JUTIKKALAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAY YLEISKAAVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JUTIKKALAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAY YLEISKAAVA"

Transkriptio

1 Ehdotusvaiheen selostus VALKEAKOSKEN KAUPUNKI JUTIKKALAN OIKEUSVAIKUTTEINENN OSAYLEISKAAVA Ehdotusvaiheen selostus

2 Ehdotusvaiheen selostus SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Osayleiskaavatyön tausta ja tarkoitus Suunnitteluorganisaatio Kaavaprosessin tähänastiset vaiheet Kaavaprosessin tulevia vaiheita Tiivistelmä LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Jutikkala Suunnittelutilannee Maakuntakaava Yleiskaavat Asemakaava Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Väestö ja asuminen Palvelut Työpaikat Maanomistus Maaperä ja topografia Hydrologia Kasvillisuus ja eläimistö Liikennee Teknisen huollon verkostot Arkeologia Maisemahistoria Rakennettu kulttuuriympäristö SUUNNITTELUN VAIHEET Tutkimukset ja selvitykset Aiemmin laaditut tutkimukset, selvityksett ja suunnitelmat Kaavoitustyön yhteydessä laaditut tutkimukset ja selvitykset Suunnittelun vaiheet Tulevia vaiheita OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS OSALLISET Tiedottaminen Kaavoitusprosessi jaa osallistuminen Viranomaisyhteistyöö OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Osayleiskaavan aluevaraukset Teknisen huollon ratkaisut r Vesi ja viemäri Hulevesien käsittely I

3 Ehdotusvaiheen selostus Energiahuolto Tietoliikenne Kunnallistalouden kustannukset Maisemallinen tarkastelu Yleiskaavan toteutuminen Kaavan vaikutukset LIITTEET: Liite 1. Liite 2. Liite 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio Luonnosvaiheen palauterapo ortti 6 KESTÄVÄ KEHITYS Selvitys kaavaratkaisun tarpeesta Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Toimiva aluerakenne e Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatuu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverk kostot ja energiahuoltoo Suhde maakuntakaavoitukseen LIITEAINEISTOT: Liito-orava- ja luontoselvitys Jutikkalan osayleiskaavan alueelle a 2009, FCG Planeko Oy Liito-orava- ja luontoselvitys Jutikkalan osayleiskaavan eteläosalle e (laajennusalue) 2011, FCG Finnish Consulting Group Oy Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen eteläosan (Pyhäsuo) muinaisjäännösinventointi 2012, Mikroliitti Oy muinaisjäännösinventointi 2009, Mikroliitti Oy Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen Jutikkalan osayleiskaava-alueen hulevesiselvitys 2012, FCG F Finnishh Consulting Group Oy Valkeakosken, Jutikkalan ja muiden teollisuusalueiden profilointi seudullisesti 2013, AIRIX Ympäristö Jutikkalan osayleiskaavan maisematarkastelu 2013, Valkeakosken maankäytön suunnittelu Valkeakosken maankäytön strateginen kehityskuvaluonnos II

4 JUTIKKALAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTOO Osayleiskaava-alue moottoritieliittymän tuntumassa. Etäisyys maanteitse Valkeakosken taa- sijaitsee Valkeakosken eteläosassa Vanajaveden eteläpuolella eteläisen jamarakenteeseen on n. 14 km, Iittalaan n. 7 km, Akaaseen n. 10 km ja Konhon yritysalueelle n. 16 km. Kaava tukeutuu näihinn alueisiin. Keskeinen osa alueesta on luonnonarvoiltaan tavanomaist sta talousmetsää. Moottori- Sääksmäen-Tarttilan valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Kaupun- ki omistaa keskeisen osann suunnittelualueesta. 1.1 Osayleiskaavatyön tausta ja tarkoitus Osayleiskaavatyön tarkoituksena on tutkia suunnittelualueen mahdollisuudet Val- tien läheisyydessä on liikenteen melualuetta. Alue A rajautuu lännessä ja pohjoisessa keakosken logistisin perustein sijoittuvan teollisuus- ja työpaikkarakentamisen alu- eena osana Iittalan ja Konhon logistista vyöhykettä. Kaava on keskeinen osa Val- ja keakosken kaupungin rakennemuutoksen elinkeinostrategiaa. Alue ei sijaintinsa ominaisuuksiensa vuoksi ole tarkoitettu tavanomaiseksi teollisuuden tonttireserviksi - joka tyydytetään kaupungin politiikan mukaisesti edelleen taajamarakenteen yh- teyteen sijoittuvilla laajennusalueillaa - vaan see vastaa yrityskentässä erityistarpee- logistiseen akseliin ja maan merkittävimpään kuljetusväyk ylään. Alueelle ei ole tarkoi- tus sijoittaa kaupan suuryksikköä tai osoittaa seudullisesti merkittäviä kaupan pal- seen tukeutuen voimakkaasti HHT-vyöhykkeen (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere) veluja. 1.2 Suunnitteluorganisaatio Valkeakosken kaupungilla pääsuunnittelijana toimii kaavoituspäällikkö Alf Lind- ström. Kaavan valmistelu- ja ehdotusvaiheen hyväksyvät osayleiskaavojen ohjaus- ryhmä ja kaupunginhallitus. Osayleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. 1.3 Kaavaprosessin tähänastiset vaiheet Aloitusviranomaisneuvottelu MRL 66, MRA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillee Yleisötilaisuus Arkeologinen inventointiraportti Liito-orava- ja luontoselvitysraportti Viranomaistyöneuvottelu Suunnittelualueen rajauksen tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkistuss Lisäalueen luontotyyppi- ja liito-oravainventointi aineisto (yleiskaavaluonnos) nähtävillä , yleisötilaisuus Viranomaistyöneuvottelu Hulevesiselvitysraportti Rakennetarkastelu / maankäytön strateginen kehityskuvaluonnos 2012 keväällä ja kesällä 2011 Yleiskaavan valmisteluvaiheen Yhdyskuntataloudellinen rakenneselvitys työpaikka-at alueista; Valkeakoske en Ju- tikkalan ja muiden teollisuusalueiden profilointi seudullisesti Eteläpuolen arkeologinen inventointiraportti Päätös tarkistaa aluerajausta

5 1.4 Kaavaprosessin tulevia vaiheita 1.5 Tiivistelmä Osayleiskaavaehdotus esitellään yleisötilaisuudessa ja se on nähtävillä kaupun- saa gin ilmoitustaululla ja internetsivuilla kuukauden ajan, jona aikana siihen jättää kirjallisia muistutuksia Kaavaehdotuksen aineistosta pyydetään lausunnot osallisilta viranomaisiltaa Hyväksymisvaiheen viranomaisneuvottelu MRL 66, MRA 18 Tarkistetun aluerajauksen jälkeen suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 308 ha. Yleiskaava osoittaa erityisesti logistiikkatoiminnoille soveltuvia teollisuusalueita (T) noinn 82 ha ja niitä tukeviaa sisäisen logistiikan, palvelujen ja teknisen huollon alueita (P, ET) noin 12 ha. Yhteensä rakennettavaa aluetta on noin 94 ha (n.( 30 % kaavan pinta-alasta). Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M, MA, MY), joka muodostaa suojavyöhykkeen Sääksmäen-Tarttilan valtakunnallisestii arvokkaalle kulttuurimai- semalle, osoitetaan yhteensä noin 214 ha (n. 707 %). Valkeakosken eteläisen moottoritieliittymän alue kehittyyy osaksi valtatie kolmen Iit- maakuntakaavan ja sitä täydentävän, ensimmäisen vaihemaakuntakaavan luon- talasta Konhoon ulottuvaa logistista vyöhykettä. Aluee tukeutuu Kanta-Hämeen noksen Iittalaan osoittamiin työpaikka-alueisiin. Liikenteellisesti alue tukeutuu valtatie kolmeen, joka on maamme merkittävin logis- tinen väylä. Työpaikkaliikenne tukeutuu pääosin alueen läpi kulkeviin bussireittei- hin. Alue liittyyy Iittalan, Toijalan, Viialan ja Valkeakosken taajamiin, joihin on joko hyvät tai erinomaiset julkisen liikenteen yhteydet. Toimivaa joukkoliikennettä voi- yhteyksiä on tarkoitus parantaa. Niillä on merkitystä työpaikkaliikenteelle etupääs- sä Iittalan suuntaan. Samalla täydentyy myöss alueen matkailua ja virkistyskäyttöä palveleva kevyen liikenteen daan helposti lisätä l ja vuorovälejä tiivistää tarpeen lisääntyessä. Kevyen liikenteen reitistö. Kunnallistekniikan osalta alue kytkeytyy Iittalan runkoviemärin ja runkovesijohdon kautta Hämeenlinnaan. Sähkövoiman syötön varmistaa v alueen kehittyessä maakun- takaavojen osoittama suurjännitejohdon reitti alueen eteläosan kautta, jolle voi- daan osoittaa muuntoaseman aluevaraus. Sähkönsyötön varmistaa näin rengas- Alueen läpi kulkee maakaasuputki, johon voidaan liittää paineenvähennysasema. Maakaasua ja samaan jakeluverkkoon syötettävää biokaasua on mahdollista käyt- mainen yhteys valtakunnan sähköverkkoon eteläisen ja pohjoisen reitin kautta. tää voimanlähteenä ja raaka-aineena alueen teollisissa prosesseissa. Työpaikka-alue muodostaa maakunnan rajallee Pirkanmaan portin. Sen näkyvyyttä hyödynnetään korkeatasoisen teollisen julkisivun rakentamiseksi. Alueen imagoon kuuluu keskeisesti ympäristöarvojen kunnioittaminen ja ekologisen jalanjäljenn pie- nentäminen, jonka symbolina voi kohota kaavan mahdollistama, alueen sähkön- on tuottoa täydentävä tuulivoimala. Rakennetta avien tilojen lämmitysratkaisujen alustavasti suunniteltu rakentuvan maalämmö n varaan, koska se on pääosin uusiu- tuvaa ja sitä voidaan laajentaa joustavasti alueen toteutumisen mukaan. Uusiutu- suurta alkupanostusta jaa kapasiteetin nosto portaittaisiap a investointeja. Niitä tutki- vaa polttoainetta hyödyntävä aluelämpökeskus ja kaukolämpöverkko vaatisivat taan vaihtoehtona. Valittavat ratkaisut tutkitaan tarkemmin yhteistyössä alueelle sijoittuvan ankkuriyrityksen kanssa. 2

6 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualue Jutikkala Suunnittelualue sijaitsee n. 14 km Valkeakosken keskustasta etelään. Pohjoisessa ja lännessä alue rajoittuu valtakunnallisesti arvokkaisiina n avoimiin peltomaisemiin. Etelässä rajanaa on moottoritie. Idässä alue rajoittuu Porsas- ja Tunturivuoreen, jot- ka jäävät pääosin suunnittelualueen ulkopuolelle. Kaava-alueen pinta-ala on noin 308 ha. t 2.1.1,2 Suunnittelualueen sijainti, kaavaluonnoksen aluee rajattu mustalla, kaavaehdo- etäisyydellä Valkeakoske en keskustasta. Hämeenlinnaan pääsee 20 minuutissa, Akaan keskustaan 10 minuutissa ja Iittalan keskustaan 9 minuutissa 1. tuksen tarkistettu alue punaisella. Jutikkala sijaitsee moottoritien 3 varrella ja se on henkilöautolla vajaan 15 minuutin 2.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä, valtioneuvoston vahvistamassaa (KHO vahv ) maakuntakaavassa alue on pää- on osin ilman aluevarausmerkintöjä. Tien 130 länsipuolella on maatalousalue, jolla erityisiä ympäristöarvoja (MY). Suunnittelualueen pohjoisreuna on merkitty valtaon osa kunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi aluetta (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityi- (MAv). Moottoritien pohjoispuoli laajempaa Vanajaveden luo-2 sen tärkeä alue). Geologisesti arvokkaat kumpareet (ge3-029) on merkitty mootto- ritien eteläpuolelle. Hämeenlinnantien vartta seuraa s voimalinjan yhteystarve. Kor- keapaineinen maakaasuli nja kulkee alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessaa yleiskaavaa ja asemakaa- vaa sekä muussa maankäytön suunnittelussa. Merkintöjen selitykset ja suunnittelumääräykset /suomi/maakaava/laadinta/merkinnat.pdf 1 Matka-ajat: Eniro reittihaku. 3

7 Suunnittelualueen sijainti maakuntaka aavassa on rajattu punaisella. Kanta-Hämeen maakuntakaava sekä 1. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa esi- tetyt täydennykset vaikuttavat läheisyytensä vuoksi Jutikkalan alueen suunnitte- luun. Maakuntakaavan ohjevuosi on Alue- ja yhdyskuntarakenteen mitoituk- jonka mukaan maakunnan väestö kasvaisi nykyisestä noin :sta runsaaseen asukkaaseen vuoden 2035 tilanteessa. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri vä- sen perustana on Häme 2035 maakuntasuunnitelman väestö- ja työpaikkasuunnite, estöryhmien saavutettav vissa. Liikennejärjestelmien kokonaisvaltaisella kehittämi- asemaa osana laajaa metropolialuetta. Tavoitteena on edistää elinkeinoelämän toi- sellä tuetaan joustavia työmarkkinoita maakunnassa ja vahvistetaan Kanta-Hämeen mintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinoelämälle riittävästi sijoittumismahdollisuuk- hyödyntäen. sia ensisijaisesti olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää 2 2 Kanta-Hämeen maakuntakaavan selostus 4

8 Jutikkalan kannalta kaavaluonnoksessa on huomattavaa: - Iittalaan lähelle Jutikkalaa esitetty työpaikka-alue TP 750 (169 ha), joka jatkuu voimassa olevan maakuntakaavan työpaikka-alueelta TP 63 pohjoiseen sekä täydentävä työpaikka-alue TP 745 (53 ha) - Kyläalueet AT 729 sekä ATs 731 Iittalan taajaman pohjoispuolella - Pääviemärin ja päävesijohdon reitin varauss Iittalan kautta etelään - Seudullisen alakeskuksen merkintä Ca sekää erikoistavarakaupan suuryksikön tai paljon tilaa vaativan kaupan kohdemerkintää KMe Iittalassa - Seutukeskuksen palveluvyöhykkeen Cv ulottuminen Hämeenlinnasta Iittalaan - Kehitettävän liikennekäytävän alue VT3:n ja pääradann ympärillä - Luonnonsuojelualue SL 142 ja Natura-alue (voimassa olevassa kaavassa) työ- paikka-alueen TP 750 ja maakuntarajan välissä Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa osoitetut keinot kehittää Iit- talan taajamaaa osana liikennekäytävää ja seutukeskuksen palveluvyöhykettä palve- hy- levat toisaalta seudullisenn julkisen liikenteen kehittämistäk ä ja tarjoavat toisaalta viä palveluja ja asumismahdollisuuksia uusien työpaikka-alueiden läheltä (noin 2-4 km säteellä). Jutikkalan teollisuusalue tukeutuu tähän kokonaisuuteen Kanta-Hämeenn maakuntakaava ja 1. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa esi- tetytt muutokset Jutikkalan eteläpuolella. Nuoli osoittaa Jutikkalan kaava-alueen sijainnin. 5

9 2.2.2 Yleiskaavat Kaupunginvaltuuston vahvistamassa oikeusvaikutuksettomassa Valkea- kosken rakenneyleiskaavassa suunnittelualue on pääosinn maa- ja metsätalousval- ar- taista aluetta (M). Hämeenlinnantien lounaispuoli on merkitty maisemallisesti vokkaaksi peltoalueeksi (MA). Rakenneyleiskaava on jäänyt tavoitteiltaan vanhen- alueen tuneeksi, johtuen elinkeinoelämää kohdanneesta rakennemuutoksesta ja väestönkasvunn kiihtymisestä. Rantavyöhykkeellä on voimassa v vahvistettu Valkeakosken rantojen osayleiskaava, jota sovelletaan oikeusvaikutteisena. Laadittava osayleiskaa ava ei korvaa rantojen osayleiskaavaa Suunnittelualueen sijainti rakenneyleis skaavassa onn rajattu punaisella Asemakaava Alueella ei ole voimassa asemakaavoja. 6

10 2.2.4 Muut aluetta koskevatt suunnitelmat ja selvitykset Pirkanmaan maakuntaohjelma (hyväksytty maakuntavaltuustossa ) ) Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Tampereen seutukaavaliitto Kaava-alue rajautuu valtakunnallisesti arvokkaaseen Sääksmäen-Tarttilan kulttuurimaisemaan, jossaa sijaitsee valtakunnallisesti arvokas kulttuurikohde Jutik- kalan kartano. Kartano on rakennushistoriallisesti merkittävä sekä maisemako- konaisuutena arvokas. Vanha 3-tie on merkitty maisematieksi. Valkeakoski. Ympäristönsuojelun kokonaissuunnitelmaa Rakennusjärjestys Valkeakoskella on voimaan tullut rakennusjärjestys Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja. 2.3 Väestö ja asuminenn Vuoden 2010 lopussa Valkeakoskella oli yhteensä asukasta. Väkiluku on al- kanut kasvaa viime vuosina. Tilastokeskuksenn ennusteen mukaan asu- kasvu olisi kiihtyvää, mitä vuoden 2010 yli 200 hengen lisäys osoittaa. Kasvu kasluku jatkanee kasvua vuoteen 2040 tultaessa. On myös viitteitä, että väkiluvun muuttaa väestörakennetta, kun muuttajat ovatt pääosin nuoria perheitä. Vuosi Asukasluku Muutos Muutos % ,4-0,9-0,9-0,3-0,5-0,6-0,3 0,0 +0,3 0,0-0,3-0,1 0 +0,7 +0,4 + 1,0 +0,8 Taulukko Valkeakoske n toteutunut väkiluku (Valkeakoskenn kaupunki 2012). 7

11 Väestöennuste Tod. Luvut Väestön ikärakenteen ennakoidaan kehittyvän haasteellisemmaksi työikäisen väestönosuuden vähentyessää ja vanhusväestön osuuden lisääntyessää vuoteen 2040 mennessä. Vuoden 2010 ennustettuu huoltosuhde Valkeakoskella on noin 0,58 huollettavaa jokaista huoltajaa kohden. Mikäli väestöennuste toteutuu, vuonna 2040 huoltosuhde on noussut jo 0,79:een. Viime vuosina kaupungin väestön kehitys on kuitenkin selvästi irtaantunut tilastokeskuksen ennustekäyrältä. Väestön ikäjakauma Ikäryhmä Yhteensä Lukumäärä % 7,6 12,0 30,8 28,4 21,2 100,0 Taulukko Valkeakoske n ikärakenne vuonna 2011 (Valkeakosken kaupunki 2012). Jutikkalan osayleiskaavan alueella teensä 20 asukasta. oli rekisteritietojen mukaan vuonna 2010 yh- 2.4 Palvelut Valkeakoskella kaupunkikeskustan rakenne on tiivis ja palvelut hyvin saavutettavis- sa myös julkisilla kulkuneuvoilla. Valkeakoskella on 12 peruskoulua, joista kymme- nen on perinteisiä alakouluja sisältäen luokat 1 6 (Haukilan, Kärjenniemen, Leppä- Lä- län, Rauhalan, Roukon, Sassin, Sointulan, Sorrilan, Tarttilan ja Tietolan koulut). himpänä suunnittelualuetta, n. 5 km etäisyydellä, sijaitsee Tarttilan koulu, jossa on myös päiväkoti. Yläkoulut (2 kpl) sijaitsevat Roukossa R (n. 17 km:n etäisyydellä) ja Naakassa (n. 14 km:n etäisyydellä). Lukio ja ammattiopisto sekä ammattikorkea- si- koulu sijaitsevat Matinmäessä (n. 18 km:n etäisyydellä) ). Valkeakosken kirjasto jaitsee kaupungin keskustassa noin 15 km:n etäisyydelläe ä. Myös kaupungin virastot ja laitokset, sekä terveys- ja sosiaalipalvelut sijaitsevat s pääosin kaupungin keskus- tassa. 8

12 2.4.1 Julkiset palvelut; ; yleiskaava-alueen kulkee kaava-alueen ja Valkeakosken keskustan palvelu- keskittymän kautta. Lähin päiväkoti ja alakoulu ovat Tarttilassa, muut palvelut tiiviinä nau- rajaus punaisella. Helsingin ja Tampereen vä- lisen linja-autoliikenteen pääreitti hanaa keskustassa bussireitinn varrella. (Lähtökartta : Maakuntakaavan rakenneselvityk- sestä, Pöyry 2013) 9

13 2.5 Työpaikat Valkeakoski on viime vuosien aikana joutunutt luopumaan isoista teollisuustyt önan Valkeakoskella teollisuuden (42,4 %) ja palvelutyönantajien (26,4 %) palve- tajista, mikä on uhannutt kaupunginn työpaikkaomavaraisuuden perinnettä. Vuonna luksessa toimi yli puolet työllisistä. Työpaikkaomavaraisuusaste Valkeakoskella oli Tilastokeskuksen aineiston mukaan vuonna ,44 %. Vuonna 2009 se oli 94,0 %. Kaupunki toimii aktiivisesti työpaikkaomavaraisuuden pitämiseksi korkea- na. Työpaikatt toimialan mukaan Toimiala Lukumäärä % Maa- ja metsä- ja kalatalous Teollisuuss Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, vesi- viemäri- ja jätehuoltoo Rakentaminen Kauppa, kuljetus k ja varastointi, majoitus- ja ra- toiminta vitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus-, vakuutus- jaa kiinteistöalann Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaali- palvelut Muut Palvelut Toimiala tuntematon t Työpaikatt yhteensä ,8 38,6 1,1 3,9 14,9 0,7 1,4 8,1 24,8 4,1 0,6 100,0 Työttömyysaste v oli keskimäärin 12,2 % Taulukko Valkeakosken elinkeinoelämän tilastoja 2008 (Valkeakosken kaupunki) ). Val- keakoskella teollisuus on perinteisesti suurin työllistäjä. Kaupunki pyrkii säilyttämään teolli- suuden vahvan aseman talouden veturina. 10

14 2.6.1 Kaupunki on hankkinut omistukseensa näkyvän keskeisen osan suunnittelualueesta. tummennettuna 2.6 Maanomistus Kaavoitettavalla alueella on sekä kaupungin että yksityisen maanomistusta. Kau- lu- punki on suurin maanomistaja ja omistaa n. 153 ha alueesta. Alueella on lisäksi kuisia yksityisessä omistuksessa olevia metsäpalstoja. 2.7 Maaperä ja topografia Kaava-alueen maaperä koostuu pääosin sora- ja hiekkamoreenista.. Pohjois- ja luomatalia teisreunassa on viljeltyä savitasankoa. Moreenimaan painanteissa on pieniä turvekerrostumia. Suunnittelualueen korkein kohta ( m) onn Porsasvuori alueen kaakkoisnurkas- josta erottuu kaksi kalliolakea. Porsasvuoren itäpuolella, suunnittelualueen vieressä kohoaa jyrkkäreunaisen laakson takana Tunturivuori ( m). Muutoin alue on sa, moottoritien pohjoispuolella - n. 1 km pituinen ja 3000 metrin levyinen harjanne, melko tasaista. Metsäiseltä moreenialueelta, m tasolta maasto laskeutuuu tois- takymmentä metriä savitasangolle. Puusto korostaa maaston korkeuseroja. 11

15 2.7.1 Suunnittelualueen maaperä on pääosin sora- s ja hiekkamoreeniaa (vaalean ruskea) Alueella on myös savea (sininen, pohjoisosassa), urvekerrostumaa (harmaa), rahkaturvetta (vaalean harmaa), hienoa hietaa (violetti), ja prekvartäärisenn kallioperän paljastumia (pu- osaksi Itämeren muinaisvaiheen, Yoldiameren n, peittoon. Alueella ylimmän rannan taso on noin 140 metriä nykyisen merenpinnan n yläpuolella. nainen) Jäätikkö suli kartta-alueelta noin vuotta sitten, jolloin alue jäi suurimmaksi 12

16 2.7.2 Suunnittelualueen maasto nousee Vanajaveden laakson alavasta viljelymaasta, jossa ei juurikaan ole maaston korkeusvaihteluita, pienipiirteisesti kumpuilevaksi mo- on reeniylängöksi. n oikeassa laidassaa näkyvät Porsasvuori jaa Tunturivuori. Viljelymaat osoitettu keltaisella. 13

17 2.8 Hydrologia Suunnittelualueella ei ole luonnon tai vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjaveden muodostumisaluetta. Maaperä on suurimmalta a osaltaan vettä läpäisevää soraa tai hiekkamoreenia. Pohjois-- maastopainanteisiin on muodostunut pieniä soita, jotka on ojitet- ja länsipuolen viljeltyy savitasanko on ojitettu ja salaojitet- tu. Moreenialueen tu. Alueen eteläosan suurempi ja syvempi Pyhäsuo on niin ikään ojitettu Lähtötilanteessa maaston pintavesiä johdetaan pohjoispuolelta moot- toritien ali Saarioisjärven suuntaan. Alueen pohjoisosan pinta-alasta noin puolestaa pintavesi laskee koilliseen Vanajan- selän suuntaann ja toisesta puolesta Saaroisjärven kautta Vanajaveteen. Moottori- tien eteläpuolelta vesienn valumasuunta on länteen Oikojanjokeenn ja Saarioisjär- veen. maaston suhteellisen pienistä korkeuseroista johtuen, moottoritien pohjois- huolestuttavana suurestaa valuma-alueesta ja Oikolanjoen kuormituksesta johtuen. Vanajanselkä on tilaltaann tyydyttävänä luokiteltu yhdeksi Pirkanmaan järvien riski- puolisen alueen pintavedet on mahdollista ohjata kokonaan pohjoissuuntaan. Natura 2000-verkostoon kuuluva Saarioisjärvi on pienialainen ja sen tilaa pidetään kohteista. 3 Hulevesien hallintaan onn kiinnitettävä erityistä huomiota, koska rakennettavasta alueesta valtaosa tulee koostumaan rakennusten kattopinnoista ja vettä läpäise- mättömistä päällysteistä.. Ilmastonmuutoksen seurauksena on varauduttava aikai- sempaa suurempien sademäärien käsittelyyn ja pintavesien viivyttämiseen. Suunnittelualueelle on tehty hulevesiselvitys 2012), joka on kaavan liiteaineistona. (FCG Finnish Consulting Group Oy 3 Valkeakosken ympäristöjaoston lausuntoo

18 2.8.2 Valuma-alueet, laskuojat ja norot hulevesiselvih ityksen mukaan. Yleiskaava- ja alueesta, alkuperäisen rajauksen mukaan, noin kaksi kolmasosaa laskee Saarioisjärveen kolmasosa Vanajanselälle. Moottoritien pohjoispuolen vedet voidaan ohjata Vanajanselän suuntaan ja välttää olemassa olevien alitusten lisäkuormittamista. 15

19 2.8.3 Hulevesiselvityksen luonnos tulevasta maankäytöstm tä. ssa näkyvät arvioidut uudet valuma-aluejaot sekää hulevesien alustavat virtaussuunnv nat. Myös vaihtoehtoisett hulevesien tulva-alueet ja luonnonmukaisina säilytettävät alueet on osoitettu kartassa. Selvitys on otettu huomioon yleiskaavan suunnittelussa. TarkemmassaT a maankäytön suunnittelussa ratkaistaan pintavesien hallinta varsinaisen hulevesisuunnitelman perusteella. Huleveden hallinnan lähtökohtana on hillitä hulevesien muodostumista ja ehkäistä niihin kohdistuvaa laatuhaittaa. Hallinnan keskeinen periaate on suosia hulevesien johtamista avouomissa, näkyvissä ja mahdollisimman luonnonmukaisissa järjestel- pyritään samalla hulevesien hallittuun tulvimiseen, jokaa auttaa pienentämään ra- missä, joilla hidastetaan,, viivytetään ja tasataan hulevesivirtaamia. Järjestelmillä kennettujen alueiden tulvariskejä. Tavoitteena a on lisäksi hyödyntää hulevedet ra- kennetun ympäristön maisemallisessa suunnittelussa ja ylläpitää luonnollisten noro- ja noron tarpeiden mukaisesti. Hulevesien määrään ja laatuun liittyvät ongelmat tu- jen tilaa ja veden laatua. Hulevesien hallintatoimenpiteet tulee suunnitella ja mitoittaa kunkinn valuma-alueen lee pyrkiä ennaltaehkäisemään parhaan käytössä olevann tiedon perusteella. Suun- nittelualueella tehtävin hulevesien hallintatoim enpiteillä voidaan edesauttaa norojen 16

20 vesitasapainonn säilymistää mahdollisimman luonnonmukaisina. Samalla hallintame- laskuojien virtaamat voidaan säilyttää nykytilan tasolla, mikä on tärkeää laskuojien ja vesistöjen nykytilan säilymiselle. Kerran 10 vuodessa (1/10a) esiintyvällä neljän netelmillä on merkittävä tulvariskejä pienentävä vaikutus. Alustavien laskelmien perusteella kerran vuodessa (1/1a) esiintyvillä rankkasateilla tunnin pituisella rankkasateella hulevesivirtaamat kasvavat nykytilanteeseenn ver- rattuna väistämättä, mutta monivaiheisen viivytyksen ansiosta kasvu jää kohtuulli- seksi, noin 40 % %:iin. Kyseinen asetelma kuvastaa pitkäkestoisen, sade- ja - määrältään suuren rankkasateen tilannetta, jolloin viivytyspainanteiden kosteikkojen viivytystilavuus täyttyyy ja syntyy ylivuotoa. Sen sijaan lyhytkestoisilla, esim minuutin rankkasateilla viivytystilavuus riittää pidättämään jopa koko sademäärän myös harvoin toistuvissa tapauksissa. Lisäksi riippuen hulevesien viivytysratkaisujenn sijoituspaikoista ja yksityiskohdista virtaamia voidaan tarkemman suunnittelun yhteydessä mahdollisesti rajoittaa nyt esitettyä enemmänkin. Virtaamat ja niiden muutokset täsmentyvätt maankäytön ja hulevesiratkaisujen tarkentuessa Jutikkalan yleiskaava-alueelle suositellun hulevesien hallintajärjestelmän periaa- sa- teratkaisut. n hajautetussa järjestelmässä hallintamenetelmät mitoitetaan erilaisille detapahtumille. Tonttikohtaisilla ratkaisuilla hallitaan usein toistuvat pienemmät sateet, ylei- (kerran vuodessa - kerran 10 vuodessa) toistuvat rankkasateet. sille alueille sijoitettavilla hulevesien hallintajärjestelmillä hallitaan porrastetusti harvemmin t. 17

21 Alueiden kuivatus on hoidettava ensisijaisesti omalla, maanteidenn kuivatusjärjes- telmästä irrallisella järjestelmällään tai alueelta tulevia kuivatusvesiä on viivytettä- kasva. vä siten, ettei maanteiden sivu- ja laskuojien sekä rumpujen vesimäärät Kuivatuksen mitoituksess sa on huomioitava koko laajemman alueen aiheuttamat hulevedet Kasvillisuus ja eläimistö Suunnittelualueella on suoritettu liito-orava- ja j luontoselvitys vuonna 2009 biologi FM Marja Nuottajärvi). Selvitystä on täydennetty 2011 moottoritien puolisen alueen osalta (FCG, Marja Nuottajärvi ). (FCG, etelä- Suunnittelualue sijoittuu Eteläboreaaliseen Lounaismaan kasvillisuusvyöhykkeeseen ja Etelä-Hämeen eliömaakuntaan. Valkeakoski i sijaitsee lisäksi Etelä-Hämeen lehto- keskuksen alueella. Selvitysalue jakautuu luonnonympäristöltään pohjoisosan vilje- sekä laajoihin metsäalueisiin Takaportinmetsän alueella ja Tunturivuoren läheisyy- dessä sekä Pyhäsuon ympärillä. Selvitysalueelle ei sijoitu vesistöjä tai merkittäviä pienvesiä. Alueen vedenjuoksu-uomat ovat muokattuja metsä- ja pelto-ojia lukuun ottamatta joitain luonnontilaisia kausikuivia noroja. lysvaltaisiin alueisiin, jotka on rajattu myöhemmin pääosin pois yleiskaava-alueesta Hallitseva metsäkasvillisuustyyppi alueella on tuoree mustikkatyypin kuusi- mäntykangas, joka viljelysten läheisyydessä vaihettuuu lehtomaiseksi käenkaali- Alueelle sijoittuu yksi paikallisesti arvokas rehevä lehtolaikku. Selvitysalueen kor- mustikkatyypin havu-sekapuukankaaksi ja pieniksi lehtipuuvaltaisiksi metsiköiksi. keimmat maastonkohdat ovat puolestaan kuivahkoja puolukkatyypin mäntykankai- osaksi ta. Takaportinmetsän alue sekä selvitysalueen eteläosaa ovat suurimmaksi voimakkaasti käsiteltyä talousmetsää ja sitenn varhais- tai välisukkessiovaiheessa. Vanhan metsän kuviot ovat hyvin pienialaisia. Kangasmetsien kasvilajisto on kasvupaikkatyypeille tavanomaista,, varttuneissa ja vanhahkoissa metsissä mustikka- tai puolukkavarvikon hallitsemaa. Taimikoita ja nuoria metsiä leimaa puolestaan pioneerivaiheen tyypillinen lajisto kuten sananjal- ka, heinät ja vadelma. Lehtomaisilla kankaillaa kasvavaaa lehtolajistoa ovat metsä- kastikka, nuokkuhelmikkä, käenkaali, oravanmarja, sinivuokko, hiirenporras, met- säalvejuuri, kivikkoalvejuuri, metsäorvokki, sormisara, metsäkurjenpolvi, met- säimarre ja tesma Jutikkalann alueen kangasmetsää. 4 Pirkanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueen lausunto 18

22 Suoluontoaa alueella edustavat laajimpina soina Pyhäsuo, KarvastenraK ahka ja Mäyränrahka, jotka ovat ojitettuja isovarpurämeitä, Pyhäsuolla pie- nialaisesti myös rahkarämettä. Näillä soilla kas- mäntypuustoa ja koivua. Kenttäkerroksen lajis- vaa ojituksen myötää tihentynyttä nuorehkoa toa ovat suopursu, juolukka, mustikka, puoluk- ka, muurain, tupasvilla ja variksenmarja. Selvi- myötä luonnontilaltaan enemmän tai vähemmän muuntuneita isovarpurämeitä, kangaskorpia, mustikkakorpia ja metsäkortekorpia (kuva: Vesa Salonen) Selvitysalueen itälaidalla, moottoritienn läheisyydessä metsäojassa kasvaa kaislasaraa, jokaa on silmälläpidettävä (NT) laji tysalueen pienimmät t suokuviott ovat ojituksen (kuva 4). Kaislasaran luontaisia kasvuympäristöjä ovat ruoho-rannat sekä ojat. ja heinäkorvet, puronvarret, lähteiköt, Kasvillisuudeltaan alue onn tavanomainen ja vaatimaton: kullakin luontotyypillä val- litsevana on luontotyypille ominaisin ja tavanomaisin kasvillisuus. Havaittu lintula- jisto on tavanomaista ja elinympäristölle ominaista. Selvitysalueellaa ei tavattu var- IV. Pyhäsuon länsipäähänn erääseen kumpareella kasvavaan puuhun on tehty pesä- sinaisesti uhanalaisia lajeja eikä lajeja, jotka on o mainittuu luontodirektiivin liitteessä pohja kalasääskeä varten. Tekopesä ei ollut asuttu Tarkistetun suunnittelualueen luonnonsuojelullisesti arvokkaita alueita; 1) Vuorensyrjän lehto, 4) Isovarpuräme, 5) korpi ja kosteikko. 19

23 2.9.3 Laajennusalueenn ekologiset yhteydet ja silmälläpidettävien lajien kohdetiedot; 1) kalasääsken asumaton tekopesä ja 2) kaislasaran kasvupaikka. Ruudutettuna maakuntakaavassa osoitetut, geologisesti arvokkaat drumliinit. Moottoritien eteläpuolinen alue on rajattu ulos yleiskaavasta, mutta tilustien sillan s kautta johdettava ekologinen yhteys huomioidaan myös pohjoisosan suunnittelussa. Selvitysalueelta ei löydetty liito-oravan jätöspapanoita eikä muitakaan merkkejä la- esiinny liito-oravaa. Lajillee hyvin sopivaa vanhaa kuusikkoa ja kuusi-lehtipuumetsää on alueella melko vähän ja sirpaleisesti. Jutikkalan alueen parhaat potentiaalis set lii- jin esiintymisestä, minkää perusteella voidaann todeta, ettei alueella tällä hetkellä to-oravan elinympäristöt sijoittuvat ranta-alueelle selvitysalueen ulkopuolelle Liikenne Näkymä moottoritien liittymästä 29 (Jutikkala) etelään. Tilustien silta häämöttää kuvassa kauempana. Valkeakosken liittymän tunnuksena on jalkapallo. Alueen läpi kulkee itä-länsisuunnassa Helsinki-Tampere moottoritieliittymän kohdalla. Moottoritien ylittää seututiee 130, jokaa luoteis-kaakkoissuuntaisena rajaa kaavoitettavaa aluetta. Alueen sisäisiää teitä ovat pohjoisreunassa Lahistentie/Vuorensyrjä ja länsilaidalla moottoritie (vt 3). Suunnit- telualue sijaitsee Valkeakosken eteläisen 20

24 Munteentie sekä näiden lisäksi pienet yksityistiet ja metsäautotiet. Moottoritien ylittää tilustien silta, jonka molemmin puolin maa on kaupungin omistuksessa Tienumerot (ELY- keskus, ote Pirkanmaan tienumero- kartasta ) Pirkanmaan ELY-keskuk ksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueella ei ole mahdollisuutta toteuttaa eikä suunnitella maankäytön kehittymisestä aiheutuvia liikenneverkon investointeja kuten maankäyttöä palvelevia liittymiä, liittymien ja maanteiden parantamistaa eikä kevyen liikenteen väyliä ja alikulkuja. Maankäytön laajenemisesta ja kehittämisestä aiheutuvien liikenneverkon huomattavienkin investointien toteuttaminen jää pääasiassa muiden tahojen vastuulle. 5 5 Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto

25 Valtatien 3 keskimääräinenn vuo- rokausiliikennemäärä (KVL) Jutikkalan koh- josta raskaan liikenteen osuus on noin 9 %. dalla on noin ajoneuvoa vuorokaudessa, Seututien 130 keskimääräinen vuorokausi- liikenne (KVL) oli vuonna ajoneu- osuuss oli runsaatt 10 %. Määrät ovat pysyneet neljänn viime vuoden ajan hyvin tasaisina 6 voa vuorokaudesv ssa. Tästä raskaan r liikenteen Suunnittelualueen väylästö. Moottoritiestä on sen suunnittelun yhteydessä tehty meluselvitys, jonka perusteella on ennakoitu suurella osalla suunnittelualueesta melun ohjearvon 55 db ylittyvän. Koko tieverkkoa koskevan maanteiden vuoden 2011 liikennemäärään, raskaan liikenteen osuuteen ja nopeusrajoitukseen perustuvan teoreettisen melutilanneselvityksen mukaan valtatien 3 liikenteen aiheuttama 555 db:n päivämelun ohjearvon mukainen melualue ulottuu kaava-alueen kohdalla metrin päähän maantiestä. Hämeenlinnantien osalta melualue ulottuu valtatien pohjoispuolella metrin ja valtatien eteläpuolellae a alle 40 metrin päähän maantiestä. 7 Liikennemelulla ei kuitenkaan ole merkitystä työpaikka-at alueen kannalta, kun sinne ei osoiteta melulle herkkiä toimintoja. Työpaikkarakentamisella voidaan suojata takana olevaa asutusta melulta, mutta tälläkään ei ole alueella merkitystä, koska etäisyys lähimpään asutukseen on niin suuri. 6 Liikennevirasto; KVL-taulukot 2010 (LAM-asemien mittaustiedot ); 437 HLINNA_MO3 Vt 3; 440 LEMPÄÄLÄ_PIRKAN Vt 3; 402 V:KOSKI_JUTIKKA Mt Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto

26 Moottoritien liikennemelualuetta. on melutilanteen seurantaselvityksestä VT3 Jutikkala-Kulju; melutilanne 2010 liikenne-ennusteen mukaan ilman melusuojausta. 23

27 Alueen läpi kulkee useita bussilinjoja. Helsinginn ja Tampereen välisistä linja-autojen pikavuoroista noin 65% pysähtyy Valkeakoskella. Lisäksi suoria pikavuoroja a Val- Kaava-alueeltaa on julkisen liikenteen yhteydett Iittalan, Toijalan, Viialan ja Valkea- kosken taajamiin. Erillisiää kevyen liikenteen väyliä v ei ole. Iittalan ja j Valkeakosken yhdistävän kevytliikenneväylän toteuttaminenn 130-tien varteen parantaisi alueen keakoskelta Tampereelle ja Helsinkiin kulkee päivittäin p noin 20 vuoroa suuntaansa. matkailu- ja virkistyskäyttöä ja palvelisi työmatkaliikennettä 7 km säteellä Tarttilan, Sääksmäen ja Iittalan suuntiin Joukkoliikenteen palvelutaso; vuoromäärät ja pikavuoropysäkit (talvi , Matkahuollon ja Onnibussin aikataulupalvelut; pika+vakiovuorot) (Karttatiedot: Maakuntakaavann 2040 rakenneselvityksestä, Pöyry ).. 24

28 Pääasiallinen työmatkaliikenne Jutikkalaan (B) suuntautuu Valkeakoskelta (A),( Iittalastata (C) ja Akaasta (D), jonne on pääosin hyvät julkisen liikenteen yhteydet. 25

29 2.11 Teknisen huollon verkostot Alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkee korkeapaineinen maakaasujohto. Maa- kaasujohtoon voidaan syöttää myös kotimaista biokaasua. Lähin paineenvähen- nysasema on n. 2 km etäisyydellä Uittamossa. Suunnittelualueellee voidaan raken- taa oma paineenvähennysasema Uittamon maakaasun paineenvä- hennysaseman venttiili- kenttä. Rakennusten ja j rakenteiden suojaetäisyyksistä säädetään maakaasun käsittelyn turvallisuudesta annetussa asetuksessa (551/2009). Suojaetäisyyksiä määritettäes- yleiset sä ulkopuolisett rakennukset jaetaan ryhmiin A ja B. Ryhmään A kuuluvat kokoontumiseen tarkoitetut rakennukset: majoitushuo oneistot (hotelli, sairaala, vanhainkoti), kokoontumishuoneistot (koulu, elokuvateatteri, suurmyymälä), asuinhuoneistot (kerrostalo). Lisäksi ryhmäänn A kuuluu räjähteitä valmistava, vatai va- rastoiva tai käyttävä laitos sekä vaarallisia kemikaaleja teollisesti käsittelevä rastoiva laitos. Ryhmäänn B kuuluvat asuinhuoneistot (omakotitalo, rivitalo), työ- säännöllisesti oleskelee sekä erillinen rajattu alue. Maakaasuputken DN400,, 54 bar suojaetäisyysvaatimuss ryhmään A kuuluviin ra- paikkahuoneistot tai muut kuin asumiseen tarkoitetut rakennukset, missä ihmisiä kennuksiin/kohteisiin on 16 metriä. Suojaetäisyysvaatimus ryhmään B kuuluviin ra- käyttöönotto edellyttää paineenvähennysaseman rakentamista alueelle, mikä mah- kennuksiin/kohteisiin on 8 metriä. 8 Maakaasu on käytettävissä alueella lämmön-- ja energiantuotantoon. Maakaasun dollistetaan osayleiskaavassa. Paineenvähennysaseman suojaetäisyysvaatimus ra- suunnittelussa ja rakennusten sijoittamisessa kaava-alueella. Kiinteistöjen sähkö- kennuksiin on 50 m (ryhmä A) tai 225 m (ryhmä B). Maakaasuputken suojaetäisyydet on otettava huomioon rakennuskortteleiden järjestelmiä koskevia määräyksiä on standardissa Gasum Oy:n lausunto

30 Maakaasujohtoo DN400 ja paineenvähennys- ja (tarkistettu aluerajaus punaisella). venttiiliasema Seututien 130 suuntaisesti kulkee Elisan tietoliikennekaapeli. Moottoritien penkassa kulkevat valtakunnan tietoliikenteenn runkokuitukaapelit. Kaava-alueen pohjoisosan asutus on liitetty Vattenfallin 230 V jakeluverkkoon (nyk. Elenia Verkko Oy). Kor- keajännitteinenn sähköjohto on Pirkanmaan maakuntaka avassa osoitettu moottori- seututien 130 suuntaisesti. Runkovesijohto ja runkoviemäri Toijalan ja Hämeenlin- nan välille on maakuntakaavoissa osoitettu suunnittelualueen eteläpuolitse Iittalan kautta. tien suuntaisesti sen eteläpuolelle ja Kanta-Hämeen maakuntakaavassa jatkumaan Korkeajännitteisen sähkölinjan (z 027) varaus maakuntakaavassa Tarttilan sähköasemalta länteen. Nuolen kohdalle esitetään alueellisen sähköaseman paikkaa. 27

31 Runkovesijohtoo (V) ja viemäri (J) esitettyinä Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa. Kartassa näkyy myöss rinnakkaisen maakaasuputken (K) reitti. Jutikkalan suunnittelualue onn välittömästi maakuntarajan pohjoispuole ella. Tampereen aluepelastuslaitoksen lähimmän pelastusyksikön toimintavalmiusaika kaavoitettavalle alueelle on alueen lopullisesta rakentumisesta ja liikenneyhteyksistä riippuen noin minuuttia. Alueelle pelastustoimen toimintavalmiusohjeen mukaan edellytettävä toimintavalmiusaika määräytyy tämän tyyppisillä alueilla rakennettavan kerrosalan mukaan ja saattaa edellyttää vähintään 10 minuutin toimintavalmiutta ellei riskitasoaa alenneta esim. teknisillä järjestelyillä. 9 Yleiskaavassa osoitetaan paikka vesisäiliön rakentamiseksi Porsasvuorelle riittävän sammutusveden turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa. Säiliön ja alueen sisäisen verkoston tarkempi mitoitus määritellään jatkosuunnittelun yhteydessä. 9 Tampereen aluepelastuslaitoksen lausunto

32 Alustava tarkastelu vesijoh- don ja viemärin runkolinjojen yhdistämi- tar- seksi suunnittelualueeseen. Linjojen kempi suunnittelu ja neuvottelut maan- alueen omistajien kanssa aloitetaan, kun toteuttaminen tulee ajankohtaiseksi. 29

33 Tutkimuaslue on rajattu rautakautisia, kolmiot röykkiöitä. vihreällä, muinaisjäännm nökset eri symbolein: s siniset 2.12 Arkeologia Alkuperäiselle suunnittelualueelle on laadittu muinaisjäännösinventointi: Jutikkalan osayleiskaava-alueen perusteella merkitty arvokkaiksi luokiteltavatt kohteet ja alu- muinaisjäännösinventointi 2009, Mikroliitti Oy. Kaavakartalle on inventointitulosten eet. Inventointiraportti onn selostuksen liiteaineistona. Osayleiskaava-alueen täydentävä arkeologinen inventointi (Mikroliitti ) ). Lisäalueelta ei moottoritien eteläpuolisesta osasta tehtiin luonnosvaiheen jälkeen löydetty merkkejä asutuksesta, mutta kylläkin tervarännien jäänteitä, jotka ryhmit- tyivät tiettyihin maastokohtiin. Alue päätettiin kuitenkin rajata pois yleiskaavasta Laajennettu tutkimus- alue, löydökset terva- rännien jäänteitä. 30

34 Muinaisjäänn nösinventoinnin yleiskartta. Kohde 64 historiallisen tervarännin jäänteet sisältyy kaava-alueen tarkistettuun rajaukseen. ajan 31

35 2.13 Maisemahistoria Lähde: Ympäristöministeriö ; Sääksmäki-Tarttila, maisemakuva, luon- nonpiirteet, kulttuuripiirteet. us keskittyyy laajalti kaavoitettavan alueen ulko- puolelle ja antaa ennen kaikkea kuvan ympäröivän maiseman luonteesta, joka suunnittelussa tulee huomioida. Itse kaava-alue on ollutt asutuksen tausta-aluetta, tavanomaista metsämaata, joka on sittemmin muodostunut talousmetsäksi, eikä siitä ole mainintaa selvityksessä Ote kuninkaankartasta 219. Suunnittelualue ylänkönä ( Högland stenig och backig ). on esitetty metsäisenä Sääksmäen - Tarttilan maisema-alue edustaa monipuolist ta hämäläistä kulttuurimai- Maisemakuvaa Maisema-alueen ydin on Vanajavesi lukuisinee lahtineen,, kalliosaarineen ja niemi- semaa. Kaunis luonto antaa puitteett tälle historiallisesti ainutlaatuiselle alueelle. neen. Esihistorialliselta ajalta jatkunut asutus ja maatalous ovat luoneet moniker- asutuksen ohella lukuisatt laitumet ja katajakedot. roksisen kulttuurimaiseman. Viljelymaiseman monipuolisuutta lisäävät perinteisen 32

36 Luonnonpiirteet Alueen luonnonpiirteitä luonnehtivat voimakass pinnanmuotojen vaihtelu, kallioiset ja kivikkoiset rannat r sekä siintelevät järvenselät. Kokonaisuus edustaa monipuoli- ominaista luontoa. Alue kuuluu Etelä-Hämeen lehtokeskukseen. Metsät ovat enim- suudessaan ja pienipiirteisyydessään hienosti Keski-HämeK een viljely-- ja järviseudulle mäkseen lehtomaisia kangasmetsiä mutta myös varsinaisia lehtoja sekä reheviä rantakorpia on paljon. Alueella on kolme valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman kohdetta: Sydänniemen pähkinälehto sekä Saunalahden ja Pappilan tervaleppäkorvet. Korkeita luonnonar- voja edustavatt myös Ritvalanjärvi (Vähäjärvi) ja Saarioisjärvi, jotka kuuluvat valta- kunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan Suunnittelualueen sijainti maisema- luonnon- ja kulttuuriarvojen suhteen. Kartalla on kootusti esitetty luontokohteet, luonnonsuojelualueet ja -ohjelmat, Naturakohteet, liito-oravahavainnot, muinaisjäännöskohteet, ja -alueet, perinnemaisematt ja arvokkaat kallioalueet. Monilla tiloilla pidetään vielä karjaa, minkä vuoksi hoidetut katajakedot ja hakamaat elävöittävät monin paikoin viljelymaisemaa. Edustavia perinnemaisemia on mm. Tarttilassa ja Annilassa. Annilan katajakedot sijaitsevat Rapolanharjunn edustallaa Vanajaveteen pistävässä pitkässä Annilanniemessä. Lähes koko niemi on o säännöllisessä laidunkäytössä. Lai- tumet muodostavat hyvinn monipuolisen laitumien, kivikkoisten niittyjen, katajake- tojen ja hakamaasaarekkeiden mosaiikin. Rannassa on lisäksi luhtaista ja kosteaa 33

37 rantaniittyä. Kasvillisuud deltaan edustavin osaa on mäellä oleva katajaketo, jonka pylväsmäiset katajat ovat jopa kuusi metriä korkeita. k Kivikkoisella niityllä kasvavat runsaina muun muassa keltamataraa ja mäkitervakko sekä vanhoistaa viljelykarkulai- varrella sijaitsevat hirsiladot. Rapolanharju on osa Hämeenlinnann - Sääksmäen - Lempäälän harjujaksoa. Se ko- sista punalehtiruusu ja kumina. Perinteistä maisemaku uvaa täydentävät kärrytien hoaaa jyrkkänä noin 65 metriä ympäristöään korkeammak alle ja leviää kaakkoispääs- sup- sään deltamaiseksi. Harjun rinteillä on rantatörmiä ja -terasseja sekä valtaviaa pakuoppia. Suurin näistää laskeutuuu 20 metrin syvyyteen. Harjulla kasvaa lehto- pähkinäpensas, tyypillinen harjukasvi harjusormisara sekä vanhojen kylien liepeillä kasvava ikivanha rohdoskasvi lännennukula. RapolanharjR rju on geologisesti ja biolo- maista sekametsää. Kasvistoon kuuluvat muun muassa vuorijalava, metsälehmus, gisesti erittäin arvokas. Huittulanharju kuuluu myös osana edellä mainittuun harju- jaksoon. Harjun laella ja etelärinteessä on pieniä ketoja,, joilla kasvavat muun mu- assaa ketokäenminttu, maruna, ukontulikukka ja j ketoneilikka. Vanajaveteen etelästä pistävä kalliorantainen suojelulain nojalla. Jylhänkärki on rauhoitettu luonnon- Kulttuuripiirteet Rapolan seutuu on ainutlaatuinen muinaisjään nnösalue Suomessa. Se kertoo paitsi Hämeen hyvin varhaisesta kiinteästä asutuksesta, myös harvinaisen monipuolisesti rautakauden ja historiallisen ajan alun yhteiskunnasta ja ihmisten elämästä. Rapolalla on ollut merkittävä asemaa muinaisenn Hämeen ja koko hämäläisen heimo- na oli hallinnon keskuksena. Rapolanharjun Linnamäellä sijaitseva Rapolanlinn maamme mahtavin esihistoriallisen ajan varustus. Linnaa on rakennettu erikoisella tavalla jääkauden aikanaa syntyneiden harjuhautojen ympärille. Kilometrin pituiset linnoituksen muurit kätkevät sisäänsä tulisijoja, asuinkuoppia ja heittokivikasoja. Rapola on ollut parintuhannen vuoden ajan kiinteä asuinpaikka. Vanhinta asutusta on järveen viettävillä rinteillä, missä on säilynyt yli tuhatvuotisen maanviljelykult- tuurin jäänteitä, hautaröykkiöitä ja kalmistoja,, asuin- ja uhripaikkoja, peltoja, rau- dankäsittelypaikkoja sekää satamapaikka Vanajaveden rannassa. Rapolasta on löydetty muun muassa Suomen vanhin pelto, joka j on ajoitettu rautakaudelle (200 ekr jkr.). Rapolassaa on harvinaisen monipuolinen kulttuurikasvilajisto. Rapolan alueella on arvokkaita muistomerkkejä myös historialliselta ajalta, kuten Sääksmäen keskiaikainenn kivikirkko kirkkotarhoineen sekä viljavalla harjunrinteellä sijaitsevat, linnoitusalueeseen oleellisesti liittyvät Rapolan ja Voipaalan kartanot. Rapolan kartano on rakennushistoriallisesti ja j maisemallisesti arvokas. Kartanon viime vuosisadan puolessa välissä istutetussa puistossa p on valtavia jalopuita. j Maisema-alueen vanhin asutus, suuret tilat sekä oletettavasti rautakautista perua oleva Huittulan kylä ovat t sijoittuneet harjujen rinteille tai niiden tuntumaan. Järven rannat viljavine rinteineenn ovat myös houkutelleet asutusta. Rakennuskanta on pe- maantie on maisemallisesti arvokas. Se kulkee Huittulann ja Ritvalan kylien kautta rinteistä ja hyvin hoidettua. Rapolanharjun itäpuolitse kulkeva vanha Valkeakosken Vanajaveden rantoja r kierrellen. Huittulan kylä on tyyliltään yksi parhaiten säilyneis- tä hämäläisistää kylistä. Sen rakennusten lomassa mutkittelee kyläraitti. Kylän länsi- laidalla avautuu Vanajaveden rannan yhtenäinen viljelymaisema. Vanajanselän ja j Rauttunselän eteläpuolella Tarttilan alueella on perinteistä viljely- maisemaa: vanhoja tilakeskuksia. kartanoita, kumpuilevia viljelyksiä ja katajaketo- ja. Keskiajalla perustetut t Jutikkalan ja Lehisenn kartanot sekä useatt kulttuurihistori- alueen allisesti arvokkaat tilojen talouskeskukset sekää perinteiset kylät luonnehtivat 34

38 Näkymä Ajoksenpellolta etelään, yleiskaava-alueelle. Maisemaa leimaa perinteinen maanviljely ja edelleen jatkuva karjan laidunnus. Näkymä 180 etelään. Yleiskaavan toteutuminen ei merkittävästi muuta kuvan näkymää. keskeisiä kulttuuripiirteitä. Rauttunselän rannassa on kuvanveistäjä Emil Wikströ- lu- min suunnittelema ateljeee 1800-luvun lopulta. Tarttilan ympäristöstä tunnetaan kuisia, enimmäkseen rautakautisia muinaisjäännöksiä. Tarttilan eteläpuolella vilje- kyliksi, kuten Taljalassa. Paikoin on näyttäviä kartanoita,, kuten Niemen ja Kummi- lan lymaisema avautuu laajana ja tasaisena. Asutus tiivistyy paikoin varsin perinteisiksi kartanot Rakennettu kulttuuriympäristö Kaavoitettava alue on valtaosaltaan asumatonta metsämaata, jolta ei ole löydetty asutuksen jälkiä. Alueen länsi- ja pohjoisreun nalla metsämaa rajoittuu maisemalli- sesti arvokkaisiin viljelyalueisiin. Reunavyöhy ykkeelle ovat sijoittuneet maatilakes- kukset Ottila ja j Suojala ja myöhemmässä vaiheessa muuta haja-asutusta. Tiloja yhdistää Lahistentie, joka kapeanaa ja sorapintaisena mukailee maaston piirteitä. Yleiskaavassa ei osoitetaa tälle alueelle muuttuvaa maankäyttöä eikä työpaikka- rin- alueen rakentaminen tulee vaikuttamaan maisemaan, vaan jää laajan metsäisen nealueen taakse Suunnittelualueen pohjoispuolella avautuvat Lahisten kartanon peltoaukeat ovat säily- neet valtakunnallisesti arvokkaana kulttuurimaisemana. Näkymä 180 itään. n oikeassa laidas- viljelymaisemasta. Korkeusero ja rinteen taittuminen ylätasanteeksi tehostavat korkeimpienkin ra- sa alkaa metsäinen rinne, joka kaikkialla yli satametrisenä vyöhykkeenää erottaa työpaikka-aluetta kenteiden peittymistä metsän taakse. Yleiskaavan toteutuminenn ei muuta kuvan näkymää. 35

39 Ote rakennetun ympäristön arvoalueiden yhdistelmästä (koonnut Leena Roppola) ). Kaava-alue arvoalueisiin mutta eii sisällä luetteloituja kulttuurihistoriallisia kohteita. (rajattu punaisella) rajautuu maisemallisiin ja kulttuurihistoriallsiinn. Suunnittelualuetta ympäröivän Jutikkalan kulttuurimaiseman keskeiset arvot ovat vanhoissa viljelymaisemissa. Maatilat, pienasutus ja myöhemmät omakotitalott ovat keskittyneet viljelymaiseman metsäsaarekkeisiin tai laidoille. Alueella on säilynyt Jutikkalan jugendtyylinenn kansakoulu (toiminut ), joka on nykyisin käytössä asuinrakennuksena. SuunnitteluS alueen lähellä sijaitsee Ju- pää- tikkalan kartanon uusklassillinenn rakennus r talous- ja apurakennuksi- vaikutuksia v kartanon miljööseen. neen. n Kaavalla ei ole maisemallisia K Entinen Jutikkalan kansakoulu k Munteentien varressa on säilynyt s ulkoisesti hyvässä kunnossa. Tiheäksi T kasvanut puusto estää nykyisin sen s näkymisen maisemassa. 10 Valkeakosken kaupungin Jutikkalan kansakoulunn arkistoluettelo: Luokkapäiväkirjat , johtokunnan pöytäkirjat etc. 36

40 3 SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Tutkimukset ja selvitykset Aiemmin laaditut tutkimukset, selvitykset ja suunnitelmat Moottoritien suunnittelun yhteydessä tehdyt selvitykset; melu, maisema Rakenneyleiskaava Kaavoitustyön yhteydessä laaditut tutkimukset ja selvitykset Arkeologinen kartoitus 2009 Luontotyyppi- ja liito-oravakartoituluontokartoitus Lisäalueen arkeologinen kartoitus Lisäalueen Hulevesiselvitys Seudullinen työpaikka-alueiden rakenneselvitys Maisemaselvitys Suunnittelun vaiheet Aloitusviranomaisneuvottelu MRL 66, MRA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillee Yleisötilaisuus Arkeologinen inventointiraportti Liito-orava- ja luontoselvitysraportti Viranomaistyöneuvottelu Suunnittelualueen rajauksen tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) päivitys Lisäalueen luontotyyppi- ja liito-oravainventointi aineisto (yleiskaavaluonnos) nähtävillä , yleisötilaisuus Viranomaistyöneuvottelu Hulevesiselvitysraportti Lisäalueen arkeologinen kartoitus syksyllä,, raportti Rakennetarkastelu / maankäytön strateginen kehityskuvaluonnos 2012 keväällä ja kesällä Yleiskaavan valmisteluvaiheen Yhdyskuntataloudellinen rakenneselvitys työpaikka-at alueista; Valkeakoske en Ju- tikkalan ja muiden teollisuusalueiden profilointi seudullisesti Eteläpuolen arkeologinen inventointiraportti Päätös supistaa aluerajausta Yleiskaavaehdotuksenn työstäminen 1-2/ Tulevia vaiheita Tulevia vaiheita ja tavoitteellinen aikataulu. Mahdollisten lisäselvitysten laajuutta ja muita työn kulkuun vaikuttavia tekijöitä on mahdotonta ennakoida tarkasti. t Yleiskaavaehdotus nähtävillä, yleisötilaisuus 3-4/20133 Palautteen käsittely 4-5/2013 Selvitysten täydentäminen 5/2013 Viranomaisneuvotteluu MRL 66, MRA 18 5/2013 Yleiskaavan vähäiset tarkistukset 5-6/20133 Yleiskaavan hyväksyminen ja vahvistuminen 7-9/

41 Vuorovaikutus misen kautta. 4 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 4.1 OSALLISET Tiedottaminen Nähtävillä oloista, yleisötilaisuuksista ja kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan pai- ja kallislehdessä, kaupunginn ilmoitustaululla ja kaupungin k kotisivuilla osallistumisarviointisuunnitelman (OAS) mukaisesti Kaavoitusprosessi ja osallistumin nen Osayleiskaavan valmistelussa varmistetaan asukkaiden, maanomistajien, yritysten, järjestöjen, viranomaisten sekä muiden osallisten osallistumismahdollisuudet sekä kaavan tavoitteiden asetteluun että suunnitteluratkaisujen muokkaamiseen ja kaa- van vaikutusten arviointiin. Kaavoituksen aikana järjestetään kaksi yleisötilaisuutta. toteutuu myös nähtävillä pitojen, kuulutusten ja aktiivisen tiedotta Viranomaisyhteistyö Osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Pir- kanmaan ympäristökeskuksessa (nyk. ELY-keskus). Kokoukseen osallistui Tiehallin- to, Pirkanmaann maakuntamuseo ja Pirkanmaan liitto. Muistio on selostuksen liittee- nä. Kaavan valmisteluvaiheessa ja ehdotusvaiheessa viranomaisilta pyydetään lausun- not. Viranomaistyöneuvottelu : ELY, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakunta- museo. Viranomaistyöneuvottelu : ELY, Pirkanmaan maakuntamuseo. Toinen varsinainen viranomaisneuvottelu järjestetään yleiskaavaehdotuksen nähtä- villäolon jälkeen. 38

42 5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 5.1 Osayleiskaavan aluevaraukset Osayleiskaavalla osoitetaan Valkeakosken kaupungin Jutikkalan alueelle seuraavia käyttötarkoitusalueita: Palvelujen ja hallinnon aluetta (P-1 ja P-2) ) Teollisuus-- ja varastoaluetta (T-1) aluetta (ET) Yhdyskuntateknisen huollon Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) Maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA) Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiää ympäristöarvoja (MY) Käyttötarkoitus P-1 P-2 T-1 ET M MA MY Alueet yhteensä m Kaavoitettavan alueen kokonaispinta-ala on 307,73 ha. Teollisuusalueen (T), tekni- alueiden kokonaispinta-ala on yhteensä 93,8 ha - vajaa kolmannes suunnittelualu- eesta. sen huollon (ET) sekä palvelun ja hallinnon alueiden (P), eli muuttuvan maankäytön ha prosenttiosuuss 3,72 3% 6,57 82,18 27% 1,31 <1% 129,32 42% 49,03 16% 35,52 12% 307,65 100% Taulukko yleiskaava-alueen maankäytönn jakautumisesta. Maa- ja metsätalousalueita (M, MY, MA) on yhteensä 213,9 ha, joka sisältää kaksi maatilakeskusta sekä haja-asutusta. Maa- ja metsätalousalueisiin sisältyy luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittäviä alueitaa (luo) ja geologisesti mer- kulttuurimaiseman suojavyöhykkeen. Yleiskaava on kokonaan suunnittelutarvealu- etta. Suunnittelutarvemääräys on voimassa yleiskaavan perusteella 10 vuotta kaa- kittävää aluetta (ge). Alueet muodostavat yhdessä y valtakunnallisesti arvokkaan van vahvistumisesta. Suunnittelutarvealueistaa voidaan määrätä myös kaupungin rakennusjärjestyksessä. 5.2 Teknisen huollon ratkaisut Vesi ja viemäri Kaupungin vesihuollon nykyinen toiminta-alue ei ulotu kaava-alueelle. Alue liitetään Hämeenlinnan Seudun veteen ja viemäriin (HS-Vesi) alustavan tarkastelun mukaan Harakkamäen kohdalta. Alueen sammutusveden tarvettaa varten on osoitettu vesi- tu- säiliön paikka. Säiliön rakentaminenn varmistaaa sammutusveden saannin suuren lipalon varalta ja tuo myös lisävarmuutta lähialueen asutuksen vesihuoltoon mah- dollisen putkivaurion sattuessa. Alustavassa hanketarkastelussa on todettu, että alueelle sijoittuva suuri yritys voi tarvita vesisäiliön tuomaa puskurivarastoa myös tilapäisesti prosessivedenn huipputarpeeseen. Osana O alueen vesihuollon järjestämis- tä voidaan selvittää myöss veden kierrättämistää ja sadeveden käyttöä. 39

43 5.2.2 Hulevesien käsittely Hulevesien käsittely tulee perustumaan ratkaisuihin, joilla viivytetään vesien joh- tamista purkupaikkoihin ja samalla vähennetään kiintoaineiden kulkeutumista luon- nonvesiin. Jatkosuunnittelussa tutkitaan tarkemmin mahdollisuudet käyttää viivy- selvitetään. Alueelta ei lisätä pintavesien johtamista moottoritien alitse, eikä rasite- tysaltaita puistomaisina elementteinä alueella. Myös viherkattojen mahdollisuuksia ta tien kuivatusjärjestelmää. Pintavedet, joitaa ei pystytä imeyttämään, johdetaan olemassa olevia ojia käyttäen Saarioisjärven kautta tai suoraan Vanajaveteen. Yleiskaavaa varten on laadittu hulevesiselvitys, jonka on huomioitu kaavan suunnit- Selvityksessä on myös arvioitu rakentamisen vaikutuksia hulevesien muodostumi- seen ja yleispiirteisesti mitoitettu toimenpiteitä ympäristörasituksen minimoimisek- si. Asemakaavasuunnittelun tueksi laaditaan tarkennettu hulevesisuunnitelma. telussa mm. pintavesien johtamisreiteissä ja hulevesien h käsittely- ja tulva-alueissa Hulevesien virtaamahuippujen arviointi ennen alueen rakentamista ja sen jäl- keen. Hulevesien hallintatoimenpiteillä estetään noin kerrann vuodessa toistuvien rank- kerran kasateiden vaikutusten virtaamahuippujen kasvu lähes kokonaan ja leikataan myös kymmenessä vuodessa toistuvien rankkasateiden vaikutusta merkittävästi Hulevesiselvitys, FCG

44 5.2.3 Energiahuolto Alueen energiahuollon tarpeeksi pelkästään logistiikkatoimintoihin painottuvana on arvioitu runsaat 10 MW, joka koostuu pääosin lämmitysenergiasta. Tarve voidaan tyydyttää sähköllä, maakaasulla, biopolttoaineilla ja maalämmöllä. Alustavassa hanketarkastelussa sijoittumispaikasta kiinnostuneen suuren laitoksen toimesta to- sähkön saanti rengasmaisen verkoston kautta. Tähän tarjoutuvat hyvät mahdolli- suudet, kun otetaan käyttöön maakuntakaavassa osoitettu, moottoritien suuntainen sähkölinja. Elenia Oy on tehnyt ratkaisusta tarkastelun. Maakaasu/ biokaasu tarjoaa lisäksi hyvän vaihtoehdon n paikallisen varavoiman perustaksi. dettiin kuitenkin tarve kymmenkertaistaa arvioo sähkövoiman tarpeesta ja varmistaa Jutikkalan työpaikka-alueen kytkeminen 110 kv sähkölinjallaa ren- säh- gasmaisesti valtakunnan verkkoon, tarvittavat uudet ja perusparannettavat kölinjat, toteutusaika noin 5 vuotta. Suuren laitoksen tuottamaa prosessin hukkalämpöä voitaisiin hyödyntää alueen kaukolämpöratkaisussa. Lämmöntarve voidaan kattaa ekotehokkaasti myös ha- liittyy tulevaisuudessa samaan jakeluverkostoon syötettävä biokaasu. Tontinvuok- raehtoihin sidotuilla rakennustapaohjeilla voidaan edistäää aurinkokeräinten, pienois- tuulivoimaloiden ja elinkaarivaikutuksiltaan edullisten rakennustapojen, kuten puu- ke/pellettivoimalalla, jokaa lisäksi voisi tuottaa sähköä. Tarjolla olevaan maakaasuun rakentamisen hyödyntäm mistä. Alustavasti on suunniteltuu maalämpöön perustuvia ratkaisuja, joilla voidaan tyydyt- voi- tää myös jäähdytystarvetta kustannus- ja ekotehokkaasti. Maalämmön käyttöä daan luontevasti lisätä alueen rakentumisen myötä. Hankkeessa on tarkoitus selvit- 41

45 tää myös S-ryhmän Sipooseen rakennetun m2 logistiikkakeskuksen giahuoltoa palvelevan hybridilaitoksen 12 soveltuvuutta alueelle. ener Esimerkki rakennustavan, tuuliruuvien ja aurinkopaneelienn käytöstä alueen imagoa vahvistavalla tavalla. Puiden oksat kannatteleva at aurinkopaneeleja ja latvat tuuliruuveja. Alueelle on lisäksi esitetty nimellisteholtaan 1-31 MW pystyakselistaa tuuliruuvityyp- alueen pistä tuulivoimalaa osaksi energiahuoltoa (käytännön tuotto noin 1-10 % energiantarpeesta). Paikallisen tuulivoiman on arvioituu olevan taloudellisestikin kannattavaa, koska sillää säästetään siirtokustannukset, jotka muodostavatt noin puolet sähkön hinnasta. Tuotettu sähkö kyetään hyödyntämään kokonaan alueen sisällä. Laitoksella ei yksin ole merkittävää vaikutusta v sähköverkon mitoitukseen, mutta se toimii osana maan energiapolitiikkaa, joka tähtää tuulivoiman osuuden tuntuvaan lisäämiseen lähivuosina. Riittävän korkealla tuulivoimalalla pystytään hyödyntämään talviajan tuuliolosuh- yli teet, joissa pakkasilman kerrostuma maanpinnan lähellä vastustaa tuulta, mutta 50 m korkeudessa tuuleee keskimäärin enemmän kuin kesäaikana. Alustavasti tut- tehontuotoltaan potkurimallia heikompi, mutta maiseman kannaltaa harmonisempi, eikä siinä esiinny jäänmuodostusta, mikä vaikuttaa voimalan käyntiin ja sijoitus- mahdollisuuksiin. Se kestää myös huipputuulia (60 m/ss asti) sekä hyödyntää te- kittu tuuliruuvi (windside-turbiini) on projektiopinta-alaan nähdenn laskennalliselta hokkaasti vaihtelevia tuulia, mikä huomattavasti nostaaa vuosihyötysuhdetta sisä- suurin maaolosuhteissa. Kaavailtu yli 100 m korkea tuuliruuvi olisi toteutuessaan laatuaan. Tuuliruuvin sijoituksessa on hyödynnetty Suomen tuuliatlasta ja Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavaa varten laadittua tuulivoimalle otollisten alueiden kartoitusta. Kartoituksessa, joka ulottui hieman maakuntarajojen yli,, Jutikkalan osayleiskaavan alue ylsi kahdeksanportaisella asteikolla seitsemään pisteeseen, mikä osoittaaa paikan selvästi keskimääräistä parempaa tuulivoiman potentiaalia. Pirkanmaan maakuntakaavan tarkistuksen (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) selvityksiin kuuluu selvitys Voimaa Tuulesta Pirkanmaalla. Tässä tarkastelussa Jutikkalan alue on myös mukana potentiaalisena tuulivoimaloiden sijoituspaikkana (koh- de 46). Tuulioloiltaan alue soveltuisi tarkoitukseen hyvin, mutta vaikutusten arvi- 12 Rakennuslehti

46 oinnissa käytettyjen ehtojen mukaisesti sen näkyminen n Tarttilan valtakunnal lisesti arvokkaaseen maisemaann haittaa suurten tuuliturbiinien sijoittamista alueelle Ote tuulivoimaselvityksen kartasta Käytetyillä arviointiperusteilla tuulivoimatuotantoon Pirkanmaalta. mahdollisista tuulivoimala-alueista. soveltuvia alueitaa löytyi Pohjois- Voimalan pystyttämisestää on neuvoteltava tiehallinnon jaa puolustusvoimien kanssa. Liikenneviraston ohjeen 2854/060/2011 mukaan etäisyyden maantiehen, jolla no- peusrajoitus on 100 km/hh tai enemmän, tuulivoimalan etäisyyden maantien tiealu- tätä olennaisesti pienempiä varoetäisyyksiä. Ruuvi R ei aiheuta samanlaista välkky- mistä kuin lapamalliset turbiinit, joten sen sijoittamisessa liikenneväylän läheisyy- teen ei ole samoja rajoituksia. 13 eesta tulee lähtökohtaisesti olla vähintään 500 m. Naapurimaissamme käytetään Voimala sijoittuisi Porsasvuoren laelle noin 310 m etäisyydelle lähimmästä ajora- dasta ja 34 m sitä ylemmäksi. Rinteen puusto peittää näkyvyyden läheltä. Tuuliueella. ruuvi erottuisi moottoritielle molempiin suuntiin noin 4,5-1 km etäisyydeltä. Suunniteltu tuulivoimala sijaitsee Ilmavoimien ilmavalvontatutkien vaikutusalu Windside-roottori (tuuliruuvi) on uudenlainen tuulivoimalatyyppi, jonka vaikutuksia ilmavalvontatutkiin ei olee aiemmin Suomessaa tutkittu. Tuulivoimaloiden tiedetään yleisesti aiheuttavan haittaa ilmavalvonnan tutkajärjestelmille, joille ne edustavat suuria kohteita. Voimaloiden aiheuttamat häiriöt tutkajärjestelmiin ilmenevät mm. varjostamisenaa ja heijastuksina. Puolustusvoimien aluevalvontatehtävän toteutta- vaikutuksia 14. misen kannaltaa saattaa valvontasensoreihin kohdistuvillaa häiriöillä olla laaja-alaisia Tutkavaikutusten arviointia varten on syksyllä 2011 valmistunut Valtion Teknolo- giakeskuksen (VTT)( toteuttama tutkavaikutusten selvittämiseen tarkoitettu lasken- 13 ELY-keskuksen liikennevastuualueen kanta viranomaistyöneuvottelussa 14 Puolustusvoimien lausunto yleiskaavaluonnoksesta

47 taohjelmisto. Laskentaoh hjelmiston avulla kyetään tarvittaessa selvittämään yksi- edellyttää, että tuulivoimalan haittavaikutukset ilmavalvontatutkiinn tulee selvittää Puolustusvoimien hyväksymällä tavalla. Tutkavaikutusselvitys tilataan VVT:ltä, jon- tyiskohtaisesti tuulivoimaloiden vaikutukset tutkavalvontaan. Ilmavoimien Esikunta ka suorittaman tutkimuksen perusteella Ilmavoimat analysoi tuulivoimalan vaiku- tukset tutkailmavalvonnalle. Analyysin perusteella Pääesikunta antaa Puolustusvoi- oltava mien lausunnon hankkeenn hyväksyttävyydestä. Pientuulivoimaloita lukuun ottamatta tuulivoimaloiden rakentamiselle on Puolustusvoimien hyväksyntä. Hankkeelle on oltava Puolustusvoimien hyväksyntä viimeistään ennen tuulivoimaloiden rakennuslupapäätöksen tekemistä Tietoliikenne Alueelle toteutetaan ajanmukainen laajakaistaverkko ja siihen liittyvät kulunvalvon- opti- nan, -ohjauksen ja optimoinnin mahdollistavat ratkaisut. Tiedonsiirron avullaa moidaan myös alueen valaistusta ja energiankäytön ohjausta. Alueen sivuitse moottoritien vieressä kulkevat valtakunnan tietoliikenteen pääyh- teydet kuitukaapeleissa. Alueen potentiaalistenn käyttäjienn kannalta on todettu mer- kittäväksi eduksi mahdollisuus liittyä helposti maan keskeisiin dataverkostoihin. 5.3 Kunnallistalouden kustannuk kset Alueen perustamis- ja käyttökustannuksia ei voi tarkasti ennakoida,, ennen kuin tie- detään toteutuva hanke ja sen vaikutus esim. energiantuotannon tapaan. Logistiik- luonne. Alueesta kiinnostuneen suuren toimijan sijoittumisedellytyksiä selvitettäes- sä katkeamattoman sähköenergian saanti nousi esiin yllättävän vahvana kynnysky- symyksenä, johon alueenn sijainti kuitenkin mahdollistaa ratkaisun.. Laitoksen tuot- ka-alueen liikennetuotokseen vaikuttaa alueelle sijoittuvien yritysten toiminnan tama hukkalämpö olisi toisaalta alueen muiden toimijoiden hyödynnettävissä. Kaa- sekä liikenne- ja maanrakennusinvestointeja. Hanke voi käynnistyää maankäyttöso- pimuksella, jossa määritellään kustannusten jakautuminen eri toimijoille. Valkeakosken ja ympäristön työpaikka-alueiden yhdyskuntataloudellinen vertailu osoittaa, että Jutikkalan yleiskaava-alue voi soveltua logistiikkatoiminnoille ja vahvasti logistiikkaan perustuvan teollisuuden alueeksi. Alueen työpaikkojen lu- van toteuttaminen aiheuttaa kaikissa tapauksissa merkittäviä verkostokustannuksia kumääräksi on arvioitu työpaikkaa/ha, mikä vastaa vertailukelpoisten toteu- tuneiden alueiden lukuja. Täysin rakentuneenaa alueen yhteenlaskettujen työpaikko- jen määrä tulisi olemaan yleiskaavaluonnoksen aluerajauksen mukaan. Tarkistetun rajauksen mukainen työpaikkojen määrä olisi Alueel- arvioitua pienemmäksikin, noin tuhanteen. Alueen käyttökustannuksissa korostuvat alueen sisäinenn energiankulutus sekä lii- le sijoittuvan toiminnan t luonteesta johtuen työpaikkojenn määrä voi jäädä selvästi kenteen aiheuttamat kustannukset. Merkittävimmät liikennekustannukset liittyvät alueen luonteesta johtuen tavarankuljetukseen. Työmatkaliikennee muodostaa lii- lii- kennetuotoksesta pienemmän komponentin, joka jakaantuu pääasiassa julkisen kenteen ja yksityisautoilun kesken. 15 AIRIX Ympäristö; Valkeakosken Jutikkalan ja muiden teollisuusalueiden profilointi seudullisesti 44

48 Logistiikkakeskuksen yhden toimijan esim. kuljetusliikkk keen terminaalin liikenne- tuotos on arviolta noin 130 kuorma-autokäyntiä ja lukumäärästä riippuenn logistiikkakeskuksen en- ja 30 pakettiautokäyntiä vuorokau- dessa. Toimijoiden luonteesta simmäisen vaiheen, noinn 60 hehtaarin alueen, liikennetuotos on arviolta noinn 650 kuorma-autokäyntiä vuorokaudessa. Pakettiautokäyntejä on noin 200. Alueella työskentelevien henkilöiden matkatt ovat arviolta noin 450 matkaa vuorokaudessa. Yhteensä alue tuottaa arviolta noinn 1300 matkaa vuorokaudessa. Alueen liikenne- voi määrät kasvavat sinne sijoittuvien toimintojen myötä. Tavaraliikenteen kasvu olla nopeatakin, mikäli sinne siirtyy runsaasti liikennettä synnyttäviää toimijoita. 5.4 Maisemallinen tarkastelu Yleiskaavan toteutuminenn johtaa teollisuusalueen rakentumiseen Valkeakosken ete- nimitystä Pirkanmaan portti. Siitä on tarkoitus tulla myös erityisesti Valkeakosken kaupungin näyteikkuna liikenneväylän suuntaan. Suunnittelualuetta ympäröi poh- läisen moottoritieliittymänn kohdalle, hyvin näkyvään paikkaan. Kohteesta käytetään joispuolelta Sääksmäen-Tarttilan valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema. Kaik- ki nämä seikatt velvoittavat huolehtimaan, ettää alueen toteutus kunnioittaa kulttuu- rimaiseman arvoja samalla, kun se edustaa kaupungin jaa maakunnan elinkeinoelä- määä laadukkaasti. Lisäksi suunnittelun lähtökohtana on ollut vihreiden arvojen mu- kaisesti ympäristörasituksen pienentäminen. Asiaan A on kiinnitetty huomiota yleis- kaavamääräyksissä. Alueen tulisi myös viestiä näistä arvoista. Suunnittelualueesta on laadittu eri selvityksiin perustuvia, alustavia maankäyttö- luonnoksia, joiden avulla on testattu alueen mitoitusta jaa eri ratkaisujen toimivuut- joka ta. Maisemallisen tarkastelun lähtökohdaksi on valittuu luonnosvaihtoehto, yleispiirteisesti vastaa erii toimijoiden kanssa käytyjä k neuvotteluja ja sisältää mitta- kaavallisesti suurimmat mahdolliset elementit. Näin saadaan kuva kaavan maksi- suuntaan, mutta se kuvaa yhtä realistisesti mahdollista toteutumistapaa ja sen vai- maalisista maisemallisista vaikutuksista. Luonnosta voidaan muuntaa moneen kutuksia. Tarvittaessa maisemallisiaa vaikutuksia voidaann rajoittaa kaavamääräyk- sin Maankäyttö- luonnoksen maksimi- vaihtoehto maisemalli- sen tarkastelun lähtö- kohtana. 45

49 Alueelta on 3D-mallinnu ukseen perustuen tehty kuvaistutuksia sekä moottori- tienäkymistä että kulttuurimaiseman suunnalta. kulmat on esitetty alla kartoil- kertovia näkymiä suunnittelualueen suuntaan, joissa esimerkiksi etualan puut tai la. nottopaikat on valittu kulkemalla maastossa ja etsimällä mahdollisimman rakenteet eivät rajoita näköalaa. Erillinen maisematarkastelu sisältyy selostuksen liiteaineistoon Ilmakuvaistutus suunnittelualueestaa lounaasta nähtynä. ssa näkyyy alue täysin rakentuneena. Etualan 3 MW Windside-tyyppinen tuulivoimalaa (tuuliruuvi) Porsasvuoren laella muodostaa alueen näkyvänn maamerkin, joka kertooo tavoitteesta rajoittaa toiminnan aiheuttamaa ekologista e jalanjälkeä. Aluetta palveleva sammutus- ja varavesisäiliö toimii tuuliturbiininn jalustana. Laajarunkoisten hallien katot on esitetty viherkattoi- na osana hulevesien määrällistä ja laadullista hallintaa (joilla täydennetään maantason hulevesireittejä ja pai- Maakaasulinjan tuntumassa on paineenvähennysasema ja moottoritieliittymän eteläpuolella on sähköasema. Alueen pohjoispuolelle on jätetty metsävyöhyk ke reunustamaan Tarttilan peltoaukeita. nanteita). Katoille on esitetty aurinkopaneelienn rivistöjä tuottamaan kesäajan jäähdytyksen tarvitsema sähkö. 46

50 5.4.3 uspisteet 1-4 kartalla, rakennettava at alueet rajattu tummalla ääriviivalla. t 1-3 on koottu panoraamakuviksi useammista otoksista. uspisteestä 4 on noin 900 m etäisyys rakennettavar van alueen rajalle ja 3 kmm tuuliruuviin. uspiste 1: Jutikkalantie nro 188 kohdalta etelään aukeava maisema. Teollisuusalueen rakenteet eivät näy maisemassa. Väliin jäävä metsävyöhyke peittää näkyvyyden. Nuolen kohdalla näkyy osa tuuliruuvin huippua, joka pilkistää metsähorisontin yli. 47

51 uspiste 2: Lahistentie nro 15 kohdalta avautuu laajaa näköala etelään. ssa teollisuusalueen korkeim- näkyy matkaan, yli puurajan nousevat rakennukset eivät näy välissä olevan metsän takaa. Tuuliruuvin huippu nuolen kohdalla. Etäisyys tuuliruuviin on 2,3 km ja lähimpiin rakennuksiin hiemann alle 1 km. Maiseman luonne ei muutu, mutta metsän takana oleva uusi kerrostuma on pimeään aikaan aavistettavissa moottoritietä voi- makkaammasta valon kajosta. uspiste 3: Näkymä Hämeenlinnantieltä, moottoritien ylittävältää sillalta itään. Teollisuusalueen julkisivu moottoritielle muodostuu suurimittakaavaisistaa rakennuksista ja niiden välisistä aitaosuuksista. Rakentaminen on luonteeltaan modernia ja rationaalista. Julkisivun massoitteluun jaa jäsentäviinn aiheisiin on kiinnitetty huo- kertovat ohikulkijoille mielenkiintoisella tavallaa alueen vihreistä arvoista. Hulevesiä viivyttävät ja puhdistavat viherkatot sekä aurinkopaneelien rivistöt r näkyvät vähemmän tielle, eivätkä e tekniset ratkaisut tai kierrätyskel- poiset, energiaa säästävät, hiilijalanjälkeä pienentävät rakenteet erotu asiaa tuntemattoman silmään, mutta miota. Räystäsalueilla luontaisesti voimistuvaaa tuulenpainetta hyödyntävät pienoistuulivoimaloiden asetelmat näkyvä asema tarjoaa yrityksille mahdollisuud den etsiä keinoja profiloitua myönteisillä arvoilla. Alueen tunto- merkkinä kohoaa tuuliruuvi (nuolenalla) näkyy y rakennustenn yli Porsasvuoren laelta. Yleiskaavamääräyksen mukaisesti tarkemmassa maankäytön suunnittelussa ja rakennussuunnittelussa on osoisemaa tettava keinot, joilla muodostuu Valkeakosken n ja Pirkanmaan elinkeinoelämää edustava ja kulttuurimais kunnioittava alueen julkisivu moottoritielle. 48

52 uspiste 4: Näkymää autosta lähestyttäessää moottoritietä Tampereen suunnalta (katselusuunta itään) ). Por- sasvuoren ääriviiva tulee esiin loivan mutkan takaa. Alueesta erottuu tuuliruuvi, joka on kuvassa vajaan 3 km etäisyydellää ja moottoritien linjaa seuraavien rakennustenn rivi. Ensimmäisen vilauksen tuuliruuvista voi nähdä noin 4,6 km päästä, jonka jälkeen tienvarren puusto taas peittää näkyvyyden. K Yksityiskohta: Esimerkki jul- kisivuihin k integroiduista pienoistuulivoima- reunustavienn sivujen räystäslinjassa. Ka- loista - tuuliruuviasetelmat moottoritietä toilla häämöttävät aurinkopaneelit. 49

53 5.4.5 uspisteet 5 ja 6 kartalla. uspiste 5 on noinn 3 km etäisyydellä tuuliruu- vista ja kaava-alueen rajasta. ssa 6 etäisyys onn noin 1,4 km. 50

54 uspiste 5: Näkymä autosta lähestyttäessä moottoritietä Hämeenlinnan suunnasta. Por- sasvuoren laki ja sillä seisova tuuliruuvii erottuvat 3 km etäisyydellä. Aikaisemmin tien kaar- tuminen ja puusto ovat peittäneet näkyvyyden. uspiste 6: Näkymä idästä 1,4 km etäisyydeltä. Tuuliruuvi (nuolen alla) ) näkyy selvemmin kauempaa lähestyttäessä. Tällä kohtaa Porsasvuoren etelärinteen puusto alkaa peittää näky- vyyttä. Loivan kaarteen jälkeen avautuuu teollisuusalueen julkisivu 51

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

JUTIKKALAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

JUTIKKALAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Osayleiskaavan selostus VALKEAKOSKEN KAUPUNKI JUTIKKALAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Osayleiskaavan selostus 25.11.2013 Osayleiskaavan selostus SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Osayleiskaavatyön

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

JUTIKKALAN ASEMAKAAVA nro 464 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 11.5.2015

JUTIKKALAN ASEMAKAAVA nro 464 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 11.5.2015 JUTIKKALAN ASEMAKAAVA nro 464 11.5.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3 7 6 0 0 V a l k

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 Östensön osayleiskaavan tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 2 Sisällysluettelo: 1. KAAVA-ALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 3. TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012 OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Hannu Heiskanen OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI MAKKARAMÄKI, ns. Karusellin alue Ak 5169 16.8.2011 ASEMAKAAVA Kankaanpään 10. kaupunginosan (Makkaramäki) osa aluetta, ns. Karusellin aluetta

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12

ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 651/Ak ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.9.2015, 22.4.2014 Suunnittelualue:

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 9.6.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS 1. KAAVA-ALUE Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla,

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin (03) 888

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

Saimaanharjun asemakaavan muutos

Saimaanharjun asemakaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

A k a a n p o r t i n ( S a t a m a t i e - L e n t i l ä n t i e ) a s e m a- k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

A k a a n p o r t i n ( S a t a m a t i e - L e n t i l ä n t i e ) a s e m a- k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma A k a a n p o r t i n ( S a t a m a t i e - L e n t i l ä n t i e ) a s e m a- k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 2.9.2015 Diaari nro:

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 4.2.2014 ASEMAKAAVA: Heinikon yritysalueen laajennus (Uusi-Kuruntien ja rautatien välinen alue)

1 (5) YMPLTK. 4.2.2014 ASEMAKAAVA: Heinikon yritysalueen laajennus (Uusi-Kuruntien ja rautatien välinen alue) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 4.2.2014 ASEMAKAAVA: Heinikon yritysalueen laajennus (Uusi-Kuruntien ja rautatien välinen alue) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Heinikon

Lisätiedot

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma UURAISTEN KUNTA UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

NAANTALI, KETTUMAA RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS

NAANTALI, KETTUMAA RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 21.3.2013 NAANTALI, KETTUMAA RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.2.2009

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.2.2009 HÄMEENKYRÖN KUNTA Asemakaava koskee Hämeenkyrön kunnan Järvenkylän kylä kiinteistöjä Heiskala (2:137), Rantakoivisto (2:213) ja Kotiranta I (2:214). HÄMEENKYRÖN KUNTA HÄMEENKYRÖN KUNTA 2(7) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 HÄMEENKYRÖN KUNTA KORTTELIEN 65, 66 JA 68 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireilletulo: 30.3.2009 versio: 15.8.2011 HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Liite / Ymp.ltk 3.3.2015 / SAMMIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.3.2015

Liite / Ymp.ltk 3.3.2015 / SAMMIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.3.2015 Liite / Ymp.ltk 3.3.2015 / SAMMIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.3.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2015 1. SUUNNITTELUALUE Muutosalue sijaitsee Sammin

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK ASEMAKAAVA: Elovainion yritysalueen laajennus (Yhdystien pohjoispuoli)

1 (5) YMPLTK ASEMAKAAVA: Elovainion yritysalueen laajennus (Yhdystien pohjoispuoli) 1 (5) LIITE 6 YLÖJÄRVI YMPLTK. 12.12.2011 ASEMAKAAVA: Elovainion yritysalueen laajennus (Yhdystien pohjoispuoli) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelun alue sijaitsee Elovainion

Lisätiedot

V e t e r a a n i t i e n k o r t t e l i n a s e m a k a a v a n m u u t o s. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

V e t e r a a n i t i e n k o r t t e l i n a s e m a k a a v a n m u u t o s. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma V e t e r a a n i t i e n k o r t t e l i n a s e m a k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 24.9.2013 Diaari nro 491/2012 S i s ä l l y s

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ KARUHEIKKI 635-432-8-63, VANHA-KYLÄ 635-432-5-85, SAP- PEEN LOMAMÖKIT 5 635-432-5-5 JA (NIMETÖN)

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Käpykolon ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) LUONNOSVAIHE

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

3. Maanomistus Kanava-alueen omistaa Suomen valtio. Muutoin suunnittelualueen omistaa Lempäälän kunta.

3. Maanomistus Kanava-alueen omistaa Suomen valtio. Muutoin suunnittelualueen omistaa Lempäälän kunta. 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA Hemminkilän asemakaavan muutos, Viialantien lämpökeskus Kaava numero 8036 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.1.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63

Lisätiedot