Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Osoite: Toinen linja 17, Helsinki Valokuvat: Susa Junnola (kansi) Antero Aaltonen,

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2008

2 Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Osoite: Toinen linja 17, Helsinki Valokuvat: Susa Junnola (kansi) Antero Aaltonen, Raisa Kyllikki Karjalainen, Tuija Linkola, Leena Louhivaara, Matti Matikainen, Jarkko Mikkonen, Petri Puromies Ulkoasu ja taitto: Merja Lensu

3 Vuosikertomus 2008 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisten järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden oikeuksien ja etujen hyväksi. MLL edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. Arvomme l Lapsen ja lapsuuden arvostus l Yhteisvastuu l Inhimillisyys l Suvaitsevaisuus l Ilo Päämäärämme l Lapsi on osallinen ja näkyvä yhteiskunnan jäsen. l Jokaisella lapsella on hyvä, onnellinen ja turvallinen kasvuympäristö. l Vanhemmuus ja yhteinen kasvatustyö saavat arvostusta ja tukea. l Vapaaehtoistyö, toisen auttaminen, välittäminen ja yhteisen vastuun kantaminen ovat yhteiskunnan näkyviä arvoja. l Lapsuuden tueksi vahvistuu sukupolvien ketju. Vuosikertomus 2008 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

4 Sisältö Vuodesta 2008 vuoteen Valopilkkuja laman varjossa... 7 MLL:n tehtävät ja toiminnan ydinalueet... 8 Toimintaympäristö... 9 Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen Vaikuttaminen päätöksentekoon Kansalaisjärjestöyhteistyö Viestintä Kansalaistoiminnan tuki ja järjestötyö Jäsen- ja järjestöpalvelut Neuvontapalvelut ja koulutus Järjestörakenteen kehittäminen Jäsentutkimus Auttavat puhelin- ja nettipalvelut Lasten ja nuorten puhelin ja netti Vanhempainpuhelin ja -netti Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi Ehkäisevän päihdetyön projekti Päihdekasvatuksen prosessikoulutus Lapsen turvaksi -hanke Lasten ja lapsuuden suojeleminen Finnish Internet Awareness (FIA) -hanke Finnish Internet Awareness and Safety (FIAS) -hanke Viisaasti verkossa -hanke Lasten ja nuorten osallisuus Tukioppilastoiminta Koulukiusaamisen ehkäisy ja Koulurauha-ohjelma Nuortennetti ja verkkonuorisotyö Yhdistysten nuorisotyön tukeminen Lasten ja nuorten kerhotoiminnan tuki Tuki vanhemmille Vertaisryhmien tuki Perhekahvilatoiminnan tuki Kylämummi ja -vaari -toiminta Valtakunnallinen lastenhoitotoiminta Lastenhoitotoiminta Uudellamaalla ja Kymessä Tukea vanhemmille -sivusto Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -hanke Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2008

5 Impact vanhempien verkkokouluhanke Hyvä alku koulutielle -kampanja Materiaalinen apu lapsiperheille Hyvä joulumieli -keräys EU-ruokatuki Kansainvälinen toiminta Kansainväliset verkostot Yhteistyö Euroopan unionissa European Safer School Partnership through Education for Citizenship -hanke Building Peace Together -hanke Reinforcement of Non-Formal Education and the Social Participation of Youth in Youth Centers -hanke Youth Protection Roundtable Kehitysyhteistyö Lisääntymisterveyden edistäminen Malawissa Talous ja hallinto Luottamuselimet Talous ja kiinteistöt Varainhankinta Keskustoimiston henkilöstö Säätiöt ja yhtiöt Konsernitilinpäätös Tuloslaskelma Tuotot ja kulut toiminnanaloittain Tase Nimikkorahastot Tilintarkastuskertomus Liitteet Liiton suojelijat Kunniapuheenjohtajat, kunniajäsenet Liittovaltuusto Liittohallitus 2008 Liittohallituksen asettamat toimielimet Mannerheimin Lastensuojeluliiton säätiöiden hallitukset Paikallisyhdistykset MLL:n toiminta numeroina Vuosikertomus 2008 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

6 Vuodesta 2008 vuoteen 2009 Vuoden 2008 aikana kansainvälinen taloudellinen lama laajeni koskettamaan monimuotoisesti myös suomalaista yhteiskuntaa. Uusi lama iski tilanteessa, jossa maamme perhe- ja yhteiskuntapolitiikassa keskityttiin vielä pitkälti 1990-luvun talouskriisiin kytkeytyneiden ja siitä suoranaisesti johtuneidenkin ongelmien ratkaisuihin. Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimintaa ovat aina värittäneet ajankohtaiset yhteiskunnan ongelmat: vakaviin haasteisiin on osattu hakea ja onnistuttu löytämään uusia, aikaan sopivia ratkaisumalleja ja toimintatapoja. Tulevina vuosina liiton ajamassa lapsi- ja perhepolitiikssa ja piirien ja yhdistysten vapaaehtoistoiminnassa joudutaan jälleen kerran hakemaan uusia ratkaisuja polttaviin ongelmiin. Toivoa sopii, että suomalaisen yhteiskunnan lapsi- ja perhepolitiikassa luvun talouskriisin kokemuksista on saatu hankituksi oppia, jota nyt voidaan tuloksellisesti soveltaa. Liiton taloustilanne on pysynyt tyydyttävänä. Rahaautomaattiyhdistyksen tuki ja kuntayhteistyö ovat edelleen liiton toiminnan keskeisiä tukijalkoja. Oma, pitkälti keräyksiin perustuva varainhankinta on käynyt yhä vaikeammaksi ja vaativammaksi; uudet ajat vaativat uusia ideoita ja toimintatapoja vanhojen rinnalle tai niitä korvaamaan. On selvää, että taloudellisen laman laajetessa myös liitto joutuu entistä tiukemmin pohtimaan toimintansa taloudellisia edellytyksiä. On löydettävä uusia tapoja toiminnan rahoittamiseksi tilanteessa, jossa lasten ja lapsiperheiden ongelmat ovat väistämättä lisääntymässä. Liitto on tässä mittavien haasteiden edessä. Alkukesällä 2008 pidetyssä MLL:n liittokokouksessa liiton johto osittain uudistui. Liiton järjestörakennetta ja sen mahdollisia uudistustarpeita on myös analysoitu ja pohdittu laajasti kuluneen vuoden aikana, ja tämä työ jatkuu. On syytä todeta, että liitto on sisäisesti vahva, sillä on selkeät ja määrätietoiset tavoitteet ja toiminnan perustana laaja, aktiivinen jäsenkunta ja yhdistysten ja piirien korvaamattoman arvokas verkosto. Vuoden 2008 tuloksista iloiten toivon, että jokainen Mannerheim-liiton jäsen jaksaa tulevinakin vuosina antaa arvokkaan panoksensa liiton päämäärien saavuttamiseksi. Olli Simell puheenjohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2008

7 Valopilkkuja laman varjossa Vuosi 2008 oli monella tavalla historiallinen. Työikäinen sukupolvi ei ole koskaan ennen kohdannut näin jyrkkää pudotusta taloudellisissa näkymissä. Väestötilastoissa 65 vuotta täyttäneiden määrä ylitti ensimmäisen kerran alle 15-vuotiaiden määrän. OECD:n selvityksen mukaan Suomi on rikkaiden maiden ykkönen tuloerojen kasvussa. Lapsiperheet ovat kasautuneet tulonjakotilaston köyhimpään päähän. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat yksinhuoltajaperheet, joista pienituloisuusrajan alitti peräti 32,3 %. Taloudellinen taantuma vaikuttaa vanhempiin ja heidän kauttaan lapsiin. Tutkimukset osoittavat, että taloudelliset vaikeudet lisäävät vanhempien impulsiivisuutta ja kovakouraisuutta ja vähentävät kykyä tukea lapsia. Vanhemmuuden laatu ei siis ole vakio, vaan riippuu tilanteesta ja vanhempien voimavaroista. Erityisen suuri riski on niillä vanhemmilla, joilla itsellään on ollut haavoittavia tekijöitä lapsuudessaan. He haluavat tarjota omille lapsilleen parempaa lapsuutta ja onnistuvat niin kauan kuin ympäristötekijät tukevat heidän ponnistuksiaan, mutta kasvavien paineiden alla vanhemmuus saattaa romahtaa. Onneksi on tutkimustietoa myös siitä, miten vanhempia voi tukea. Tärkein perheen ulkopuolelta tuleva tuki on vertaisryhmiin perustuvaa: muiden vanhempien antama tuki suojaa vanhemmuuden laatua vaikeissakin tilanteissa. Ja tässähän piilee MLL:n voima! MLL:n perhekahviloita oli viime vuonna 428, ja niissä käyntejä yli Vertaisryhmiä oli satoja, ja niihin osallistuttiin yli kertaa. Lapsille ja nuorille on järjestetty harrastuskerhoja, iltapäivätoimintaa, retkiä, leirejä ja leikkipuistoja. Lisäksi lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä koulutetut vapaaehtoiset vastasivat lähes soittoon ja kirjeeseen. Edelleen on niin, että suuri osa siitä työstä, joka saa tämän yhteiskunnan pyörimään, tehdään tekemisen ilosta, jonkun toisen puolesta, ilman palkkaa. Sitä kutsutaan yhteisöllisyydeksi, eikä se ole kadonnut mihinkään. Vuosi 2008 oli erityisen raskas uuden koulusurman järkytettyä suomalaisia. Miksi juuri meillä, mistä tämä johtuu, miten näitä voi estää? Keskusteluun nousivat koulukiusaaminen, nettiturvallisuus ja mediaväkivallan vaikutus nuorten mielenterveyteen. Työtä nuorten hyväksi tarvitaan lisää. On syytä etsiä myös uusia, tämän päivän kipeisiin kysymyksiin vastaavia tukimuotoja. Mediakasvatuksessa ja nuorten vertaistuessa MLL on kehityksen kärjessä. Hyviä esimerkkejä ovat tukioppilastoiminnan rinnalle kehittynyt ja Viisaasti verkossa hanke. Kun lukee vuosikertomusta, ei voi kuin ihmetellä kuinka tämä kaikki on mahdollista. Toivottavasti tällainen ihmettely ei lopu koskaan, koska ihmettelystä syntyy myös kiitollisuutta. Kiitokset kuuluvat luonnollisesti lukuisille vapaaehtoisille, luottamushenkilöille ja henkilöstöllemme. Lämpimät kiitokset myös työmme tukijoille: Raha-automaattiyhdistykselle, ministeriöille, yrityksille, yhteisöille ja yksityisille lahjoittajille, jotka tekevät kaiken tämän mahdolliseksi. Mirjam Kalland pääsihteeri Vuosikertomus 2008 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

8 MLL:n tehtävät ja toiminnan ydinalueet Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry (MLL) on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö. MLL:n keskusjärjestön jäseniä ovat 13 piirijärjestöä sekä 565 paikallisyhdistystä. Paikallisyhdistyksillä oli yhteensä jäsentä. Kansalaisten järjestönä Mannerheimin Lastensuojeluliitto edistää lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tasapainoisiksi ihmisiksi sekä lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. Lapsen etua ajavana vaikuttajajärjestönä Mannerheimin Lastensuojeluliitto kehittää ja vahvistaa lapsuutta suojelevaa kasvatuskulttuuria. Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan ydinalueet ovat l lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen l lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen l lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen l vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. MLL on kansalaisjärjestö, jonka toiminta on kaikille avointa. MLL tarjoaa vertaistukea ja luo osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. 8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2006

9 Toimintaympäristö Suomessa oli vuoden 2008 lopussa lasta (0 17 -vuotiasta). Lasten osuus koko väestöstä oli hieman alle 21 %. Maakunnista lapsia asui eniten Uudellamaalla , Pirkanmaalla , Pohjois-Pohjanmaalla , Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa Lapsiperheiden määrä oli hieman alle Lapsiperheistä 71 % oli kahden vanhemman perheitä, 20 % yksinhuoltajaperheitä ja 9 % uusperheitä. Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan vuoden 2008 alussa. Uusi lastensuojelulaki sisältää aiempaa yksityiskohtaisemmat määräykset kunnan velvoitteista, lastensuojelun asiakkuudesta sekä lapsi- ja perhekohtaisten lastensuojeluasioiden valmistelusta ja päätöksenteosta. Laki pyrkii parantamaan viranomaisten välistä yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja turvaamiseksi. Kunnan tulee hyväksyä kerran valtuustokaudessa lastensuojelusuunnitelma. Lastensuojelusuunnitelma tarjoaa mahdollisuuden kunnan viranomaisten ja kunnassa toimivien järjestöjen väliselle kumppanuudelle lasten ja nuorten hyvinvointia edistettäessä. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ongelmia ei palvelujärjestelmän osittaisen rapautumisen vuoksi voida havaita eikä tarjota tarvittavaa apua riittävän aikaisin, jolloin ongelmat pääsevät pahenemaan. 1,2 % lapsista oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle ja 5,4 % lapsista oli lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä. Lastensuojelutarpeen kasvuun vaikuttavat monet tekijät kuten vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat, vanhempien uupuminen ja perheen ongelmien kasaantuminen. Hyvinvoinnin polarisaatiokehitys näkyy myös lasten ja lapsiperheiden keskuudessa. Stakesin vuoden 2008 Kouluterveyskyselyn tulokset kertoivat lasten ja nuorten kokeman väkivallan yleisyydestä. Kouluterveyskyselyn mukaan perusopetuksen kahdeksannen ja yhdeksännen vuosiluokkien oppilaista ja ammattiin opiskelevista pojista joka neljäs ja tytöistä joka kymmenes on osallistunut tappeluun tai heitä on uhattu vahingoittaa fyysisesti. Pojista joka kuudennen ja tytöistä joka kymmenennen kimppuun on käyty fyysisesti. Erityisesti peruskoululaisten poikien kiusaaminen on lisääntynyt ja on yleistä myös ammattiin opis- Lasten (0 17-vuotiaat) osuus väestöstä 2008 Lähde: Tilastokeskus Lapset (0 17-vuotiaat) lääneittäin 2008 Lähde: Tilastokeskus Lapset 20,5 % Aikuiset 79,5 % Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Oulun lääni Itä-Suomen lääni Lapin lääni Ahvenanmaa Vuosikertomus 2008 Mannerheimin Lastensuojeluliitto 9

10 Lapset (0 17-vuotiaat) kielen mukaan 2008 Lähde: Tilastokeskus Lastensuojelun avohuollon asiakkaana olleet lapset (0 17-vuotiaat) ja nuoret (18 20-vuotiaat) Lähde: Tilastokeskus Suomenkieliset 90,5 % Ruotsinkieliset 5,7 % Muun kieliset 3,8 % kelevilla. Lukiolaisilla ja ammattiin opiskelevilla tytöillä on ollut kokemuksia myös seksuaalisesta väkivallasta. Syyskuussa 22-vuotias opiskelija ampui ammattikorkeakoulussa Kauhajoella yhdeksän opiskelijaa, opettajan ja itsensä. Tapahtuma nostatti keskustelun muun muassa internetin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin, nuorten mielenterveysongelmista ja niiden havaitsemisesta, kouluhyvinvoinnista ja koulun yhteisöllisyydestä sekä aseluvan ja ampuma-aseiden helposta saatavuudesta. Suomi antoi YK:n lapsen oikeuksien komitealle neljännen määräaikaisraportin lapsen oikeuksien yleissopimuksen täytäntöönpanosta. Sopimusvaltion tulee viiden vuoden välein raportoida lapsen oikeuksien komitealle lapsen oikeuksien edistämisestä. Kunnallisvaalit järjestettiin syyskuussa. Kuntaja palvelurakenneuudistus eteni, ja vuodenvaihteessa 2008/2009 toteutui 32 kuntaliitosta, joiden myötä kuntien määrä väheni 67:llä. Vuonna 2009 Suomessa on yhteensä 348 kuntaa, joista Manner-Suomessa 332. Kunta- ja palvelurakenneuudistus vaikuttaa lasten ja lapsiperheiden palveluiden järjestämiseen. Lokakuussa julkaistun Nuorisobarometrin 2008 mukaan nuorten luottamus poliittisiin instituutioihin ja demokratian toimivuuteen on lisääntymässä. Paikallisten vaikuttamiskanavien käyttö on lisääntynyt, ja aktiivista toimintaa yhteiskunnallisissa järjestöissä pidetään entistä tärkeämpänä. Myös nuorten valmius osallistua eri tavoin tärkeäksi koettujen asioiden puolesta on kasvussa. Samaan aikaan kasvaa myös niiden nuorten osuus, jotka eivät ole lainkaan kiinnostuneita politiikasta. Suomen pitkäaikainen suotuisa talouskehitys taittui loppuvuonna, ja Suomi ajautui maailmanlaajuisen talouskriisin myötä taantumaan. Lähiajan talousnäkymät näyttävät synkältä, mikä lisää työttömyyttä, laskee verotuloja ja aiheuttaa paineita julkiselle taloudelle. Tämä heijastuu monin tavoin myös lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämään. 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2008

11 Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen Mannerheimin Lastensuojeluliitto on aktiivinen vaikuttaja, joka osallistuu monipuolisesti kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen. MLL luo omassa toiminnassaan lasten ja nuorten hyvinvointia tukevia malleja ja on mukana keskeisissä lasten hyvinvointiin liittyvissä hankkeissa. Vaikuttaminen päätöksentekoon Mannerheimin Lastensuojeluliiton vaikuttamistoiminnan tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä sekä lisätä lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa. Erityisesti tavoitteena on, että julkinen valta kantaa sille kuuluvan vastuunsa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edellytysten rakentamisesta. Vaikuttamistoiminnan perustana ovat MLL:n aatteellinen tarkoitus, arvot ja päämäärät sekä ihmisoikeudet, erityisesti YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvatut lapsen oikeudet ja Suomen perustuslaissa turvatut perusoikeudet. MLL:n keskusjärjestö vaikuttaa valtakunnallisesti, piirijärjestöt alueellisesti ja paikallisyhdistykset kunnallisesti. MLL:n liittokokous hyväksyi kesäkuussa MLL:n hyvinvointiohjelman, joka ottaa kantaa lapsi- ja perhepolitiikkaan sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. MLL:n keskusjärjestö vaikuttaa valtakunnallisesti ja tukee piirien ja paikallisyhdistysten vaikuttamistyötä. Tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edellytyksiä. Vuosikertomus 2008 Mannerheimin Lastensuojeluliitto 11

12 MLL vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon pitämällä yhteyttä päätöksentekijöihin ja virkamiehiin, osallistumalla yhteistyöverkostoihin, antamalla lausuntoja ja kannanottoja, tekemällä aloitteita, kokoamalla, tuottamalla ja levittämällä tietoa sekä osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. MLL:n vaikuttamistyötä tukee monipuolinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Keskusjärjestö piti yhteyksiä liiton toimintaa lähellä oleviin ministeriöihin ja muihin valtakunnallisiin viranomaisiin sekä järjestöihin. Piirit ja paikallisyhdistykset toimivat vastaavasti yhteistyössä ja verkottuneena alueellisen ja paikallisen julkishallinnon, muiden järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Vuonna 2008 MLL antoi ministeriöille lausuntoja seuraavista asioista: l Parempaan elinympäristöön elinympäristön kehittämistarpeet -raportti (ympäristöministeriö) l Arviomuistio koskien lapseksi ottamisesta annetun lain uudistamistarpeita (oikeusministeriö) l Selvityshenkilöiden raportti sosiaali- ja terveysministeriön alaisten virastojen ja laitosten voimavarojen uudelleen suuntaamisesta (sosiaali- ja terveysministeriö) l Lapsen oikeuksien yleissopimuksen Suomen neljännen määräaikaisraportin valmistelu (ulkoasiainministeriö) l Yhdenvertaisuustoimikunnan välimietintö (oikeusministeriö) l Komission ehdotus uudeksi Safer Internet -ohjelmaksi Euroopan komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi internetiä ja muita viestintäteknologioita käyttävien lasten suojelua koskevan monivuotisen yhteisön ohjelman perustamisesta (liikenne- ja viestintäministeriö) l Sähköisen kuulemisen kehittäminen valtionhallinnossa, II vaihe (oikeusministeriö) l Työryhmän mietintö perheen sisäisestä adoptiosta rekisteröidyn parin perheessä (oikeusministeriö) l Asetusluonnos koskien neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa (STM:n selvityksiä 2008:37, sosiaali- ja terveysministeriö) MLL antoi seuraavat kannanotot: l Esitys päivähoitomaksujen korotuksesta on kohtuuton l Kannanotto lapsiperheiden sosiaaliturvan kehittämisestä sosiaaliturvan uudistamiskomitealle l Perusopetus ja opetuksen tuki tarvitsevat lisää voimavaroja yhdessä ADHD-liiton kanssa Eduskunnan valiokunnissa MLL oli kuultavana seuraavista asioista: l hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain muuttamiseksi (HE 37/2008, sosiaali- ja terveysvaliokunta) l valtion vuoden 2009 talousarvioesitys (HE 116/2008, sosiaali- ja terveysvaliokunta) l hallituksen esitys (HE 84/2008 vp) alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistaminen, alkoholin mielikuvamainonta ja muut alkoholin markkinointiin liittyvät näkökohdat (lakivaliokunta) Keskusjärjestöstä oli edustaja useissa valtionhallinnon työryhmissä ja toimikunnissa, kuten: l lapsiasiain neuvottelukunta (sosiaali- ja terveysministeriö) l lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunta (sosiaali- ja terveysministeriö) l lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman hyvinvoiva lapsiperhe -työryhmä ja lapsilähtöinen yhteiskunta -työryhmä (opetusministeriö) l kansalaisyhteiskuntaneuvottelukunnan demokratiapolitiikan työryhmä (oikeusministeriö) l yhdenvertaisuustoimikunnan kansalaisjärjestöjaos (oikeusministeriö) l valtion elokuvatarkastamon neuvottelukunta (opetusministeriö) l kansanterveyden neuvottelukunta, valtakunnallisen yhteistyön jaosto (sosiaali- ja terveysministeriö) l sosiaalisen kehityksen työryhmä (sosiaali- ja terveysministeriö) l tietoyhteiskuntaneuvosto (valtioneuvosto) l tietoturvapäivä-työryhmä (viestintävirasto). 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2008

13 Kansalaisjärjestöyhteistyö MLL on jäsenenä tai edustettuna muun muassa Lastensuojelun Keskusliitossa, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY:ssä, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssissa, Nuorten Akatemiassa, Opintotoiminnan Keskusliitossa, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitossa, Liikenneturvassa, Mediakasvatusseurassa, Terveyden Edistämisen Keskuksessa, Niilo Mäki Säätiössä, Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksessa, Suomen YK-liitossa, Raha-automaattiyhdistyksessä ja Lasten Päivän Säätiössä. MLL kuuluu Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukuntaan. MLL on myös yksi Asuntosäätiön perustaja- ja taustayhteisöistä. MLL osallistuu kuuden yhteistyökumppanin kanssa valtakunnallisen Rikosuhripäivystyksen (RIKU) toimintaan. Palvelu tarjoaa rikoksen tai rikosyrityksen uhreiksi joutuneille puhelinneuvontaa, lakiasiainneuvontaa sekä tukihenkilöitä henkiseksi tueksi ja käytännön avuksi. Rikosuhripäivystys toimii myös rikoksen uhrien aseman parantamiseksi. MLL:n Pohjois-Karjalan piiri vastaa Rikosuhripäivystyksen Itä-Suomen aluetoimiston toiminnan koordinoinnista. MLL on mukana järjestöjen yhteisessä Lasten terveysfoorumissa, jonka tarkoitus on kiinnittää huomiota lasten ja lapsiperheiden hyvän arjen perustekijöihin: ravintoon, liikuntaan, lepoon ja iloon. Lisäksi MLL on mukana järjestöjen Ehkäisevän päihdetyön foorumissa ja järjestöjen Terveysportaalin selkokielipilotti-osahankkeessa. MLL osallistuu vuosittain Selvin päin kesään ja Anna lapselle raitis joulu -kampanjoihin sekä Ehkäpäverkostoon ja valtakunnallisten Päihdepäivien suunnitteluun. MLL oli mukana useissa kumppanuusverkostoissa, kuten eri järjestöjen yhteisessä Monikulttuurinen Lapsen Etu -verkostossa, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten vanhempien yhteistyöryhmä YTRY:ssä, STM:n koordinoimassa Perheliikuntaverkostossa sekä Ympäris- MLL tekee laajasti yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. ADHD-liiton ja MLL:n tutkimussäätiön kanssa yhdessä järjestetty seminaari oppimisvaikeuksista kokosi laajan kuulijakunnan. Vuosikertomus 2008 Mannerheimin Lastensuojeluliitto 13

14 töministeriön asettamassa Vihervuosi johtoryhmässä. MLL oli jäsenenä myös useiden eri järjestöjen, Kirkkohallituksen ja Stakesin yhteisessä perheiden parisuhdetyötä tukevassa verkostossa, jonka kanssa järjestettiin vuosittaiset Parisuhdepäivät syksyllä Viestintä MLL:n viestinnän tehtävänä on nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvointiin ja turvalliseen kasvuun sekä vanhempien jaksamiseen vaikuttavia asioita. Keskusjärjestö keskittyy valtakunnalliseen vaikuttamiseen ja palvelee tiedotusvälineitä asiantuntijana lapsia, nuoria ja perheitä koskevan tiedon hankinnassa. Keskusjärjestön tehtävänä on myös tukea piirijärjestöjä ja paikallisyhdistyksiä niiden viestinnässä. MLL julkaisi vuoden aikana 26 tiedotetta. Mediaseurannan mukaan mediaosumia kertyi vuoden aikana yhteensä 2 151, keskimäärin 179 kertaa kuukaudessa. Luvussa on mukana sekä keskusjärjestön että piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten toimintaa käsittelevät jutut valtakunnallisessa ja maakunnallisessa mediassa. Eniten mediahuomiota sai uusi pääsihteeri, liiton mediakasvatus sekä kylämummi- ja vaaritoiminta. Auttavien puhelinten raportit sekä Hyvä alku koulutielle -kampanja huomioitiin laajasti, samoin kuin Mitä kuuluu isä -kysely, johon vastasi lähes isää eri puolilta Suomea. Lapsemme-lehti ilmestyi neljä kertaa. Sen levikki oli kappaletta. Lehdestä teetettiin toimintavuonna lukijatutkimus. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy osana jäsentutkimusta jäsenelle lähetettyyn kyselyyn vastasi 341 henkilöä. Jäsenet kokevat lehden mielenkiintoiseksi ja pitävät sitä ylivoimaisesti tärkeimpänä jäsenetunaan. Lapsemme-lehteä kuvaavia sanoja ovat lukijoiden mielestä tarpeellinen, realistinen, moniarvoinen ja nykyaikainen. Tasavallan Presidentti myönsi 37 äidille Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein tunnustuksena merkittävästä työstä kasvattajana. MLL järjestää vuosittain valtakunnallisen äitienpäiväjuhlan Helsingin Säätytalolla. 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2008

15 Iso tyttö, iso poika Lapsi eri ikävuosina 2 3 v Lukijat totesivat lehden muuttuneen edukseen viime vuosina. Lehden sisältö saa kiitosta monipuolisuudesta ja ulkoasu värikkäästä kuvituksesta. Lukijoita eniten kiinnostavat teemat ovat lasten kasvatus ja terveys, koulu ja opetus, parisuhde, lapsiperheiden edut ja palvelut. MLL tuottaa lasten kasvua ja kehitystä tukevia aineistoja jaettaviksi lastenneuvoloiden kautta vanhemmille. Ikäkausilehtiset, joissa kuvataan lapsen psykososiaalista kehitystä sekä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta syntymästä kouluikään sekä erityisteemoihin keskittyvä Apua!-sarja olivat julkaisuista suosituimmat. Julkaisujen kysyntä oli edellisvuoden tasolla. MLL:n internetsivusto on kokonaisuus, joka palvelee sekä mediaa, perheiden parissa työskenteleviä ammattilaisia, vanhempia ja nuoria että MLL:n jäseniä, yhdistyksiä ja piirijärjestöjä. Vuoden aikana liiton ulkoisten sivujen ulkoasua päivitettiin ja jäsenille suunnattu tietopankki, Yhdistysnetti uudistettiin kokonaan. Valtakunnallisissa tapahtumissa MLL tekee tunnetuksi tavoitteitaan ja toimintaansa, nostaa yleiseen keskusteluun lapsiperheitä koskevia aiheita ja luo yhteyksiä kasvattajiin, toimittajiin ja asiantuntijoihin. MLL:n valtakunnalliset tapahtumat, raportit ja kampanjat 2008 l Lapsi- ja perhetoiminnan päivä l Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportin julkistus l Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportin julkistus l Kevätilo-keräys l Valtakunnallinen äitienpäiväjuhla l Kunnallisvaaliteesien julkistus l Hyvä alku koulutielle -kampanjan avaus l Koulurauhan julistus Espoossa l Yhdessä erityisoppilaan tukena -seminaari yhdessä ADHD-liiton ja MLL:n tutkimussäätiön kanssa l Lapsen oikeuksien päivän tapahtuma l Nuoret kotona, koulussa, netissä ja kaupungilla -seminaari l Hyvä joulumieli -keräys yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin ja Ylen kanssa. Tapahtumat, joissa MLL oli mukana: l Educa-messut l Tietoturvaviikko l Lapsi messut l Valtakunnallinen yhtenäiskouluseminaari Lapsi 2008-messuilla MLL esitteli Kylämummi ja -vaari -toimintaa. Vuosikertomus 2008 Mannerheimin Lastensuojeluliitto 15

16 Tapio Maanpää Kansalaistoiminnan tuki ja järjestötyö Mannerheimin Lastensuojeluliiton kansalaistoiminta perustuu paikallisyhdistysten sekä niiden aktiivisten jäsenten haluun organisoida toimintaa ja vaikuttaa oman alueensa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Maassamme on yhteensä 565 MLL:n paikallisyhdistystä. Vuoden aikana purettiin yksi paikallisyhdistys. MLL:n toiminta on kaikille avointa. Paikallisyhdistykset ja piirijärjestöt tarjoavat monipuolisia osallistumismahdollisuuksia eri-ikäisille kansalaisille. MLL:ssa on mahdollisuus toimia lasten hyväksi, tulla kuulluksi, vaikuttaa ja saada vertaistukea. MLL:n perhekahviloihin, ryhmiin, kerhoihin, retkille ja leireille ja erilaisiin tilaisuuksiin osallistuttiin vuonna 2008 yhteensä kertaa Paikallisyhdistysten hallitusten jäseninä toimi yhteensä noin henkilöä. Järjestön erilaisissa luottamustehtävissä tehtiin vuoden aikana yhteensä tuntia vapaaehtoistyötä. Vuoden 2008 lopussa MLL:n paikallisyhdistysten jäsenmäärä oli Aikuisjäsenten määrä väheni jäsenellä, vastaavasti alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten jäsenmääräosuus kasvoi 855 jäsenellä. MLL:n jäseneksi liitytään, koska halutaan tukea liiton tärkeitä päämääriä ja työtä lasten hyväksi, kertoi liiton Taloustutkimus Oy:llä teettämä jäsen- ja lukijatutkimus. Lähes kolme neljästä jäsenestä olisi kiinnostunut toimimaan lyhytaikaisissa vapaaehtoistehtävissä, jos niitä olisi tarjolla. Keski-Suomen piirin perhekahvila Monimessi sai 2008 Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kansalaistoiminnan palkinnon. Monimessi tarjoaa avoimen kohtaamispaikan eri kulttuureista tulleille perheille. 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2008

17 Jäsen- ja järjestöpalvelut Keskusjärjestö tarjosi jäsenilleen kattavat rekisteripalvelut, ohjasi ja neuvoi paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen luottamus- ja toimihenkilöitä yhdistys- ja järjestötoiminnan hallintoon ja kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä sekä tiedotti ajankohtaisista jäsen- ja yhdistystoiminnan asioista. Keskusjärjestö avasi uudistetun Yhdistysnetin, joka palvelee järjestön vapaaehtoisia, luottamushenkilöitä ja toimihenkilöitä. Yhdistysnetti on kattava MLL-toiminnan tietopankki, joka sisältää tietoa muun muassa yhdistyshallinnosta, taloudenhoidosta ja vaikuttamisesta. Yhdistysnetti tarjoaa malleja ja oppaita lapsiperheiden hyvinvointia tukevaan toimintaan sekä ajankohtaista tietoa liiton päätöksenteosta ja tarjolla olevista koulutuksista ja tapahtumista. Järjestöviestinnän kanavana toimii myös kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Yhdistystiedote. Keskusjärjestö kannusti yhdistyksiä aktiivisten luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten palkitsemiseen. Vuonna 2008 liittohallitus myönsi yhteensä 41 kultaista, 64 hopeista sekä 107 pronssista ansiomerkkiä MLL:n toiminnassa ansioituneille henkilöille. Neuvontapalvelut ja koulutus Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ovat lisänneet paikallisyhdistysten neuvonnan tarvetta. Keskusjärjestö tarjosi jäsenilleen verotukseen, työnantajatehtäviin, yhdistyshallintoon, asiakassuhteisiin ja juridiikkaan liittyvää asiantuntijapalvelua. MLL järjesti yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa järjestötoimintaan ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemiseen liittyviä koulutuksia kuten vertaisryhmätoiminnan koulutuksen sekä ehkäisevän päihdetyön prosessikoulutuksen. Vapaaehtoisille ja toimihenkilöille suunnattua koulutusta järjestettiin yhteensä yli tuntia. OK-opintokeskus tuki MLL:n keskusjärjestön, piirien ja yhdistysten järjestämiä koulutuksia yhteensä noin eurolla. Keskusjärjestö järjesti kaksi järjestökoulutuspäivää MLL:n toimihenkilöille. Koulutuksissa käsiteltiin arkistointia, jäsenhankintaa ja -huoltoa sekä vaikuttamista. Koulutuksiin osallistui yhteensä 38 piirijärjestöjen, paikallisyhdistysten ja keskustoimiston toimihenkilöä. Toimintavuoden aikana luotiin vuosina toteutetun vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutushankkeen pohjalta uusi MLL:n koulutusmalli, jonka mukainen koulutus käynnistyy vuonna Järjestörakenteen kehittäminen MLL jatkoi vuonna 2007 käynnistynyttä järjestörakenteensa kehittämistä. Hanke perustuu toimintaympäristön muutoksiin sekä järjestön tahtoon toimia valtakunnallisesti vaikuttavana ja elinvoimaisena kansalaisjärjestönä myös tulevaisuudessa. Järjestörakenteen kehittämisen tueksi MLL teetti laajan järjestöarvioinnin, jonka toteutti tarjouskilpailun perusteella valittu PriceWaterhouseCoopers Oy:n kehittämis- ja arviointipalvelut. Paikallisyhdistykset, piirit ja keskusjärjestö tekivät kukin itsearvioinnit toiminnastaan, minkä lisäksi jokaisen piirin alueella toteutettiin yhteinen arviointikeskustelu. Keskusteluihin osallistui yhteensä lähes 90 piirien ja paikallisyhdistysten luottamushenkilöä sekä piirien ja keskusjärjestön toimihenkilöitä. Liittohallitus ja järjestötyöryhmä keskustelivat arvioinnin johtopäätöksistä ja suosituksista ja päättivät kehittämisen jatkotoimenpiteistä. Kehittämisen seuraavassa vaiheessa sovitaan järjestön sisäisestä työnjaosta ja valmistellaan malli yhdistystoiminnan tukemiseksi. Myös ammatillisen palvelutuotannon edellytykset tutkitaan. Lisäksi yhtenäistetään projektitoiminnan suunnittelua ja toteutusta koko järjestön sisällä. Vuonna 2009 jatketaan vaihtoehtoisten rakennemallien tarkastelua ja arviointia koko järjestölle parhaan kokonaisratkaisun löytämiseksi. Jäsentutkimus MLL teetti Taloustutkimus Oy:llä jäsentutkimuksen, jonka tavoitteena oli saada kattava kuva liiton jäsenistön kokemuksista, mielipiteistä ja toiveista valtakunnallisesti. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat MLL:n aikuisjäsenet jäsenelle lähetettyyn kyselyyn vastasi 341 henkilöä. 77 % jäsenistä kertoi liittyneensä MLL:oon tukeakseen liiton tekemää tärkeätä työtä. Jäsenyyspäätökseen oli vaikuttanut myös MLL:n tarjoama mielenkiintoinen Vuosikertomus 2008 Mannerheimin Lastensuojeluliitto 17

18 toiminta ja tapahtumat sekä MLL:n lapsiperheille tarjolla olevat palvelut. 70 % jäsenistä pysyy jäsenenä tukeakseen MLL:n tekemää tärkeää työtä. Jäsenenä pysymistä perustellaan myös sillä, että MLL tarjoaa mielenkiintoista toimintaa ja tapahtumia. Toimintamuodoista jäsenistöä kiinnostavat eniten MLL:n järjestämät perhetapahtumat. Myös vanhempainillat ja yleisöluennot, leirit ja retket, lasten ja vanhempien yhteiset kerhot sekä lasten kerhotoiminta kiinnostavat heitä tai ovat heidän perheilleen ajankohtaisia. Tutkimuksen mukaan 69 % jäsenistä olisi valmis toimimaan satunnaisena talkoolaisena. Joka viides voisi harkita paikallisyhdistyksen hallituksen jäsenyyttä, toimia MLL:n tuotteiden myyjänä tai olla MLL:n tukihenkilö. Jäsenet kokevat saavansa tietoa oman paikallisyhdistyksen toiminnasta melko hyvin (63 % vastaajista erittäin tai melko hyvin). Jäsenistön mielestä ehdottomasti parhaiten MLL:n toiminnasta saa tietoa Lapsemme-lehdestä. MLL:n jäseneksi liitytään, koska halutaan tukea liiton tekemää tärkeää työtä. Perhetapahtumat ovat kiinnostavinta toimintaa. 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2008

19 Auttavat puhelin- ja nettipalvelut Auttavat puhelin- ja nettipalvelut lapsille, nuorille ja vanhemmille ovat osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Toiminnan lähtökohtia ovat ehdoton vaitiolovelvollisuus, kunnioittava kohtaaminen, kuulluksi tuleminen, tukeminen, voimavarojen etsiminen sekä tarvittaessa jatkoohjaus. Auttavat puhelin- ja nettipalvelut ovat liitolle lasten, nuorten ja vanhempien arkiongelmien kuulemiskanava. MLL:n puhelin- ja nettipalvelujen toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet, jotka on sovittu Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa. Lasten ja nuorten puhelin ja netti Lasten ja nuorten puhelin ja netti on alle 21-vuotiaille suunnattu palvelu, joka toimii vuoden jokaisena päivänä. Vuonna 1980 perustettu Lasten ja nuorten puhelin (p ) on ainoa valtakunnallinen, suomenkielinen, kaikille lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin. Lasten ja nuorten puhelin otti joulukuussa käyttöön yleiseurooppalaisen palvelunumeron Vanha numero toimii uuden numeron rinnalla vuoden 2009 ajan. Soittaja voi puhua maksutta, nimettömänä ja luottamuksellisesti koulutetun aikuisen vapaaehtoisen kanssa. Vuonna 2002 avattuun nettipalveluun ( lapsi tai nuori voi kirjoittaa aikuiselle luottamuksellisen kirjeen, johon päivystäjä vastaa kahden viikon kuluessa. Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä vastaanotettiin vuoden aikana yhteensä puhelua ja nettikirjettä. Tavallisimpia aiheita olivat päivän kuulumiset, seksi ja yleistietokysymykset. 53 % puheluista oli testauspuheluja, joissa soittajat koettelivat päivystäjän kärsivällisyyttä ja kykyä kuunnella ennen kuin kertoivat asiansa. Eniten yhteyttä ottivat vuotiaat lapset. Lasten ja nuorten puhelimeen tuli vuoden aikana yli yhteydenottoyritystä. Eniten aikuisten seuraa kaipasivat vuotiaat lapset. Vuosikertomus 2008 Mannerheimin Lastensuojeluliitto 19

20 Lasten ja nuorten puhelin ja netti -palvelun päivystys toimii ryhmäpäivystysmallilla Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa. Kaikki päivystyspisteet toteuttavat vapaaehtoisten kouluttamisen ja ohjauksen samalla tavalla. MLL:n työntekijän ohjaamissa ja tukemissa ryhmissä päivysti yhteensä 250 vapaaehtoista. Keskusjärjestö järjesti seitsemän vapaaehtoisten päivystäjien 25 tunnin mittaista peruskurssia, joilla koulutettiin yhteensä 70 uutta päivystäjää. Lisäksi se järjesti 26 jatkokoulutusiltaa, joissa vapaaehtoisia perehdytettiin muun muassa nuorten nettielämän kysymyksiin sekä A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -projektin näkökulmiin nuorista ja vanhempien alkoholinkäytöstä. Kaikkien päivystyspisteiden peruskoulutuksissa testattiin uutta peruskoulutusmateriaalia, joka julkaistaan vuonna Peruskoulutus antaa vapaaehtoisille perustiedot lapsen ja nuoren kehityksestä, valmentaa lapsen kuuntelemiseen sekä yhteydenottojen herättämien tunteiden käsittelemiseen. Vuoden aikana kerättiin palautetta Lasten ja nuorten netti -palveluun tutustuneilta nuorilta. Suurin osa palautteen antajista oli tyytyväinen siihen, että nuorille on suunnattu oma palvelu, johon voi ottaa nimettömänä yhteyttä. Suurin kritiikki kohdistui palvelun ruuhkaisuuteen. Kirjepalveluun asetetaan ruuhkakatto kiireisimpinä aikoina, jotta palvelussa pystytään vastaamaan kirjeisiin luvatussa ajassa. Vanhempainpuhelin ja -netti Vanhempainpuhelin ja -netti tarjoaa tukea kaikenikäisten lasten vanhemmille. Toiminta on vertaistukea, sillä vapaaehtoiset päivystäjät ovat itsekin vanhempia. Tavoitteena on vahvistaa vanhempien omia voimavaroja ja ratkaisukeinoja kasvatusasioissa ja edistää siten lasten hyvinvointia. Vapaaehtoiset päivystäjät vastaavat puheluihin numerossa ja nettikirjeisiin osoitteessa 10 yleisintä aihetta Lasten ja nuorten puhelimessa 2008 (ilmoitettu prosenteissa, samassa puhelussa voi olla monta aihetta) Kuulumiset 18,9 Seksi 14,5 Yleistieto 10,9 Seurustelu Ei tekemistä 6,4 6,0 Suhteet kavereihin Suhteet kotona Kiusaaminen 4,3 4,1 3,9 Koulu Kysymykset murrosiästä 2,9 2,8,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 20 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2008

21 Vuoden aikana 52 vapaaehtoista päivystäjää vastasi yhteensä 677 nettiviestiin ja 825 puheluun. Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystäjät toimivat Helsingin päivystyspisteessä, jossa he päivystävät MLL:n työntekijän ohjauksessa yhdessä Lasten ja nuorten puhelin- ja nettipalvelun päivystäjien kanssa. MLL järjesti yhden Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystäjien 25 tunnin mittaisen peruskurssin, jolla koulutettiin 12 uutta päivystäjää. Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystäjät osallistuivat lisäksi Helsingin päivystyspisteessä järjestettyihin jatkokoulutusiltoihin yhdessä Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päivystäjien kanssa. Vuoden aikana käynnistettiin auttavien puhelin- ja nettipalvelujen tilastoinnin uudistusprojekti. Sen tavoitteena on luoda tilastointimalli molempien palvelujen käyttöön ja saada kattavampaa tietoa niin lasten kuin vanhempienkin yhteydenottojen aiheista sekä tuottaa niitä koskevaa vertailutietoa. Murrosikä koettelee sekä nuoria että vanhempia. Vanhempainpuhelimessa ja -netissä koulutettu päivystäjä itsekin vanhempi kuuntelee, kannustaa ja auttaa etsimään ratkaisuja. Vuosikertomus 2008 Mannerheimin Lastensuojeluliitto 21

22 Lasten ja nuorten terveyden edistäminen Lasten ja nuorten terveen kasvun ja kehityksen edistäminen on Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustehtäviä. MLL edistää vanhempien, kasvattajien ja lähiyhteisöjen valmiuksia tukea lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia. Turvallinen vanhemmuus, terveelliset elintavat, lasten suojaaminen päihteiltä ja tapaturmilta luovat lapsen hyvinvointia tukevan kasvuympäristön. Vuonna 2008 MLL kehitti erityisesti nuorten päihteiden käytön ja lasten tapaturmien ehkäisyä. Ehkäisevän päihdetyön projekti ( ) Ehkäisevän päihdetyön projektin tarkoituksena on vahvistaa nuorten ja perheiden hyvinvointia sekä ehkäistä nuorten päihteiden käyttöä. Projekti pyrkii vaikuttamaan paitsi nuoriin itseensä, myös vanhempiin ja kasvattajiin sekä nuorten lähiyhteisöön. Projekti kehittää MLL:n paikallisyhdistysten ja muiden järjestöjen, tukioppilaiden ja koulujen toimintaan soveltuvia ehkäisevän päihdetyön malleja ja aineistoja. Hanke toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella yhteistyössä A-klinikkasäätiön ja Terveys ry:n kanssa. Se on osa sosiaali- ja terveysministeriön Alkoholiohjelmaa. Vuonna 2008 projekti jatkoi toimintaansa pilottialueillaan Mikkelissä (Anttolan ja Rantakylän yhtenäiskoulut), Vaasassa (Merenkurkun koulu ja Mustasaaren keskuskoulu) ja Kirkkonummella (Veikkolan koulu). Kullakin alueella toimii MLL:n palkkaama projektityöntekijä, joka työskentelee saman oppilasikäluokan (yhteensä noin 400 oppilasta) ja heidän vanhempiensa kanssa peruskoulun kuudennen luokan keväästä yhdeksännen luokan loppuun. Projektin teemat olivat vuonna 2008 terveys ja hyvinvointi sekä mediakasvatus. MLL kehitti ja toteutti pilottikouluilla Terve minä ja Viisaasti verkossa -tunnit oppilaille sekä Viisaasti verkossa -vanhempainiltoja ja nettiturvallisuusluentoja opettajille. Lisäksi MLL toteutti pilottikouluilla Hyvinvointipäivä-tapahtumat sekä kerhotoimintaa nuorille ja heidän vanhemmilleen. Tuntipaketeista ja toiminnallisista kokonaisuuksista tehtiin malli koulujen ja yhdistysten käyttöön. MLL julkaisi Kassi Täynnä Asiaa -vapaa-ajankartoituksen kouluille ja yhdistyksille. Ehkäisevän päihdetyön hanke oli esillä Educa-messuilla, Suomen yhtenäiskouluver- koston seminaarissa sekä useissa tapahtumissa pilottipaikkakunnilla. MLL julkaisi raportin Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksen tekemästä tutkimuksesta, jossa haastateltiin hankkeessa mukana olevia nuoria ja vanhempia. Raportti kertoi vanhempien vähättelevän nuorten päihteiden käyttöä. Päihdekasvatuksen prosessikoulutus ( ) MLL toteuttaa yhteistyössä OK -opintokeskuksen ja Terveys ry:n kanssa kaksivuotisen päihdekasvatuksen prosessikoulutuksen vanhemmille ja ammattikouluttajille. Tavoitteena on kehittää osallistujien valmiuksia - nuorten päihteidenkäytön ehkäisyyn, päihdekokeiluihin puuttumiseen ja terveyskasvatukseen liittyvän toiminnan suunnitteluun omissa yhteisöissään, - järjestää terveyttä edistävää toimintaa nuorille ja heidän vanhemmilleen - käynnistää yhteistyötä monialaisten toimijoiden kanssa nuorten osallistamisessa ja päihdekasvatuksessa. Koulutuksen tarkoituksena on kehittää MLL:n Ehkäisevän päihdetyön hankkeeseen osallistuvien vanhempien ja kasvattajien päihdekasvatusosaamista, edistää heidän verkostoitumistaan sekä levittää projektin kehittämiä toimintamalleja muille paikkakunnille. MLL järjesti syksyllä 2008 yhteensä 16 Viisaasti verkossa -luentoa seitsemällä eri paikkakunnalla. Luennoilla kerrottiin nuorten netinkäytöstä, nuorten suosimista nettipalveluista ja netinkäyttöön liittyvistä riskeistä. Esillä olivat myös netin keskustelupalstat ja sivustot nuorten päihdeasenteiden muokkaajina. Luennot suunnattiin vanhemmille, opettajille, nuorisotyöntekijöille ja järjestöaktiiveille. MLL järjesti marraskuussa kaksipäiväisen valtakunnallisen Nuoret kotona, koulussa, netissä ja kaupungilla -seminaarin, jossa käsiteltiin päihdekysymyksiä hankkeen seurantatutkimuksen ja laajempien päihdetrendien näkökulmasta sekä poliisin, katupartioinnin ja ehkäisevän päihdetyön tekijöiden toiminnan kannalta. Muita teemoja olivat nuorten netinkäyttö: nettipelien yhteisöllisyys, vertaistuki verkossa ja rahapelaamiseen liittyvät riskit. MLL toteutti osana päihdekasvatuksen prosessikoulutusta Mikä verkkoympäristössä kiehtoo nuoria? -verk- 22 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2008

23 ko-oppimisjakson, jossa oli mukana 40 koulutukseen osallistujaa. Jaksolla tutustuttiin nuorten nettiympäristöihin, auttaviin nettipalveluihin sekä opetuskäyttöön tarkoitettuihin, päihdesisältöisiin nettipalveluihin. Lapsen turvaksi -hanke ( ) Lapsen turvaksi -hankkeen tavoitteena on vähentää lasten tapaturmia ja niistä aiheutuvia poliklinikkakäyntejä ja sairaalahoitojaksoja. Hanke kehittää päiväkotien, koulujen ja järjestöjen lapsitoiminnan turvallisuuskäytäntöjä, -aineistoja ja -koulutuksia. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Folkhälsan, Liikenneturva, Opetushallitus, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Punainen Risti sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hanke toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla. MLL kartoitti päiväkodin ja koulun tapaturmien ehkäisyn käytäntöjä ja tarpeita tekemällä haastatteluja ja kyselyjä hankkeen pilottialueella Kouvolassa. Päiväkodeissa ja koulussa kokeiltiin lasten kanssa tehtäviä turvallisuuskävelyjä ja luotiin malli niiden toteuttamiseksi. Toimintavuoden aikana hanke kehitti Kuuden Koon mallin päiväkotien ja koulujen tapaturmien ehkäisyyn. MLL teki SPR:n kanssa koulutusyhteistyötä. Kolmen päiväkodin ja yhden koulun henkilökunnille toteutettiin SPR:n Turvapassikoulutus, joka sai erittäin hyvän palautteen. Valtakunnallinen selvitys lasten tapaturmien ehkäisystä valmistui. Selvitys on tietopaketti lasten tapaturmatyötä tekeville ja siitä kiinnostuneille. MLL työsti järjestöjen lapsitoimintaan turvallisuuskansiota. Lapsille sattuu vuosittain arviolta tapaturmaa, joista valtaosa olisi ehkäistävissä. MLL:n Lapsen turvaksi -hanke on kehittänyt päiväkotien ja koulujen käyttöön mallin, jolla tapaturmia saadaan vähennettyä. Vuosikertomus 2008 Mannerheimin Lastensuojeluliitto 23

24 Lasten ja lapsuuden suojeleminen MLL suojelee lapsia ja lapsuutta median ja internetin haitallisilta vaikutuksilta mediakasvatuksen avulla. MLL julkaisee materiaaleja, tekee yhteistyötä median ja mediakasvatuksen eri toimijoiden kanssa sekä on mukana järjestämässä valtakunnallista Lapset ja tietoyhteiskunta -seminaaria. Liitto haluaa kannustaa lapsia ja nuoria turvalliseen ja vastuulliseen mediankäyttöön. Lisäksi tavoitteena on rohkaista nuoria tuottamaan omia mediasisältöjään esimerkiksi julisteissa, sarjakuvissa, blogeissa ja verkkokeskusteluissa. Toinen tärkeä kohderyhmä on vanhemmat, sillä he ovat harvoin tarpeeksi tietoisia lastensa mediankäytöstä. Vanhemmille tarjotaan materiaalia esimerkiksi Tukea vanhemmille -sivustolla. Materiaali kannustaa vanhempia kiinnostumaan lasten ja nuorten medioista ja osallistumaan lastensa mediankäyttöön. FIA Finnish Internet Awareness -hanke FIA Finnish Internet Awareness -hanke ( ) oli EU:n Safer Internet Plus -ohjelman rahoittama kansallinen yhteishanke MLL:n, Viestintäviraston ja projektin koordinaattorina toimivan Pelastakaa Lapset ry:n kesken. Projekti jatkoi MLL:n TUNNE- projektin ( ) työtä tiivistäen kansallista yhteistoimintaa mediakasvatuksessa ja nettiturvallisuudessa. Hankkeessa MLL vastasi Helpline-osaprojektin toteuttamisesta. Helpline -toiminnan tavoitteena on tukea ja kehittää Lasten ja nuorten puhelinta ja nettiä sekä Vanhempainpuhelinta ja -nettiä niin, että vapaaehtoiset päivystäjät osaavat vastata nettiturvallisuuteen liittyviin kysymyksiin. Median monipuolinen käyttö on osa nuorten jokapäiväistä elämää. MLL neuvoo lapsia ja nuoria turvalliseen mediankäyttöön ja kannustaa vanhempia tutustumaan ja osallistumaan nuorten mediamaailmaan. 24 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2008

25 Projekti koulutti ja tuki Lasten ja nuorten puhelimen ja netin sekä Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystäjiä sekä tuotti koulutusaineistoa. Projekti osallistui kansallisen Tietoturvapäivän valmisteluun ja toteuttamiseen sekä vastaavaan Eurooppalaiseen Safer Internet Day -päivän toteutukseen. Projekti levitti koulutus- ja valistusaineistoja sekä järjesti koulutuksia ja tapahtumia. MLL valmisteli yhteistyössä Viestintäviraston ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa EU-komissiolle hankehakemuksen Helpline-toiminnan jatkamiseksi. Myönteinen rahoituspäätös FIAS - Finnish Internet Awareness and Safety -hankkeelle saatiin ajaksi FIAS Finnish Internet Awareness and Safety -hanke ( ) FIAS-hanke käynnistyi syyskuussa 2008 jatkoksi FIAhankkeelle. MLL:n, Viestintäviraston ja Pelastakaa Lapset ry:n yhteishanke sai kaksivuotisen rahoituksen EU: n Safer Internet Plus -ohjelmasta. Projekti on osa yleiseurooppalaista internet-turvallisuuden INSAFE-verkostoa. MLL jatkoi auttavien puhelin- ja nettipalvelujensa vapaaehtoisten päivystäjien perehdyttämistä vastaamaan nettiturvallisuutta koskeviin kysymyksiin. Lisäksi projekti työsti nettiturvallisuutta edistäviä koulutusaineistoja lapsille ja nuorille, vanhemmille, kouluille sekä muille lasten ja nuorten kanssa toimiville ammattiryhmille. MLL teki yhteistyötä Suomen Asianajajaliiton kanssa ja tuotti Oikeutesi netissä -opetusaineiston, jossa keskitytään nuorten oikeuksiin ja velvollisuuksiin netissä. MLL:n Viisaasti verkossa -kouluttajien kysyntä jatkui vilkkaana. Lisäksi MLL oli mukana kansallisessa Tietoturvapäivä-hankkeessa, joka tuotti Mediakasvattajan kenttäoppaat kodeissa tapahtuvan mediakasvatuksen tueksi. Viisaasti verkossa -projekti MLL sai syksyllä 2008 opetusministeriön erityisavustuksen Viisaasti verkossa -hankkeelle, joka edistää lasten ja nuorten nettiturvallisuutta. Hanke tuottaa vuotiaille nuorille, heidän vanhemmilleen ja opettajille koulutusta ja aineistoja nettiturvallisuudesta sekä mediakasvatuksesta. Projekti päivitti MLL:n Viisaasti verkossa -koulutusmateriaaleja ja -verkkoaineiston vanhemmille. Lisäksi tuotettiin uusia, nuorten digitaalista pelikulttuuria ja verkkokiusaamista käsitteleviä koulutusaineistoja MLL:n kouluttajien käyttöön. Aineistojen testauksessa tehtiin yhteistyötä muun muassa Tampereen kaupungin kirjastotoimen ja yliopiston kanssa. Uusista aineistoista järjestettiin noin 60 tunnin jatkokoulutus MLL:n Viisaasti verkossa -kouluttajille. Projekti laajensi kouluttajaverkostoa Kaakkois-Suomessa ja Lapissa. Vuosikertomus 2008 Mannerheimin Lastensuojeluliitto 25

26 Jaana Laitinen Lasten ja nuorten osallisuus Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan ydinalueita on lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen. Lasten osallisuutta edistetään muun muassa lapsille suunnatuissa kerhoissa ja tapahtumissa ottamalla lapset mukaan toiminnan suunnitteluun ja kuulemalla lapsia heitä koskevissa asioissa. Liiton nuorisotyössä keskeistä on tarjota mahdollisuuksia aikuisten ja nuorten vuorovaikutukseen ja aikuisen tukeen. MLL:n kouluyhteistyö tukee lasten ja nuorten henkistä, fyysistä ja sosiaalista terveyttä koulussa. Kohderyhmänä ovat peruskoulun oppilaat. Kouluyhteistyön tärkeimpiä aiheita ovat nuorten osallisuuden lisääminen ja koulukiusaamisen ehkäisy. Toimintamuotoja ovat lasten ja nuorten vertaistuki, opettajien kouluttaminen ja materiaalien tuottaminen sekä koulun ja kodin yhteistyön tukeminen. Kouluyhteistyö pyrkii vaikuttamaan oppilaisiin, koulun aikuisiin ja oppilaiden vanhempiin. Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta kouluissa perustuu vertaistukeen. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisönsä hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Toiminnassa keskeistä on osallisuus: nuorten mahdollisuus itse ideoida, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Tukioppilastoiminta muodostaa verkoston, jossa toimivat vapaaehtoiset tukioppilaat ja heidän ohjaajansa, tukioppilaskouluttajat ja MLL:n piirijärjestöt. Vuosittain koulutetaan noin tukioppilasta, joiden toiminnasta vastaa noin 700 ohjaajaa ja lähes 80 kouluttajaa. MLL toteutti vuoden aikana kolme tukioppilasohjaajien peruskoulutusta. Peruskoulutuksen laajuus on 16 tuntia, mikä antaa valmiudet ohjaajana toimimiseen ja oman koulun tukioppilaiden kouluttamiseen. Koulutuksiin osallistui yhteensä 71 ohjaajaa. Lisäksi järjestettiin kaksi ohjaajien jatkokoulutusta, joihin osallistui MLL myöntää Vuoden tukioppilaskoulu -tunnustuksen koululle, joka toteuttaa hyvää ja laadukasta tukioppilastoimintaa. Vuonna 2008 tunnustuksen sai Enon koulun tukarit: istumassa Pinja Kasurinen, takana Mari Jääskeläinen, Laura Justander, Jyrki Piiroinen, Miia Sivonen ja Petra Kuronen. 26 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2008