meitä Atlantin meren rannikolla aloimme tutkimaan syöttökanavia, tyynylaavapaljastumia ja Vatnsfellin muodostuman tuffi-kooni-esiintymiä. Lapilliset tuffi -esiintymät muodostuivat merenalaisen räjähdysmäisten purkauksien yhteydessä Reykjanes Fire- periodin aikana noin vuonna Koonien sisäiset rakenteet voidaan tulkita parhaiten esimerkiksi ympyrän muotoisista tyynylaavaesiintymistä rannikkokalliolla, jossa ilmenee hyaloklastiittia rinkuloiden välissä kehämäisesti. Alempi osa vanhempaa tuffikoonia koostuu aaltomaisesta ristikkäiskerrostuneesta tuhkamuodostumasta, joka muodostui nopeista matalista aalloista. Ylempi osa lapillituffia on puolestaan karkeampaa raekokoa vaihdellen aallokkokontaktista tefrakerroksiin. Kävellessämme rannikkoa pitkin huomasimme, että toisella puolella Vatnsfelliä vanhempi kooni on ympäröity nuoremman koonin esiintymillä. Sen rakenne koostui hienorakeisesta lapilli -tuffista aallokkokulutuksen kanssa ja tefra-kerroksista. Nuorempi tuffi-kooni on huomattavasti suurempi struktuuri kuin sitä edeltänyt vastinkappale, ja stratigrafisesti oli mielenkiintoista nähdä kuinka syöttökanavat lävistivät nämä nuoremmat tuffi- koonit. Tämän pysähdyksen jälkeen jatkoimme matkaa Blue Lagoonille ja sieltä Krysuvikin alueelle katsomaan Grǽnavatn kraateria Siniseltä laguunilta mutakuoppiin Päästyämme Blue Lagoonin kylpylälle emme kuitenkaan menneet sisään kylpemään muiden turistien kanssa, vaikka pienoinen houkutus olikin. Piipahdimme vain syömässä eväitä ja tutustuimme hieman tähän tunnettuun turisteja puoleensavetävään sinivetiseen kylpylälaguuniin. Pienen huilauksen jälkeen jatkoimme bussikyydillä Krysuvikin alueelle kohti kraateria, matkalla jo huomasi tienvarsissa vulkaanisen toiminnan merkkejä maanpinnassa olevista kivistä ja aukioilla oli useita tefra- muodostumia. 33

34 Kuva 26: Blue Lagoon Grǽnavatn- maari on n.300 mteriä halkaisijaltaan ja 44 metriä syvä. Maarin sisäpuolisen seinän stratigrafia indikoi, että purkaus alkoi räjähdysmäisesti vapauttaen tefraa ja alueellisen kiven palasia. Maari on tunnettu alueen oliviini-gabbro-ksenoliiteistä, niiden ilmeneminen tefra-muodostumissa vihjaa, että kyseessä olisi syväperäinen räjähdys, ehkäpä 2-3 kilometrin syvyinen. Kraaterilta jatkoimme matkaa Krysuvikin rikkiyhdisteitä vapauttaville mutakuopille. Seltun Krysuvikin kiehuvat mutakuopat ja kaasuonkalot kiilsivät keltaisina, punaisina, vihreinä ja siniharmaina, tämä värienkirjo kaasumaisineen ominaisuuksineen oli mielenkiintoinen näky jota ei kaikkialla koe. Huokoskivikerroksen lävistämät mutakuoppien ja kuumien lähteiden kanavat ja kaasuonkalot ylettyvät n. 1200º C magmasäiliön tuntumaan ja lämpiävät magmakammiosta tulevan lämmön avulla. Päivä ja koko ekskursion virallinen osuus alkoi olla pulkassa ja viimein oli aika palata hostellille ja valmistautumaan illanviettoon islantilaisten kanssaopiskelijoiden kanssa. Kierrätimme hattua jolla keräsimme loistavalle kuskillemme runsaan tipin, taisi hänelle vielä hyvästien yhteydessä yksi likööripullokin sujahtaa. 34

35 12.4 Grande finale in Reykjavik Hostellille palattuamme osa alkoi valmistelemaan esitelmää Oulun yliopistosta tulevaa iltaa varten. Iltaa oli tarkoitus viettää Reykjavikin yliopistolla islantilaisten geologian opiskelijoiden kanssa. Paikallinen julkinen liikenne toimi yllättävänkin hyvin Reykjavikissa ja päästyämme juhlapaikalle istuimme luentosaliin kuuntelemaan esitystä islantilaisten geologian opiskelijoiden toiminnasta virvokkeiden kera. Kuten arvata saattaa islantilaisten opiskelijoiden toimintatavat ja järjestöt toimivat hieman eri tavalla kuin meillä kotimaassa, esimerkiksi he saavat sponsoreita enemmän jopa kenttäkursseille. Suomalaisten opiskelijoiden puolesta sanoisin illan menneen yllättävän nopeasti ja vaivattomasti, tosin islantilaisia kollegoitamme ei paljon juhlimassa nähty, ehkä arki ja askareet oli syynä siihen. Kuva 27: Reykjavikin "kirkonkylää" vesitornista kuvattuna Juhlat oli juhlittu ja oli aika palata kotiin. Osa, itseni mukaanlukien, jäi tutustumaan Reykjavikiin vielä yhdeksi päiväksi ja katsomaan mitä tämä pohjoismainen kulttuuri voisi vielä tarjota. Kokopäiväisen kaupunkikierroksen jälkeen osa opiskelijoista kävi hostellin lähellä olevassa kylpylässä Laugardalslaugissa rentoutumassa. Kylpylä oli ehdottomasti hintansa väärti, mutta kaikki hauskuus loppuu aikanaan ja illan tullessa oli aika palata hostellin kautta lentokentälle ja valmistautua kotiin paluuseen. Oli siis aika jättää hyvästit tälle erikoiselle saarivaltiolle, jonka värikäs geologia ja erikoinen kulttuuri jäivät varmasti mieleen tällä ekskursiolla. Joni Suvanto 35

36 Kuva 28: Ekskursiolle osallistujat. 36

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle

Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle 4.-7.7.2016 Matkalle lähdettiin bussilla maanantaiaamuna 4.7. kahdeksan aikoihin, Tervolan jälkeen jo tutuksi tullut reitti itäpuolen tielle ja Lautiosaaren

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Hotelli Seashells Resort**** Qawra Coast Road, Qawra, SPB 1902, Malta

Hotelli Seashells Resort**** Qawra Coast Road, Qawra, SPB 1902, Malta Kevätretki Maltalle 23 27.4.2017 Matkalla nähdään pääsaaren lisäksi Gozon vihreämpää luontoa ja tutustutaan monipuolisesti historiaan ja nähtävyyksiin. Saaren etelä-osan retkellä nähdään mm. Zurrieq laakso

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

SM Kuvagalleria /21

SM Kuvagalleria /21 www.saunamafia.fi 6.6.2011 1/21 Linja-autossa on tunnelmaa. Shakkia pelaa Lars! Rantagrillikin löytyi. Erik ja Larissa matkalla mukana. Välillä väsyttää.. Ensimmäinen majapaikkamme Fregat-leirintäalueella.

Lisätiedot

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visbyn risteily Silja Europalla Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visby on kaupunki ja maineensa veroinen. Täällä kävijän hurmaavat sen matalat, ruusuihin peittyvät talot, sen korkeat tornit, varjoisat

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Alppilan lukio on järjestänyt yhdessä Espoonlahden ja Kauhavan lukioiden sekä Europaschule Langerwehen kanssa yhdessä Opetushallituksen osin tukeman kurssin

Lisätiedot

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Lähdimme Essin kanssa sunnuntai aamuna 27.3 kohti länsisatamaa, josta suuntasimme laivalla kohti Tallinnaa.

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior 31.1.-6.2.2016 Latvia M13a ja 14a ryhmät, opettajat Arja Mäkinen ja Merja Räihä suuntasivat junalla kohti Tikkurilaa sunnuntaina. Lensimme ensin Riikaan ja

Lisätiedot

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti Aihe 3 4. luokkien elämyspäivä Rantokankaalla Tavoitteet edistää ryhmäytymistä yhteistoiminnallisilla aktiviteeteilla luontoelämysten kokeminen Kohderyhmä ja koko 9 10-vuotiaat oppilaat, 36 lasta ja neljä

Lisätiedot

GRAN CANARIA

GRAN CANARIA GRAN CANARIA 26.9.-3.10.2016 VUORISTOSSA, ROGUE NUBLO Lähdimme kohti vuoristoa lyhintä reittiä eli Arguineguinista tietä numero GC-505 osin siksi, että jo kaupungin keskustassa osoitettiin nähtävyys nimeltä

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Bangkok Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle

Bangkok Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle Bangkok 2.-6.2.2015 Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle Vajaan puolen kilometrin päässä hotellistamme oli venelaituri, jossa kaikki jokilaivat pysähtyivät. Olimme hokanneet, että klo 9.30 alkaen siitä lähtisi

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia Selkokartat ohjoismaat ja Baltia Selkokartat - ohjoismaat ja Baltia Tekijä:... Tuija iili-jokinen Kuvitus:...Jussi Koskela Asiantuntijakonsultointi:...Ilkka skola Taitto ja kansikuva:...jussi Koskela Kustantaja:...Valteri-koulu

Lisätiedot

TAJ MAHAL PORUKKAKUVA

TAJ MAHAL PORUKKAKUVA 1 Kuva: Markus Keskitalo TAJ MAHAL PORUKKAKUVA Reissuporukka Taj Mahalilla 26.1.2010: Markus, Vinod, Ville, Harri, Seppo, Marja, Jouni ja Saana 2 Intian lyhyt oppimäärä Valtiomuoto: tasavalta Pääkaupunki:

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

Maanantai 25.7 Terveyskeskussairaala /dementiaosasto

Maanantai 25.7 Terveyskeskussairaala /dementiaosasto Maanantai 25.7 Terveyskeskussairaala /dementiaosasto Viikon alkajaisiksi suuntasimme Moisioon, terveyskeskussairaalan dementiaosastolle. Kyseisellä osastolla olimme olleetkin jo aikaisemmin, joten matkaan

Lisätiedot

Piste 1. Kävelijä jättää ajoneuvonsa vanhan muurin viereen. Jotakin hyvin arvokasta on paketoitu.

Piste 1. Kävelijä jättää ajoneuvonsa vanhan muurin viereen. Jotakin hyvin arvokasta on paketoitu. Piste 1. Kävelijä jättää ajoneuvonsa vanhan muurin viereen. Jotakin hyvin arvokasta on paketoitu. Kävelijä oikaisee paketoidun rakennuksen ohi vastapäisen muurin portille. Ripille kävellessään hän repäisi

Lisätiedot

Nautiskelijoiden viikonloppu Virroilla syyskuuta 2012

Nautiskelijoiden viikonloppu Virroilla syyskuuta 2012 Nautiskelijoiden viikonloppu Virroilla 21.-23. syyskuuta 2012 Aurinkoisena perjantai-iltana linja-autolastillinen nautiskelijoita starttasi Järvenpäästä tasan klo 17.00. Perillä Lomasaari Marttisessa olimme

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN MÖKILLE SAMMALNIEMEEN Lähde kaupungin kiireestä Sammalniemen luontoon viettämään unohtumaton loma! Raision Seudun Lasten Tuen mökki on avoinna ympärivuoden, mökki sijaitsee Juupajoella Sammalniemen leirikeskuksen

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

Kenguru 2006 sivu 1 Cadet-ratkaisut

Kenguru 2006 sivu 1 Cadet-ratkaisut Kenguru 2006 sivu 1 3 pistettä 1. Kenguru astuu sisään sokkeloon. Se saa käydä vain kolmion muotoisissa huoneissa. Mistä se pääsee ulos? A) a B) b C) c D) d E) e 2. Kengurukilpailu on pidetty Euroopassa

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 620,7 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin

Lisätiedot

Navigointi/suunnistus

Navigointi/suunnistus Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet

Lisätiedot

Kanada 2015. Gea Schumann Merkonomi

Kanada 2015. Gea Schumann Merkonomi 1 Kanada 2015 Gea Schumann Merkonomi 2 Perustietoa Lähdin 31.12 kuukauden kestävälle matkalle Kanadaan. Olimme osallisena FinAl 2.0 projektissa ja pääsimme mukaan muutamiin isoihinkin tehtäviin. Majoituksena

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! SAUNASEURA 12.7.2016 1/20 SM KEVÄTRETKI VLAD TEPESIN ELI KREIVI DRACULAN MAISEMIIN Saunaseura SaunaMafia ry:n ja Pykeijän Ystävät - Bugøynes Venner ry:n sekä usean muun yhdistyksen edustajat yhteisellä

Lisätiedot

Beat 1 Rostad ja Sanden

Beat 1 Rostad ja Sanden Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on

Lisätiedot

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä 14 Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä 15 KOLARI 31 HANNUKAINEN 3 Kartta: 2714 10 x: 7495 17 y: 2498 95 z: 170 p: 7498 32 i: 3371 05 Kotivuori H 1988 inventointi Löydöt: Km 25311:5, palanutta luuta.

Lisätiedot

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta Art. Nr. 22421 Move & Twist Iloinen toimintapeli, jossa pienet leppäkertut yrittävät kiivetä kukan vartta pitkin ylös päästäkseen kauniin kukan luo. Tehtävästä suoriutumiseen leppäkertut tarvitsevat kuitenkin

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Kertomus Porvoon kaupungin Kerkkoon kylässä suoritetusta muinaisjäännöskohteen inventoinnista keskiviikkona 17. toukokuuta 2005.

Kertomus Porvoon kaupungin Kerkkoon kylässä suoritetusta muinaisjäännöskohteen inventoinnista keskiviikkona 17. toukokuuta 2005. M 1 Kertomus Porvoon kaupungin Kerkkoon kylässä suoritetusta muinaisjäännöskohteen inventoinnista keskiviikkona 17. toukokuuta 2005. ~~~ ehtiin Kerkkoon kyläyhdistyksen toimesta ja se liittyy osaprojektina

Lisätiedot

Kenguru 2011 Junior (lukion 1. vuosi)

Kenguru 2011 Junior (lukion 1. vuosi) sivu 1 / 8 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

GEOS 1. Piirto-ohjeita GIMPkuvankäsittelyohjelmalle

GEOS 1. Piirto-ohjeita GIMPkuvankäsittelyohjelmalle GEOS 1 Piirto-ohjeita GIMPkuvankäsittelyohjelmalle GIMP-kuvankäsittelyohjelma on ladattavissa ilmaiseksi osoitteessa: https://www.gimp.org/ Tässä ohjeessa on käytetty GIMP 2.8.16 versiota. Tarvittaessa

Lisätiedot

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla Historiallinen päivä Käräjäkalliolla 26.5.2012 Käräjäkallio Puruvedellä on historiallisesti tärkeä monien rajojen kiinnekohtana ainakin 1500luvulta, mahdollisesti jo vuodesta 1323 lähtien. Siitä on muodostunut

Lisätiedot

Maankohoaminen saaristossa

Maankohoaminen saaristossa Maankohoaminen saaristossa KALVOSARJA 4 1) Ylempi ilmakuva esittää rantaviivaa 1940 luvun loppupuolelta läheltä Siiponjoen suistoa. Maankohoaminen ja joen mereen kuljettama irtain maaaines siirtää rantaviivaa

Lisätiedot

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden Mistä alus lähtee? Lindenin kotisatama on Halkolaituri Pohjoisrannassa. Mikä on ryhmän maksimikoko Lindenillä? Lindenillä voimme ottaa kyytiin

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Cadets Sivu 1

Cadets Sivu 1 Cadets 2004 - Sivu 1 3 pistettä 1/ Laske 2004 4 200 A 400800 B 400000 C 1204 1200 E 2804 2/ Tasasivuista kolmiota AC kierretään vastapäivään pisteen A ympäri. Kuinka monta astetta sitä on kierrettävä kunnes

Lisätiedot

Vaihtoraportti lukuvuosi 2010-2011. Bond University KTA

Vaihtoraportti lukuvuosi 2010-2011. Bond University KTA Vaihtoraportti lukuvuosi 2010-2011 Bond University KTA Henkilötiedot Koulutusohjelma: Kiinteistötalous Vaihtoyliopisto: Bond University Sijainti: Gold Coast, Queensland, Australia Ajankohta: 1.9.2010 30.4.2011

Lisätiedot

Guyanas Ranskan Guyana, Guyana, Surinam

Guyanas Ranskan Guyana, Guyana, Surinam Guyanas Ranskan Guyana, Guyana, Surinam 15.11-29.11.2014 Tässä se vihdoin tulee! Matkaohjelma, jonka valmistuminen kesti kauemmin kuin talon rakentaminen. Guyanas on pioneerimatka Etelä-Amerikkaan, poluille,

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Osallistuin luennoille, n=16

Osallistuin luennoille, n=16 Ohjelmointi, C# & Jypeli, kevät Antti-Jussi Lakanen, Tero Jäntti, Tomi Karppinen Kurssin loppupalautekysely, vastaajaa Osallistuin luennoille, n= En juuri lainkaan Noin puoleen Jokaiselle tai lähes jokaiselle

Lisätiedot

GRAN CANARIA

GRAN CANARIA GRAN CANARIA 26.9.-3.10.2016 POHJOISRANNIKKO Toinen vähän pidempi saarikierroksemme suuntautui pohjoisrannikolle reittiä Las Palmas Moya - Santa Maria de Guia Playa de las Nieves. Monta mielenkiintoista

Lisätiedot

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA RAJAKIIRI OY Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet VE1: 22 x V126 x HH137 VE2: 39 x V126 x HH137 VE3: 36 x V126 x HH137 Yhteismallinnukset

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Jouko Parviainen JOSEK Oy

Jouko Parviainen JOSEK Oy Geomatkailua Islannissa Il Jouko Parviainen JOSEK Oy Geomatkailua Islannissa 1. Lännen ja idän välissä 2. Elämää Islannissa 3. Islannin matkailu 4. Nuori maa 5. Katla geopark Lännen ja idän välissä Islanti

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Dno 7/420/2015 Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Heidi Pettersson, Kimmo Kahma ja Ulpu Leijala 2015 Ilmatieteen laitos (Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki) PL 503, 00101 Helsinki puh: +358 29 5391000

Lisätiedot

ENSIMMÄINEN PÄIVÄ ( )

ENSIMMÄINEN PÄIVÄ ( ) MUSTIKKARETKI 2010 ENSIMMÄINEN PÄIVÄ (26.7. 2010) Klo 8 9 Tapaamme Eskimomajalla Pakataan tavarat ja kajakit autoihin Klo 10 Lähdemme ajamaan kohti Anttolaa Matka 273 km Matkalla syödään lounas myöhemmin

Lisätiedot

IL~-t~ Marita Kykyri tutkija/arkeologia Kymenlaakson maakuntamuseo MUISTIO. KOTKA, Mussalo, Hevossalmi I r /. Kalastuslaitteen tarkastus 15.9.

IL~-t~ Marita Kykyri tutkija/arkeologia Kymenlaakson maakuntamuseo MUISTIO. KOTKA, Mussalo, Hevossalmi I r /. Kalastuslaitteen tarkastus 15.9. MUISTIO KOTKA, Mussalo, Hevossalmi I r /. Kalastuslaitteen tarkastus 15.9. 2003 '. Leo Hanski (Hanskintie 8, 48310 Kotka) otti yhteyttä allekirjoittaneeseen 19.5. 2003 koskien mahdollista liistekatiskaa,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot