S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A"

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA TM VOIMA OY NIVALAN KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20737

2 2 (31) Kukonahon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS Maa- ja kallioperä sekä topografia Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Pohjavesialueet Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet LUONTOSELVITYS Aineisto ja menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset Linnusto ja muu eläimistö Kasvillisuus ja luontotyypit Kasvillisuusalue Hankealueen kasvillisuus ja luontotyypit Rakentamisalueiden luontoarvot Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Muu eläimistö Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Arvokkaat luontokohteet Uhanalainen ja arvokas lajisto Hankkeen vaikutukset alueen luontoarvoille Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Vaikutukset linnustoon ja muuhun eläimistöön Vaikutukset Natura-alueisiin ja muihin suojelualueisiin LÄHTEET LIITTEET: Liite 1. Arvokkaat luontokohteet Paikkatietoaineistot: Pohjakartat Maanmittauslaitos 4/2013 Suojelualuerajaukset OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 4/2013 Kuvat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Minna Tuomala.

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kukonahon tuulivoimapuisto 3 ( 31) 1 JOHDANTO TM Voima Oy suunnittelee Nivalan Sarjankylänn Kukonahonn alueelle enintään yhdek- sästä tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Tämän luontoselvityksen ovat laatineet FM biologit Ville FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun aluetoimistosta. 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS Tämän luontoselvityksen tavoitteena on tuodaa esille suunnitellun tuulivoimapuisto- tuulivoimapuiston mahdollisia vaikutuksia alueen luontoarvoihin. Tässä selvityksessä on esitetty lyhyesti myös hankkeen kuvaus sekä hankealueen ympäristön yleispiir- alueen ja sen s lähiympäristön luonnonolosuhteiden nykytila ja arvioida suunnitellun teet. Suorsa ja Minna Tuomala Kukonahon tuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee Sarjankylän itäpuolella noin 9,5 13 kilometriä Nivalan taajamasta koilliseen. Tuulivoimapuisto sijaitsee noin kol- me kilometriä Nivalan ja Kärsämäen välisen valtatien v (vt 28) pohjoispuolella. Tuuli- kaupungin rajaan r noin 1,5 kilometriä. voimapuiston suunnittelualueelta on etäisyyttä Nivalan kaupungin ja j Haapaveden Hankealueen pinta-ala on noin 6,8 km 2 ja maanomistajien omistuksessa. maa-alueet t ovat pääosin yksityisten Kuva 1. Hankealueen sijainti

4 4 (31) Kukonahon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kukonahon tuulivoimapuiston hankealue on pääosin rakentamatonta metsätalousalu- pieni kal- etta. Alueelle on rakennettu metsäautoteitä ja alueen keski-osissa sijaitsee liolouhokseen muodostunutt lampare. Tuulivoimapuiston alue on puustoltaan mäntykallioista ja valtaista ja muodostuu eri-ikäisistä avokallioita erityisesti Hiidenkallioiden ja Kukonahonkallioiden alu- kasvatusmetsistä. Suunnittelualue on alueella on myös eella. Suunnittelualuee sijaitsee noin metriä merenpinnan yläpuolella. Suunnittelu- lajien alueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita eikä alueella ole tiedossa uhanalaisten esiintymispaikkoja tai tunnettuja muinaismuisto- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaiyhdistävät ta kohteita. Tuulivoimapuistohanke kattaa tuulivoimalaitoksett perustuksineen, niitä maakaapelit sekä tiestön. Kukonahonn tuulivoimalat on suunniteltu toteutettavaksi yhtenäisellä tornirakenteella, joka tulee olemaan teräslieriö-, teräslevy- tai hybridi- hal- torni. Todennäköisen voimalatyypin tornikorkeus on 137,5 metriä m ja roottorin kaisija 126 metriä. Näin todennäköinen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi 200 metriä. Osayleiskaavassa tuulivoimalot oiden enimmäiskorkeudeksi on määritelty 210 metriä. Tuulivoimaloiden sähköntuotanto liitetään sähköverkkoon kv maakaa- siirre- pelilla, ilmajohtoja ei rakenneta. Tuulivoimapuistossa tuotettu sähköenergia tään Elenia Verkko Oy:n voimajohtoonn Nivalan sähköasemalle. Tuulivoimapuiston si- säinen sähköverkko toteutetaan kv maakaapeliverkkona. Kuva 2. Hankkeen alustava voimalasijoittelu, huoltotiestö ja sähkönsiirto.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kukonahon tuulivoimapuisto 5 (31) 3 YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS 3.1 Maa- ja kallioperä sekä topografia Nivalan seutu sijoittuu laajalle Svekofenniselle liuskevyöhykkeelle, jonka kallioperä koostuu pääsääntöisesti happamista kivilajeista. Jokilaaksoissa kallioperä on yleensä syvällä maanpeitteiden alla, mutta sitä ympäröivillä metsäseuduilla kalliopaljastumia on paikoin runsaasti. Alueen pääkivilajit ovat kiilleliuskeita ja kiillegneissejä, mutta lisänä tavataan erilaisia seoskivilajeja. Nivalan alue on pääpiirteissään alavaa, etenkin jokilaakson alueella, jonne viljelylakeudet sijoittuvat. Kalajokilaaksossa maalaji on enimmäkseen hienojakoista savimaata. Laajan jokilaakson ulkopuolella esiintyy karkeampia moreenimaannoksia, jotka vallitsevat myös hankealueella. Jokilaakson laajat tasaiset peltolakeudet sijaitsevat kokonaisuudessaan alle 100 metrin korkeudella merenpinnasta. Peltolakeuksia ympäröivillä metsäalueillakaan ei esiinny suuria korkeuseroja. Nivalan kunnan alueella korkeus merenpinnasta vaihtelee enimmäkseen 60 ja 140 metrin välillä ja hankealueen korkeimmat kohdat sijoittuvat Kukonahonkallioiden alueella m mpy. 3.2 Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Kukonahon hankealue sijaitsee Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueella (VHA 3). Hankealue sijoittuu kokonaisuudessaan Kalajoen päävesistöalueelle (53) ja Malisjoen valuma-alueelle (53.06). Kukonahonkallion kaakkoispuolelle sijoittuu pienvedenjakaja, mistä hankealueen pohjois- ja länsiosan vedet virtaavat Sarjanojan yläosan valumaalueelle (53.065) ja hankealueen lounaisosan vedet Sarjanojan alaosan alueelle (53.064). Hankealueen eteläosasta vedet virtaavat Malisjoen alaosan alueelle (53.061) ja itäosasta sekä Malisjoen keskiosan alueelle (53.062) että Kesonojan valuma-alueelle (53.067). Hankealueelle tai sen lähialueelle ei sijoitu luonnontilaisia pienvesiä. Hankealueelle sijoittuvat turvemaat on pääosin tehokkaasti ojitettuja, mutta hankealueen itäpuolelle sijoittuu keskiosiltaan ojittamaton Kotaneva. Hankealueelle sijoittuu runsaasti ihmisen luomaa ojaverkostoa, ja Kukonahonkallioiden alueella on vanha ihmisen kaivama kalliolouhoslampi. Hankealueen länsipuolella virtaavat osin oikaistut Sarjanoja ja Rantinoja, jotka laskevat noin 3 km hankealueen lounaispuolella sijaitsevaan Erkkisjärveen. Kalajokeen laskeva Malisjoki virtaa noin 3 km hankealueen eteläpuolella Pohjavesialueet Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Hankealueen lähin luokiteltu pohjavesialue on Jokisaaren pohjavesialue ( ), joka on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (luokka I) ja sijaitsee noin 3,5 km etäisyydellä kaakkoon lähimmistä tuulivoimaloista. Harjunpuhdon ( ) vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sijaitsee noin 4 km luoteeseen lähimmistä tuulivoimaloista ja Tihunkorven ( ) vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sijaitsee noin 5 km lounaaseen lähimmistä tuulivoimaloista. 3.3 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura-alueita, luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien alueita. Hankealuetta lähin suojelualue on Mustakorven Natura-alue (FI ), joka sijoittuu noin 10 km hankealueen pohjoispuolelle. Mustakorven alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena (SCI = Sites of Commynity Interest), joka on valtiolle luonnonsuojelutarkoituksessa hankittu vanhojen metsien suojelualue.

6 6 (31) Kukonahon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 3. Hankealueen ympäristöön sijoittuvat luokitellut pohjavesialueet, Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet (Oiva Ympäristö- ja paikkatietokanta). Kuva 4. Rantinojaa hankealueen länsipuolella

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kukonahon tuulivoimapuisto 7 (31) 4 LUONTOSELVITYS 4.1 Aineisto ja menetelmät Hankealueen luonnonolojen selvittämisen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet sekä alueella mahdollisesti esiintyvä arvokas lajisto. Luontoselvityksessä on kuvailtu alueen luonnon yleispiirteet ja paikannettu hankealueen luonnon kannalta arvokkaat kohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti edustavia kohteita, arvokkaita luontotyyppejä tai uhanalaisen, EU:n luonto- ja/tai lintudirektiiveissä mainitun tai muutoin merkittävän kasvilajiston kasvupaikkoja tai eläinlajiston elinympäristöjä. Hankealueelle tai sen lähiympäristöön mahdollisesti sijoittuvat arvokkaat luontokohteet ja arvokkaan lajiston esiintymät on esitetty kartoilla, kuvailtu pääpiirteissään sekä arvotettu valtakunnallisesti ja alueellisesti. Luontoselvityksen maastoinventoinneissa on tavanomaisen talousmetsän osalta inventoitu erityisesti hankkeen myötä muuttuvan maankäytön alueet kuten voimaloiden rakennuspaikat ja huoltoteiden alueet. Lisäksi inventoinneissa on tarkasteltu tuulivoimaloiden sijoitussuunnittelun yhteydessä tunnistettuja varapaikkoja, mikäli voimaloita jouduttaisiin siirtämään luontoarvojen tai muiden syiden vuoksi jatkosuunnittelun yhteydessä. Muut talousmetsäalueet on inventoitu yleispiirteisemmin Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset Hankealueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä on inventoitu kahden maastotyöpäivän ajan kesä- ja heinäkuussa Inventoinneissa tarkasteltiin suunnitelman mukaisten voimalapaikkojen ja tielinjausten lisäksi koko hankealueelta metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä, luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisia arvokkaita luontotyyppejä sekä mahdollisia arvokkaan lajiston kasvupaikkoja. Luontoinventoinnin taustatietoina on käytetty maastokarttoja, ilmakuvia ja ympäristöhallinnon avoimien tietokantojen aineistoja. Maastotöiden tueksi selvitettiin hankealueelta ja sen lähistöltä tiedossa oleva uhanalaisten lajien paikkatietoaineisto ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (tiedonanto, Hertta Eliölajit -tietokanta, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus 2/2013). Lisäksi tiedusteltiin alueelle mahdollisesti sijoittuvat metsätalouden ympäristötukikohteet (tiedonanto, Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskus, 2/2013). Ympäristötukikohteita hankealueelle ei sijoitu. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset on laatinut FM biologi Minna Tuomala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä Linnusto ja muu eläimistö Linnustoselvitys Kukonahon suunnitellun tuulivoimapuiston pesimälinnustoa selvitettiin yleisesti käytössä olevia ja pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettuja laskentamenetelmiä (kartoituslaskenta ja pistelaskenta) soveltamalla (mm. Koskimies & Väisänen 1988). Hankealueen pesimälinnustoa selvitettiin suunniteltujen voimalapaikkojen alueella toteutettujen pistelaskentojen avulla sekä kiertelemällä kartoituslaskentana kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella ennalta valittuja kohteita, joissa suojelullisesti arvokkaita lajeja arvioitiin esiintyvän. Jokaisella voimalapaikalla toteutetut pistelaskennat toistettiin kolmeen kertaan, minkä lisäksi hankealue pyrittiin kiertämään mahdollisimman kattavasti läpi kartoituslaskennan ohessa. Pesimälinnuston pistelaskennat toteutettiin välisenä aikana. Lisäksi hankealueella toteutettiin yleispiirteinen metson soidinpaikkojen inventointi , jonka aikana pyrittiin löytämään alueelle mahdollisesti sijoittuvat merkittävät metson soidinalueet, jotka tulisi huomioida alueen maankäytössä. Pesimälinnustoselvitysten lisäksi täydentävää tietoa linnustosta saatiin myös muiden hankealueella toteutettujen luontoselvitysten yhteydessä.

8 8 (31) Kukonahon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Taulukko 1. Todennetut metson soidinpaikat arvotettiin seuraavalla luokituksella (M. Tuomala / FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). I: Todettu, toimiva soidinpaikka, joka sisältää maastossa selkeästi erottuvan soidinkeskuksen. Alue voidaan tulkita havaintojen perusteella yli viiden kukon soitimeksi. Soidinaikaisia havaintoja useista yksilöistä sekä ympäristössä runsaasti hakomispuita, jätöksiä, siivenvetojälkiä ja/tai höyheniä. Alueella viitteitä tai näköhavaintoja koppeloista. II: Todettu, toimiva soidinpaikka, joka sisältää selkeästi hahmotettavan soidinkeskuksen. Soidinaikaisia havaintoja 1 4 kukosta sekä selkeitä merkkejä ympäristössä; runsaasti hakomispuita, jätöksiä, siivenvetojälkiä ja/tai höyheniä. Mahdollisesti myös viitteitä tai näköhavaintoja koppeloista. III: Ympäristön perusteella mahdollinen soidinpaikka. Alue on ilmoitettu aiempien havaintojen perusteella soidinpaikaksi, tarkistuksessa ei havaintoja lajista ja selkeää soidinkeskusta ei hahmoteta. Ympäristössä hakomispuita ja jätöksiä. Lähialueella havaittu yksittäisiä lintuja päiväreviireillä. IV: Ympäristön perusteella tuhoutunut soidinpaikka. Aiemmin tiedossa ollut soidinkeskus, joka nykyisin metsätalouden vahvasti muuttama. Lähimaastosta ei hahmotettavissa selkeää uutta soidinpaikkaa. Ei havaintoja metsoista tai yksittäisiä havaintoja kauempana päiväreviireillä. Linnustoselvitysten aikana keskityttiin erityisesti selvittämään suojelullisesti arvokkaiden lajien kuten Suomen Punaisen kirjan uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien (Rassi ym. 2010), EU:n lintudirektiivin liitteen I lajien (79/409/ETY), Suomen luonnonsuojelulailla ( /1096) ja luonnonsuojeluasetuksella ( /160) uhanalaisiksi tai erityistä suojelua vaativiksi säädettyjen lajien esiintyminen alueella, mutta myös kaikkien muiden lajien esiintyminen kirjattiin ylös. Linnustoselvitysten yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota myös mahdollisiin petolintujen pesäpaikkoihin, metson soidinalueisiin sekä muihin linnustollisesti arvokkaisiin kohteisiin. Laskennat suoritettiin hyvissä havainnointiolosuhteissa ja ne ajoitettiin pääasiassa aikaiseen aamuun, noin 4 6 tuntia auringon nousun jälkeiseen aikaan. Laskentojen aikana havaitut linnut kirjattiin ylös vihkoon ja maastokartoille, ja tulokset tulkittiin toimistotyönä ko. laskentamenetelmästä annettujen ohjeiden (mm. Koskimies & Väisänen 1988) mukaisesti. Kaikille havaituille lintulajeille tulkittiin pesimävarmuusindeksi lintuatlaskartoituksessa käytetyn ohjeistuksen mukaisesti (ks. Valkama ym. 2011). Havaintojen tulkinta tehtiin ns. minimiperiaatteella, jolloin yksikin sopivassa elinympäristössä tehty pesintään viittaava havainto riitti siihen, että laji tulkittiin alueella pesiväksi. Kukonahon suunnitellun tuulivoimapuiston alueella ei suoritettu muuttolinnustonseurantaa vuoden 2013 ympäristöselvitysten yhteydessä. Alue sijoittuu kauas tunnettujen muuttoreittien ulkopuolelle, jolloin hankealueen kautta kulkeva lintujen muuttovirta arvioitiin lähtökohtaisesti vähäiseksi ja hajanaiseksi. Hankealueen kautta kulkevaa muuttolinnustoa koskevat osat tässä luontoselvityksessä perustuvat muualta lähialueelta mahdollisesti olemassa olevaan tietoon, yleistietoon lintujen muuttoa ohjaavista tekijöistä ja arvioijan omaan kokemukseen lintujen muuttokäyttäytymisestä eri alueilla. Tässä selvityksessä käytettiin seuraavia aineistoja ja tietolähteitä maastoselvitysten pohjatiedoiksi sekä selvitysten täydentämiseksi: Maanmittauslaitoksen kartta- ja ilmakuva-aineistot (lintujen elinympäristöt) Ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietokanta asiantuntijoille (ympäristön suojelualueet) BirdLife Suomen ja SYKE:n paikkatietoaineistot (ympäristön IBA- ja FINIBAkohteet) Metsähallituksen petolinturekisteri (ympäristön erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikat, aineistopyyntö) Luonnontieteellisen keskusmuseon Sääksirekisteri (ympäristön sääksen pesäpaikat, aineistopyyntö) Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimisto (ympäristön suojelullisesti arvokkaiden lajien pesäpaikka- ja rengastustiedot, aineistopyyntö) Valtakunnallinen lintuatlastietokanta (pesimälajiston yleispiirteet) Keski-Pohjanmaan lintupaikkaopas (lähialueen lintupaikkojen yleistietoja)

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kukonahon tuulivoimapuisto 9 (31) Paikallisten lintuharrastajien haastattelu (Juhani Pitkänen) Pesimälinnustoselvitykset sekä tulosten raportoinnin suorittivat FM biologi Ville Suorsa sekä linnustoasiantuntija Eino Mikkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Muu eläimistö ja suojelullisesti arvokkaat lajit Tiedot alueen eläimistöstä perustuvat pääosin yleistietoon erityisesti nisäkkäidemme levinneisyydestä ja elinympäristövaatimuksista. Hankealueella ja sen läheisyydessä esiintyvää eläimistöä ja eri lajien elinympäristöinä potentiaalisia alueita huomioitiin myös hankkeen yhteydessä suoritettujen luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä. Hankealueella toteutettiin yleispiirteinen liito-oravainventointi metson soidinpaikkainventoinnin yhteydessä alkukeväästä, minkä lisäksi lajin elinympäristöjä huomioitiin myös muiden luontoselvitysten yhteydessä. Kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella todetut lajin potentiaaliset elinympäristöt inventoitiin papanakartoitusmenetelmää soveltaen, minkä lisäksi arvioitiin alueen soveltuvuutta lajin elinympäristönä. Lepakkoselvitys Nivalan alueen lepakoista ei ole julkaistu aiempia kartoitustuloksia, eikä Kukonahon hankealueen lepakkotilanteesta ollut saatavilla muutakaan ajantasaista tietoa. Kukonahon tuulivoimapuiston hankealueella toteutettiin kesän 2013 aikana yleispiirteinen lepakoiden ruokailualueiden kartoitus. Kartoitus tehtiin ns. aktiivikartoitusmenetelmää hyödyntäen, missä hankealueen lepakoille potentiaaliset kohteet kierrettiin kattavasti läpi detektorilla (Echo Meter EM3+) kuunnellen. Lepakkoselvitykset kohdennettiin erityisesti sellaisille alueille, joiden maankäyttö tulee muuttumaan hankkeen toteutuessa sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella arvioiduille lepakoille potentiaalisille alueille. Lepakkoselvitykset suoritettiin suurimmaksi osaksi kävellen hankealueella, ja autokartoitusmenetelmää hyödyntäen alueen ulkopuolella. Hankealueen ulkopuolella suoritettu autokartoitus antoi arvokasta tietoa lepakoiden esiintymisestä ja runsaudesta alueellisesti, koska tiedot lepakoiden esiintymisestä Kalajokilaakson alueella ovat edelleen hyvin vähäisiä. Hankealueen lepakkoselvitykset toteutettiin ja , jolloin hankealue kierrettiin kattavasti läpi kahden yön aikana. Kartoitusöinä säätila ja olosuhteet olivat ajankohtaan nähden suotuisia ja lepakoiden kartoitukseen otollisia. Lepakoille sopivien lisääntymis- ja levähdysalueiden (mm. kolopuut, kallionhalkeamat ja vanhat rakennukset) sekä ruokailualueiden esiintymiseen on kiinnitetty huomiota myös muiden hankealueilla suoritettujen luontoselvitysten ohessa. Lepakkoselvitysten yhteydessä mahdollisesti todetut lepakoiden käyttämät alueet arvotettiin seuraavien, nykyään yleisesti käytössä olevien, periaatteiden mukaisesti. Luokitusperusteena on käytetty alueella esiintyvää lajistoa ja lepakoiden määrä (Siivonen 2004). Luokitusperusteet ovat: Luokka I: Luokka II: Luokka III: Lepakoiden lisääntymis tai levähdyspaikka. Alueen hävittäminen tai heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulaissa kielletty (LSL 49 ). Lepakoiden tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti. Maankäytössä on huomioitava alueen arvo lepakoille (EUROBATS 1999). Muu lepakoiden käyttämä alue. Maankäytössä on mahdollisuuksien mukaan huomioitava alueen arvo lepakoille. Lepakot käyttävät eri aikoina vuodesta eri alueita ruokailuun, mistä johtuen lepakkoselvitykset tulisi toistaa useamman kerran kesän aikana. Nyt toteutettu lepakkoselvitys muodostuu kahdesta keskikesälle ajoittuvasta kartoituskäynnistä, joiden arvioidaan antavan hyvän yleiskuvan lepakoiden esiintymisestä alueellisesti sekä lepakoille mahdollisesti arvokkaista kohteista. Syksymmällä lepakot jakaantuvat tasaisemmin ja laajemmalle alueelle lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ympäristöön. Toteutettujen selvitysten perusteella alueen lepakkotiheys on niin alhainen, että kartoituskertojen lisääminen ei todennäköisesti olisi muuttanut tuloksia merkittävästi. Lepakkoselvitykset on suorittanut FM biologi Ville Suorsa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.

10 10 (31) Kukonahon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4. 2 Kasvillisuus ja luontotyypit Kasvillisuusalue Hankealue sijoittuu kasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaaliseen Pohjan- Suomen maan Kainuun alueen länsiosaan, missä kohtaavat pohjoisenn ja eteläisen kasvillisuustyypit ja lajisto. Soiden osalta Kalajokilaakson alue kuuluu vaihettumis- Suomen- vyöhykkeeseen, missä suot kuuluvat Pohjanmaan aapasoidenn alaryhmään selän aapasuot ja osaksi Pohjanmaan vietto- ja rahkakeitaisiin (Vasander 1998) Hankealueen kasvillisuuss ja luontotyypit Metsät Hankealueen metsät ovat voimakkaan metsätalouden piirissä ja j pääosin tuoreita, se- sijoittuu laajempia kalliopaljastumia Kukonahonkallion ja Hiidenkallion alueilla. Näistä kapuustoisia puolukka-mustikkatyypin (VMT) kivennäismaakankaita. Hankealueelle Hiidenkallion kohde on edustava ja tietyiltä osin luontokohteeksi rajattu ( ks. kappale 4.3.1). Kukonahon kallioalueet ovat puustoltaan nuoria ja mäntyvaltaisia. Alueelle si- esiin- joittuu myös vastikään hakattuja siemenpuustoisia aukkoja. Kallioisilla K alueilla tyy kasvupaikkatyypiltään kuivia variksenmarja- kanervatyypinn (ECT) kankaita (kuva 5.). Kuivaa kangasta runsaammin hankealueelle sijoittuu kuivahkoja variksenmarja- aluella puolukkatyypin (EVT) kankaita, joita esiintyy muun muassa Isonkivenkankaan ja Riitakallioilla. Laajat lehtipuuvaltaiset taimikot Isonkivenkankaan eteläpuolella ovat tuoreita kankaita. Lehtomaista kangasta sijoittuuu niukasti tuoreen kankaan aluilla alarinteille, turvemaakankaiden vaihettumisvyöhykkeelle. Selänteiden alarinteille sijoittuvilla, puustoltaan nuorilla tuoreilla kankailla esiintyy yleisesti rämevarpuja. Lisäksi nuorten metsien valoisuus lisäää paikoin heinien ja tavai- vanomaisten ruohovartisten määrää tuoreen kankaan metsissä, jolloin metsät kuttavat rehevämmiltä, mutta eivät silti ole lehtomaista kangasta. Kuva 5. Kukonahonkallioiden alueella a kuivat kangasmaat ovat puustoltaan nuoria

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kukonahon tuulivoimapuisto 11 ( 31) Kuva 6. Tuoreen kankaann päätehakkuuala Mustakorven alueella Kukonahon kallioiden kaakkoispuolelle sijoittuu pieni kalliolampi, jonka kiviainekset on aikoinaan louhittu Kajaanintien rakentamistöihin. Kalliolammella paikalliset käyvät uimassa. Kasvillisuusinventoinneissa lammen eteläpuolellee e nousevan ajouran pienta- reella, kuivan kankaan alueella, havaittiin silmälläpidettävän ahokissankäpälän (ks. kuva 11) esiintymä. Suot Kotanevan pohjoisosaaa lukuun ottamatta hankealueelle ei sijoitu edustavia, ojitta- korpityyppejä alueella ei esiinny. mattomia ja puustoltaan luonnontilaisia rämeitä. Myöskäänn ojittamattomia puustoisia Hankealueella on sijainnut aiemmin Lähdenevan avosuoalue, joka on vuosikymmen- ten takaisten ojitusten tuloksena kuivunut turvekankaaksi ja kasvaa nykyisellään rei- korpi- ja rämetyyppien luonnontilaa. Pahakorpi hankealueen pohjoisosissa on kuulu- nut Kotanevan laajan avosuon kanssa samaann suoaltaaseen, mutta ojitusten tulok- sena se on tehokkaastii kuivunut, eikä keskiosien niukkapuustoisempaa osaa rajattu luontokohteeksi. Alueelle sijoittuu melkoo runsaasti korpimuuttumia, jotka ovat puustoltaan koivuval- taisia ja heinittyneitä. Etenkin hankealueen pohjoisosaan, Pahakorven ympäristöön sijoittuu runsaasti isovarpurämemuuttumia sekä varputurvekankaita. Entisten korpi- en tai rämemuuttumienn alueella ei ollut havaittavissa erityistä rehevyyttä kasvillisuu- den perusteella, vaan alueella on luonnontilassaankin ollut varsin karuja suoluonto- tyyppejä. lun kokoista ja tiheää männikköä. Alueen runsaat ojitukset ja puuston käsittely ovat merkittävästi muuttaneet alueen Kotaneva on suoaltaan laiteiden ojituksista huolimatta nykyiselläänkin edustava avoin aapasuo, jonka pohjoisosat sijoittuvat hankealurajauksen sisäpuolelle. Pohjois- osan puustoinen rahkaräme on rajattu arvokkaaksi luontokohteeksi (luontokohde 2).

12 12 (31) Kukonahon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 7. Kotanevan laajan aapasuon laiteet ovat tupasvillarahkarämettä. Kulttuuriympäristöt Hankealueelle ei sijoitu varsinaisesti kulttuuriympäristöjä, sillä Kukonahon autio asuirakennus sijaitsee hankealuerajauksen ulkopuolella. Asuinrakennukselle johtavan tien pientareella on jonkin verran kulttuuriperäistää kasvilajistoa ja alueelle on myös tuotu puutarhajätettä. Asuinrakennuksen pihapiiristä tienvarteen on levinnyt musta- herukkaa ja metsäruusua Rakentamisalueiden luontoarvot Tuulivoimaloiden rakennuspaikat jaa huoltotiestö Tuulivoimaloiden suunnitellut rakennuspaikat ja niille johtavaa huoltotiestö ja maa- Voi- kaapelointi sijoittuvat hakealueella hyvin tavanomaisen talousmetsän alueelle. maloiden rakennuspaikat tarkastettiin maastossa ja niiden alueet ovat pääosin puus- turvekan- toltaan nuortenn kehitysluokkien metsissä tai tiheästi mäntyää kasvavallee kaalle. Poikkeuksena voimalan nro 7 rakennuspaikka, joka alustavassa sijoitussuun- sijoit- nitelmassa sijoittuisi Hiidenkallioilla edustavimmalle avokallioalueelle. Lisäksi maastossa tarkasteltiin varavoimalapaikkoja, joiden todettiin niin ikään tuvan hyviin käsiteltyjen metsien, avohakkuualojen tai korpimuuttumien alueille. Sähkönsiirtoreitin luontoarvot Hankkeen sähkönsiirtoreitinn osalta tarkasteltiin metsäiset kohteet, eikä niissä todettu olevan talousmetsiä merkittävämpiä arvoja. Sähkönsiirtoreitti sijoittuu osittain pelto- alueille ja toteutetaan maakaapelointina.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kukonahon tuulivoimapuisto 13 (31) 4.3 Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Pesimälinnusto Valtakunnallisessa Lintuatlashankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina Kukonahon selvitysalue jakaantuu Nivalan itäpään (709:340, selvitysaste erinomainen), Nivalan Sarjankylän (710:340, selvitysaste hyvä), Haapaveden Soutunperän (710:341, selvitysaste hyvä) ja Nivalan Jokipuhdon (709:341, selvitysaste hyvä) atlasruutujen alueelle. Nivalan itäpään, Sarjankylän, Suotunperän ja Jokipuhdon atlasruuduissa havaittiin atlaksen aikana yhteensä 129 lintulajia, joista 112 lajia tulkittiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Alueen pesivän maalinnuston keskitiheydeksi on arvioitu noin paria/km 2. Kesän 2013 pesimälinnustoselvitysten yhteydessä Kukonahon hankealueella havaittiin yhteensä 58 lintulajia (taulukko 2), joista 35 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Pistelaskentojen perusteella alueen selkeästi yleisimmät lajit olivat metsien yleislajeiksi luokiteltavat pajulintu, peippo ja metsäkirvinen. Muita yleisiä lajeja olivat mm. laulurastas, punarinta, vihervarpunen, leppälintu, harmaasieppo ja käki. Hankealueen muu pesimälajisto on voimakkaasti käsitellyille talousmetsäalueille tyypillisen niukkaa, käsittäen enimmäkseen alueellisesti tavanomaisia havupuuvaltaisten metsätalousalueiden peruslajeja (taulukko 2). Huomattava osa hankealueen pinta-alasta on nuoren ikäluokan metsiä, hakkuita ja ojitettua turvemaata, mutta alueella on vähäisessä määrin myös iäkkäämpää kuusikkoa sekä kalliomännikköä. Hankealueella ei ole linnustollisesti arvokkaita kohteita. Hankealueen itäpuolelle sijoittuvalla avoimella Kotanevan suoalueella sekä hankealueen ympäristöön sijoittuvilla laajemmilla peltoalueilla ja alueen lounaispuoleisella Erkkisjärvellä saattaa esiintyä myös vaateliaampaa lajistoa. Luonnontieteellisen keskusmuseon alaisen Sääksirekisterin ja Rengastustoimiston tiedonannon (Juha Honkala, kirjall. ilm.) mukaan hankealueen läheisyydessä ei sijaitse kalasääsken tai muidenkaan suojelullisesti arvokkaiden lajien tiedossa olevia pesäpaikkoja. Metsähallituksen petolinturekisterin mukaan (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.) hankealueen ympäristössä ei sijaitse tiedossa olevia erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikkoja. Edellä mainittujen tietolähteiden osalta on huomattava, että erityisesti Sääksirekisterin ja Rengastustoimiston tiedot petolintujen pesäpaikoista ovat todennäköisesti vajavaisia ja niiden kattavuus riippuu voimakkaasti paikallisten petolinturengastajien aktiivisuudesta. Kukonahon hankealueella havaittiin vain hyvin niukasti petolintuja, eikä niitä tulkittu alueella pesiväksi. Hankealueen eteläpuolelle Kiviahonkorven pellon alueelle sijoittuu kanahaukan reviiri, mutta sen pesäpaikka sijoittuu todennäköisesti hankealueen ulkopuolelle. Hankealueen eteläosassa havaittiin kesäkuussa alueen yli lentänyt kalasääski, joka saattaa liittyä jonnekin lähialueelle sijoittuvaan tuntemattomaan reviiriin. Riitakallion pohjoispuolisen pellon kohdalla havaittiin metsäautotiellä paritellut mehiläishaukkapari, joiden pesäpaikasta ei kuitenkaan ole tietoa, eikä lintuja havaittu enää myöhemmin pesimälinnustoselvitysten aikana. Metsäkanalinnuista hankealueella tulkittiin pesiväksi pyy, teeri ja metso, mutta myös riekon lumijälkiä havaittiin metson soidinpaikkainventoinnin yhteydessä. Kukonahon hankealueella ei havaittu merkkejä useamman metsokukon soidinpaikoista. Hankealueen pohjoisosaan sijoittuvalla Hiidenkallion alueella on kuitenkin todennäköisesti merkitystä metsäkanalintujen elinympäristönä, koska alueella havaittiin selvitysten aikana useampia metsoja ja teeriä sekä pyitä. Lisäksi hankealueen eteläosaan sijoittuva Riitakallion alue (kuva 12) on ilmoitettu metsojen soidinalueena (Pekka Aittooja, suul. ilm.), mutta soitimen tarkemmasta sijainnista tai nykytilasta ei ole tietoa. Hankealueen itäpuolelle sijoittuva Kotanevan avoin suoalue ei ole linnuston kannalta erityisen merkittävä, vaikka siellä jonkun verran suolinnustoa pesiikin. Kotanevan alueella havaittiin mm. teeren soidin, kurki, kapustarinta, pikkukuovi, liro, niittykirvinen sekä keltavästäräkki.

14 14 (31) Kukonahon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Taulukko 2. Kukonahon hankealueen pesimälinnustoinventoinneissa havaitut lajit. Varmasti tai todennäköisesti pesivät lajit on lihavoitu. Laji Laji Pyy (Tetrastes bonasia) Punarinta (Erithacus rubecula) Riekko (Lagopus lagopus) Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) Teeri (Tetrao tetrix) Mustarastas (Turdus merula) Metso (Tetrao urogallus) Räkättirastas (Turdus pilaris) Mehiläishaukka (Pernis apivorus) Laulurastas (Turdus philomelos) Kanahaukka (Accipiter gentilis) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Sääksi (Pandion haliaetus) Kulorastas (Turdus viscivorus) Kurki (Grus grus) Hernekerttu (Sylvia curruca) Kapustarinta (Pluvialis apricaria) Lehtokerttu (Sylvia borin) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) Lehtokurppa (Scolopax rusticola) Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Pikkukuovi (Numenius phaeopus) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Kuovi (Numenius arquata) Hippiäinen (Regulus regulus) Metsäviklo (Tringa ochropus) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Liro (Tringa glareola) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Hömötiainen (Parus montanus) Käki (Cuculus canorus) Töyhtötiainen (Parus cristatus) Tervapääsky (Apus apus) Talitiainen (Parus major) Käenpiika (Jynx torquilla) Närhi (Garrulus glandarius) Palokärki (Dryocopus martius) Varis (Corvus corone) Käpytikka (Dendrocopos major) Korppi (Corvus corax) Pohjantikka (Picoides tridactylus) Peippo (Fringilla coelebs) Haarapääsky (Hirundo rustica) Järripeippo (Fringilla montifringilla) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Niittykirvinen (Anthus pratensis) Urpiainen (Carduelis flammea) Keltavästäräkki (Motacilla flava) Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) Västäräkki (Motacilla alba) Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) Tilhi (Bombycilla garrulus) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Rautiainen (Prunella modularis) Keltasirkku (Emberiza citrinella) Muuttolinnusto Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja, joita linnut seuraavat muutollaan. Pohjois-Pohjanmaan eteläosan sisämaa-alueella ei ole merkittäviä lintujen muuttoa ohjaavia johtolinjoja tai tiedossa olevia merkittäviä lintujen muuttoreittejä syksyn kurkimuuttoa lukuun ottamatta. Kalajoen rannikkoalueella kulkee kansainvälisesti merkittävä lintujen muuttoreitti, jota pitkin muuttaa vuosittain satoja tuhansia lintuja niiden pohjoisille pesimäalueilleen. Kukonahon tuulivoimahanke sijoittuu kuitenkin noin 70 kilometriä tämän merkittävän muuttoreitin itäpuolelle. Hankealueen ympäristön merkittävin lintujen muuttotapahtuma on syksyinen kurkimuutto, joka kulkee tuulen suunnasta riippuen laajalla rintamalla alueen yli. Lähialueen merkittävin kurkimuuton tarkkailupaikka on Nivalan Hituran kaivosalue, noin 16 km hankealueelta etelään, missä lasketaan vuosittain syyskuussa useiden tuhansien kurkien muuttoparvia. Suurin osa kurjista lähtee Oulun seudun kerääntymisalueen (kansainvälisesti tärkeä lintualue eli IBA-alue) levähdyspaikoilta, mutta osa linnuista tulee suoraan Kemin alueelta meren yli ja jatkaa muuttoaan etelään. Syksyn kurkimuutto tiivistyy tyypillisesti muutamaan hyvään ja myötätuuliseen muuttopäivään, jolloin linnut matkaavat suurissa muuttoauroissa usein selvästi yli 200 metrin korkeudessa. Oulun alueelta alkunsa saava kurkien muuttoreitti kulkee suoraan etelään, jolloin se kulkee tuulen suunnasta riippuen noin Nivalan Haapajärven kautta kohti Keski-Suomea. Usein kurkien pääjoukot muuttavat Hituran kaivosalueen itäpuolelta, mutta muuttoa kulkee kuitenkin laajalla rintamalla myös Hituran länsipuolella (Jorma Tähtinen ja Juhani Pitkänen, kirjall. ilm.). Nivalan kaltaisilla sisämaa-alueilla, missä ei ole selkeitä muuttoa ohjaavia johtolinjoja, lintujen muutto on todennäköisesti hajanaista ja vähäistä, ja saattaa joiltain osin tapahtua hyvinkin korkealla. Hankealueella ei kuitenkaan ole tehty erillistä muuttolintuselvitystä, joten lintujen muuton tarkemmasta luonteesta alueella ei ole tietoa.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kukonahon tuulivoimapuisto 15 (31) Tuulen suunta ja voimakkuus vaikuttaa lähes kaikkien alueen kautta muuttavien lajien lentokorkeuksiin ja muuttoreitteihin, ja tuulen suunta määrääkin suurimmaksi osaksi sen mistä lintujen muuttovirta kulloinkin kulkee suhteessa hankealueeseen. Maa-alueiden yllä valtaosa lintujen muutosta kulkee yleensä korkealla. Esimerkiksi hyvällä ja myötätuulisella säällä muuttavat petolinnut ja kurjet lentävät yleensä useamman sadan metrin korkeudessa eli tavallisesti tuulivoimaloiden törmäyskorkeuden yläpuolella. Myös merkittävä osa kahlaajista ja esim. varpuslinnuista muuttaa maaalueiden yllä usein hyvin korkealla. Sen sijaan suurin osa hanhista ja joutsenista lentää osin myös törmäyskorkeudella noin m korkeudessa. Kovalla vastatuulella tai muuten huonoissa muutto-olosuhteissa merkittävästi suurempi osa linnuista laskee muuttokorkeuttaan törmäyskorkeudelle tai sen alapuolelle. Riittävän huonon sään aikana monet linnut keskeyttävät muuttonsa kokonaan. Lepäilyalueiden läheisyydessä lintujen lentokorkeudet ovat keskimäärin alhaisempia kuin muualla niiden muuttomatkan varrella. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia muuttolintujen merkittäviä levähdys- tai ruokailualueita. Hankealueen etelä- ja länsipuolelle sijoittuvat Nivalan Maliskylän ja Sarjankylän peltoalueet sekä Vähäjärvi ja Erkkisjärvi keräävät kuitenkin jonkun verran muuttomatkallaan levähtäviä ja ruokailevia lintuja (Juhani Pitkänen, kirjall. ilm.), joista osa voi muuttoa jatkaessaan lentää suunnitellun tuulivoimapuiston kautta. Sarjankylän ja Maliskylän peltoalueet sekä Erkkisjärvi sijoittuvat lähimmillään noin 3 km etäisyydelle suunnitelluista tuulivoimaloista. Peltoalueilla saattaa keväisin ja syksyisin lepäillä enimmillään muutama sata joutsenta ja kurkea, keväällä enimmillään muutama sata hanhea ja etenkin Erkkisjärven alueella keväisin runsaasti kahlaajia kuten useita satoja suokukkoja (Juhani Pitkänen, kirjall. ilm.) Lepakot Yleistä lepakoista Lepakoiden suojelu Kaikki Suomessa tavatut lepakot ovat luonnonsuojelulain (LSL 38 ) nojalla rauhoitettuja. Kaikki maamme lepakot kuuluvat myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain (LSL 49 ) perusteella kielletty. Ripsisiippa on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN) ja pikkulepakko on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) (Rassi ym. 2010). Lisäksi ripsisiippa on luonnonsuojelulain 47 mukaisesti säädetty luonnonsuojeluasetuksella erityistä suojelua vaativaksi lajiksi. Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa osapuolimaita huolehtimaan lepakoiden suojelusta lainsäädännön kautta sekä tutkimusta ja kartoituksia lisäämällä. EUROBATS-sopimuksen mukaan osapuolimaiden tulee myös pyrkiä säästämään lepakoille tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä. Lepakoiden elintavat ja esiintyminen Suomessa on tavattu kaikkiaan 13 lepakkolajia. Kaikki maassamme tavatut lajit ovat hyönteissyöjiä, ja useat lajit ovat harvinaisia tai esiintymiseltään epäsäännöllisiä. Suomessa havaituista lepakoista pohjanlepakko on selkeästi yleisin ja laajimmalle levinnyt laji. Myös viiksisiippaa/isoviiksisiippaa voidaan arvioida esiintyvän säännöllisesti Kalajokilaakson alueella. Vesisiipan esiintyminen Kalajokilaakson korkeudella on mahdollista etenkin sopivien elinympäristöjen läheisyydessä. Maassamme esiintyvien lepakoiden elintapojen ja levinneisyyden tuntemus on kuitenkin edelleen puutteellista. Pohjanlepakko esiintyy usein asutuksen läheisyydessä, sopivan suojaisilla pienipiirteisillä metsäalueilla, mutta myös pihapiireissä ja puistoissa, missä on riittävästi puustoa. Lajin on todettu viihtyvän erilaisten elinympäristöjen reuna-alueilla, kuten peltojen, kalliokkojen ja hakkuiden reuna-alueella sekä teiden yllä, ja välttelevän suurempien ja tiheiden metsien sisäosia. Myös suuria ja avoimia alueita pohjanlepakko

16 16 (31) Kukonahon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY yleensä välttää. Pohjanlepakko saalistaa lentäviä hyönteisiä noin 5 15 metrin korkeudessa ja pääasiassa erilaisten aukkopaikkojen kuten tien, pellon, hakkuun, kalliokon tai vesistön laiteilla ja pihapiireissä. Sen päiväpiilopaikat sijaitsevat esim. vanhoissa rakennuksissa, puiden koloissa sekä muissa erilaisissa onkaloissa. Pohjanlepakot voivat lentää pitkiäkin matkoja ruokailemaan. Isoviiksisiippa ja viiksisiippa ruokailevat yleensä peitteisemmässä ympäristössä, ja matalammalla, tyypillisesti havupuuvaltaisissa metsissä. Vesisiippa ruokailee erilaisten vesistöjen äärellä kuten lammikoiden, jokien koskipaikkojen ja kanavien yllä. Lepakoilla naaraat muodostavat lisääntymisyhdyskuntia, missä ne synnyttävät poikasensa (luonnonsuojelulain turvaama lisääntymis- ja levähdyspaikka). Koiraat päivehtivät kesällä yksin tai korkeintaan pienissä ryhmissä. Soveltuvien ruokailupaikkojen esiintyminen ja säilyminen lisääntymisyhdyskuntien läheisyydessä on tärkeää lajien suojelun kannalta. Lepakot ruokailevat erilaisissa ympäristöissä pesimäkauden eri vaiheissa, ja loppukesällä ne levittäytyvät ruokailemaan laajemmalle alueelle ja kauemmas pesimäyhdyskunnista. Suomessa talvehtivat lepakot viettävät talvensa horroksessa (esim. kellareissa ja luolissa), mutta osa lepakkokannasta muuttaa talvehtimaan etelämmäksi. Vaikutusmekanismit Elinympäristöjen muutosten lisäksi tuulivoimapuistot aiheuttavat lepakoille riskin törmätä tuulivoimalan pyöriviin lapoihin. Törmäysvaikutuksista ei ole vielä olemassa kotimaista tutkimustietoa, mutta vaikutuksia lepakoihin on arvioitu ulkomailla tehtyjen tutkimusten perusteella. Maa- ja metsätalousalueilla törmäyskuolleisuusluvut ovat hyvin samankaltaisia koko Pohjois-Euroopassa, joten on perusteltua soveltaa mm. Saksassa tehtyjen tutkimusten tuloksia myös suomalaisiin vaikutusten arviointeihin (Rydell ym. 2012). Lepakoiden riski törmätä tuulivoimaloihin on suurimmillaan muuttavilla lepakoilla, joiden on havaittu muuttavan niin korkealla, että niillä on ylipäänsä mahdollisuus törmätä tuulivoimalan lapoihin tai menehtyä lapojen pyörimisliikkeen aiheuttamaan ilmanpainemuutokseen (ns. barotrauma). Myös alueella lisääntyvien yksilöiden tiedetään joissain tapauksissa saalistavan tuulivoimaloiden lapojen pyörimiskorkeudella (Rydell ym. 2012), mutta yleensä ne saalistavat ja liikkuvat huomattavasti tätä matalammalla (< 30 metriä). Lepakoiden muuttoreitit keskittyvät yleensä hyvin voimakkaasti rannikoiden läheisyyteen, ja muutto on hyvin vähäistä jo 500 metrin etäisyydellä rantaviivasta. Suomessa lepakoiden muutto on todennäköisesti voimakkainta eteläisellä ja läntisellä rannikkoalueella, koska pohjoisessa harvan lepakkokannan alueella muuttavia lepakoita on todennäköisesti huomattavasti vähemmän. Kalajoen rannikkoalueella aiemmissa selvityksissä havaittu lepakkomuutto on ollut hyvin vähäistä, eikä lepakoita arvioida muuttavan merkittäviä määriä Kalajokilaakson sisämaa-alueella. Hankealueen lepakoiden nykytila Hankealueen kattavien lepakkoselvitysten aikana tehtiin yhteensä kahdeksan havaintoa pohjanlepakoista ja kaksi havaintoa viiksisiippalajista (kuva 8). Kesäkuun alun kartoituskierroksella havaittiin yksi pohjanlepakko ja yksi viiksisiippalajin lepakko hankealueen itäosan metsäautotiellä, lähellä Kukonahon vanhoja rakennuksia. Kesäkuun kartoituskierroksella havaittiin myös kolme pohjanlepakkoa hankealueen pohjoispuolella. Heinäkuun lopun kartoituskierroksella ei havaittu lepakoita hankealueella, mutta hankealueen ympäristössä tehdyn yleispiirteisen autokartoituksen aikana havaittiin neljä pohjanlepakkoa ja yksi viiksisiippalajin lepakko.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kukonahon tuulivoimapuisto 17 ( 31) Kuva 8. Lepakkoselvitysten aikana tehdyt lepakkohavainnot sekä kartoitettu alue. Lepakoita ei havaittu tuulivoimaloiden suunnitelluilla rakennuspaikoilla, jotka sijoittu- vat etupäässä lepakoillee huonosti soveltuviin elinympäristöihin (nuorett ja tiheät met- säkuviot, taimikot ja hakkuu-aukeat). Puustoltaan nuoret metsäkuviott ovat useimmi- soveltuvia päiväpiilopai kkoja kuten esimerkiksi kolopuita. Hankealueelta tai tuulivoi- maloiden rakennuspaikoilta ei löydetty lepakoiden merkittäviä ruokailupaikkoja, päi- ten lepakoille liian tiheitä saalistusympäristöjä, eikä niissä useinkaann ole lepakoille väpiilopaikkoja tai talvehtimispaikoiksi soveltuvia kohteita. Hankealueen itäpuolelle sijoittuvan Kukonahon pihapiirin alueella ja vanhoissa rakennuksissa on lepakoiden kannalta potentiaalisia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, mutta nyt toteutettujen sel- vitysten yhteydessä pihapiirissä ei havaittu lepakoita. Kukonahon tuulivoimapuistohankkeen yhteydessä toteutetun lepakkoselvityksen pe- rusteella hankealueella ei sijaitse lepakoiden lisääntymis- ja levähdysalueita tai tär- keitä ruokailualueita. Havaittujen lepakoiden vähäisen määrän ja havaintojen alueel- puuston ikä, kolopuuston esiintyminen, vanhat rakennukset) perusteella hankealu- eelta ei tunnistettu lepakoille tärkeitä lisen jakaantumisen sekä elinympäristöjen ominaispiirteiden (mm. metsätyyppi, alueita Muu eläimistö Hankealueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä metsätalousvaltaisen havumet- sävyöhykkeen lajistoa, joka koostuu etupäässää alueellisesti yleisistä ja tavanomaisis- useat eri piennisäkäslajit. Metson soidinpaikkainventoinnin yhteydessä alueella todet- tiin olevan vahva hirvikanta, ja Hiidenkallion alueella a havaittiin mm. kuuden hirven lauma. Lisäksi alueella havaittiin ilveksen lumijäljet. Hirvieläimistä alueella tavataan myös metsäkaurista. ta lajeista. Alueen yleisimpiä nisäkkäitä ovat hirvi, metsäjänis, oravaa ja kettu sekä

18 18 (31) Kukonahon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.4 Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Arvokkaat luontokohteet Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää tarkasteltavan alueen luontoarvoja. Merkittävimmät tällaiset ympäristötyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ), ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös muussa maankäytön suunnittelussa. Uudistetussa vesilaissa on luonnontilaisten pienvesien muuttamiskielto (2 luku 11 ja 3 luku 2 ). Hankealueen luontoselvityksissä on pyritty huomioimaan edellisten lisäksi myös em. lakien mainitsemattomat muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen 1998), joita ovat esimerkiksi vanhat havu- ja sekapuumetsiköt, vanhat lehtimetsiköt, paisterinteet, supat, ruohoiset suot, metsäniityt ja hakamaat. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2008 (Raunio ym. 2008). Arvioinnissa luontotyyppien uhanalaisuutta on tarkasteltu yleisesti koko maassa sekä erikseen Pohjois-Suomessa ja Etelä-Suomessa. Pajukosken hankealue sijoittuu Keskiboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle, joka luetaan luontotyyppien uhanalaisuuden aluejaossa Etelä-Suomeen. Uhanalaisia luontotyyppejä ei ole lakisääteisesti turvattu, mutta ne ovat yleensä hyvä indikaattori arvokkaista luontokohteista. Usein uhanalaiseksi luokiteltu luontotyyppi on huomioitu arvokkaaksi myös muutoin, esimerkiksi luonnonsuojelulaissa tai metsälaissa. Luontotyyppejä suojellaan tai huomioidaan muutoin maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein myös arvokasta eliölajistoa. Arvokkaiden luontotyyppien lisäksi maankäytön suunnittelussa huomioitavia kohteita ovat uhanalaisten, ja varsinkin erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät, sekä EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdysalueet (LSL 49 ). Kansallisten lakien mukaiset kohteet hankealueella Kukonahon hankealueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia arvokkaita luontotyyppejä eikä vesilain 2 luvun 11 :n mukaisia luonnontilaisia pienvesiä. Metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä hankealueella ovat kitu- ja joutomaan ympäristöinä kallioalueet sekä niukkapuustoiset suot. Luontokohteiden kuvaukset Kokonaisuutena hankealue on varsin voimakkaasti käsitelty, sillä alueen metsät ovat metsätalouskäytössä ja miltei kaikki alueen rämeistä ja korvista on ojitettu. Hankealueen arvokkaiksi poimitut luontokohteet ovat ympäristöstään erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita. Hankealueen arvokkaat luontokohteet on nimetty niiden sijainnin mukaan karttanimillä sekä numeroitu, jotta niiden paikantaminen kartalla on helpompaa. Luontokohteet on esitetty liitekartassa 1.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kukonahon tuulivoimapuisto 19 ( 31) Kuva 9. Hiidenkallion aluee on edustava kallioluontokohde Hiidenkalliot, kallioluontokohde (luontokohde 1) Hiidenkallioiden alueellee sijoittuu hankealueen edustavimmat kallioalueet. Hiidenkal- lioiden laajimmat avokalliot sijaitsevat hankealueen pohjoisosassa ja näistä on rajat- kitukasvuista. Kalliokohde rajautuu eteläosassaan alarinteille sijoittuvaan taimikkoon ja kallion kaakkoispuolella on tuoreempia harvennushakkuita. Pohjoisosastaan alue rajautuu siemenpuustoiseen taimikkoon, jonka alueella kalliopaljastumat ovat jo j hajanaisiaa ja tu luontokohteeksi osuus, jonka jäkäläpeitteiset avokalliott ovat laajimmat ja puusto pieniä. Ylimmän kallioalueen puustoa on aikoinaan poimintahakap attu ja keskiosien painan- teessa puusto on jopa järeämpää. Kohde on rajattu kuitenkin laajempana kokonai- jonkin verran lahopuuta ja vanhoja tuulenkaatoja. Puuston joukossa on muutamia hyvin iäkkäitä ja kitukasvuisia petäjiä. Kallioluontokohteiden arvot perustuvat usein lahopuuston määrään sekä riistalajistol- le tärkeisiin elinympäristöihin. Kalliolaiteiden kitukasvuisillk la männyillää on merkitystä metsolle hakomispuina.. Kalliokohteella havaittiin viitteitä metsosta. Nivalan alueella laajempia avokalliokohteita esiintyy niukasti ja pienemmät kallioalu- eet on tehokkaasti metsätalouden muuttamia. Siksi kohdee otettiin laajemmalla raja- uksella mukaan. Kallioalueilla on myös virkistyskäyttöarvoa vaikeakulkuisen talous- metsän joukossa. Luontokohteen voidaann osittain tulkita olevan Metsälain 10 :n mukainen erityisen arvokas kitu- ja joutomaiden elinympäristö; kalliot, kivikot t ja louhikot. Metsälain mu- suutena, joka sisältää suurimmat kalliopaljastumat. Kallioluontokohteelle sijoittuu kaiset kalliokohteet rajataan usein määritelmänn mukaan pienialaisina.

20 20 (31) Kukonahon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 10. Kotanevan pohjoisosan niukkapuustoista tupasvillarahkarämettä (luontokohde 2) Kotaneva N, luonnontilaisen kaltainen avosuo (luontokohde 2) Kotaneva on tyypillinen Pohjois-Pohjanmaan eteläosien rahkakeidas, joka on kehitty- vaikut- nyt aapasuolle. Rahkakeitaana suo on nuori ja osittain laiteiden ojitukset ovat taneet sen rahkaiseen ilmeeseen. Suonn keskiosaa leimaavat tupasvillavaltaiset neva- esiinny. osat, jossa kermien ja kuljujen muodostuminen on heikkoa. Rimpeä ei juuri Suokokonaisuutta on laiteiltaan ojitettu, mutta se on silti edustavuuttaan säilyttänyt. Luontokohteeksi on rajattu hankealueelle ulottuva suon pohjoisosa, jokaa on tyypil- Lisäksi tään niukkapuustoista tupasvillarahkarämettä. Tupasvillarahkarämeen lajistossa runsain on rahkamättäiden variksenmarja. tupasvilla, suokukka, vaivero, isokarpalo ja muurain esiintyvät vaihtelevasti runsaina. Luontokohde voidaan lukea Metsälain 10 :n mukaisiin erityisen arvokkaisiin soiden elinympäristöihin; vähäpuustoiset suot. Luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa rahkakeitaat ovat vaarantuneita (VU) luontotyyppejä.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kukonahon tuulivoimapuisto 21 ( 31) Uhanalainen ja arvokas lajisto Suojelullisesti arvokas kasvilajisto Hankealueelta tai sen välittömästä lähiympäristösä ei ollutt aikaisempaa tietoa uhan- alaisista tai silmälläpidettävistä lajeista ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit - tietokannann mukaan (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Näpänkangass 2/2013). Alueen kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa ei havaittuu uhanalaista (CR, EN, VU) kasvilajistoa. Erityisestii suojeltavaaa (LsL. 47 ) tai luontodirektiivin (liite II ja liite IV b) mukaistaa kasvilajistoa tai Keskiboreaalisella Pohjanmaan alueella (3a) alueellisesti uhanalasta (RT) kasvilajistoa inventoinneissaa ei myöskään havaittu. Alueellisesti uhanalisten osalta on käytetty uusinta luokitusta (Ryttäri ym. 2012). Silmälläpidettävän (NT)) lajin, ahokissankäpälänn esiintymä den eteläosaan. sijoittuu Kukonahonkallioi- Huomionarvoiset kasvilajit Ahokissankäpälä (Antennaria dioica) NT Kuivahkoillaa ja niukkalajisilla kasvupaikoilla viihtyvää ahokissankäpäläää havaittiin Ku- kuivan kankaan kallioalueella. Kissankäpälän kasvupaikat k ovat vähentyneet ketojen ja laiduntenn käytön loputtua, ja lajia havaitaan usein perinnebiotooppien yhteydessä. Kissankäpälä ei ole uhanalainen (Rassi ym. 2010), muttaa silmälläpidettävänä lajina se on huomionarvoinen ja siksi sen esiintymä on o ilmoitettu liitekartalla 1. konahonkallion eteläpuolella, louhitun kalliolammen ohi kulkevan ajouran varrella, Kuva 11. Ahokissankäpälän esiintymä hankealueella sijoittuu Kukonahonkallionn eteläosaan.

22 22 (31) Kukonahon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Suojelullisesti arvokas linnusto Kesän 2013 linnustoselvitysten aikana Kukonahon tuulivoimapuiston hankealueella havaittiin 20 suojelullisesti arvokasta lintulajia (taulukko 3), joista suuri osa on kuitenkin alueellisesti melko tavanomaisia lajeja. Valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja ovat mehiläishaukka ja keltavästäräkki, jotka on luokiteltu vaarantuneiksi (VU) viimeisimmässä uhanalaisuusluokituksessa. Kesäkuussa hankealueen eteläosan halki kulkevalla metsäautotiellä havaittiin paritteleva mehiläishaukkapari, mutta niiden pesimisestä alueella ei havaittu myöhemmin merkkejä. Keltavästäräkkejä pesii hankealueen itäpuolelle sijoittuvalla Kotanevan suoalueella. Valtakunnallisesti silmälläpidettäviä (NT) lajeja alueella havaittiin riekko, teeri, metso, sääksi, käenpiika, niittykirvinen, sirittäjä sekä punavarpunen. Alueellisesti uhanalaisista (RT) lajeista Kukonahon hankealueella havaittiin riekko, metso, liro ja järripeippo. Pesimälinnustoselvitysten aikana havaituista lajeista kymmenen on luettu EU:n lintudirektiivin liitteen I lajistoon, ja seitsemän lajia on listattu Suomen kansainväliseksi vastuulajiksi. Kukonahon hankealueen pesimälinnustoinventoinneissa tavattujen suojelullisesti arvokkaiden lajien havaintopaikat on esitetty kuvassa 12. Kukonahon hankealueen kautta saattaa myös muuttaa joitain suojelullisesti arvokkaita lintulajeja. Taulukko 3. Kukonahon tuulivoimapuiston hankealueella havaitut suojelullisesti arvokkaat lintulajit. PVindeksi = lajin pesimävarmuusindeksi (V = varma pesintä, T = todennäköinen pesintä, M = mahdollinen pesintä, h = havaittu), uhanalaisuus = Suomen lajien uhanalaisuusluokittelu (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä (Rassi ym. 2010), RT = alueellisesti uhanalainen (BirdLife Suomi 2011)), Lsl. = Suomen luonnonsuojelulain ( /1096) ja luonnonsuojeluasetuksen ( /160) nojalla uhanalainen (U) tai erityisesti suojeltava (E) laji, EVA = Suomen kansainvälinen vastuulaji, EU = EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I laji. Laji PV indeksi Uhanalaisuus Lsl. EVA EU Pyy (Tetrastes bonasia) T x Riekko (Lagopus lagopus) M NT, RT Teeri (Tetrao tetrix) V NT x x Metso (Tetrao urogallus) T NT, RT x x Mehiläishaukka (Pernis apivorus) M VU x Sääksi (Pandion haliaetus) h NT x Kurki (Grus grus) M x Kapustarinta (Pluvialis apricaria) h x Pikkukuovi (Numenius phaeopus) h x Kuovi (Numenius arquata) h x Liro (Tringa glareola) T RT x x Käenpiika (Jynx torquilla) T NT U Palokärki (Dryocopus martius) T x Pohjantikka (Picoides tridactylus) T x x Niittykirvinen (Anthus pratensis) T NT Keltavästäräkki (Motacilla flava) M VU Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) V x Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) M NT Järripeippo (Fringilla montifringilla) T RT Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) M NT

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kukonahon tuulivoimapuisto 23 ( 31) Kuva 12. Uhanalaisten ja silmälläpidettävien lintulajien havaintopaikat, sekä metson III luokan soidinalue (vihreä katkoviiva). Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämiä eläinlaje- ja, jotka ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja, jolloinn niiden lisääntymis- ja le- vähdysalueiden hävittäminen ja heikentäminenn on Suomenn luonnonsuojelulain perus- teella kiellettyä (Lsl 49 ). EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin kuuluvat myös maassamme tavatut pakkolajit, joita j on käsitelty tarkemmin kappaleessa le- Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista valtakunnallisesti vaarantuneen (VU) (Rassi ym. 2010) liito-oravan levinneisyysraja kulkee noin Oulu Kuusamo -linjalla, joten la- esiintyminen Kalajokilaaksossa on melko satunnaista ja laikuittaista (Hanski ym. jin esiintyminen hankealueella on levinneisyyden puolesta mahdollista, joskin lajin 2001). Hankkeen yhteydessä toteutetun liito-oravan elinympäristöjen yleispiirteisen kartoituksen perusteellaa hankealueella ei tehty merkkejä lajin esiintymisestä alueella. Kukonahon hankealueen metsät ovat pääosin melko karuja havumetsiä sekä nuoren ikäluokan kasvatusmets siä ja alueella on hyvin vähän lajinn ruokailupuiksi soveltuvaa lehtipuustoa (haapa ja leppä). Toteutettujen selvitysten perusteella lajin esiintyminen alueella arvioidaan epätodennäköiseksi. Viitasammakko on luettu kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV I (a) lajeihin, mutta sitä ei ole luokiteltu Suomessa uhanalaisten lajien joukkoon. Viitasammakko on Keski-Suomessa ja entisen Oulun läänin alueella paikoin yleisempi kuin tavallinen sammakko. Viitasammakko asustaaa yleensä rehevillä kosteikoilla ja suoalueilla, mut- hankealueella on hyvinn niukasti viitasammakolle potentiaalisia elinympäristöjä, eikä ta se kelpuuttaa elinpiirikseen paikoin myös tavanomaiset metsäojat. Kukonahon alueella ole lainkaan reheviä kosteikoita tai märempiä suoalueita, jolloin lajia saattaa esiintyä käytännössä vain alueen metsäojissa ja mahdollisesti alueen itäpuoleisella Kotanevalla. Kokonaisuutena lajin esiintyminenn alueella arvioidaan melko epätoden- näköiseksi. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista alueella saattavat levinneisyytensä puo- ovat lesta esiintyä aika-ajoinn myös kaikkia suurpetojamme, joista todennäköisimmät karhu ja ilves. Keväällää toteutetun metson soidinpaikkainventoinnin yhteydessä Ku-

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY NIVALAN KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20737 2 (31) Kukonahon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY YLIVIESKAN TUOMIPERÄN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21192 2 (30) Tuomiperän tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

SIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO

SIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO LIITE 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY SIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO Luonto- ja linnustoselvitykset Erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24712 2 (27) Sievin Puutikankankaan

Lisätiedot

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 Päivämäärä 22/8/2012 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

NIVALAN HIRSISTÖNKANGAS TUULIVOIMAHANKE

NIVALAN HIRSISTÖNKANGAS TUULIVOIMAHANKE SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY NIVALAN HIRSISTÖNKANGAS TUULIVOIMAHANKE Ympäristöselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19521P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Nivalan Hirsistönkangas

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 1 (74) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 SUUNNITTELU-

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTO

HAAPAJÄRVEN SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A INFINERGIES FINLAND OY HAAPAJÄRVEN SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTO Luonto- ja linnustoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21514 2 (31) Sauviinmäen tuulivoimapuisto

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

SIEVIN JAKOSTENKALLIOT TUULIVOIMAHANKE

SIEVIN JAKOSTENKALLIOT TUULIVOIMAHANKE SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY SIEVIN JAKOSTENKALLIOT TUULIVOIMAHANKE Ympäristöselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19521P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot

Lisätiedot

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Marko Vauhkonen 8.9.2011 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

TUULIWATTI OY VAALAN NAULAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO. Luonto- ja linnustoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.2.

TUULIWATTI OY VAALAN NAULAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO. Luonto- ja linnustoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.2. TUULIWATTI OY VAALAN NAULAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26596P001 2 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

ALAVIESKAN SAARENKYLÄ- VIESKANJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTO

ALAVIESKAN SAARENKYLÄ- VIESKANJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY ALAVIESKAN SAARENKYLÄ- VIESKANJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20159 2 (37) Saarenkylä Vieskanjärven tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY ALAVIESKAN KYTÖLÄN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20159 2 (31) Kytölän tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion

Lisätiedot

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY ALAVIESKAN KYTÖLÄN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20159 2 (31) Kytölän tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Kangasalan kunta. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ VESISTÖT... 3 4 KASVILLISUUS...

Lisätiedot

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Ulppaanmäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Ulppaanmäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA GREENWATT OY JA VIITASAAREN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (8) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

VÄLIKANGAS-RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTO

VÄLIKANGAS-RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTO INFINERGIES FINLAND OY VÄLIKANGAS-RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTO Luonto- ja linnustoselvitykset Erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23690 2 (42) Välikangas Ristiniityn tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion kohteena

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ-

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- Vastaanottaja Keliber Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- LINNUSTOSELVITYKSET 2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN

Lisätiedot

Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A GREENWATT OY JA KARSTULAN KUNTA Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 Koiramäen soidinselvitys

Lisätiedot

Poikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014

Poikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014 Poikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014 Lokakuu 2014 Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. KARTOITUSALUE... 2 3. LEPAKOIDEN SUOJELU SUOMESSA... 3 4.

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.12.2013 SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUUTON SEURANTA Päivämäärä 02/12/2013

Lisätiedot

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA..0 Olli-Pekka Karlin Sisällysluettelo. Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät. Pesimälinnusto

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 RAAHEN KAUPUNKI Tokolanperän kaavarungon ja asemakaavan luontoselvitys v. 2013-2014 1 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 KASVILLISUUS 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Uhanalaiset

Lisätiedot

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys RAPORTTI 7.10.2011 JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN

Lisätiedot

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella. 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Karvian Alkkian tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Karvian Alkkian tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Karvian Alkkian tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 ALMAN GROUP OY RAPORTTEJA 7/2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Tuulivoimahanke Soidinmäki

Tuulivoimahanke Soidinmäki Tuulivoimahanke Soidinmäki 2013-12-12 Natura 2000 arvioinnin tarveharkinta; Kulhanvuoren alue (FI0900112, SCI ja SPA) Kulhanvuoren Natura 2000-alueen Natura-arvioinnin tarvearviointi Tilaajaa: Konsultti:

Lisätiedot

YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTO

YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23614 2 (33) Ylivieskan Hirvinevan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Päivämäärä 28.5.2012 EPV TUULIVOIMA OY METSON SOIDINPAIKKAKARTOITUS TEUVAN PASKOONHARJUN TUULIVOIMA-ALUEELLA

Päivämäärä 28.5.2012 EPV TUULIVOIMA OY METSON SOIDINPAIKKAKARTOITUS TEUVAN PASKOONHARJUN TUULIVOIMA-ALUEELLA Päivämäärä 28.5.2012 EPV TUULIVOIMA OY METSON SOIDINPAIKKAKARTOITUS TEUVAN PASKOONHARJUN TUULIVOIMA-ALUEELLA EPV TUULIVOIMA OY METSON SOIDINPAIKKAKARTOITUS TEUVAN PASKOONHARJUN TUULIVOIMA-ALUEELLA Päivämäärä

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE

LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE S U U N N IT T E L U JA T EK N IIK K A INNOPOWER OY LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE TUULIVOIMASELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.10.2012, rev 20.5.2013 YMPÄRISTÖSELVITYS

Lisätiedot

EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013

EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013 EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013 Ahma Ympäristö Oy Ilmajoki 2014 2 1 JOHDANTO Lapualla sijaitsevan Koirainnevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA 8.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA 8.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU 2 (13) Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 4 TULOKSET... 6 5 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET... 10 6

Lisätiedot

Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi.

Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi. Miehikkälän kunta Keskustie 9 49700 MIEHIKKÄLÄ Natura 2000 -arviointi Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen Petri Parkko 18.11.2013 1. Menetelmät ja aineisto

Lisätiedot

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Suo-Valkeinen 2.Liimonlampi 3. Kaijat 4 4. Kuokkalammit 5. Keskimmäinen Louhilampi 6. Valkealampi 5

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

SALLAN PORTIN TUULIVOIMAPUISTO

SALLAN PORTIN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PUHURI OY SALLAN PORTIN TUULIVOIMAPUISTO Luonto- ja linnustoselvitykset Erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26672P001 2 (41) Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys Tapio Rintanen 2012 Maastotyöt Kohdealueen ja lähiympäristön liito-oravatilanne selvitettiin 27.4.2012, linnusto 13.5.2012, kasvillisuus ja lepakkotilanne

Lisätiedot

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Jämijärven Ratiperän tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Jämijärven Ratiperän tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Jämijärven Ratiperän tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 4/2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat

Lisätiedot

PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 20.3.2014 PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet... 3

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN

RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Lepakoiden

Lisätiedot

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue

Lisätiedot

MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013

MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Isojoki ja Kristiinankaupunki MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013 1.11.2013 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen

Lisätiedot

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT Laji Tieteellinen nimi Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Kalalokki Larus canus Rantasipi Actitis hypoleuca Selkälokki Larus fuscus Sinisorsa Anas platyrhynchos Naurulokki

Lisätiedot

VOIMAJOHDON KASVILLISUUS-, PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS

VOIMAJOHDON KASVILLISUUS-, PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 1 LIITE 3 VOIMAJOHDON KASVILLISUUS-, PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 2.6.2015 Laatija Tarkastaja Heli Lehvola Kirsi Lehtinen Kuvaus Raahen Ketunperän 110 kv voimajohdon kasvillisuuspesimälinnusto-

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

Hallakankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset

Hallakankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KYYJÄRVEN KUNTA tuulivoimapuiston luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.1.2015 P20221 1 (23) Tuomo Pihlaja 19.1.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue...

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot