SOSIONOMIN (AMK) ASIANTUNTIJUUS PORIN AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIONOMIN (AMK) ASIANTUNTIJUUS PORIN AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ"

Transkriptio

1 SOSIONOMIN (AMK) ASIANTUNTIJUUS PORIN AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ Elina Jutila Aino Rantamäki Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Länsi, Porin toimipaikka Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Elina Jutila & Aino Rantamäki. Sosionomin (AMK) asiantuntijuus Porin aikuissosiaalityössä. Pori, kevät 2007, 56 sivua, 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Länsi, Porin toimipaikka, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) Tutkimuksessa selvitettiin, mikä olisi sosionomin (AMK) tehtävä Porin perusturvatoimiston aikuissosiaalityössä ja mitä annettavaa sosionomilla (AMK) olisi aikuissosiaalityöhön ydinosaamisensa myötä. Teoriaosuus muodostuu tutkimusaiheeseen liittyvistä hankkeista sekä aikaisemmista tutkimuksista. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluun osallistui viisi (5) Porin kaupungin aikuissosiaalityön työntekijää. Haastatteluaineisto käsiteltiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulokset osoittivat, että sosionomin (AMK) päätehtävä aikuissosiaalityössä olisi kokonaistilanteessa ja henkilökohtaisissa ongelmissa auttaminen sekä neuvonta. Haastatellut pitivät todennäköisimpinä tehtäväalueina sosionomille (AMK) kuntoutuksen, ohjauksen ja sosiaalisen tuen tehtäviä. Arjessa auttaminen ja asiakkaan rinnalla kulkeminen koettiin haastatteluissa sosionomin (AMK) päätehtäväksi. Haastateltavien mielestä tärkein sosionomin (AMK) työalue ydinosaamisensa myötä olisi kasvun, arkielämän ja sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen. Asiasanat: sosionomi (AMK), sosiaaliohjaus, sosiaalityöntekijä, aikuissosiaalityö, ydinosaaminen. Säilytyspaikka: DIAK, Länsi / Porin toimipaikan kirjasto

3 ABSTRACT Elina Jutila & Aino Rantamäki. Bachelor of Social Sciences as Part of Adult Social Work in Pori. Pori, Spring 2007, 54 pages, 5 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, West, Pori Unit, Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and Education. The study found out what the role of a bachelor of social services would be within adult social work in Pori Social Sevices Office. In addition, it was found out how the education and skills of a bachelor of social services could benefit adult social work. The theory part consists of the theory relating to the study theme and the results of earlier studies. The study was qualitative. Data were collected by semistructured theme interviews. Five workers from Pori Social Sevices Office were interviewed. The results were analyzed by using content analysis. The results show the main task of a bachelor of social services is to help customers in their personal problems and to guide. The interviewees considered rehabilitation, guidance and social support would be probable tasks of a bachelor of social services. The main tasks would be helping and supporting in everyday situations. Keywords: Bachelor of Social Services, Social Guidance, Social Worker, Adult Social Work, Main Skills and Knowledge.

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 6 2. SOSIAALIALAN AMMATTIKÄYTÄNNÖT 8 3. PORIN PERUSTURVATOIMISTON AIKUISSOSIAALITYÖ NYKYTILANNE 9 4. AIEMMAT TUTKIMUKSET STEAM hanke Eettisyyttä, elastisuutta ja elämää arviointi SOTENNA- hanke SOSIONOMIEN (AMK) ASIANTUNTIJUUS SOSIAALIALALLA Sosionomikoulutus (AMK) ja sosiaalityön koulutus Sosionomin (AMK) työn yhteiskunnalliset perustelut Sosionomin (AMK) ydinosaaminen Sosionomin (AMK) työskentely käytännössä Sosionomit (AMK) ja sosiaaliohjaus Sosionomit (AMK) ja etuuskäsittely Sosionomit (AMK) ja asiakasneuvonta Sosionomit (AMK) ja sosiaalityöntekijät TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksen filosofiset lähtökohdat Tutkimusote Tutkimuskohde ja aineisto Aineiston keruumenetelmät Aineiston käsittely Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus 33

5 8. TUTKIMUKSEN TULOKSET Sosionomin (AMK) tehtävät Porin perusturvatoimiston aikuissosiaalityössä Sosionomin (AMK) ydinosaamisalueiden toteutuminen Porin aikuissosiaalityössä JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA 43 LÄHTEET 46 LIITTEET 49 Liite 1: Sosionomin (AMK) ydinosaamiskuvio 49 Liite 2: Haastattelurunko 50 Liite 3: Esimerkki tutkimuskysymysten analysoinnista 52 Liite 4: Tutkimuslupa 53 Liite 5: Sähköposti tutkimukseen osallistujille 54

6 1. JOHDANTO Porin Sosiaalikeskuksen perusturvatoimistossa on alkanut aikuissosiaalityön kehittämishanke keväällä Hankkeen tarkoituksena on kehittää aikuissosiaalityötä sekä Teljäntorin emotoimistossa että Työvoiman palvelukeskuksessa (Palke). Hankkeen aikana on tarkoitus selvittää ja kehittää perusturvatoimiston ammattirakennetta, työnjakoa ja sosiaalityön sisältöä. Hankkeen tavoitteena on muodostaa vuodelle 2009 selkeä strategia ja eri ammattiryhmien työnkuvat. Molemmat tutkijat ovat olleet opintojensa aikana käytännönharjoittelussa Porin Sosiaalikeskuksen Perusturvatoimistossa (Teljäntorin ja Palken toimipisteet). Harjoitteluiden aikana tutkijat tutustuivat Aikuissosiaalityön kehittämishankkeeseen, sen tavoitteisiin, organisaatioon ja toteutukseen. Opinnäytetyön prosessin aikana tutkijat olivat mukana hankkeeseen liittyvässä työseminaarissa, johon osallistui koko perusturvatoimisto. Lisäksi toinen tutkijoista oli mukana myös syksyn 2006 kahdessa (2) työseminaarissa. Harjoittelun kautta tutkijat saivat käsityksen myös toimiston nykytilanteesta ja työnjaosta. Opinnäytetyön tutkimusongelmat ovat, mikä olisi sosionomin (AMK) tehtävä Porin perusturvatoimiston aikuissosiaalityössä ja mitä annettavaa sosionomilla (AMK) olisi aikuissosiaalityöhön ydinosaamisensa puitteissa. Tutkimuksen teoreettinen pohja luodaan sosionomikoulutuksen (AMK) antamien valmiuksien kuvauksesta, sosiaalityöntekijän ja sosionomin (AMK) erityisosaamisesta sekä sosiaalityön ja ohjauksen määrittelystä. Tutkimuksen teoreettinen osio pohjautuu jo olemassa oleviin teorioihin sosiaalityön sisällöstä ja odotuksista sekä sosionomin (AMK) ydinosaamisalueista. Teoria koostuu lehdistä, sähköisistä lähteistä sekä kirjallisuudesta saadun materiaalin pohjalta. Sosiaaliohjauksen ja sosiaaliohjaajien eli sosionomien (AMK) tulevaisuuden tarvetta kartoitettiin haastatteluin. Haastattelut toteutettiin tammikuussa 2007 kunkin haastateltavan omassa työpisteessä. Haastatteluun ei osallistunut koko toimiston henkilökunta vaan oleellista oli, että tutkimuksessa oli edustettuna jokainen ammattiryhmä.

7 7 Tutkijat haluavat kiittää Porin kaupungin Sosiaalikeskuksen perusturvatoimiston aikuissosiaalityön työntekijöitä haastatteluun osallistumisesta ja opinnäytetyön mahdollistamisesta. Tutkijat toivovat, että tästä tutkimuksesta on apua Porin aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteen kehittämishankkeessa.

8 8 2. JOHDATUSTA SOSIAALIALAAN Uuden sosiaalihuollon kelpoisuusvaatimuslain tarkoituksena on edistää sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun edellyttämällä, että sosiaalihuollon ammatillisella henkilöstöllä on tarvittava koulutus ja perehtyneisyys Tätä lakia sovelletaan kelpoisuuksiin, joita vaaditaan sosiaalihuollon ammatilliselta henkilöstöltä. (Finlex 2005.) Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä Tehtäviä, joihin tämän lain mukaan vaaditaan sosiaalityöntekijän kelpoisuus, voi hoitaa myös henkilö, joka tämän lain voimaan tullessa oli kelpoinen vastaavaan tehtävään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen 2 :n 1 momentin tai mainitun asetuksen siirtymäsäännösten nojalla. Vastaavasti kelpoisuusvaatimuksena sosiaaliohjaajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Tällainen tutkinto voi olla juuri sosionomitutkinto (AMK). (Finlex 2005.) Esimerkiksi sosiaaliohjaajan työssä sosionomi (AMK) tarvitsee sosiaalialan yhteiskuntasidonnaisuuden takia tietoa yhteiskunnasta ja sen kehitysprosesseista. Sosionomi (AMK) pystyy ammatissaan sisäistämään yhteiskunnan ilmiöiden suhdetta poliittisiin ja taloudellisiin ratkaisuihin. Työn reflektointi suhteessa yhteiskunnan vaatimuksiin ja vallitseviin arvoihin ja valtasuhteisiin on osa sosionomin (AMK) ydinosaamista. (Borgman, Dal Maso, Hakonen, Honkakoski & Lyhty. 2002, ) Sosionomi (AMK) on myös tietoinen yhteiskunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista ja siitä, että hänen työnsä edellyttää yhteiskunnallista vaikuttamista. Hän ymmärtää päätöksenteon ja ihmisten toimintaedellytysten välisen yhteyden sekä rakenteellisen työn merkityksen alansa työssä. Sosionomi (AMK) pyrkii vaikuttamaan yhteisöllisessä ja yhteiskunnallisessa toiminnassa, ja pyrkii siten myös vaikuttamaan yksilöiden ja erilaisten sosiaalisten ryhmien osallisuuteen ja

9 9 mielekkään elämän mahdollisuuksiin. Silti sosionomi (AMK) ymmärtää työnsä realistisesti suhteessa yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Hän kantaa vastuuta heikompiosaisista ja kykenee tarkastelemaan yhteiskunnallisia muutoksia heidän näkökulmastaan. (Borgman ym. 2002, ) Sosiokulttuurinen osaaminen lisääntyy sosiaalisissa prosesseissa, kun ihmisten välisessä toiminnassa ja vuorovaikutuksessa syntyy uusia toiminta- ja ajattelutapoja. Sosiokulttuurinen osaaminen perustuu ihmisten inhimillisen toiminnan ymmärtämiseen kulttuurisena. Sosionomi (AMK) toimii erilaisissa sosiaalisissa rakenteissa ja ympäristöissä. Näissä kaikissa systeemeissä on erilaisia toimijoita, jotka keskinäisellä toiminnallaan tuottavat sosiaalialalle ominaista ohjausta, hoivaa tai palvelua. Sosionomi (AMK) pyrkii valtaistamaan ja voimavaraistamaan ihmisiä, jotka ovat marginalisoituneet tai syrjäytymisuhan alla. Ammattikäytäntöjen kehittäminen yhdessä asiakkaiden, kansalaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa dialogisella menetelmällä kuuluu myös sosionomin (AMK) ydinosaamiseen. (Borgman ym. 2002, ) 3. PORIN PERUSTURVATOIMISTON AIKUISSOSIAALITYÖN KEHITTYMINEN Porin perusturvatoimistossa työskentelevät sosiaaliohjaajat ovat suorittaneet sosionomitutkinnon (AMK) tai vanhemman vastaavan koulutuksen. Esimerkiksi Porin perusturvatoimistossa työskentelee tällä hetkellä ainoastaan yksi sosiaaliohjaaja, mutta Palkessa heitä on huomattavasti enemmän. Palkessa työskentelee muun muassa työvoimatoimiston, terveystoimen ja sosiaalitoimen työntekijöitä. Tähän tutkimukseen osallistuvat ainoastaan sosiaalitoimen alaiset ammattilaiset. Porin sosiaalikeskuksen perusturvatoimistossa työskentelee tällä hetkellä pääasiassa sosiaalityöntekijöitä, joiden lisäksi on palkattu kanslisteja etuuskäsittelijöiksi. Tarkoituksena on ollut saada sosiaalityöntekijöille enemmän aikaa asia-

10 10 kastapaamisiin ja kotikäynteihin siirtämällä kaikki perustoimeentulotukihakemukset kansliaan, koska useat sosiaalityöntekijät ovat kokeneet työmäärän kohtuuttoman suureksi ja aikaa asiakkaille on jäänyt liian vähän. Ainoastaan tulottomat, uudet ulkomaalaiset ja välitystiliasiakkaat on jätetty sosiaalityöntekijöiden asiakkaiksi. Sosiaalista luottoa hakevat ovat sosiaaliohjaajan asiakkaita. Keväällä 2006 Porin kaupungin aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakennehankkeen ohjausryhmässä päätettiin tehdä koko perusturvatoimiston henkilöstölle yksilöhaastattelut, joiden tavoitteena oli käydä läpi jokaisen ajatuksia työn kehittämisestä. Haastattelut suoritti Pikassos Oy:n suunnittelija Sanna Rautalammi. Haastatteluaineisto jaettiin käsikirjoitusvaiheessa haastatteluun osallistuneille, ja sitä käytiin läpi syksyn 2006 kolmena koko henkilöstön seminaaripäivänä. Tämän opinnäytetyön tekijöillä on hallussaan tämä haastatteluaineisto. Porin perusturvatoimistossa tapahtui vuoden 2006 alussa suuria työhön olennaisesti vaikuttavia muutoksia, joka teki hankkeen ajankohdan monella tavalla haasteelliseksi. Ensinnäkin kanslistien ja sosiaalityöntekijöiden työnjakoa muutettiin toimeentulotukilakimuutosten pohjalta. Toiseksi käytössä ollut aluejakojärjestelmä purettiin ja asiakkuudet jaettiin asiakkaan sukunimen mukaan. Samalla purettiin systeemi, jossa alle 25-vuotiaita asiakkaita vastaanottivat neljä (4) sosiaalityöntekijää. Neljäs suuri muutos oli Effica - asiakastietojärjestelmään siirtyminen. Rautalammin tekemistä haastatteluista kävi ilmi sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien näkemykset työn organisoinnin puutteista ja ongelmista. Vuosi kehittämishankkeen aloittamisen jälkeen tilanteen eteneminen näkyi konkreettisesti työseminaarissa, johon myös tutkijakaksikko osallistui. Koko toimiston työntekijät olivat työskennelleet pienryhmissä pohtien erilaisia kehitysteemoja, joita he esittelivät seminaarissa. Hankkeen edetessä henkilöstön osaaminen ja työn kehittäminen on tullut näkyväksi ja edellisestä syksystä oli tutkijoidenkin näkemyksen mukaan menty huomattavasti eteenpäin. Usko ja luottamus yhteistyöhön ja hankkeen toteutumiseen oli kasvanut ja vahvistunut. Havaittavissa oli myös ilmapiirin muutos positiivisempaan suuntaan.

11 11 4. AIEMMAT TUTKIMUKSET Tutkijat käyttivät tässä tutkimuksessa aiemmin julkaistua materiaalia koskien ammattirakenteita sosiaalialalla. Teokset käsittelivät myös alan koulutusta ja muissa kunnissa toteutettuja hankkeita ja muutoksia. Nämä tutkimukset on valittu työhön niiden luotettavuuden, laajuuden ja vertailukelpoisuuden takia. 4.1 STEAM -hanke Vuoden 2002 lokakuussa Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kansallisen projektin sosiaalialan kehittämiseksi. Sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakenteen kehittäminen projektin (STEAM) tavoitteena oli kunnallisen sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakenteen kehittäminen vuoden 2003 maaliskuuhun mennessä. Hanke painottui yliopistollisen sosiaalityön koulutuksen saaneiden sosiaalityöntekijöiden tehtäviin, sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen saaneiden sosionomien (AMK) ja aikaisemman opistoasteen tutkinnon suorittaneiden tehtäviin sekä näiden ammattilaisten työparitoiminnan laajuuden ja tarpeen selvittämiseen. (Horsma & Jauhiainen (toim.). 2004, 5-19.) Hankkeeseen osallistui kaiken kaikkiaan 38 erikokoista kuntaa ympäri Suomen. Projektin tehtävinä oli nykyisissä toiminnoissa olevien ongelmakohtien selvittäminen, henkilöstön määrän, koulutuksen ja toimintatapojen kartoittaminen. Tehtävänä oli myös katvealueiden ja epätarkoituksenmukaisten toimintojen tunnistaminen sekä uuden tehtävä- ja ammattirakenteen selvittäminen ja kokeilu käytännön työtoiminnassa. Lisäksi projektissa selvitettiin, mitkä muun muassa tehtävärakenteessa olevat tekijät vaikuttavat siihen, että kuntien sosiaalihuoltoon on vaikea saada riittävästi kelpoisuusehdot täyttäviä sosiaalityöntekijöitä. (Horsma ym. 2004, 5-19.)

12 Eettisyyttä, elastisuutta ja elämää arviointi Korkeakoulujen arviointineuvosto aloitti vuoden 2003 tammikuussa sosiaalityön ja sosiaalialan arvioinnin valtakunnallisena koulutusohjelma-arviointina, jossa oli edustettuna työelämän, korkeakoulujen ja opiskelijoiden näkökulma. Arvioinnin tehtävänä oli tuottaa suosituksia ja parantaa koulutuksen laatua niin valtakunnallisesti kuin korkeakoulusektorikohtaisestikin. Päätavoitteena oli tuottaa kokonaiskuva nykytilanteesta sosiaalityössä ja sosiaalialan koulutuksessa, ja osoittaa vahvuuksia sekä kehittämishaasteita koulutuksissa. Arvioinnin tavoitteena oli myös pohtia menetelmiä koulutusten kehittämiseksi suhteessa opiskeluprosessien, työelämän ja yhteiskunnan asettamiin haasteisiin sekä tukea sosiaalityön ja sosiaalialan koulutusten vuorovaikutusta ja yhteistyötä. (Murto, Rautniemi, Fredriksson, Ikonen, Mäntysaari, Niemi, Paldanius, Parkkinen, Tulva, Ylönen & Saari. 2004, 3.) 4.3 SOTENNA- hanke Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointihankkeen SOTENNA:n ( ) tehtävänä oli ennakoida sosiaalialan osaamis- ja työvoimatarpeita sekä tältä pohjalta sosiaalialan koulutustarpeita vuoteen 2015 ulottuvalla ennakointijaksolla. Ennakointitehtävä rajattiin ja ennakointi pääasiassa kohdistui sosiaalialan kolmeen keskeiseen tutkintoon eli lähihoitajatutkintoon, sosionomitutkintoon (AMK) ja sosiaalityöntekijän tutkintoon (YTM, VTM). Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointihanke SOTENNA ( ) oli valtakunnallisen sosiaalityön yliopistoverkoston (SOSNET) aloitteesta syntynyt kolmivuotinen tutkimuskokonaisuus, jonka Jyväskylän yliopiston ja Lapin yliopiston tutkijat toteuttivat. SOTENNA -tutkimuksen avainkysymykset olivat mikä on sosiaalialan koulutusten sisältöjen ja alan eri ammateissa toimivien osaamisen yhteiskunnallisesti perusteltu kehittämissuunta vuoteen 2015 ulottuvalla ennakointijaksolla, ja mikä on sosiaalialan koulutusten ja työvoiman yhteiskunnallisesti perusteltu mitoitus eri koulutusasteilla? (Vuorensyrjä, Borgman, Kemppainen, Mäntysaari & Pohjola. 2006, 6,11.)

13 13 5. SOSIONOMIEN (AMK) ASIANTUNTIJUUS SOSIAALIALALLA Sosiaaliala pääsi itsenäisenä kokonaisuutena ammatillisen koulutuksen piiriin 1980-luvulla, jolloin sosiaalialan ammatillista koulutusta alettiin järjestelmällisesti tarjota ja vuosina yli 20 sosiaalialan oppilaitosta aloitti toimintansa. Sittemmin koulutusohjelmia sosiaalialalle pantiin alkuun kuudessa (6) väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa aloittaen sosiaalialan ammattikorkeakoulutus vuonna (Murto ym. 2004, ) 5.1 Sosiaalialan korkeakoulutus Ensimmäiset sosiaalialan ammattikorkeakoulututkintoa vastaavan koulutuksen suorittaneet tulivat työmarkkinoille vuonna Sosionomikoulutusta alettiin alkujaan rakentaa kolmesta keskiasteen sosiaalialan opistoasteen koulutuksesta, joita olivat sosiaaliohjaaja, sosiaalikasvattaja ja kehitysvammaistenohjaaja. Sosionomikoulutus (AMK) on yli kymmenenvuotisen historiansa aikana muotoutunut jännitteisessä kentässä. Tähän ovat vaikuttaneet virka- ja palkkahierarkiat sekä esimerkiksi se, ettei sosionomikoulutuksesta (AMK) valmistuneille ja heidän osaamiselleen ollut alan työ- ja tehtävärakenteessa selkeästi määriteltyä tilaa. Sosiaalialan sisällä on käyty varsin vähän keskustelua siitä, mikä on alan yhteiskunnallinen tehtävä nimenomaan kansalaisten palveluidentarpeen kannalta. Alan sisäisestä keskustelusta on puuttunut myös selvä näkemys ydinosaamisesta ja siihen liittyvästä erityisosaamiseen perustuvasta työnjaosta. (Vuorensyrjä ym. 2006, ) Ammattikorkeakoulun opetuksessa luodaan taidot työskennellä sosiaalisena asiantuntijana muun muassa asiakastyön prosessissa. Tämä sisältää taidot tilannearvioon, tarpeiden kartoitukseen, käytettävissä olevien voimavarojen ja resurssien arviointiin, tavoitteenasetteluun, suunnitelman toteutukseen sekä sen arviointiin. Sosionomin (AMK) osaamisen vahvuutena on valmius toimia tavoitteellisesti ihmisten keskuudessa yksilö-, perhe- ja yhteisötyön menetelmin. Li-

14 14 säksi koulutus antaa valmiudet moniammatilliseen tiimityöhön. (Murto ym. 2004, 27.) Koulutusta järjestetään sekä nuoriso- että aikuiskoulutuksena. Sosionomi (AMK) - tutkintonimike on ollut käytössä vasta vuodesta 1999 alkaen. Koulutuksen lähtökohdissa on jonkin verran vaihtelua eri ammattikorkeakoulujen kesken. Suuressa osassa korkeakouluista on laaja-alainen koulutusohjelma. Tällöin kaikille yhteisten opintojen jälkeen koulutusyksiköstä riippuen opiskelija voi valita jonkin asiakasryhmän, työalueen, näkökulman tai esimerkiksi työmenetelmän mukaisia opintoja ja näin rakentaa oman opintopolkunsa. Erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja ovat esimerkiksi sosiaalipedagogiikka, sosiaali(palvelu)ohjaus, kasvatus- ja perhetyö, päihde- ja mielenterveystyö, nuorisotyö ja vammaistyö alkaen sosionomin (AMK) jatkokoulutusväyläksi on luotu ylempi ammattikorkeakoulututkinto. (Vuorensyrjä ym. 2006, ) Vakituisia ammattikorkeakouluja on nykyään 31 ja niistä 23:ssa on sosiaalialan koulutusohjelma. Tämän lisäksi koulutusta sosiaalityöhön annetaan kuudessa (6) yliopistossa. Pohjakoulutuksena ammattikorkeakouluun vaaditaan lukion oppimäärä tai ylioppilastutkinto tai opistotasoinen sosiaali- tai terveysalan koulutus tai toisen asteen tutkinto sekä alan työkokemus. Korkeakoulun opetus sosiaalialalle sisältää 210 opintopisteen perus- ja ammattiopinnot, jotka käsittävät käytännön harjoittelua 45 opintopistettä. (Murto ym. 2004, 8, 24.) Yliopistoissa annettava sosiaalityön koulutus on sosiaalialan koulutuksista historiallisesti vanhin ja samalla vakiintunein. Yliopistollisena ylempänä korkeakoulututkintona se käynnistyi vuonna Vuonna 1994 sosiaalityö eriytyi oppiaineena omaksi tieteenalaksi ja pääaineeksi sosiaalipolitiikasta ja yhteiskuntapolitiikasta. Sosiaalityöntekijöistä on ollut pulaa niin kauan kun sosiaalihuoltoa on Suomessa kehitetty, jonka vuoksi yliopistot ovat lisänneet sosiaalityön aloituspaikkoja noin kolmanneksella vuodesta (Vuorensyrjä ym. 2006, ) Sisällöllisesti sosiaalityön koulutus on yhteiskuntatieteellistä yliopistokoulutusta. Perustana koulutuksessa on yhteiskunnallinen ymmärrys, johon yhdistyy tieteel-

15 15 linen, teoreettinen ja kriittinen ajattelu. Tieteellistä ja teoreettista osaamista vaaditaan sovellettaessa ratkaisuja ihmisten sosiaalisiin ongelmiin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin. Sosiaalityön koulutuksesta valmistuvat maisterit saavat yhteiskuntatieteellisen koulutuksen lisäksi pätevyyden toimia sosiaalityöntekijöinä. (Vuorensyrjä ym. 2006, ) SOTENNA- loppuraportin mukaan sosiaalityön peruskoulutus on suosittua ja se kiinnostaa ihmisiä. Sosiaalityöntekijät ovat myös tyytyväisiä saamaansa koulutukseen. SOTENNA- hankkeen tutkimuksen mukaan sosiaalityön koulutuksessa tulee tulevaisuudessa lisätä opintokokonaisuuksia esimerkiksi johtamisesta ja lainsäädännöstä sekä myös vuorovaikutustaitoja ja ammatti-identiteettiä tulisi vahvistaa. On tärkeää, että sosiaalityöntekijöiden peruskoulutus antaa tarvittavat valmiudet tutkivaan ja kehittävään työotteeseen, koska tulevaisuudessa sosiaalityöntekijöiden ja erityissosiaalityöntekijöiden osaamisessa on oleellista uusien ratkaisujen ja toimintastrategioiden keksiminen ja kehittäminen. Tämä on oleellista, kun sosiaaliset ongelmat monimuotoistuvat ja vaikeutuvat sekä toimintaympäristöt ja palvelujärjestelmät muuttuvat. (Vuorensyrjä ym. 2006, ) SOTENNA loppuraportin mukaan tulevaisuudessa sosiaalityön aloituspaikkoja tulee kasvattaa, koulutuksen sisältöä kehittää, työn toiminta-alueista aikuissosiaalityötä sekä mielenterveys- ja päihdetyön sosiaalityötä vahvistaa. Lisäksi erityisesti sosiaalitoimistoissa tehtävää sosiaalityötä tulee tutkia ja arvioida. Sosiaalialan korkeimmin koulutettujen sosiaalityöntekijöiden tulisi ottaa vastuuta alan tutkimuksesta, johtamisesta ja kehitystyöstä. Sosiaalialan sisäistä lähihoitajien, sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyötä ja vuoropuhelua tulisi lisätä. (Vuorensyrjä ym. 2006, ) Myös maaliskuussa 2006 eläkkeelle jäänyt Helsingin sosiaaliviraston sosiaalijohtaja Aulikki Kananoja pohtii Talentia -lehdessä (03/06) uuden ammattiryhmän, sosionomien (AMK) kentälle tuloa. Hän luokittelee sosiaalityöntekijöille kuuluvaksi vaativat ja vaikeimmat tehtävät, joissa tarvitaan tutkimuksesta ja teoriasta saatua tietoa ja valmiutta kehittää sellaista. Työ kohdistuu sellaisiin kysymyksiin, joissa ei pärjää arkikäsikirjoilla. Tarvitaan hyvä yhteys tutkimustie-

16 16 toon, teoriaan ja myös kansainvälisiin käytäntöihin, jotka tehdään samojen asioiden ympärillä. Kanaoja toteaa sosionomikoulutuksen (AMK) saaneilla olevan hyvät valmiudet palveluiden ja etuuksien tarjontaan sekä välittömään asiakastyöhön eri asiakasryhmien arjen sujuvuudessa. (Jaakkola. 2006, ) 5.2 Sosionomin (AMK) työn yhteiskunnalliset perustelut Marraskuussa vuonna 2000 ammattikorkeakoulun sosiaalialan valtakunnallinen verkosto asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli selventää ja jäsentää sosionomin (AMK) ydinosaamista ja eritysosaamista. Sosionomin ydinosaaminen raportissa tarkastellaan sosionomin (AMK) osaamista ottaen huomioon sosionomin (AMK) ammattitaidon perustelut ammatinharjoittamislainsäädännössä. Tavoitteena raportissa oli syventää sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen itseymmärrystä sekä perustella sosionomin (AMK) ydin- ja erityisosaamista työelämän, sidosryhmien ja lähialojen suuntaan. Raportti avaa myös keskustelua työelämän suuntaan sosionomien (AMK) osaamisesta, pätevyydestä ja ammatillisista tehtäväalueista. (Borgman ym. 2002, 5-6.) Ydinosaamisen erittely selkiyttää myös työnjakoa suhteessa yliopistolliseen sosiaalityön koulutukseen ja toisen asteen lähihoitajakoulutukseen. Sosionomin (AMK) osaamisen profiloiminen auttaa siten myös konkretisoimaan työjako- ja yhteistyökysymyksiä lähialoilla ja luomaan näin edellytyksiä paljon puhutulle moniammatilliselle työotteelle. Sosionomit (AMK) sijoittuvat sosiaalista asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin julkiselle sektorille, kolmannelle sektorille sekä alan yrityksiin työntekijöinä tai yrittäjinä. Julkisen palvelujärjestelmän sisällä sosionomien (AMK) työ sijoittuu pääasiassa sosiaalipalveluihin, joihin sisältyy myös sosiaalityö. (Borgman ym. 2002, 5-9.) Ydinosaamisraportissa sosionomin (AMK) työtä perustellaan muun muassa yhteiskunnallisella tasolla. Yleisesti sosiaalialan työtä määrittelevät tekijät vaikuttavat myös sosionomin (AMK) työhön ja asemaan. Jo kauan aikaa sosiaalihuollon ja sosiaalipalveluiden tehtävä on ollut varmistaa kansalaisten sosiaalinen turvallisuus ja arjessa selviytyminen. Lisäksi sosiaalihuollolla ja palveluilla on

17 17 ollut suuri sosiokulttuurinen rooli yhteiskuntaa koossapitävänä voimana. Sosionomin (AMK) työ vastaa konkreettisesti tarpeisiin, joita ihmisillä on liittyen esimerkiksi sosiaaliseen turvallisuuteen ja arjen mielekkyyteen. Nämä tarpeet vaihtelevat elämän eri alueilla, kuten työssä, toimeentulossa, arjessa ja sosiaalisessa osallisuudessa. Kaikki nämä elämän alueet ovat murroksessa, jolloin samanaikaisesti sosiaalipalveluilla vastataan toisaalta työssä käyvien kasvaviin laadullisiin tarpeisiin ja toisaalta työmarkkinoiden ulkopuolelle jäävän marginalisoituvan väestönosan tarpeisiin. (Borgman ym. 2002, 7-8.) Esimerkiksi koulutusurien, palkkatyön sekä perhe- ja sukupuolimallien murtuminen ja muuttuminen vaikuttavat osaltaan moniin muihin elämisen muotoihin ja yhteiskunnan rakenteisiin. Merkittäviä tekijöitä yhteiskunnan kehittymisessä ovat olleet myös globalisaatio sekä talouden ja sosiaalisen suhde. Nämä ovat muokanneet yhteiskunnan arvopohjaa, kuten myös 1990-luvun taloudellinen lama, joka on aiheuttanut palveluiden leikkauksia ja kiristänyt niiden saantiehtoja. (Borgman ym. 2002, 7-8.) Sosionomin (AMK) työ muotoutuu sekä ihmisten arkielämän tarpeiden ja ongelmien että edellä mainittujen yhteiskunnallisten ristiriitojen ja muutosten kautta. Sosiaalialan ammattilaiselta tämä vaatii yhteiskunnallisten kokonaisprosessien roolin ymmärtämistä ihmisten arjen ongelmien taustalla. Sosiaalialan työssä tuetaan ja vahvistetaan yksilöiden voimavaroja ja osallisuutta sekä liittymistä yhteiskuntaan. Toisaalta sosiaalialan työ on myös yhteiskunnallista vaikuttamis-, muutos- ja kehittämistyötä, jonka kautta luodaan edellytyksiä kansalaisten selviytymiselle. (Borgman ym. 2002, 7-9.) 5.3 Sosionomin (AMK) ydinosaaminen Sosiaalialan AMK- verkosto on määritellyt raportissaan (Borgman ym. 2001) sosionomin ydinosaamisen ja työalueet (Liite 1). Sosiaalialan AMK- verkosto kiteyttää raportissaan näkemyksensä seuraavasti: Sosionomitutkinnon (AMK) suorittaneiden tehtäväkenttä sosiaalityössä on ennaltaehkäisevä, perusturvaan kohdentuva, perhekeskeinen ja yksilökeskeinen sosiaalityö. Ammattikorkea-

18 18 koulututkinnon suorittaneiden sosiaalityöstä rajautuu pois toimiminen tahdonvastaisten ja terapeuttisten toimenpiteiden päätoteuttajana, jotka lainsäädännön mukaan edellyttävät toista koulutusta. Ydinosaamisraportissa sosionomikoulutuksen (AMK) tavoitteena Diakonia-ammattikorkeakoulun mukaan on tuottaa välineitä, jolla sosionomit (AMK) osaavat: auttaa selviämään arjessa. Työlle on ominaista tunnistaa asiakkaan elämäntilanne sekä voimavarojen ja toimintakyvyn eri osa-alueet. Tavoitteena on, että asiakkaan arjen toiminnot ja sosiaalinen toimintakyky ovat mahdollisimman hyvät. Vaikuttaminen sosiaalieettisistä lähtökohdista käsin ja oman työn kehittäminen kuuluvat sosionomin (AMK) osaamiseen. (Borgman ym. 2001, 24.) Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen verkoston raportissa sosionomin (AMK) ydinosaaminen nähdään sisällöllisenä ja taidollisena yhdistelmänä, jossa ne liittyvät toisiinsa ja edellyttävät toisiaan. Yhteiskuntaan sidonnaisuutensa takia ydinosaaminen on kerroksellista, monitahoista ja riippuvainen kontekstista. Ydinosaamisen sisältöön vaikuttavat sosiaalialan luonne ja yhteiskunnallinen tehtävä sekä sosionomin (AMK) työn sisältö, menetelmät ja konteksti. (Borgman ym. 2002, 10.) Ydinosaamisen sisältöön kuuluvat: 1. Yhteiskunnallinen tietoisuus ja vaikuttaminen 2. Sosiokulttuurinen osaaminen 3. Kasvun, arkielämän ja sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen 4. Toimintajärjestelmän ja ympäristön tunteminen ja palveluiden kehittäminen 5. Tiedollinen ja eettinen osaaminen 6. Menetelmällinen osaaminen. (Borgman ym. 2002, ) Jotta edellä mainitut sisällöt toteutuvat eli realisoituvat, sosionomit (AMK) tarvitsevat ydintaitoja. Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen verkoston tekemän raportin mukaan näitä taitoja ovat:

19 19 1. Tutkimuksen ja kehittämisen taidot 2. Vuorovaikutus-, viestintä- ja kanssakulkemistaidot 3. Reflektointitaidot 4. Työyhteisössä toimimisen, työn organisoinnin ja johtamisen taidot. (Borgman ym. 2002, ) Hyvinvointipalveluiden yhteiskunnallisen perustan tiedostaminen on osa sosionomin (AMK) ydinosaamista. Kunkin toimintaympäristön ja palvelujärjestelmän sekä lainsäädännön tunteminen on edellytys sosiaalialalla työskentelylle. Palveluiden kehittämisen osalta oleellista on, että sosionomi (AMK) tuntee kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja etsii vaihtoehtoja palveluiden toteuttamiseksi jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. Sosionomi (AMK) pyrkii muiden ammattilaisten kanssa kehittämään palveluita. Palveluiden taloudellisten ulottuvuuksien tunnistaminen on myös osa sosionomin (AMK) osaamista ja sitä kautta sosionomilla (AMK) on valmiuksia ja kykyä kehittää toiminnan ja palveluiden vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta eli taloudellisuutta ja tehokkuutta. Erilaisten palvelustrategioiden joustava tunteminen ja käyttö ovat näin ollen osa sosionomin (AMK) ammatillista osaamista. (Borgman ym. 2002, ) Lisäksi sosionomin (AMK) toimenkuvaan kuuluu käyttää arvioivaa, tutkivaa ja kehittävää työotetta soveltaen sitä asiakastyöhön, ammattikäytäntöihin ja alueelliseen kehittämiseen. Sosionomin (AMK) ammatillisessa osaamisessa onkin tärkeää sosiaalialan käytäntöjen kehittäminen ja tällöin niin määrällisten kuin laadullistenkin tutkimusmenetelmien hallitseminen ja tutkimustietojen hyväksikäyttö on tärkeää. (Borgman ym. 2002, ) Ammatilliset tehtäväalueet, joille sosionomien (AMK) ydinosaaminen sijoittuu, ovat: 1. Kuntoutuksen, ohjauksen ja sosiaalisen tuen tehtävät 2. Kasvatus-, opetus- ja ohjaustehtävät 3. Palvelutuotanto-, johtamis- ja kehittämistehtävät 4. Sosiaalityön tehtävät (Borgman ym. 2002, 21.)

20 20 Yhtenä sosionomin (AMK) oleellisena päämääränä ovat kuntoutuksen, ohjauksen ja sosiaalisen tuen tehtävät (1). Tällöin tulee tukea ja ylläpitää yksilön elämän merkityksellisyyttä voimavaroja vahvistaen ja sosiaalista osallisuutta tukien sekä vaikuttaen palvelujärjestelmiin ja yhteiskuntaan. Myös yksilön itsemääräämisoikeuden ja elämänhallinnan edistäminen ohjauksellisesti ja kuntouttavasti niin laitosasukkaan kuin avohuollon asiakkaankin tapauksessa on ensiarvoinen sosionomin (AMK) tehtävä. Oikeuksien, palvelujärjestelmien ja yksityisen ja kolmannen sektorin tunteminen, verkosto-osaaminen, luovuus ja vaikuttamiskeinojen hallitseminen on tärkeää ja keskeisessä roolissa autettaessa asiakasta tämän vaikeuksissa. (Borgman ym. 2002, 22.) Sosionomilla (AMK) on ammatillisuutta ymmärtää yksilön ja perheen sosiaalinen tilanne, missä työn kohteena nähdään yksilöt eri elämäntilanteissaan. Keskeistä osaamisessa on muun muassa yksilön sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutussuhteiden tukeminen, joka yhdistyy kasvatuksen, opetuksen ja ohjauksen perustaitoihin (2). (Borgman ym. 2002, ) Sosionomin (AMK) tavoitteellisena toimintana nähdään kehittää, tuottaa ja koordinoida hyvinvointipalveluja niin yksilöille kuin yhteisöillekin tukemalla omaehtoista toimintaa ja tukien laaja-alaisesti yhteistyötä (3). Muutosprosessien tunnistaminen varhain on haasteellista, mutta sosionomikoulutus (AMK) tarjoaa siihen valmiudet. Palvelukokonaisuuden johtaminen sekä sosiaali- ja työlainsäädännön tuntemus sekä päätöksenteko- ja muutosprosessin hallinta on oleellista sosionomiosaamisessa (AMK). Myös talouden ja laatuarvioinnin hallinta on tärkeä osa sosionomin (AMK) ydinosaamista. (Borgman ym. 2002, 23.) 5.4 Sosionomin (AMK) käytännön työskentely Ihmisen arjen hallinnan ongelmat ovat esteenä elämän sujumiselle sosiaalialan asiakkuuksissa. Arjen taitojen hallitseminen vahvistaa asiakkaan subjektisuutta ja elämän hallintaa. Arjen taitojen omaksumisprosesseihin vaikuttavat yksilön odotukset, toiveet, vaatimukset, pettymykset, elämänhistoria ja traumaattiset kokemukset. Sosionomin (AMK) taitoihin kuuluu kyky nähdä asiakas elämänti-

21 21 lanteessaan. Sosionomi (AMK) osaa yhdessä asiakkaan ja muiden ammattilaisten kanssa arvioida asiakkaan voimavarat ja kehityksen. Työn tavoitteena ei ole yksittäisten toimintojen tai toimintamallien muuttaminen, vaan arjessa vallitsevien toiminnallisten tai rakenteellisten esteiden poistaminen tai ainakin vähentäminen. Asiakasta kunnioitetaan oman tilanteensa ja elämänsä asiantuntijana ja häntä tuetaan itsenäiseen arjessa selviytymiseen. (Borgman ym. 2002, ) Vuorovaikutus- ja viestintätaidot ovat keskeisiä sosiaalialan työssä, samoin kuin hyvän kuuntelijan taidot. Sosionomin (AMK) tulee näiden lisäksi hallita kanssakulkemisen taito, jonka avulla erottaa asiakkaan tarvitsema tuen ja tilan ajoitus, tilanneherkkyys. Asiakkaan kunnioittaminen ja kohtaaminen tasavertaisena toimijana sekä kulttuurisen kontekstin ymmärtäminen ovat sosionomille (AMK) olennainen osa hedelmällisen työskentelyn etenemisessä. Sosionomin (AMK) työn keskeisiä alueita ovatkin yhteistyö ja vaikuttaminen. Tällöin on tärkeää osata tuoda oma kantansa esiin ja osata perustella se, eli hallita viestinnän taidot. Sosionomin (AMK) täytyy osata kohdata kärsimystä ja kyetä tarvittaessa toimimaan negatiivisten tuntemusten kohteeksi joutuessaan. Työprosessissa hänen on osattava ottaa toiminnasta viimesijainen vastuu. (Borgman ym. 2002, 18.) Sosionomilla (AMK) on monipuolinen ja monialainen tietoperusta, johon kuuluu sekä teoreettinen että kokemuksellinen tieto. Sosionomin (AMK) monialaisen tietoperustan luovat yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet sekä taide- ja ilmaisuaineet. Sosionomilla (AMK) on myös hyvät tiedon hankinta ja käyttötaidot. Eettinen harkintakyky ja vastuullinen, asiakaslähtöinen toiminta ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja ydinosaamista. Seuraavat sosiaalialan ammattilaisen eettiset periaatteet ohjaavat sosionomin (AMK) työtä: 1. Ihmisarvo ja oikeudenmukaisuus 2. Itsenäisyys ja elämänhallinta 3. Syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallisuuden edistäminen 4. Syrjinnän ja väkivallan vastustaminen 5. Asiakkaan itsemääräämisoikeus 6. Asiakkaan yksityisyyden suojaaminen (Borgman ym. 2002, )

22 22 Sosionomin (AMK) työ on ammatillista tavoitteellista toimintaa, ja sitä vahvistavat menetelmällinen tietoisuus ja osaaminen. Menetelmien joustava ja tilannesidonnainen soveltaminen kuuluu sosionomin (AMK) osaamiseen. Sosionomi (AMK) ymmärtää myös luovuuden merkityksen arjen mielekkyydessä. Hyvät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot korostuvat sosiaalialan työssä. Sosiaalisen verkoston merkitys alan työssä on suuri, ja sosionomi (AMK) pyrkii asiakkaan kanssa aktivoimaan verkostoa asiakkaan tueksi. Verkostoituva työote ja palveluohjaus ovat nekin osa sosionomin (AMK) ammattitaitoa. (Borgman ym. 2002, ) Sosionomin (AMK) ammattitaidon perustana on reflektointikyky omaa työtänsä kohtaan ja sen tulee ulottua niin yksilö-, tiimi- ja organisaatiotasollekin sekä yhteiskunnalliselle tasolle. Keskeistä onkin jatkuva uusien näkökulmien löytäminen ja tavoitteellinen toiminnan kehittäminen. Näin sosionomi (AMK) pystyy perustelemaan ratkaisujaan eettisestikin. (Borgman ym. 2002, 19.) Sosionomit (AMK) ja sosiaaliohjaus STEAM- hankkeen loppuraportin mukaan aikuissosiaalityön uusien toimintakäytäntöjen perustana oli malli, jossa sosiaalityöntekijä vastaa yhdessä asiakkaan ja mahdollisesti myös muiden asiantuntijoiden kanssa asiakkaan elämäntilanteen selvittämisestä ja arvioinnista ja sosiaalityön toimintasuunnitelman laatimisesta. Hankkeeseen osallistuneiden kuntien työntekijöiden huomioiden mukaan ongelmana on ollut se, että monet asiakkaat eivät heikentyneen toimintakykynsä takia pysty toteuttamaan yhdessä laadittua suunnitelmaa käytännössä. Tässä koettiin olevan selvä paikka sosiaaliohjaajan toteuttamalle asiakkaan yksilölliselle tuelle ja ohjaukselle. Tutkimuksen mukaan ihannetilanne olisi sellainen, että sosiaaliohjaaja olisi mukana suunnitelman laatimisessa silloin, kun asiakkaan arvioidaan tarvitsevan arjen hallinnassaan tukea ja ohjausta. (Horsma ym. 2004, ) Sosiaaliohjaajien tehtäviin kuuluu jatkuvan tilannearvion tekeminen asiakkaan kanssa hänen elämäntilanteestaan ja siihen kuuluvista tuen tarpeista. Sosiaa-

23 23 liohjaajat myös tukevat ja auttavat asiakkaita opiskelu-, työharjoittelu- tai työpaikan hankkimisessa, asumiseen kytkeytyvissä asioissa sekä erilaisten etuuksien hakemisessa ja palvelujen käyttämisessä. Näin ollen sosiaaliohjaajat tekevät paljon yhteistyötä esimerkiksi työvoimaviranomaisten, terveydenhuollon, päihdetyön ja mielenterveystyön yksiköiden kanssa. Aikuisten sosiaaliohjausta voidaan hyödyntää ja sitä tulisi hyödyntää myös ennaltaehkäisevässä työssä. Käytännössä se tarkoittaisi erilaisten aikuisille suunnattavien päivä- ja työtoimintojen lisäämistä sekä sosiaaliohjaajien sijoittumista entistä enemmän myös muihin kuin sosiaalihuollon yksiköihin, esimerkiksi työvoimahallintoon. Nykyään tämä osittain jo toteutuu, kun uusia työvoiman palvelukeskuksia on perustettu. (Horsma ym. 2004, ) Sosiaaliohjaajan työssä on kyse asiakasta voimaannuttavasta, tukevasta ja osallisuutta edistävästä työstä niin oman elämän, yhteisöllisen elämän kuin yhteiskuntaelämänkin suhteen. (Horsma ym. 2004, ) Tämän tyylisestä sosiaaliohjauksesta käytetään myös asiaa laajemmin kuvaavaa termiä palveluohjaus. Palveluohjaus on siis prosessi, jossa asiakasta ohjataan käyttämään tarvitsemiaan palveluja. (Honkakoski. 2005, 214) Sosiaaliohjaus kytkeytyy monta kertaa tiiviiksi osaksi sosiaalityön, sosiaalipalvelujen tai toimeentuloturvan asiakastyön prosessia. STEAM- hankkeen loppuraportin mukaan sosiaaliohjaajan tehtävänä on arvioida tehtyjen suunnitelmien toimivuutta asiakkaan jokapäiväisessä elämässä, tuoda esille mahdollisia muutostarpeita sekä huolehtia suunnitelman tarkistamisesta. Sosiaaliohjaukseen kuuluu asiakkaan kanssa yhdessä tekeminen, konkreettinen opastaminen, sekä asiakkaan aktivointi ja motivointi. Se on kuin kartan tarkentamista ja oikeiden rastien etsimistä kartalta yhdessä asiakkaan kanssa. Se on oikean reitin etsimistä yhdessä asiakkaan kanssa ja tarvittaessa reitin kulkemista yhdessä asiakkaan kanssa. Raportissa sosiaaliohjauksen tarvetta ja tehtäväaluetta on projektin lähtökohtien mukaisesti eritelty ennen kaikkea sosiaalitoimistojen kautta organisoidun lapsiperhetyön, aikuistyön ja etuuskäsittelyn näkökulmasta. (Horsma ym. 2004, )

24 Sosionomit (AMK) ja etuuskäsittely Lapsiperhe-, aikuis- ja toimeentulotukityö nivoutuvat kiinteästi yhteen sosiaalitoimistojen toimintakäytännöissä. Toimeentulotukeen kytkeytyvät tehtävät kahlitsevat runsaasti työvoimaresursseja, ja toimeentulotukena myönnettävät avustukset rakentavat suhteellisen suuren osan kuntien sosiaalitoimen talousarvioista. Toimeentulotukeen liittyvien tehtävien uudelleenorganisointi nousi erääksi oleellisimmista kehittämistarpeista kaikissa STEAM -projektiin osallistuneissa kunnissa. Se nimettiin etuuskäsittelyn tehtäväalueeksi. Tältä osin kuntien toimintamallit olivat pääosin melko yhtenäiset. (Horsma ym. 2004, ) STEAM - hankkeen kunnissa sosiaaliohjaajan tehtäviin liittyen pohdintaa on aiheuttanut etenkin toimeentulotukeen liittyvien tehtävien hoitaminen. Tutkimuksen mukaan hyviä kokemuksia on ollut muun muassa käytännöstä, jossa niin sanottu normin mukaisen- tai perustoimeentulotuen myöntäminen on sosiaaliohjaajalla ja harkintaa vaativat päätökset kuuluvat sosiaalityöntekijälle. Toisinaan jo asiakkaan kirjallisessa hakemuksesta on näkyvissä myös muita kuin rahanpuutteeseen liittyviä ongelmia. Tällöin etuuskäsittelijän asiantuntemus vaatii kykyä tunnistaa tilanne ja neuvotella tapauksesta sosiaalityöntekijän kanssa tai käsitellä asiaa moniammatillisessa työryhmässä. (Horsma ym. 2004, ) STEAM- hankkeen kunnissa etuuskäsittelyn sosiaaliohjaajalle kuuluvat sellaiset asiakkaat, joiden taloudellisen tilanteen selvittely edellyttää asiakkaan tapaamista ja asiakkaan ajatellaan saavan etua henkilökohtaisesta neuvonnasta ja ohjauksesta. Kyseisiä tilanteita voivat olla esimerkiksi ylivelkaantuminen tai opiskelijan pitkittyneet opinnot. Sosiaaliohjaaja neuvoo ja opastaa asiakkaita konkreettisesti tilanteensa selvittämisessä, etsii resursseja ja aktivoi sekä rohkaisee muutoksen toteuttamiseen. (Horsma ym. 2004, )

25 Sosionomit (AMK) ja asiakasneuvonta Asiakkaan ja hänet ensimmäisenä kohtaavan työntekijän tapaamiseen on alettu viime vuosina kiinnittää yhä enemmän huomiota. STEAM -kunnissa todettiin, että etenkin sosiaalitoimiston neuvonnassa tai vastaanotossa on runsaasti kehitettävää. Kyseessä olevassa työssä nähtiin olevan apua erityisesti sosiaalisten ongelmien ja erilaisten hankalien asiakastilanteiden tunnistamiseen liittyvästä osaamisesta. Osassa kunnista oli hyviä kokemuksia sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tai vastaavan koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden työskentelemisestä sosiaalitoimiston vastaanotossa asiakasneuvojana. Asiakasneuvojan suorittama alkuarviointi voi nopeuttaa asiakkaan pääsyä työntekijän vastaanotolle, ja toisaalta se karsii päivystyksestä vähemmän kiireelliset asiakastapaukset pois. (Horsma ym. 2004, ) Seuraavassa sosiaaliohjauksella tarkoitetaan STEAM -hankkeen loppuraportin mukaan yksilöiden, perheiden ja ryhmien elämänhallinnan ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseen tähtäävää ehkäisevää ja kuntouttavaa ohjausta, neuvontaa ja tukea. Sosiaaliohjauksen tavoitteena on tukea niiden ihmisten yhteiskuntaan osallistumista, joilla on puutteita oman elämänsä hallinnassa ja yhteiskunnan toimintakäytännöistä selviämisessä. (Horsma ym. 2004, 40.) STEAM -projektikuntien kokemusten perusteella sosiaaliohjausta vaativissa tilanteissa ihmisillä on yleensä hankaluuksia yhteiskuntaan liittymisessä. Ihmisillä ei ole tarpeeksi resursseja tai toimintakykyä noudattaa yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjä normeja ja toimintamalleja. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi asumiseen sekä työ- tai opiskelupaikkaan liittyvinä vaikeuksina tai vaikeuksina huolehtia raha-asioistaan, hyödyntää yhteiskunnan tarjoamia palveluja, hoitaa ihmissuhteitaan, suunnitella omaa tulevaisuuttaan ja niin edelleen. Käytännössä sosiaaliohjausta tarvitaan, kun ihmisen osallisuus yhteisö- ja yhteiskuntaelämässä vaarantuu, kun ihminen ei pärjää itsenäisesti, mutta ei myöskään osaa tai kykene itse pyytää muiden apua. (Horsma ym. 2004, )

26 26 Edellä mainituissa tilanteissa sosiaaliohjaajan toimenkuvaan kuuluu opastaa ja ohjata, aktivoida ja motivoida. Sosiaaliohjaaja tukee asiakasta oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämisessä, etuuksien hakemisessa, yhteiskunnan muiden palvelujen käyttämisessä tai vaikkapa työ- tai opiskelupaikan saamisessa ja sen säilyttämisessä. Yhdessä asiakkaan ja hänen lähipiirin ja mahdollisesti muiden asiantuntijoiden kanssa sosiaaliohjaaja laatii sosiaaliohjauksen suunnitelman ja vastaa sen toteuttamisesta, seurannasta ja työn vaikuttavuuden arvioinnista. Sosiaaliohjaaja myös kokoaa ja raportoi asiakastyössä kertyvän tiedon eteenpäin. (Horsma ym. 2004, ) Sosionomit (AMK) ja parityöskentely Sosionomeja (AMK) koulutetaan yksilöiden ja ryhmien sekä yhteisöjen kanssa tehtävään työhön. SOTENNA raportissa (2006) koulutusyksiköt ovat kuvanneet sosionomin (AMK) työn luonnetta. Sosionomin (AMK) työn luonteeseen kuuluu tukea asiakasta päivittäisessä elämässä ja sosiaalisessa kuntoutuksessa, ohjata esimerkiksi toimeentulossa ja palveluiden käytössä, auttaa vähemmistöön kuuluvia, toimia varhaiskasvatuksessa ja lastensuojelutyössä, edistää hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta, vaikuttaa yhteiskuntaan, palveluihin ja ihmisten elinolosuhteisiin. Myös valmius toimia muuttuvissa tilanteissa ja olosuhteissa kuuluu sosionomin (AMK) työn luonteeseen. Sosionomilta (AMK) edellytetään myös paljon muita taitoja ja laaja-alaista osaamista, kuten esimerkiksi valmiutta kehittää ammattialaa ja omaa työtä, tiedonhankinta taitoja, yhteiskunnan palvelujärjestelmän tuntemista, joustavuutta, asiakastyötaitoja ja niin edelleen. Raportin mukaan sosionomit (AMK) kytkevät ydinosaamisensa yleensä asiakastyöhön ja siinä vaadittaviin taitoihin. Työssä korostuu arjen tuntemus. Työ on käytännönläheistä asiakkaan rinnalla kulkemista, jossa tarvitaan vuorovaikutus-, neuvonta- ja ohjaustaitoja. Sosionomit (AMK) eivät oikeastaan koskaan tee työtään yksin, vaan kyseessä on moniammatillinen yhteistyö. Siksi edellä mainittuja taitoja tarvitaan. (Vuorensyrjä ym. 2006, , 181.) SOTENNA- loppuraportin mukaan sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työparityöskentelystä on saatu positiivisia kokemuksia. Näiden molempien am-

27 27 mattikuntien omien osaamisten entistä tehokkaampi hyödyntäminen tuottaa asiakasnäkökulmasta katsottuna parempaa ja vaikuttavampaa palvelua. (Vuorensyrjä ym. 2006, ) Molemmat koulutusmuodot täydentävät selvästi toisiaan ja kummallakin on oma paikkansa. (Murto ym. 2004, 67.) SOTENNAraportista käy lisäksi ilmi, että sosiaalialan työntekijät tuntevat huonosti toistensa koulutuksia ja osaamisalueita. Sosiaalialan työn kehittäminen vaatii kaikkien alan osaajien yhteistyötä oman reviirin puolustamisen sijasta. (Vuorensyrjä ym. 2006, ) Eri sosiaalialan ammattiryhmien välinen kilpailu asiantuntijavallasta ja sen käytöstä liittyy ammatillistumisprosessiin ja pyrkimyksiin saada huolenpidolle ja hoivalle profession asema. Työtä ja työtehtäviä jaotellaan siten, että raskaat, huonosti palkatut, epämiellyttävät ja vähän koulutusta ja ammatillista osaamista vaativat työt ovat ikään kuin pyramidin pohjalla. Sen huipulla taas ovat pisimmän koulutuksen saaneet ja kehittyneimmät ammattiryhmät. Sosiaalialalla diagnoosien tekemiseen liittyvä asema ja asiantuntijuus ovat pääosin olleet sosiaalityöntekijöillä ja käytännön toteutus on jaettu erilaisina tehtävinä eri ammattiryhmien kesken. (Vuorensyrjä ym. 2006, ) SOTENNA raportissa otetaan aiheellisesti kantaa asiaan seuraavasti: Tuloerojen, köyhyyden, syrjäytymisen riskien ja psykososiaalisten ongelmien lisääntyessä yhteiskunnallisesti merkittävämpää on pohtia sitä, minkälaista sosiaalialan osaamista tarvitaan, miten se toteutetaan ja miten sosiaalista pääomaa vahvistetaan kuin taistella alan sisällä eri ammattiryhmien paikasta, tilasta ja asemasta. Koska sosionomit (AMK ja ylempi AMK) ovat vielä suhteellisen uusia toimijoita ammatillisessa kentässä, tärkeä kysymys on, miten saavuttaa uskottavuutta ja luottamusta suhteessa muihin, jo vakiintuneisiin professioihin. Sosiaalialan kannalta tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää nykytilan arvioiden pohjalta tehdä sellaisia parannuksia toimintakäytäntöihin, että kaikissa alan työja oppimisympäristöissä koko osaamispotentiaali saadaan tehokkaaseen ja asianmukaiseen käyttöön. (Vuorensyrjä ym. 2006, , ) Hierarkkinen ja eroja korostava suhtautuminen toisiin ammattiryhmiin on todella merkittävä sosiaalialan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tehokkuutta rikkova

28 28 asia ja siihen tulisi suhtautua vakavasti alan sisällä. Sosiaalialan suuri rakenteellinen haaste on kehittää työ- ja palvelurakenteita suuntaan, jossa sekä perus- että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden sosionomien osaamista voidaan hyödyntää yhteiskunnallisesti paljon nykyistä tehokkaammin. (Vuorensyrjä ym. 2006, , ) 6. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tieteellisen tutkimuksen ehtona on tutkimuskohteen täsmällinen määrittäminen. Lisäksi lukijan on pystyttävä tunnistamaan tutkimuksen kohde. Tutkimuskohteen tarkan määrittelyn ohella tutkimuksen on tuotettava uutta tietoa teemasta ja tutkimuksesta on oltava hyötyä muille. Tutkimuksen on myös annettava riittävät lähtökohdat julkiselle dialogille. (Eco 1989, ) Tutkimukselle luodaan hyvä pohja, kun tutkijoiden valinnat ovat yhteensopivia ongelmanasettelun, tieteenfilosofian, tutkimusstrategian ja teoreettisen ymmärtämisen tasolla. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara. 2003, 112.) Tämän opinnäytetyön keskeiset tutkimuskysymykset ovat: 1) Millaisia tehtäviä sosionomi (AMK) voisi tehdä Porin perusturvatoimiston aikuissosiaalityössä? ja 2) Miten sosionomin (AMK) ydinosaamisalueet toteutuvat Porin perusturvatoimiston aikuissosiaalityössä? Metodioppaissa on perinteisesti korostettu sitä, että tutkimuksen ongelmat tulisi tarkkaan harkita ja muotoilla selkeästi, ennen kuin ryhdytään varsinaiseen aineiston keruuseen. Kuitenkin usein tämä järjestys muotoutuu uudelleen, kun kyse on kvalitatiivisesta ja esimerkiksi sosiaalitieteellisestä tutkimuksesta. (Hirsjärvi, ym. 2003, 113.) Tässäkin tutkimuksessa kysymykset saivat lopullisen muotonsa vasta aineistoon tutustumisen jälkeen.

29 29 7. TUTKIMUSMENETELMÄT Aineiston keruumenetelmä on menettelytapa, jonka avulla tieteen tutkimuksessa etsitään ja tavoitellaan uutta tietoa tutkittavasta aiheesta sekä joskus myös pyritään ratkaisemaan jokin käytännön ongelma. Menetelmä on aina tutkijan apuna työssä ja tutkimustehtävät ja tutkimusmenetelmät ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa nähden. Usein tutkimuksen menetelmän valitsemiseen vaikuttaa muun muassa se, millaista tietoa etsitään ja ennen kaikkea mistä tietoa etsitään. (Hirsjärvi ym. 2003, ) 7.1 Tutkimuksen filosofiset lähtökohdat Kvalitatiivinen tutkimusote perustuu eksistentiaalis-fenomenologishermeneuttiseen tieteenfilosofiaan (Metsämuuronen 2000, ) Tämä yhdistelmä perustuu aristoteliseen tieteen traditioon. Sen perusajatuksen mukaan ihmisellä on tavoitteita, joihin hän pyrkii. (Soininen 1995, 30.) Fenomenologiaan kuuluu hyväksyä kokemus sellaisenaan kuin se on yksilön tietoisuudessa. Sen tavoitteena on ilmaista, miten tutkittava ilmiö koetaan. (Field & Morse 1985, ) Tämän tutkimuksen tavoitteena on juuri kartoittaa, miten tutkittava ilmiö - sosionomien (AMK) tarve ja rooli ydinosaamisensa puitteissa - koetaan ja kuinka tilannetta tulisi kehittää. Koska tämä tutkimus on yhteydessä meneillään olevaan aikuissosiaalityön kehittämishankkeeseen, aristotelisen tieteen tradition kaltaisesti se pyrkii tavoitteelliseen toimintaan. 7.2 Tutkimusote Kvalitatiivisessa tutkimuksessa lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen. Tutkimuskohdetta pyritään tutkimaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11. Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.2016 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Opetushallitus Sosiaali- ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Aikuissosiaalityön päivät 2017_Lahti Anne-Mari Jaakola yliopisto-opettaja VTM, kasvatus- ja perheneuvonnan erikoissosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Sosiaalialan osaaminen Lapissa

Sosiaalialan osaaminen Lapissa Sosiaalialan osaaminen Lapissa Osaaminen muutoksen avain tulevassa Sotessa -seminaari 15.4.2016, Rovaniemi Tarja Kemppainen, Lapin yliopisto Asta Niskala, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Maria

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa 10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Tuloksia ja johtopäätöksiä 23.04.2012 Valtaistus/ Sanna Blomgren 1 Valtaistus Aikuissosiaalityö kokoavana käsitteenä, sisältää laajasti ymmärrettynä

Lisätiedot

ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS

ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto HAKUOPAS 2016 ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön ja Rakenteellisen sosiaalityön erikoisalat Uusimuotoiset erikoistumiskoulutukset

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Miten tähän on tultu? Mikä muuttuu? Historiaa. Ammattitaitovaatimus ja koulutus kulkeneet käsi kädessä 1991 SOSTL esitti terv- ja sos.huollon ammatinharjoittamiseen

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9.

Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9. TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaalipalvelukeskus Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9. JOHTORYHMÄ Sosiaalipalvelukeskuksessa toimii johtoryhmä, jota johtaa sosiaalipalvelupäällikkö.

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Sisko Mällinen, FT

Sisko Mällinen, FT 20.9.2012 Sisko Mällinen, FT Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa -hankkeelle Päätoteuttajana on Turun yliopisto Osatoimijana kielten ja viestinnän jatkohankkeessa on Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät 30.11.2016 Elina Kauppila Tiimin lähtötilanne toimeksianto kirjaston johdolta tavoitteena luoda pohja systemaattiseen

Lisätiedot