Ajankohtaista liikennejärjestelmässä

Transkriptio

1 Ajankohtaista liikennejärjestelmässä Pääjohtaja Juhani Tervala

2 Liikennevirasto Eli entiset TIEH+RHK+osa MKL, on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kehittämisestä Henkilöstöä liikennejärjestelmän suunnittelussa noin 1100 eli Liikennevirastossa yli 600 ja yhdeksässä ELY -keskuksessa noin 500 asiantuntijaa. edistää toiminnallaan liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta sekä alueiden tasapainoista ja kestävää kehitystä ostaa väylänpidon-, suunnittelu-, maanmittaus- ja muita palveluita vuosittain noin 1,6 miljardilla eurolla. työllistää palveluja ostamalla vuosittain noin henkilöä.

3 Liikennejärjestelmän tekemisen ABC A. Priorisointi, priorisointi ja priorisointi Selonteko ja jatkoselvitykset k t linjaavat Palvelutasojen määrittely Liikenneverkkojen luokittelu mm. runkoverkot B. Suunnittelu keskiössä Panostetaan enemmän Monipuolinen esisuunnittelu ja enemmän vaihtoehtoja Huomio tavoiteasetantaan, suunnitteluperusteisiin ja hankepäätöksiin Vuoropuhelu, eri toimijoiden suunnitteluprosessien yhtäaikaisuus C. Uudet toteuttamismallit Kunnossapito ja alueurakat Liikenneverkon kehittämishankkeissa, mm. allianssi Yhteisrahoitus lisääntyy win-win

4 Liikenteen muutostuulia Keskittymiskehitys jatkuu elinkeinoissa, asumisessa, maankäytössä ja aluerakenteessa Maankäyttöä ja liikennettä suunniteltava entistä enemmän yhteistyössä Kaivannaisteollisuus i muutoksessa Hyvin kuljetusintensiivistä tuotteet, prosessimateriaalit Uusia esiintymiä arvioidaan, jalostusprosessit ovat kehittyneet t Venäjä naapurina Ainut iso kasvava markkina-alue Euroopassa WTO-jäsenyys, transito, matkailu Sama raideleveys Edelleenkin merenkulun toimintaedellytykset i t t t elinehto Eniten kuljetussuoritetta 37 Mrd. tnkm/ v Jäänmurtajat Satamaverkoston tehokkuus

5 Muutoksia kansalaisten liikkumisessa Matkaluku noin 3 matkaa/ hlö/ vrk Matkasuorite noin 41 km/ hlö/ vrk Kokonaismatka-aika 65 min/ hlö/ vrk Pienentynyt noin 5 min, eli suomalaiset käyttävät aiempaa nopeampia kulkutapoja Suomalaisten jalankulku- ja pyöräilysuoritteet laskeneet, lyhyiden henkilöautomatkojen kasvu Ilmasto- ja kansanterveysnäkökulmasta ongelma Nuorten itsenäinen liikkuminen mopolla ja mopoautolla on selvästi kasvanut. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta riskitekijä Kaikkein pisimpien matkojen määrä on kasvanut. Ulkomaanmatkojen määrä on kasvanut jopa noin 20%. Suoritteet kasvavat > päästöt lisääntyvät Ostos- ja asiointimatkat ovat lisääntyneet Yhdyskuntarakenne ja arkiympäristön toimivuus keskeistä

6 Liikenneturvallisuus tieliikenteessä entistä haasteellisempaa Vuonna 2011 tieliikenteessä kuoli 292, loukkaantui 7919 henkilöä 20 tieliikennekuolemaa k l enemmän kuin edellisvuonna Tieliikenteessä kuolleiden määrä suhteessa maan asukaslukuun Suomi on pudonnut EU-maiden keskikastiin Keskeisimmät onnettomuustyypit Kuolemaan johtaneet: Maanteillä kohtaaminen ja suistuminen Taajamien henkilövahinko-onnettomuudet: onnettomuudet: mopo-, polkupyörä- ja jalankulkuonnettomuudet erilaisissa risteämistilanteissa Tärkeimmät toimenpiteet: Tieliikenteen automaattinen valvonta Kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen keskikaideratkaisuilla Taajamissa liittymä- ja suojatieratkaisut, turvalliset ajonopeudet

7 Liikenneverkot ja niillä tehtävät suoritteet Väyläverkon pituus Maantiet km, josta ydinverkkoa n km Rautatiet 5944 km, josta ydinverkkoa n km Vesiväylät km, josta ydinverkkoa n km Kuljetussuorite [ Mrd tonnia] Henkilöliikenne [ Mrd henkilökilometriä]

8 Perusväylänpidon sisältö (1010 miljoonaa / v) [ M / v ] Peruskunnossapito Tieverkolla Rataverkolla Vesiteillä 380 M Ylläpito Tieverkolla Rataverkolla Vesiteillä 300 M Parantaminen Tieverkolla Rataverkolla Vesiteillä Liikenteen suunnittelu 150 M Liikennepalvelut Liikenteen hallinta ja ohjaus, tieverkko Liikenteen hallinta ja ohjaus, rataverkko Liikenteen hallinta ja ohjaus, vesiteillä Jäänmurtopalvelut Maantielauttaliikenne Merikartoitus 180 M

9 Arjen toimivuudella edellytyksiä hyvinvoinnille Toimivuus suurimmilla ja kasvavilla kaupunkiseuduilla painopisteeksi Joukkoliikenteestä helppokäyttöinen ja yhtenäinen palvelukokonaisuus Kaukoliikenteen peruspalvelutaso varmistetaan Julkisin varoin järjestettävät henkilökuljetukset toteutetaan hallinnonalojen yhteistyönä

10 Linja-autoliikenteen autoliikenteen järjestämismallit Toimivaltainen viranomainen tekee ratkaisun Palvelutaso syntyy Palvelutaso ei synny markkinaehtoisesti, markkinaehtoisesti, julkista tukea ei tarvita tarvitaan julkista tukea Markkinaehtoinen malli Palvelusopimusasetuksen mukaisesti järjestetty liikenne (PSA) Reittiliikenneluvat Joukkoliikennelain mukaisesti Yleinen sääntö LVM:n päätös Työryhmän suositusten pohjalta Oma tuotanto Tilaaja-tuottajasopimus Hankintalain mukainen hankinta ja kilpailutus (bruttomalli) PSAn/jl-lain mukainen hankinta ja kilpailutus (käyttöoikeus -sopimus)

11 Liikennepoliittinen selonteko

12 Liikennepoliittinen selonteko Liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä ohjasi valmistelua, pj. liikenneministeri Merja Kyllönen Valmistelu ajalla 9/2011-3/2012, erillisselvityksenä: logistinen työryhmä ja rahoitustyöryhmä Annettiin eduskunnalle huhtikuussa 2012, valiokuntalausunnot ja käsittely ennen kesälomia 2012 Raportti noin 70 sivua, sisältää 54 linjausta, hallituskauden hankkeet ja 10- vuotishankeohjelman Samanaikaisesti käynnissä: Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma, rautateitten henkilöliikenteen kilpailutus, kaivostoiminnan kuljetustarpeet, oikeudenmukainen hinnoittelu, merenkulun tuet, merenkurkun liikenne, tulevaisuuden käyttövoimat

13 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset linjaukset Keskeisen väyläverkon kunto Liikenne- verkkojen luokittelu 10 v investointiohjelma Päivittäinen liikennöitävyys Logistiikan kilpailukyky Painopisteen siirto Tasokorotus Yhtenäinen palvelukokonaisuus joukkoliikenteessä Vero- ja maksu- politiikka Turvallisuus- kulttuuri Poikkihallin- nollinen yhteistyö MAL-aiesopimukset Julkiset henkilökuljetukset Raideliikenne kaupunkiseuduilla

14 Rahoitus palvelutason pohjana Painopisteen siirto väyläinvestoinneista 100 M /v liikenneverkon pieniin investointeihin ja ylläpitoon, onnistuu vuodesta 2016 alkaen Hallituskaudella aloitetaan hankkeita 1,3 Mrd. :n edestä 10-vuotinen kehittämisohjelma, jossa sitouduttu kolmeen keskeiseen ratahankkeeseen, muilta osin lista ohjaa suunnittelua Joukkoliikenteessä säilyy nykyinen rahoitustaso, kohdennetaan kaupunkiseuduilleki ill Varmistetaan keskeisen väyläverkon kunto ja koko verkon päivittäinen liikennöitävyys, alemman verkon kunto joustaa rahoituksen mukaan Hallitusohjelmaneuvotteluissa tulee jatkossa sopia liikennehankkeiden rahoitustaso/v, aloitusrahat ja eräät isot käynnistettävät hankkeet ja kustannustason nousun kompensoiva tasokorotus hallituskausien taitteessa (perusväylänpito, joukkoliikenne) Infra Oy ehkä pilottina Esikunta

15 Liikenneverkon rahoitus (M ) Perusväylänpidon vuositason rahoitus noin 1 Mrd /v Hallituskaudella aloitetaan 19 uutta liikenneverkon kehittämishanketta, joiden kustannukset noin 1,3 Mrd.. E18 Hamina - Vaalimaa sitouduttu aiemmin. Vuosina sitoudutaan kolmen kärkihankkeen toteutukseen (yht. 1,3 Mrd ), muiden kohteiden osalta ohjelma ohjaa suunnittelua Pisara-rata, Helsinki (750 M ) Helsinki-Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 2.vaihe (200 M ) Imatra-Luumäki kaksoisraide ja yhteyden parantaminen Imatralta Venäjän rajalle (380 M ) Valtion avustus Länsimetroon Tilaa uusille hankkeille vuoden 2015 jälkeen Uusi investointiohjelma 1,3 mrd (aloitus ) Käynnissä olevat ja päätetyt kehittämisinvestoinnit Pienet palvelutasoa parantavat investoinnit Perusväylänpito Esikunta

16 Liikennehankkeet hallituskaudella Hallituskaudella aloitetaan 19 uutta hanketta, joiden kustannukset noin 1,3 Mrd.. E18 Hamina - Vaalimaa hankkeen toteutukseen Suomi on sitoutunut jo aikaisemmin. Uusien hankkeiden aloitusraha vuonna 2014 tasolla 42 M ja vuonna 2015 tasolla 96 M. Uudet hankkeet ovat aloitettavissa vuosina Elinkeinopoliittisesti tärkeistä tai kaivostoimintaa palvelevista hankkeista päätetään erikseen. Ohjelmaan sisältyy myös suunnitteluhankkeena Luumäki-Imatra kaksoisraide ja yhteyden y parantaminen Imatralta Venäjän rajalle.

17 Selonteon jatkotoimia tällä hallituskaudella Kansallinen meristrategia Verojen ja maksujen kokonaistarkastelu Liikenneverkkojen luokittelu Julkisin varoin järjestettävien henkilökuljetusten yhdistäminen: selvitysmies Juhani Paajanen Joukkoliikenteen kehittämistoimet i t i t Lentoliikennestrategia

18 Ajankohtaista Varsinais-Suomessa

19 Selonteon vaikutuksia Varsinais-Suomelle MAL Turun kaupunkiseudulla Aiesopimusten i kehittäminen i pieniin joukkoliikenne-, kävely- ja pyöräilyinvestointeihin 5+5 M hallituskaudella Joukkoliikenteen suurten kaupunkien ki tuki osana aiesopimuksen i toimia i Valtion osallistuminen kaupunkiseudun raideliikenneinvestointien rahoittamiseen: kaupunkirata 50 %, metro ja kaupunkiraitiotie 30% Kaukoliikenteen palvelutason varmistaminen yli liikennemuotojen, ei liikennemuotokohtaisesti Saaristoliikenteen palvelutasosta päätös

20 Varsinais-Suomen liikennehankkeet Viime vuosina valmistuneet hankkeet: E18L Lohja-Muurla moottoritie Käynnissä olevat ja päätetyt hankkeet: Uudenkaupungin meriväylän syventämishanke Turun satamayhteys, Suikkilantie Hallituskaudella aloitettavat hankkeet: Valtatie 8 Turku-Pori Muut esillä olevat hankkeet (ei ajoitusta, ei rahoitusta): Valtatie 9 Turku-TampereTampere E18/Kantatie 40 Turun kehätie välillä Kausela-Kirismäki I vaihe