TORNION JA HAAPARANNAN MUSEOHALLINOLLINEN YHTEISTYÖ. PM. museonjohtaja Henri Nordberg Taustaa

Transkriptio

1 TORNION JA HAAPARANNAN MUSEOHALLINOLLINEN YHTEISTYÖ PM. museonjohtaja Henri Nordberg Taustaa Vuonna 2001 Haaparannan kulttuurijohtaja Tapio Salo ja Tornionlaakson maakuntamuseon johtaja Henri Nordberg laativat kaupunkien yhteistyöelimen Provincia Bothniensiksen toimeksiannosta selvityksen Tornion ja Haaparannan museotoimesta. Vuonna 2002 aloitti toimintansa kaupunkien yhteinen museotyöryhmä, jonka tehtävänä oli valmistella yhteistä museonäyttelyä ja museohallintoa. Vuonna 2007 saatiin Interreg III A Pohjoinen ohjelmasta rahoitusta Tornionlaakson maakuntamuseon rajanylisen uuden perusnäyttelyn suunnittelutyöhön. Hankkeen yhteydessä on tarkoitus selvittää myös hallinnollista yhteistyötä. Myös Tornion kulttuuripalvelujen lautakunta on antanut museonjohtajalle tehtäväksi esityksen tekeminen rajanylisestä museohallinnosta. Suomen museolaki ja asetus Laki museolain muuttamisesta ja uusi museoasetus astuivat voimaan vuoden 2006 alussa. Lain siirtymäsäännösten mukaan kaikkien valtionosuuteen oikeutettujen museoiden tulee täyttää lain 2 :n 3-8 momenttien edellytykset vuoden 2009 alussa. Opetusministeriön ohjeisiin sisältyy erityisohjeita mm. toisen päätoimisen museoammatillisen työntekijän palkkaamisesta viimeistään lähtien. Alla on lueteltu vaihtoehtoja valtionosuuskelpoisuuden säilyttämiseksi: Museolain edellytykset täyttäviä toimintojen uudelleenjärjestelyjä ovat mm.: Itsenäisten museoiden yhdistäminen kokonaisuudeksi, jolla on yhteinen johtaja sekä toiminta- ja taloussuunnittelu sekä yhteiset kokoelmat. Kyseessä voi olla kahdesta tai useammasta yksiköstä muodostettu uusi museo tai yhden tai useamman museon sulauttaminen olemassa olevaan, toimintaansa jatkavaan museoon. Sopimukseen perustuva järjestely, jonka lähtökohtana on hallinnollisen, taloudellisen ja toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen. Sopimukseen tulee selkeästi kirjata johtajan vastuu kokonaisuudesta sekä valtionosuuden käyttö toimintakokonaisuudessa. Kokoelmien omistusoikeus ei siirry, mutta niiden käytöstä, hoidosta ja säilyttämisestä tulee sopia. Saman ylläpitäjän erillisten museoiden yhdistäminen yhden museonjohtajan/museotoimenjohtajan alaisuuteen. Malli kunnallisiin yhteistyömuotoihin on saatavissa Suomen Kuntaliiton suosituksista. Yhteistyömuodosta kuntien kesken sovittaessa on huomioitava, miten museotoimintaan maksettava valtionosuus huomioidaan kustannusten jakautumisessa kuntien kesken. Valtionosuus voidaan maksaa yhdelle kunnalle tai kuntayhtymälle. Museon ja sen ylläpitäjän tulee oma-aloitteisesti huolehtia museolain edellytysten täyttämisestä valtionosuuskelpoisuuden säilymiseksi. Epäselvissä tapauksissa tai toimintaa uudelleen organisoitaessa tulee museon/ylläpitäjän olla yhteydessä opetusministeriöön tai

2 Museovirastoon. Ehdotus toimintojen uudelleenjärjestelystä on toimitettava kirjallisesti opetusministeriölle tai museovirastolle vuoden 2008 toukokuun loppuun mennessä. Valtionosuuden saamisen yleisenä edellytyksenä on museolain 2 :n ja museoasetuksen 1 :n mukaisesti: 1) Museon omistaa kunta tai kuntayhtymä taikka yksityinen yhteisö tai säätiö, jonka sääntömääräisiin tehtäviin kuuluu museotoiminnan harjoittaminen tai museon ylläpitäminen. 2) museon toiminnalle on taloudelliset edellytykset, mutta että museotta ei kuitenkaan ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. 3) museolla on toimintaa ohjaavat säännöt, joissa museon toimiala on määritelty sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. 4) museon kokoelmien säilyminen museokokoelmina on turvattu myös museon lopettaessa toimintansa. 5) museolla on toiminnasta vastaava päätoiminen museonjohtaja ja riittävä määrä museoalan koulutuksen saanutta henkilöstöä. (asetuksella tarkemmat ohjeet). 6) museon näyttely-, työ- ja yleisötilat sekä kokoelmien hoitoon ja säilytykseen tarkoitetut tilat ovat tarkoituksenmukaisia. 7) museon toiminta on ympärivuotista ja sen kokoelmat ovat museon käyttäjien tavoitettavissa. 8) museolla on toiminta- ja taloussuunnitelma sekä muut toimintaa ohjaavat suunnitelmat siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Todetaan, että museoiden valtionosuuden perustana on henkilötyövuosi. Vuodeksi 2008 vahvistettu henkilötyövuoden yksikköhinta on euroa. Maakunnalliselle keskusmuseolle maksetaan yksikköhinta x 47%, joka tekee euroa per henkilötyövuosi. Opetusministeriö vahvistaa vuosittain museokohtaiset henkilötyövuodet toimitettujen selvityksen pohjalta. Tornionlaakson maakuntamuseolle vahvistettu henkilötyövuosien määrä vuodelle 2008 on seitsemän (7) eli yhteensä euroa. Hallinnollisia vaihtoehtoja Suomen kuntaliitto on julkaissut kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tueksi monisteen (pdf), jossa käsitellään opetus ja kulttuuripalvelujen erilaisia yhteistyöratkaisuja ja hallintomalleja. Esityksen pääpaino ns. lakisääteisten velvoitteiden järjestämisessä. Julkaisuissa ei varsinaisesti oteta kantaa museotoimen hallintomalleihin, mutta esitetyt ratkaisut ovat sovellettavissa museolain taustaa vasten myös ko. kulttuurilaitoksiin. Palvelutuotanto voidaan järjestää omana tuotantona, osakeyhtiönä, säätiönä, kuntayhtymänä tai ostopalveluna. Seuraavassa tarkastelen vaihtoehtoja vain ns. isäntäkuntamallin ja säätiön pohjalta, koska toistaiseksi maakuntamuseon kaltaista toimintaa ei ole hallinnoitu osakeyhtiönä Suomessa. Kuntalain 76 :ssä säädetään:

3 Kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Kunnat voivat sopia, että tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta taikka että tehtävän hoitaa kuntayhtymä. Kunnat voivat myös sopia, että kunnalle tai sen viranomaiselle laissa säädetty tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää myös viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi. Kunnan velvollisuudesta kuulua kuntayhtymään jollakin toimialalla ja määrätyllä alueella säädetään erikseen. Isäntäkuntamalli/yhteistoimintasopimus Kuntien yhteistoiminta perustuu aina sopimukseen. Tästä yhteistoiminnan muodosta on perinteisesti käytetty nimitystä sopimuksenvarainen yhteistoiminta tai sopimusyhteistyö. Palvelutuotantomahdollisuudet ovat samat kuin jo aiemmin on lueteltu. Seuraavassa tarkastellaan yhteistoimintasopimuksen sisältöä: Sopimukseen kirjataan sopimuksen osapuolet ja sopimuksen tarkoitus eli toimielimen tehtävien määrittely ja minkä kunnan organisaatiossa toimielin toimii. Sovitaan hallinnon ja päätöksenteon järjestämisestä. Hallinnon järjestäminen edellyttää isäntäkunnan valtuuston hyväksymiä johtosääntömääräyksiä. Otto-oikeudesta sopiminen. Isäntäkunnan ylemmän toimielimen otto-oikeus voidaan sopimuksella sulkea pois. Henkilöstö on isäntäkunnan palveluksessa. Sopimuksessa voidaan sopia tarvittavista henkilöstön siirroista. Taloudesta sopiminen. Taloudenhoito on pääsääntöisesti isäntäkunnan vastuulla. Sopimuksessa kirjataan kustannusten jaon perusteet. Maksujen määräämisestä sovitaan. Lähtökohtaisesti kiinteä omaisuus säilyy sopijakuntien omistuksessa. Sen sijaan kaluston ja varusteiden hallinnasta, käytöstä ja luovutuksesta voidaan sopia. Sopimuksessa sovitaan eräistä muista vähempimerkityksellisistä yksityiskohdista. Tärkeinä voidaan kuitenkin pitää käytäntöä erimielisyyksien ratkaisemisesta sekä sopimuksen voimassaoloajasta ja purkamisesta. Tornion kaupunki (Suomi) ja Haaparannan kaupunki (Ruotsi) voinevat sopia ylläkuvatun kaltaisen yhteistoimintasopimuksen. Päätöksentekoon ja hallintoon vaikuttaminen toteutuu helpoimmin edustajan nimeämisellä isäntäkunnan toimielimeen (kulttuuripalvelujen lautakuntaan). Haaparannan edustaja osallistuisi vain museotoimintaan liittyvien asioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon. Pidemmällä viety hallinnollinen itsenäisyys toteutuisi yhteisen kulttuuripalvelujen alaisen museojaoston perustamisella. Jäsenten nimeämiskäytännöstä ja otto-oikeuden rajaamisesta sovittaisiin erikseen. Lähtökohtana edellä esitetyssä on ollut maakuntamuseon hallinnoiminen Tornion kaupungin laitoksena ja soveltaen Suomen museolain määräyksiä. Säätiö Toisena varteenotettavana vaihtoehtomallina käsittelen säätiön perustamista. Säätiön on tällä hetkellä yhdistysten ja kunnallisten hallintoelimien jälkeen yleisin museotoimen hallinnointimalli. Yhdistystä taas voitaneen pitää liian kevyenä hallintomallina maakuntamuseotasoisen toiminnan harjoittamiseen.

4 Säätiön perustamisen tavoitteena voisi olla etsiä toimintaan lisää joustavuutta, mahdollistaa erilaisten rahoituskanavien käytön, lisätä rajanylistä yhteenkuuluvuutta, kehittää uusia kunnallisesta byrokratiasta riippumattomia toimintamalleja. Säätiössä kunnat ovat mukana asiakkaina, osakkaina ja päättäjinä. Säätiö muodostuu tiettyyn tarkoitukseen käytettäväksi erotetusta omaisuudesta, jota hoitaa säätiön hallitus. Säätiön perustaminen tapahtuu säädekirjalla (perustajia voi olla yksi tai useampia) ja siinä mainitaan säätiön tarkoitus ja sille tuleva omaisuus. Säätiölle tulevan omaisuuden arvon on oltava vähintään ? euroa. Säätiön perustamiseen on hankittava patentti- ja rekisterihallituksen lupa. Lupaa ei voida myöntää sellaisen säätiön perustamiseen, jonka tarkoituksena on liiketoiminnan harjoittaminen taikka välittömän taloudellisen edun hankkiminen säätäjälle tai säätiön toimihenkilöille. Säätiön omaisuuden muodostaa perustamiskirjan mukaan sille luovutettu ja säätiölle myöhemmin tullut kiinteä ja irtain omaisuus. Omaisuus on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla, mistä hallituksen on huolehdittava. Myös tilintarkastajien on annettava suorittamassaan tilintarkastuksessa tästä lausuma. Säätiön talous perustuu peruspääomaan ja toimintamenojen osalta siihen, että säätiö myy palveluja julkisille ja yksityisille yhteisöille sekä yksityisille henkilöille. Tornionlaakson maakuntamuseon osalta jakoperusteena voisi olla esim. Museo- ja näyttelytiloista ja säätiön toiminnasta aiheutuvista vuotuisista käyttökustannuksista Tornion kaupunki (Suomi) vastaa 2/3 osuudella ja Haaparannan kaupunki (Ruotsi) 1/3 osuudella niiltä osin kuin kustannuksia ei voida kattaa säätiön varoilla ja valtiolta tai muualta saatavalla avustuksella. Säätiö rekisteröitäisiin Suomeen. Nykyisenä kunnallisena laitoksena Tornionlaakson maakuntamuseon nettorasite valtionosuudella vähennettynä vuoden 2008 tasossa on noin euroa riippuen oman tulonhankinnan toteutumisesta. Muita yhteistoiminnan muotoja/haaparannan näkemyksiä Haaparannan kulttuurijohtaja Tapio Salo on päivätyissä muistiinpanoissaan kirjannut eräitä näkökohtia hallinnosta, korvausperusteita ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä. Eräänä lähtökohtana voisi olla kuntayhteistyö. Esimerkkinä voisi olla Kielikoulun hallintomalli. Tornion kulttuuripalvelujen lautakunnan alaisuudessa toimisi museojaosto, johon Haaparanta ja myös Norrbottenin museo nimeäisivät edustajansa. Kukkolan kalustusmuseo kytkettäisiin samaan organisaatioon. Korvausperustaa mietittäessä lähtökohtana on käytöstä maksaminen. Vaihtoehtoina on mainittu käyttäjäperustainen tai asukaslukuperustainen laskentamalli. Tällä hetkellä Haaparanta maksaa korvauksen, jonka mukaisesti kunnan kouluille tarjotaan vapaa sisäänpääsy sekä opastus mahdollisuuksien mukaan. Haaparannan tavoitteena on koko museon muodostamien kaksikieliseksi palvelulaitokseksi. Lähtökohtana voi olla museotyöntekijän palkkaaminen Ruotsin/Haaparannan rahoituksella. Haaparanta sitoutuu yhteisen museonäyttelyn rahoittamiseen kuin myös soveltuvin osin

5 vaihtuvien näyttelyjen rahoittamiseen. Tornion museorakennuksen peruskorjaus ja laajentamisen rahoitus on avoin kysymys ja tämän hetkisen visoin mukaan Suomen/Tornion kansallisesti rahoitettava hanke. Haaparannan puolella nousevat esiin Hermanssonin kauppakartanoon liittyvät hankkeet. Tulevaisuuden visioinnissa tulee pohtia museon rooli koko Tornionlaakson ja sen identiteetin kannalta (myös eräiden Norjan kuntien osalta). Museon rooli vähemmistökulttuurin museona. Tornionlaakson neuvoston tehtävät museon rahoituksessa ja hallinnossa. Rajanylisen yhteisen museon toimintaa tulee testata pilottiprojektilla, johon haetaan rahoitusta EU:lta sekä kummankin maan opetusministeriöitä sekä Pohjoismaiden kulttuurirahastolta.