Hyökkäyksien analyysi maalinteossa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyökkäyksien analyysi maalinteossa"

Transkriptio

1 Hyökkäyksien analyysi maalinteossa Teemu Levijoki AmVT V Syyskuu 25

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TUTKIELMAN TAVOITTEET ANALYSOINNIN KOHTEET KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Riistokiekkotilanteet Irtokiekkotilanteet Kontrolloitu ja nopea hyökkäys MESTIS HYÖKKÄYKSIEN LÄHTÖALUEET KONTROLLOITU VAI NOPEA HYÖKKÄYS MAALIIN Puolustusalue Keskialue Hyökkäysalue Alueiden vertailua ALOITUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN SUOMI-SARJA HYÖKKÄYSTEN LÄHTÖALUEET KONTROLOITU VAI NOPEA HYÖKKÄYS Puolustusalue Keskialue Hyökkäysalue Aluiden vertailua ALOITUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN EROT MESTIKSEN JA SUOMI-SARJAN MAALINTEKOTILANTEISSA 19

3 1 1. JOHDANTO 1.1. Tutkielman tavoitteet Jääkiekossa on viime aikoina keskusteltu paljon maalien määrän pienenemisestä. Tämän vuoksi tutkielman tavoitteena on selvittää millaisista tilanteista ja miltä alueilta maalit ja maalitilanteet syntyvät sekä verrata sarjojen välisiä eroja toisiinsa. Tutkielmassa paneudutaan riisto- ja irtokiekkojen sekä aloitusten jälkeisiin hyökkäyksiin. Maaliin tai maalintekotilanteesiin johtaneiden hyökkäysten analyysi kattaa eri kentän osa-alueet, ja sen tapahtuuko hyökkäys kontrolloidusti vai nopeasti Analysoinnin kohteet Tutkielma perustuu kaudella tekemääni tilastoon Mestiksen ja Suomi-sarjan runkosarjan peleistä. Tutkimuksessa on mukana kahdeksan Mestis-pelin ja kahdeksan Suomi-sarjapelin tilastoja. Kaikissa Suomi-sarjapeleissä toisena joukkueena on pelannut Jeppis Hockey ja Mestiksessä Hermes. Hermeksen vastustajina ovat olleet Kalpa, Haukat, Tuto, Sport, FPS, KooKoo ja Jokipojat. Näistä Haukkoja vastaan Hermes on pelannut kahdesti. Jeppis Hockeyn vastustajina ovat olleet Ahmat, VG-62, R-Kiekko, SHT, KooVee, Lluja ja VT-HT. Lauttakylän Lujaa vastaan Jeppis Hockey on pelannut kaksi kertaa. Tilastoinnissa on erityisesti kiinnitetty huomiota maalintekotilanteita edeltäviin tilanteisiin, joista syntyvät maalit ja maalipaikat. Tutkielma on rajoitettu siten, että siinä on otettu huomioon ainoastaan hyökkäykset jotka ovat päättyneet maalivahdin torjuntaan tai maaliin. Tilastoinnin tekemiseen on käytetty lopussa liitteenä olevaa taulukkoa. Tutkielmassa on käytetty paljon havainnollistavia kuvioita ja taulukoita, jotta eri osaalueet ja kokonaisuus hahmottuisivat paremmin. Tutkielmassa esitetyt tiedot on kerätty loppuun liitetyn taulukon muodossa, minkä lisäksi osa peleistä on tarkastettu vielä videomateriaalin avulla.

4 Käsitteiden määrittely Riistokiekkotilanteet Tässä tutkielmassa olen merkinnyt tilastoimissani peleissä riistokiekko- ja kamppailutilanteiksi kaikki kamppailut joukkueen kiekollista pelaajaa vastaan kentän eri osaalueilla, joista on syntynyt maaliin tai maalivahdin torjuntaan päättyvä hyökkäys Irtokiekkotilanteet Olen käsitellyt tutkielmassa irtokiekkotilanteina epäonnistuneet purut, heitetyt roikkukiekot sekä päätyynpelaamiset, joista on tullut hyökkäys. Näiden on tullut päätyä maalin tai torjuntaan. Lisäksi irtokiekkotilanteita ovat harhasyötöt kentän eri osa-alueilla. Näistä kyseisistä tilanteista tulleet hyökkäykset olen merkinnyt irtokiekkohyökkäyksiksi Kontrolloitu ja nopea hyökkäys Kontrolloiduksi hyökkäykseksi olen merkinnyt tilastoinnissa hyökkäykset, joista on tullut vähintään yksi poikittaissyöttö tai kiekkoa on siirretty pelitilanteessa tai alueella enemmän kuin kaksi syöttöä per alue hyökkäyksen luomiseksi. Näiden tilanteiden on tullut päättyä maalivahdin torjuntaan tai maaliin. Nopeat hyökkäykset ovat ylöspäin pyrkivät niin sanotut pitkät syötöt alueelta alueelle tai suoraviivaiset kuljetukset, joiden jälkeiset nopeat hyökkäyksenpäätökset sekä nopeat punnerrukset johtavat hyökkäysalueella maaliin tai maalintekotilanteeseen. Kontrolloidun tai nopean hyökkäyksen jälkeen tulleen rebound-maalin olen käsitellyt hyökkäyksenä enkä irtokiekkotilanteena. Kyseiset rebound-maalit ovat aiheutuneet hyökkäyksistä eikä irtokiekkotilanteista (purusta ym.). 2. MESTIKSESSÄ SYNTYNEET MAALIT JA MAALINTEKOTILANTEET 2.1. Hyökkäyksien lähtöalueet Tilastoimissani Mestis-peleissä maaliin tai maalintekotilanteeseen johtavia hyökkäyksiä oli yhteensä 388 kappaletta. Kahdeksan pelin keskiarvoksi tulee siten 48,5 hyökkäystä peliä kohden. Seuraavassa taulokossa on kuvattu eri alueilta lähteneet hyökkäykset.

5 3 Hyökkäykset yhteensä maaliin/torjuntaan Mestis % % % P.alue K.alue H.alue Kuvio 1. Torjuntaan tai maaliin päättyneet hyökkäykset Mestiksessä. Puolustusalueelta lähteneitä hyökkäyksiä on ollut keskimäärin 13,3 per ottelu, joista on syntynyt kyseisen kahdeksan pelin aikana yhteensä kuusi maalia. Nämä kaikki maalit ovat syntyneet tasaviisikoilla. Keskialueelta lähteneitä hyökkäyksiä on ollut peliä kohden keskimäärin 8,5, joista on kahdeksassa pelissä syntynyt yhteensä neljä maalia. Näistä neljästä maalista yksi on syntynyt ylivoimalla ja loput tasaviisikoilla. Hyökkäysalueelta on lähtenyt keskimäärin 26,5 hyökkäystä per ottelu. Näistä on syntynyt kahdeksassa pelissä kaiken kaikkiaan 18 maalia, joista kymmenen maalia on syntynyt tasaviisikoin ja kahdeksan maalia ylivoimalla. Maalit yhteensä H.alue K.alue Maalit yhteensä YV TV P.alue Kuvio 2. Kentän eri alueilta maaliin johtaneet hyökkäykset.

6 4 Maalintekotilanteita ja maaleja syntyy, kuten on oletettavissakin, eniten hyökkäysalueelta lähteneistä hyökkäyksistä. Keski- ja puolustusalueelta lähteneet hyökkäykset ovat päättyneet maalin noin 5-6 %:ssa kaikista ko. alueelta lähteneistä hyökkäyksistä. Vastaava luku hyökkäysalueella on 8,5 %. Tämä ei ole prosentuaalisesti suuri ero, mutta absoluuttisina lukuina tarkasteltuna hyökkäysalueelta lähteneistä hyökkäyksistä syntyy melkein puolet kaikista tehdyistä maaleista Kontrolloitu vai nopea hyökkäys maaliin Puolustusalue Tässä kappaleessa tarkastelemme kuinka paljon Mestiksessä on syntynyt kontrolloituja ja nopeita hyökkäyksiä sekä riisto- että irtokiekkotilanteista kentän eri osa-alueilla. Alapuolen taulukosta näemme kaikki Mestiksen peleissä tapahtuneet puolustusalueelta lähteneet hyökkäykset, jotka ovat päättyneet maalivahdin torjuntaan tai maaliin. P.alue % % 1 1 % % 4 4 % 1 1 % 2 2 % % 21 2 % Riistomaalit/kontro TV Riistomaalit/nopea TV Riistomaalit/kontro TM Riistomaalit/nopea TM Riistomaalit/kontro YV Riistomaalit/nopea YV Riistot ilman maalia Irtokiekko maalit / kontroloitu TV Irtokiekko maalit/ nopea TV Irtokiekko maalit / kontroloitu YV Irtokiekko mallit/ nopea YV Irtokiekko hyökkäykset ilman tulosta % Kuvio 3. Puolustusalueelta lähteneet hyökkäykset.

7 5 Puolustusalueelta on lähtenyt yhteensä 17 hyökkäystä. Tästä määrästä 78 riistokiekkotilanteesta syntynyttä hyökkäystä ei ole päättynyt maaliin. Irtokiekkotilanteista tulleista hyökkäyksistä ilman maalia on jäänyt 21 hyökkäystä. Riistopelaamisella on tehty tasaviisikoin maaleja yhteensä kahdeksan. Näistä yksi maali on syntynyt nopeasta hyökkäystilanteesta ja neljä kontrolloidusta hyökkäyksestä. Kaksi maalia on syntynyt kontrolloidusta hyökkäyksestä tyhjään maaliin. Riistopelaamisen kautta ei tehty yhtään ylivoimamaalia puolustusalueelta. Irtokiekon jälkeisillä nopeilla hyökkäyksillä on saatu tasaviisikoin aikaiseksi yksi maali ja ylivoimalla ei yhtään. Kontrolloidut hyökkäykset yht. 81 joista syntynyt maaleja 6 Nopeat hyökkäykset yht. 26 joista syntynyt maaleja 2 Puolustusalueelta lähteneistä hyökkäyksistä sekä kontrolloiduista että nopeista hyökkäyksistä on saatu suhteessa aikaiseksi samanverran maaleja, joten näiden hyökkäystyyppien välisessä tehokkuudessa ei ole suurta eroa tällä alueella. Puolustusalueen hyökkäysten tehokkuusprosentiksi saadaan yllä olevasta taulukosta laskien noin 7,5 % Keskialue Alla olevasta taulukosta ilmenee keskialueelta lähteneet kontrolloidut ja nopeat hyökkäykset, jotka ovat päättyneet maalivahdin torjutaan tai maaliin.

8 6 K.alue % % % % 5 7 % 2 3 % 1 1 % % % 1 1 % % Riistomaalit/kontro TV Riistomaalit/nopea TV Riistomaalit/kontro TM Riistomaalit/nopea TM Riistomaalit/kontro YV Riistomaalit/nopea YV Riistot ilman maalia Irtokiekko maalit / kontroloitu TV Irtokiekko maalit/ nopea TV Irtokiekko maalit / kontroloitu YV Irtokiekko mallit/ nopea YV 6 88 % Irtokiekko hyökkäykset ilman tulosta Kuvio 4. Hyökkäyssalueelta lähteneet hyökkäykset. Keskialueelta on lähtenyt hyökkäyksiä yhteensä 69 kappaletta. Näistä maalittomia riistokiekosta syntyneitä hyökkäyksiä on ollut 6. Irtokiekosta tulleita maalittomia hyökkäyksistä on ollut viisi. Riistopelaamisella on tehty yhteensä neljä maalia. Näistä neljästä maalista on saatu tasaviisikoin aikaiseksi kolme maalia, joista yksi on syntynyt nopean hyökkäyksen jälkeisestä reboundista ja kaksi kontrolloidusta hyökkäyksestä. Toinen kontrolloidun hyökkäyksen jälkeinen maali syntyi reboundin jälkeen. Ylivoimalla riistopelaamisen kautta on saatu aikaiseksi yksi kontrolloitu maali. Keskialueella irtokiekoista ei ole saatu yhtään maalia tasaviisikoin eikä ylivoimalla. Kontrolloidut hyökkäykset yht. 48 joista syntynyt maaleja 3 Nopeat hyökkäykset yht. 21 joista syntynyt maaleja 1 Kontrolloitujen ja nopeiden hyökkäysten suhteen ei tuloksen syntymisessä ole suurta eroa. Hiukan suuremmalla prosentilla ovat onnistuneet kontrolloidut (6,25%) kuin nopeat hyökkäykset (4,76%). Ero on kuitenkin niin pieni ettei sillä ole käytännössä merkitystä maalia edeltävän tilanteen analysoinnissa. Huomattavaa on kuitenkin, että määrällisesti kontrolloitujen hyökkäysten määrä on melkein puolet pienempi kuin puolustusaluella.

9 Hyökkäysalue Seuraavassa taulukossa on vedetty yhteen hyökkäysalueelta lähteneet hyökkäykset, jotka ovat päättyneet maalivahdin torjutaan tai maaliin. H.alue % % % % 3 14 % 5 2 % 5 2 % % % 8 4 % % Riistomaalit/kontro TV Riistomaalit/nopea TV Riistomaalit/kontro TM Riistomaalit/nopea TM Riistomaalit/kontro YV Riistomaalit/nopea YV Riistot ilman maalia Irtokiekko maalit / kontroloitu TV Irtokiekko maalit/ nopea TV % Irtokiekko maalit / kontroloitu YV Irtokiekko mallit/ nopea YV Irtokiekko hyökkäykset ilman tulosta Kuvio 5. Hyökkäysalueelta lähteneet hyökkäykset. Hyökkäysalueelta on lähtenyt yhteensä 212 hyökkäystä. Riistokiekosta syntyneitä maalittomia hyökkäyksiä on ollut yhteensä 164. Irtokiekosta lähteneitä maalittomia hyökkäyksiä on ollut 3. Riistopelaamisella on tehty yhteensä 18 maalia. Tasaviisikolla näistä on tullut yhteensä kymmenen maalia ja ylivoimalla kahdeksan maalia. Tasaviisikoin tehdyistä viidestä kontrolloidusta riistomaalista kahdessa maali on syntynyt reboundin jälkeen. Toiset viisi maalia ovat syntyneet nopeista riistomaaleista, joissa kahdessa maalia on edeltänyt rebound. Lisäksi hyökkäysalueella on tehty kontrolloidulla ylivoimalla yhteensä kahdeksan riistomaalia, joista kahdessa maalia edelsi rebound. Irtokiekoista ei saatu yhtään maalia aikaiseksi tasaviisikoin eikä ylivoimalla. Kontrolloidut hyökkäykset yht. 96 joista syntynyt maaleja 13 Nopeat hyökkäykset yht. 116 joista syntynyt maaleja 5

10 8 Hyökkäysalue poikkeaa hiukan muista kenttäalueista, sillä maaleja on syntynyt selvästi enemmän kontrolloiduista hyökkäyksistä. Kontrolloitujen ja nopeiden hyökkäysten määrässä ei sen sijaan ole suurta eroa Alueiden vertailua Kontrolloituja hyökkäyksiä lähti alueilta yhteensä 225 ja nopeita hyökkäyksiä yhteensä 163 kappaletta. Maaleja näistä on syntynyt 26, joista 19 kontrolloiduista ja seitsemän nopeista hyökkäyksistä. Maalintekotilanteet syntyivät suurimmaksi osaksi hyökkäysalueelta, ja jako kontrolloitujen ja nopeiden määrissä menee alueittain melko tasan. Selvästi suurin osa nopeista hyökkäyksistä syntyy hyökkäysalueella eli lähellä maalia. Kontrolloitujen hyökkäysten suhteen ero ei ole niinkään merkittävä, vaikka määrällisesti hyökkäys- ja puolustusalueilta lähtee eniten maalintekoon johtaneita tilanteita. Puolustus- ja keskialueelta lähteneiden onnistuneiden hyökkäysten välillä ei ole prosentuaalisesti suurta eroa, mutta määrällisesti kontrolloitujen hyökkäysten kokonaismäärä puolustusalueella (81) on melkein kaksinkertainen verrattuna keskialueeseen (46). Hyökkäysalueella on määrällisesti eniten sekä kontrolloituja että nopeita hyökkäyksiä. Kontrolloiduista hyökkäyksistä syntyy hyökkäysalueella myös suhteessa eniten maaleja, mutta nopeiden hyökkäysten tehokkuus jää muita kenttäalueita pienemmäksi. Vain noin 4 %:a hyökkäysalueen nopeista hyökkäyksistä tuottaa tulosta, kun vastaavasti keskialueella prosentti on vajaa viisi ja puolustusalueella vajaa kahdeksan. Seuraavissa taulukoissa on kuvattu kuinka moni syntyneistä maaleista on lähtenyt kontrolloidusta tai nopeasta hyökkäyksestä. Ryhmittelynä on käytetty riistomaalit versus irtokiekkomaalit.

11 9 Riistomaalit aluettain TV Riistomaalit aluettain YV H.alue H.alue; 5 H.alue; 5 H.alue H.alue; H.alue; 8 K.alue K.alue; 1 K.alue; 2 Riistomaalit/nopea TV Riistomaalit/kontro TV K.alue K.alue; K.alue; 1 Riistomaalit/nopea YV Riistomaalit/kontro YV P.alue P.alue; 1 P.alue; 4 P.alue P.alue; P.alue; Kuviot 6 a ja b. Riistomaalit tasaviisikoin ja ylivoimalla. Riistomaaleja on syntynyt yhteensä 27, joista 2 on lähtenyt kontrolloidusta hyökkäyksestä ja loput nopeista hyökkäyksistä. Tasaviisikoin näistä on tehty 18 maalia, ja nämä maalit jakautuvat nopeiden ja kontrolloitujen hyökkäysten kesken suhteessa 4/6. Huomioitavaa on, että melkein puolet kontrolloiduista hyökkäyksistä syntyneistä maaleista ovat tapahtuneet ylivoimalla. Ainoa irtokiekkomaali on syntynyt tasaviisikoin nopealla hyökkäyksellä. Irtokiekkomaalit aluettain TV H.alue H.alue; H.alue; K.alue K.alue; K.alue; Irt okiekko maalit / nopea TV Irtokiekko maalit / kontroloitu TV P.alue P.alue; P.alue; 1,2,4,6,8 1 1,2 Kuvio 7. Irtokiekkomaalit tasaviisikoin. Yhtä maalia lukuun ottamatta kaikki maalit ovat siis syntyneet riistopelaamisen seurauksena. Yksi kolmasosa maaleista on syntynyt ylivoimalla, ja yhtä maalia lukuunottamatta kaikki maalit ovat lähteneet hyökkäysalueen riistosta. Riistopelaaminen on siis avainasemassa, kun luodaan maalipaikkoja ja maaleja Aloituksien hyödyntäminen

12 1 Torjuntaan ja maalin johtaneet aloitukset k.alue YV MAALIT YV TV M AALIT TV KONTRO NOPEA Kuvio 8. Torjuntaan ja maaliin johtaneet aloitukset keskialueelta. Keskialueen aloituksista on saatu luotua ainoastaan kolme kontrolloitua maalintekotilannetta, jotka ovat päättyneet maalivahdin torjuntaan. Syitä tähän vähäiseen määrään on monia. Yksi syy on se, että nopeita hyökkäyksiä ei ole lainkaan keskialueen voitetun aloituksen jälkeen. Tähän taas on yhtenä syynä keskialueen tilanvoittamispeli, jossa kiekko pelataan syvälle hyökkäysalueelle. Sieltä pyritään luomaan riisto/irtokiekkotilanteita, joista pyritään luomaan hyökkäysalueen maalintekotilanne. Tilastothan tukevat sitä, että hyökkäysalueen riistopelaamisella on todennäköisempää luoda maalipaikka kuin keskialueen nopealla tai kontrolloidulla hyökkäyksellä. Torjuntaan ja maaliin johtaneet aloitukset h.alue YV MAALIT YV TV MAALIT TV KONTRO NOPEA Kuvio 9. Torjuntaan ja maaliin johtaneet hyökkäysalueelta. Hyökkäysalueelta on pystytty luomaan tasaviisikoilla aloituksista 34 maalipaikkaa, joista nopeita on ollut 27 ja kontrolloituja seitsemän. Maaleja on tullut nopeilla hyökkäyksillä kolme ja kontrolloidulla yksi. Ylivoimalla maalintekotilanteita on luotu yhteensä 15. Näistä 11 on ollut kontroloituja ja neljä nopeita hyökkäyksiä. Kontrolloidulla on saatu aikaiseksi kaksi maalia.

13 11 Kyseiset tilastot eivät kerro koko totuutta aloituksen jälkeisistä maalipaikosta, sillä maalintekotilanteiksi ei olla huomioitu lainkaan niitä hyökkäyksiä, jotka ovat päättyneet puolustavan pelaajan kiekon blokkaukseen puolustusalueella. 3. SUOMI-SARJASSA SYNTYNEET MAALIT JA MAALINTEKOTILANTEET 3.1. Hyökkäysten lähtöalueet Tilastoimissani Suomi-sarjapeleissä maaliin tai maalintekotilanteeseen johtaneita hyökkäyksiä oli yhteensä 423 kappaletta. Kahdeksan pelin keskiarvoksi tulee siten 52,9 hyökkäystä peliä kohden. Seuraavassa taulukossa on kuvattu eri alueilta lähteneet hyökkäykset. Maaliin tai torjuntaan johtaneet hyökkäykset Suomi-sarja % 84 2 % % P-alue K-alue H-alue Kuvio 1. Torjuntaan tai maaliin päättyneet hyökkäykset suomi-sarjassa Puolustusalueelta lähteneitä hyökkäyksiä on ollut peliä kohden keskimäärin 1,5, joista on syntynyt tilastoitujen kahdeksan pelin aikana yhteensä viisitoista maalia. Kolmetoista on tullut tasaviisikoilla ja kaksi ylivoimalla.

14 12 Keskialueelta lähteneitä hyökkäyksiä on ollut peliä kohden keskimäärin 13,9, joista on syntynyt kahdeksassa pelissä yhteensä kymmenen maalia. Näistä kymmenestä maalista seitsemän on syntynyt tasaviisikolla ja loput kolme ylivoimalla. Hyökkäysalueelta on lähteny keskimärin 28,5 hyökkäystä per ottelu. Näistä on syntynyt kaiken kaikkiaan 15 maalia, josta 13 maalia on syntynyt tasaviisikoin ja kaksi maalia ylivoimalla. Syntyneet maalit eri alueilla H-alue K-alue Maalit yhteensä YV TV P-alue Kuvio 11. Eri kentän alueilta maaliin johtaneet hyökkäykset Maalintekotilanteita ja maaleja syntyy, kuten on Mestiksessäkin, eniten hyökkäysalueelta lähteneistä hyökkäyksistä. Suhteutettuna maalimäärä ko. alueelta lähteneisiin hyökkäyksiin suurin onnistumisprosentti on puolustusalueelta lähteneistä hyökkäyksistä (17,8 %). Toiseksi eniten maaleja on syntynyt hyökkäysalueelta, jonka onnistumisprosentti on 13,6 %. Keskialueen kaikista maaliin suuntautuneissa hyökkäyksissä on 9 %:ssa onnistuttu tekemään maali. Suhteellisesti tehokkain hyökkäyksen aloitusalue on siten puolustusalue Kontroloitu vai nopea hyökkäys Puolustusalue Tässä kappaleessa tarkastelemme kuinka paljon Suomi-sarjassa on syntynyt kontrolloituja ja nopeita hyökkäyksiä sekä riisto- että irtokiekkotilanteista kentän eri alueilta.

15 13 Alla olevasta taulukossa on esitetty kaikki Suomi-sarjan peleistä tapahtuneet puolustusalueen hyökkäykset, jotka ovat päättyneet maalivahdin torjutaan tai maaliin. P.alue 6 7 % 1 1 % 1 1 % Riistomaalit/kontro TV Riistomaalit/nopea TV % 1 1 % Riistomaalit/kontro YV Riistomaalit/nopea YV Riistot ilman maalia Irtokiekko maalit / kontroloitu TV Irtokiekko maalit/ nopea TV % Irtokiekko maalit / kontroloitu YV Irtokiekko maalit/ nopea YV % 4 5 % 2 2 % % Irtokiekko hyökkäykset ilman tulosta Kuvio 12. Puolustusalueen riisto- ja irtokiekkotilanteet tasaviisikoin ja ylivoimalla. Puolustusalueelta on lähtenyt yhteensä 84 hyökkäystä. Näistä hyökkäyksistä 45 ei ole johtanut maaliin riistokiekon jälkeisestä tilanteesta. Irtokiekkotilanteista lähteneitä hyökkäyksiä ilman maalia on ollut 24. Yhteensä puolustusalueelta lähteneiden hyökkäysten jälkeen on tehty 15 maalia. Näistä riistopelaamisella on syntynyt yhdeksän ja irtokiekkotilanteiden seurauksena kuusi. Riistopelaamisella tasaviisikoin on syntynyt seitsemän maalia, joista kontrolloituja on ollut kuusi ja nopeita yksi maali. Vastaavasti ylivoimalla on syntynyt yhteensä kaksi maalia, joista yksi maali on syntynyt kontrolloidun hyökkäyksen ja yksi nopean hyökkäyksen seurauksena. Irtokiekoista on tullut puolustusalueen hyökkäyksistä yhteensä kuusi maalia, joista neljä on syntynyt nopean ja kaksi kontrolloidun hyökkäysten jälkeen. Yhtään ylivoimamaalia ei ole syntynyt.

16 14 Kontrolloidut hyökkäykset yht. 45 joista syntynyt maaleja 9 Nopeat hyökkäykset yht. 39 joista syntynyt maaleja 6 Yllä olevasta taulukosta näemme, että kontrolloitujen ja nopeiden hyökkäysten määrässä ei ole suurta eroa. Joka viides puolustusalueelta lähtenyt kontrolloitu hyökkäys on päättynyt maalintekoon. Vastaava luku nopeiden hyökkäysten osalta on 15 % Keskialue Alla olevasta taulukosta ilmenee keskialueelta lähteneet kontrolloidut ja nopeat hyökkäykset, jotka ovat päättyneet maalivahdin torjutaan taikka maaliin. K.alue 3 3 % 4 4 % 2 2 % 1 1 % Riistomaalit/kontro TV Riistomaalit/nopea TV Riistomaalit/kontro YV Riistomaalit/nopea YV % Riistot ilman maalia Irtokiekko maalit / kontroloitu TV Irtokiekko maalit/ nopea TV Irtokiekko maalit / kontroloitu YV Irtokiekko maalit/ nopea YV Irtokiekko hyökkäykset ilman tulosta % % Kuvio 13. Keskialueelta lähteneet riisto- ja irtokiekkomaalit. Keskialueelta on alkanut yhteensä 111 hyökkäystä. Näistä hyökkäyksistä 59 ei ole johtanut maalintekoon riistokiekon jälkeisestä tilanteesta. Irtokiekosta lähteneistä hyökkäyksistä 42 kappaletta ei ole johtanut maaliin. Yhteensä keskialueelta lähteneiden hyökkäysten jälkeen on tehty kymmenen maalia, jotka kaikki ovat syntyneet riistopelaamisen jälkeisistä tilanteista. Näistä kymmenestä maalista tasaviisikoin on saatu aikaiseksi seitsemän maalia ja loput ovat syntyneet ylivoimalla.

17 15 Tasaviisikoin tehdyistä maaleista neljä on syntynyt nopean hyökkäyksen seurauksena ja niistä yhdessä maalintekoa on edeltänyt rebound. Kontrolloituja maaleja on ollut kolme. Ylivoimalla riistopelaamisen kautta on saatu aikaiseksi kolme maalia, joista nopeita on ollut kaksi ja kontroloituja yksi maali. Kontrolloidut hyökkäykset yht. 44 joista syntynyt maaleja 5 Nopeat hyökkäykset yht. 67 joista syntynyt maaleja 5 Keskialueella kontrolloidut hyökkäykset ovat päättyneet tehokkaammin maalintekoon kuin nopeat hyökkäykset. Onnistumisprosentit ovat tällä alueella kontrolloitujen osalta 11,4 %:a ja nopeiden osalta 7,5 %:a Hyökkäysalue Seuraavassa taulukossa on vedetty yhteen hyökkäysalueelta lähteneet kontrolloidut ja nopeat hyökkäykset, jotka ovat päättyneet maalivahdin torjutaan taikka maalin. H.alue 6 3 % 7 3 % 5 2 % 1 % Riistomaalit/kontro TV % Riistomaalit/nopea TV Riistomaalit/kontro YV 3 1 % 6 3 % 1 % 2 1 % % Riistomaalit/nopea YV Riistot ilman maalia Irtokiekko maalit / kontroloitu TV Irtokiekko maalit/ nopea TV Irtokiekko maalit / kontroloitu YV Irtokiekko maalit/ nopea YV Irtokiekko hyökkäykset ilman tulosta Kuvio 14. Hyökkäysalueelta lähteneet riisto- ja irtokiekkomaalit. Hyökkäys alueelta on tapahtunut yhteensä 228 hyökkäystä. Näistä maalittomia riistokiekosta syntyneitä hyökkäyksiä on ollut yhteensä 126. Irtokiekosta tulleita maalittomia hyökkäyksiä on ollut 71.

18 16 Hyökkäysalueelta on tehty yhteensä 31 maalia, joista riistopelaamisella on tehty 19 ja irtokiekosta 12 maalia. Riistopelaaminen tasaviisikoin on synnyttänyt 13 maalia ja ylivoimalla kuusi maalia. Tasaviisikoin tehdyistä riistoista kuusi maalia on tullut kontrolloitujen hyökkäysten seurauksena ja loput ovat nopeiden hyökkäysten aikaansaamia. Ylivoimalla riiston jälkeisestä hyökkäyksestä on tehty kontrolloituja maaleja viisi ja yksi nopea maali. Irtokiekkopelaamisesta on tullut hyökkäysalueella yhteensä 12 maalia, joista tasaviisikoin on syntynyt kolme ja ylivoimalla yhdeksän maalia. Tasaviisikoilla tulleista maaleista yksi on lähtenyt nopeasta ja kaksi kontrolloidusta hyökkäyksestä. Ylivoimalla vastaavasti kolme on tullut nopean hyökkäyksen ja kuusi kontrolloidun hyökkäyksen seurauksena. Kontrolloidut hyökkäykset yht. 14 joista syntynyt maaleja 19 Nopeat hyökkäykset yht. 124 joista syntynyt maaleja 12 Hyökkäysalueelta lähtee selkeästi eniten maaliin tai maalintekotilanteeseen johtaneita hyökkäyksiä. Näistä parhaiten on pystytty hyödyntämään kontrolloidut hyökkäykset, joiden onnistumisprosentti on yli 18 %:a. Syntyneestä 19 maalista kahdeksan on syntynyt ylivoimalla eli vajaa puolet on syntynyt erikoistilanteista. Nopeiden hyökkäysten onnistumisprosentti jää alle kymmenen Aluiden vertailua Kontrolloituja hyökkäyksiä oli alueilla yhteensä 193 ja nopeita hyökkäyksiä 23 kappaletta. Kontrolloiduista hyökkäyksistä on syntynyt maaleja 33 ja nopeista hyökkäyksistä 23. Maalintekotilanteet syntyivät suurimmaksi osaksi hyökkäysalueelta, joista myös suuri osa maaliin johtaneista hyökkäyksistä on alkanut. Hyökkäysalueelta lähteneisiin maalintekotilanteisiin verrattuna keskialueelta tuli puolet vähemmän hyökkäyksiä ja puolustusalueelta noin 65 %:a vähemmän.

19 17 Selvästi suurin osa sekä nopeista että kontrolloiduista hyökkäyksistä syntyy hyökkäysalueelta, mutta sieltä lähteneet hyökkäykset ovat tehottomampia kuin puolustusalueelta lähteneet. Kun mitataan onnistuneet kontrolloidut hyökkäykset suhteessa kaikkiin ko. tavalla suoritettuihin hyökkäyksiin, saadaan edellä mainitut tulokset. Parhaiten on onnistuttu hyödyntämään puolustus- ja hyökkäysalueella kontrolloidun hyökkäyksen jälkeinen tilanne. Kummassakin tapauksessa kontrolloitu hyökkäys tuotti kaikista ko. alueen kontrolloiduista hyökkäyksistä joka viidessä tapauksessa tulosta eli maalin. Keskialueelta lähteneet kontrolloidut hyökkäykset olivat prosentuaalisesti nopeiden hyökkäysten maalintekoon johtaneiden hyökkäysten kanssa samalla onnistumistasolla. Nopeat hyökkäykset ovat tuottaneet parhaan tuloksen (verrattuna kaikkiin alueella tapahtuneisiin nopeisiin hyökkäyksiin) puolustusalueelta hyökätessä. Seuraavissa taulukoissa on kuvattu kuinka moni syntyneistä maaleista on lähtenyt kontrolloidusta tai nopeasta hyökkäyksestä. Ryhmittelynä on käytetty riistomaalit versus irtokiekkomaalit. Riistomaalit alueittain TV Riistomaalit aluettain YV H.alue H.alue; 7 H.alue; 6 H.alue H.alue; 1 H.alue; 5 K.alue K.alue; 4 K.alue; 3 Riistomaalit/nopea TV Riistomaalit/kontro TV K.alue K.alue; 1 K.alue; 2 Riist omaalit / nopea YV Riistomaalit/kontro YV P.alue P.alue; 1 P.alue; 6 P.alue P.alue; 1 P.alue; Kuviot 15 a ja b. Syntyneet riistomaalit tasakentällisin ja ylivoimalla. Riistotilanteiden jälkeen syntyneitä maaleja on yhteensä 38. Tähän on laskettu mukaan sekä tasaviisikoin että ylivoimalla tehdyt maalit. Maaliin johtaneita kontrolloituja hyökkäyksiä on ollut 23 ja nopeita 15 kappaletta. Yllä olevien taulukkojen tulokset tukevat yleistä käsitystä siitä, milloin ja mistä riistokiekkopelaamisen jälkeen maalit syntyvät.

20 18 Eniten maaleja syntyy hyökkäysalueen tasaviisikkopelaamisella. Kontrolloitujen ja nopeiden hyökkäysten maalimäärissä ei ole sanottavaa eroa hyökkäys- ja keskialueella, mutta puolustusalueelta lähdettäessä kontrolloidut hyökkäykset johtavat todennäköisemmin maaliin. Irtokiekkomaalit aluettain TV Irtokiekkomaalit aluettain YV H.alue K.alue P.alue H.alue; 1 H.alue; 2 K.alue; K.alue; P.alue; 2 P.alue; 4 Irtokiekko maalit/ nopea TV Irtokiekko maalit / kontroloitu TV H.alue K.alue P.alue K.alue; K.alue; P.alue; P.alue; H.alue; 3 H.alue; 6 Irtokiekko maalit/ nopea YV Irtokiekko maalit / kontroloitu YV Kuvio 16 a ja b. Irtokiekkotilanteista syntyneet maalit tasakentällisin ja ylivoimalla. Irtokiekkotilanteiden jälkeen on syntynyt 18 maalia, joista kymmenen on lähtenyt kontrolloidusta hyökkäyksestä ja loput nopeista hyökkäyksistä. Maalimäärään on otettu mukaan myös ylivoimalla syntyneet maalit, joita on ollut puolet kaikista irtokiekkotilanteiden jälkeisistä maaleista. Kuten kuvioista voi huomata, keskialueelta lähteneistä hyökkäyksistä yksikään ei ole päättynyt maaliin. Tähän on syynä esimerkiksi kiekon pelaaminen syvälle hyökkäysalueelle, jonka jälkeen maalintekoa yritetään hyökkäysalueella joko riistopelaamisen tai irtokiekon saamisen avulla Aloituksien hyödyntäminen Torjuntaan ja maaliin johtaneet aloitukset k.alue YV MAALIT YV TV MAALIT TV,5 1 1,5 2 2,5 3 KONTRO NOPEA

21 19 Kuvio 17. Torjuntaan ja maaliin johtaneet aloitukset. Keskialueelta on saatu luotua yhteensä viisi aloituksen jälkeistä hyökkäystä, jotka ovat päättyneet torjuntaan. Näistä hyökkäyksistä kolme on ollut nopeita ja kaksi kontrolloituja. Torjuntaan ja maaliin johtaneet aloitukset h.alue YV MAALIT YV TV MAALIT TV KONTRO NOPEA Kuvio 18. Torjuntaan ja maaliin johtaneet aloitukset yökkäysalueelta. Hyökkäysalueen aloituksista on saatu luotua tasaviisikolla yhteensä 28 maalitilannetta. Näistä on ollut nopeita 26 tilannetta ja maaleja niistä on tullut kaksi. Kontrolloituja aloituksia on ollut kaksi. Ylivoimalla aloituksen jälkeisiä hyökkäyksiä on ollut yhteensä 11, joista nopeita kaksi ja kontrolloituja yhdeksän. Ylivoimalla on saatu tehtyä kummastakin nopeasta aloituksen jälkeisestä maalintekotilanteesta yhtä monta maalia kuin tilannettakin. 4. EROT MESTIKSEN JA SUOMI-SARJAN MAALINTEKOTILANTEISSA Mestiksen ja Suomi-sarjan hyökkäysten lukumäärässä ei ole selkeää eroa. Eroavaisuutta on sen sisään miltä alueilta hyökkäykset ovat lähteneet. Kummallakin sarjatasolla hyökkäysalueelta on lähtenyt suhteessa samanverran maaliin tai maalintekoon johtaneita hyökkäyksiä. Sen sisään puolustusalueelta lähteneet hyökkäykset ovat Mestiksessä prosentuaalisesti sekä määrällisesti hiukan korkeammat kuin Suomi-sarjassa. Syitä tähän ovat muunmuassa joukkueiden pelitavan erilaisuus sekä tietynlaisten pelaajatyyppien eroavaisuus muiden samaa pelipaikkaa pelaavien kesken. Lisäksi on huomattava, että

22 2 Mestiksen kaikissa tilastoiduissa peleissä toisena joukkueena on ollut Kokkolan Hermes, jonka tietyt pelaajatyypit ovat nostaneet puolustusalueen hyökkäysmäärää. Sarjatasojen riistopelaamisessa löytyi myös eroja. Mestiksessä hyökkättiin määrällisesti enemmän sekä puolustus- että hyökkäysalueelta, mutta niiden tehokkuus on ollut heikompaa kuin Suomi-sarjan hyökkäyksissä. Riistomaalit syntyivät ensisijaisesti kontrolloitujen hyökkäysten seurauksena lukuunottamatta Suomi-sarjan keskialuetta, josta lähteneistä nopeista hyökkäyksistä syntyi suurempi määrä maaleja. Suomi-sarjassa maaleja tehtiin ylivoimalla (eri alueet) 22-32% riistotilanteiden jälkeen. Mestiksen puolustusalueelta lähteneet riistohyökkäykset eivät tuoneet ylivoimalla lainkaan tulosta, mutta hyökkäysalueelta lähdettäessä ylivoimalla tehtiin 44 % kaikista hyökkäyspään riistomaaleista. Mestiksessä rebound-kiekosta on syntynyt noin 3 % keski- ja hyökkäysalueelta lähteneistä maaliin johtaneista hyökkäyksistä. Suomi-sarjassa vastaava luku on vain 3,4 %, sillä siellä tehtiin ainoastaan yksi maali rebound-kiekosta. Ero kertoo siitä, että kuinka paljon enemmän Mestis-pelaajat pelaavat maalintekotilanteet loppuun asti. Syynä Mestiksen suureen rebound-maalilukuun voidaan nähdä tiivis viisikkopuolustuspelaaminen. Rebound-tilanne rikkoo tiivistä viisikkopelaamista, jonka vuoksi hyviä maalintekotilanteita syntyy ennaltaarvaamattomista rebound-kiekoista. Suomi-sarjassa rebound-tilanteita ei hyödynnetä yhtä tehokkaasti, vaikka todellisuudessa paikkoja on ehkä enemmänkin kuin Mestiksessä. Irtokiekon jälkeisistä hyökkäyksistä syntyneissä maalimäärissä on huomattavia eroja sarjojen välillä. Ainoa Mestiksessä irtokiekkotilanteesta syntynyt maali lähti puolustusalueelta nopealla hyökkäyksellä. Todennäköisesti tilanteen aiheutti vaihto tai merkkausvirhe puolustuspelaamisessa. Suomi-sarjassa irtokiekkomaaleja syntyi yhteensä 18 maalia, joista kuusi lähti puolustusalueen ja loput hyökkäysalueen hyökkäyksistä. Puolustusalueelta lähti kaksi kontrolloitua ja neljä nopeaa maaliin johtanutta hyökkäystä. Hyökkäysalueella kontrolloituja hyökkäysiä oli kahdeksan ja nopeita neljä. Hyökkäysalueelta lähteneet maaliin johtaneet hyökkäykset ovat suurimmaksi osaksi (75%) tapahtuneet ylivoimalla. Irtokiekot ovat tulleet alivoimaa pelanneiden epäonnistuneista purkukiekoista, mikä johtuu pelaajien heikommasta henkilökohtaisesta taitotasosta verrattuna Mestiksen pelaajiin. Suomi-sarjassa ylivoimalla irtokiekoista tehdyissä maalimäärissä on huomattava ero Mestikseen mm. edellä mainituista syistä johtuen.

23 21 Aloituksista maaliin johtaneita hyökkäyksiä on ollut Mestiksessä kuusi ja Suomisarjassa neljä. Kummassakaan sarjassa ei ole pystytty hyödyntämään tasaviisikoin teh- aloituksia, sillä vain alle 1 % aloituksen jälkeisistä nopeista hyökkäyksistä on joh- tyjä taneet maaliin. Mestiksessä on saavutettu aloituksien kautta tulleista kontrolloiduista hyökkäyksistä suhteellisesti paras tulos sarjoja verrattaessa sekä tasaviisikoin että ylivoimalla. Ylivoimalla aloituksesta lähteneet hyökkäykset ovat päättyneet maaliin kaksi kertaa kummassakin sarjassa. Mestiksessä maalit ovat syntyneet kontrolloiduista ja Suomi-sarjassa nopeista hyökkäyksistä. Itse asiassa Suomi-sarjassa ei ole syntynyt ainuttakaan maalia aloituksen jälkeisestä kontrolloidusta hyökkäyksestä. Suomi-sarjassa aloituksen jälkeinen merkkauspeli ei ole tiivistä, ja tämän vuoksi maalinteossa korostuu nopeat hyökkäykset. Suurin osa kaikista maaleista on syntynyt kummassakin sarjassa riistotilanteen jälkeisestä hyökkäyksestä. Mestiksessä luku on 8 % ja Suomi-sarjassa 63 % kaikista ko. sarjatasolla tehdyistä maaleista. Sarjojen keskiarvona maaleja syntyy riistotilanteista noin 7 %. Noin joka viides maali on syntynyt irtokiekkotilanteen hyödyntämisestä. Sarjoittain tässä on kuitenkin suuri ero. Suomi-sarjassa jopa 3 % maaleista on lähtenyt irtokiekkotilanteesta, kun Mestiksessä vain vajaa 3 % maaleista syntyy tällä tavoin. Tutkimuksen kannalta on todettu, että tehoikkain tapa on tehdä maalit kontrolloiduista hyökkäyksistä. Mestiksessä kolme maalia neljästä on syntynyt kontrolloidun hyökkäyk- sen seurauksena ja Suomi-sarjassa noin puolet. Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkielmassa esitettyihin tuloksiin vaikuttaa se, että Hermes ja Jeppis Hockey ovat olleet kaikissa kahdeksassa pelissä mukana kotijoukku- Tällöin joukkueiden taktiikka ja tiettyjen pelaajien pelityyli vaikuttavat tuloksiin. eena. Lisäksi Jeppis Hockeyllä vaihtui valmentaja neljän tilastoidun pelin jälkeen.

24 22

25 - 23 TILASTO I II III JATKOAIKA YHT. Kiekon riisto KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS YHT. Puolustusalue Keskialue Hyökkäysalue Hyökkäykset KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS YHT. P-alue / kontroloitu hyökkä- ys P-alue / nopea hyökkäys K-alue / kontroloitu hyökkä- ys K-alue / nopea hyökkäys H-alue / kontroloitu hyökkä- ys H-alue / nopea hyökkäys Suora + rebound Kontroloitu + rebound ALUE KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS YHT. P.alue K.alue H.alue P.alue K.alue H.alue P.alueen aloitukset ALUE KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS YHT. Kontro Nopea.alueen aloitukset ALUE KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS YHT. Kontro Nopea H.alueen aloitukset ALUE KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS KOTI VIERAS YHT. Kontro Nopea

26 24

MAALIANALYYSI Jääkiekon SM liiga 2008 2009. Kari Savolainen

MAALIANALYYSI Jääkiekon SM liiga 2008 2009. Kari Savolainen MAALIANALYYSI Jääkiekon SM liiga 2008 2009 Kari Savolainen Tutkimusongelmat Kaudella 2008 2009 jääkiekon SM liigan runkosarjassa tehtyjen tasakentällismaalien ja erikoistilannemaalien määrät ja syntymekanismit.

Lisätiedot

Pelitilanteiden määrät jääkiekko-ottelussa

Pelitilanteiden määrät jääkiekko-ottelussa Pelitilanteiden määrät jääkiekko-ottelussa Analysoitu data on kerätty Suomen A-maajoukkueen otteluista 1.9.2005-13.5.2007 (54 ottelua, 231 maalia) Joukkuetta kohden ottelussa on: 180 hyökkäystä 2.1 maalia

Lisätiedot

OL = Oikea laita VL = Vasen laita 10 = Piilokärki K = Kärki. OL = xxx VL = xxx 10 = xxx K = xxx

OL = Oikea laita VL = Vasen laita 10 = Piilokärki K = Kärki. OL = xxx VL = xxx 10 = xxx K = xxx TERMIT: MV = Maalivahti OP = Oikea puolustaja VP = Vasen puolustaja KK = Keskikenttä OL = Oikea laita VL = Vasen laita 10 = Piilokärki K = Kärki AVAUSKOKOONPANO: MV = xxx OP = xxx VP = xxx KK = xxx Vaihtomiehet:

Lisätiedot

IBF:N TLETEELLINEN KONFERENSS,I 7, 10.9.1988 SUOMESSA HELSINKI SUOMEN JÄÄPALLOLIITTO R.Y. FINNISH BANDY FEDERATION

IBF:N TLETEELLINEN KONFERENSS,I 7, 10.9.1988 SUOMESSA HELSINKI SUOMEN JÄÄPALLOLIITTO R.Y. FINNISH BANDY FEDERATION IBF:N TLETEELLINEN KONFERENSS,I 7, 10.9.1988 SUOMESSA HELSINKI SUOMEN JÄÄPALLOLIITTO R.Y. FINNISH BANDY FEDERATION -8- Eri maiden hyökkäyspelianalyysi kansaivälisellä tasolla apulaisprofessori Pekka Luhtanen

Lisätiedot

Suomalaisen. Henri Lehto, LitM Projektitutkija. Kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2012 www.kihu.fi

Suomalaisen. Henri Lehto, LitM Projektitutkija. Kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2012 www.kihu.fi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Suomalaisen jalkapallon ll teknistaktinen lajianalyysi Henri Lehto, LitM Projektitutkija Kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2012 www.kihu.fi

Lisätiedot

Mitä merkitään pelaajalle pöytäkirjaan?

Mitä merkitään pelaajalle pöytäkirjaan? Suomen Jääkiekkoliitto ry Toimitsijoiden kesäkysymykset 2016 Nimi: Kerho: Alue: Kuinka monta kautta olet toiminut erotuomarikortillisena toimitsijana? Kuinka monta toimitsijatehtävää sinulla oli kaudella

Lisätiedot

YLIVOIMAPELI- KOULUTUSPÄIVÄT Suomen Urheiluopisto, Vierumäki

YLIVOIMAPELI- KOULUTUSPÄIVÄT Suomen Urheiluopisto, Vierumäki YLIVOIMAPELI- KOULUTUSPÄIVÄT 15.-16.12.2006 Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Ylivoimapelin osa-alueiden alueiden harjoituttaminen Rauli Urama Ylivoimapelaaminen Ylivoimapelaaminen Olympialaiset 06, 8 ottelua

Lisätiedot

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä.

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä. Taktiikka yleisesti Sanalla taktiikka tarkoitetaan sitä, kuinka käytetään oman joukkueen vahvuuksia ja vastustajan heikkouksia hyväksi valmistauduttaessa otteluun sekä sen aikana valmentajan tekemiä muutoksia

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN JÄÄKIEKON KEHITYSKESKUS. HYÖKKÄYSPELAAMINEN KOULUTUSPÄIVÄT Suomen Urheiluopisto, Vierumäki

KANSAINVÄLINEN JÄÄKIEKON KEHITYSKESKUS. HYÖKKÄYSPELAAMINEN KOULUTUSPÄIVÄT Suomen Urheiluopisto, Vierumäki KANSAINVÄLINEN JÄÄKIEKON KEHITYSKESKUS HYÖKKÄYSPELAAMINEN KOULUTUSPÄIVÄT 10.-11.2.2006 Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Jukka Jalonen JÄÄKIEKKO ON PELI, JOSSA ON TARKOITUS VUOROTELLEN HYÖKÄTÄ ROHKEASTI

Lisätiedot

VASTALAUSEPÄÄTÖS

VASTALAUSEPÄÄTÖS VASTALAUSEPÄÄTÖS 09.03.2016 VG-62 Edustusjääkiekko ry (VG-62) D-Kiekko ry (D-Kiekko) Suomen Jääkiekkoliiton kilpailuvaliokunta on käsitellyt Suomi-sarjan karsintasarjan ottelusta VG-62 D-Kiekko (06.03.2016)

Lisätiedot

LKP/URHO D 02/03 KAUSI

LKP/URHO D 02/03 KAUSI LKP/URHO D 02/03 KAUSI 2015-16 PELIKIRJA "Tavoitteena vastuullinen toiminta, joukkueelle pelaaminen ja pelaajan kehittyminen" Oman alueen pelaaminen 1. (P) - PAINE KIEKOLLISEEN - Sijoitu oikein --> pysy

Lisätiedot

PELAAMISEN PERIAATTEET

PELAAMISEN PERIAATTEET PELAAMISEN PERIAATTEET 1. Mielummin 5-4 voitto kuin 0-1 tappio 2. Pidämme palloa ja haastamme 1v1 tilanteissa jos olemme yli puolessa kentässä 3. 2v1 tilanteissa haastamme aina. 4. Alivoimalla syötämme

Lisätiedot

Sininen Nopea Katse Vaihto Punainen Kesto

Sininen Nopea Katse Vaihto Punainen Kesto Maalintekoa Sininen oma kuljetus syötä itselle ennen merkkiä. Nopea käännös yksi kosketus katse kohteeseen hae tyhjätila, maalivahdinliike. Katse palloon lauo liike perään, irtopallot maaliin. Haetaan

Lisätiedot

1 / 65 [KAPP Kiekollisen puolustaminen - 2vs2] ref# / 65 [Hyökkäysvauhti - 3vs3] ref# 4919

1 / 65 [KAPP Kiekollisen puolustaminen - 2vs2] ref# / 65 [Hyökkäysvauhti - 3vs3] ref# 4919 1 / 21 22:32 Page 1 1 / 65 [KAPP Kiekollisen puolustaminen - 2vs2] ref# 4925 Sijouttuminen keskustaan Etäisyyden säilyttäminen Mailan suunta ja mailapaine Kiekosta irrottaminen 2 / 65 [Hyökkäysvauhti -

Lisätiedot

PELAAJA-ARVIOINTI MAAJOUKKUE. 22.3.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 1

PELAAJA-ARVIOINTI MAAJOUKKUE. 22.3.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 1 PELAAJA-ARVIOINTI MAAJOUKKUE 22.3.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 1 MEIDÄN PELIN PRIORITEETIT = TAVOITTEET ERI PELITILANTEISSA HYÖKKÄYSTILANTEET PUOLUSTUSTILANTEET 1. Maalinteko 1. Maalinesto 2. Tilan voittaminen

Lisätiedot

PELINOMAISET MAALINTEKOHARJOITTEET

PELINOMAISET MAALINTEKOHARJOITTEET PELINOMAISET MAALINTEKOHARJOITTEET 1. Maalinteko 1v1 vastakkaisiin maaleihin Tilanne käynnistyy valmentajan merkistä molemmilta maaleilta yhtäaikaa. Puolustava pelaaja syöttää lyhyen kuljetuksen jälkeen

Lisätiedot

PELINOPEUDEN JÄÄKIEKKOVALMENTAJAKERHO. KEHITTÄMINEN- KOULUTUSPÄIVÄT Suomen Urheiluopisto, Vierumäki

PELINOPEUDEN JÄÄKIEKKOVALMENTAJAKERHO. KEHITTÄMINEN- KOULUTUSPÄIVÄT Suomen Urheiluopisto, Vierumäki PELINOPEUDEN JÄÄKIEKKOVALMENTAJAKERHO KEHITTÄMINEN- KOULUTUSPÄIVÄT 19.-20.12.2008 Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Yksilön pelitaidot osana pelinopeutta Jussi Tapola - HPK HENKILÖKOHTAINEN PELINOPEUS PELINOPEUS

Lisätiedot

E2-D2. 7.2.2013 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

E2-D2. 7.2.2013 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 E2-D2 7.2.2013 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 MIKÄ E2-D2 OHJELMAN TARKOITUS? Valtakunnallisten painopisteiden vientiä arkeen. Mitä E-D vaiheessa tulisi tehdä, jotta haasteet kansainvälisissä

Lisätiedot

III- Divisioona playoff- ottelut Etelän loppusarjan ylempi jatkosarja ja Kymi-Saimaan loppusarja

III- Divisioona playoff- ottelut Etelän loppusarjan ylempi jatkosarja ja Kymi-Saimaan loppusarja 6.3.2014 III- Divisioona playoff- ottelut Etelän loppusarjan ylempi jatkosarja ja Kymi-Saimaan loppusarja Huom. Välierät ja finaalit pelataan paras kahdesta järjestelmällä (ja 2 pisteen systeemillä) peliajan

Lisätiedot

ACK 5v5 Pelikirja

ACK 5v5 Pelikirja 1 ACK 5v5 Pelikirja 10.10.2016 5v5 yleistä Innostaminen ja onnistuminen avainasiassa Oikeantasoista ja kannustavaa toimintaa Pelipaikkojen ja niiden tehtävien tiedostaminen Puolustussuuntaan pelipaikkojen

Lisätiedot

Määritelmät PELIKÄSITYS. Pelikäsityksellä tarkoitetaan:

Määritelmät PELIKÄSITYS. Pelikäsityksellä tarkoitetaan: Määritelmät PELIKÄSITYS Pelikäsityksellä tarkoitetaan: - maalivahdin kykyä tehdä oikeita ratkaisuja vastustajan maalintekotilanteissa - kykyä tehdä oikeita ratkaisuja puolustus ja - hyökkäyspelissä pelitilanteen

Lisätiedot

Kauden painopisteet Jokipojat kausi

Kauden painopisteet Jokipojat kausi Kauden painopisteet Jokipojat kausi 2017-2018 F- Painopisteet Leikkien ja pelien avulla Hyökkäyspeli alkaa heti, kun oma joukkue saa kiekon Puolustuspelaaminen alkaa heti, kun vastustaja saa kiekon tilanneroolien

Lisätiedot

EROTUOMARIKOULUTUS/toimitsijat

EROTUOMARIKOULUTUS/toimitsijat EROTUOMARIKOULUTUS/toimitsijat Vastaaja: Ohjeita: Vastaa lyhyesti ja yksiselitteisesti. Merkitse vastauksesi lisäksi se sääntökirjan (SK) tai erotuomarin ohjekirjan (CB) kohta johon perustat vastauksesi.

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN PELIN VAATIMUKSET SJL Lasse Sampakoski

KANSAINVÄLISEN PELIN VAATIMUKSET SJL Lasse Sampakoski KANSAINVÄLISEN PELIN VAATIMUKSET 9.2.2012 SJL Lasse Sampakoski MAALINTEKOTILANTEET tärkeitä termejä ja pelifilosofiaa Tavallinen laukaus on laukaus johon maalivahti ehtii hyvin sijoittumaan, hänellä on

Lisätiedot

Muistiinpanoja. Lukijalle

Muistiinpanoja. Lukijalle Muistiinpanoja Lukijalle Sydän Pelissä toiminta on osa TPS jalkapallon toimintaa. Sydän Pelissä Ohjaajakoulutuksen tavoitteena on tarjota ohjaajille, valmentajille ja opettajille käytännön vinkkejä ohjaus-

Lisätiedot

Mitä merkitään pelaajalle pöytäkirjaan?

Mitä merkitään pelaajalle pöytäkirjaan? Suomen Jääkiekkoliitto ry Tuomareiden kesäkysymykset 2016 Nimi: Kerho: Alue: Ylin sarjataso, jota vihelsit viime kaudella? Kuinka monta kautta olet toiminut tuomaritehtävissä? 6. Kotijoukkue on vajaalukuinen

Lisätiedot

C00-joukkueen välierä- ja finaaliottelujen otteluohjelma ja seurannat: C00 joukkueelle tappio ensimmäisessä finaaliottelussa.

C00-joukkueen välierä- ja finaaliottelujen otteluohjelma ja seurannat: C00 joukkueelle tappio ensimmäisessä finaaliottelussa. 28.3.2015 C00 joukkueelle tappio ensimmäisessä finaaliottelussa. PK kesti maalivahti Jose Ylisalon johdolla KPK: n alkuminuuttien rynnistyksen, irtokiekot ja miehet siivottiin tehokkaasti maalin edestä

Lisätiedot

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Tausta Valmennus on pitkäjänteistä työtä. Yhdessä vuodessa ehditään vähän mutta 10-vuodessa enemmän. Emme pysty kehittämään kaikkia asioita

Lisätiedot

HJS E10 Sininen Kausi 2013-2014

HJS E10 Sininen Kausi 2013-2014 HJS E10 Sininen Kausi 2013-2014 HJS E10 TALVI 2013-2014 2. TALVEN HARJOITUS- JA PELIVUOROT Harjoitus- ja peliohjelma pojat E10 Päivämäärä Aika Paikka Toiminta ke 6.11. klo 17.00-18.00 Pullerin Säästöpankki

Lisätiedot

JUNIOREIDEN KARSINTASARJAT VALTAKUNNALLISIIN SARJOIHIN

JUNIOREIDEN KARSINTASARJAT VALTAKUNNALLISIIN SARJOIHIN JUNIOREIDEN KARSINTASARJAT VALTAKUNNALLISIIN SARJOIHIN B-nuorten alueellinen Mestiksen karsintasarja (36 joukkuetta, 6 lohkoa) Etelän kiintiö on kahdeksan (8) joukkuetta mikäli joukkueita ilmoittautuu

Lisätiedot

Pelin kautta oppiminen

Pelin kautta oppiminen Pelin kautta oppiminen Suunnittele PELI Suunnittele E11-ikäluokalle sopiva peli Valitse pelille AIHE, joka on ikäluokalle tärkeä Mieti ainakin seuraavat asiat Montako maalia ja miten sijoitettu Miten maali

Lisätiedot

ACK 8v8 Pelikirja

ACK 8v8 Pelikirja 1 ACK 8v8 Pelikirja 10.10.2016 8v8 yleistä Pelipaikkojen ja niiden tehtävien tiedostaminen Pelipaikkojen täyttäminen Ylivoiman luominen Tyhjän tilan käyttö Kenttätasapaino Pääajatuksena minä, sinä ja pallo

Lisätiedot

PELI NIMELTÄ JÄÄKIEKKO

PELI NIMELTÄ JÄÄKIEKKO PELI NIMELTÄ JÄÄKIEKKO MITÄ PELI ON? Peli on leikki Pelissä on vastustaja Pelissä on tavoitteita Peli voi olla sekä henkinen että fyysinen Peli on tunnistamista Mitä taitoja peli vaatii? Hahmottamista

Lisätiedot

KESKIKENTÄN (6 ja 8) PELAAMINEN MAAJOUKKUEEN PELITAVAN MUKAISESTI

KESKIKENTÄN (6 ja 8) PELAAMINEN MAAJOUKKUEEN PELITAVAN MUKAISESTI KESKIKENTÄN (6 ja 8) PELAAMINEN MAAJOUKKUEEN PELITAVAN MUKAISESTI U15-U17 poikien maajoukkueet JVK-Lopputyö Jarkko Wiss PELAAJAT TAUSTAA PELITAPA - Ajatus lopputyöstä syntyi keskusteluista U15-U17 maajoukkueen

Lisätiedot

C2-D2 Final Four-turnaukset

C2-D2 Final Four-turnaukset C2-D2 Final Four-turnaukset 1.4 3.4.2016 C2 AA Lohko 1 C2 AA Lohko 1 Final Four-turnaus pelataan Malmin Jäähallissa Helsingissä 1.4 3.4.2016. Turnaukseen C2 AA Lohko 1 neljä parasta joukkuetta Välierät

Lisätiedot

1) Pelin ollessa käynnissä kummastakin joukkueesta saa olla samanaikaisesti kentällä enintään

1) Pelin ollessa käynnissä kummastakin joukkueesta saa olla samanaikaisesti kentällä enintään SÄÄNNÖT PELIAIKA 1) Peliaika on 18 minuuttia. 2) Peliaika on juokseva. OSALLISTUJAT Pelaajat 1) Pelin ollessa käynnissä kummastakin joukkueesta saa olla samanaikaisesti kentällä enintään kuusi pelaajaa,

Lisätiedot

tuomari tuomitsee samalle pelaajalle toisen käytösrangaistuksen. Mitä merkitään pelaajalle #16 pöytäkirjaan ajassa 41:20?

tuomari tuomitsee samalle pelaajalle toisen käytösrangaistuksen. Mitä merkitään pelaajalle #16 pöytäkirjaan ajassa 41:20? Suomen Jääkiekkoliitto ry Toimitsijoiden kesäkysymykset 07 Nimi: Kerho: Alue: Kuinka monta kautta olet toiminut erotuomarikortillisena toimitsijana? Kuinka monta toimitsijatehtävää sinulla oli kaudella

Lisätiedot

EROTUOMARIN ALKEISKURSSI 2015

EROTUOMARIN ALKEISKURSSI 2015 EROTUOMARIN ALKEISKURSSI 2015 RINGETTE-EROTUOMARIN ALKEISKURSSI Alkeiskurssin tarkoitus on perehdyttää aloitteleva tuomari erotuomarin tehtäviin otteluissa. Alkeiskurssin painopisteet ovat tuomarin sijoittumisessa,

Lisätiedot

MAALINTEKO- KOULUTUSPÄIVÄT Suomen Urheiluopisto, Vierumäki

MAALINTEKO- KOULUTUSPÄIVÄT Suomen Urheiluopisto, Vierumäki MAALINTEKO- KOULUTUSPÄIVÄT 14.-15.12.2007 Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Työkaluja maalintekoon Mikko Saarinen Ilari Näckel JOHDANTO Jokainen maalintekohetki on erilainen ja ainutlaatuinen (tilanne, tila,

Lisätiedot

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta Tässä esityksessä on kaudella 2011-2012 Kiva HT D1 nimellä pelanneen seurayhteistyöjoukkueen palauteyhteenveto Joukkue pelasi kaudella 2011-2012 aluekarsinnan

Lisätiedot

Kaikki Pelissätehtäväkortit

Kaikki Pelissätehtäväkortit 1. Kolmen pallon peli Alue 45m x 25m. 6v6 pelimuoto. 3 palloa pelissä. Peliaika 2-4 minuuttia aina kerrallaan. Lyhyitä pelejä pelataan useita. Aluksi kaikki kolme palloa annetaan toisen joukkueen pelaajille.

Lisätiedot

TiTu / KIRJURI

TiTu / KIRJURI TiTu / KIRJURI 19.9.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 1 Kouluttajana tänään Hämeen alueen toimitsijakouluttaja Raimo Komu 0400 490 276 raimo.komu@kolumbus.fi Suomen Jääkiekkoliitto 2 Lue SJL:n tulospalveluohjeet,

Lisätiedot

8. Iso rangaistus ja siihen liittyvä rangaistus merkitään minuuttimääräisesti

8. Iso rangaistus ja siihen liittyvä rangaistus merkitään minuuttimääräisesti Suomen Jääkiekkoliitto ry Toimitsijoiden kesäkysymykset 2015 Nimi: Kerho: Pisteet: 4. Käytösrangaistus merkitään minuuttimääräisesti 5. Pelirangaistus merkitään minuuttimääräisesti 6. Ottelurangaistus

Lisätiedot

Peli-idea puolustuspeli. Hyökkäysalueella puolustaminen (muoto)

Peli-idea puolustuspeli. Hyökkäysalueella puolustaminen (muoto) Peli-idea puolustuspeli Hyökkäysalueella puolustaminen (muoto). - Jätä hieman vapaaksi vastustajan puolustuslinjan pelaajia, houkuttele syöttämään, prässää nopeasti ja samanaikaisesti! Peli-idea puolustuspeli.

Lisätiedot

2. Pelikatkon syynä on hyökkäävän pelaajan tekemä pieneen rangaistukseen johtava rike omalla hyökkäysalueellaan. Mistä suoritetaan seuraava aloitus?

2. Pelikatkon syynä on hyökkäävän pelaajan tekemä pieneen rangaistukseen johtava rike omalla hyökkäysalueellaan. Mistä suoritetaan seuraava aloitus? ,EROTUOMARIKOULUTUS Kesäkysymykset 2009 vastaaja: Ohjeita: Vastaa lyhyesti ja yksiselitteisesti. Merkitse vastauksesi lisäksi se/ne sääntökirjan (SK), erotuomarin ohjekirjan (CB), kilpailusääntöjen (KS)

Lisätiedot

SPL Tampere haavikatsastukset syys-lokakuu 2014 tytöt ja pojat 2002, 2003

SPL Tampere haavikatsastukset syys-lokakuu 2014 tytöt ja pojat 2002, 2003 SPL Tampere haavikatsastukset syys-lokakuu 2014 tytöt ja pojat 2002, 2003 SPL Tampere, haavitoiminta Painopistealueet Kaikilla Havainnointi (pää pyörii, löydä tila, ennakoi seuraava tilanne) Tilanteenvaihto

Lisätiedot

HYÖKKÄYSPELAAMINEN KOULUTUSPÄIVÄT 10.-11.2.2006 Suomen Urheiluopisto, Vierumäki

HYÖKKÄYSPELAAMINEN KOULUTUSPÄIVÄT 10.-11.2.2006 Suomen Urheiluopisto, Vierumäki KOULUTUSPÄIVÄT 10.-11.2.2006 Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Timo Tuomi I. Yksilö => henk.koht. taktiikka LITURGIA Hyökkäys lähtee puolustuksen kautta! Miten pelaaja tämän ymmärtää??? Yksilö harjoituksissa

Lisätiedot

Uudet säännöt ANNIKA LAAKSONEN

Uudet säännöt ANNIKA LAAKSONEN Uudet säännöt ANNIKA LAAKSONEN 3.9.2016 UUDET SÄÄNNÖT 1.7.2016 1. Passiivinen peli 2. 7 ken0äpelaajaa 3. Sininen kor7 4. Viimeisen 30 sekunnin sääntö 5. Loukkaantunut pelaaja PASSIIVINEN PELI Tuomarit

Lisätiedot

PELIAIKASEURANTAOHJELMAN KÄYTTÖOHJE

PELIAIKASEURANTAOHJELMAN KÄYTTÖOHJE PELIAIKASEURANTAOHJELMAN KÄYTTÖOHJE SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. ENNEN OTTELUN ALKUA Kirjautuminen 3. TILASTOINTI Näkymän muokkaus Kokoonpanot Pelaajien vaihtaminen Maali Rangaistukset Poista -toiminto

Lisätiedot

NoPS Jalkapallon valmennuslinja NoPS - nokialaista palloilua vuodesta 1968

NoPS Jalkapallon valmennuslinja NoPS - nokialaista palloilua vuodesta 1968 NoPS Jalkapallon valmennuslinja NoPS - jalkapallon strategia ja tavoitteet Menestyvä kasvattaja strategia Kaikissa toimissa panostetaan yksilön kehittämiseen Menestymään pyritään edustusjoukkueen tasolla

Lisätiedot

Suomi-USA yhteistyö Suomen Jääkiekkoliitto / USA yhteistyö 1

Suomi-USA yhteistyö Suomen Jääkiekkoliitto / USA yhteistyö 1 Suomi-USA yhteistyö 2015 20.1.2016 Suomen Jääkiekkoliitto / USA yhteistyö 1 YHTEISTYÖN LÄHTÖKOHDAT Kahden jääkiekkoliiton yhteistyö, jotta molempien jääkiekkoa pystytään kehittämään Yhteistyön ensimmäinen

Lisätiedot

SPL Tampere Haaviharjoitukset Marraskuu 2015 Pojat D13, 2003

SPL Tampere Haaviharjoitukset Marraskuu 2015 Pojat D13, 2003 SPL Tampere Haaviharjoitukset Marraskuu 2015 Pojat D13, 2003 SPL Tampere, haavitoiminta Painopistealueet Kaikilla Havainnointi (pää pyörii, löydä tila, ennakoi seuraava tilanne) Tilanteenvaihto (pallo

Lisätiedot

TPS Jalkapallon valmennuslinja FC TPS Turku Oy ja TPS Juniorijalkapallo ry

TPS Jalkapallon valmennuslinja FC TPS Turku Oy ja TPS Juniorijalkapallo ry TPS Jalkapallon valmennuslinja FC TPS Turku Oy ja TPS Juniorijalkapallo ry Mika Laurikainen Tommi Pikkarainen Päivitetty 11/2015 TPS jalkapallon tavoitteet ja strategia Menestyvä kasvattaja strategia Kaikissa

Lisätiedot

JÄÄHARJOITTELUN LUOKITTELU JA SUUNNITTELU LTV Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

JÄÄHARJOITTELUN LUOKITTELU JA SUUNNITTELU LTV Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 JÄÄHARJOITTELUN LUOKITTELU JA SUUNNITTELU LTV 2 12.12.2009 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 PELITILANNEROOLI PELI PELITILANNEROOLI MAALINTEKO MAALINESTOPELI HYÖKKÄYSPELAAMINEN PUOLUSTUSPELAAMINEN

Lisätiedot

8. P97 seututaitokoulu (1h,45min)

8. P97 seututaitokoulu (1h,45min) 8. P97 seututaitokoulu 26.1 2008 (1h,45min) -Liivien jako/teemat /lohkojen teko, n.15 min -Nopeus ketteryys harjoituksen alussa, n.15 min -Rastiharjoittelu lohkoissa 1-5 max.15min/lohko (yht75min) 4+4pel.ryhmät/ohjaaja

Lisätiedot

SJL TOIMITSIJAKYSYMYKSET(50) 2008

SJL TOIMITSIJAKYSYMYKSET(50) 2008 SJL TOIMITSIJAKYSYMYKSET(50) 2008 Vastaaja: Ohjeita: Vastaa lyhyesti ja yksiselitteisesti. Merkitse vastauksesi lisäksi se/ne sääntökirjan (SK), erotuomarin ohjekirjan (CB) tai kilpailusääntöjen (KS) kohta/kohdat

Lisätiedot

3 / 35 [HAPP 3vs2->3vs3->2vs3->3vs2 karvaaminen, kiekon riistäminen ja hyökkäysvalmius] ref# 3127

3 / 35 [HAPP 3vs2->3vs3->2vs3->3vs2 karvaaminen, kiekon riistäminen ja hyökkäysvalmius] ref# 3127 1 / 12 12:41 Page 1 1 / 35 [KAPP 1vs1 kiekollisen ja kiekottoman tilan voittamisen estäminen] ref# 1208 Tilan voittamisen estäminen Sijoittuminen - paineen antaminen luistelemalla Syötön peittäminen -

Lisätiedot

PELIAIKASEURANTAOHJELMAN KÄYTTÖOHJE

PELIAIKASEURANTAOHJELMAN KÄYTTÖOHJE PELIAIKASEURANTAOHJELMAN KÄYTTÖOHJE SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 2. ENNEN OTTELUN ALKUA Kirjautuminen 3 3. TILASTOINTI Aloitusnäkymä ja kokoonpanot 4 Pelaajien vaihtaminen 6 Maali 7 Rangaistukset 8 Poista

Lisätiedot

P97 seututaitokoulu (1h,45min) Taitokuja + 4v4 teemapelit

P97 seututaitokoulu (1h,45min) Taitokuja + 4v4 teemapelit P97 seututaitokoulu 29.12 2007 (1h,45min) Taitokuja + 4v4 teemapelit -Liivien jako/teemat /lohkojen teko, n.10 min -Taitokujat 2 kpl, n.20 min -Pienpelit lohkoissa 1-5 15min/lohko (yht75min) 4+4pel.ryhmät/ohjaaja

Lisätiedot

Kajaanin Junnu Hokki 68 ry TOIMITSIJATEHTÄVÄT

Kajaanin Junnu Hokki 68 ry TOIMITSIJATEHTÄVÄT Kajaanin Junnu Hokki 68 ry TOIMITSIJATEHTÄVÄT Toimitsijavuorot ilmoitettava toimitsijoille hyvissä ajoin ennen kotiotteluita. Toimitsijatehtävät (ainakin seuraavat): Kuuluttaja Kirjuri Näyttötaulun/kellon

Lisätiedot

TORJUNNAN VALINTA. Mitä torjuntaa kannattaa käyttää?

TORJUNNAN VALINTA. Mitä torjuntaa kannattaa käyttää? TORJUNNAN VALINTA Maalivahdin pääsääntöisesti käyttämät torjunnat antavat mahdollisuuden luokitella maalivahti joko pystytorjujaksi (stand up), V-tyylin maalivahdiksi (butterfly) tai energiamaalivahdiksi.

Lisätiedot

Maskun Palloseuran valmennuslinja

Maskun Palloseuran valmennuslinja Maskun Palloseuran valmennuslinja Maskun Palloseuran valmennuslinjaus on tarkoitettu kaikkien juniorijoukkueiden valmentajien avuksi ja tueksi. Seuran valmennusta yhtenäistetään. Tällä taataan jokaiselle

Lisätiedot

Palloilun pelianalyysit

Palloilun pelianalyysit Palloilun pelianalyysit Mikko Häyrinen ja Henri Lehto Joukkueurheilun asiantuntijat KIHU Huippu-urheilupäivät, Vierumäki 7.10.2014 Sisältö 1. Yleistä 2. Maalipallo 3. Jalkapallo 4. Lentopallo 5. Lajianalyysit

Lisätiedot

TURNAUSSÄÄNNÖT 2014. Ottelut pelataan kahden minuutin vaihdoilla. Vaihdot kuulutetaan.

TURNAUSSÄÄNNÖT 2014. Ottelut pelataan kahden minuutin vaihdoilla. Vaihdot kuulutetaan. OTTELUIDEN PELAAMINEN Ottelut pelataan 4 vs 4 peleinä. Ottelut pelataan puolikkaassa kaukalossa kaukalon suuntaisesti. Maalien koko on 122 cm x 183 cm. Ottelut pelataan mustilla kiekoilla. Ottelut pelataan

Lisätiedot

Koululentistä ikäluokittain

Koululentistä ikäluokittain Koululentistä ikäluokittain AT OK U L 56 MALLIOPPITUNNIT Välineet: vat lyhyempiä PALLOT EMPUT noin 15 min Heitot tehdään omalla pallolla tai vuorotellen parin kanssa: pomppua) Tehdään noin 1015 kertaa

Lisätiedot

RANTALENTIS- SA A NNÖ T

RANTALENTIS- SA A NNÖ T RANTALENTIS- SA A NNÖ T RANTALENTOPALLOTURNAUS LAUANTAINA 27.6.2015 PAUKARLAHDEN KYLÄYHDISTYS 27.6.2015 Sisällys 1. TURNAUKSEN TARKOITUS... 2 2. OTTELUJÄRJESTELMÄ... 2 3. JOUKKUEEN KOKOONPANO JA VAIHTOPELAAJIEN

Lisätiedot

SAMI HYYPIÄ ACADEMY FOOTBALL CAMP 6.-8.6.2015, EERIKKILÄ LEIRIN HARJOITTEET YHTEENVETO: KIMMO KANTOLA

SAMI HYYPIÄ ACADEMY FOOTBALL CAMP 6.-8.6.2015, EERIKKILÄ LEIRIN HARJOITTEET YHTEENVETO: KIMMO KANTOLA SAMI HYYPIÄ ACADEMY FOOTBALL CAMP 6.-8.6.2015, EERIKKILÄ LEIRIN HARJOITTEET YHTEENVETO: KIMMO KANTOLA 1.HARJOITUS LA 6.6 13.30-13.45 (75 ) SISÄLTÖ JA TAVOITTEET: PALLOTTOMAN PELAAJAN SIJOITTUMINEN, LIIKKUMINEN

Lisätiedot

Jakson tarkoituksena on opetella pallon käsittelyä ja harhautusta

Jakson tarkoituksena on opetella pallon käsittelyä ja harhautusta JAKSO 3 Jakson tarkoituksena on opetella pallon käsittelyä ja harhautusta Treenit on jaettu kolmeen n. 15min moduuliin Alkuverryttely, Treeniosio, Peliosio. Jokaiseen moduuliin on 45 eri vaihtoehtoa, joita

Lisätiedot

Lilliputtiturnaus 2015 Turnaussäännöt

Lilliputtiturnaus 2015 Turnaussäännöt Lilliputtiturnaus 2015 OTTELUIDEN PELAAMINEN PELIALUE Ottelut pelataan puolikkaassa kaukalossa kaukalon suuntaisesti. Kotijoukkueeksi merkityn joukkueen maali on kaukalon varsinaisessa päädyssä ja vierasjoukkueen

Lisätiedot

TOIMITSIJOIDEN KESÄKYSYMYKSET 2010 Vastaaja:

TOIMITSIJOIDEN KESÄKYSYMYKSET 2010 Vastaaja: TOIMITSIJOIDEN KESÄKYSYMYKSET 2010 Vastaaja: Vastaa lyhyesti ja yksiselitteisesti. Väitteen tai toteamuksen muotoisiin tehtäviin vastataan ilmoittamalla onko väite oikein vai väärin. Kirjaa vastaukseesi

Lisätiedot

SalPa jalkapallon tavoitteet ja toimintamalli

SalPa jalkapallon tavoitteet ja toimintamalli SalPa jalkapallon tavoitteet ja toimintamalli Kiireetön kasvattaja toimintamalli -> Kaikissa toimissa panostetaan yksilön kehittämiseen turvallisessa ja kiireettömässä toimintaympäristössä -> Menestymään

Lisätiedot

HARJOITUSKIRJA Nro Kausi

HARJOITUSKIRJA Nro Kausi HARJOITUSKIRJA Nro Kausi Harjoituskirja on suunniteltu yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton ja Kansainvälisen Jääkiekon Kehityskeskuksen kanssa. Copyright Kansainvälinen Jääkiekon Kehityskeskus (International

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI. 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1

SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI. 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1 SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1 MISSÄ NYT MENNÄÄN KOTIMAASSA / ULKOMAILLA MAAJOUKKUEISSA 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 2 MISSÄ NYT

Lisätiedot

P97 seututaitokoulu (1h,45min)

P97 seututaitokoulu (1h,45min) P97 seututaitokoulu 5.1 2008 (1h,45min) -Liivien jako/teemat /lohkojen teko, n.10 min -Nopeus ketteryys harjoituksen alussa, n.20 min -Rastiharjoittelu lohkoissa 1-5 15min/lohko (yht75min) 4+4pel.ryhmät/ohjaaja

Lisätiedot

2.2. Muoviset maalikupit on poistettava pelilaudoista ennen käyttöönottoa.

2.2. Muoviset maalikupit on poistettava pelilaudoista ennen käyttöönottoa. 1. Pelaajien tulee noudattaa seuraavia järjestyssääntöjä. Kaikkien pelaajien tulee pitää yllä reilua peliä ja hyvää urheiluhenkeä. Pöytäjääkiekko on aina ollut ja tulee aina olemaan herrasmieslaji. 2.

Lisätiedot

KAUSISUUNNITELMA 2012-2013

KAUSISUUNNITELMA 2012-2013 FCFJ T03-05 KAUSISUUNNITELMA 2012-2013 Yleiset Vastuuvalmentaja: Kriba Karlsson Joukkuejohtaja: Tiina Rahkonen Valmentajia: Tom Nyman Krisse Tanila-Pellikka (Janne, Petteri, Jouko, Pale) Rahastonhoitaja:

Lisätiedot

RANTALENTISSÄÄNNÖT 2016 Rantalentisturnaus 9.7.2016. 15.6.2016 Paukarlahden kyläyhdistys RY

RANTALENTISSÄÄNNÖT 2016 Rantalentisturnaus 9.7.2016. 15.6.2016 Paukarlahden kyläyhdistys RY RANTALENTISSÄÄNNÖT 2016 Rantalentisturnaus 9.7.2016 15.6.2016 Paukarlahden kyläyhdistys RY Sisällys 1. TURNAUKSEN TARKOITUS... 2 2. OTTELUJÄRJESTELMÄ... 2 3. JOUKKUEEN KOKOONPANO JA VAIHTOPELAAJIEN KÄYTTÖ...

Lisätiedot

TYTTÖJEN ALUESARJAT KAUDELLA

TYTTÖJEN ALUESARJAT KAUDELLA TYTTÖJEN ALUESARJAT KAUDELLA 2012-2013 Sarjojen pelaamisaikataulu toteutetaan siten, että C-tytöt pelaavat pääsääntöisesti parittomilla viikoilla huomioiden D-tyttöjen turnaukset, jotka pelataan parillisilla

Lisätiedot

Rikkeen edellytykset

Rikkeen edellytykset Sääntö 12 Kielletty peli ja epäurheilijamainen käytös Erotuomarin peruskurssi Rikkeen edellytykset 2 Seuraavien perusedellytysten tulee täyttyä, jotta rikkomusta voidaan pitää rikkeenä: pelaajan on tehtävä

Lisätiedot

HARJOITUSKIRJA Nro Kausi

HARJOITUSKIRJA Nro Kausi HARJOITUSKIRJA Nro Kausi Harjoituskirja on suunniteltu yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton ja Kansainvälisen Jääkiekon Kehityskeskuksen kanssa. Copyright Kansainvälinen Jääkiekon Kehityskeskus (International

Lisätiedot

Alkuverryttelyt, leikit ja pelit. 1.Kiinan keisari. 2.Käpyjahti

Alkuverryttelyt, leikit ja pelit. 1.Kiinan keisari. 2.Käpyjahti Harjoituksia 2009-2010 Alkuverryttelyt, leikit ja pelit 1.Kiinan keisari Haetaan neliöstä palloja (jalalla) ja kartioita (kädellä) jaetaan pelaajat 3-4 hengen joukkueisiin valitaan 2 pelaajaa lohikäärmeiksi

Lisätiedot

SUOMI KIEKON PAINOPISTEET 2014-2015

SUOMI KIEKON PAINOPISTEET 2014-2015 SUOMI KIEKON PAINOPISTEET 2014-2015 Lahjakkuudesta Huipuksi Parempia Pelaajia! Parempaa Peliä 30.9.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 2 Polkua pitkin huipulle Kolmen osa-alueen tiivis yhteistyö Pelaajapolku!

Lisätiedot

Veikkausliigan teknis taktinen analyysiraportti 2014

Veikkausliigan teknis taktinen analyysiraportti 2014 Veikkausliigan teknis taktinen analyysiraportti 04 Henri Lehto Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus KIHU Copyright 04 KIHU Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman

Lisätiedot

Futsalsääntöjen muutokset kaudelle 2014 2015

Futsalsääntöjen muutokset kaudelle 2014 2015 Futsalsääntöjen muutokset kaudelle 2014 2015 Muutos 1, Sääntö 3, s. 16 Pelaajavaihto Pelaajavaihto voidaan tehdä milloin tahansa riippumatta siitä, onko pallo pelissä vai ei. Vaihtoa tehtäessä tulee noudattaa

Lisätiedot

1 / 40 [PP 1vs1 maaliteon ja tilan voittamisen estäminen] ref# 3125

1 / 40 [PP 1vs1 maaliteon ja tilan voittamisen estäminen] ref# 3125 1 / 14 12:40 Page 1 1 / 40 [PP 1vs1 maaliteon ja tilan voittamisen estäminen] ref# 3125 Maalinteon estäminen sijoittumalla vastustajan ja maalin väliin - reaktioetäisyys - mailapeitto Mailahäirintä - kätisyys

Lisätiedot

GrIFK D 01 2013 2014 Pelikirja

GrIFK D 01 2013 2014 Pelikirja GrIFK D 01 2013 2014 Pelikirja IFK tähden Neljä sakaraa kuvaa: SINNIKKYYTTÄ TAITAVUUTTA VOIMAKKUUTTA TOVERUUTTA 1 Mikä on pelikirja Tarkoitus on auttaa joukkueen pelaajia kehittymään ja toimimaan yksilönä,

Lisätiedot

Rikkomuksen olosuhteet. Syventävä koulutus 2014

Rikkomuksen olosuhteet. Syventävä koulutus 2014 Rikkomuksen olosuhteet 2 Taustaa RIKKOMUS 1. Rikkomuksen vakavuuden määrittely Holtiton Piittaamaton Vakavuus Kohtuuton voima Olosuhteet 2. Rikkomuksen olosuhteet Estettiinkö lupaava hyökkäys Estettiinkö

Lisätiedot

TIPS T07 Pelikirja. Jokainen meistä on taitava pelaaja, jokaisesta meistä tulee taitavampi kun pelaan joukkueen kautta.

TIPS T07 Pelikirja. Jokainen meistä on taitava pelaaja, jokaisesta meistä tulee taitavampi kun pelaan joukkueen kautta. TIPS T0 Pelikirja Jokainen meistä on taitava pelaaja, jokaisesta meistä tulee taitavampi kun pelaan joukkueen kautta -Xabi Alonso - HYVÄ TIETÄÄ Pelaajat ennen harjoituksia: - Muista ravinto (lämmin ruoka

Lisätiedot

SÄÄNNÖT TAKTINEN JALKAPALLOPELI 1.0 SISÄLLYS LUETTELO

SÄÄNNÖT TAKTINEN JALKAPALLOPELI 1.0 SISÄLLYS LUETTELO TAKTINEN JALKAPALLOPELI SÄÄNNÖT 1.0 SISÄLLYS LUETTELO 1. PELIN OSAT...2 NOPAT... 2 PELILAUTA... 2 JOUKKOEET & TUOMARIT... 2 KORTIT... 2 2. SANASTO...3 2.1 PELAAJA JA JOUKKUE... 3 2.2 HALLITSEVA JA PASSIIVINEN

Lisätiedot

LIITE 2. Suomen Palloliitto SUOMEN PALLOLIITTO MAAJOUKKUEEN PELITAPA. U21 maajoukkue Poikien U15-U19 maajoukkueet

LIITE 2. Suomen Palloliitto SUOMEN PALLOLIITTO MAAJOUKKUEEN PELITAPA. U21 maajoukkue Poikien U15-U19 maajoukkueet LIITE 2 SUOMEN PALLOLIITTO Suomen Palloliitto MAAJOUKKUEEN PELITAPA U21 maajoukkue Poikien U15-U19 maajoukkueet PELITAVAN AVAINASIAT 1. TILANTEENVAIHDOT 2. KOLLEKTIIVINEN PUOLUSTUSPELI 3. PALLONHALLINTA

Lisätiedot

TOIMITSIJOIDEN KESÄKYSYMYKSET 2011

TOIMITSIJOIDEN KESÄKYSYMYKSET 2011 TOIMITSIJOIDEN KESÄKYSYMYKSET 2011 Vastaaja: Kerho: Vastaa lyhyesti ja yksiselitteisesti. Väitteen tai toteamuksen muotoisiin tehtäviin vastataan ilmoittamalla onko väite oikein vai väärin. Kirjaa vastaukseesi

Lisätiedot

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005 JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI Pekka Liikanen 8.4.2005 Jääpalloilu on peli, joka koostuu rajattomasta määrästä jatkuvasti vaihtuvia tilanteita. Pelitilanteet vaihtuvat joukkueen pelaajien, vastustajien ja pallon

Lisätiedot

Leevi Jokilahti (s. 2000) on pelannut kauden aikana kahdessa eri ikäluokassa seuraavasti:

Leevi Jokilahti (s. 2000) on pelannut kauden aikana kahdessa eri ikäluokassa seuraavasti: PÄÄTÖS 18.02.2016 Juniori-SaPKo ry (SaPKo) Suomen Jääkiekkoliiton kilpailuvaliokunta on käsitellyt C2-nuorten AA jatkosarjan ottelusta SaPKo NurmSe (14.02.2016) ilmi tulleen Leevi Jokilahden edustuskelvottomuuden

Lisätiedot

P97 seututaitokoulu 8/ (1h,45min)

P97 seututaitokoulu 8/ (1h,45min) P97 seututaitokoulu 8/12 2007 (1h,45min) -Pallon pomputtelu 10 min (lohkojen teko) -Taitoteemamallit 10min -Nopeus/ketteryys 10min -Rastiharjoittelu lohkoissa 1-5 10min /lohko(yht50min) 4+4pel.ryhmät/ohjaaja

Lisätiedot

SÄÄNNÖT RANTAVESIPALLO

SÄÄNNÖT RANTAVESIPALLO SÄÄNNÖT RANTAVESIPALLO 1.6.2017 Sisällys Noudatettavat säännöt... 3 1 Joukkueet... 3 2 Tuomarit... 3 3 Pelaajavaihdot... 3 4 Puolten arvonta... 4 5 Peliaika... 4 6 Hyökkäysaika... 4 7 Aikalisä... 4 8 Maalivahdin

Lisätiedot

Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja. määrittäminen. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. www.kihu.fi.

Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja. määrittäminen. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. www.kihu.fi. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja kuormittavuuden määrittäminen pelianalyysien avulla Henri Lehto Projektiassistentti, KIHU Mika

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN JÄÄKIEKON KEHITYSKESKUS. HYÖKKÄYSPELAAMINEN KOULUTUSPÄIVÄT 10.-11.2.2006 Suomen Urheiluopisto, Vierumäki

KANSAINVÄLINEN JÄÄKIEKON KEHITYSKESKUS. HYÖKKÄYSPELAAMINEN KOULUTUSPÄIVÄT 10.-11.2.2006 Suomen Urheiluopisto, Vierumäki KANSAINVÄLINEN JÄÄKIEKON KEHITYSKESKUS HYÖKKÄYSPELAAMINEN KOULUTUSPÄIVÄT 10.-11.2.2006 Suomen Urheiluopisto, Vierumäki HYÖKKÄYSPELIN TULEVAISUUDEN HAASTEET Mika Saarinen HYÖKKÄYSPELIN TULEVAISUUDEN HAASTEET

Lisätiedot

PELINOMAISET MAALINTEKOHARJOITTEET

PELINOMAISET MAALINTEKOHARJOITTEET PELINOMAISET MAALINTEKOHARJOITTEET 1. Maalinteko 1v1 vastakkaisiin maaleihin Tilanne käynnistyy valmentajan merkistä molemmilta maaleilta yhtäaikaa. Puolustava pelaaja syöttää lyhyen kuljetuksen jälkeen

Lisätiedot

Technical and tactical. basketball in three different levels. tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Henri Lehto.

Technical and tactical. basketball in three different levels. tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Henri Lehto. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Technical and tactical game analysis of elite basketball in three different levels Henri Lehto Projektiassistentti, KIHU Mikko Häyrinen, Ari Tammivaara,

Lisätiedot

YLIVOIMAHYÖKKÄYKSEN PÄÄTTÄMINEN JÄÄKIEKOSSA

YLIVOIMAHYÖKKÄYKSEN PÄÄTTÄMINEN JÄÄKIEKOSSA OPINNÄYTETYÖ Teemu Lahti 2007 Lauri Merikivi YLIVOIMAHYÖKKÄYKSEN PÄÄTTÄMINEN JÄÄKIEKOSSA LIIKUNTA JA VAPAA-AIKA Kirjan selkämykseen painetaan oheisen mallin mukaisesti: YLIVOIMAHYÖKKÄYKSEN PÄÄTTÄMINEN

Lisätiedot