Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, Helsinki p

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2009

2 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, Helsinki p Taitto: Merja Lensu Valokuvat: Antero Aaltonen, Susa Junnola, Raisa Kyllikki Karjalainen, Matti Matikainen, Jarkko Mikkonen, Tomi Nuotsalo. Mikko J. Pitkänen Ulkoasu: Hahmo Paino: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

3 Vuosikertomus 2009 Mannerheimin Lastensuojeluliiton arvot Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Suvaitsevaisuus Ilo Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

4 Sisältö Vaikuttaen ja kehittäen s. 6 Tulevaisuutta rakentamassa s. 7 MLL:n tehtävät ja toiminnan ydinalueet s. 8 Toimintaympäristö s. 9 Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen s. 11 Vaikuttaminen päätöksentekoon s. 11 Kansalaisjärjestöyhteistyö s. 14 Viestintä s. 14 Lapsemme-lehti ja julkaisut s. 15 Kansalaistoiminnan tuki ja järjestötyö s. 16 Jäsen- ja järjestöpalvelut s. 16 Koulutus ja neuvontapalvelut s. 16 Auttavat puhelin- ja nettipalvelut s. 19 Lasten ja nuorten puhelin ja netti s. 19 Vanhempainpuhelin ja -netti s. 20 Lasten ja nuorten terveyden edistäminen s. 21 Ehkäisevän päihdetyön hanke s. 21 Päihdekasvatuksen prosessikoulutus s. 22 Lapsen turvaksi -hanke s. 22 Viisas vanhemmuus -ohjelma s. 22 Unikampanja s. 22 Lasten ja lapsuuden suojeleminen s. 25 Finnish Internet Awareness and Safety -hanke s. 25 Viisaasti verkossa -hanke s. 25 Muksut ja media -hanke s. 25 Lasten ja nuorten osallisuus s. 26 Tukioppilastoiminta s. 26 Koulukiusaamisen ehkäisy ja Koulurauha-ohjelma s. 26 Kiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten parissa s. 28 Nuortennetti ja verkkonuorisotyö s. 28 Yhdistysten nuorisotyön tukeminen s. 28 Lasten ja nuorten kerhotoiminnan tuki s. 28 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

5 Tuki vanhemmille s. 29 Perhekahvilatoiminnan tuki s. 29 Vertaisryhmien tuki s. 30 Vapaaehtoistoiminnan ohjaushanke s. 30 Valtakunnallinen lastenhoitotoiminta s. 32 Uudenmaan ja Kymen lastenhoitotoiminta s. 33 Tukea vanhemmille -sivusto s. 33 Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -hanke s. 35 Ihmissuhdetaitojen ja tapakasvatuksen tuki s. 35 Hyvä alku koulutielle -kampanja s. 35 Materiaalinen apu lapsiperheille s. 35 Kansainvälinen toiminta s. 36 Kansainväliset verkostot s. 36 Yhteistyö Euroopan unionissa s. 36 Kehitysyhteistyö s. 36 Talous ja hallinto s. 38 Luottamuselimet s. 38 Talous ja kiinteistöt s. 38 Varainhankinta s. 38 Keskustoimiston henkilöstö s. 39 Säätiöt ja yhtiöt s. 40 Konsernitilinpäätös s. 41 Tuloslaskelma s. 42 Tuotot ja kulut toiminnanaloittain s. 43 Tase s. 44 Nimikkorahastot s. 45 Tilintarkastuskertomus s. 45 Liitteet s. 46 Liiton suojelijat Kunniapuheenjohtajat, kunniajäsenet Liittovaltuusto Liittohallitus 2009 Liittohallituksen asettamat toimielimet Mannerheimin Lastensuojeluliiton säätiöiden hallitukset Paikallisyhdistykset MLL:n toiminta lukuina 2009 s. 53 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

6 Vaikuttaen ja kehittäen Vuoden 2009 lopussa Mannerheimin Lastensuojeluliiton 566 paikallisyhdistyksen yhteenlaskettu jäsenmäärä oli MLL:n toiminnan valtakunnallinen kattavuus, toimijoiden suuri joukko ja harkitut ja asialliset lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevat kannanotot ovat taanneet liitolle arvostetun aseman suomalaisessa lastensuojelukentässä. Liiton työtä lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen edistäjänä ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukijana arvostavat niin valtiovalta, kunnat kuin laajat kansalaispiirit. Yksi viime vuoden tärkeistä lapsia ja lapsiperheitä koskevista päätöksistä oli heinäkuussa 2009 voimaan tullut neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva asetus (380/2009). Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien perheiden, alle kouluikäisten lasten, koululaisten ja heidän vanhempiensa kuten myös opiskelijoiden terveysneuvonta ja -tarkastukset ovat kunnallisessa terveydenhuollossa tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Asetus velvoittaa kunnat huolehtimaan suunnitelmallisesti raskausajan, lapsuuden ja nuoruuden terveydenhoidosta ja ohjauksesta. Kaikkien MLL:n toimijoiden on hyvä pitää mielessään mahdollisuus omalta osaltaan vaikuttaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin. Hyvän lähtökohdan tälle toiminnalle antaa tutustuminen asetuksen kuntia koskeviin velvoitteisiin. Yhdistysten ja piirien kannattaa pyrkiä läheiseen yhteistyöhön niin neuvolatoiminnasta vastaavien terveydenhuollon ammattilaisten kuin sektorin hallinnosta vastaavien kanssa. MLL:n tarjoamat, useimmiten vapaaehtoistyöhön perustuvat palvelut on myös syytä tehdä tutuiksi uusille lapsiperheille, neuvoloiden henkilökunnalle ja kunnan terveydenhuoltohenkilöstöllekin. Yhtä tärkeää kuin lapsiperheiden puolesta puhuminen on oman toiminnan jatkuva kehittäminen. MLL:n on syytä kuunnella tarkasti niin äitien, isien, lasten ja nuorten kuin lasten hyvinvointia edistävien ammattilaistenkin viestejä tämän hetken ongelmista ja uusien toimintamuotojen kehittämistarpeista. Vuoden 2009 aikana tärkein taloudellinen yhteistyökumppanimme, Raha-automaattiyhdistys (RAY), toteutti mittavan, yli 800 järjestöä koskevan yleisavustusuudistuksen. Uudistuksen yhteydessä arvioitiin RAY-avustusta saavien järjestöjen työtä. MLL:n toiminta arvioitiin merkittäväksi ja lapsiperheiden hyvinvointia edistäväksi. Erityisesti mainittiin liiton työn valtakunnallinen kattavuus ja työn merkitys paikallistasolla. Seuraavien puolentoista vuoden aikana RAY tulee selvittämään kohdennettujen toiminta-avustusten myöntämisen periaatteita. Samalla kartoitetaan vapaaehtoistoiminnan nykytilaa ja kerätään tärkeää tietoa vapaaehtoistoiminnan merkityksestä Suomessa. Tämän kyselyn tiedot tulevat olemaan arvokkaita myös MLL:n tulevan toiminnan kannalta. Olli Simell puheenjohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

7 Turvallisuutta rakentamassa Vuonna 2009 elettiin taantumaa. Yhteiskunnan taloudellinen tilanne heijastui monin tavoin myös lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämään. Uutiset kunnista kertoivat koulun työntekijöiden lomautuksista, ryhmäkokojen suurentamisista, lähipäiväkotien ja -koulujen lakkauttamisista ja lasten terveyspalvelujen karsimisesta. Vuosi 2009 oli myös YK:n lapsen oikeuksien juhlavuosi. Juhlavuoden jälkeenkin on hyvä muistaa, etteivät lapsen oikeudet ole sidoksissa kansan- tai kuntatalouden kehitykseen. Lapsen oikeudet ovat aina voimassa ja lapsuus suojelemisen arvoinen elämänvaihe. Lapsuuden turvalliset hoivakokemukset luovat myös hyvän pohjan terveelle elämälle. Mutta mistä turvallisuus voi syntyä turvattomassa maailmassa? Turvallisuus syntyy siitä, että jokainen lapsi voi kokea lähellään olevien aikuisten huolenpitoa ja välittämistä. Turvallisuus syntyy myös siitä, että lapsi kokee olevansa hyväksytty ja pidetty ikätovereidensa joukossa. Kiusaaminen on kuitenkin yleistä, ja se vaikuttaa kielteisesti monen oppilaan arkeen. Ja vaikka ei kiusattaisikaan, liian moni oppilas kokee itsensä yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi. Ilahduttavaa on kuitenkin se, että tukioppilas on nuorten mielestä oman kaverin jälkeen tehokkain kiusatun puolustaja. MLL on jo vuosikymmeniä tuottanut aineistoja ja toimintamalleja oppilaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi koulussa. Tavoitteena on, ettei ketään kiusata eikä kukaan jää yksin. Tätä tärkeää työtä on syytä jatkaa ja tehostaa: lapsella on oikeus psyykkiseen ja fyysiseen koskemattomuuteen, ja yksikin ystävä on suoja lapsen kehitykselle. Turvallisuus rakentuu paitsi tuen saamisesta myös tuen antamisesta. Vuonna 2009 käynnistyi usean MLL:n piirin alueella uudenlaista vapaaehtoistoiminnan tukemista. Vapaaehtoistoiminnan ohjaajat kartoittivat alueensa yhdistysten tuen tarvetta ja olivat apuna esimerkiksi uusien perhekahviloiden käynnistämisessä. Hankealueilla syntyi erilaisia vapaaehtoisten vertaisverkkoja, koulutus- ja virkistystoiminta elpyi ja yhdistysten välinen toiminta lisääntyi. Toiminta on mainio esimerkki siitä, kuinka kansalaistoimintaa ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan tukemalla ihmisiä tukemaan toisiaan. Toivon, että jokainen lapsi saa kasvaa turvallisessa ja kannustavassa yhteiskunnassa. Turvallisuus rakentuu huolenpidosta ja välittämisestä, siitä, että sekä isot että pienet huomioivat toisensa, auttavat muita ja saavat itse apua tarvitessaan. MLL voi olla mukana rakentamassa sellaista yhteiskuntaa vain lukuisten vapaaehtoisten, luottamushenkilöiden ja toimihenkilöstön yhteisvoimin. Siitä lämpimät kiitokset kaikille! Kiitokset kuuluvat myös työmme tukijoille: Rahaautomaattiyhdistykselle, ministeriöille, yrityksille, yhteisöille ja yksityisille lahjoittajille, jotka mahdollistavat saavuttamaan päämäärämme. Mirjam Kalland pääsihteeri Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

8 MLL:n tehtävät ja toiminnan ydinalueet Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö. MLL:n keskusjärjestön jäseniä ovat 13 piirijärjestöä sekä 566 paikallisyhdistystä, joissa oli yhteensä jäsentä. Kansalaisten järjestönä MLL edistää lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tasapainoisiksi ihmisiksi sekä lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. Lapsen etua ajavana vaikuttajajärjestönä MLL kehittää ja vahvistaa lapsuutta suojelevaa kasvatuskulttuuria. MLL:n toiminnan ydinalueet ovat l lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen l lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen l lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen l vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. MLL tuntee perheen ilot ja huolet Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

9 Toimintaympäristö Suomessa oli vuoden 2009 alussa yhteensä lasta. Lasten osuus koko väestöstä oli 20 prosenttia. Lapsiperheitä oli yhteensä Lapsiperheistä 71 prosenttia oli kahden vanhemman perheitä, 20 prosenttia yksinhuoltajaperheitä ja 9 prosenttia uusperheitä. Yksinhuoltajaperheiden ja uusperheiden osuus lapsiperheistä kasvoi. Vuonna 2009 syntyi lasta, mikä oli 900 lasta enemmän kuin vuonna Synnytysiässä olevien ikäluokkien kokoon nähden 2000-luvulla lapsia on syntynyt selvästi enemmän kuin luvuilla. Vuonna 2009 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,86 mikä on korkein 40 vuoteen ja myös eurooppalaisittain korkeaa tasoa. Valtaosa lapsista, nuorista ja lapsiperheistä voi hyvin. Eri tavoin oireilevien lasten ja nuorten määrä on kuitenkin kasvanut. Sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen sekä ongelmien ehkäisy, varhainen havaitseminen ja asianmukaisen tuen ja palveluiden tarjoaminen on yhä tärkeämpää. Hyvinvoinnin polarisaatiokehitys näkyy lasten ja nuorten keskuudessa. Sekä lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on viime vuosina kasvanut. Lastensuojelun tarpeeseen vaikuttavat monet tekijät kuten vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat, uupuminen ja perheen ongelmien kasaantuminen. Myös lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluiden piirissä olevien lasten ja nuorten määrä sekä erityisopetuksessa olevien lasten määrä on kasvanut. Perheen tulot, vanhempien koulutus, ammatti- ja työmarkkina-asema heijastuvat lapsen terveyteen ja hyvinvointiin. Lapsuudessa ja nuoruudessa omaksutut terveystottumukset ja elintavat vaikuttavat myöhempään elämään. Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ovat huomattavat jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Esimerkiksi lukiolaisten ja ammattioppilaitosten opiskelijoiden terveyskäyttäytyminen eroaa merkittävästi lukiolaisten hyväksi. Erityisen kielteisesti nuoren terveyteen vaikuttaa se, että nuori jää kokonaan lukio-opintojen tai ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle. Maailmanlaajuinen talouskriisi syksyllä 2008 ajoi Suomen taantumaan. Vuonna 2009 maan bruttokansantuote supistui lähes 8 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan tuotannon romahdus oli suurin sitten vuosien Julkisen talouden lähiajan talousnäkymät näyttävät synkältä: työttömyys kasvaa ja verotulot laskevat, mikä aiheuttaa paineita julkiselle taloudelle. Tämä heijastuu monin tavoin myös lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämään. Ongelmana on myös, että 1990-luvun alun laman aikana lasten ja perheiden palveluihin kohdistettuja leikkauksia ei Lasten (0 17-vuotiaat) osuus väestöstä 2009 Lapset (0 17-vuotiaat) asuinkuntatyypin mukaan Lapset 20 % Aikuiset 80 % 0 Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Lähde: Tilastokeskus Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

10 Lapsiperheet Lastensuojelun avohuollon asiakkaana olleet lapset (0 17-vuotiaat) ja nuoret (18 20-vuotiaat) Kahden vanhemman perheet 71 % Yksinhuoltajaperheet 20 % Uusperheet 9 % Lähde: Tilastokeskus Lähde: THL korjattu laman jälkeisinä vahvan talouskasvun vuosina. Julkisessa keskustelussa on nyt tuotu laajasti esiin, että lasten ja perheiden palveluihin kohdistuvia leikkauksia ei saa toistaa. Uutiset kunnista valitettavasti kertovat toista. Päivähoidon ja koulun työntekijöitä lomautetaan, ryhmäkokoja suurennetaan, lähipäiväkoteja ja -kouluja lakkautetaan ja lasten terveyspalveluita karsitaan. Peruspalveluiden ohentuminen on johtanut siihen, että lasten kasvuympäristön ongelmia ei kyetä havaitsemaan ajoissa eikä tarjoamaan apua varhaisessa vaiheessa. Kun ongelmat vaikeutuvat ja kasautuvat, joudutaan turvautumaan korjaaviin palveluihin kuten lastensuojeluun tai lasten- ja nuorisopsykiatriaan. Seurauksena on noidankehä: korjaavan työn vaatiessa entistä enemmän voimavaroja tingitään peruspalveluista, jolloin korjaavaa työtä vaativat ongelmat kasvavat edelleen. Lapsiperheiden sosiaaliturva on jäänyt jälkeen yleisestä tulokehityksestä luvun puolivälissä tehtyjä leikkauksia ei ole korjattu, ja inflaatio on merkittävästi murentanut ostovoimaa. Lapsiperheiden pienituloisuusaste on merkittävästi korkeampi kuin 1990-luvulla. Erityisen huono on yksinhuoltajaperheiden tilanne. Valtioneuvoston asettama sosiaaliturvan uudistamiskomitea (SATA-komitea) julkisti esityksensä joulukuussa. Lapsiperheiden kannalta tulokset jäivät laihoiksi. Myönteistä kuitenkin oli, että hallitus oli jo tammikuussa päättänyt, että lapsilisät, alimmat vanhempainpäivärahat, kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki sidotaan kuluttajahintaindeksiin. Ensimmäinen indeksitarkistus toteutetaan Kunta- ja palvelurakenneuudistus on lisännyt kuntarajat ylittäviä palveluratkaisuja. Kunnat hankkivat palveluita entistä enemmän markkinoilta, ja yksityisen hyvinvointipalvelutuotannon rooli on vahvistunut. Järjestöjen palveluiden saamasta julkisesta tuesta on käyty jatkuvaa rajanvetoa, esimerkkinä MLL:n lastenhoitotoiminta. Kuntaliitokset ovat vähentäneet kuntien määrää ja kasvattaneet kuntien kokoa. Vuonna 2009 toteutui ennätysmäärä kuntaliitoksia. Kuntaliitosten vuoksi yhä useammassa kunnassa toimi useita MLL:n paikallisyhdistyksiä. Selvitys koululaisten aamuja iltapäivätoiminnasta MLL:n johtava asiantuntija Esa Iivonen laati opetusministeriön toimeksiannosta selvityksen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Selvityksen perusteella aamu- ja iltapäivätoiminnat keskeisimmät kehittämiskohteet ovat toiminnan mahdollistaminen kaikille sitä tarvitseville pienille koululaisille, aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyön vahvistaminen, ohjaajien pysyvien työsuhteiden lisääminen sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten toiminnan kehittäminen. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistui syksyllä 2008 ensimmäisen luokan oppilaista 48 %, toisluokkalaisista 27 % ja luokkien erityisoppilaista 5 %. Selvityksessä ehdotetaan, että kunnalle säädetään velvoite järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille kunnassa tarvetta vastaavassa laajuudessa. 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

11 Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen Mannerheimin Lastensuojeluliiton lapsi- ja perhepoliittisen vaikuttamisen tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä sekä lisätä lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa. Erityisesti tavoitteena on, että julkinen valta kantaa vastuunsa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edellytysten rakentamisesta. Vaikuttaminen päätöksentekoon Vaikuttamistoiminnan perustana ovat MLL:n aatteellinen tarkoitus, arvot ja päämäärät sekä ihmisoikeudet, erityisesti YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvatut lapsen oikeudet ja Suomen perustuslaissa turvatut perusoikeudet. MLL:n keskusjärjestö vaikutti valtakunnallisesti, piirijärjestöt maakunnallisesti ja alueellisesti ja paikallisyhdistykset kunnallisesti. Keskusjärjestö tuki piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten vaikuttamistyötä tuottamalla työn tueksi erilaisia aineistoja. Keskusjärjestö järjesti myös vaikuttamistoiminnan ja lapsen oikeuksien koulutuksia piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten edustajille. Keskusjärjestön ohjelmat, kannanotot, lausunnot ja medianäkyvyys tukivat myös paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen vaikuttamistyötä. Keskusjärjestön vaikuttamistyö näkyi hyvin mediassa vuoden aikana muun muassa lasten ja perheiden palveluihin ja lapsiperheiden sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa. Vuosi 2009 oli YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 20-vuotisjuhlavuosi. MLL oli aktiivisesti mukana juhlavuoden kampanjayhteistyössä. Keskusjärjestö, piirijärjestöt ja paikallisyhdistykset järjestivät juhlavuoteen liittyviä seminaareja ja tapahtumia, joissa tehtiin tunnetuksi lapsen oikeuksia. Keskusjärjestön asiantuntijat luennoivat lapsen oikeuksista myös piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten sekä muiden toimijoiden järjestämissä tilaisuuksissa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

12 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

13 Vuonna 2009 MLL antoi ministeriöille ja muille valtion viranomaisille lausunnon seuraavista asioista: l sosiaali- ja terveysministeriölle tupakkapoliittisista lakimuutoksista ja toimia valmistelleen työryhmän ehdotuksista l oikeusministeriölle avoliittotyöryhmän ehdotuksesta laiksi yhteistalouden purkamisesta avoliiton päättyessä l sisäasiainministeriölle ehdotuksesta sisäasiainministeriön kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategiaksi l opetusministeriölle Koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuus, toiminnan laatu ja muutostarpeet -selonteosta l Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ehdotuksesta Imetyksen edistäminen Suomessa toimintaohjelmaksi l oikeusministeriölle ehdotuksesta lasten oikeuksien käyttöä koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä l sisäasiainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta l oikeusministeriölle Euroopan neuvoston yleissopimuksesta lasten suojelemisesta seksuaalista hyväksikäyttöä ja seksuaalista väkivaltaa vastaan l ulkoasiainministeriölle kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen Suomen kuudennen määräaikaisraportin valmistelua varten l oikeusministeriölle pahoinpitelyrikos läheissuhteissa ja työpaikalla -työryhmämietinnöstä l sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi lastensuojelulain muuttamiseksi l sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain muuttamisesta l oikeusministeriölle kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamisesta l sisäasiainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta l sisäasiainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi pelastuslain muuttamisesta MLL antoi seuraavat kannanotot: l Lasten peruspalveluja ei saa leikata edellisen laman virheitä ei saa toistaa l Perusopetukseen ei tule kohdistaa leikkauksia l Isyyslaki kaipaa uudistamista l Päätöksissä tulee arvioida lapsiin kohdistuvat hyvinvointi- ja terveysvaikutukset Eduskunnan valiokunnissa MLL oli kuultavana seuraavista asioista: l hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 9 :n muuttamisesta (lakivaliokunta) l valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille (sosiaali- ja terveysvaliokunta) l hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vähittäiskaupan aukioloajoista (työelämäja tasa-arvovaliokunta) l hallituksen esitys lastensuojelulain muuttamisesta (sosiaali- ja terveysvaliokunta) l valtioneuvoston selonteko Suomen ihmisoikeuspolitiikasta (työelämä- ja tasaarvovaliokunta) l valtioneuvoston selonteko Suomen ihmisoikeuspolitiikasta (sivistysvaliokunta) l lakialoite LA 51/2009 laiksi isyyslain 22 ja 34 :n muuttamisesta (lakivaliokunta) Keskusjärjestöstä oli edustaja useissa valtionhallinnon työryhmissä ja toimikunnissa kuten: l lasten ja nuorten mediafoorumi (liikenne- ja viestintäministeriö) l kansalaisyhteiskuntaneuvottelukunnan demokratiapolitiikan työryhmä (oikeusministeriö) l yhdenvertaisuustoimikunnan kansalaisjärjestöjaos (oikeusministeriö) l kuvaohjelmalainsäädännön asiantuntijaryhmä (opetusministeriö) l lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman hyvinvoiva lapsiperhe -työryhmä ja lapsilähtöinen yhteiskunta -työryhmä (opetusministeriö) l Valtion elokuvatarkastamon neuvottelukunta l sisäisen turvallisuuden ohjelman järjestöyhteistyön seurantaryhmä (sisäasiainministeriö) l lapsiasiain neuvottelukunta (sosiaali- ja terveysministeriö) l lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisemisen ja vähentämisen toimenpideohjelmaa valmisteleva työryhmä (sosiaali- ja terveysministeriö) l lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunta ja sen alle kouluikäisten jaos (sosiaali- ja terveysministeriö) l kansanterveyden neuvottelukunta, valtakunnallisen yhteistyön jaosto (sosiaalija terveysministeriö) l sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan kansalaisjaos (sosiaali- ja terveysministeriö) l varhaisen puuttumisen vastuuhenkilöverkosto l Kauhajoen koulusurmien tutkintalautakunta (valtioneuvosto) l äitiysavustusraati (Kansaneläkelaitos) l koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden uudistamistyöryhmä (Opetushallitus) l Tietoturvapäivä-hankkeen johtoryhmä ja koululaistyöryhmä (Viestintävirasto). MLL vaikuttaa monella taholla ja tasolla MLL julkisti seuraavat lapsi- ja perhepoliittiset ohjelmat: l MLL:n kuntaohjelma l MLL:n eurovaaliohjelma: Lapset näkyväksi Euroopan unionissa Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

14 Kansalaisjärjestöyhteistyö Mannerheimin Lastensuojeluliitto oli jäsenenä tai edustettuna muun muassa: Lastensuojelun Keskusliitossa, Lasten Päivän Säätiössä, Terveyden Edistämisen Keskuksessa, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY:ssä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitossa, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa EAPN-Fin:ssä, Opintotoiminnan Keskusliitossa, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssissa, Nuorten Akatemiassa, Puhelinauttajien eettisessä neuvottelukunnassa, Niilo Mäki Säätiössä, Asuntosäätiössä, Liikenneturvassa, Suomen Kuluttajaliitossa, Lasten terveysfoorumissa, Ehkäisevän päihdetyönfoorumissa, Suomen YK-liitossa ja Kehitysyhteistyön Palvelukeskus KEPA:ssa. MLL:n on yksi Raha-automaattiyhdistyksen kahdeksasta perustajayhteisöstä. MLL osallistuu kuuden yhteistyökumppanin kanssa valtakunnallisen Rikosuhripäivystyksen toimintaan. Palvelu tarjoaa rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneelle ja hänen läheiselleen henkistä tukea ja käytännön neuvoja. MLL:n Pohjois- Karjalan piiri vastaa Rikosuhripäivystyksen Itä-Suomen aluetoimiston toiminnan koordinoinnista. Viestintä MLL:n viestinnän tehtävänä on tiedottaa MLL:n toiminnasta ja kannanotoista sekä nostaa yleiseen tietoisuuteen lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavia asioita, tietoa lapsiperheiden elinolosuhteista kuten palvelujen saatavuudesta tai toimeentulosta ja tukea lasten ja nuorten osallisuutta yhteiskunnassa. Keskusjärjestön viestintä palvelee tiedotusvälineitä asiantuntijana ja lapsia, nuoria ja perheitä koskevan tiedon hankinnassa. Keskusjärjestö tukee myös piirejä ja yhdistyksiä niiden viestinnässä. MLL julkaisi vuoden aikana 28 tiedotetta. Mediaseurannan mukana mediaosumia kertyi yhteensä 1 887, keskimäärin 157 kertaa kuukaudessa. Seurannassa näkyvät sekä keskusjärjestön että piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten toimintaa käsittelevät jutut valtakunnallisessa ja maakunnallisessa mediassa. MLL:n internet-sivusto on tärkein laajalle käyttäjäkunnalle suunnattu tiedonjakelukanava ja lapsi- ja perhepoliittisen vaikuttamisen väline. Sivusto on kokonaisuus, joka palvelee sekä mediaa, asiantuntijoita, jäseniä, että vanhempia ja nuoria. -sivusto on sivun kokonaisuus, jolla tilastoitiin kuukausittain yli käyntiä. Lapsen oikeuksien juhlavuoden päätapahtumassa lapset eri puolilta maata kertoivat ajatuksiaan. Lapsimessuilla MLL:n osastolla seurattiin silmä tarkkana klovnin esitystä. 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

15 Valtakunnallisissa tapahtumissa MLL herättää keskustelua ja luo yhteyksiä ammattikasvattajiin, vaikuttajiin, toimittajiin, asiantuntijoihin ja lapsiperheisiin. Lapsen oikeuksien sopimuksen juhlavuonna MLL kutsui yhdessä Pelastakaa Lasten kanssa koolle asiantuntijoita ja päättäjiä keskustelemaan lapsen oikeuksien toteutumisesta Suomessa. MLL järjesti keväällä Isä-seminaarin sekä syksyllä yhdessä tutkimussäätiön kanssa Lasten elinympäristö -seminaarin. MLL oli vuoden 2009 aikana esillä muun muassa Educa- ja Lapsi messuilla sekä useissa ammattitapahtumissa kuten varhaiskasvatusmessuilla ja mielenterveysmessuilla. Lapsemme-lehti ja julkaisut Lapsemme-lehti ilmestyi neljä kertaa. Sen tarkistettu levikki vuonna 2009 oli kappaletta. Lapsemme on jäsen- ja järjestölehti, MLL:n brändin vahvistaja, liiton pää-äänenkannattaja ja lapsipoliittisen vaikuttamisen väline sekä kasvatuksen tuki lapsiperheille. Lapsemme-lehden toimitusneuvosto, joka linjaa lehden sisältöä ja kehittämistä kokoontui kaksi kertaa. MLL julkaisee vanhemmille tarkoitettuja tukiaineistoja lapsen kasvusta ja kehityksestä ja hyvinvoinnista. Vuonna 2009 neuvolat tilasivat lehtistä jaettavaksi koteihin. Valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa palkittiin 37 äitiä työstään kasvattajana. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin saajista perhepäivähoitaja Kaisa Hovila (vas), toimintaterapeutti Anjariitta Timlin, lehtori Irja Härkönen ja mainostoimittaja Aira Neva-aho ovat toimineet aktiivisesti myös MLL:ssa. MLL esitteli toimintaansa useissa yleisötapahtumissa, myös Likkojen lenkillä Tampereella. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

16 Kansalaistoiminnan tuki ja järjestötyö Mannerheimin Lastensuojeluliiton kansalaistoiminta perustuu paikallisyhdistysten sekä niiden aktiivisten jäsenten haluun organisoida toimintaa ja vaikuttaa oman alueensa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Maassamme on 566 MLL:n paikallisyhdistystä. Vuoden aikana perustettiin kolme uutta yhdistystä ja purettiin yksi. Vuosi 2009 oli MLL:n jäsenvuosi. Jäsentyön merkitystä korostettiin muun muassa vapaaehtoisten koulutuksissa ja paikallisyhdistyksille suunnatussa tiedotuksessa. Jäsenvuoteen kuului myös jäsenhankintakampanja, jolla tavoiteltiin ennen kaikkea uusia aikuisjäseniä. Kampanjan tueksi järjestettiin 13 koulutustilaisuuden sarja, johon osallistui lähes 400 yhdistysaktiivia. Kentän aktiivinen työ tuotti tulosta. Neljä vuotta jatkunut jäsenmäärän lasku taittui. MLL:ssa oli vuoden lopussa jäsentä, mikä oli 635 jäsentä enemmän kuin edellisenä vuonna. Liittohallituksen nimeämä järjestötyöryhmä jatkoi vuonna 2007 käynnistynyttä järjestörakenteen uudistamishanketta. Edellisvuonna tehdyn arviointiselvityksen pohjalta työryhmä määritteli kolme kehittämisteemaa, jotka olivat järjestötyön ja vapaaehtoistuen minimipalvelujen määrittely, MLL:n palvelustrategian uudelleenarviointi ja valmistelu sekä kehittämisprosessien ja projektitoiminnan yhtenäistäminen. Kehittämistä varten nimettiin työryhmät, joihin järjestötyöryhmä nimesi asiantuntijoita MLL:n eri organisaatioista. Ensimmäisen ryhmän työn tuloksena saatiin kuvaus yhdistysten, piirien ja keskusjärjestön keskeisimmistä tehtävistä. Tehtäväkuvaus auttaa jäsentämään järjestön sisäistä työnjakoa ja määrittää piirijärjestöjen ja keskusjärjestön paikallisyhdistyksille tarjoamaa tukea. Ammatillista palvelustrategiaa työstänyt työryhmä totesi, että MLL:n yhteisen palvelustrategian ja ammatillisten palvelujen tuottamisen edellytyksiä tulee syventää edelleen. Keskusjärjestö teetti kuvauksen MLL:n ammatillisista perhepalveluista. Kolmas ryhmä tuotti MLL:n kehittämistoiminnan periaatteet ja mallin hanketoiminnan toteuttamiseksi. Malliin sisältyy vuosikello piirien ja keskusjärjestön projektihallinnan tueksi. MLL:n projektitoiminnan kehittämiseksi järjestetään kaksi yhteistä, vuosittaista hankefoorumia. Kehittämistyön tulokset kokonaisuudessaan sekä niiden laaja, yhteinen pohdinta vahvistivat järjestön sisäistä yhteistyökulttuuria. Järjestötyöryhmä valmisteli loppuraportin ja siihen sisältyvät kehittämissuositukset liittohallitukselle. Jäsen- ja järjestöpalvelut Keskusjärjestö tarjosi yhdistyksille kattavat rekisteripalvelut, ohjasi ja neuvoi paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen luottamus- ja toimihenkilöitä yhdistys- ja järjestötoiminnan hallintoon ja kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä ja tiedotti ajankohtaisista yhdistystoiminnan asioista. Yhdistysnetti on MLL:n yhdistystoiminnan tietopankki, joka tarjoaa jäsenyhdistyksille tietoa liiton toiminnasta, hallinnosta, jäsenyydestä, taloudenhoidosta, varainhankinnasta ja viestinnästä. Ajankohtaistietoa tarjottiin muun muassa eri toimielinten päätöksistä, kampanjoista, keräyksistä ja tapahtumista. Yhdistysnetin lisäksi jäsenille tarjottiin tietoa ajankohtaisista asioista Yhdistystiedotteessa, joka ilmestyi kuusi kertaa ja postitettiin kaikille paikallisyhdistyksille, piirijärjestöille sekä keskusjärjestön luottamushenkilöille. Yhdistysnetin ja -tiedotteen hyödyllisyyttä testattiin käyttäjäkyselyllä. Yhdistysnettikyselyyn vastasi 77 yhdistysten ja piirijärjestöjen aktiivia. Vastaajista lähes 80 prosenttia ilmoitti käyttävänsä Yhdistysnettiä kuukausittain tai useammin. Tärkeimmät syyt käyttää Yhdistysnettiä olivat yhdistystoiminnan kannalta hyödyllinen tieto sekä yhdistystoimintaa tukevat työkalut. Sisällöistä hyödyllisimpinä pidettiin ajankohtaisasioita ja jäsenasioita. Noin 75 prosenttia vastaajista piti Yhdistysnetin tietomäärää suhteessa tarpeisiin sopivana. Yhdistystiedotetta koskevaan kyselyyn vastasi 87 lukijaa. Vastaajista 90 prosenttia luki Yhdistystiedotetta siksi, että siitä sai paljon yhdistystoiminnan kannalta hyödyllistä ajankohtaistietoa. Koulutus ja neuvontapalvelut Keskusjärjestö kehitti MLL:n järjestö- ja vapaaehtoiskoulutusten valtakunnallisia sisältöjä ja koulutusmalleja, järjesti koulutustilaisuuksia sekä tuotti koulutusta tukevaa aineistoa. Koulutusta suunnattiin sekä vapaaehtoisille että vapaaehtoistyön ammatillisesta ohjauksesta vastaaville toimihenkilöille. MLL:n järjestökoulutuksen uudistaminen jatkui yhteistyössä Lapin piirin kanssa. Uusi koulutusaineisto koostuu kolmesta sisältöosiosta: perehdytyksestä, yhdistyshallinnosta sekä lisätiedoista ja tuesta. OK-opintokeskus oli edelleen keskeisin MLL:n järjestötoimintaan liittyvien koulutusten ja koulutusmallien kehittämisen yhteistyökumppani. MLL:n keskusjärjestö ja Lapin piiri olivat edustettuna myös OKopintokeskuksen koolle kutsumassa työryhmässä, joka tuotti Ymmärrä yhdistystä -verkkokurssin. Keskusjärjestö aloitti syksyllä 2010 käynnistyvän vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksen valmistelut ja käynnisti viiden kouluttajan jatkovalmennuksen. MLL:n jäsenmäärä kasvoi 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

17 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

18 Keskusjärjestö järjesti piirijärjestöjen ja keskustoimiston toimihenkilöille kaksi ammatillista lisäkoulutuspäivää: MLL:n viestintäpäivän ja järjestöpäivän. Koulutuksiin osallistui yhteensä 54 toimihenkilöä. MLL:n kouluttajien peruskoulutus toteutettiin ensimmäistä kertaa järjestötyön, lapsi- ja perhetoiminnan, nuorisotyön ja auttavien puhelinten yhteistyönä. Koulutuksen osallistui 22 henkilöä. Keskusjärjestö tarjosi paikallisyhdistyksille ja piirijärjestöille ohjausta ja neuvontaa yhdistystoimintaan liittyvissä erityisasioissa. Neuvonta painottui henkilöstöjohtamiseen, työnantajatehtäviin, yhdistyksen taloushallintoon ja juridiikkaan liittyviin kysymyksiin. MLL:n puheenjohtajapäivät pidettiin Helsingissä Tilaisuuteen osallistui yhteensä 194 paikallisyhdistysten sekä piirijärjestöjen puheenjohtajaa ja toiminnanjohtajaa sekä keskusjärjestön luottamusjohtoa ja toimihenkilöitä. Puheenjohtajapäivien keskeinen tavoite oli vahvistaa liiton kolmen tahon välistä yhteistyötä, kehittää vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä sekä vahvistaa MLL:n asemaa Suomen suurimpana lastensuojelujärjestönä. Päivien teemoja olivat MLL:n järjestörakenteen uudistaminen, paikallisyhdistysten, piirijärjestöjen ja keskusjärjestön tehtäväkuvaukset sekä ennaltaehkäisevä päihdetyö. Päivien puhepajoissa keskityttiin MLL:n ajankohtaisteemoihin. Puheenjohtajapäivien ryhmätöissä pohdittiin yhdistysten tehtäviä ja tuen tarpeita. Vapaaehtoisten koulutus on MLL:n järjestötyön painopisteitä 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

19 Auttavat puhelin- ja nettipalvelut Auttavat puhelin- ja nettipalvelut lapsille, nuorille ja vanhemmille ovat osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Toiminnan lähtökohtia ovat vaitiolovelvollisuus, kunnioittava kohtaaminen, kuulluksi tuleminen, tukeminen ja voimavarojen etsiminen sekä tarvittaessa jatko-ohjaus. Auttavat puhelin- ja nettipalvelut ovat liitolle lasten, nuorten ja vanhempien kuulemiskanava. Puhelin ja -nettipalvelujen toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet, jotka on sovittu Vapaaehtoisen puhelinja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa. Lasten ja nuorten puhelin ja netti Lasten ja nuorten puhelin ja netti on alle 21-vuotiaille suunnattu palvelu, joka toimii vuoden jokaisena päivänä. Vuonna 1980 perustettu Lasten ja nuorten puhelin (p ) on ainoa valtakunnallinen, suomenkielinen, kaikille lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin. Soittaja voi puhua maksutta, nimettömänä ja luottamuksellisesti koulutetun aikuisen vapaaehtoisen kanssa. Vuonna 2002 avattuun kirjepalveluun ( lapsi tai nuori voi kirjoittaa aikuiselle luottamuksellisen kirjeen, johon päivystäjä vastaa kahden viikon kuluessa. Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä vastaanotettiin vuonna 2009 yhteensä puhelua ja nettikirjettä. Puheluissa korostuivat lasten ja nuorten tarve jakaa arkisia asioita turvallisen aikuisen kanssa. Omaan kasvuun ja kehitykseen sekä seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset puhuttivat eri-ikäisiä lapsia ja nuoria. Vakavampia aiheita puheluissa olivat erityisesti koulukiusaaminen ja ongelmat ihmissuhteissa. Eniten yhteyttä ottivat vuotiaat. Lasten ja nuorten netissä korostuivat vakavammat ja usein monikerroksisemmat ongelmat, kuten masentuneisuus, ahdistuneisuus ja ristiriidat vanhempien kanssa. Kirjeitä kirjoittivat pääosin vuotiaat tytöt. Lasten ja nuorten puhelin ja netti -palvelun päivystys toimii ryhmäpäivystysmallilla Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa. MLL:n päivystysohjaajana toimiva ammattityöntekijä on aina läsnä päivystysvuorossa tukemassa vapaaehtoisten ryhmää. Päivystyspisteissä toimi vuonna 2009 yhteensä 199 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vapaaehtoista päivystäjää. Keskusjärjestö järjesti vuoden aikana kuusi tunnin mittaista peruskurssia, joilla koulutettiin yhteensä 74 uutta päivystäjää. Peruskurssin sisältö uudistettiin ja työn tueksi julkaistiin Päivystäjän käsikirja. Eri paikkakunnilla järjestettiin yhteensä 20 jatkokoulutusiltaa, joissa päivystäjät perehdytettiin muun muassa nuorten Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

20 nettielämän haasteisiin, nettikirjoittamiseen sekä uuteen tilastointiohjelmaan. Lasten ja nuorten nettikirje -palveluun tuli palautetta yhteensä 181 nuorelta. Nuoret toivoivat palveluun lisää työntekijöitä, jotta kirjeisiin pystyttäisiin vastaamaan nopeammin. MLL kartoitti päivystäjien motivaatiota, sitoutumista ja kehittämistoiveita nettikyselyllä. 97 prosenttia oli sitä mieltä, että päivystyksessä on kannustava ilmapiiri ja 89 prosenttia koki ilmapiirin innostavaksi. Lähes kaikki pitivät päivystystyötä mielekkäänä ja saamaansa ohjausta ja koulutusta riittävänä. MLL:n päivystysohjaajien ammatillisen työn tueksi järjestettiin kaikilla päivystyspaikkakunnilla säännöllistä työnohjausta. Työntekijät kokoontuivat myös yhteisiin tiimipäiviin, joissa kartoitettiin muun muassa uusien nettiauttamismuotojen mahdollisuutta ja tehtiin suunnitelma lasten ja nuorten chat-kokeilun aloittamiseksi. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi myönsi Lasten ja nuorten puhelimelle ja netille Nuori toimija -tunnustuksen vapaaehtoisten päivystäjien tekemästä arvokkaasta työstä nuorten tukijoina ja kannustajina. Vanhempainpuhelin ja -netti Vanhempainpuhelin ja -netti tarjoaa tukea kaikenikäisten lasten vanhemmille. Toiminta on vertaistukea vanhemmalta toiselle, sillä päivystäjät ovat itsekin vanhempia. Tavoitteena on vahvistaa vanhempien omia voimavaroja ja ratkaisukeinoja kasvatusasioissa ja edistää siten lasten hyvinvointia. Vapaaehtoiset päivystäjät vastaavat puheluihin numerossa ja nettikirjeisiin osoitteessa Puhelun hinta on 0,08 euroa minuutilta plus paikallisverkkomaksu. Vuoden aikana 42 päivystäjää vastasi yhteensä 991 yhteydenottoon, joista puheluja oli 539 ja nettikirjeitä 452. Vanhempana jaksaminen, ristiriidat perheessä, lapsen tai nuoren haastava käytös sekä sosiaalisten verkostojen puute olivat usean yhteydenoton taustalla. Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystäjät toimivat Helsingin päivystyspisteessä, jossa he päivystävät MLL:n ammattityöntekijän ohjauksessa yhdessä Lasten ja nuorten puhelin ja netti -palvelun päivystäjien kanssa. Päivystysohjaajana toimiva työntekijä on aina läsnä tukemassa päivystysvuorossa olevaa vapaaehtoisten ryhmää. Vuoden aikana järjestettiin yksi Vanhempainpuhelimen ja -netin 30 tunnin mittainen peruskoulutus 15 uudelle päivystäjälle. Päivystäjät osallistuivat lisäksi Helsingin päivystyspisteessä järjestettyihin jatkokoulutusiltoihin yhdessä Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päivystäjien kanssa. Vuoden aikana uudistui tilastointiohjelma, joka antaa yhä kattavampaa tietoa vanhempien yhteydenottojen aiheista. Päivystäjille tehdyssä kyselyssä 91 prosenttia vastaajista piti päivystyksen ilmapiiriä kannustavana, ja päivystystyö oli kaikkien mielestä mielekästä. Suurin osa piti päivystykseen saamaansa ohjausta ja koulutusta riittävänä. Viisi yleisintä puheenaihetta Lasten ja nuorten puhelimessa vuosina % ,7 10,5 10,1 8,8 4,5 4,2 4,7 4,4 7,4 9,9 9,5 8,7 10,1 10,2 9,7 11,3 7,9 7,3 9,5 9,4 5 7,6 10,1 9,4 4,8 7,1 12,1 12 6,5 6,5 13,6 11,2 6 6,4 14,5 4,7 10,9 ei tekemistä seurustelu/ihastuminen seksikysymykset tietokysymykset päivän kuulumiset 10 11,7 13,1 14,4 15,5 14,4 17,3 15,6 17,1 18, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009