EHDOTUS LAIKSI JULKISISTA PUOLUSTUS- JA TURVALLISUUSHANKINNOISTA; LAUSUNTOYHTEENVETO TYÖRYHMÄMIETINNÖSTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EHDOTUS LAIKSI JULKISISTA PUOLUSTUS- JA TURVALLISUUSHANKINNOISTA; LAUSUNTOYHTEENVETO TYÖRYHMÄMIETINNÖSTÄ"

Transkriptio

1 TO 1 (23) EHDOTUS LAIKSI JULKISISTA PUOLUSTUS- JA TURVALLISUUSHANKINNOISTA; LAUSUNTOYHTEENVETO TYÖRYHMÄMIETINNÖSTÄ 1 JOHDANTO Puolustusministeriö pyysi lausuntoja puolustus-, turvallisuus- ja salassa pidettävien hankintojen lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän mietinnöstä Ehdotus laiksi julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista. Lausuntoa pyydettiin 23 viranomaiselta ja yhteisöltä (ks. liite). Lisäksi ministeriöitä ja muita lausunnonantajia pyydettiin huolehtimaan tarpeellisilta osin myös hallinnonalansa virastojen ja laitosten tai muiden keskeisten sidosyhteisöjensä lausunnoista. Lausuntoja annettiin yhteensä 18 kappaletta. Lausuntopyynnön saaneiden tahojen lisäksi lausunnon toimittavat oma-aloitteisesti Patria Holding Oyj, Millog Oy, Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin MIL-osasto sekä puolustusministeriön hallintopoliittinen osasto. Lisäksi sisäasianministeriö liitti lausuntoonsa kolmelta alaiseltaan viranomaiselta pyytämänsä lausunnot. Yleisten huomioiden lisäksi lausunnonantajia pyydettiin ottamaan kantaa tiettyihin erilliskysymyksiin. Lisäksi pyydettiin arvioimaan työryhmän mietinnössä tehtyjen ehdotuksen taloudellisia ja muita vaikutuksia lausunnonantajien oman toiminnan kannalta. 2 YLEISIÄ HUOMIOITA Yleisesti ottaen työryhmän esitystä saattaa puolustus- ja turvallisuushankinnat laintasoisen sääntelyn piiriin kannatettiin laajalti (muun muassa pääesikunta, elinkeinoelämän keskusliitto, keskuskauppakamari, kuntaliitto, kilpailuvirasto). Myös työryhmän ehdotusta säätää erillinen puolustus- ja turvallisuushankintoja koskeva laki pidettiin perusteltuna. Huoltovarmuuskeskus pitää esityksen perusratkaisuja oikeana. Näitä perusratkaisuja ovat uuden erillisen lain säätäminen ja kaikkien puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevien laintasoisten säädösten kokoamista yhteen lakiin. Pääesikunta toteaa, että ehdotettu laki kokonaisuutena selkeyttäisi puolustushankintoja koskevaa oikeudellista tilaa kokoamalla yhteen laintasoiseen normiin tällä hetkellä hajanaisen puolustushankintoja koskevan sääntelyn. Erillinen puolustus- ja turvallisuushankintoja koskeva laki on kannatettava ratkaisu.

2 TO 2 (23) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) katsoo, että puolustus- ja turvallisuusalan hankintojen nykyistä laajempi ulottaminen hankintasääntelyn soveltamisalaan on perusteltua ja kannatettavaa. Kilpailun ja avoimuuden lisäämisestä hyötyvät niin julkisen sektorin ostajat kuin niille tavaroita ja palveluja myyvät yritykset. EK pitää lakihanketta lähtökohtaisesti kannatettavana ja valittuja peruslinjauksia hyvinä. Keskuskauppakamari katsoo, että sisämarkkinoiden keskeisten periaatteiden, avoimen, syrjimättömän ja tasapuolisen kilpailun ulottaminen myös puolustus- ja turvallisuustuotteiden ja palvelujen markkinoihin on perusteltua. Keskuskauppakamari kannattaa esitettyä tavoitetta, että jatkossa alalla toimiville yrityksille annetaan selkeämpi sääntely-ympäristö niin kansallisesti kuin Euroopan tasolla. Suomen Kuntaliitto katsoo lakiehdotuksen tavoitteiden olevan kannatettavia ja niiden tuovan selvyyttä aiemmin kilpailutuksen piiristä poissuljettujen puolustus- ja turvallisuushankintojen osalta. Kuntaliitto kannattaa hankintojen avoimuuden lisäämistä myös tällä sektorilla. Kuntaliitto kannattaa myös erillisen lain säätämistä puolustus- ja turvallisuushankinnoista, jolloin useammin sovellettavaksi tulevan yleisen hankintalain systematiikka ei monimutkaistu. Kilpailuvirasto pitää ehdotettua sääntelyuudistusta perusteltuna, sillä uudistus parantaa markkinoiden toimivuutta. Laintasoisen sääntelyn ulottaminen puolustus- ja turvallisuushankintoihin lisää yritysten mahdollisuutta osallistua puolustus- ja turvallisuushankintojen toteuttamiseen. Puolustus- ja turvallisuushankintojen kilpailuttamisella voidaan synnyttää niiden alalla toimivat sisämarkkinat, millä on myönteisiä tehokkuusvaikutuksia resurssien tehokkaamman kohdistamisen kautta. Hansel kannattaa puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin säännösten saattamista kansalliseen lainsäädäntöön erillisellä lailla. Keskusrikospoliisi katsoo, että puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevan direktiivin voimaansaattaminen erillisenä lakina on perusteltua erityisesti lainsäädännön selkeyden vuoksi. Työryhmän mietinnössä valittua toteuttamistapaa sisällyttää erilliseen lakiin runsaasti yhdenmukaisia säännöksiä hankintalain kanssa pidettiin kannatettavana (mm. TEM). Pääesikunta toteaa, että ehdotetun lain käytännön soveltamisen kannalta positiivisena pidetään ehdotetun lain ja julkista hankinnoista annetun lain (348/2007) säännösten mahdollisimman pitkälle vietyä yhdenmukaisuutta kuitenkin niin, että puolustus- ja turvallisuushankintojen erityispiirteet on otettu huomioon ehdotetussa laissa. Oikeusministeriö suhtautuu kriittisesti lakiehdotuksen tekniseen toteuttamistapaan. Se ehdottaa päällekkäisen sääntelyn välttämiseksi harkittavaksi, ettei puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevaan lakiin otettaisi sellaisia säännöksiä, jotka ovat samansisältöisinä hankintalaissa. Näiden säännösten sijaan laissa voisi viitata hankintalakiin. Muutenkin esityksen jatkovalmisteluissa olisi oikeusministeriön käsityksen mukaan aiheellista pohtia, missä määrin direktiivin implementointi on järkevää toteuttaa nyt ehdotetulla tavalla niin, että direktiivin säännöksiä toistetaan sellaisenaan tai lähes sellaisenaan laissa. Lakiehdotuksen taustalla on EU:n voimaan tullut puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivi (2009/81/EY), joka tulee saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä mennessä. Usea taho kiinnittää huomiota direktiiviin tavoitteisiin ja tietyiltä

3 TO 3 (23) osin niiden ongelmallisuuteen etenkin Suomen puolustuskyvyn ja kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Suomen puolustus- ja ilmailuteollisuus ry (PIA) katsoo, että lakiehdotuksen taustalla olevan direktiivin tavoitteet markkinoiden avaamisesta ja avoimuuden lisäämisestä ovat kannatettavia. PIA suhtautuu kuitenkin varauksellisesti eurooppalaisten markkinoiden todelliseen avautumiseen. Suomen markkinat ovat kansainvälisesti verrattuna erittäin avoimet, joten esitetty laki ei tuo tähän tilanteeseen muutosta. PIA katsoo, että ulkomaisten yritysten pääsy Suomen markkinoille on jo toteutunut, mutta että suomalaisten yritysten pääsy eri Euroopan maiden markkinoille ei vastaavasti tulevaisuudessa helpotu. PIA haluaa erityisesti korostaa, että lakiehdotuksessa on elementtejä, jotka voivat johtaa kotimaisen puolustus- ja turvallisuusteollisuuden nykyistä epäedullisempaan asemaan. Samalla on sen mukaan olemassa mahdollisuus Suomen huoltovarmuuden heikkenemiseen, ellei osaamista saada enää kotimaahan teollisen yhteistyön pääsääntöisen kieltämisen takia. Patria Holding Oyj katsoo, että EU:n puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin pyrkimys ulottaa periaate vapaasta kilpailuttamisesta myös puolustushankintoihin on hyvä ja kannatettava. Toisaalta se saattaa johtaa pahimmassa tapauksessa eurooppalaisen puolustus- ja turvallisuusteollisuuden heikentyneeseen asemaan maailman markkinoilla. Patrian mukaan Euroopan yhteisön jäsenvaltiot eivät ole vielä siirtyneet kokonaan kollektiiviseen puolustukseen ja siksi se arvioi, että tuleva PUTU-laki ei riittävästi huomioi niiden hankintojen erityispiirteitä, joilla toimeenpannaan kansallisen turvallisuuden kannalta merkityksellisiä hankintoja, joista vielä toistaiseksi Suomi ja muut EY:n jäsenvaltiot eivät vielä ole päättäneet yhdessä luopua. Millog Oy pitää tärkeänä, että puolustus- ja turvallisuushankinnoissa sekä hankintoja ohjaavassa lainsäädännössä otetaan riittävästi huomioon vielä luonnosvaiheessa olevan materiaalipoliittisen osastrategian määrittävä strateginen kumppanuus sekä mahdollistetaan materiaalipoliittisen strategian ja sotilaallisen huoltovarmuuden tavoitteiden mukaisesti kotimaisen, puolustusvoimien kanssa strategisessa kumppanuussuhteessa toimivien teollisuuslaitosten toimintaedellytykset hankkeen rakentamisvaiheessa sekä materiaalin kunnossapidossa. Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluva Teknologiapoolin MIL-osasto pitää tärkeänä, että puolustus- ja turvallisuushankinnoissa käytetään ohjaavana linjauksena valtioneuvoston päätöstä huoltovarmuuden turvaamisesta (539/2008). Siinä todetaan tärkeäksi kotimaisen integraatio- ja ylläpitokyvyn sekä kriisiajan vauriokorjauskyvyn turvaaminen. MILosasto pitää lakiehdotusta ongelmallisena, sillä se ei korosta tarpeeksi sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamisen tärkeyttä eikä anna hankintayksikölle riittävän selkeää ohjausta siitä, minkälaisissa tilanteissa hankinnat tulisi suorittaa kansallisina hankintoina huoltovarmuuden turvaamiseksi. Lakiehdotus pitää sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamista liiaksi poikkeuksena, jonka perusteleminen hankintayksikölle on haastavaa. 3 LAUSUNTOPYYNNÖN ERITYISKYSYMYKSET 3.1 Lain soveltamisala ja siihen liittyvät rajaukset

4 TO 4 (23) Työryhmän ehdotuksen mukaan lakia sovellettaisiin puolustustarvikkeiden sekä niiden osien tai osakokonaisuuksien hankintaan. Puolustustarvikkeeksi katsottaisiin lähtökohtaisesti ne tuotteet, jotka sisältyvät Euroopan unionin yhteiseen puolustustarvikeluetteloon ja jotka ovat suunniteltu tai sovitettu sotilaalliseen käyttöön. Lisäksi puolustushankinnaksi katsottaisiin kaikki edellä mainitun puolustustarvikkeen johonkin elinkaaren vaiheeseen sisältyvät rakennusurakat, tavarat ja palvelut sekä sellaiset rakennusurakat ja palvelut, joita käytetään erityisesti sotilaallisiin tarkoituksiin. Turvallisuushankinnoiksi katsottaisiin hankinnat, jotka koskevat arkaluonteisten tavaroiden, niiden osien tai osakokonaisuuksien hankintaa. Lisäksi turvallisuushankinnaksi katsottaisiin kaikki edellä mainitun arkaluonteisen tavaran johonkin elinkaaren vaiheeseen sisältyvät rakennusurakat, tavarat ja palvelut sekä sellaiset rakennusurakat ja palvelut, jotka ovat arkaluonteisia. Moni lausunnonantaja kiinnittää huomioita tarpeeseen säätää lain soveltamisalasta mahdollisimman tarkasti ja selkeärajaisesti. Tämä mahdollistaa suuremman oikeusvarmuuden niin hankintayksiköille kuin tarjoajille ja vähentää mahdollisia riitoja. Pääesikunta toteaa, että ehdotetun lain soveltamisen kannalta on olennaisen tärkeää, että lain soveltamisalan rajaukset on ilmaistu täsmällisesti ja mahdollisimman vähän tulkinnanvaraa jättäen lakitekstissä. Näin osaltaan vähennetään epätietoisuutta ja myös mahdollisia erimielisyyksiä yritysten ja hankintayksiköiden välillä. Tarkasteltaessa ehdotetun lain sanamuotoa pääesikunta toteaa haasteelliseksi sen, että lain soveltamisalan rajauksena on käytetty suoria viittauksia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artikloihin esimerkiksi ehdotetun lain 5 :ssä. Lakiehdotuksen 5 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan lakia sovellettaisiin myös puolustustarvikkeiden osien ja osakokonaisuuksien hankintaan. Näin myös alun perin siviilikäyttöön tarkoitetun osan hankintaan sovellettaisiin ehdotettua lakia. Tämä merkitsisi irtaantumista hankintalain lähtökohdasta, jonka mukaan hankinnan kohde määrittää hankintaan sovellettavat säännökset. Pääesikunta esittää harkittavaksi, että edellä mainittua osan liittämistä puolustustarvikkeeseen koskeva säännös lisättäisiin lakitekstiin sen lisäksi, että siitä on mainittu ehdotetun lainkohdan perusteluissa. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää tärkeänä säätää lain soveltamisalasta mahdollisimman tarkkarajaisesti ja selvästi, jotta lain soveltaminen voidaan asettaa loogiseen yhteyteen hankintalain kanssa. Samoin on tärkeää selostaa ne järjestelyt, joihin ei sovelleta kumpaakaan lakia. Lisäksi on tärkeää ohjeistaa selvästi ja täsmällisesti myös molempia hankintalajeja sisältävien sekamuotoisten sopimusten asema suhteessa hankintalainsäädäntöön. Teknologiapoolin MIL-osasto katsoo, että lakiehdotuksessa esitetty puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin kansallinen täytäntöönpano sekä samanaikaisesti direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävistä hankinnoista säätäminen tekee laista vaikeaselkoisen eikä huomioi riittävästi kansallisia linjauksia huoltovarmuuden turvaamiseksi. Patria näkee kotimaisen puolustus- ja turvallisuushankintalain pääosin EU:n vastaavan puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin kansallisena soveltamisena ja toteaa, että kotimaisessa lakiehdotuksessa on menty soveltamisessa pitemmälle kuin direktiivi sen mielestä edellyttää tai mitä olisi ollut kansallisista lähtökohdista katsottuna edullista mennä.

5 TO 5 (23) Sisäasiainministeriö toteaa, että ehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa olisi hyvä tuoda enemmän esille 346 a artiklan käyttöön liittyviä perusteita. PUTU-lain soveltamisalan ulkopuolelle edellä mainitun artiklan nojalla jääviä, valtion keskeisiä turvallisuusetuja koskevia hankintoja määriteltäessä tulisi ottaa huomioon mm. 1) liittyykö hankintaan julkisuuslaissa mainittua TL/SL I tai II tason tietoa, 2) liittyykö hankintaan valtioneuvoston huoltovarmuuden tavoitteista antaman päätöksen (539/2008) mukaisia näkökohtia, 3) miksi PUTU-laki on riittämätön suojaamaan valtion keskeisiä turvallisuusetuja. Soveltamisalan tarkempi rajaaminen on vaikeaa, mutta jos siihen ei pystytä, jää PUTU lain soveltamisen harkinta hallinnonalojen omien ohjeistusten tai tapauskohtaisen harkinnan varaan, jolloin eri hallinnonaloille helposti muodostuu toisistaan poikkeavia käytäntöjä. Hansel näkee sääntelyn osalta tärkeimpänä asiana sen, että tulevaa lainsäädäntöä kirjoitettaessa kiinnitettäisiin erityistä huomiota käsitteiden johdonmukaiseen, selkeään ja yleistä kielenkäyttöä vastaavaan käyttöön, jotta soveltamisalasta tulisi selkeä. Lisäksi toiveena on, että soveltamisalan määrittelyssä voitaisiin mm. hallituksen esityksen perusteluissa tuoda esiin esimerkkejä eri käsitteiden sisällöstä, jotta käytännön hankintatyötä tekevälle varmistuisi, milloin hankinta kuuluu lain soveltamisalaan. Hansel kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että koska arkaluonteisen materiaalin määrittelyyn liittyy keskeisesti käsite turvaluokiteltu tieto, tulee varmistaa tämän käsitteen yksiselitteisyys. Korkein halinto-oikeus katsoo, että julkisissa hankinnoissa tarjoajien yhdenmukainen ja syrjimätön kohtelu on keskeinen, lain tulkintaa ohjaava periaate. Sellaiset hankinnat, joissa valtion keskeiset turvallisuusedut vaativat näiden periaatteiden syrjäyttämistä, voivat osoittautua ongelmallisiksi lain soveltamisessa, ja edellyttävät lainsäädäntövaiheessa tarkkaa muotoilua. Mietinnössä on mainittu esimerkkejä tilanteista, joissa hankintayksikön asettamat vaatimukset voivat käytännössä johtaa tarjoajien epätasapuoliseen kohteluun. Jos hankintayksikkö voi osoittaa huoltovarmuusvaatimuksien liittyvän hankinnan toteuttamiseen, sen kohteeseen tai hankinnan kohteen elinkaareen ja jos vaatimukset ovat objektiivisesti tarkasteltuna perusteltuja, mietinnön mukaan niitä ei ole pidettävä lakiehdotuksen 2 :n 1 momentin tarkoittamalla tavalla yhdenvertaisen ja syrjimättömän kohtelun periaatetta rikkovina SEUT 346 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisissa hankinnoissa. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että tämä osoittaa, että edellä mainituissa hankinnoissa valtion keskeisiin turvallisuusetuihin liittyvät näkökohdat rajoittaisivat yhdenvertaisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteen noudattamista. Tämä ei kuitenkaan ilmene hankinnoissa noudatettavia periaatteita koskevasta lakiehdotuksen 2 :stä. Keskusrikospoliisi (KRP) toteaa, että rajanveto lain soveltamisalaan kuuluvien turvallisuushankintojen ja toisaalta lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävien salassa pidettävien hankintojen ja tiedustelutoimintaan liittyvien hankintojen välillä saattaa kuitenkin käytännössä aiheuttaa ongelmallisia tulkintatilanteita. Ehdotuksessa esitetyt turvallisuushankintojen määritelmät ja esimerkit ovat osittain päällekkäisiä salassa pidettävien hankintojen kanssa ja tiedustelutoimintaan liittyvien määritelmien ja esimerkkien kanssa. Esimerkiksi poliisin käyttöön tuleva tietojärjestelmä voidaan joissain tapauksissa perustellusti katsoa samanaikaisesti sekä turvallisuushankinnaksi, salassa pidettäväksi hankinnaksi ja tiedustelutoimintaan liittyväksi hankinnaksi. Erityisesti se kysymys, voidaanko hankinta katsoa lain soveltamisalaan kuuluvaksi turvallisuushankinnaksi vai ei, on ratkaiseva hankintaprosessin toteuttamisen kannalta.

6 TO 6 (23) 3.2 Puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävien hankintojen sääntely (ns. kansalliset hankinnat ja kansallinen kynnysarvo) Työryhmän mietinnössä ehdotetaan ulotettavaksi laintasoista sääntelyä myös direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jääviin hankintoihin. Nämä ns. kansalliset hankinnat sisältäisivät toisaalta ne hankinnat, jotka ovat ennakoidulta arvoltaan alle direktiivissä määritellyn EU-kynnysarvon ( ), mutta ylittävät ehdotetun kansallisen kynnysarvon ( ), ja toisaalta hankinnat, jotka jäävät direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle SEUT 346 artiklan 1 kohdan b -alakohdan nojalla. Työryhmän ehdotus jakoi lausunnonantajien mielipiteitä. Sääntelyn ulottamisen kansallisiin hankintoihin katsottiin olevan perusteltua muun muassa siksi, että julkisissa hankinnoissa tulisi lähtökohtaisesti noudattaa avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita aina kun se on mahdollista (EK). Lisäksi todettiin kansallisten hankintojen olevan taloudellisesti ja maanpuolustuksen kannalta merkittäviä, joten julkinen ilmoittaminen ja kilpailuttamisvelvoite ovat perusteltuja vaatimuksia myös EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa (Kilpailuvirasto). Toisaalta katsottiin myös, että työryhmän mietinnössä valittu sääntelyratkaisu ei käytä täysimääräisesti hyväkseen direktiivin jättämää kansallista liikkumavaraa. Kansallisen sääntelyn kritiikissä esitettiin, että joko sääntelyn tulisi olla yleisluontoista ja kevyttä (EK) tai sitä ei tulisi olla ollenkaan (Patria, PIA). Kilpailuvirasto pitää kannatettavana sitä, että mietinnössä esitetään säädettäväksi myös kansalliset kynnysarvot ja velvoite ilmoittamaan julkisesti sekä järjestämään tarjouskilpailu EU-kynnysarvot alittavista kansallisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista. Kilpailuvirasto kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että kansallisia hankintoja koskeva sääntely on EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskevaa sääntelyä yleisluontoisempaa. Esitetty sääntely jättää hankintayksikölle joiltain osin verrattain paljon harkintavaltaa, jolloin osa kilpailuttamisvelvoitteen alaan kuuluvista hankinnoista saatettaisiin tosiasiassa tehdä kilpailuttamatta, mikä puolestaan heikentää tehokkuustavoitteiden täyttymistä. Kuntaliitto kannattaa lakiehdotuksessa esitettyjä joustavampia menettelyjä koskien kansallisten hankintojen kilpailuttamista, joka mahdollistaa tiettyjen erityisluonteisten hankintojen yksinkertaisemman kilpailuttamisprosessin. Pääesikunta katsoo, että direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävien hankintojen sääntelyä tulisi tarkentaa. Lakiehdotuksen 68 :n 2 momentissa todetaan, että SEUT 346 artiklan 1 kohdan b alakohdan edellytysten täyttyessä voitaisiin hankinnoissa soveltaa lain kansallisia menettelyitä koskevia säännöksiä. Lain luettavuutta ja soveltamista helpottaisi, jos sopimusviittauksen sijaan SEUT 346 artiklan 1 kohdan b - alakohdan sisältö olisi kirjoitettu lakiin ja lisäksi lain perusteluissa olisi tarkennettu esimerkein tilanteita, joihin säännöstä sovellettaisiin. EK toteaa lausunnossaan, että mietinnössä ehdotetussa muodossa kansallisiin hankintoihin ulottuu varsin laajaa ja yksityiskohtaista sääntelyä. Tämän sääntelyn tulisi kuitenkin olla sen mukaan kevyttä ja yleispiirteistä. EK esittääkin, että SEUT kohdan b -alakohdassa asetetut edellytykset täyttäviin hankintoihin sovellettavaa sääntelyä kevennettäisiin selvästi nyt ehdotetusta. Erityisesti lain III osan velvoitteita olisi tarpeen lieventää huomattavasti. Tällaisten hankintojen sääntely voisi olla perusteltua jättää hankintamenettelyjen osalta jopa yleisten EU-oikeudellisten periaatteiden (syrjimättömyys, tasapuolisuus ja avoimuus) tasolle.

7 TO 7 (23) Huoltovarmuuskeskus toteaa, että direktiivin ulkopuolelle jäävistä hankinnoista pitäisi säätää vain aivan yleisellä tasolla jos ollenkaan. Esimerkkinä tästä ovat kynnysarvon alapuolelle jäävät hankinnat. Hallinnon yleinen syrjimättömyysperiaate ja hankintayksiköiden tehokas taloudellinen johtaminen tuottavat edullisen tuloksen ilman muodollisia menettelysääntöjä. Teknologiapoolin MIL-osasto katsoo, että lakiehdotuksen taustalla olevassa direktiivissä mainitut toimenpiteet sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamiseksi ovat riittämättömiä. Direktiivin soveltamisalaan kuuluvien hankintojen sekä kansallisten hankintojen säätäminen yhdellä lailla jättää sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamisen poikkeukseksi, jota hankintayksiköt tuskin uskaltavat käyttää. Lakiehdotuksesta on myös vaikea ottaa selvää, missä kulkee direktiivin soveltamisalaan kuuluvien hankintojen ja kansallisten hankintojen raja. Tämä soveltamisalan epäselvyys on ongelma sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamisen kannalta. Hankintayksikölle on vaikea antaa selkeätä ohjetta, millä menettelyllä kukin hankinta voidaan tehdä. Tämän johdosta MIL-osasto esittää, että kansallisista hankinnoista säädetään erillisellä lailla tai niille annetaan erityinen painoarvo esitetyssä lakikokonaisuudessa. Patria toteaa lausunnossaan, että lakiehdotuksessa on menty soveltamisessa pitemmälle kuin direktiivi edellyttää tai olisi kansallisista lähtökohdista katsottuna edullista mennä. PUTU-lain soveltamisalueen ulottaminen direktiivin soveltamisalueen ohessa myös kansallisiin puolustushankintoihin on johtanut siihen, että lakiehdotuksessa on pyritty ratkaisemaan liian laajaa kokonaisuutta liian lyhyessä ajassa. Jos lopulliseen lakiin halutaan näin nopeassa tahdissa ja ilman direktiivin vaatimuksia sisällyttää myös kansallisia puolustushankintoja koskevia sääntöjä, pitäisi niitä selkeyttää siten, että kansalliset turvallisuusnäkökohdat osattaisiin huomioida ja uusia sääntöjä osattaisiin myös käyttää. Patria katsoo, että jos lopullisessa PUTU-laissa halutaan säädellä kansallisista puolustushankinnoista, voisi tämä olla mahdollista siten, että PUTU-lain III luvun soveltamisalue muutetaan koskeman ainoastaan artiklan 346 perusteella tehtäviä kansallisia puolustushankintoja, joihin ei tarvitse soveltaa direktiivin määräyksiä. Olennaista on, että näistä hankinnoista voitaisiin säätää direktiivistä riippumattomalla tavalla. Näistä kansallisista puolustushankinnoista tulisi laatia säännökset sellaisia tilanteita varten, joissa kansallisen turvallisuuden erityiset näkökulmat voivat syrjäyttää vapaan kilpailun periaatteet selkeiden säädösten mukaisella tavalla. Patria esittää lausunnossaan vaihtoehtona myös sen, että kansallisia puolustushankintoja koskevat lain kohdat tulisi laatia erillisenä työnä ja sitä varten tulisi ottaa 1-2 vuoden mittainen lisäaika. PIA toteaa, että lakiehdotus jättää epäselväksi sen, mitä hankintoja tullaan tekemään direktiivin mukaisella tavalla ja missä hankinnoissa voidaan soveltaa ns. kansallisia menettelyitä. Tämä soveltamisalan epämääräisyys on yksi lakiesityksen suurimmista ongelmista. Kansallisista hankinnoista säätäminen samalla lailla ei selkeästi vahvista PIA:n mukaan valtionjohdon linjausten ja tahtotilan toteuttamista puolustus- ja turvallisuushankinnoissa. Lakiehdotuksen mukaan kansallisiin hankintoihin sovelletaan lakiehdotuksen osia I, III ja IV. Erityisesti osa III on edelleenkin liian yksityiskohtainen ja siinä on liikaa viittauksia lakiehdotuksen muihin osiin. Tämä on lakiehdotuksen suurin ongelma PIA:n jäsenyritysten ja hankintayksiköiden kannalta.

8 TO 8 (23) PIA esittää lausunnossaan, että hankinnat, jotka tehdään SEUT 346 artiklan 1 kohdan b -alakohdan mukaisesti, poistetaan nyt käsiteltävänä olevasta ehdotuksesta. Näiden hankintojen mahdollisesta laintasoisesta sääntelystä päätettäisiin erikseen muutaman vuoden kuluttua, kun on saatu kokemusta direktiivin soveltamisalaan kuuluvien hankintojen toteuttamisesta uudella lailla. Jos edellä mainittua vaihtoehtoa ei toteuteta, esittää PIA, että hankinnoista, jotka tehdään SEUT 346 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, säädetään lakiehdotuksessa vain erittäin periaatteellisella tasolla ns. minimisääntelyllä ja lakiehdotusta muutettaisiin tältä osin huomattavasti selkeämmäksi. Hansel toteaa, että kansallisen sääntelyn osalta saattaa syntyä haasteellinen tilanne, kun sääntelyn on tarkoitus koskea sekä EU-kynnysarvot alittavia hankintoja että niitä hankintoja, jotka on suljettu pois direktiivin soveltamisalasta, jotka todennäköisesti ovat luonteensa vuoksi kaikista suurimpia hankintoja tällä sektorilla. Keskusrikospoliisi (KRP) pitää perusteltuna sitä, että kansallisen kynnysarvon ylittävien puolustus- ja turvallisuushankintojen toteuttamismenettelyistä säädetään lain tasolla. Myös ns. pienhankintojen sulkeminen pois lain soveltamisalasta on perusteltua, mutta tässä yhteydessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hankintojen toteuttaminen linjataan riittävällä tavalla esimerkiksi hallinnonalojen sisällä. Mietinnössä esitetään, että laissa säädetään kansallisesta kynnysarvosta. Kynnysarvoksi esitetään siviilihankintoja vastaavaksi tavaroiden ja palvelujen osalta euroa sekä rakennusurakoiden osalta euroa. Lisäksi terveydenhoitopalveluihin (ns. B- palvelut) esitetään kynnysarvoksi euroa. Suuri osa lausunnonantajista katsoi, että kynnysarvojen tulisi olla nyt esitettyjä korkeammat (mm. Hansel, PIA, Markkinaoikeus, Pääesikunta). Pääesikunta toteaa, että kansallisten kynnysarvojen asettaminen samalle tasolle sekä ehdotetun lain mukaisissa että julkisista hankinnoista annetun lain mukaisissa hankinnoissa on perusteltua vain kynnysarvojen yhdenmukaistamisella. Puolustushankinnoissa asetettavat vaatimukset toimittajille ja toimitettaville tuotteille ovat usein paljon vaativampia kuin siviilihankinnoissa, mikä on omiaan nostamaan tuotteiden ja palvelujen hintoja. Pääesikunnan käsityksen mukaan olisi siis perusteltua harkita, olisiko tarkoituksenmukaisempaa, että kansallinen kynnysarvo asetettaisiin ehdotetun lain soveltamisalaan kuuluvissa hankinnoissa korkeammalle kuin mitä se on määritelty julkisista hankinnoista annetussa laissa. Puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivi asettaa vaatimuksia EU-kynnysarvon alittavien hankintojen käsittelylle sekä menettelyille ja niiden olisi oltava hankinnan arvoon ja merkittävyyteen suhteutettavia. Pääesikunnan käsityksen mukaan direktiivi mahdollistaisi suuremman liikkumavaran käyttämisen kansallisessa lainsäädännössä, mikä olisi ehdotetun lain soveltamisen kannalta tarkoituksenmukainen ratkaisu. Markkinaoikeus huomauttaa, että esityksessä ehdotetaan kansallisten kynnysarvojen määräksi samoja hyvin alhaisia arvoja kuin siviilihankinnoissa. Esityksessä sääntely ulotetaan siten laajemmalle kuin direktiivi edellyttää. Näin on mahdollista tehdä, mutta samalla tulee kuitenkin tehdä konkreettiset ratkaisut, miten tästä muun muassa hankintayksiköille ja tuomioistuimille aiheutuvat lisäkustannukset rahoitetaan. PIA toteaa, että lakiesityksessä määritelty kansallinen kynnysarvo on toimiala huomioon ottaen liian alhainen ja aiheuttaa hankintayksiköissä ja tarjoajilla liikaa hallinnollista työtä ja kustannuksia. Alhainen kynnysarvo tarkoittaa käytännössä pienten hankkeiden aikataulujen venymistä ja hankkeiden monimutkaistumista, mikä puolestaan vaikeuttaa

9 TO 9 (23) huomattavasti suomalaisten pk-yritysten toimintaa. Hankintaprosessin kustannukset muodostuvat helposti kohtuuttomiksi verrattuna hankinnan kokoon. Lisäksi pelkona on, että kansalliset kynnysarvot ylittävät (mutta EU-kynnysarvon alittavat) hankinnat avataan Suomessa EU-laajuiselle kilpailulle muiden maiden näin tekemättä ja vaikeutetaan näin huomattavasti suomalaisen pk-sektorin toimintaedellytyksiä. Samoin EUkynnysarvo on liian alhainen toimiala huomioon ottaen ja se johtaa samoihin edellä kuvattuihin ongelmiin. Näin ollen PIA esittää, että kynnysarvoja nostetaan. Hansel suosittaa vielä pohdittavaksi kansalliseen sääntelyyn sisältyvän muutoksenhakua koskevan kynnysarvon euroarvoa. Onko tarpeen, että luodaan vielä yksi uusi hankintoja koskeva kynnysarvo vai voisiko tämä muutoksenhakua koskeva arvo olla euron sijasta esim. sama arvo kuin on hankintalaissa keskushallintoa koskeva ns. alempi EUkynnysarvo. 3.3 Tietoturvallisuuteen ja luokiteltuun tietoon liittyvät säännökset 3, 41 ja 54 Työryhmän mietinnössä ehdotetaan, että direktiivin tietoturvaan ja luokiteltuun tietoon liittyvät säännökset pannaan täytäntöön pääasiallisesti lakiehdotuksen 3, 41 ja 54 :ssä. Lausuntopyynnössä pyydettiin erityisesti oikeusministeriötä ja ulkoasianministeriötä kiinnittämään huomiota mietinnön ko. säännöksiin ja niiden yksityiskohtaisiin perusteluihin. Ulkoasianministeriö toteaa lausunnossaan, että suojaustason sisällyttäminen 3 :n 16 kohdan turvallisuusluokitellun tiedon määritelmään tai sen perusteluihin ei ole tarpeen, sillä aina kun tiedon oikeudeton paljastuminen saattaisi aiheuttaa vahinkoa valtion intresseille julkisuuslain tarkoittamalla tavalla, voidaan käyttää tietoturva-asetuksen mukaisesti turvallisuusluokkamerkintää. Tästä syystä myöskään direktiivissä käytettyä käsitettä turvallisuusluokiteltu tieto ei tulisi korvata käsitteellä luokiteltu tieto. Ulkoasianministeriö huomauttaa, että direktiivillä ei ole tarkoitus luoda uutta luokitellun tiedon ryhmää eikä muuttaa asiakirjojen luokitteluperusteita, vaan tarjota määritelmä, joka mahdollistaa turvallisuusluokitellun tiedon suojaamisen eri maiden poikkeavista käytännöistä riippumatta. Turvallisuusluokitellun tiedon määritelmää ei tule tulkita siten, että direktiivin määritelmän ulkopuolelle jäisi tai se kattaisi jotakin muuta kuin sellaisia Suomen lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä asiakirjoja ja tietoja, joiden oikeudeton paljastuminen voisi aiheuttaa vahinkoa kansainvälisille suhteille, valtion turvallisuudelle, maanpuolustukselle tai muulle yleiselle edulle (turvallisuusluokitellut asiakirjat). Määritelmä ei kata sellaisenaan hankkeisiin sisältyvää yritysten kaupallista tietoa, joka saattaa usein olla hyvinkin arkaluontoista. Suomi on tehnyt tietoturvallisuussopimuksia useiden maiden kanssa. Tietoturvallisuussopimuksiin sisältyvän määritelmien mukaan turvallisuusluokitellulla tiedolla tarkoitetaan tietoja ja asiakirjoja, joihin on tehty turvallisuusluokkamerkintä kansallisen lainsäädännön mukaisesti. On tärkeää, että lakiin otettava määritelmä perusteluineen on linjassa turvallisuussopimuksissa käytetyn määritelmän kanssa eikä lailla ole syytä luoda uutta luokkaa, jonka suojaamisesta ei ole kansainvälisissä tietoturvallisuussopimuksissa sovittu. Oikeusministeriö toteaa, että ehdotetun 3 :n 16 kohdan luokitellun tiedon määritelmä ja sitä koskevat perustelut eivät ole sopusoinnussa Suomen lainsäädännön kanssa. Pe-

10 TO 10 (23) rustuslain 12 :n 2 momentin mukaan viranomaisen asiakirjan julkisuutta voidaan rajoittaa vain lailla. Siten salassapitovelvollisuus ei Suomessa voi koskaan perustua asetukseen eikä hallinnolliseen määräykseen eikä näitä koskevaa mainintaa voida myöskään sisällyttää ehdotetulla tavalla määritelmäsäännökseen. Lakiehdotuksen perusteluissa on harhaanjohtavasti todettu, että lainsäädännössä käytetään hieman toisistaan poikkeavia käsitteitä salassa pidettävistä asiakirjoista ja tiedoista. Samassa yhteydessä esitettyyn johtopäätökseen direktiivin käsitteen turvallisuusluokiteltu tieto korvaamisesta käsitteellä luokiteltu tieto ei voida yhtyä. Oikeusministeriö katsoo, että käytettävissä olevien tietojen perusteella näyttäisi siltä, että ehdotettu määritelmäsäännös olisi muotoiltavissa seuraavasti: turvallisuusluokitellulla asiakirjalla asiakirjaa, johon lain tai lain nojalla annetun säännöksen perusteella voidaan tai on tehtävä turvallisuusluokkaa koskeva merkintä Tietoturvallisuutta koskevista vaatimuksista ja selvityksistä ehdotetaan säädettäväksi lakiehdotuksen 41 ja 54 :ssä. 41 :n 3 momentissa säädettäisiin kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain :n soveltamisesta 2 momentissa tarkoitettuihin sitoumuksiin ja todistuksiin. Ehdotetussa 2 momentissa ei ole mainintaa todistuksista. Tarkoituksena näyttää kuitenkin olevan, että tarjoajasta ja aliurakoitsijasta voitaisiin laatia kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa tarkoitettu yhteisöturvallisuusselvitys, minkä lisäksi voitaisiin laatia henkilöturvallisuusselvitys. Samoista seikoista säädettäisiin lakiehdotuksen 54 :ssä, mikä ei voine olla tarkoitus. Oikeusministeriö ei pidä esitystä tarkoituksenmukaisena eikä asianmukaisena. Erityisesti oikeusministeriössä valmisteilla olevan taustaselvityslainsäädännön kokonaisuudistuksen myötä olisi eri uudistusten yhteensovittamiseksi asianmukaisinta, että ehdotettavaan lakiin julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista otettaisiin vain maininta, jonka mukaan yritysten ja henkilöiden taustojen selvittämisestä säädetään erikseen. Lisäksi oikeusministeriö huomauttaa, että ehdotetussa 41 :n 1 momentissa käytetään kielenvastaista muotoilua, jota tulisi muuttaa, ja että 54 :n 3 momentin säännösehdotus on tarpeeton. Pääesikunta pitää tietoturvallisuuteen ja luokiteltuun tietoon liittyvien ehdotettujen säännösten osalta tärkeänä sitä, että tietoturvallisuusvaatimukset ja velvollisuudet voidaan vaatia täytettäväksi ja todennettaviksi hankinnassa etukäteen. Näiden vaatimusten täyttämättä jättäminen määräajassa on Pääesikunnan käsityksen mukaan peruste sulkea toimittajaehdokas pois hankintaprosessista, josta ei voida poiketa missään tapauksessa. Pääesikunta pitää tärkeänä, että lakiehdotuksen 54 :n 2 momentin mukainen mahdollisuus antaa ehdokkaalle lisäaikaa täyttää tietoturvavaatimukset säädetään harkinnanvaraiseksi siten, että lisäajan antamisen mahdollisuus olisi täysin hankintayksikön harkinnassa. Puolustusministeriön hallintopoliittinen osasto huomauttaa, että ulkomaisen tarjoajan tai ehdokkaan ollessa kyseessä hankintayksikön tulee kääntyä Suomen kansallisen turvallisuusviranomaisen puoleen, joka pyytää asianomaisen valtion kansalliselta turvallisuusviranomaiselta ehdokasta koskevat tarvittavat turvallisuustodistukset. Kun kyseessä on kotimainen tarjoaja tai ehdokas, turvallisuusselvitysmenettelystä vastaa pääsääntöisesti Suojelupoliisi. Kuitenkin, jos hankintaan Suomen Puolustusvoimien lukuun, vastuutaho on Pääesikunta. Edellä mainittu esitetään huomioon otettavaksi pykäläehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa.

11 TO 11 (23) Hansel toteaa, että koska arkaluontoisen materiaalin määrittelyyn liittyy keskeisesti käsite turvaluokiteltu tieto, tulee varmistaa tämän käsitteen yksiselitteisyys. Hansel viittaa lausunnossaan valtioneuvoston asetukseen tietoturvallisuudesta (681/2010), jonka 11 :n luettelosta puuttuu esimerkiksi julkisuuslain 24 :n 1 momentin 4 kohta, jossa käsitellään poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullilaitoksen sekä vankeinhoitoviranomaisten taktisia ja teknisiä menetelmiä ja suunnitelmia koskevia tietoja sisältävien asiakirjojen salassapitoperustetta ja edellytyksiä. Olisi hyvä selvittää, ettei tuolla puutteella ole sitä seurausta, ettei edellä mainittujen viranomaisten teknistä välineistöä koskevaa tietoa voida luokitella tietoturva-asetuksen mukaisesti. Lisäksi toivotaan turvallisuushankintojen kohdalla tarkennettavaksi millä menetelmillä ja minkä mukaan turvaluokitellusta tiedosta on kyse ja miten turvaluokittelu voidaan käytännössä tehdä, jotta voidaan täyttää arkaluontoisen välineistön tunnusmerkit turvaluokitellun tiedon osalta. Suojelupoliisi toteaa, että voimassa olevan turvallisuusselvityslain (177/2002) mukaan Pääesikunta vastaa puolustushallinnon alaan kuuluvista turvallisuusselvityksistä. Järjestelyä ei Suojelupoliisin näkemyksen mukaan ole tarkoituksenmukaista muuttaa. Ehdotetun lain 54 :n vaikutus hankintayksiköiden turvallisuusvastuuseen on merkittävä. Ehdotus käytännössä ulkoistaisi hankintojen turvallisuusvastuun. Tämä on vastoin tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa annetun asetuksen lähtökohtaa, jonka mukaan turvallisuusosaaminen ja vastuu siitä on viranomaisessa itsessään. 3.4 Ehdotetun lain merkitys ja sovellettavuus kuntien ja valtion viranomaisten hankintatoimessa Mietinnössä todetaan, että ehdotetun lain sovellettavuus kuntien hankintatoimessa on vähäinen. Kunnat eivät tee puolustushankintoja, ja turvallisuushankintoja ne voivat tehdä vain poikkeustapauksissa. Kuntaliitto katsoo, että kuntien turvallisuustarkoituksiin tekemät hankinnat voivat vain poikkeustapauksissa täyttää lakiehdotuksen 1 :n 1 momentin 15 kohdan mukaisen arkaluonteisen tavaran, palvelun ja rakennusurakkamääritelmän edellytykset. Näitä hankintoja voisivat olla esimerkiksi kunnallisen tiedon- tai sähkönsiirtoverkon tai muun väestön toimeentulon kannalta keskeisen järjestelmän suojaamiseksi tehtävät hankinnat, kun kyseessä olevan järjestelmän tai verkon toimintakyky on myös valtion turvallisuuden vuoksi kriittinen ja tästä johtuen hankinta sisältää luokiteltuja tietoja. Kuntaliiton mukaan ehdotettu laki soveltuu kuntien tekemiin hankintoihin vain hyvin harvinaisissa ja erityisluonteisissa tilanteissa. Toisaalta tämä voi aiheuttaa tulkintaongelmia lain soveltamistilanteissa, jolloin voi syntyä epäselvyyttä siitä, milloin hankinnassa tulisi soveltaa ehdotettua lakia ja milloin yleistä hankintalakia. Edellä mainittu ongelma voi aktualisoitua erityisesti niin sanottujen sekamuotoisen hankintasopimusten yhteydessä. Toisaalta lakiehdotuksen 6 :n 3 momentin (HUOM! tarkoitettaneen 6 :n 4 momenttia) mukaan tällaisissa tulkinnanvaraisissa tilanteissa hankintayksikkö voisi halutessaan kilpailuttaa hankintansa hankintalain mukaisesti, joka lisää oikeusvarmuutta kuntien näkökulmasta. Ylipäätänsä tulkinnanvarainen soveltamisala ei kuitenkaan muodostu suureksi ongelmaksi kuntien tekemien turvallisuushankintojen vähäisestä määrästä ja harvinaisluonteisuudesta johtuen. Ehdotetun lain merkitystä ja sovellettavuutta valtion viranomaisten hankintatoimessa käsitellään tarkemmin lausuntoyhteenvedon kohdissa 3.1, 3.6. ja 3.7.

12 TO 12 (23) 3.5 Oikeussuojakeinot ja muutoksenhaku sekä säätämisjärjestys Ehdotetussa laissa esitetään säädettäväksi muutoksenhausta. Muutoksenhaku tapahtuisi markkinaoikeudessa ja sen päätöksestä olisi mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikeussuojajärjestelmän osalta esitys pyrkii puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin soveltamisalaan kuuluvien hankintojen osalta mahdollisimman suureen yhdenmukaisuuteen hankintalain 1 päivänä kesäkuuta 2010 voimaan tulleen lakimuutoksen kanssa. Perusteena tälle on se, että ehdotettu puolustus- ja turvallisuushankintojen sääntely on pääpiirteiltään samanlainen kuin siviilihankintoja koskeva sääntely. Laissa esitetään lisäksi säädettäväksi niin sanottuihin kansallisiin hankintoihin sovellettavista muutoksenhakukeinoista. Näiden hankintojen osalta muutoksenhakuoikeutta sekä muutoksenhakuelimenä toimivan markkinaoikeuden käytössä olevia seuraamuksia on rajoitettu. Oikeussuojakeinojen käytön selkiinnyttämiseksi sekä päällekkäisten oikeussuojakeinojen karsimiseksi laissa esitetään säädettäväksi, että markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvissa asioissa kiellettäisiin muutoksenhaku kunnallis- tai hallintovalituksena. Vastaavasti muutosta ei myöskään voisi hakea hallintolainkäyttölain nojalla lain soveltamisalan ulkopuolelle jääviin hankintaa koskeviin päätöksiin tai ratkaisuihin. Työryhmän mietinnön perusratkaisua muutoksenhaun järjestämisestä kannatetaan laajalti. Markkinaoikeuden kokemus hankintalain soveltamisesta puoltaa paljon samankaltaisia säännöksiä sisältävän puolustus- ja turvallisuushankintalain muutoksenhaun ohjaamista sinne. Usea lausunnonantaja nosti esille huolen markkinaoikeuden resursseista erityisesti nyt, jos sen toimivaltaan asetetaan uusi työllistävä asiaryhmä. Muutoksenhakuoikeuden rajoittaminen tietyiltä osin jakoi lausunnonantajien mielipiteitä. Osa lausunnonantajista katsoi, että lakiehdotuksen 88 :n mukainen käsittelymenettely on perusteltu ja tarpeellinen ja että 104 :n mukainen muutoksenhaun rajaaminen vain markkinaoikeuteen on kannatettava. Toisaalta jotkut lausunnonantajat kuitenkin katsoivat, että esitetyille muutoksenhaun rajoituksille ei ole pystytty mietinnössä esittämään riittäviä tai asianmukaisia perusteita. Huoltovarmuuskeskus pitää työryhmän esittämää oikeussuojaratkaisua oikeana, vaikka lain voimaantulon jälkeen juttuja tullee vireille runsaasti. Pääesikunta toteaa, että lakiehdotuksen 104 :n mukainen muutoksenhaku vain markkinaoikeuden kautta selkeyttäisi muutoksenhaun käsittelyä ja takaisi muutoksenhaun käsittelyn laadun. Lisäksi sen näkemyksen mukaan käsittelylupamenettely (88 ) tulisi ulottaa koskemaan kaikkia ehdotetun lain 68 :n 2 momentissa tarkoitettuja hankintoja niiden arvosta riippumatta. Markkinaoikeus pitää perusteltuna ja mahdollisena, että muutoksenhaku ohjautuu markkinaoikeuteen samaan tapaan kuin julkisia hankintoja koskevassa laissa. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että puolustus- ja turvallisuushankintalain sekä hankintalain oikeussuojasäännösten yhdenmukaisuus on perusteltua kyseisten lakien yhteneväisten tavoitteiden ja soveltamistilanteiden vuoksi. Oikeussuojasäännösten yhdenmukaisuus helpottanee säännösten soveltamista myös tuomioistuimissa ja edistänee siten tuomioistuinratkaisujen linjakkuutta.

13 TO 13 (23) Oikeusministeriö toteaa, että ehdotuksen perusteluissa ei ole lähemmin arvioitu ehdotetun uuden valitusoikeuden rajoituksen asianmukaisuutta perustuslain 21 :n kannalta. Säännösehdotuksen ja sen perustelujen pohjalta jää epäselväksi, millaisissa tilanteissa käsittelylupa olisi tarkoitus myöntää. Perusteluissa mainittu turhien ja pelkästään haitantekomielessä tehtyjen valitusten karsiminen on liian epämääräinen peruste valitusoikeuden rajoittamiselle. Oikeusministeriön käsityksen mukaan saattaa sinänsä olla perusteltua, että valtion keskeisiä turvallisuushankintoja koskevissa asioissa rajoitetaan valitusoikeutta markkinaoikeuteen. Kyseessä olevat hankinnat on jätetty myös puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Tarjoajien oikeusturvasta on kuitenkin huolehdittava perustuslain 21 :n 1 ja 2 momentin mukaisesti. Mahdollisista valitusoikeuden rajoituksista on säädettävä riittävän täsmällisesti ja niitä on ehdotusten jatkovalmistelussa arvioita perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten pohjalta. Hallintolainkäyttölain nojalla tehtävän valituksen osalta ehdotus poikkeaa vastaavasta hankintalain mukaisesta sääntelystä. Tältä osin valituskiellon perustelut jäävät ehdotuksessa epäselviksi, joten valituskiellon tarpeellisuutta ja asianmukaisuutta ei ole ehdotuksen pohjalta mahdollista arvioida. Korkein hallinto-oikeus toteaa lausunnossaan, että lakiehdotuksen 88 :n 3 momentin mukainen käsittelylupa rajoittaisi perustuslain 21 :n 1 momenttiin perustuvaa oikeutta saattaa asia tuomioistuimen tutkittavaksi. Mietinnössä ehdotettu käsittelylupajärjestelmä olisi myös laajennus julkisista hankinnoista annetun lain järjestelmään, jossa käsittelylupa koskee vain puitejärjestelyyn perustuvia hankintoja. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että käsittelylupajärjestelmän soveltaminen perustuslakivaliokunnan lausunnon (35/2009 vp) mukaisella tavalla merkitsisi, että lakiehdotuksessa järjestelmän käyttöön ottamiselle esitetyt tavoitteet aiheettomien valitusten karsimisesta valtion keskeisten turvallisuusetujen turvaamiseksi eivät voisi käytännössä toteutua. Samalla tavoin mietinnössä esitetty tavoite käsittelylupapyynnön hylkäämisestä nopeassa menettelyssä markkinaoikeudessa ei myöskään olisi usein mahdollinen. Korkein hallinto-oikeus huomauttaa, että mietinnössä lain soveltamispiiriin kuuluvista hankinnoista tehdyn arvion perusteella käsittelylupa tulisi koskemaan lukumääräisesti vain vähäistä määrää asioita. On aiheellista harkita, onko luonteeltaan aiemmasta poikkeavan käsittelylupajärjestelmän luominen näin vähäiselle määrälle asioita riittävän perusteltua. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että lakiehdotuksen 104 :n 2 momentin sekä 85 :n muutoksenhakukielto lain soveltamisalan ulkopuolelle jääviä hankintoja koskevia päätöksiä tai ratkaisuja on merkityksellinen perustuslain 21 :n 1 momentissa turvatun ensi asteen muutoksenhakua koskevan oikeuden kannalta. Kunnallisvalituksella voidaan hakea muutosta kunnallisen viranomaisen päätökseen, joten muutoksenhakumahdollisuus rajoittuisi vain valtion hallintoviranomaisen hankintaa koskeviin päätöksiin. Tällaista järjestelmää, jossa muutoksenhakumahdollisuus olisi vain osasta luonteeltaan samanlaisissa asioissa annetuista päätöksistä, ei voida pitää myöskään perustuslain 6 :n yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisena. Lisäksi ehdotettu muutoksenhakukielto merkitsisi, ettei kansallisten kynnysarvojen alle jäävissä puolustus- ja turvallisuushankinnoissa olisi käytettävissä EU-oikeuden mahdollisesti edellyttämää oikeussuojakeinoa. PIA toteaa, että oikeussuojakeinot ovat periaatetasolla erittäin kannatettavia. Ne tulisi laatia ja muodostua sellaisiksi, että niiden käyttö olisi joutuisaa ja tarkoituksenmukais-

14 TO 14 (23) ta. Ne eivät saisi liiaksi vaikeuttaa ja viivästyttää kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeiden hankintojen tekemistä. Kansallisissa hankinnoissa, jotka tehdään artikla kohdan b-alakohtaan vedoten, on hankinnalla saavutettava suorituskyky tärkeämmässä asemassa kuin hankintalainsäädäntö. PIA:n näkemyksen mukaan markkinaoikeus ei saisi olla paikka, jossa sotilaalliseen suorituskykyyn perustuvia päätöksiä punnitaan. Ylipäätänsä PIA ilmaisee huolensa markkinaoikeuden resursseista ja osaamisesta käsitellä puolustus- ja turvallisuushankintoja. Hansel pitää direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävien hankintojen oikeussuojakeinoja onnistuneena. Patria katsoo, että myös oikeussuojakeinojen näkökulmasta lain rakenne on ongelmallinen. Jos ja kun kansallisissa hankinnoissa pyritään sallimaan hankintoja koskevassa päätöksenteossa pyrkimys parhaaseen puolustuskykyyn tärkeämpänä asiana kuin kilpailulainsäädäntö, ei markkinaoikeus voi olla paikka, jossa sotilaalliseen suorituskykyyn perustuvia päätöksiä punnitaan. 3.6 Esityksen vaikutukset tuomioistuinten toimintaan Työryhmän mietinnössä todettiin, että ehdotettu laki tulee lisäämään etenkin markkinaoikeuden mutta myös korkeimman hallinto-oikeuden työmäärää tuomalla uuden asiaryhmän näiden toimivaltaan. Esitetyn arvion mukaan lain soveltamisalaan kuuluvia hankintoja tullaan tekemään vuositasolla kappaletta. Mikäli muutoksenhakualttius vastaisi siviilihankintoja, merkitsisi tämä vuositasolla valitusta markkinaoikeuteen. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kohdistuisi vastaavan arvion mukaan vuositasolla 2-5 puolustus- ja turvallisuushankintaa koskevaa muutoksenhakua. Oikeusministeriö toteaa, että hankintojen suuret taloudelliset intressit sekä se, että valituskuluilla ei tämän tyyppisissä hankinnoissa tarjouksen tekijöinä oleville yrityksille ole juurikaan merkitystä, saattaa lisätä valitusten määrää mietinnössä arvioidusta. Lakiehdotuksesta johtuvaksi markkinaoikeuden vuotuiseksi lisäresurssitarpeeksi voidaan arvioida 1 2 henkilötyövuotta. Korkeimman hallinto-oikeuden osalta arvioitua markkinaoikeutta vähäisempää asiamäärän lisäystä ei voida suoraan arvioida henkilötyövuosina. Yhdessä muiden lainsäädäntöhankkeiden kanssa nyt ehdotettavan uudistuksen arvioidaan kuitenkin lisäävän korkeimman hallinto-oikeuden työmäärää jonkin verran. Näistä seikoista on syytä tehdä selkoa hallituksen esityksen vaikutuksia koskevissa perusteluissa. Markkinaoikeus huomauttaa, että julkisista hankinnoista annetun lain viimeaikaisissa uudistuksissa yhtenä tavoitteena on ollut valitusten määrän vähentäminen. Kehitys on kuitenkin ollut päinvastainen. Lisäksi on huomattava, että useissa eri ministeriöissä valmistelluissa ehdotuksissa ehdotetaan muutoksenhakumahdollisuutta markkinaoikeuteen. Arvioitaessa julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista ehdotetun lain vaikutuksia, tuleekin ottaa huomioon myös aiempi kehitys ja muut vireillä olevat uudistushankkeet. Työryhmän mietinnössä esitetyt arviot ehdotuksen vaikutuksista (tuomioistuimet) eivät markkinaoikeuden näkemyksen mukaan ole perusteltuja. Koska ehdotuksessa on kysymys erityisalaan liittyvästä lainsäädännöstä, ei ole uskottavaa, että tavallisten hankintojen keskimääräiset luvut antaisivat oikean kuvan valitusalttiudesta ja työmäärästä. On myös huomattava, että puolustushankinnoissa lienee kysymys usein arvoltaan tavan-

15 TO 15 (23) omaista suuremmista hankinnoista ja hankinnoista, joihin kansainvälisesti toimivilla yhtiöillä on kiinnostusta. Vastaavia piirteitä omaavista hankinnoista saadut kokemukset osoittavat, että näistä valitetaan tavanomaisia hankintoja useammin ja valituksiin panostetaan tavanomaista enemmän. Tämän lisäksi osa puolustus- ja turvallisuushankinnoista lienee korkean teknisen tason ja muiden erityispiirteiden vuoksi hankintoina erityisen vaikeita, ja tällaisista hankinnoista tehdyt valitukset ovat osoittautuneet myös markkinaoikeudessa erityisen vaativiksi ja työläiksi käsitellä. Edellä esitetyn valossa markkinaoikeus arvioi lausunnossaan, että ehdotetut säännökset johtavat 60 valituksen vuotuisen työmäärän lisäykseen. Ehdotettujen säännösten toteuttaminen edellyttää rahoituksen järjestämistä yhden markkinaoikeustuomarin ja yhden toimistosihteerin palkkaamiseen. Ns. kansallisiin hankintoihin viitaten markkinaoikeus katsoo, että sääntely voidaan ulottaa laajemmalle kuin direktiivi edellyttää. Samalla tulee kuitenkin tehdä konkreettiset ratkaisut, miten tästä muun muassa hankintayksiköille ja tuomioistuimille aiheutuvat lisäkustannukset rahoitetaan. Puolustus- ja turvallisuushankintojen tarkoituksenmukainen ja häiriötön toteuttaminen edellyttää, että valitusten käsittelyajat markkinaoikeudessa pysyvät kohtuullisina. Tavoitteena tulee olla kuuden kuukauden keskimääräinen käsittelyaika. Tämä on mahdollista toteuttaa vain riittävän henkilöstön avulla. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että lakiehdotuksen toimeenpano edellyttää tarvittavien resurssien ohjaamista markkinaoikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Kyseessä olevat asiat ovat vaativia, ja ne olisi voitava ratkaista nopeassa aikataulussa. 3.7 Esityksen taloudelliset ja muut vaikutukset Työryhmän mietinnössä todetaan, että lakiehdotuksen taloudellisten ja muiden vaikutusten arvioiminen on haastavaa. Näitä tulisi pyrkiä tarkastelemaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä uusi sääntely tulee lisäämään hankintayksikköjen kustannuksia. Uudet menettelyvaatimukset edellyttävät koulutusta, tiedottamista ja monelta osin uusien toimintatapojen omaksumista. Tästä syntyy tarvetta vahvistaa hankintayksikköjen resursseja kilpailuttamisosaamisen alueella. Pitkällä aikavälillä potentiaali kustannussäästöihin on olemassa, mutta paljon riippuu siitä, kuinka aidosti eurooppalaiset puolustus- ja turvallisuusmarkkinat todella avautuvat. Myös yritysten osalta uusi sääntely tulee lisäämään hallinnollisia kustannuksia. Toisaalta oikeusturvan voidaan katsoa parantuvan uuden järjestelmän myötä. Avoimuuden lisääntyminen tuo ainakin teoriassa suomalaisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Myös tämän suhteen avainasemassa on kuitenkin se, kuinka aidosti eurooppalaiset markkinat puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin myötä avautuvat. Usea lausunnonantaja katsoo, että uusi sääntely tulee lisäämään hallinnollisia kustannuksia niin hankintayksiköissä kuin tarjoajissa. Koulutuksen ja ohjauksen tarve kasvaa, samoin kuin (hankinta)oikeudellisen osaamisen tarve. Tässä tilanteessa riittävien resurssien turvaaminen on usean lausunnonantajan mukaan ensiarvoisen tärkeää. Moni lausunnonantaja suhtautuu epäillen direktiivin tavoitteiden toteutumiseen eurooppalaisten puolustus- ja turvallisuusmarkkinoiden avautumisen osalta. Suomalaisten yritysten uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin suhtaudutaan myös epäillen ja uhkakuvana nähdään Suomen markkinoiden lisääntyvä avautuminen ilman eurooppalaista vastavuoroisuutta.

16 TO 16 (23) Kilpailuvirasto pitää ehdotettua sääntelyuudistusta perusteltuna, sillä uudistus parantaa markkinoiden toimivuutta. Puolustus- ja turvallisuushankintojen kilpailuttamisella voidaan synnyttää niiden alalla toimivat sisämarkkinat, millä on myönteisiä tehokkuusvaikutuksia resurssien tehokkaamman kohdistumisen kautta. Hansel kiinnittää huomiota siihen, että uuden sääntelyn myötä julkissektorin hankintatoimintaa koskevien säädösten määrä entisestään kasvaa, joka tulee lisäämään hankintayksiköiden ja yritysten hallinnollisia kustannuksia. Uudet säännökset eivät välttämättä paranna hankintojen laatua, vaan mahdollistavat tahattomien sekaannusten ja virheiden syntymisen ja edellyttävät entistä enemmän erityisosaamista hankintatehtävissä toimivilta, erityisesti niissä yksiköissä, joissa toteutetaan sekä hankintalain että tulevan sääntelyn mukaisia hankintoja. Siitä syystä olisi huolehdittava erityisesti siitä, että tekstit ja hankintaprosessit ovat käsitteiltään ja sisällöltään mahdollisimman samankaltaiset muun olemassa olevan hankintalainsäädännön kanssa silloin, kun se on mahdollista. Huoltovarmuuskeskus arvioi, että direktiivillä tavoiteltu säästöperuste ei juuri tule toteutumaan Suomessa, mutta direktiivi voi tuoda uusia markkinoita ja mahdollisuuksia myös suomalaisille toimijoille. Sisäasiainministeriö huomauttaa, että työryhmän esityksessä on todettu oikein, että uusi laki merkitsee koulutuksen ja ohjauksen tarvetta, oikeudellisen osaamisen vaatimusten kasvua, koko hankintaprosessin juridisoitumista sekä hankintaprosessin keston pitenemistä. Olisi toivottavaa, että lain valmistellut ministeriö ottaisi huolehtiakseen kaikille hallinnonaloille yhteisen koulutuksen järjestelyt, jolla voitaisiin taata myös yhdenmukaisten menettelytapojen omaksuminen. Keskusrikospoliisi katsoo, että uuden sääntelyn aiheuttamat taloudelliset vaikutukset tulee huomioida hankintayksiköille osoitetuissa resursseissa. On tärkeää, että hankintayksiköillä on tarvittaessa käytettävissään erityishankintoihin liittyvää hankintaosaamista, jotta hankinnat saadaan toteutettua lain vaatimalla tavalla ja mahdolliset valitusprosessit minimoiden. Pääesikunta toteaa, että uuden lain myötä hankintoihin liittyvä työmäärä tulee väistämättä lisääntymään niiden hankintojen osalta, jotka siirtyvät puolustusvoimien sisäisen ohjeistuksen piiristä ehdotetun lain soveltamisalaan. Hankintojen läpimenoajat pitenisivät pakollisten ilmoitusaikojen ja odotusaikojen myötä ja ehdotettu laki asettaisi myös uusia vaatimuksia hankintahenkilöstön ammattitaidolle. Puolustusvoimien hankintapäätöksistä tultaisiin todennäköisesti valittamaan nykyistä useammin markkinaoikeuteen ja näiden prosessien ajaminen vaatisi nykyistä enemmän resursseja. Jos muutoksenhaku kohdistuu monimutkaiseen kilpailutettuun järjestelmähankintaan, voi markkinaoikeuden käsittelystä syntyä huomattavia lisäkustannuksia. Pääesikunta viittaa Ilmavoimien Esikunnan lausuntoon, jossa todetaan, että lakiehdotuksen sisältämä muutoksenhaun mahdollisuuden laajuus tulisi vaikeuttamaan Ilmavoimien toimintaa sekä resurssien että prosessien keston näkökulmasta. Ilmavoimien hankinnoista EU-kynnysarvon alittavat hankinnat ovat pääosin erilaisia varaosa-, huolto- ja korjaustilauksia, joita tehdään tarpeen mukaan hyvin kiireellisellä aikataululla. Mahdollinen valitusoikeus markkinaoikeuteen hidastaa hankintaprosessia ja voi johtaa esimerkiksi niin sanottuihin aircraft on the ground tilanteisiin, eli lentotoiminnan vaikeutumiseen. Ilmavoimat toteaa, että esityksen toteutuessa muutoksenhakumahdollisuuden piiriin tulevien, kansallisen kynnysarvon ylittävien hankintojen lukumäärä tulee nykyiseen tilanteeseen verrattuna viisinkertaistumaan. Samalla tapaa viisinkertaistuisi

17 TO 17 (23) myös niiden EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen määrä, joihin voitaisiin kohdistaa muutoksenhaku markkinaoikeuteen. Usea lausunnonantaja esitti huolensa teollisen yhteistyön (vastakaupat) tulevaisuudesta uudessa ehdotetussa sääntely-ympäristössä. Mahdollisuus teolliseen yhteistyöhön jatkossakin katsottiin kotimaisen puolustusteollisuuden kannalta tärkeäksi. Samalla todettiin ongelmalliseksi EU:n komission tiukka ja yksipuolinen suhtautuminen teolliseen yhteistyöhön, sen oikeudellisiin perusteisiin ja sallittavuuteen. EK toteaa, että teollisen yhteistyön mahdollisuuden säilyttäminen olisi elintärkeää alan kotimaisten yritysten toimintaedellytyksille ja kasvumahdollisuuksille. On selvää, että teollisen yhteistyön mahdollisuudet tulevat direktiivin myötä kaventumaan. Toisaalta teollisen yhteistyön mahdollisuutta ei tule sulkea pois kansallisessa sääntelyssä niissä kohdin, joissa direktiivi ei siihen velvoita. PIA toteaa, että uudella lailla ja sen käytännön soveltamisella on suuri vaikutus suomalaiseen teollisuuteen ja erityisesti sen PK-sektoriin. Näiden yritysten tilanne tulee hankaloitumaan ja on erittäin todennäköistä, että osa yrityksistä ei tule selviämään uudessa markkinatilanteessa. Yritysten myynti puolustusvoimille hankaloituu kansallisten kynnysarvojen mataluuden takia ja yritysten tärkeä kansainvälistymisen keino, teollinen yhteistyö, loppuu. PIA uskoo, että Suomen markkinat tulevat avautumaan entisestään, mutta sama ei tule suinkaan tapahtumaan kaikissa jäsenvaltioissa. Suuret maat ja yritykset liittoutuvat ja pienemmille jää korkeintaan mahdollisuus liittyä niiden alihankintaketjuihin. PIA katsoo, että hankintamenettelyt tulevat pidentymään ja olemaan entistä byrokraattisempia. Tämä nostaa hallinnollisia kuluja. Lisäksi on oletettavaa, että kansainväliset toimittajat tulevat käyttämään oikeusturvakeinoja, mikä viivästyttää hankintoja ja hankaloittaa huomattavasti myös mahdollisten alihankkijoiden toimintaa. PIA toteaa, että uuden tilanteen myötä on tärkeää, että eri hallinnonalat tulkitsevat ja soveltavat lakia samalla tavalla, sillä muuten tilanne on kestämätön teollisuuden kannalta. Koulutusvaiheessa olisi käytävä vuoropuhelua teollisuuden kanssa, jotta hankkijat ja tarjoajat voisivat yhdessä ymmärtää eri tulkinnat, soveltamisen ja käytännöt. Pohdittaessa lakiehdotuksen taloudellisia vaikutuksia on PIA:n mukaan hyvä muistaa, että Suomen markkinat ovat kansainvälisesti katsottuna hyvin pienet ja erittäin avoimet, joten esitetty laki ei tuo tähän tilanteeseen muutosta. PIA suhtautuukin erittäin epäillen mahdollisiin kustannussäästöihin Suomessa, sillä kotimaisilla puolustusmarkkinoilla on jo kilpailua. Patria huomauttaa, että Suomen teollista yhteistyötä koskevat menettelyt ovat aina olleet kaikille osapuolille kohtuullisia ja niillä on saavutettu hyviä tuloksia Suomen kansallisen turvallisuuden kannalta. Näitä menettelyjä on voitava jatkaa kansallisten puolustushankintojen yhteydessä ilman muutoksia. Patria kiinnittää huomiota myös esityksen vaikutuksista EU:n ulkopuolisilla markkinoilla. Vienti EU:n ulkopuolelle edellyttää pääsääntöisesti teknologian ja tuotannon siirtoja kohdemaahan joko offset- tai paikallisvalmistusvaatimusten johdosta. Patrialla on useiden satojen miljoonien eurojen offset-velvoitteet vientihankkeistaan ja valitettavasti direktiivi ei näitä poista. Samalla jos EU:n alueen puolustushankinnoissa tällaisten vaatimusten esittäminen poistetaan, johtaa se siihen, että EU:n alueella toimivien yritysten ei kannata panostaa puolustusteknologian kehittämiseen. Offset-velvoitteista luopumi-

18 TO 18 (23) nen aiheuttaisikin EU-alueen puolustusteknologian kehittämiselle esteitä vaikka PUTUdirektiivin tarkoitus on ollut aivan päinvastainen. PUTU-direktiivin toimeenpanossa tulisikin sovittaa yhteen offset-menettelyiden edulliset puolet joko niitä jatkamalla tai korvaamalla ne sellaisilla menettelyillä, joilla EU:n alueella toimivien puolustusyritysten toimintaedellytykset säilyisivät tai paranisivat suhteessa EU:n ulkopuolella toimiviin yrityksiin. Patria korostaa, että lakiehdotuksessa on elementtejä, jotka voivat saattaa puolustusja turvallisuushankintojen osalta kotimaisen puolustusteollisuuden nykyistä epäedullisempaan asemaan. Samalla on mahdollisuus Suomen huoltovarmuuden heikkenemiseen, ellei osaamista saada enää kotimaahan teollisen yhteistyön pääsääntöisen kieltämisen takia. 4 PYKÄLÄKOHTAISET HUOMIOT 3 Määritelmät PIA: Esitetään, että kohtaan 25 lisätään käyttö osaksi elinkaarta Pääesikunta: Esitetään, että 1 momentin 17 kohdan kriisin määritelmässä otetaan jatkovalmistelussa huomioon myös hallituksen esityksessä eduskunnalle valmiuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 3/2008) käytetty terminologia, jonka mukaisesti kyseisessä hallituksen esityksessä puhutaan poikkeusoloista. Tarkoituksenmukaista saattaisi olla käsitteellinen ja sisällöllinen yhdenmukaisuus nyt lausunnolla olevan esityksen ja yllä mainitun esityksen välillä. Lisäksi kiinnitetään huomiota asevelvollisuuslain (1438/2007) 83 :ään, jossa säädetään ylimääräisestä palveluksesta normaaliolojen vakavassa häiriötilanteessa tai poikkeusoloissa. Ulkoasianministeriö: Pykälän 1 momentin 16 kohdassa on määritelty luokiteltu tieto. Direktiivissä on käytetty käsitettä turvallisuusluokiteltu tieto jota ei tulisi korvata edellä mainitulla käsitteellä. Oikeusministeriö: Ehdotettu määritelmäsäännös on epätavallisen pitkä ja siihen on lähes sellaisenaan siirretty direktiivin 2009/81/EY 1 artiklan säännökset. Tämä ei ole hyvän lainvalmistelutavan mukaista. Lisäksi säännöstä olisi tarkasteltava siltä kannalta, ovatko kaikki siinä määritellyt käsitteet tarpeellisia. Ehdotetun 15 kohdan määritelmä on vaikeasti ymmärrettävissä, mikä valitun implementointitavan vuoksi johtunee kohtaa vastaavan direktiivin 1 artiklan 7 kohdan suomennokseen liittyvistä syistä. Ehdotetun 16 kohdan (luokiteltu tieto) ehdotus ja sitä koskevat perustelut eivät ole sopusoinnussa Suomen lainsäädännön kanssa. 7 Yleiset poikkeukset lain soveltamisalasta Pääesikunta: Ehdotuksesta olisi tulkittavissa, että NAMSA:n (Nato Maintenance and Supply Agency) kautta tehtävät hankinnat on tarkoitettu kuuluvaksi 1 momentin 3 kohdan d alakohdan soveltamisalaan. Tästä olisi syytä mainita lain perusteluissa, jotta asiasta ei jäisi epäselvyyttä 15 Eräisiin muihin hankintoihin sovellettavat säännökset

19 TO 19 (23) PIA: Pykälän mukaan perussopimuksen 346 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisiin hankintoihin sovellettaisiin lain I, III ja IV osia hankintojen arvosta riippumatta. Koska nämä säännökset ovat jo nyt liian yksityiskohtaisia hankintojen toteuttamiseksi, on niitä turha soveltaa arvoltaan vähäisiin hankintoihin. 28 Ilmoitusvelvollisuus Oikeusministeriö: Pykälän 1 momentissa on erilaisten ilmoitusten toimittamista koskevia asetuksenantovaltuuksia, joissa on käytetty siten kuin rakennetta. Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että laissa säädettäväksi tarkoitettujen pääsäännön ja alemmanasteisen säädöksen antamista koskevan valtuutuksen liittäminen toisiinsa siten kuin rakenteella ei ole kaikissa tapauksissa tarkkarajainen tapa osoittaa valtuutuksen sisältöä. Nyt ehdotettavat säännökset tulisi muotoilla niin, että niissä on laintasoinen päävelvollisuus (ilmoitusten toimittaminen julkaistavaksi) ja erillinen asetuksenantovaltuus niistä ilmoittamiseen liittyvistä seikoista, joita on tarpeen säännellä asetuksella. 34 Tarjouspyynnön sisältö PIA: Esitetään, että pykälän 1 momenttiin lisätään kohta, jossa edellytetään, että tarjouspyynnössä ja/tai hankintailmoituksessa ilmoitetaan aina minkä lain mukaisesti hankinta tullaan suorittamaan. 40 ja 42 Huoltovarmuutta koskevat säännökset PIA: Näillä vaatimuksilla ei turvata kotimaista huoltovarmuutta. Tällaisenaan teksti pyrkii turvaamaan kaupallista huoltovarmuutta, mutta jää siinä hieman puolitiehen. Sotilaallisen huoltovarmuuden turvaaminen edellyttää hankintamenettelyä, joka ei ole direktiivin mukainen Pääesikunta: Ehdotetun lain 42 :n 2 momentin 3 kohdan sanamuoto viittaa vain sopimuksen toteuttamisen aikaan. Näin ollen jää epäselväksi onko tarkoitettu, että sitoumus voitaisiin ulottaa vain sopimuskauden ajaksi vai onko tarkoitettu, että asetettujen vaatimusten tavoin sitoumus voisi koskea koko sopimuskauden ohella hankittavan tuotteen tiettyä elinjaksoa tai jopa koko elinkaarta. 41 ja 54 Tietoturvallisuutta koskevat säännökset PIA: Pelkona on, että suomalaiset joutuvat joidenkin muiden maiden yrityksiä huonompaan asemaan kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain takia. Suomessa on kovinkin yksityiskohtainen aikaa ja kustannuksia vaativa menettelytapa ja vastaavaa tuskin on käytössä kaikissa jäsenvaltioissa. 54 :n mukaisesti hankintayksiköllä on oikeus tehdä lisäselvityksiä, mutta jää epäselväksi, onko hankintayksiköllä oikeus hylätä tarjoaja näiden omien lisäselvitystensä perusteella. Oikeusministeriö: 41 :n 1 momentissa käytetään kielenvastaista muotoilua ( Jos hankinnan kohde edellyttää, tuottaa tai sisältää luokiteltuja tietoja --- ). Hankinnan kohde on esine tai palvelu, jolla ei ole kykyä edellyttää. Asianmukaisempaa olisi kirjoittaa säännös puhumalla hankinnasta, jonka toteuttamiseksi annetaan, laaditaan tai muutoin käsitellään turvallisuusluokiteltuja tietoja.

20 TO 20 (23) Ehdotetussa 41 :n 3 momentissa säädettäisiin kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain :n soveltamisesta 2 momentissa tarkoitettuihin sitoumuksiin ja todistuksiin. Samoista seikoista säädettäisiin lakiehdotuksen 54 :ssä, mikä ei voine olla tarkoitus. Oikeusministeriössä valmisteilla olevan taustaselvityslainsäädännön kokonaisuudistuksen myötä olisi eri uudistusten yhteensovittamiseksi asianmukaisinta, että ehdotettavaan lakiin julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista otettaisiin vain maininta, jonka mukaan yritysten ja henkilöiden taustojen selvittämisestä säädetään erikseen. 54 : n 3 momentin säännösehdotus on tarpeeton ja tulisi poistaa. Sisäasianministeriö: Pykälän 1 momentin perusteluihin tulee lisätä pääesikunta selvityksistä vastaavaksi turvallisuusviranomaiseksi puolustusmateriaalin osalta. Suojelupoliisi: Lakiehdotuksen 54 olisi syytä jättää pois ehdotuksesta. Jos kyseinen pykälä katsotaan lain tarkoituksen toteutumisen kannalta tarpeelliseksi, tulisi sekä itse pykälä että sen yksityiskohtaiset perustelut muotoilla uudelleen. Puolustusministeriö, hallintopoliittinen osasto: Pykälän 3 momentin lakitekstistä esitetään poistettavaksi sana todennäköisesti. Lisäksi tulisi harkita lakiehdotuksen 41 ja 54 :n yhdistämistä. 48 Muut poissulkemisperusteet PIA: Pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaisesti hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan: joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen, kuten tietoturvaa tai huoltovarmuutta koskevien velvoitteiden rikkomiseen, tai muuhun vastaavaan rikkomukseen aikaisemman hankintasopimuksen yhteydessä ja hankintayksikkö voi näyttää tämän toteen. Ehdotetaan, että pykälän yksityiskohtaisiin perusteluihin lisätään esim. seuraava: Vakavaksi virheeksi voidaan tässä yhteydessä lukea myös ehdokkaasta johtuva edellisen hankintasopimuksen ehtojen toteutumatta jääminen 56 Tarjouskilpailuun osallistuminen ryhmittymänä ja muiden tahojen voimavarojen käyttö Kilpailuvirasto: Kilpailunrajoituslaissa (480/1998) säädetyn tarjouskartellikiellon vuoksi olisi tärkeää, että esitetyn tarjousyhteistyösäännöksen yhteydessä säädetään edellytys siitä, että ryhmittymä on perustettu ja se toimii kilpailunrajoituksista annetun lain mukaisesti. 57 tarjouksen valinta PIA: Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinta on hyvin haasteellista ja sen takia tarjousten vertailussa ja päätöksenteossa tulee huomioida kokonaisvaltaisesti kaikki kustannuselementit, joita ovat; - hankintaprosessin kustannukset - alun perin määritellyn suorituskyvyn täysimääräinen saavuttaminen. Tämä jää usein vaille huomiota ja suorituskykypuutteita joudutaan paikkaamaan suorahankitavilla lisätilauksilla, jotka eivät ole mukana kokonaistaloudellisuutta vertailtaessa - realistiset elinkaarikustannukset varsinkin ylläpitokustannusten osalta - sotilaallinen ylläpitokyky ja sen saatavuus

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa

Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa Anne Nenonen OTT, esittelijäneuvos NAF 4.2.2015 Väitöskirjan sisällöstä Artikkeliväitöskirja Yhteenveto Viisi artikkelia Julkaistu FORUM IURIS

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

Julkiset (pien)hankinnat

Julkiset (pien)hankinnat Julkiset (pien)hankinnat Kustannuslaskentakoulutus 10.11.2009 Lakimies, 1 Sisältö Pienhankinnan määrittelyä Pienhankintojen kilpailuttamisen periaatteita ja pienhankinnoissa käytettäviä menettelyjä Hankintalakiin

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala 2 Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja

Lisätiedot

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Juha Myllymäki Johtava lakimies Valmisteluryhmän ehdotus 1. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 2. Laki vesi- ja energiahuollon,

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Terveys ja Talous -päivät 18.9.2014 Suvi Posio Hankinta- ja sopimuslakimies Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Uudet hankintadirektiivit Tulivat voimaan 17.4.2014

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015 Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen kaupungin hankintojen kilpailuttaminen Tampereen kaupungin eri yksiköiden hankintojen

Lisätiedot

TURVALLISUUSSELVITYSLAIN- SÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS. Tausta, tavoitteet ja tarkoitus

TURVALLISUUSSELVITYSLAIN- SÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS. Tausta, tavoitteet ja tarkoitus TURVALLISUUSSELVITYSLAIN- SÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS Tausta, tavoitteet ja tarkoitus 1 Kokonaisuudistuksen tunnusluvut ja hyväksyttävyys Valmistelun kokonaisaika n. 6 vuotta Laaja uudistus: 23 lakia muutettiin,

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus valmistelun tilanne. Kuulemistilaisuus 31.10.2014

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus valmistelun tilanne. Kuulemistilaisuus 31.10.2014 Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus valmistelun tilanne Kuulemistilaisuus 31.10.2014 1 Taustaa Ohjausryhmä on kokoontunut neljä kertaa, valmisteluryhmä 24 kertaa Asioita on käsitelty teemoittain siten,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Hankinnan valmistelu ja hankinnan kohde

Hankinnan valmistelu ja hankinnan kohde Hankinnan valmistelu ja hankinnan kohde Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Lakimies Katariina Huikko Suomen Kuntaliitto Hankintaprosessi, nykytila Hankintasääntelyn mukainen hankintamenettely Valmistelu

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014

Hankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014 Hankintalain uudistaminen Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014 Aikataulu Uudet hankintadirektiivit tulivat voimaan 17.4.2014» yleinen hankintadirektiivi 2014/24/EU» Erityisalojen hankintadirektiivi

Lisätiedot

Kumppanuuden juridiikkaa

Kumppanuuden juridiikkaa Kumppanuuden juridiikkaa Kumppanuusseminaari Kuntatalo 14.10.2015 Katariina Huikko Johtava lakimies Kumppanuus, mitä se on? Erilaiset järjestelyt julkisen ja yksityisen toimijan välillä Voi olla muodoltaan

Lisätiedot

SOTE-alan kehittäminen -seminaari. Kansallisen hankintalain uudistaminen

SOTE-alan kehittäminen -seminaari. Kansallisen hankintalain uudistaminen Julkiset hankinnat laatu ja tuottavuus SOTE-alan kehittäminen -seminaari Joensuu 5.2.2015 Katariina Huikko Lakimies Sisältö Kansallisen hankintalain uudistaminen» Uudistamisen tavoitteet» Vaikutukset pk-yritysten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 76/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi

Lisätiedot

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Jonna Törnroos Lakimies, VT Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen

Lisätiedot

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Hallitus 7.4.2014, OHEISMATERIAALI 7 JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Pääsääntöisesti kunnan tulee hoitaessaan tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla antaa tehtävä

Lisätiedot

Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa?

Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa? Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa? Rakennusfoorumi 10.6.2014 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yksinkertaistuvatko hankintamenettelyt? Eivät! Sääntely ja pykälät

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Vastauksia eräisiin kysymyksiin Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Koskeeko tuloa tuottavia hankkeita koskeva sääntely myös de minimis ehdolla rahoitettuja hankkeita? Kysymyksen taustalla lienee

Lisätiedot

Uusi hankintadirektiivi ja kansallinen hankintalaki

Uusi hankintadirektiivi ja kansallinen hankintalaki Uusi hankintadirektiivi ja kansallinen hankintalaki Rakennusfoorumi 10.6.2014 12. kesäkuuta 2014 Arkkitehtitoimistojen liitto ATL Ry 1 Nykyisiä ongelmia Edelleen silloin tällöin hankintayksiköt pyytävät

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen

Lisätiedot

Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015

Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Taustaa EU:n julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevat direktiivit uudistettiin

Lisätiedot

Uusi hankintalaki. Selkeitä rajoja ja uusia mahdollisuuksia

Uusi hankintalaki. Selkeitä rajoja ja uusia mahdollisuuksia Uusi hankintalaki Hyvä ostaja Hyvä tarjoaja tietää mitä haluaa ostaa ja tuntee julkisissa hankinnoissa millä ehdoilla noudatettavat menettelytavat tekee hankinnat suunnitelmallisesti; sitoutuu tarjouspyynnön

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus. 24.2.2016 Sote-digi työryhmän kokous vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus. 24.2.2016 Sote-digi työryhmän kokous vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus 24.2.2016 Sote-digi työryhmän kokous vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslainsäädännön kokonaisuudistus Tausta ja keskeiset muutokset

Turvallisuusselvityslainsäädännön kokonaisuudistus Tausta ja keskeiset muutokset 1 Turvallisuusselvityslainsäädännön kokonaisuudistus Tausta ja keskeiset muutokset Valmisteluvaiheet Esivalmistelu arviointimuistio huhtikuu 2008 OM:n työryhmä 1.10.2008 28.2.2011 (OM:n mietintöjä ja selvityksiä

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

Hankintaohje. Hankintaohje

Hankintaohje. Hankintaohje Hankintaohje Hankintaohje 1 Kaupunginhallituksen hyväksymä 1.7.2015 Sisällysluettelo 1. Yleiset periaatteet 3 2. Hankintojen ryhmäjako 3 2.1. Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat 3 2.2. Kansallisen

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Hankintapäätös ja hankintasopimuskausi

Hankintapäätös ja hankintasopimuskausi Hankintapäätös ja hankintasopimuskausi Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies Mervi Kuittinen Ehdokkaille ja tarjoajille ilmoittaminen Päätöksistä on ilmoitettava ehdokkaille

Lisätiedot

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Jätehuoltopäivät 2014 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Usein esitettyjä kommentteja hankintalaista

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Ryhmittymät tarjoajana ja hankintalainsäädäntöä. Juha Kontkanen

Ryhmittymät tarjoajana ja hankintalainsäädäntöä. Juha Kontkanen Ryhmittymät tarjoajana ja hankintalainsäädäntöä Juha Kontkanen Hankintalaki mahdollistaa ryhmittymänä tarjoamisen Hankintalaki mahdollistaa tarjouskilpailuun osallistumisen ryhmittymänä. Ryhmittymästä

Lisätiedot

KILPAILUTTAMISEN KARIKOT

KILPAILUTTAMISEN KARIKOT 1 Pirjo Stolt KILPAILUTTAMISEN KARIKOT Julkiset hankintaongelmat hankintayksikön näkökulmasta Julkinen hankintayksikkö kilpailuttajana 2 Hankinnan suunnittelu Tarjouskilpailun toteuttaminen Hankinnan täytäntöönpano

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Salassa pidettävien tietojen ja asiakirjojen turvaluokittelu

Salassa pidettävien tietojen ja asiakirjojen turvaluokittelu JHS 147 Salassa pidettävien tietojen ja asiakirjojen turvaluokittelu Julkaistu: 28.11.2000 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisältö 1 TAUSTAA 1.1 Suosituksen tarkoitus 1.2 Asiakirjojen ja tietojen luokittelu

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 Johtosäännön tarkoitus...1 2 Hankintakeskuksen tehtävä...1 3 Hankintojen toteutustapa...1 4 Hankintojen toteuttaminen kansallisen

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 5

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 5 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 5 HANKINTAMENETTELYT KANSALLISEN KYNNYSARVON ALITTAVISSA HANKINNOISSA ELI PIENHANKINNOISSA (Hyväksytty kaupunginhallituksessa 26.9.2011) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Mitä yrittäjien on syytä huomioida julkisissa hankinnoissa? Webinaari Porissa 23.4.2014 LÄHTÖKOHTIA MENESTYMISEEN JULKISISSA HANKINNOISSA

Mitä yrittäjien on syytä huomioida julkisissa hankinnoissa? Webinaari Porissa 23.4.2014 LÄHTÖKOHTIA MENESTYMISEEN JULKISISSA HANKINNOISSA Mitä yrittäjien on syytä huomioida julkisissa hankinnoissa? Webinaari Porissa 23.4.2014 LÄHTÖKOHTIA MENESTYMISEEN JULKISISSA HANKINNOISSA Tarjouspyyntö ja sen velvoitteet Tarjousten käsittely Hankintapäätös

Lisätiedot

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies, VT Jonna Törnroos Sähköiset viestintävälineet Jäsenvaltioiden on huolehdittava

Lisätiedot

Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet

Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Hankinnan kohteen määrittely 1(2) Nykylainsäädännön

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/2014 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 4.11.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 21/2014 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 4.11.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 21/2014 1 (5) 5 Oikaisuvaatimus rintamaveteraanien fysioterapiapalveluiden hankintapäätöksestä HEL 2014-005187 T 02 08 02 00 Päätösehdotus Esittelijän perustelut Oikaisuvaatimus

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön tulevat muutokset

Hankintalainsäädännön tulevat muutokset Hankintalainsäädännön tulevat muutokset 12.2.2014 Saila Eskola PTCServices Oy PTCServices Oy! PTCServices Oy on julkisiin hankintoihin ja sopimusoikeuteen erikoistunut asiantuntijatoimisto www.ptcs.fi!

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Julia 2030 -hanke Julkiset hankinnat -projekti. Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Julia 2030 -hanke Julkiset hankinnat -projekti. Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Julia 2030 -hanke Julkiset hankinnat -projekti Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ympäristönäkökohdat ja hankintalainsäädäntö Mitä hankintalainsäädännössä säädetään kilpailutusten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011 SISÄMINISTERIÖN ASETUS VARTIJAN JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN ASUSTA JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN TUNNUKSISTA 1. Yleistä Ehdotus liittyy hallituksen esitykseen HE 22/2014 eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista

Lisätiedot

Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö Lausuntopyynnön asianumero on TEM/2221/00.04.01/2013.

Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö Lausuntopyynnön asianumero on TEM/2221/00.04.01/2013. 1 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän elämänlaatuverkoston lausunto hankintalaista (30.6.2015). Tähän dokumenttiin otettu mukaan vain kohdat joihin on lausuttu jotain. Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän

Lisätiedot

Hankintaprosessi ja sen ongelmakohdat. Tampere/ JLY Hankinnat ja kilpailutus 21.9.2011 Tiia Lehikoinen Lakimies

Hankintaprosessi ja sen ongelmakohdat. Tampere/ JLY Hankinnat ja kilpailutus 21.9.2011 Tiia Lehikoinen Lakimies Hankintaprosessi ja sen ongelmakohdat Tampere/ JLY Hankinnat ja kilpailutus 21.9.2011 Tiia Lehikoinen Lakimies Oikeuskäytäntöä jätehuollon alalta KHO:2011:14 annettu 15.2.2011 Kuntien omistama jätehuoltoyhtiö

Lisätiedot

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Minna Heikka Hankinta-asiamies p. 044 718 2921 minna.heikka@is-hankinta.fi Onnistuneen kaupankäynnin lähtökohtia: 2 Tunne tuotteesi Tunne kauppatapa

Lisätiedot

Hankintalaki uudistuu mikä muuttuu?

Hankintalaki uudistuu mikä muuttuu? Hankintalaki uudistuu mikä muuttuu? To 5.11.2015, 15.15-15.45, LVI-Päivät OTM, Lakimies Minna Rautiainen Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy Keitä me olemme? Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto

Lisätiedot

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Markus Ukkola TEM Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö Suomessa julkisyhteisöjen ja muiden ns. hankintayksiköiksi laskettavien tahojen on kilpailutettava

Lisätiedot

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15 1 Julkiset hankinnat RATE,Timo Aho 28.10.15 Julkiset hankinnat Valtio, kunnat ja seurakunnat hankkivat tarvikkeita, tavaroita ja erilaisia palveluja tai teetättävät urakalla rakennushankkeita vuosittain

Lisätiedot

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla Päätös 1 (5) Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla 1 Asia 2 Osapuolet 3 Ratkaisu 4 Asian vireilletulo Epäily kilpailulainsäädännön vastaisesta kielletystä

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

LISÄTILAUS. Anne Juutilainen Hallitussihteeri/TEM/ALO/RARA Työkokoukset Joulukuu 2011

LISÄTILAUS. Anne Juutilainen Hallitussihteeri/TEM/ALO/RARA Työkokoukset Joulukuu 2011 LISÄTILAUS Anne Juutilainen Hallitussihteeri/TEM/ALO/RARA Työkokoukset Joulukuu 2011 Periaatteita ja määritelmiä Hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0194(COD) 17.12.2008 TARKISTUKSET 9-33 Mietintöluonnos (PE415.203v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

Mika Pohjonen. Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle

Mika Pohjonen. Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle Mika Pohjonen Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2013 Suomen Rakennusmedia Oy Unioninkatu 14 00131 Helsinki www.rakennusmedia.fi

Lisätiedot

Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo

Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa 08.06.2010 Antti Sinisalo Sisältö Julkinen hankinta ja kansallinen kilpailutusprosessi Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa Avoin

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA: CGI SUOMI OY:N HANKINTAOIKAISUVAATIMUS JA PÄÄTÖS HANKINNAN TÄYTÄNTÖÖNPANOON RYHTYMISESTÄ

ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA: CGI SUOMI OY:N HANKINTAOIKAISUVAATIMUS JA PÄÄTÖS HANKINNAN TÄYTÄNTÖÖNPANOON RYHTYMISESTÄ Tarkistettu esitys HALLITUS 151 30.11.2015 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA: CGI SUOMI OY:N HANKINTAOIKAISUVAATIMUS JA PÄÄTÖS HANKINNAN TÄYTÄNTÖÖNPANOON RYHTYMISESTÄ 577/02/08/00/2015 HALL

Lisätiedot

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Työ- ja elinkeinoministeriölle kirjaamo@tem.fi Pvm. 6.7.2015 Lausunnon antaja: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Oulun Diakonissalaitoksen

Lisätiedot

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Miten näytteenottovälineet päätyvät näytteenottajan kärryyn? Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Hankintalainsäädäntö Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Aikaisempi laki osoittautui riittämättömäksi

Aikaisempi laki osoittautui riittämättömäksi 16.12.2014 TURVALLISUUSSELVITYSLAKI YLEISESITTELY Aikaisempi laki osoittautui riittämättömäksi Turvallisuusselvityslaki (726/2014) ja siihen liittyvät säädökset tulevat voimaan 1.1.2015. Sillä kumotaan

Lisätiedot

ITP-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ. Uuden hankintadirektiivin vaatimukset

ITP-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ. Uuden hankintadirektiivin vaatimukset ITP-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ Uuden hankintadirektiivin vaatimukset Vantaa 16.1.2014 Specialist Partner, asianajaja, VT, KTM Mika Pohjonen Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy 1 Suomen hankintalainsäädännön

Lisätiedot

Laatua ja tehoa toimintaan

Laatua ja tehoa toimintaan Laatua ja tehoa toimintaan Tietoturvallisuus osana laatua Kuntamarkkinat 12.9.2013 Aapo Immonen, Senior Manager, FCG konsultointi Oy 5.9.2013 Page 1 Sisältö Tavoitteet Tietoturvallisuutta ohjaavat tekijät

Lisätiedot

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET Hyväksytty kh 8.4.2013 111 Päivitetty kh 18.8.2014 185 HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET 1. Tavoitteet pienhankinnoissa Pienhankinnoilla tarkoitetaan kansallisen

Lisätiedot