Ristijärvi. Putkosjärven asemakaava

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ristijärvi. Putkosjärven asemakaava"

Transkriptio

1 Ristijärvi Putkosjärven asemakaava LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

2 1. YLEISTÄ Selvitettävä alue ja työn kuvaus Selvitys toimii Putkosjärven asemakaavan laatimisen ja kaavan vaikutusten arvioinnin pohjaaineistona. Putkosjärveen rajoittuva selvitysalue sijaitsee Pyhännän kyläkeskuksessa noin 8 km Ristijärven kirkonkylältä etelään. Noin 24 hehtaarin suuruisella kohdealueella ja sen lähiympäristössä on vakituista asutusta muutamalla maatilalla sekä joitakin loma-asuntoja. Asemakaavalla on tarkoitus järjestää Putkosjärven tuntumaan lähinnä pysyvän asumisen rakennuspaikkoja sekä riittävä määrä yleisiä ulkoilu- ja virkistysalueita. Selvitettävä alue on pääosin Ristijärven kunnan omistuksessa. Selvitysalue rajautuu pohjoisessa Sotkamontiehen 888, idässä Pikkaraisen maatilaan, etelässä Putkosjärveen ja lännessä Putkosjärventiehen. Luonto- ja maisemaselvityksen ovat laatineet työryhmänä biologi Mikko Siitonen, hortonomi, (ympäristö)taiteiden maisteri Hannu Keränen ja arkkitehti Liisa Korhonen. Biologi Mikko Siitonen on tehnyt liito-oravaselviykseen liittyvät maastotyöt Selvitysalueen yleiskuvaus Selvitysalueeseen kuuluu Putkosjärven pohjoista rantaviivaa 1400 metriä ja alueen keskellä virtaa noin 150 metrin matkalla Putkosjoki. Putkosjärvi on vähäravinteinen ja kivipohjainen. Putkosjärven läsnäolo on kapeahkolla selvitysalueella hallitseva. Päätieltä katsottaessa Pyhännän koulu ja Ketolan tila peltoineen luovat mielikuvan, että asemakaava-alue on toimiva osa elävää kyläyhteisöä. Maastoltaan melko tasaisen selvitysalueen korkeuserot ovat suurimmillaan vanhan koulukiinteistön viereisellä rantavyöhykkeellä. Maaperä on yleisimmin moreenimaata. Turvemaata esiintyy paikoin Putkosjoen länsipuolen soisella alueella. Multamaata on Ketolan tilaan kuuluvilla pelloilla sekä koulurakennuksen lähiympäristössä. Selvitysalueen vallitseva luontotyyppi on tuore kangas. Ketolan tilan pellot ovat osittain viljelykäytössä; hoitamattomaksi jääneet niittyalueet vaihtelevat kuivahkosta tuoreeseen. Putkosjoen kapea rantavyöhyke on muuta aluetta selkeästi reheväkasvuisempi ja lajirikkaampi. Putkosjoen itäpuolella vallitsee kuivahko tai tuore ja länsipuolella tuore tai kostea kangas. Yksityiskohtaisemmassa tarkastelussa joen länsipuolelta löytyy luontotyyppejä kuivahkosta kankaasta kosteaan suomaahan. Joen itäpuolen metsät ovat pääasiassa kuivahkoa kangasta. Jokivarren kasvillisuus on rehevää. Asemakaava-alueen metsät ovat täysi-ikäisiä talousmetsiä valtapuuna kuusi. Putkosjoen itäpuolella sijaitsevissa kunnan omistamissa metsissä on vastikään tehty harvennushakkuu muualla paitsi jokeen rajoittuvassa läntisimmässä osassa. Vastaavat hakkuut ovat kohdistuneet myös suurimmalle osalle Putkosjoen länsipuolista järveen rajoittuvaa kuusimetsää ja Putkosjärventiehen rajoittuvaa mäntyvaltaista metsää. 2

3 Putkosjoen itäpuolella, aivan joen tuntumassa sijaitsevalla kuusimetsiköllä on kerroksellisuutta ja se on luonnontilaisen kaltainen, joskaan siellä ei ole kaatunutta maatuvaa puuainesta. Myös joen länsipuolen pohjoisalue on osin luonnontilaisen kaltainen eri-ikäisine naavaisine puineen; se on kuitenkin ojitusten rikkoma. Kyseisten alueiden arvoa heikentää edellä esille tuotujen seikkojen lisäksi niiden pienialaisuus. 3. Putkosjärven ja Putkosjoen rantakasvillisuus Putkosjärvi on melko karu ja kivikkoinen. Jokisuisto on selvitysalueen muuta järvialuetta rehevämpi. Selvitysalueen järviosuudella matalassa vedessä kasvaa runsaiten rantakortetta ja järvikaislaa. Rannalla ei ole pääosin muusta metsästä poikkeavaa kasvillisuutta muualla kuin aivan kapealla vyöhykkeellä veden tuntumassa: korkeiden valtapuiden, kuusien ja mäntyjen edessä kasvavat lähinnä kiiltopajut ja osin lähes pensasmaiset harmaalepät. Selvitysalueen itäosan rantaviivaan rajoittuvalla kapealla vyöhykkeellä on pienialaisesti soistunutta kangasta. Putkosjoen länsipuolella, jokisuiston tuntumassa esiintyy osin pensaikkorantaa, jossa kasvaa lähinnä kiiltopajua. Näkymä Putkosjoen länsipuolen ranta-alueelta lounaaseen 3

4 Näkymä Putkosjoen länsipuolen ranta-alueelta kaakkoon Kohtuullisen voimakkaasti Putkosjärvestä Iso-Pyhäntäjärvelle virtaavaa Putkosjokea on selvitysalueella noin 150 metriä. Joen rannalla on molemmilla puolilla kapealla vyöhykkeellä lehtomaisen rehevä kasvillisuus, joskin lajisto on melko tavanomaista. Siellä kasvaa runsaasti muun muassa mesiangervoa, mustaherukkaa ja kurjenpolvea. Rantapuusto ja -pensaikko on pääasiassa harmaaleppää ja kiiltopajua. Monia tuomia esiintyy myös. Aivan veden tuntumassa kasvaa melko runsaasti terttualpea, kurjenjalkaa ja rentukkaa. Putkosjoki etelästä maantielle päin 4

5 Putkosjoki maantieltä etelään päin Putkosjoen länsipuolen lehtomaista kasvillisuutta 5

6 4. Sähkölinjavyöhyke Koko selvitysalueen läpi kulkee sähkölinja itä-länsisuunnassa. Avoimella linjavyöhykkeellä kasvillisuus on pääosin samantapaista kuin ympäröivillä metsäalueilla, joskin avoimuudesta johtuen osin heinittynyttä ja paikoin esiintyy runsaasti horsmaa ja kuviolla 8 myös mesiangervoa. Sähkölinjavyöhykkeen rehevää kasvillisuutta kuviolla 8 Sähkölinja-aukko kuvion 6 länsilaidassa 6

7 5. KUVIOKOHTAISET KUVAUKSET Kuvioiden ja niiden osa-alueiden numerointi viittaa luontoselvityksen liitekarttaan. Kesäkuun maastotöiden yhteydessä kulttuuriympäristön linnusto vaikutti vaatimattomalta: alueella havaittiin mm. kirjosieppo, talitiainen, pensastasku, laulurastas ja taivaanvuohi Ketolan maatilan talouskeskus (kuvio 1) Ketolan maatilan talouskeskuksessa on nykyään asumaton päärakennus, uudehko kivinavetta ja puurakenteisia varastorakennuksia. Pihapiirissä kasvaa edelleen monia sinne istutettuja koristekasveja kuten: siperianunikko, herttavuorenkilpi, puistosyreeni, lumipalloheisi, tuoksuvatukka ja purppuratuomi Ketolan talouskeskuksen viereiset peltoalueet (kuviot 2a, 2b ja 2c) Aivan talouskeskuksen vieressä sijaitsevilla peltolohkoilla viljellään tällä hetkellä heinää, mutta muut Ketolan pellot ovat hoitamattomia niittyjä. Peltolohkot vaihtelevat kuivista tuoreisiin. Ojat ovat avo-ojia. Kasvilajivalikoima on tyypillistä niittylajistoa. Kuivimmilla paikoilla esiintyy melko runsaasti mm. siankärsämöä, pietaryrttiä, kultapiiskua ja tuoreimmilla horsmaa, metsäkurjenpolvea, koiranputkea, karhunputkea sekä huopaohdaketta. Kuvion 2b pohjoisosassa on peltojen raivaamisen jäljiltä iso kiviraunio, jonka viereisessä rinteessä kasvaa kaunis katajaketo. Kuvioiden 2b ja 2c pohjoisreunalla kulkee sähkölinja. Ketolan tilan talouskeskus 7

8 Kiviraunio kuviolla 2b Näkymä kuvion 2b pohjoisreunalta Putkosjärvelle 8

9 Näkymä kuvion 2c itälaidalta luoteeseen Kuivaa katajaketoa kuviolla 2b 9

10 Tuoretta horsmikon valtaamaa aluetta kuvion 2b eteläosassa 5.3. Kuusivaltaista taloussekametsää (kuvio 3) Peltoon ja muuhun metsämaahan rajautuvaa varttunutta, harvahkoa kuusivaltaista sekametsää, jossa kasvaa myös koivua, mäntyä sekä nuoria raitoja ja haapoja. Tuoreella kankaalla kenttäkerroksessa kasvaa mustikoiden ja puolukoiden lisäksi paikoin metsäimarretta. 10

11 5.4. Kuusi- ja mäntysekametsää (kuvio 4) Alue on tuoretta mustikkavaltaista kangasta, jolla on rantavyöhykkeellä kapea soistuneen kankaan saareke, missä kasvaa runsaasti suopursua. Kuusi- ja mäntysekametsässä esiintyy myös koivua. Tuoreimmilla osilla kasvaa joitakin maariankämmeköitä. Kuvion itäreunassa kulkee tie yksityiselle loma-asunnolle. Kuvion 4 yleisilmettä Näkymä kuvion 4 kosteammalta vyöhykeeltä rannan tuntumasta 11

12 5.5. Mäntyvaltaista harvennushakattua metsää (kuvio 5) Alue rajoittuu pohjoisessa selkeärajaisesti peltoon, etelässä Putkosjärveen. Mäntyvaltaista tuoretta kangasta, jonka varttuneen metsän puusto on harvennushakattu. Nuorta koivuvaltaista vesakkoa esiintyy runsaasti. Aivan järven rannalla n. 10 m leveällä vyöhykkeellä on osittain soistunutta kangasta, jossa kasvaa runsaasti suopursua ja vaiveroa Harvennushakattua sekametsää (kuvio 5) Pääosin loivassa rinteessä kasvavaa varttunutta harvennushakattua mänty- ja kuusivaltaista sekametsää. Paikoin esiintyy matalaa katajakasvustoa melko runsaasti. Tämä alue on suureksi osaksi kuivahkoa kangasta, joka muuttuu Ketolan tilan eteläpuolella ja länsireunassa osin tuoreeksi kankaaksi. Ketolan tilan kohdalla sähkölinjan eteläpuolella on pienehkö, muuta aluetta ravinteikkaampi, rehevämpikasvuinen alue, jonka yläreunassa kasvaa runsaasti metsäalvejuurta ja alareunassa tiheä vadelmakasvusto. Rantavyöhyke ei juurikaan erotu muusta metsämaasta. Aivan rannan tuntumassa kasvaa melko runsaasti pienikasvuista harmaaleppää ja paikoin ranta-alpia sekä ruohokanukkaa. 12

13 Harvennushakattua metsää Ketolan tilan eteläpuolella Pienehkö rehevä vadelmaa kasvava alue Ketolan tilan eteläpuolella 13

14 Harvennushakkuun jälkiä koulun eteläpuolen rantavyöhykkeellä 5.7. Koulu lähiympäristöineen Yksityisomistukseen siirtyneen koulun pihapiiriin kuuluu päärakennuksen lisäksi varastorakennus ja sauna. Koulurakennuksen itäpuolen pelikenttä sekä länsi- ja eteläpuolen piha- alueet ovat käytön vähäisyyden vuoksi heinittyneet, horsmit-tuneet ja osin vesakoituneet. Vanhalla peltoalueella kasvaa nuorehkoa puustoa, lähinnä hieskoivua. Piha-alueella kasvaa monia suurehkoja mäntyjä. Koulun pihapiiri hallitsee maisemakuvaa antaen lähiympäristölleen kyläkeskuksen leiman. 14

15 Koulun pihapiiriä 15

16 5.8. Varttunutta kuusivaltaista metsää (kuvio 8) Kuvio on itäreunaltaan kuusivaltaista tuoretta kangasta, joka on joelle päin mentäessä kosteampaa saaden osin korpimaisia piirteitä. Puustona on lähinnä naavaisia, varttuneita, mutta myös nuorempia kuusia. Hieskoivua esiintyy varsinkin joenrannan läheisyydessä. Kenttäkerrosta hallitsevat mustikka ja sammalet. Puolukkaa ja paikoin metsäkortetta esiintyy runsaasti. Joen varrella on kapea lehtomainen vyöhyke. Kuvio rajautuu lounaassa yksityiseen lomarakennuspaikkaan, lännessä Putkosjokeen, pohjoisessa maantiehen ja idässä metsämaahan. Kuvion 8 kosteinta osaa 5.9. Koivuvaltainen metsä (kuvio 9) Kuvio rajautuu pohjoisessa maantiehen, idässä Putkosjokeen, etelässä Putkosjärveen ja lännessä metsämaahan. Alue on lehtomaista, pohjois-osaltaan tuoretta kangasta, jossa esiintyy runsaasti hieskoivua, jokivarressa myös harmaaleppää. Varttuneen metsäalueen sekapuustona on varsinkin kuvion pohjoisosassa mäntyä ja kuusta. Nuoria kuusentaimia esiintyy melko runsaasti. Kuviolla on kohtalaisesti koivumaapuuta ja pökkelöitä. Kasvillisuus on kohtuullisen rehevää. Kuvion avoimen kaakkoisosan kenttäkerroksessa on heinien ohella runsaasti metsäkortetta. Mustikkaa ja varttuneita kuusia esiintyy runsaimmin kuvion pohjois-osassa. Kesäkuun alussa tehtiin linnustohavaintoja lehtokertusta ja pensassirkkalinnusta. 16

17 Kuvion 9 heinittynyttä koivuvaltaista metsää Putkosjärven rannalla Harvennushakattua talousmetsää (kuvio 10a) Kuvio rajoittuu etelässä Putkosjärveen ja luoteessa Putkosjärventiehen. Alueen lounaisreunassa on yksi lomarakennuspaikka. Kuvio on tuoretta mustikkatyypin kangasta, jonka puusto on lähinnä täysi-ikäisiä kuusia. Pääosa alueesta on harvennushakattu ja se on pohjoisosiltaan osin soistunut. Kuviolla tehtiin havaintoja teerestä ja käpytikasta. Järvenrantaan rajoittuvaa harvennushakattua metsää kuviolla 10a 17

18 Kuusimetsää (kuvio 10c) Maantiehen rajoittuva kuvio 10c on tuoretta kangasta, jossa kasvava varttunut kuusivaltainen talousmetsä vaihettuu länsiosassa korveksi. Maantietä reunustaa vasemmalla kuvion 10c kuusimetsä Mäntyvaltainen metsäsaareke (kuvio 10d) Selkeästi ympäristön kuusivaltaisesta metsästä erottuva pieni metsäsaareke, jossa kasvaa lähinnä hidaskasvuisia mäntyjä Harvennushakattua metsää (kuvio 11) Putkosjärventien ja sähkölinjan väliin jäävä kuvio 11 on mäntyvaltaista harvahkopuustoista talousmetsää. Alue on tuoretta kangasta, joka on pohjoisosiltaan soistunutta ja siellä kasvaa mustikoiden ja puolukoiden ohella runsaasti suopursua. Tämä kuvio rajoittuu koillisessa maantiehen, luoteessa Putkosjärventiehen, kaakossa ja lounaassa avoimiin sähkölinjoihin. 19

19 Harvaa mäntymetsää kuvion 11 pohjoislaidalla Harvennushakattua mäntyvaltaista talousmetsää (kuvio 12) Harvennushakattua varttunutta mäntymetsää, jonka länsiosa on kuivahkoa puolukkatyypin kangasta. Idän puoleinen osa on kosteampaa, osin soistunutta kangasta. Pohjoisreunaltaan alue rajautuu sähkölinjaan, lännessä Putkosjärventiehen ja muuten talousmetsämaahan. Näkymä kuvion 12 harvennushakkuusta 20

20 5.13. Järven soistunut poukama ja kosteaa metsää (kuvio 13) Selvitysalueen lounaiskulmassa sijaitseva kostea soistunut järven poukama, jota hallitsee järviruokokasvusto. Selvitysalueen vieressä on nuorta hieskoivuvaltaista metsää, joka on soistunutta kangasta. Se jää tulvien aikana osin veden alle. Kuviolla kasvaa myös kookasta raitaa ja harmaaleppää sekä nuorta haapaa Yhteenveto luontoarvoista Yleistä kasvillisuudesta ja eläimistöstä Selvitysalue on luontoarvoiltaan pääosin melko vähäarvoinen kasvilajiston ollessa alueelle tyypillistä. Lähinnä Putkosjoen ranta-alueet ovat lajistoltaan monipuolisempia. Sielläkään ei ole tavattu harvinaisia tai uhanalaisia lajeja tai suojeltavia kokonaisuuksia. Selvitysalueen metsillä ei ole erityistä suojeluarvoa. Ne ovat selkeästi talousmetsiä. Kerroksellisuutta ja lahopuuta ei juurikaan esiinny. Joen länsipuolen pohjoisosassa on eri-ikäistä naavaista puustoa pienine soistuneine saarekkeineen. Maapohja on ojitettu eikä luonnontilaisesta tai sen kaltaisesta luonnosta ole sielläkään kysymys: näillä alueilla on lähinnä ulkoilumerkitystä. Lintujen tärkeitä pesimisalueita selvitysalueella ei ole. Linnuille tärkein osa on joen länsipuolella jokisuistossa sijaitseva järvenrantapensaikko. Kesäkuun alun maastokäynnillä siellä havaittiin mm. pensassirkkalintu. 21

21 Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmässä (elokuu 2008) ei ole tietoja uhanalaisista tai silmällä pidettävistä lajeista selvitysalueella tai sen lähiympäristössä. Aiemmin silmällä pidettävä (St) vesiperhonen vähäkirjokorri (Isosperla diformis) on todettu melko tavalliseksi jokivarsien hyönteislajiksi Liito-oravaselvitys Liito-oravaselvityksessä lajin mahdolliseksi elinympäristöksi arvioitiin kuvioiden 8-10 ja 13 muodostama varttuneiden kuusivaltaisten ja lehtisekametsien kokonaisuus. Liito-oravan kannalta paras ympäristö sijoittuu kuvioille 8 ja 9. Alueelta (8-13) etsittiin liito-oravan jätöksiä noin sadan kuusen ja alueen harvalukuisten kookkaiden lehtipuiden tyviltä. Mitään merkkejä liito-oravan esiintymisestä ei havaittu. Alueella kasvaa haapaa tai kookasta leppää ainoastaan kuvion 9 jokivarressa ja kuviolla 13, sekä kuvion 7 pihapirissä. Liito-oravalle sopivaa ruokailuympäristöä ei ole muualla. Kolopuita ei alueella esiinny lainkaan. 6. Maisema-arvot Pyhännän kylä sijai tsee suurmaisemallisesti Iso-Pyhäntäjä rven, Putkos jä rven ja niiden ra ntaalueiden muodostamassa laaksossa, josta maasto alkaa vähitellen nousta kohti noin 3 km etäisyydellä sijaitsevaa Saukkovaaran selänteen lakialuetta, joka on laskettelukeskuksen läheisyydessä korkeimmillaan lähes 300 m merenpinnan yläpuolella. Nauhamainen Pyhännän kylä polveilee Putkosjärven, Sotkamontien ja Iso-Pyhäntäjärven ryhdittämässä maisematilassa. Ketolan talouskeskusta ympäröivät peltoaukeat antavat vanhan koulukiinteistön lähiympäristöön sijoittuvalle kyläkeskukselle avoimen taajamakuvan leiman. Etelässä kyläkeskus rajautuu kesällä 2008 harvennushakattuun rantametsikköön, joka toimii rajavyöhykkeenä ihmisen voimakkaasti muovaaman kulttuuriympäristön ja Putkosjärven erämaisia näkymiä tarjoavan maisematilan välillä. 22

22 Putkosjärven asemakaava-alue on osa Pyhännän kylän kulttuuri- ja luonnonympäristöä. Alueen metsät ova t samantyyppistä talousmetsää kuin muillakin Putkosjä rven ranta-alueilla. Asemakaa vaalueen läpi virtaava Putkosjoki pienipiirteisine, herkkine luonnonympäristöineen rikastuttaa Pyhännän kylän osittain voimakkaastikin ihmisen muovaamaa maisemaa. Kunta on tehnyt kesällä 2008 asemakaavoitettavalla alueella harvennushakkuita maisemien avaamisen ja metsämaiden asuinkäyttöön valmentamisen vuoksi. Koulun ja sen lähellä sijaitsevien maatilojen pihapiirien takia asemakaavoitettava alue on muodostanut perinteisesti Pyhännän kylän toiminnallisen ja visuaalisen keskuksen. Putkosjärven pohjoisella ranta-alueella näkyy voimakkaasti ihmisen ympäristönkäytön jälki. Rakentaminen, metsänhoito, viljely, rantautumispaikat, koulun oppilaiden ja henkilökunnan virkistäytyminen yms. ovat aikojen saatossa antaneet paikalle voimakkaan identiteetin, jota voidaan vahvistaa alueen uudisrakentamisella. 23

23 Putkosjärven rauhalliseen järvimaisemaan antaa jännitettä ranta-alueiden vaihtelevat korkeussuhteet. Koulukiinteistön eteläpuolella kyläkeskuksen tasainen maasto muuttuu voimakkaasti järveen päin viettäväksi rinteeksi. Järven itäosassa vedenpinta rajautuu korkeimmillaan 206 metriin kohoavaan Heikinkankaaseen. 24

24 Selvityskohteen kaavoittaminen asuntoalueeksi jatkaa sen aiemman maankäytön perinnettä ja herättää uudelleen eloon koulutoiminnan loppumisen ja pysyvän asumisen vähenemisen hiljentämän kyläkeskuksen. Ristijärvellä Liisa Korhonen työryhmän puheenjohtaja, aluearkkitehti 25

25 26

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 26.8.2007. Laajennus Mäntsälänmetsän alueelle 2009

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 26.8.2007. Laajennus Mäntsälänmetsän alueelle 2009 NUMMI-PUSULA SAUKKOLA Liite LESKELÄNTIEN YMPÄRISTÖ MÄNTSÄLÄNMETSÄ LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 26.8.2007. Laajennus Mäntsälänmetsän alueelle 2009 Leskeläntietä selvitysalueen itäosassa. 1. JOHDANTO Alkuperäiseen

Lisätiedot

PORIN METSÄN MONITAVOITTEINEN LUONNONHOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA. Nella Mikkola & Heli Nukki (toim.)

PORIN METSÄN MONITAVOITTEINEN LUONNONHOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA. Nella Mikkola & Heli Nukki (toim.) PORIN METSÄN MONITAVOITTEINEN LUONNONHOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA Nella Mikkola & Heli Nukki (toim.) Porin kaupunkisuunnittelu 31.12.2006 Porin kaupunkisuunnittelusarja C60/2006 PORIN METSÄN MONITAVOITTEINEN

Lisätiedot

Ympäristöselvitys 2x110 kilovoltin voimajohdolle Keminmaan sähköaseman läheisyydessä

Ympäristöselvitys 2x110 kilovoltin voimajohdolle Keminmaan sähköaseman läheisyydessä SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA FINGRID OYJ Ympäristöselvitys 2x110 kilovoltin voimajohdolle Keminmaan sähköaseman läheisyydessä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21569P001 Raportti FCG Suunnittelu ja

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20737 2 (37) Pajukosken tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

Pien-Päijänteen rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys sekä Naturaarvioinnin. Tutkimusraportti 131/2014

Pien-Päijänteen rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys sekä Naturaarvioinnin. Tutkimusraportti 131/2014 Pien-Päijänteen rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys sekä Naturaarvioinnin tarveharkinta Nab Labs Oy Ambiotica Tutkimusraportti 131/2014 Tuomas Talvitie, Henna Toivanen, Janne Ruuth Sisällys

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot

OSA 2. Maakunnan Parhaat Maisemat

OSA 2. Maakunnan Parhaat Maisemat 5.6.2013 Loppuraportti OSA 2 Maakunnan Parhaat Maisemat Etelä-Savon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2011-2013 Leena Lahdenvesi-Korhonen 3.2 Maakunnallisesti

Lisätiedot

Tervamäen ranta-asemakaavan muutos ja kumoaminen Rn86:005

Tervamäen ranta-asemakaavan muutos ja kumoaminen Rn86:005 Kaavaselostus Ehdotus 16.2.2012 16WWE0247 UPM-KYMMENE OYJ JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 86. kaupunginosa Tervamäen ranta-asemakaavan muutos ja kumoaminen Rn86:005 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavan selostus,

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA TM VOIMA OY NIVALAN KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20737 2 (31) Kukonahon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Metsälain 10 lehtolaikkujen määrittely ja käsittelytarve Lounais-Suomessa. Suomen metsäkeskus 2015. Timo Silver, Sirke Kajava ja Hannu Heikkilä

Metsälain 10 lehtolaikkujen määrittely ja käsittelytarve Lounais-Suomessa. Suomen metsäkeskus 2015. Timo Silver, Sirke Kajava ja Hannu Heikkilä Metsälain 10 lehtolaikkujen määrittely ja käsittelytarve Lounais-Suomessa Suomen metsäkeskus 2015 Timo Silver, Sirke Kajava ja Hannu Heikkilä Luonnonhoitohankeraportti 2015 { 2 } Metsälain 10 lehtolaikkujen

Lisätiedot

Ylivieskan Olmalan alueen asemakaava

Ylivieskan Olmalan alueen asemakaava Liite 3 Ylivieskan Olmalan alueen asemakaava Luontoselvitys 2012 Luontotyypit, kasvillisuus ja linnusto Katja Palojärvi ja Tapio Koistinaho Ylivieskan kaupunki Ympäristöyksikkö 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

71:28 402:2:66 71:22. Tervahauta 21:25. Sivakkanotko 402:71:15 402:2:236 402:2:128 2:254 2:226 71:13. Hietahauta. Korpialannotko 402:2:125 2:115

71:28 402:2:66 71:22. Tervahauta 21:25. Sivakkanotko 402:71:15 402:2:236 402:2:128 2:254 2:226 71:13. Hietahauta. Korpialannotko 402:2:125 2:115 11 39? 10:32 40 10:98 10 8 15 696 3 2 2 42 5 9 14 41 62 30 29 17 1 28 65 31 7 RP 16 6 60 9 43 253:4 12 4 RP12 9 25 72 14 8 13 13 21 10 45 1 26 37 1 32 996 11 66 15 2 15 10:131 44 23 997 10:129 14 685 719

Lisätiedot

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, VAK OY:N ALUE

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, VAK OY:N ALUE A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y L E H M US T I E 27 A 2 0 7 2 0 T U R K U 02-2424 963 10.03.2014 RUSKON KUNTA VAHTO, KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, VAK

Lisätiedot

Hiidenveden lähialueen kosteikkojen yleissuunnitelma

Hiidenveden lähialueen kosteikkojen yleissuunnitelma Hiidenveden lähialueen kosteikkojen yleissuunnitelma Esko Vuorinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 234/2012 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Palopuron osayleiskaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Palopuron osayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Palopuron osayleiskaava YK HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.08.2014 1 SUUNNITTELUALUE / SIJAINTI... 2 2 OSAYLEISKAAVAN TARKOITUS... 2 3. TAVOITTEET

Lisätiedot

JUTIKKALAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAY YLEISKAAVA

JUTIKKALAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAY YLEISKAAVA Ehdotusvaiheen selostus VALKEAKOSKEN KAUPUNKI JUTIKKALAN OIKEUSVAIKUTTEINENN OSAYLEISKAAVA Ehdotusvaiheen selostus 25. 2.2013 Ehdotusvaiheen selostus SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Osayleiskaavatyön

Lisätiedot

Itä-Siitolan kosteikon ja Vuoksen ranta-alueen hoitosuunnitelma. Kalavesi Konsultit Oy

Itä-Siitolan kosteikon ja Vuoksen ranta-alueen hoitosuunnitelma. Kalavesi Konsultit Oy Itä-Siitolan kosteikon ja Vuoksen ranta-alueen hoitosuunnitelma Kalavesi Konsultit Oy 1 Sisällysluettelo: 1. Tausta 3 2. Hoitosuunnitelman tarve ja tavoitteet 3 3. Alueen kuvaus 4 3.1 Kosteikkoalue 4 3.2

Lisätiedot

Tuulivoimatuotantoon soveltuviksi osoitettavien alueiden maisema- ja luontovaikutusten arviointi

Tuulivoimatuotantoon soveltuviksi osoitettavien alueiden maisema- ja luontovaikutusten arviointi Tuulivoimatuotantoon soveltuviksi osoitettavien alueiden maisema- ja luontovaikutusten arviointi Päijät-Hämeen liitto 19.5.2014 Sisällys Tuulivoimatuotantoon soveltuviksi osoitettavien alueiden maisema-

Lisätiedot

Kurikan Lehtivuorten tuulivoimaosayleiskaavaa

Kurikan Lehtivuorten tuulivoimaosayleiskaavaa Kurikan Lehtivuorten tuulivoimaosayleiskaavaa Osayleiskaavan selostuss Kurikan kaupunki 4 2 (63) Kurikan Lehtivuorten tuulivoimaosayleiskaava SISÄLLYS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 Tunnistetiedot...

Lisätiedot

Lappeenranta Keskustaajaman osayleiskaavan eteläisten alueiden 2. ja 3. vaiheen alueiden historiallisen ajan kohteiden muinaisjäännösinventointi 2014

Lappeenranta Keskustaajaman osayleiskaavan eteläisten alueiden 2. ja 3. vaiheen alueiden historiallisen ajan kohteiden muinaisjäännösinventointi 2014 1 Lappeenranta Keskustaajaman osayleiskaavan eteläisten alueiden 2. ja 3. vaiheen alueiden historiallisen ajan kohteiden muinaisjäännösinventointi 2014 Antti Bilund Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö

Lisätiedot

KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ

KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ 1 KUHMON KAUPUNKI IIVANTIIRAN KYLÄ LIPUKKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA EHDOTUS 25.11.2011, HYV. 2012 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 4 2. TIIVISTELMÄ 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6 2.2. Asemakaava 6 2.3. Asemakaavan

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN NORDANÅ-LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTO Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen päivitys. Egentliga Finlands Energi Ab (EFE)

KEMIÖNSAAREN NORDANÅ-LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTO Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen päivitys. Egentliga Finlands Energi Ab (EFE) KEMIÖNSAAREN NORDANÅ-LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTO Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen päivitys Egentliga Finlands Energi Ab (EFE) 1 Taustaa Tämä maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen päivitys on

Lisätiedot

Liminganlahden osayleiskaava Luonnos 30.11.2010 LÄHTÖKOHDAT LIMINGAN KUNTA

Liminganlahden osayleiskaava Luonnos 30.11.2010 LÄHTÖKOHDAT LIMINGAN KUNTA Liminganlahden osayleiskaava Luonnos 30.11.2010 LÄHTÖKOHDAT LIMINGAN KUNTA 1 1 Johdanto Liminganlahti ranta-alueineen, laaja peltotasanko ja Rantakylän ja Virkkulan vanhat kyläalueet muodostavat ainutlaatuisen,

Lisätiedot

Kantatie 75 Lastukosken kohdan aluevaraussuunnitelma, Nilsiä. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja

Kantatie 75 Lastukosken kohdan aluevaraussuunnitelma, Nilsiä. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja Kantatie 75 Lastukosken kohdan aluevaraussuunnitelma, Nilsiä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 10/2011 Kantatie 75 Lastukosken kohdan aluevaraussuunnitelma Nilsiä 10/2011

Lisätiedot

Keuruun varuskunta-alueen metsäinventoinnit 3. ja 9.1.2015

Keuruun varuskunta-alueen metsäinventoinnit 3. ja 9.1.2015 Ari Aalto, Risto Sulkava Keuruun varuskunta-alueen metsäinventoinnit 3. ja 9.1.2015 Alueelle tehtiin kaksi maastokäyntiä lumiolosuhteissa, joten lajistolistaus on vain suuntaa-antava. Keuruulaisittain

Lisätiedot

KANNUKSEN KAUPUNKI KUURONKALLION TUULI- PUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS

KANNUKSEN KAUPUNKI KUURONKALLION TUULI- PUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Vastaanottaja Kannuksen kaupunki Asiakirjatyyppi Kaavaselostus, ehdotus Päivämäärä 22.1.2015, tarkistus 10.4.2015 KANNUKSEN KAUPUNKI KUURONKALLION TUULI- PUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS KANNUKSEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa

Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa Ennallistajan opas. Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa. 2006 Ennallistajan opas Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa

Lisätiedot

Natura-arvioinnin tarveselvitys 11.10.2011 6.6.2013 28.4.2014

Natura-arvioinnin tarveselvitys 11.10.2011 6.6.2013 28.4.2014 Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavan ja Pirko/Tredu kiinteistö Oy:n alueen lisärakentamisen vaikutukset Ahtialanjärven alueen NATURA-suojeluarvoille Natura-arvioinnin tarveselvitys 11.10.2011

Lisätiedot

Toppilansaaren maisemasuunnittelun idealuonnos - Huomioitavia osa-alueita maisemasuunnittelussa. Heli Virkkunen SYKE

Toppilansaaren maisemasuunnittelun idealuonnos - Huomioitavia osa-alueita maisemasuunnittelussa. Heli Virkkunen SYKE Toppilansaaren maisemasuunnittelun idealuonnos - Huomioitavia osa-alueita maisemasuunnittelussa Heli Virkkunen SYKE 11/2002 Toppilan maisemasuunnitelman idealuonnos Huomioitavia osa-alueita maisemasuunnittelussa

Lisätiedot

KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS

KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kalajoen kaupunki Maankäyttöpalvelut Kaavoitus KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 15.12.2014 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNKATU 11-13 F 6 FIN-00510 HELSINKI FINLAND WWW.SERUM.FI

Lisätiedot