Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, Helsinki p

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2009

2 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, Helsinki p Taitto: Merja Lensu Valokuvat: Antero Aaltonen, Susa Junnola, Raisa Kyllikki Karjalainen, Matti Matikainen, Jarkko Mikkonen, Tomi Nuotsalo. Mikko J. Pitkänen Ulkoasu: Hahmo Paino: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

3 Vuosikertomus 2009 Mannerheimin Lastensuojeluliiton arvot Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Suvaitsevaisuus Ilo Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

4 Sisältö Vaikuttaen ja kehittäen s. 6 Tulevaisuutta rakentamassa s. 7 MLL:n tehtävät ja toiminnan ydinalueet s. 8 Toimintaympäristö s. 9 Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen s. 11 Vaikuttaminen päätöksentekoon s. 11 Kansalaisjärjestöyhteistyö s. 14 Viestintä s. 14 Lapsemme-lehti ja julkaisut s. 15 Kansalaistoiminnan tuki ja järjestötyö s. 16 Jäsen- ja järjestöpalvelut s. 16 Koulutus ja neuvontapalvelut s. 16 Auttavat puhelin- ja nettipalvelut s. 19 Lasten ja nuorten puhelin ja netti s. 19 Vanhempainpuhelin ja -netti s. 20 Lasten ja nuorten terveyden edistäminen s. 21 Ehkäisevän päihdetyön hanke s. 21 Päihdekasvatuksen prosessikoulutus s. 22 Lapsen turvaksi -hanke s. 22 Viisas vanhemmuus -ohjelma s. 22 Unikampanja s. 22 Lasten ja lapsuuden suojeleminen s. 25 Finnish Internet Awareness and Safety -hanke s. 25 Viisaasti verkossa -hanke s. 25 Muksut ja media -hanke s. 25 Lasten ja nuorten osallisuus s. 26 Tukioppilastoiminta s. 26 Koulukiusaamisen ehkäisy ja Koulurauha-ohjelma s. 26 Kiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten parissa s. 28 Nuortennetti ja verkkonuorisotyö s. 28 Yhdistysten nuorisotyön tukeminen s. 28 Lasten ja nuorten kerhotoiminnan tuki s. 28 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

5 Tuki vanhemmille s. 29 Perhekahvilatoiminnan tuki s. 29 Vertaisryhmien tuki s. 30 Vapaaehtoistoiminnan ohjaushanke s. 30 Valtakunnallinen lastenhoitotoiminta s. 32 Uudenmaan ja Kymen lastenhoitotoiminta s. 33 Tukea vanhemmille -sivusto s. 33 Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -hanke s. 35 Ihmissuhdetaitojen ja tapakasvatuksen tuki s. 35 Hyvä alku koulutielle -kampanja s. 35 Materiaalinen apu lapsiperheille s. 35 Kansainvälinen toiminta s. 36 Kansainväliset verkostot s. 36 Yhteistyö Euroopan unionissa s. 36 Kehitysyhteistyö s. 36 Talous ja hallinto s. 38 Luottamuselimet s. 38 Talous ja kiinteistöt s. 38 Varainhankinta s. 38 Keskustoimiston henkilöstö s. 39 Säätiöt ja yhtiöt s. 40 Konsernitilinpäätös s. 41 Tuloslaskelma s. 42 Tuotot ja kulut toiminnanaloittain s. 43 Tase s. 44 Nimikkorahastot s. 45 Tilintarkastuskertomus s. 45 Liitteet s. 46 Liiton suojelijat Kunniapuheenjohtajat, kunniajäsenet Liittovaltuusto Liittohallitus 2009 Liittohallituksen asettamat toimielimet Mannerheimin Lastensuojeluliiton säätiöiden hallitukset Paikallisyhdistykset MLL:n toiminta lukuina 2009 s. 53 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

6 Vaikuttaen ja kehittäen Vuoden 2009 lopussa Mannerheimin Lastensuojeluliiton 566 paikallisyhdistyksen yhteenlaskettu jäsenmäärä oli MLL:n toiminnan valtakunnallinen kattavuus, toimijoiden suuri joukko ja harkitut ja asialliset lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevat kannanotot ovat taanneet liitolle arvostetun aseman suomalaisessa lastensuojelukentässä. Liiton työtä lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen edistäjänä ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukijana arvostavat niin valtiovalta, kunnat kuin laajat kansalaispiirit. Yksi viime vuoden tärkeistä lapsia ja lapsiperheitä koskevista päätöksistä oli heinäkuussa 2009 voimaan tullut neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva asetus (380/2009). Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien perheiden, alle kouluikäisten lasten, koululaisten ja heidän vanhempiensa kuten myös opiskelijoiden terveysneuvonta ja -tarkastukset ovat kunnallisessa terveydenhuollossa tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Asetus velvoittaa kunnat huolehtimaan suunnitelmallisesti raskausajan, lapsuuden ja nuoruuden terveydenhoidosta ja ohjauksesta. Kaikkien MLL:n toimijoiden on hyvä pitää mielessään mahdollisuus omalta osaltaan vaikuttaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin. Hyvän lähtökohdan tälle toiminnalle antaa tutustuminen asetuksen kuntia koskeviin velvoitteisiin. Yhdistysten ja piirien kannattaa pyrkiä läheiseen yhteistyöhön niin neuvolatoiminnasta vastaavien terveydenhuollon ammattilaisten kuin sektorin hallinnosta vastaavien kanssa. MLL:n tarjoamat, useimmiten vapaaehtoistyöhön perustuvat palvelut on myös syytä tehdä tutuiksi uusille lapsiperheille, neuvoloiden henkilökunnalle ja kunnan terveydenhuoltohenkilöstöllekin. Yhtä tärkeää kuin lapsiperheiden puolesta puhuminen on oman toiminnan jatkuva kehittäminen. MLL:n on syytä kuunnella tarkasti niin äitien, isien, lasten ja nuorten kuin lasten hyvinvointia edistävien ammattilaistenkin viestejä tämän hetken ongelmista ja uusien toimintamuotojen kehittämistarpeista. Vuoden 2009 aikana tärkein taloudellinen yhteistyökumppanimme, Raha-automaattiyhdistys (RAY), toteutti mittavan, yli 800 järjestöä koskevan yleisavustusuudistuksen. Uudistuksen yhteydessä arvioitiin RAY-avustusta saavien järjestöjen työtä. MLL:n toiminta arvioitiin merkittäväksi ja lapsiperheiden hyvinvointia edistäväksi. Erityisesti mainittiin liiton työn valtakunnallinen kattavuus ja työn merkitys paikallistasolla. Seuraavien puolentoista vuoden aikana RAY tulee selvittämään kohdennettujen toiminta-avustusten myöntämisen periaatteita. Samalla kartoitetaan vapaaehtoistoiminnan nykytilaa ja kerätään tärkeää tietoa vapaaehtoistoiminnan merkityksestä Suomessa. Tämän kyselyn tiedot tulevat olemaan arvokkaita myös MLL:n tulevan toiminnan kannalta. Olli Simell puheenjohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

7 Turvallisuutta rakentamassa Vuonna 2009 elettiin taantumaa. Yhteiskunnan taloudellinen tilanne heijastui monin tavoin myös lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämään. Uutiset kunnista kertoivat koulun työntekijöiden lomautuksista, ryhmäkokojen suurentamisista, lähipäiväkotien ja -koulujen lakkauttamisista ja lasten terveyspalvelujen karsimisesta. Vuosi 2009 oli myös YK:n lapsen oikeuksien juhlavuosi. Juhlavuoden jälkeenkin on hyvä muistaa, etteivät lapsen oikeudet ole sidoksissa kansan- tai kuntatalouden kehitykseen. Lapsen oikeudet ovat aina voimassa ja lapsuus suojelemisen arvoinen elämänvaihe. Lapsuuden turvalliset hoivakokemukset luovat myös hyvän pohjan terveelle elämälle. Mutta mistä turvallisuus voi syntyä turvattomassa maailmassa? Turvallisuus syntyy siitä, että jokainen lapsi voi kokea lähellään olevien aikuisten huolenpitoa ja välittämistä. Turvallisuus syntyy myös siitä, että lapsi kokee olevansa hyväksytty ja pidetty ikätovereidensa joukossa. Kiusaaminen on kuitenkin yleistä, ja se vaikuttaa kielteisesti monen oppilaan arkeen. Ja vaikka ei kiusattaisikaan, liian moni oppilas kokee itsensä yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi. Ilahduttavaa on kuitenkin se, että tukioppilas on nuorten mielestä oman kaverin jälkeen tehokkain kiusatun puolustaja. MLL on jo vuosikymmeniä tuottanut aineistoja ja toimintamalleja oppilaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi koulussa. Tavoitteena on, ettei ketään kiusata eikä kukaan jää yksin. Tätä tärkeää työtä on syytä jatkaa ja tehostaa: lapsella on oikeus psyykkiseen ja fyysiseen koskemattomuuteen, ja yksikin ystävä on suoja lapsen kehitykselle. Turvallisuus rakentuu paitsi tuen saamisesta myös tuen antamisesta. Vuonna 2009 käynnistyi usean MLL:n piirin alueella uudenlaista vapaaehtoistoiminnan tukemista. Vapaaehtoistoiminnan ohjaajat kartoittivat alueensa yhdistysten tuen tarvetta ja olivat apuna esimerkiksi uusien perhekahviloiden käynnistämisessä. Hankealueilla syntyi erilaisia vapaaehtoisten vertaisverkkoja, koulutus- ja virkistystoiminta elpyi ja yhdistysten välinen toiminta lisääntyi. Toiminta on mainio esimerkki siitä, kuinka kansalaistoimintaa ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan tukemalla ihmisiä tukemaan toisiaan. Toivon, että jokainen lapsi saa kasvaa turvallisessa ja kannustavassa yhteiskunnassa. Turvallisuus rakentuu huolenpidosta ja välittämisestä, siitä, että sekä isot että pienet huomioivat toisensa, auttavat muita ja saavat itse apua tarvitessaan. MLL voi olla mukana rakentamassa sellaista yhteiskuntaa vain lukuisten vapaaehtoisten, luottamushenkilöiden ja toimihenkilöstön yhteisvoimin. Siitä lämpimät kiitokset kaikille! Kiitokset kuuluvat myös työmme tukijoille: Rahaautomaattiyhdistykselle, ministeriöille, yrityksille, yhteisöille ja yksityisille lahjoittajille, jotka mahdollistavat saavuttamaan päämäärämme. Mirjam Kalland pääsihteeri Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

8 MLL:n tehtävät ja toiminnan ydinalueet Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö. MLL:n keskusjärjestön jäseniä ovat 13 piirijärjestöä sekä 566 paikallisyhdistystä, joissa oli yhteensä jäsentä. Kansalaisten järjestönä MLL edistää lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tasapainoisiksi ihmisiksi sekä lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. Lapsen etua ajavana vaikuttajajärjestönä MLL kehittää ja vahvistaa lapsuutta suojelevaa kasvatuskulttuuria. MLL:n toiminnan ydinalueet ovat l lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen l lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen l lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen l vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. MLL tuntee perheen ilot ja huolet Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

9 Toimintaympäristö Suomessa oli vuoden 2009 alussa yhteensä lasta. Lasten osuus koko väestöstä oli 20 prosenttia. Lapsiperheitä oli yhteensä Lapsiperheistä 71 prosenttia oli kahden vanhemman perheitä, 20 prosenttia yksinhuoltajaperheitä ja 9 prosenttia uusperheitä. Yksinhuoltajaperheiden ja uusperheiden osuus lapsiperheistä kasvoi. Vuonna 2009 syntyi lasta, mikä oli 900 lasta enemmän kuin vuonna Synnytysiässä olevien ikäluokkien kokoon nähden 2000-luvulla lapsia on syntynyt selvästi enemmän kuin luvuilla. Vuonna 2009 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,86 mikä on korkein 40 vuoteen ja myös eurooppalaisittain korkeaa tasoa. Valtaosa lapsista, nuorista ja lapsiperheistä voi hyvin. Eri tavoin oireilevien lasten ja nuorten määrä on kuitenkin kasvanut. Sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen sekä ongelmien ehkäisy, varhainen havaitseminen ja asianmukaisen tuen ja palveluiden tarjoaminen on yhä tärkeämpää. Hyvinvoinnin polarisaatiokehitys näkyy lasten ja nuorten keskuudessa. Sekä lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on viime vuosina kasvanut. Lastensuojelun tarpeeseen vaikuttavat monet tekijät kuten vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat, uupuminen ja perheen ongelmien kasaantuminen. Myös lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluiden piirissä olevien lasten ja nuorten määrä sekä erityisopetuksessa olevien lasten määrä on kasvanut. Perheen tulot, vanhempien koulutus, ammatti- ja työmarkkina-asema heijastuvat lapsen terveyteen ja hyvinvointiin. Lapsuudessa ja nuoruudessa omaksutut terveystottumukset ja elintavat vaikuttavat myöhempään elämään. Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ovat huomattavat jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Esimerkiksi lukiolaisten ja ammattioppilaitosten opiskelijoiden terveyskäyttäytyminen eroaa merkittävästi lukiolaisten hyväksi. Erityisen kielteisesti nuoren terveyteen vaikuttaa se, että nuori jää kokonaan lukio-opintojen tai ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle. Maailmanlaajuinen talouskriisi syksyllä 2008 ajoi Suomen taantumaan. Vuonna 2009 maan bruttokansantuote supistui lähes 8 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan tuotannon romahdus oli suurin sitten vuosien Julkisen talouden lähiajan talousnäkymät näyttävät synkältä: työttömyys kasvaa ja verotulot laskevat, mikä aiheuttaa paineita julkiselle taloudelle. Tämä heijastuu monin tavoin myös lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämään. Ongelmana on myös, että 1990-luvun alun laman aikana lasten ja perheiden palveluihin kohdistettuja leikkauksia ei Lasten (0 17-vuotiaat) osuus väestöstä 2009 Lapset (0 17-vuotiaat) asuinkuntatyypin mukaan Lapset 20 % Aikuiset 80 % 0 Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Lähde: Tilastokeskus Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

10 Lapsiperheet Lastensuojelun avohuollon asiakkaana olleet lapset (0 17-vuotiaat) ja nuoret (18 20-vuotiaat) Kahden vanhemman perheet 71 % Yksinhuoltajaperheet 20 % Uusperheet 9 % Lähde: Tilastokeskus Lähde: THL korjattu laman jälkeisinä vahvan talouskasvun vuosina. Julkisessa keskustelussa on nyt tuotu laajasti esiin, että lasten ja perheiden palveluihin kohdistuvia leikkauksia ei saa toistaa. Uutiset kunnista valitettavasti kertovat toista. Päivähoidon ja koulun työntekijöitä lomautetaan, ryhmäkokoja suurennetaan, lähipäiväkoteja ja -kouluja lakkautetaan ja lasten terveyspalveluita karsitaan. Peruspalveluiden ohentuminen on johtanut siihen, että lasten kasvuympäristön ongelmia ei kyetä havaitsemaan ajoissa eikä tarjoamaan apua varhaisessa vaiheessa. Kun ongelmat vaikeutuvat ja kasautuvat, joudutaan turvautumaan korjaaviin palveluihin kuten lastensuojeluun tai lasten- ja nuorisopsykiatriaan. Seurauksena on noidankehä: korjaavan työn vaatiessa entistä enemmän voimavaroja tingitään peruspalveluista, jolloin korjaavaa työtä vaativat ongelmat kasvavat edelleen. Lapsiperheiden sosiaaliturva on jäänyt jälkeen yleisestä tulokehityksestä luvun puolivälissä tehtyjä leikkauksia ei ole korjattu, ja inflaatio on merkittävästi murentanut ostovoimaa. Lapsiperheiden pienituloisuusaste on merkittävästi korkeampi kuin 1990-luvulla. Erityisen huono on yksinhuoltajaperheiden tilanne. Valtioneuvoston asettama sosiaaliturvan uudistamiskomitea (SATA-komitea) julkisti esityksensä joulukuussa. Lapsiperheiden kannalta tulokset jäivät laihoiksi. Myönteistä kuitenkin oli, että hallitus oli jo tammikuussa päättänyt, että lapsilisät, alimmat vanhempainpäivärahat, kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki sidotaan kuluttajahintaindeksiin. Ensimmäinen indeksitarkistus toteutetaan Kunta- ja palvelurakenneuudistus on lisännyt kuntarajat ylittäviä palveluratkaisuja. Kunnat hankkivat palveluita entistä enemmän markkinoilta, ja yksityisen hyvinvointipalvelutuotannon rooli on vahvistunut. Järjestöjen palveluiden saamasta julkisesta tuesta on käyty jatkuvaa rajanvetoa, esimerkkinä MLL:n lastenhoitotoiminta. Kuntaliitokset ovat vähentäneet kuntien määrää ja kasvattaneet kuntien kokoa. Vuonna 2009 toteutui ennätysmäärä kuntaliitoksia. Kuntaliitosten vuoksi yhä useammassa kunnassa toimi useita MLL:n paikallisyhdistyksiä. Selvitys koululaisten aamuja iltapäivätoiminnasta MLL:n johtava asiantuntija Esa Iivonen laati opetusministeriön toimeksiannosta selvityksen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Selvityksen perusteella aamu- ja iltapäivätoiminnat keskeisimmät kehittämiskohteet ovat toiminnan mahdollistaminen kaikille sitä tarvitseville pienille koululaisille, aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyön vahvistaminen, ohjaajien pysyvien työsuhteiden lisääminen sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten toiminnan kehittäminen. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistui syksyllä 2008 ensimmäisen luokan oppilaista 48 %, toisluokkalaisista 27 % ja luokkien erityisoppilaista 5 %. Selvityksessä ehdotetaan, että kunnalle säädetään velvoite järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille kunnassa tarvetta vastaavassa laajuudessa. 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

11 Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen Mannerheimin Lastensuojeluliiton lapsi- ja perhepoliittisen vaikuttamisen tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä sekä lisätä lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa. Erityisesti tavoitteena on, että julkinen valta kantaa vastuunsa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edellytysten rakentamisesta. Vaikuttaminen päätöksentekoon Vaikuttamistoiminnan perustana ovat MLL:n aatteellinen tarkoitus, arvot ja päämäärät sekä ihmisoikeudet, erityisesti YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvatut lapsen oikeudet ja Suomen perustuslaissa turvatut perusoikeudet. MLL:n keskusjärjestö vaikutti valtakunnallisesti, piirijärjestöt maakunnallisesti ja alueellisesti ja paikallisyhdistykset kunnallisesti. Keskusjärjestö tuki piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten vaikuttamistyötä tuottamalla työn tueksi erilaisia aineistoja. Keskusjärjestö järjesti myös vaikuttamistoiminnan ja lapsen oikeuksien koulutuksia piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten edustajille. Keskusjärjestön ohjelmat, kannanotot, lausunnot ja medianäkyvyys tukivat myös paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen vaikuttamistyötä. Keskusjärjestön vaikuttamistyö näkyi hyvin mediassa vuoden aikana muun muassa lasten ja perheiden palveluihin ja lapsiperheiden sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa. Vuosi 2009 oli YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 20-vuotisjuhlavuosi. MLL oli aktiivisesti mukana juhlavuoden kampanjayhteistyössä. Keskusjärjestö, piirijärjestöt ja paikallisyhdistykset järjestivät juhlavuoteen liittyviä seminaareja ja tapahtumia, joissa tehtiin tunnetuksi lapsen oikeuksia. Keskusjärjestön asiantuntijat luennoivat lapsen oikeuksista myös piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten sekä muiden toimijoiden järjestämissä tilaisuuksissa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

12 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

13 Vuonna 2009 MLL antoi ministeriöille ja muille valtion viranomaisille lausunnon seuraavista asioista: l sosiaali- ja terveysministeriölle tupakkapoliittisista lakimuutoksista ja toimia valmistelleen työryhmän ehdotuksista l oikeusministeriölle avoliittotyöryhmän ehdotuksesta laiksi yhteistalouden purkamisesta avoliiton päättyessä l sisäasiainministeriölle ehdotuksesta sisäasiainministeriön kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategiaksi l opetusministeriölle Koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuus, toiminnan laatu ja muutostarpeet -selonteosta l Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ehdotuksesta Imetyksen edistäminen Suomessa toimintaohjelmaksi l oikeusministeriölle ehdotuksesta lasten oikeuksien käyttöä koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä l sisäasiainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta l oikeusministeriölle Euroopan neuvoston yleissopimuksesta lasten suojelemisesta seksuaalista hyväksikäyttöä ja seksuaalista väkivaltaa vastaan l ulkoasiainministeriölle kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen Suomen kuudennen määräaikaisraportin valmistelua varten l oikeusministeriölle pahoinpitelyrikos läheissuhteissa ja työpaikalla -työryhmämietinnöstä l sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi lastensuojelulain muuttamiseksi l sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain muuttamisesta l oikeusministeriölle kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamisesta l sisäasiainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta l sisäasiainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi pelastuslain muuttamisesta MLL antoi seuraavat kannanotot: l Lasten peruspalveluja ei saa leikata edellisen laman virheitä ei saa toistaa l Perusopetukseen ei tule kohdistaa leikkauksia l Isyyslaki kaipaa uudistamista l Päätöksissä tulee arvioida lapsiin kohdistuvat hyvinvointi- ja terveysvaikutukset Eduskunnan valiokunnissa MLL oli kuultavana seuraavista asioista: l hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 9 :n muuttamisesta (lakivaliokunta) l valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille (sosiaali- ja terveysvaliokunta) l hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vähittäiskaupan aukioloajoista (työelämäja tasa-arvovaliokunta) l hallituksen esitys lastensuojelulain muuttamisesta (sosiaali- ja terveysvaliokunta) l valtioneuvoston selonteko Suomen ihmisoikeuspolitiikasta (työelämä- ja tasaarvovaliokunta) l valtioneuvoston selonteko Suomen ihmisoikeuspolitiikasta (sivistysvaliokunta) l lakialoite LA 51/2009 laiksi isyyslain 22 ja 34 :n muuttamisesta (lakivaliokunta) Keskusjärjestöstä oli edustaja useissa valtionhallinnon työryhmissä ja toimikunnissa kuten: l lasten ja nuorten mediafoorumi (liikenne- ja viestintäministeriö) l kansalaisyhteiskuntaneuvottelukunnan demokratiapolitiikan työryhmä (oikeusministeriö) l yhdenvertaisuustoimikunnan kansalaisjärjestöjaos (oikeusministeriö) l kuvaohjelmalainsäädännön asiantuntijaryhmä (opetusministeriö) l lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman hyvinvoiva lapsiperhe -työryhmä ja lapsilähtöinen yhteiskunta -työryhmä (opetusministeriö) l Valtion elokuvatarkastamon neuvottelukunta l sisäisen turvallisuuden ohjelman järjestöyhteistyön seurantaryhmä (sisäasiainministeriö) l lapsiasiain neuvottelukunta (sosiaali- ja terveysministeriö) l lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisemisen ja vähentämisen toimenpideohjelmaa valmisteleva työryhmä (sosiaali- ja terveysministeriö) l lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunta ja sen alle kouluikäisten jaos (sosiaali- ja terveysministeriö) l kansanterveyden neuvottelukunta, valtakunnallisen yhteistyön jaosto (sosiaalija terveysministeriö) l sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan kansalaisjaos (sosiaali- ja terveysministeriö) l varhaisen puuttumisen vastuuhenkilöverkosto l Kauhajoen koulusurmien tutkintalautakunta (valtioneuvosto) l äitiysavustusraati (Kansaneläkelaitos) l koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden uudistamistyöryhmä (Opetushallitus) l Tietoturvapäivä-hankkeen johtoryhmä ja koululaistyöryhmä (Viestintävirasto). MLL vaikuttaa monella taholla ja tasolla MLL julkisti seuraavat lapsi- ja perhepoliittiset ohjelmat: l MLL:n kuntaohjelma l MLL:n eurovaaliohjelma: Lapset näkyväksi Euroopan unionissa Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

14 Kansalaisjärjestöyhteistyö Mannerheimin Lastensuojeluliitto oli jäsenenä tai edustettuna muun muassa: Lastensuojelun Keskusliitossa, Lasten Päivän Säätiössä, Terveyden Edistämisen Keskuksessa, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY:ssä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitossa, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa EAPN-Fin:ssä, Opintotoiminnan Keskusliitossa, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssissa, Nuorten Akatemiassa, Puhelinauttajien eettisessä neuvottelukunnassa, Niilo Mäki Säätiössä, Asuntosäätiössä, Liikenneturvassa, Suomen Kuluttajaliitossa, Lasten terveysfoorumissa, Ehkäisevän päihdetyönfoorumissa, Suomen YK-liitossa ja Kehitysyhteistyön Palvelukeskus KEPA:ssa. MLL:n on yksi Raha-automaattiyhdistyksen kahdeksasta perustajayhteisöstä. MLL osallistuu kuuden yhteistyökumppanin kanssa valtakunnallisen Rikosuhripäivystyksen toimintaan. Palvelu tarjoaa rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneelle ja hänen läheiselleen henkistä tukea ja käytännön neuvoja. MLL:n Pohjois- Karjalan piiri vastaa Rikosuhripäivystyksen Itä-Suomen aluetoimiston toiminnan koordinoinnista. Viestintä MLL:n viestinnän tehtävänä on tiedottaa MLL:n toiminnasta ja kannanotoista sekä nostaa yleiseen tietoisuuteen lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavia asioita, tietoa lapsiperheiden elinolosuhteista kuten palvelujen saatavuudesta tai toimeentulosta ja tukea lasten ja nuorten osallisuutta yhteiskunnassa. Keskusjärjestön viestintä palvelee tiedotusvälineitä asiantuntijana ja lapsia, nuoria ja perheitä koskevan tiedon hankinnassa. Keskusjärjestö tukee myös piirejä ja yhdistyksiä niiden viestinnässä. MLL julkaisi vuoden aikana 28 tiedotetta. Mediaseurannan mukana mediaosumia kertyi yhteensä 1 887, keskimäärin 157 kertaa kuukaudessa. Seurannassa näkyvät sekä keskusjärjestön että piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten toimintaa käsittelevät jutut valtakunnallisessa ja maakunnallisessa mediassa. MLL:n internet-sivusto on tärkein laajalle käyttäjäkunnalle suunnattu tiedonjakelukanava ja lapsi- ja perhepoliittisen vaikuttamisen väline. Sivusto on kokonaisuus, joka palvelee sekä mediaa, asiantuntijoita, jäseniä, että vanhempia ja nuoria. -sivusto on sivun kokonaisuus, jolla tilastoitiin kuukausittain yli käyntiä. Lapsen oikeuksien juhlavuoden päätapahtumassa lapset eri puolilta maata kertoivat ajatuksiaan. Lapsimessuilla MLL:n osastolla seurattiin silmä tarkkana klovnin esitystä. 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

15 Valtakunnallisissa tapahtumissa MLL herättää keskustelua ja luo yhteyksiä ammattikasvattajiin, vaikuttajiin, toimittajiin, asiantuntijoihin ja lapsiperheisiin. Lapsen oikeuksien sopimuksen juhlavuonna MLL kutsui yhdessä Pelastakaa Lasten kanssa koolle asiantuntijoita ja päättäjiä keskustelemaan lapsen oikeuksien toteutumisesta Suomessa. MLL järjesti keväällä Isä-seminaarin sekä syksyllä yhdessä tutkimussäätiön kanssa Lasten elinympäristö -seminaarin. MLL oli vuoden 2009 aikana esillä muun muassa Educa- ja Lapsi messuilla sekä useissa ammattitapahtumissa kuten varhaiskasvatusmessuilla ja mielenterveysmessuilla. Lapsemme-lehti ja julkaisut Lapsemme-lehti ilmestyi neljä kertaa. Sen tarkistettu levikki vuonna 2009 oli kappaletta. Lapsemme on jäsen- ja järjestölehti, MLL:n brändin vahvistaja, liiton pää-äänenkannattaja ja lapsipoliittisen vaikuttamisen väline sekä kasvatuksen tuki lapsiperheille. Lapsemme-lehden toimitusneuvosto, joka linjaa lehden sisältöä ja kehittämistä kokoontui kaksi kertaa. MLL julkaisee vanhemmille tarkoitettuja tukiaineistoja lapsen kasvusta ja kehityksestä ja hyvinvoinnista. Vuonna 2009 neuvolat tilasivat lehtistä jaettavaksi koteihin. Valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa palkittiin 37 äitiä työstään kasvattajana. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin saajista perhepäivähoitaja Kaisa Hovila (vas), toimintaterapeutti Anjariitta Timlin, lehtori Irja Härkönen ja mainostoimittaja Aira Neva-aho ovat toimineet aktiivisesti myös MLL:ssa. MLL esitteli toimintaansa useissa yleisötapahtumissa, myös Likkojen lenkillä Tampereella. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

16 Kansalaistoiminnan tuki ja järjestötyö Mannerheimin Lastensuojeluliiton kansalaistoiminta perustuu paikallisyhdistysten sekä niiden aktiivisten jäsenten haluun organisoida toimintaa ja vaikuttaa oman alueensa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Maassamme on 566 MLL:n paikallisyhdistystä. Vuoden aikana perustettiin kolme uutta yhdistystä ja purettiin yksi. Vuosi 2009 oli MLL:n jäsenvuosi. Jäsentyön merkitystä korostettiin muun muassa vapaaehtoisten koulutuksissa ja paikallisyhdistyksille suunnatussa tiedotuksessa. Jäsenvuoteen kuului myös jäsenhankintakampanja, jolla tavoiteltiin ennen kaikkea uusia aikuisjäseniä. Kampanjan tueksi järjestettiin 13 koulutustilaisuuden sarja, johon osallistui lähes 400 yhdistysaktiivia. Kentän aktiivinen työ tuotti tulosta. Neljä vuotta jatkunut jäsenmäärän lasku taittui. MLL:ssa oli vuoden lopussa jäsentä, mikä oli 635 jäsentä enemmän kuin edellisenä vuonna. Liittohallituksen nimeämä järjestötyöryhmä jatkoi vuonna 2007 käynnistynyttä järjestörakenteen uudistamishanketta. Edellisvuonna tehdyn arviointiselvityksen pohjalta työryhmä määritteli kolme kehittämisteemaa, jotka olivat järjestötyön ja vapaaehtoistuen minimipalvelujen määrittely, MLL:n palvelustrategian uudelleenarviointi ja valmistelu sekä kehittämisprosessien ja projektitoiminnan yhtenäistäminen. Kehittämistä varten nimettiin työryhmät, joihin järjestötyöryhmä nimesi asiantuntijoita MLL:n eri organisaatioista. Ensimmäisen ryhmän työn tuloksena saatiin kuvaus yhdistysten, piirien ja keskusjärjestön keskeisimmistä tehtävistä. Tehtäväkuvaus auttaa jäsentämään järjestön sisäistä työnjakoa ja määrittää piirijärjestöjen ja keskusjärjestön paikallisyhdistyksille tarjoamaa tukea. Ammatillista palvelustrategiaa työstänyt työryhmä totesi, että MLL:n yhteisen palvelustrategian ja ammatillisten palvelujen tuottamisen edellytyksiä tulee syventää edelleen. Keskusjärjestö teetti kuvauksen MLL:n ammatillisista perhepalveluista. Kolmas ryhmä tuotti MLL:n kehittämistoiminnan periaatteet ja mallin hanketoiminnan toteuttamiseksi. Malliin sisältyy vuosikello piirien ja keskusjärjestön projektihallinnan tueksi. MLL:n projektitoiminnan kehittämiseksi järjestetään kaksi yhteistä, vuosittaista hankefoorumia. Kehittämistyön tulokset kokonaisuudessaan sekä niiden laaja, yhteinen pohdinta vahvistivat järjestön sisäistä yhteistyökulttuuria. Järjestötyöryhmä valmisteli loppuraportin ja siihen sisältyvät kehittämissuositukset liittohallitukselle. Jäsen- ja järjestöpalvelut Keskusjärjestö tarjosi yhdistyksille kattavat rekisteripalvelut, ohjasi ja neuvoi paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen luottamus- ja toimihenkilöitä yhdistys- ja järjestötoiminnan hallintoon ja kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä ja tiedotti ajankohtaisista yhdistystoiminnan asioista. Yhdistysnetti on MLL:n yhdistystoiminnan tietopankki, joka tarjoaa jäsenyhdistyksille tietoa liiton toiminnasta, hallinnosta, jäsenyydestä, taloudenhoidosta, varainhankinnasta ja viestinnästä. Ajankohtaistietoa tarjottiin muun muassa eri toimielinten päätöksistä, kampanjoista, keräyksistä ja tapahtumista. Yhdistysnetin lisäksi jäsenille tarjottiin tietoa ajankohtaisista asioista Yhdistystiedotteessa, joka ilmestyi kuusi kertaa ja postitettiin kaikille paikallisyhdistyksille, piirijärjestöille sekä keskusjärjestön luottamushenkilöille. Yhdistysnetin ja -tiedotteen hyödyllisyyttä testattiin käyttäjäkyselyllä. Yhdistysnettikyselyyn vastasi 77 yhdistysten ja piirijärjestöjen aktiivia. Vastaajista lähes 80 prosenttia ilmoitti käyttävänsä Yhdistysnettiä kuukausittain tai useammin. Tärkeimmät syyt käyttää Yhdistysnettiä olivat yhdistystoiminnan kannalta hyödyllinen tieto sekä yhdistystoimintaa tukevat työkalut. Sisällöistä hyödyllisimpinä pidettiin ajankohtaisasioita ja jäsenasioita. Noin 75 prosenttia vastaajista piti Yhdistysnetin tietomäärää suhteessa tarpeisiin sopivana. Yhdistystiedotetta koskevaan kyselyyn vastasi 87 lukijaa. Vastaajista 90 prosenttia luki Yhdistystiedotetta siksi, että siitä sai paljon yhdistystoiminnan kannalta hyödyllistä ajankohtaistietoa. Koulutus ja neuvontapalvelut Keskusjärjestö kehitti MLL:n järjestö- ja vapaaehtoiskoulutusten valtakunnallisia sisältöjä ja koulutusmalleja, järjesti koulutustilaisuuksia sekä tuotti koulutusta tukevaa aineistoa. Koulutusta suunnattiin sekä vapaaehtoisille että vapaaehtoistyön ammatillisesta ohjauksesta vastaaville toimihenkilöille. MLL:n järjestökoulutuksen uudistaminen jatkui yhteistyössä Lapin piirin kanssa. Uusi koulutusaineisto koostuu kolmesta sisältöosiosta: perehdytyksestä, yhdistyshallinnosta sekä lisätiedoista ja tuesta. OK-opintokeskus oli edelleen keskeisin MLL:n järjestötoimintaan liittyvien koulutusten ja koulutusmallien kehittämisen yhteistyökumppani. MLL:n keskusjärjestö ja Lapin piiri olivat edustettuna myös OKopintokeskuksen koolle kutsumassa työryhmässä, joka tuotti Ymmärrä yhdistystä -verkkokurssin. Keskusjärjestö aloitti syksyllä 2010 käynnistyvän vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksen valmistelut ja käynnisti viiden kouluttajan jatkovalmennuksen. MLL:n jäsenmäärä kasvoi 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

17 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

18 Keskusjärjestö järjesti piirijärjestöjen ja keskustoimiston toimihenkilöille kaksi ammatillista lisäkoulutuspäivää: MLL:n viestintäpäivän ja järjestöpäivän. Koulutuksiin osallistui yhteensä 54 toimihenkilöä. MLL:n kouluttajien peruskoulutus toteutettiin ensimmäistä kertaa järjestötyön, lapsi- ja perhetoiminnan, nuorisotyön ja auttavien puhelinten yhteistyönä. Koulutuksen osallistui 22 henkilöä. Keskusjärjestö tarjosi paikallisyhdistyksille ja piirijärjestöille ohjausta ja neuvontaa yhdistystoimintaan liittyvissä erityisasioissa. Neuvonta painottui henkilöstöjohtamiseen, työnantajatehtäviin, yhdistyksen taloushallintoon ja juridiikkaan liittyviin kysymyksiin. MLL:n puheenjohtajapäivät pidettiin Helsingissä Tilaisuuteen osallistui yhteensä 194 paikallisyhdistysten sekä piirijärjestöjen puheenjohtajaa ja toiminnanjohtajaa sekä keskusjärjestön luottamusjohtoa ja toimihenkilöitä. Puheenjohtajapäivien keskeinen tavoite oli vahvistaa liiton kolmen tahon välistä yhteistyötä, kehittää vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä sekä vahvistaa MLL:n asemaa Suomen suurimpana lastensuojelujärjestönä. Päivien teemoja olivat MLL:n järjestörakenteen uudistaminen, paikallisyhdistysten, piirijärjestöjen ja keskusjärjestön tehtäväkuvaukset sekä ennaltaehkäisevä päihdetyö. Päivien puhepajoissa keskityttiin MLL:n ajankohtaisteemoihin. Puheenjohtajapäivien ryhmätöissä pohdittiin yhdistysten tehtäviä ja tuen tarpeita. Vapaaehtoisten koulutus on MLL:n järjestötyön painopisteitä 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

19 Auttavat puhelin- ja nettipalvelut Auttavat puhelin- ja nettipalvelut lapsille, nuorille ja vanhemmille ovat osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Toiminnan lähtökohtia ovat vaitiolovelvollisuus, kunnioittava kohtaaminen, kuulluksi tuleminen, tukeminen ja voimavarojen etsiminen sekä tarvittaessa jatko-ohjaus. Auttavat puhelin- ja nettipalvelut ovat liitolle lasten, nuorten ja vanhempien kuulemiskanava. Puhelin ja -nettipalvelujen toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet, jotka on sovittu Vapaaehtoisen puhelinja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa. Lasten ja nuorten puhelin ja netti Lasten ja nuorten puhelin ja netti on alle 21-vuotiaille suunnattu palvelu, joka toimii vuoden jokaisena päivänä. Vuonna 1980 perustettu Lasten ja nuorten puhelin (p ) on ainoa valtakunnallinen, suomenkielinen, kaikille lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin. Soittaja voi puhua maksutta, nimettömänä ja luottamuksellisesti koulutetun aikuisen vapaaehtoisen kanssa. Vuonna 2002 avattuun kirjepalveluun (www.mll.fi/nuortennetti) lapsi tai nuori voi kirjoittaa aikuiselle luottamuksellisen kirjeen, johon päivystäjä vastaa kahden viikon kuluessa. Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä vastaanotettiin vuonna 2009 yhteensä puhelua ja nettikirjettä. Puheluissa korostuivat lasten ja nuorten tarve jakaa arkisia asioita turvallisen aikuisen kanssa. Omaan kasvuun ja kehitykseen sekä seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset puhuttivat eri-ikäisiä lapsia ja nuoria. Vakavampia aiheita puheluissa olivat erityisesti koulukiusaaminen ja ongelmat ihmissuhteissa. Eniten yhteyttä ottivat vuotiaat. Lasten ja nuorten netissä korostuivat vakavammat ja usein monikerroksisemmat ongelmat, kuten masentuneisuus, ahdistuneisuus ja ristiriidat vanhempien kanssa. Kirjeitä kirjoittivat pääosin vuotiaat tytöt. Lasten ja nuorten puhelin ja netti -palvelun päivystys toimii ryhmäpäivystysmallilla Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa. MLL:n päivystysohjaajana toimiva ammattityöntekijä on aina läsnä päivystysvuorossa tukemassa vapaaehtoisten ryhmää. Päivystyspisteissä toimi vuonna 2009 yhteensä 199 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vapaaehtoista päivystäjää. Keskusjärjestö järjesti vuoden aikana kuusi tunnin mittaista peruskurssia, joilla koulutettiin yhteensä 74 uutta päivystäjää. Peruskurssin sisältö uudistettiin ja työn tueksi julkaistiin Päivystäjän käsikirja. Eri paikkakunnilla järjestettiin yhteensä 20 jatkokoulutusiltaa, joissa päivystäjät perehdytettiin muun muassa nuorten Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

20 nettielämän haasteisiin, nettikirjoittamiseen sekä uuteen tilastointiohjelmaan. Lasten ja nuorten nettikirje -palveluun tuli palautetta yhteensä 181 nuorelta. Nuoret toivoivat palveluun lisää työntekijöitä, jotta kirjeisiin pystyttäisiin vastaamaan nopeammin. MLL kartoitti päivystäjien motivaatiota, sitoutumista ja kehittämistoiveita nettikyselyllä. 97 prosenttia oli sitä mieltä, että päivystyksessä on kannustava ilmapiiri ja 89 prosenttia koki ilmapiirin innostavaksi. Lähes kaikki pitivät päivystystyötä mielekkäänä ja saamaansa ohjausta ja koulutusta riittävänä. MLL:n päivystysohjaajien ammatillisen työn tueksi järjestettiin kaikilla päivystyspaikkakunnilla säännöllistä työnohjausta. Työntekijät kokoontuivat myös yhteisiin tiimipäiviin, joissa kartoitettiin muun muassa uusien nettiauttamismuotojen mahdollisuutta ja tehtiin suunnitelma lasten ja nuorten chat-kokeilun aloittamiseksi. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi myönsi Lasten ja nuorten puhelimelle ja netille Nuori toimija -tunnustuksen vapaaehtoisten päivystäjien tekemästä arvokkaasta työstä nuorten tukijoina ja kannustajina. Vanhempainpuhelin ja -netti Vanhempainpuhelin ja -netti tarjoaa tukea kaikenikäisten lasten vanhemmille. Toiminta on vertaistukea vanhemmalta toiselle, sillä päivystäjät ovat itsekin vanhempia. Tavoitteena on vahvistaa vanhempien omia voimavaroja ja ratkaisukeinoja kasvatusasioissa ja edistää siten lasten hyvinvointia. Vapaaehtoiset päivystäjät vastaavat puheluihin numerossa ja nettikirjeisiin osoitteessa Puhelun hinta on 0,08 euroa minuutilta plus paikallisverkkomaksu. Vuoden aikana 42 päivystäjää vastasi yhteensä 991 yhteydenottoon, joista puheluja oli 539 ja nettikirjeitä 452. Vanhempana jaksaminen, ristiriidat perheessä, lapsen tai nuoren haastava käytös sekä sosiaalisten verkostojen puute olivat usean yhteydenoton taustalla. Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystäjät toimivat Helsingin päivystyspisteessä, jossa he päivystävät MLL:n ammattityöntekijän ohjauksessa yhdessä Lasten ja nuorten puhelin ja netti -palvelun päivystäjien kanssa. Päivystysohjaajana toimiva työntekijä on aina läsnä tukemassa päivystysvuorossa olevaa vapaaehtoisten ryhmää. Vuoden aikana järjestettiin yksi Vanhempainpuhelimen ja -netin 30 tunnin mittainen peruskoulutus 15 uudelle päivystäjälle. Päivystäjät osallistuivat lisäksi Helsingin päivystyspisteessä järjestettyihin jatkokoulutusiltoihin yhdessä Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päivystäjien kanssa. Vuoden aikana uudistui tilastointiohjelma, joka antaa yhä kattavampaa tietoa vanhempien yhteydenottojen aiheista. Päivystäjille tehdyssä kyselyssä 91 prosenttia vastaajista piti päivystyksen ilmapiiriä kannustavana, ja päivystystyö oli kaikkien mielestä mielekästä. Suurin osa piti päivystykseen saamaansa ohjausta ja koulutusta riittävänä. Viisi yleisintä puheenaihetta Lasten ja nuorten puhelimessa vuosina % ,7 10,5 10,1 8,8 4,5 4,2 4,7 4,4 7,4 9,9 9,5 8,7 10,1 10,2 9,7 11,3 7,9 7,3 9,5 9,4 5 7,6 10,1 9,4 4,8 7,1 12,1 12 6,5 6,5 13,6 11,2 6 6,4 14,5 4,7 10,9 ei tekemistä seurustelu/ihastuminen seksikysymykset tietokysymykset päivän kuulumiset 10 11,7 13,1 14,4 15,5 14,4 17,3 15,6 17,1 18, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2009

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus 17/2/2011 Katariina Suomu Jyväskylä MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus Kansalaisten järjestö Avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisten järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media

1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media 1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media Hyvä(sti) lapsuus? Miten mediat ovat muuttaneet lapsen kasvuympäristöä? Onko muutos luonteeltaan

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot peruskouluille Syksy 2016

Koulutukset ja aineistot peruskouluille Syksy 2016 Koulutukset ja aineistot peruskouluille Syksy 2016 Koulutukset Oppilaiden osallisuus kiusaamisen vastaisessa työssä kv. konferenssi asiantuntijoita, opettajia ja nuoria jakamassa uusinta tietoa ja parhaita

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Pirkanmaan maakunnallinen perhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumi Ylöjärvi 3.10.2013, Marita Viertonen, toiminnanjohtaja, MLL:n Hämeen piiri http://hameenpiiri.mll.fi/

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5. OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä ja hyviksi koetuista toimintakäytännöistä.

Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä ja hyviksi koetuista toimintakäytännöistä. Ehkäisevän päihdetyön teemaviikolla halutaan nostaa esiin hyviä käytäntöjä, joiden avulla ehkäistään ja vähennetään päihdehaittoja sekä edistetään hyvinvointia. Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI Pakkatoimintamalli Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn Pakka-toiminta kannattaa! Monialainen yhteistyö tekee Pakka-toiminnasta vaikuttavaa: alkoholin, tupakan

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot