SOSIONOMIN (AMK) ASIANTUNTIJUUS PORIN AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIONOMIN (AMK) ASIANTUNTIJUUS PORIN AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ"

Transkriptio

1 SOSIONOMIN (AMK) ASIANTUNTIJUUS PORIN AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ Elina Jutila Aino Rantamäki Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Länsi, Porin toimipaikka Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Elina Jutila & Aino Rantamäki. Sosionomin (AMK) asiantuntijuus Porin aikuissosiaalityössä. Pori, kevät 2007, 56 sivua, 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Länsi, Porin toimipaikka, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) Tutkimuksessa selvitettiin, mikä olisi sosionomin (AMK) tehtävä Porin perusturvatoimiston aikuissosiaalityössä ja mitä annettavaa sosionomilla (AMK) olisi aikuissosiaalityöhön ydinosaamisensa myötä. Teoriaosuus muodostuu tutkimusaiheeseen liittyvistä hankkeista sekä aikaisemmista tutkimuksista. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluun osallistui viisi (5) Porin kaupungin aikuissosiaalityön työntekijää. Haastatteluaineisto käsiteltiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulokset osoittivat, että sosionomin (AMK) päätehtävä aikuissosiaalityössä olisi kokonaistilanteessa ja henkilökohtaisissa ongelmissa auttaminen sekä neuvonta. Haastatellut pitivät todennäköisimpinä tehtäväalueina sosionomille (AMK) kuntoutuksen, ohjauksen ja sosiaalisen tuen tehtäviä. Arjessa auttaminen ja asiakkaan rinnalla kulkeminen koettiin haastatteluissa sosionomin (AMK) päätehtäväksi. Haastateltavien mielestä tärkein sosionomin (AMK) työalue ydinosaamisensa myötä olisi kasvun, arkielämän ja sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen. Asiasanat: sosionomi (AMK), sosiaaliohjaus, sosiaalityöntekijä, aikuissosiaalityö, ydinosaaminen. Säilytyspaikka: DIAK, Länsi / Porin toimipaikan kirjasto

3 ABSTRACT Elina Jutila & Aino Rantamäki. Bachelor of Social Sciences as Part of Adult Social Work in Pori. Pori, Spring 2007, 54 pages, 5 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, West, Pori Unit, Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and Education. The study found out what the role of a bachelor of social services would be within adult social work in Pori Social Sevices Office. In addition, it was found out how the education and skills of a bachelor of social services could benefit adult social work. The theory part consists of the theory relating to the study theme and the results of earlier studies. The study was qualitative. Data were collected by semistructured theme interviews. Five workers from Pori Social Sevices Office were interviewed. The results were analyzed by using content analysis. The results show the main task of a bachelor of social services is to help customers in their personal problems and to guide. The interviewees considered rehabilitation, guidance and social support would be probable tasks of a bachelor of social services. The main tasks would be helping and supporting in everyday situations. Keywords: Bachelor of Social Services, Social Guidance, Social Worker, Adult Social Work, Main Skills and Knowledge.

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 6 2. SOSIAALIALAN AMMATTIKÄYTÄNNÖT 8 3. PORIN PERUSTURVATOIMISTON AIKUISSOSIAALITYÖ NYKYTILANNE 9 4. AIEMMAT TUTKIMUKSET STEAM hanke Eettisyyttä, elastisuutta ja elämää arviointi SOTENNA- hanke SOSIONOMIEN (AMK) ASIANTUNTIJUUS SOSIAALIALALLA Sosionomikoulutus (AMK) ja sosiaalityön koulutus Sosionomin (AMK) työn yhteiskunnalliset perustelut Sosionomin (AMK) ydinosaaminen Sosionomin (AMK) työskentely käytännössä Sosionomit (AMK) ja sosiaaliohjaus Sosionomit (AMK) ja etuuskäsittely Sosionomit (AMK) ja asiakasneuvonta Sosionomit (AMK) ja sosiaalityöntekijät TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksen filosofiset lähtökohdat Tutkimusote Tutkimuskohde ja aineisto Aineiston keruumenetelmät Aineiston käsittely Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus 33

5 8. TUTKIMUKSEN TULOKSET Sosionomin (AMK) tehtävät Porin perusturvatoimiston aikuissosiaalityössä Sosionomin (AMK) ydinosaamisalueiden toteutuminen Porin aikuissosiaalityössä JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA 43 LÄHTEET 46 LIITTEET 49 Liite 1: Sosionomin (AMK) ydinosaamiskuvio 49 Liite 2: Haastattelurunko 50 Liite 3: Esimerkki tutkimuskysymysten analysoinnista 52 Liite 4: Tutkimuslupa 53 Liite 5: Sähköposti tutkimukseen osallistujille 54

6 1. JOHDANTO Porin Sosiaalikeskuksen perusturvatoimistossa on alkanut aikuissosiaalityön kehittämishanke keväällä Hankkeen tarkoituksena on kehittää aikuissosiaalityötä sekä Teljäntorin emotoimistossa että Työvoiman palvelukeskuksessa (Palke). Hankkeen aikana on tarkoitus selvittää ja kehittää perusturvatoimiston ammattirakennetta, työnjakoa ja sosiaalityön sisältöä. Hankkeen tavoitteena on muodostaa vuodelle 2009 selkeä strategia ja eri ammattiryhmien työnkuvat. Molemmat tutkijat ovat olleet opintojensa aikana käytännönharjoittelussa Porin Sosiaalikeskuksen Perusturvatoimistossa (Teljäntorin ja Palken toimipisteet). Harjoitteluiden aikana tutkijat tutustuivat Aikuissosiaalityön kehittämishankkeeseen, sen tavoitteisiin, organisaatioon ja toteutukseen. Opinnäytetyön prosessin aikana tutkijat olivat mukana hankkeeseen liittyvässä työseminaarissa, johon osallistui koko perusturvatoimisto. Lisäksi toinen tutkijoista oli mukana myös syksyn 2006 kahdessa (2) työseminaarissa. Harjoittelun kautta tutkijat saivat käsityksen myös toimiston nykytilanteesta ja työnjaosta. Opinnäytetyön tutkimusongelmat ovat, mikä olisi sosionomin (AMK) tehtävä Porin perusturvatoimiston aikuissosiaalityössä ja mitä annettavaa sosionomilla (AMK) olisi aikuissosiaalityöhön ydinosaamisensa puitteissa. Tutkimuksen teoreettinen pohja luodaan sosionomikoulutuksen (AMK) antamien valmiuksien kuvauksesta, sosiaalityöntekijän ja sosionomin (AMK) erityisosaamisesta sekä sosiaalityön ja ohjauksen määrittelystä. Tutkimuksen teoreettinen osio pohjautuu jo olemassa oleviin teorioihin sosiaalityön sisällöstä ja odotuksista sekä sosionomin (AMK) ydinosaamisalueista. Teoria koostuu lehdistä, sähköisistä lähteistä sekä kirjallisuudesta saadun materiaalin pohjalta. Sosiaaliohjauksen ja sosiaaliohjaajien eli sosionomien (AMK) tulevaisuuden tarvetta kartoitettiin haastatteluin. Haastattelut toteutettiin tammikuussa 2007 kunkin haastateltavan omassa työpisteessä. Haastatteluun ei osallistunut koko toimiston henkilökunta vaan oleellista oli, että tutkimuksessa oli edustettuna jokainen ammattiryhmä.

7 7 Tutkijat haluavat kiittää Porin kaupungin Sosiaalikeskuksen perusturvatoimiston aikuissosiaalityön työntekijöitä haastatteluun osallistumisesta ja opinnäytetyön mahdollistamisesta. Tutkijat toivovat, että tästä tutkimuksesta on apua Porin aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteen kehittämishankkeessa.

8 8 2. JOHDATUSTA SOSIAALIALAAN Uuden sosiaalihuollon kelpoisuusvaatimuslain tarkoituksena on edistää sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun edellyttämällä, että sosiaalihuollon ammatillisella henkilöstöllä on tarvittava koulutus ja perehtyneisyys Tätä lakia sovelletaan kelpoisuuksiin, joita vaaditaan sosiaalihuollon ammatilliselta henkilöstöltä. (Finlex 2005.) Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä Tehtäviä, joihin tämän lain mukaan vaaditaan sosiaalityöntekijän kelpoisuus, voi hoitaa myös henkilö, joka tämän lain voimaan tullessa oli kelpoinen vastaavaan tehtävään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen 2 :n 1 momentin tai mainitun asetuksen siirtymäsäännösten nojalla. Vastaavasti kelpoisuusvaatimuksena sosiaaliohjaajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Tällainen tutkinto voi olla juuri sosionomitutkinto (AMK). (Finlex 2005.) Esimerkiksi sosiaaliohjaajan työssä sosionomi (AMK) tarvitsee sosiaalialan yhteiskuntasidonnaisuuden takia tietoa yhteiskunnasta ja sen kehitysprosesseista. Sosionomi (AMK) pystyy ammatissaan sisäistämään yhteiskunnan ilmiöiden suhdetta poliittisiin ja taloudellisiin ratkaisuihin. Työn reflektointi suhteessa yhteiskunnan vaatimuksiin ja vallitseviin arvoihin ja valtasuhteisiin on osa sosionomin (AMK) ydinosaamista. (Borgman, Dal Maso, Hakonen, Honkakoski & Lyhty. 2002, ) Sosionomi (AMK) on myös tietoinen yhteiskunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista ja siitä, että hänen työnsä edellyttää yhteiskunnallista vaikuttamista. Hän ymmärtää päätöksenteon ja ihmisten toimintaedellytysten välisen yhteyden sekä rakenteellisen työn merkityksen alansa työssä. Sosionomi (AMK) pyrkii vaikuttamaan yhteisöllisessä ja yhteiskunnallisessa toiminnassa, ja pyrkii siten myös vaikuttamaan yksilöiden ja erilaisten sosiaalisten ryhmien osallisuuteen ja

9 9 mielekkään elämän mahdollisuuksiin. Silti sosionomi (AMK) ymmärtää työnsä realistisesti suhteessa yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Hän kantaa vastuuta heikompiosaisista ja kykenee tarkastelemaan yhteiskunnallisia muutoksia heidän näkökulmastaan. (Borgman ym. 2002, ) Sosiokulttuurinen osaaminen lisääntyy sosiaalisissa prosesseissa, kun ihmisten välisessä toiminnassa ja vuorovaikutuksessa syntyy uusia toiminta- ja ajattelutapoja. Sosiokulttuurinen osaaminen perustuu ihmisten inhimillisen toiminnan ymmärtämiseen kulttuurisena. Sosionomi (AMK) toimii erilaisissa sosiaalisissa rakenteissa ja ympäristöissä. Näissä kaikissa systeemeissä on erilaisia toimijoita, jotka keskinäisellä toiminnallaan tuottavat sosiaalialalle ominaista ohjausta, hoivaa tai palvelua. Sosionomi (AMK) pyrkii valtaistamaan ja voimavaraistamaan ihmisiä, jotka ovat marginalisoituneet tai syrjäytymisuhan alla. Ammattikäytäntöjen kehittäminen yhdessä asiakkaiden, kansalaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa dialogisella menetelmällä kuuluu myös sosionomin (AMK) ydinosaamiseen. (Borgman ym. 2002, ) 3. PORIN PERUSTURVATOIMISTON AIKUISSOSIAALITYÖN KEHITTYMINEN Porin perusturvatoimistossa työskentelevät sosiaaliohjaajat ovat suorittaneet sosionomitutkinnon (AMK) tai vanhemman vastaavan koulutuksen. Esimerkiksi Porin perusturvatoimistossa työskentelee tällä hetkellä ainoastaan yksi sosiaaliohjaaja, mutta Palkessa heitä on huomattavasti enemmän. Palkessa työskentelee muun muassa työvoimatoimiston, terveystoimen ja sosiaalitoimen työntekijöitä. Tähän tutkimukseen osallistuvat ainoastaan sosiaalitoimen alaiset ammattilaiset. Porin sosiaalikeskuksen perusturvatoimistossa työskentelee tällä hetkellä pääasiassa sosiaalityöntekijöitä, joiden lisäksi on palkattu kanslisteja etuuskäsittelijöiksi. Tarkoituksena on ollut saada sosiaalityöntekijöille enemmän aikaa asia-

10 10 kastapaamisiin ja kotikäynteihin siirtämällä kaikki perustoimeentulotukihakemukset kansliaan, koska useat sosiaalityöntekijät ovat kokeneet työmäärän kohtuuttoman suureksi ja aikaa asiakkaille on jäänyt liian vähän. Ainoastaan tulottomat, uudet ulkomaalaiset ja välitystiliasiakkaat on jätetty sosiaalityöntekijöiden asiakkaiksi. Sosiaalista luottoa hakevat ovat sosiaaliohjaajan asiakkaita. Keväällä 2006 Porin kaupungin aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakennehankkeen ohjausryhmässä päätettiin tehdä koko perusturvatoimiston henkilöstölle yksilöhaastattelut, joiden tavoitteena oli käydä läpi jokaisen ajatuksia työn kehittämisestä. Haastattelut suoritti Pikassos Oy:n suunnittelija Sanna Rautalammi. Haastatteluaineisto jaettiin käsikirjoitusvaiheessa haastatteluun osallistuneille, ja sitä käytiin läpi syksyn 2006 kolmena koko henkilöstön seminaaripäivänä. Tämän opinnäytetyön tekijöillä on hallussaan tämä haastatteluaineisto. Porin perusturvatoimistossa tapahtui vuoden 2006 alussa suuria työhön olennaisesti vaikuttavia muutoksia, joka teki hankkeen ajankohdan monella tavalla haasteelliseksi. Ensinnäkin kanslistien ja sosiaalityöntekijöiden työnjakoa muutettiin toimeentulotukilakimuutosten pohjalta. Toiseksi käytössä ollut aluejakojärjestelmä purettiin ja asiakkuudet jaettiin asiakkaan sukunimen mukaan. Samalla purettiin systeemi, jossa alle 25-vuotiaita asiakkaita vastaanottivat neljä (4) sosiaalityöntekijää. Neljäs suuri muutos oli Effica - asiakastietojärjestelmään siirtyminen. Rautalammin tekemistä haastatteluista kävi ilmi sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien näkemykset työn organisoinnin puutteista ja ongelmista. Vuosi kehittämishankkeen aloittamisen jälkeen tilanteen eteneminen näkyi konkreettisesti työseminaarissa, johon myös tutkijakaksikko osallistui. Koko toimiston työntekijät olivat työskennelleet pienryhmissä pohtien erilaisia kehitysteemoja, joita he esittelivät seminaarissa. Hankkeen edetessä henkilöstön osaaminen ja työn kehittäminen on tullut näkyväksi ja edellisestä syksystä oli tutkijoidenkin näkemyksen mukaan menty huomattavasti eteenpäin. Usko ja luottamus yhteistyöhön ja hankkeen toteutumiseen oli kasvanut ja vahvistunut. Havaittavissa oli myös ilmapiirin muutos positiivisempaan suuntaan.

11 11 4. AIEMMAT TUTKIMUKSET Tutkijat käyttivät tässä tutkimuksessa aiemmin julkaistua materiaalia koskien ammattirakenteita sosiaalialalla. Teokset käsittelivät myös alan koulutusta ja muissa kunnissa toteutettuja hankkeita ja muutoksia. Nämä tutkimukset on valittu työhön niiden luotettavuuden, laajuuden ja vertailukelpoisuuden takia. 4.1 STEAM -hanke Vuoden 2002 lokakuussa Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kansallisen projektin sosiaalialan kehittämiseksi. Sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakenteen kehittäminen projektin (STEAM) tavoitteena oli kunnallisen sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakenteen kehittäminen vuoden 2003 maaliskuuhun mennessä. Hanke painottui yliopistollisen sosiaalityön koulutuksen saaneiden sosiaalityöntekijöiden tehtäviin, sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen saaneiden sosionomien (AMK) ja aikaisemman opistoasteen tutkinnon suorittaneiden tehtäviin sekä näiden ammattilaisten työparitoiminnan laajuuden ja tarpeen selvittämiseen. (Horsma & Jauhiainen (toim.). 2004, 5-19.) Hankkeeseen osallistui kaiken kaikkiaan 38 erikokoista kuntaa ympäri Suomen. Projektin tehtävinä oli nykyisissä toiminnoissa olevien ongelmakohtien selvittäminen, henkilöstön määrän, koulutuksen ja toimintatapojen kartoittaminen. Tehtävänä oli myös katvealueiden ja epätarkoituksenmukaisten toimintojen tunnistaminen sekä uuden tehtävä- ja ammattirakenteen selvittäminen ja kokeilu käytännön työtoiminnassa. Lisäksi projektissa selvitettiin, mitkä muun muassa tehtävärakenteessa olevat tekijät vaikuttavat siihen, että kuntien sosiaalihuoltoon on vaikea saada riittävästi kelpoisuusehdot täyttäviä sosiaalityöntekijöitä. (Horsma ym. 2004, 5-19.)

12 Eettisyyttä, elastisuutta ja elämää arviointi Korkeakoulujen arviointineuvosto aloitti vuoden 2003 tammikuussa sosiaalityön ja sosiaalialan arvioinnin valtakunnallisena koulutusohjelma-arviointina, jossa oli edustettuna työelämän, korkeakoulujen ja opiskelijoiden näkökulma. Arvioinnin tehtävänä oli tuottaa suosituksia ja parantaa koulutuksen laatua niin valtakunnallisesti kuin korkeakoulusektorikohtaisestikin. Päätavoitteena oli tuottaa kokonaiskuva nykytilanteesta sosiaalityössä ja sosiaalialan koulutuksessa, ja osoittaa vahvuuksia sekä kehittämishaasteita koulutuksissa. Arvioinnin tavoitteena oli myös pohtia menetelmiä koulutusten kehittämiseksi suhteessa opiskeluprosessien, työelämän ja yhteiskunnan asettamiin haasteisiin sekä tukea sosiaalityön ja sosiaalialan koulutusten vuorovaikutusta ja yhteistyötä. (Murto, Rautniemi, Fredriksson, Ikonen, Mäntysaari, Niemi, Paldanius, Parkkinen, Tulva, Ylönen & Saari. 2004, 3.) 4.3 SOTENNA- hanke Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointihankkeen SOTENNA:n ( ) tehtävänä oli ennakoida sosiaalialan osaamis- ja työvoimatarpeita sekä tältä pohjalta sosiaalialan koulutustarpeita vuoteen 2015 ulottuvalla ennakointijaksolla. Ennakointitehtävä rajattiin ja ennakointi pääasiassa kohdistui sosiaalialan kolmeen keskeiseen tutkintoon eli lähihoitajatutkintoon, sosionomitutkintoon (AMK) ja sosiaalityöntekijän tutkintoon (YTM, VTM). Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointihanke SOTENNA ( ) oli valtakunnallisen sosiaalityön yliopistoverkoston (SOSNET) aloitteesta syntynyt kolmivuotinen tutkimuskokonaisuus, jonka Jyväskylän yliopiston ja Lapin yliopiston tutkijat toteuttivat. SOTENNA -tutkimuksen avainkysymykset olivat mikä on sosiaalialan koulutusten sisältöjen ja alan eri ammateissa toimivien osaamisen yhteiskunnallisesti perusteltu kehittämissuunta vuoteen 2015 ulottuvalla ennakointijaksolla, ja mikä on sosiaalialan koulutusten ja työvoiman yhteiskunnallisesti perusteltu mitoitus eri koulutusasteilla? (Vuorensyrjä, Borgman, Kemppainen, Mäntysaari & Pohjola. 2006, 6,11.)

13 13 5. SOSIONOMIEN (AMK) ASIANTUNTIJUUS SOSIAALIALALLA Sosiaaliala pääsi itsenäisenä kokonaisuutena ammatillisen koulutuksen piiriin 1980-luvulla, jolloin sosiaalialan ammatillista koulutusta alettiin järjestelmällisesti tarjota ja vuosina yli 20 sosiaalialan oppilaitosta aloitti toimintansa. Sittemmin koulutusohjelmia sosiaalialalle pantiin alkuun kuudessa (6) väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa aloittaen sosiaalialan ammattikorkeakoulutus vuonna (Murto ym. 2004, ) 5.1 Sosiaalialan korkeakoulutus Ensimmäiset sosiaalialan ammattikorkeakoulututkintoa vastaavan koulutuksen suorittaneet tulivat työmarkkinoille vuonna Sosionomikoulutusta alettiin alkujaan rakentaa kolmesta keskiasteen sosiaalialan opistoasteen koulutuksesta, joita olivat sosiaaliohjaaja, sosiaalikasvattaja ja kehitysvammaistenohjaaja. Sosionomikoulutus (AMK) on yli kymmenenvuotisen historiansa aikana muotoutunut jännitteisessä kentässä. Tähän ovat vaikuttaneet virka- ja palkkahierarkiat sekä esimerkiksi se, ettei sosionomikoulutuksesta (AMK) valmistuneille ja heidän osaamiselleen ollut alan työ- ja tehtävärakenteessa selkeästi määriteltyä tilaa. Sosiaalialan sisällä on käyty varsin vähän keskustelua siitä, mikä on alan yhteiskunnallinen tehtävä nimenomaan kansalaisten palveluidentarpeen kannalta. Alan sisäisestä keskustelusta on puuttunut myös selvä näkemys ydinosaamisesta ja siihen liittyvästä erityisosaamiseen perustuvasta työnjaosta. (Vuorensyrjä ym. 2006, ) Ammattikorkeakoulun opetuksessa luodaan taidot työskennellä sosiaalisena asiantuntijana muun muassa asiakastyön prosessissa. Tämä sisältää taidot tilannearvioon, tarpeiden kartoitukseen, käytettävissä olevien voimavarojen ja resurssien arviointiin, tavoitteenasetteluun, suunnitelman toteutukseen sekä sen arviointiin. Sosionomin (AMK) osaamisen vahvuutena on valmius toimia tavoitteellisesti ihmisten keskuudessa yksilö-, perhe- ja yhteisötyön menetelmin. Li-

14 14 säksi koulutus antaa valmiudet moniammatilliseen tiimityöhön. (Murto ym. 2004, 27.) Koulutusta järjestetään sekä nuoriso- että aikuiskoulutuksena. Sosionomi (AMK) - tutkintonimike on ollut käytössä vasta vuodesta 1999 alkaen. Koulutuksen lähtökohdissa on jonkin verran vaihtelua eri ammattikorkeakoulujen kesken. Suuressa osassa korkeakouluista on laaja-alainen koulutusohjelma. Tällöin kaikille yhteisten opintojen jälkeen koulutusyksiköstä riippuen opiskelija voi valita jonkin asiakasryhmän, työalueen, näkökulman tai esimerkiksi työmenetelmän mukaisia opintoja ja näin rakentaa oman opintopolkunsa. Erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja ovat esimerkiksi sosiaalipedagogiikka, sosiaali(palvelu)ohjaus, kasvatus- ja perhetyö, päihde- ja mielenterveystyö, nuorisotyö ja vammaistyö alkaen sosionomin (AMK) jatkokoulutusväyläksi on luotu ylempi ammattikorkeakoulututkinto. (Vuorensyrjä ym. 2006, ) Vakituisia ammattikorkeakouluja on nykyään 31 ja niistä 23:ssa on sosiaalialan koulutusohjelma. Tämän lisäksi koulutusta sosiaalityöhön annetaan kuudessa (6) yliopistossa. Pohjakoulutuksena ammattikorkeakouluun vaaditaan lukion oppimäärä tai ylioppilastutkinto tai opistotasoinen sosiaali- tai terveysalan koulutus tai toisen asteen tutkinto sekä alan työkokemus. Korkeakoulun opetus sosiaalialalle sisältää 210 opintopisteen perus- ja ammattiopinnot, jotka käsittävät käytännön harjoittelua 45 opintopistettä. (Murto ym. 2004, 8, 24.) Yliopistoissa annettava sosiaalityön koulutus on sosiaalialan koulutuksista historiallisesti vanhin ja samalla vakiintunein. Yliopistollisena ylempänä korkeakoulututkintona se käynnistyi vuonna Vuonna 1994 sosiaalityö eriytyi oppiaineena omaksi tieteenalaksi ja pääaineeksi sosiaalipolitiikasta ja yhteiskuntapolitiikasta. Sosiaalityöntekijöistä on ollut pulaa niin kauan kun sosiaalihuoltoa on Suomessa kehitetty, jonka vuoksi yliopistot ovat lisänneet sosiaalityön aloituspaikkoja noin kolmanneksella vuodesta (Vuorensyrjä ym. 2006, ) Sisällöllisesti sosiaalityön koulutus on yhteiskuntatieteellistä yliopistokoulutusta. Perustana koulutuksessa on yhteiskunnallinen ymmärrys, johon yhdistyy tieteel-

15 15 linen, teoreettinen ja kriittinen ajattelu. Tieteellistä ja teoreettista osaamista vaaditaan sovellettaessa ratkaisuja ihmisten sosiaalisiin ongelmiin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin. Sosiaalityön koulutuksesta valmistuvat maisterit saavat yhteiskuntatieteellisen koulutuksen lisäksi pätevyyden toimia sosiaalityöntekijöinä. (Vuorensyrjä ym. 2006, ) SOTENNA- loppuraportin mukaan sosiaalityön peruskoulutus on suosittua ja se kiinnostaa ihmisiä. Sosiaalityöntekijät ovat myös tyytyväisiä saamaansa koulutukseen. SOTENNA- hankkeen tutkimuksen mukaan sosiaalityön koulutuksessa tulee tulevaisuudessa lisätä opintokokonaisuuksia esimerkiksi johtamisesta ja lainsäädännöstä sekä myös vuorovaikutustaitoja ja ammatti-identiteettiä tulisi vahvistaa. On tärkeää, että sosiaalityöntekijöiden peruskoulutus antaa tarvittavat valmiudet tutkivaan ja kehittävään työotteeseen, koska tulevaisuudessa sosiaalityöntekijöiden ja erityissosiaalityöntekijöiden osaamisessa on oleellista uusien ratkaisujen ja toimintastrategioiden keksiminen ja kehittäminen. Tämä on oleellista, kun sosiaaliset ongelmat monimuotoistuvat ja vaikeutuvat sekä toimintaympäristöt ja palvelujärjestelmät muuttuvat. (Vuorensyrjä ym. 2006, ) SOTENNA loppuraportin mukaan tulevaisuudessa sosiaalityön aloituspaikkoja tulee kasvattaa, koulutuksen sisältöä kehittää, työn toiminta-alueista aikuissosiaalityötä sekä mielenterveys- ja päihdetyön sosiaalityötä vahvistaa. Lisäksi erityisesti sosiaalitoimistoissa tehtävää sosiaalityötä tulee tutkia ja arvioida. Sosiaalialan korkeimmin koulutettujen sosiaalityöntekijöiden tulisi ottaa vastuuta alan tutkimuksesta, johtamisesta ja kehitystyöstä. Sosiaalialan sisäistä lähihoitajien, sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyötä ja vuoropuhelua tulisi lisätä. (Vuorensyrjä ym. 2006, ) Myös maaliskuussa 2006 eläkkeelle jäänyt Helsingin sosiaaliviraston sosiaalijohtaja Aulikki Kananoja pohtii Talentia -lehdessä (03/06) uuden ammattiryhmän, sosionomien (AMK) kentälle tuloa. Hän luokittelee sosiaalityöntekijöille kuuluvaksi vaativat ja vaikeimmat tehtävät, joissa tarvitaan tutkimuksesta ja teoriasta saatua tietoa ja valmiutta kehittää sellaista. Työ kohdistuu sellaisiin kysymyksiin, joissa ei pärjää arkikäsikirjoilla. Tarvitaan hyvä yhteys tutkimustie-

16 16 toon, teoriaan ja myös kansainvälisiin käytäntöihin, jotka tehdään samojen asioiden ympärillä. Kanaoja toteaa sosionomikoulutuksen (AMK) saaneilla olevan hyvät valmiudet palveluiden ja etuuksien tarjontaan sekä välittömään asiakastyöhön eri asiakasryhmien arjen sujuvuudessa. (Jaakkola. 2006, ) 5.2 Sosionomin (AMK) työn yhteiskunnalliset perustelut Marraskuussa vuonna 2000 ammattikorkeakoulun sosiaalialan valtakunnallinen verkosto asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli selventää ja jäsentää sosionomin (AMK) ydinosaamista ja eritysosaamista. Sosionomin ydinosaaminen raportissa tarkastellaan sosionomin (AMK) osaamista ottaen huomioon sosionomin (AMK) ammattitaidon perustelut ammatinharjoittamislainsäädännössä. Tavoitteena raportissa oli syventää sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen itseymmärrystä sekä perustella sosionomin (AMK) ydin- ja erityisosaamista työelämän, sidosryhmien ja lähialojen suuntaan. Raportti avaa myös keskustelua työelämän suuntaan sosionomien (AMK) osaamisesta, pätevyydestä ja ammatillisista tehtäväalueista. (Borgman ym. 2002, 5-6.) Ydinosaamisen erittely selkiyttää myös työnjakoa suhteessa yliopistolliseen sosiaalityön koulutukseen ja toisen asteen lähihoitajakoulutukseen. Sosionomin (AMK) osaamisen profiloiminen auttaa siten myös konkretisoimaan työjako- ja yhteistyökysymyksiä lähialoilla ja luomaan näin edellytyksiä paljon puhutulle moniammatilliselle työotteelle. Sosionomit (AMK) sijoittuvat sosiaalista asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin julkiselle sektorille, kolmannelle sektorille sekä alan yrityksiin työntekijöinä tai yrittäjinä. Julkisen palvelujärjestelmän sisällä sosionomien (AMK) työ sijoittuu pääasiassa sosiaalipalveluihin, joihin sisältyy myös sosiaalityö. (Borgman ym. 2002, 5-9.) Ydinosaamisraportissa sosionomin (AMK) työtä perustellaan muun muassa yhteiskunnallisella tasolla. Yleisesti sosiaalialan työtä määrittelevät tekijät vaikuttavat myös sosionomin (AMK) työhön ja asemaan. Jo kauan aikaa sosiaalihuollon ja sosiaalipalveluiden tehtävä on ollut varmistaa kansalaisten sosiaalinen turvallisuus ja arjessa selviytyminen. Lisäksi sosiaalihuollolla ja palveluilla on

17 17 ollut suuri sosiokulttuurinen rooli yhteiskuntaa koossapitävänä voimana. Sosionomin (AMK) työ vastaa konkreettisesti tarpeisiin, joita ihmisillä on liittyen esimerkiksi sosiaaliseen turvallisuuteen ja arjen mielekkyyteen. Nämä tarpeet vaihtelevat elämän eri alueilla, kuten työssä, toimeentulossa, arjessa ja sosiaalisessa osallisuudessa. Kaikki nämä elämän alueet ovat murroksessa, jolloin samanaikaisesti sosiaalipalveluilla vastataan toisaalta työssä käyvien kasvaviin laadullisiin tarpeisiin ja toisaalta työmarkkinoiden ulkopuolelle jäävän marginalisoituvan väestönosan tarpeisiin. (Borgman ym. 2002, 7-8.) Esimerkiksi koulutusurien, palkkatyön sekä perhe- ja sukupuolimallien murtuminen ja muuttuminen vaikuttavat osaltaan moniin muihin elämisen muotoihin ja yhteiskunnan rakenteisiin. Merkittäviä tekijöitä yhteiskunnan kehittymisessä ovat olleet myös globalisaatio sekä talouden ja sosiaalisen suhde. Nämä ovat muokanneet yhteiskunnan arvopohjaa, kuten myös 1990-luvun taloudellinen lama, joka on aiheuttanut palveluiden leikkauksia ja kiristänyt niiden saantiehtoja. (Borgman ym. 2002, 7-8.) Sosionomin (AMK) työ muotoutuu sekä ihmisten arkielämän tarpeiden ja ongelmien että edellä mainittujen yhteiskunnallisten ristiriitojen ja muutosten kautta. Sosiaalialan ammattilaiselta tämä vaatii yhteiskunnallisten kokonaisprosessien roolin ymmärtämistä ihmisten arjen ongelmien taustalla. Sosiaalialan työssä tuetaan ja vahvistetaan yksilöiden voimavaroja ja osallisuutta sekä liittymistä yhteiskuntaan. Toisaalta sosiaalialan työ on myös yhteiskunnallista vaikuttamis-, muutos- ja kehittämistyötä, jonka kautta luodaan edellytyksiä kansalaisten selviytymiselle. (Borgman ym. 2002, 7-9.) 5.3 Sosionomin (AMK) ydinosaaminen Sosiaalialan AMK- verkosto on määritellyt raportissaan (Borgman ym. 2001) sosionomin ydinosaamisen ja työalueet (Liite 1). Sosiaalialan AMK- verkosto kiteyttää raportissaan näkemyksensä seuraavasti: Sosionomitutkinnon (AMK) suorittaneiden tehtäväkenttä sosiaalityössä on ennaltaehkäisevä, perusturvaan kohdentuva, perhekeskeinen ja yksilökeskeinen sosiaalityö. Ammattikorkea-

18 18 koulututkinnon suorittaneiden sosiaalityöstä rajautuu pois toimiminen tahdonvastaisten ja terapeuttisten toimenpiteiden päätoteuttajana, jotka lainsäädännön mukaan edellyttävät toista koulutusta. Ydinosaamisraportissa sosionomikoulutuksen (AMK) tavoitteena Diakonia-ammattikorkeakoulun mukaan on tuottaa välineitä, jolla sosionomit (AMK) osaavat: auttaa selviämään arjessa. Työlle on ominaista tunnistaa asiakkaan elämäntilanne sekä voimavarojen ja toimintakyvyn eri osa-alueet. Tavoitteena on, että asiakkaan arjen toiminnot ja sosiaalinen toimintakyky ovat mahdollisimman hyvät. Vaikuttaminen sosiaalieettisistä lähtökohdista käsin ja oman työn kehittäminen kuuluvat sosionomin (AMK) osaamiseen. (Borgman ym. 2001, 24.) Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen verkoston raportissa sosionomin (AMK) ydinosaaminen nähdään sisällöllisenä ja taidollisena yhdistelmänä, jossa ne liittyvät toisiinsa ja edellyttävät toisiaan. Yhteiskuntaan sidonnaisuutensa takia ydinosaaminen on kerroksellista, monitahoista ja riippuvainen kontekstista. Ydinosaamisen sisältöön vaikuttavat sosiaalialan luonne ja yhteiskunnallinen tehtävä sekä sosionomin (AMK) työn sisältö, menetelmät ja konteksti. (Borgman ym. 2002, 10.) Ydinosaamisen sisältöön kuuluvat: 1. Yhteiskunnallinen tietoisuus ja vaikuttaminen 2. Sosiokulttuurinen osaaminen 3. Kasvun, arkielämän ja sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen 4. Toimintajärjestelmän ja ympäristön tunteminen ja palveluiden kehittäminen 5. Tiedollinen ja eettinen osaaminen 6. Menetelmällinen osaaminen. (Borgman ym. 2002, ) Jotta edellä mainitut sisällöt toteutuvat eli realisoituvat, sosionomit (AMK) tarvitsevat ydintaitoja. Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen verkoston tekemän raportin mukaan näitä taitoja ovat:

19 19 1. Tutkimuksen ja kehittämisen taidot 2. Vuorovaikutus-, viestintä- ja kanssakulkemistaidot 3. Reflektointitaidot 4. Työyhteisössä toimimisen, työn organisoinnin ja johtamisen taidot. (Borgman ym. 2002, ) Hyvinvointipalveluiden yhteiskunnallisen perustan tiedostaminen on osa sosionomin (AMK) ydinosaamista. Kunkin toimintaympäristön ja palvelujärjestelmän sekä lainsäädännön tunteminen on edellytys sosiaalialalla työskentelylle. Palveluiden kehittämisen osalta oleellista on, että sosionomi (AMK) tuntee kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja etsii vaihtoehtoja palveluiden toteuttamiseksi jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. Sosionomi (AMK) pyrkii muiden ammattilaisten kanssa kehittämään palveluita. Palveluiden taloudellisten ulottuvuuksien tunnistaminen on myös osa sosionomin (AMK) osaamista ja sitä kautta sosionomilla (AMK) on valmiuksia ja kykyä kehittää toiminnan ja palveluiden vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta eli taloudellisuutta ja tehokkuutta. Erilaisten palvelustrategioiden joustava tunteminen ja käyttö ovat näin ollen osa sosionomin (AMK) ammatillista osaamista. (Borgman ym. 2002, ) Lisäksi sosionomin (AMK) toimenkuvaan kuuluu käyttää arvioivaa, tutkivaa ja kehittävää työotetta soveltaen sitä asiakastyöhön, ammattikäytäntöihin ja alueelliseen kehittämiseen. Sosionomin (AMK) ammatillisessa osaamisessa onkin tärkeää sosiaalialan käytäntöjen kehittäminen ja tällöin niin määrällisten kuin laadullistenkin tutkimusmenetelmien hallitseminen ja tutkimustietojen hyväksikäyttö on tärkeää. (Borgman ym. 2002, ) Ammatilliset tehtäväalueet, joille sosionomien (AMK) ydinosaaminen sijoittuu, ovat: 1. Kuntoutuksen, ohjauksen ja sosiaalisen tuen tehtävät 2. Kasvatus-, opetus- ja ohjaustehtävät 3. Palvelutuotanto-, johtamis- ja kehittämistehtävät 4. Sosiaalityön tehtävät (Borgman ym. 2002, 21.)

20 20 Yhtenä sosionomin (AMK) oleellisena päämääränä ovat kuntoutuksen, ohjauksen ja sosiaalisen tuen tehtävät (1). Tällöin tulee tukea ja ylläpitää yksilön elämän merkityksellisyyttä voimavaroja vahvistaen ja sosiaalista osallisuutta tukien sekä vaikuttaen palvelujärjestelmiin ja yhteiskuntaan. Myös yksilön itsemääräämisoikeuden ja elämänhallinnan edistäminen ohjauksellisesti ja kuntouttavasti niin laitosasukkaan kuin avohuollon asiakkaankin tapauksessa on ensiarvoinen sosionomin (AMK) tehtävä. Oikeuksien, palvelujärjestelmien ja yksityisen ja kolmannen sektorin tunteminen, verkosto-osaaminen, luovuus ja vaikuttamiskeinojen hallitseminen on tärkeää ja keskeisessä roolissa autettaessa asiakasta tämän vaikeuksissa. (Borgman ym. 2002, 22.) Sosionomilla (AMK) on ammatillisuutta ymmärtää yksilön ja perheen sosiaalinen tilanne, missä työn kohteena nähdään yksilöt eri elämäntilanteissaan. Keskeistä osaamisessa on muun muassa yksilön sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutussuhteiden tukeminen, joka yhdistyy kasvatuksen, opetuksen ja ohjauksen perustaitoihin (2). (Borgman ym. 2002, ) Sosionomin (AMK) tavoitteellisena toimintana nähdään kehittää, tuottaa ja koordinoida hyvinvointipalveluja niin yksilöille kuin yhteisöillekin tukemalla omaehtoista toimintaa ja tukien laaja-alaisesti yhteistyötä (3). Muutosprosessien tunnistaminen varhain on haasteellista, mutta sosionomikoulutus (AMK) tarjoaa siihen valmiudet. Palvelukokonaisuuden johtaminen sekä sosiaali- ja työlainsäädännön tuntemus sekä päätöksenteko- ja muutosprosessin hallinta on oleellista sosionomiosaamisessa (AMK). Myös talouden ja laatuarvioinnin hallinta on tärkeä osa sosionomin (AMK) ydinosaamista. (Borgman ym. 2002, 23.) 5.4 Sosionomin (AMK) käytännön työskentely Ihmisen arjen hallinnan ongelmat ovat esteenä elämän sujumiselle sosiaalialan asiakkuuksissa. Arjen taitojen hallitseminen vahvistaa asiakkaan subjektisuutta ja elämän hallintaa. Arjen taitojen omaksumisprosesseihin vaikuttavat yksilön odotukset, toiveet, vaatimukset, pettymykset, elämänhistoria ja traumaattiset kokemukset. Sosionomin (AMK) taitoihin kuuluu kyky nähdä asiakas elämänti-

21 21 lanteessaan. Sosionomi (AMK) osaa yhdessä asiakkaan ja muiden ammattilaisten kanssa arvioida asiakkaan voimavarat ja kehityksen. Työn tavoitteena ei ole yksittäisten toimintojen tai toimintamallien muuttaminen, vaan arjessa vallitsevien toiminnallisten tai rakenteellisten esteiden poistaminen tai ainakin vähentäminen. Asiakasta kunnioitetaan oman tilanteensa ja elämänsä asiantuntijana ja häntä tuetaan itsenäiseen arjessa selviytymiseen. (Borgman ym. 2002, ) Vuorovaikutus- ja viestintätaidot ovat keskeisiä sosiaalialan työssä, samoin kuin hyvän kuuntelijan taidot. Sosionomin (AMK) tulee näiden lisäksi hallita kanssakulkemisen taito, jonka avulla erottaa asiakkaan tarvitsema tuen ja tilan ajoitus, tilanneherkkyys. Asiakkaan kunnioittaminen ja kohtaaminen tasavertaisena toimijana sekä kulttuurisen kontekstin ymmärtäminen ovat sosionomille (AMK) olennainen osa hedelmällisen työskentelyn etenemisessä. Sosionomin (AMK) työn keskeisiä alueita ovatkin yhteistyö ja vaikuttaminen. Tällöin on tärkeää osata tuoda oma kantansa esiin ja osata perustella se, eli hallita viestinnän taidot. Sosionomin (AMK) täytyy osata kohdata kärsimystä ja kyetä tarvittaessa toimimaan negatiivisten tuntemusten kohteeksi joutuessaan. Työprosessissa hänen on osattava ottaa toiminnasta viimesijainen vastuu. (Borgman ym. 2002, 18.) Sosionomilla (AMK) on monipuolinen ja monialainen tietoperusta, johon kuuluu sekä teoreettinen että kokemuksellinen tieto. Sosionomin (AMK) monialaisen tietoperustan luovat yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet sekä taide- ja ilmaisuaineet. Sosionomilla (AMK) on myös hyvät tiedon hankinta ja käyttötaidot. Eettinen harkintakyky ja vastuullinen, asiakaslähtöinen toiminta ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja ydinosaamista. Seuraavat sosiaalialan ammattilaisen eettiset periaatteet ohjaavat sosionomin (AMK) työtä: 1. Ihmisarvo ja oikeudenmukaisuus 2. Itsenäisyys ja elämänhallinta 3. Syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallisuuden edistäminen 4. Syrjinnän ja väkivallan vastustaminen 5. Asiakkaan itsemääräämisoikeus 6. Asiakkaan yksityisyyden suojaaminen (Borgman ym. 2002, )

22 22 Sosionomin (AMK) työ on ammatillista tavoitteellista toimintaa, ja sitä vahvistavat menetelmällinen tietoisuus ja osaaminen. Menetelmien joustava ja tilannesidonnainen soveltaminen kuuluu sosionomin (AMK) osaamiseen. Sosionomi (AMK) ymmärtää myös luovuuden merkityksen arjen mielekkyydessä. Hyvät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot korostuvat sosiaalialan työssä. Sosiaalisen verkoston merkitys alan työssä on suuri, ja sosionomi (AMK) pyrkii asiakkaan kanssa aktivoimaan verkostoa asiakkaan tueksi. Verkostoituva työote ja palveluohjaus ovat nekin osa sosionomin (AMK) ammattitaitoa. (Borgman ym. 2002, ) Sosionomin (AMK) ammattitaidon perustana on reflektointikyky omaa työtänsä kohtaan ja sen tulee ulottua niin yksilö-, tiimi- ja organisaatiotasollekin sekä yhteiskunnalliselle tasolle. Keskeistä onkin jatkuva uusien näkökulmien löytäminen ja tavoitteellinen toiminnan kehittäminen. Näin sosionomi (AMK) pystyy perustelemaan ratkaisujaan eettisestikin. (Borgman ym. 2002, 19.) Sosionomit (AMK) ja sosiaaliohjaus STEAM- hankkeen loppuraportin mukaan aikuissosiaalityön uusien toimintakäytäntöjen perustana oli malli, jossa sosiaalityöntekijä vastaa yhdessä asiakkaan ja mahdollisesti myös muiden asiantuntijoiden kanssa asiakkaan elämäntilanteen selvittämisestä ja arvioinnista ja sosiaalityön toimintasuunnitelman laatimisesta. Hankkeeseen osallistuneiden kuntien työntekijöiden huomioiden mukaan ongelmana on ollut se, että monet asiakkaat eivät heikentyneen toimintakykynsä takia pysty toteuttamaan yhdessä laadittua suunnitelmaa käytännössä. Tässä koettiin olevan selvä paikka sosiaaliohjaajan toteuttamalle asiakkaan yksilölliselle tuelle ja ohjaukselle. Tutkimuksen mukaan ihannetilanne olisi sellainen, että sosiaaliohjaaja olisi mukana suunnitelman laatimisessa silloin, kun asiakkaan arvioidaan tarvitsevan arjen hallinnassaan tukea ja ohjausta. (Horsma ym. 2004, ) Sosiaaliohjaajien tehtäviin kuuluu jatkuvan tilannearvion tekeminen asiakkaan kanssa hänen elämäntilanteestaan ja siihen kuuluvista tuen tarpeista. Sosiaa-

23 23 liohjaajat myös tukevat ja auttavat asiakkaita opiskelu-, työharjoittelu- tai työpaikan hankkimisessa, asumiseen kytkeytyvissä asioissa sekä erilaisten etuuksien hakemisessa ja palvelujen käyttämisessä. Näin ollen sosiaaliohjaajat tekevät paljon yhteistyötä esimerkiksi työvoimaviranomaisten, terveydenhuollon, päihdetyön ja mielenterveystyön yksiköiden kanssa. Aikuisten sosiaaliohjausta voidaan hyödyntää ja sitä tulisi hyödyntää myös ennaltaehkäisevässä työssä. Käytännössä se tarkoittaisi erilaisten aikuisille suunnattavien päivä- ja työtoimintojen lisäämistä sekä sosiaaliohjaajien sijoittumista entistä enemmän myös muihin kuin sosiaalihuollon yksiköihin, esimerkiksi työvoimahallintoon. Nykyään tämä osittain jo toteutuu, kun uusia työvoiman palvelukeskuksia on perustettu. (Horsma ym. 2004, ) Sosiaaliohjaajan työssä on kyse asiakasta voimaannuttavasta, tukevasta ja osallisuutta edistävästä työstä niin oman elämän, yhteisöllisen elämän kuin yhteiskuntaelämänkin suhteen. (Horsma ym. 2004, ) Tämän tyylisestä sosiaaliohjauksesta käytetään myös asiaa laajemmin kuvaavaa termiä palveluohjaus. Palveluohjaus on siis prosessi, jossa asiakasta ohjataan käyttämään tarvitsemiaan palveluja. (Honkakoski. 2005, 214) Sosiaaliohjaus kytkeytyy monta kertaa tiiviiksi osaksi sosiaalityön, sosiaalipalvelujen tai toimeentuloturvan asiakastyön prosessia. STEAM- hankkeen loppuraportin mukaan sosiaaliohjaajan tehtävänä on arvioida tehtyjen suunnitelmien toimivuutta asiakkaan jokapäiväisessä elämässä, tuoda esille mahdollisia muutostarpeita sekä huolehtia suunnitelman tarkistamisesta. Sosiaaliohjaukseen kuuluu asiakkaan kanssa yhdessä tekeminen, konkreettinen opastaminen, sekä asiakkaan aktivointi ja motivointi. Se on kuin kartan tarkentamista ja oikeiden rastien etsimistä kartalta yhdessä asiakkaan kanssa. Se on oikean reitin etsimistä yhdessä asiakkaan kanssa ja tarvittaessa reitin kulkemista yhdessä asiakkaan kanssa. Raportissa sosiaaliohjauksen tarvetta ja tehtäväaluetta on projektin lähtökohtien mukaisesti eritelty ennen kaikkea sosiaalitoimistojen kautta organisoidun lapsiperhetyön, aikuistyön ja etuuskäsittelyn näkökulmasta. (Horsma ym. 2004, )

24 Sosionomit (AMK) ja etuuskäsittely Lapsiperhe-, aikuis- ja toimeentulotukityö nivoutuvat kiinteästi yhteen sosiaalitoimistojen toimintakäytännöissä. Toimeentulotukeen kytkeytyvät tehtävät kahlitsevat runsaasti työvoimaresursseja, ja toimeentulotukena myönnettävät avustukset rakentavat suhteellisen suuren osan kuntien sosiaalitoimen talousarvioista. Toimeentulotukeen liittyvien tehtävien uudelleenorganisointi nousi erääksi oleellisimmista kehittämistarpeista kaikissa STEAM -projektiin osallistuneissa kunnissa. Se nimettiin etuuskäsittelyn tehtäväalueeksi. Tältä osin kuntien toimintamallit olivat pääosin melko yhtenäiset. (Horsma ym. 2004, ) STEAM - hankkeen kunnissa sosiaaliohjaajan tehtäviin liittyen pohdintaa on aiheuttanut etenkin toimeentulotukeen liittyvien tehtävien hoitaminen. Tutkimuksen mukaan hyviä kokemuksia on ollut muun muassa käytännöstä, jossa niin sanottu normin mukaisen- tai perustoimeentulotuen myöntäminen on sosiaaliohjaajalla ja harkintaa vaativat päätökset kuuluvat sosiaalityöntekijälle. Toisinaan jo asiakkaan kirjallisessa hakemuksesta on näkyvissä myös muita kuin rahanpuutteeseen liittyviä ongelmia. Tällöin etuuskäsittelijän asiantuntemus vaatii kykyä tunnistaa tilanne ja neuvotella tapauksesta sosiaalityöntekijän kanssa tai käsitellä asiaa moniammatillisessa työryhmässä. (Horsma ym. 2004, ) STEAM- hankkeen kunnissa etuuskäsittelyn sosiaaliohjaajalle kuuluvat sellaiset asiakkaat, joiden taloudellisen tilanteen selvittely edellyttää asiakkaan tapaamista ja asiakkaan ajatellaan saavan etua henkilökohtaisesta neuvonnasta ja ohjauksesta. Kyseisiä tilanteita voivat olla esimerkiksi ylivelkaantuminen tai opiskelijan pitkittyneet opinnot. Sosiaaliohjaaja neuvoo ja opastaa asiakkaita konkreettisesti tilanteensa selvittämisessä, etsii resursseja ja aktivoi sekä rohkaisee muutoksen toteuttamiseen. (Horsma ym. 2004, )

25 Sosionomit (AMK) ja asiakasneuvonta Asiakkaan ja hänet ensimmäisenä kohtaavan työntekijän tapaamiseen on alettu viime vuosina kiinnittää yhä enemmän huomiota. STEAM -kunnissa todettiin, että etenkin sosiaalitoimiston neuvonnassa tai vastaanotossa on runsaasti kehitettävää. Kyseessä olevassa työssä nähtiin olevan apua erityisesti sosiaalisten ongelmien ja erilaisten hankalien asiakastilanteiden tunnistamiseen liittyvästä osaamisesta. Osassa kunnista oli hyviä kokemuksia sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tai vastaavan koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden työskentelemisestä sosiaalitoimiston vastaanotossa asiakasneuvojana. Asiakasneuvojan suorittama alkuarviointi voi nopeuttaa asiakkaan pääsyä työntekijän vastaanotolle, ja toisaalta se karsii päivystyksestä vähemmän kiireelliset asiakastapaukset pois. (Horsma ym. 2004, ) Seuraavassa sosiaaliohjauksella tarkoitetaan STEAM -hankkeen loppuraportin mukaan yksilöiden, perheiden ja ryhmien elämänhallinnan ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseen tähtäävää ehkäisevää ja kuntouttavaa ohjausta, neuvontaa ja tukea. Sosiaaliohjauksen tavoitteena on tukea niiden ihmisten yhteiskuntaan osallistumista, joilla on puutteita oman elämänsä hallinnassa ja yhteiskunnan toimintakäytännöistä selviämisessä. (Horsma ym. 2004, 40.) STEAM -projektikuntien kokemusten perusteella sosiaaliohjausta vaativissa tilanteissa ihmisillä on yleensä hankaluuksia yhteiskuntaan liittymisessä. Ihmisillä ei ole tarpeeksi resursseja tai toimintakykyä noudattaa yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjä normeja ja toimintamalleja. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi asumiseen sekä työ- tai opiskelupaikkaan liittyvinä vaikeuksina tai vaikeuksina huolehtia raha-asioistaan, hyödyntää yhteiskunnan tarjoamia palveluja, hoitaa ihmissuhteitaan, suunnitella omaa tulevaisuuttaan ja niin edelleen. Käytännössä sosiaaliohjausta tarvitaan, kun ihmisen osallisuus yhteisö- ja yhteiskuntaelämässä vaarantuu, kun ihminen ei pärjää itsenäisesti, mutta ei myöskään osaa tai kykene itse pyytää muiden apua. (Horsma ym. 2004, )

26 26 Edellä mainituissa tilanteissa sosiaaliohjaajan toimenkuvaan kuuluu opastaa ja ohjata, aktivoida ja motivoida. Sosiaaliohjaaja tukee asiakasta oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämisessä, etuuksien hakemisessa, yhteiskunnan muiden palvelujen käyttämisessä tai vaikkapa työ- tai opiskelupaikan saamisessa ja sen säilyttämisessä. Yhdessä asiakkaan ja hänen lähipiirin ja mahdollisesti muiden asiantuntijoiden kanssa sosiaaliohjaaja laatii sosiaaliohjauksen suunnitelman ja vastaa sen toteuttamisesta, seurannasta ja työn vaikuttavuuden arvioinnista. Sosiaaliohjaaja myös kokoaa ja raportoi asiakastyössä kertyvän tiedon eteenpäin. (Horsma ym. 2004, ) Sosionomit (AMK) ja parityöskentely Sosionomeja (AMK) koulutetaan yksilöiden ja ryhmien sekä yhteisöjen kanssa tehtävään työhön. SOTENNA raportissa (2006) koulutusyksiköt ovat kuvanneet sosionomin (AMK) työn luonnetta. Sosionomin (AMK) työn luonteeseen kuuluu tukea asiakasta päivittäisessä elämässä ja sosiaalisessa kuntoutuksessa, ohjata esimerkiksi toimeentulossa ja palveluiden käytössä, auttaa vähemmistöön kuuluvia, toimia varhaiskasvatuksessa ja lastensuojelutyössä, edistää hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta, vaikuttaa yhteiskuntaan, palveluihin ja ihmisten elinolosuhteisiin. Myös valmius toimia muuttuvissa tilanteissa ja olosuhteissa kuuluu sosionomin (AMK) työn luonteeseen. Sosionomilta (AMK) edellytetään myös paljon muita taitoja ja laaja-alaista osaamista, kuten esimerkiksi valmiutta kehittää ammattialaa ja omaa työtä, tiedonhankinta taitoja, yhteiskunnan palvelujärjestelmän tuntemista, joustavuutta, asiakastyötaitoja ja niin edelleen. Raportin mukaan sosionomit (AMK) kytkevät ydinosaamisensa yleensä asiakastyöhön ja siinä vaadittaviin taitoihin. Työssä korostuu arjen tuntemus. Työ on käytännönläheistä asiakkaan rinnalla kulkemista, jossa tarvitaan vuorovaikutus-, neuvonta- ja ohjaustaitoja. Sosionomit (AMK) eivät oikeastaan koskaan tee työtään yksin, vaan kyseessä on moniammatillinen yhteistyö. Siksi edellä mainittuja taitoja tarvitaan. (Vuorensyrjä ym. 2006, , 181.) SOTENNA- loppuraportin mukaan sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työparityöskentelystä on saatu positiivisia kokemuksia. Näiden molempien am-

27 27 mattikuntien omien osaamisten entistä tehokkaampi hyödyntäminen tuottaa asiakasnäkökulmasta katsottuna parempaa ja vaikuttavampaa palvelua. (Vuorensyrjä ym. 2006, ) Molemmat koulutusmuodot täydentävät selvästi toisiaan ja kummallakin on oma paikkansa. (Murto ym. 2004, 67.) SOTENNAraportista käy lisäksi ilmi, että sosiaalialan työntekijät tuntevat huonosti toistensa koulutuksia ja osaamisalueita. Sosiaalialan työn kehittäminen vaatii kaikkien alan osaajien yhteistyötä oman reviirin puolustamisen sijasta. (Vuorensyrjä ym. 2006, ) Eri sosiaalialan ammattiryhmien välinen kilpailu asiantuntijavallasta ja sen käytöstä liittyy ammatillistumisprosessiin ja pyrkimyksiin saada huolenpidolle ja hoivalle profession asema. Työtä ja työtehtäviä jaotellaan siten, että raskaat, huonosti palkatut, epämiellyttävät ja vähän koulutusta ja ammatillista osaamista vaativat työt ovat ikään kuin pyramidin pohjalla. Sen huipulla taas ovat pisimmän koulutuksen saaneet ja kehittyneimmät ammattiryhmät. Sosiaalialalla diagnoosien tekemiseen liittyvä asema ja asiantuntijuus ovat pääosin olleet sosiaalityöntekijöillä ja käytännön toteutus on jaettu erilaisina tehtävinä eri ammattiryhmien kesken. (Vuorensyrjä ym. 2006, ) SOTENNA raportissa otetaan aiheellisesti kantaa asiaan seuraavasti: Tuloerojen, köyhyyden, syrjäytymisen riskien ja psykososiaalisten ongelmien lisääntyessä yhteiskunnallisesti merkittävämpää on pohtia sitä, minkälaista sosiaalialan osaamista tarvitaan, miten se toteutetaan ja miten sosiaalista pääomaa vahvistetaan kuin taistella alan sisällä eri ammattiryhmien paikasta, tilasta ja asemasta. Koska sosionomit (AMK ja ylempi AMK) ovat vielä suhteellisen uusia toimijoita ammatillisessa kentässä, tärkeä kysymys on, miten saavuttaa uskottavuutta ja luottamusta suhteessa muihin, jo vakiintuneisiin professioihin. Sosiaalialan kannalta tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää nykytilan arvioiden pohjalta tehdä sellaisia parannuksia toimintakäytäntöihin, että kaikissa alan työja oppimisympäristöissä koko osaamispotentiaali saadaan tehokkaaseen ja asianmukaiseen käyttöön. (Vuorensyrjä ym. 2006, , ) Hierarkkinen ja eroja korostava suhtautuminen toisiin ammattiryhmiin on todella merkittävä sosiaalialan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tehokkuutta rikkova

28 28 asia ja siihen tulisi suhtautua vakavasti alan sisällä. Sosiaalialan suuri rakenteellinen haaste on kehittää työ- ja palvelurakenteita suuntaan, jossa sekä perus- että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden sosionomien osaamista voidaan hyödyntää yhteiskunnallisesti paljon nykyistä tehokkaammin. (Vuorensyrjä ym. 2006, , ) 6. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tieteellisen tutkimuksen ehtona on tutkimuskohteen täsmällinen määrittäminen. Lisäksi lukijan on pystyttävä tunnistamaan tutkimuksen kohde. Tutkimuskohteen tarkan määrittelyn ohella tutkimuksen on tuotettava uutta tietoa teemasta ja tutkimuksesta on oltava hyötyä muille. Tutkimuksen on myös annettava riittävät lähtökohdat julkiselle dialogille. (Eco 1989, ) Tutkimukselle luodaan hyvä pohja, kun tutkijoiden valinnat ovat yhteensopivia ongelmanasettelun, tieteenfilosofian, tutkimusstrategian ja teoreettisen ymmärtämisen tasolla. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara. 2003, 112.) Tämän opinnäytetyön keskeiset tutkimuskysymykset ovat: 1) Millaisia tehtäviä sosionomi (AMK) voisi tehdä Porin perusturvatoimiston aikuissosiaalityössä? ja 2) Miten sosionomin (AMK) ydinosaamisalueet toteutuvat Porin perusturvatoimiston aikuissosiaalityössä? Metodioppaissa on perinteisesti korostettu sitä, että tutkimuksen ongelmat tulisi tarkkaan harkita ja muotoilla selkeästi, ennen kuin ryhdytään varsinaiseen aineiston keruuseen. Kuitenkin usein tämä järjestys muotoutuu uudelleen, kun kyse on kvalitatiivisesta ja esimerkiksi sosiaalitieteellisestä tutkimuksesta. (Hirsjärvi, ym. 2003, 113.) Tässäkin tutkimuksessa kysymykset saivat lopullisen muotonsa vasta aineistoon tutustumisen jälkeen.

29 29 7. TUTKIMUSMENETELMÄT Aineiston keruumenetelmä on menettelytapa, jonka avulla tieteen tutkimuksessa etsitään ja tavoitellaan uutta tietoa tutkittavasta aiheesta sekä joskus myös pyritään ratkaisemaan jokin käytännön ongelma. Menetelmä on aina tutkijan apuna työssä ja tutkimustehtävät ja tutkimusmenetelmät ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa nähden. Usein tutkimuksen menetelmän valitsemiseen vaikuttaa muun muassa se, millaista tietoa etsitään ja ennen kaikkea mistä tietoa etsitään. (Hirsjärvi ym. 2003, ) 7.1 Tutkimuksen filosofiset lähtökohdat Kvalitatiivinen tutkimusote perustuu eksistentiaalis-fenomenologishermeneuttiseen tieteenfilosofiaan (Metsämuuronen 2000, ) Tämä yhdistelmä perustuu aristoteliseen tieteen traditioon. Sen perusajatuksen mukaan ihmisellä on tavoitteita, joihin hän pyrkii. (Soininen 1995, 30.) Fenomenologiaan kuuluu hyväksyä kokemus sellaisenaan kuin se on yksilön tietoisuudessa. Sen tavoitteena on ilmaista, miten tutkittava ilmiö koetaan. (Field & Morse 1985, ) Tämän tutkimuksen tavoitteena on juuri kartoittaa, miten tutkittava ilmiö - sosionomien (AMK) tarve ja rooli ydinosaamisensa puitteissa - koetaan ja kuinka tilannetta tulisi kehittää. Koska tämä tutkimus on yhteydessä meneillään olevaan aikuissosiaalityön kehittämishankkeeseen, aristotelisen tieteen tradition kaltaisesti se pyrkii tavoitteelliseen toimintaan. 7.2 Tutkimusote Kvalitatiivisessa tutkimuksessa lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen. Tutkimuskohdetta pyritään tutkimaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö ammattina Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö tarkoittaa monia asioita: Sosiaalityö -käsitteellä viitataan ammattiin, oppialaan ja tutkimukseen. Eri maissa sosiaalityön koulutusratkaisut

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta Liite 1/1 Sosionomi (AMK)- tutkintoa vastaavat tutkinnot Euroopassa Maa Tutkinto Koulu Pituus Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta 210 ECTS Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta 210

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Fysioterapeutti vastaava aikaisempi rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysalan fysioterapeutin (AMK) ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Miten sosiaalityön koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden. 25.1.2012 Aikuissosiaalityön päivät

Miten sosiaalityön koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden. 25.1.2012 Aikuissosiaalityön päivät Miten sosiaalityön koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Anneli Pohjola 25.1.2012 Aikuissosiaalityön päivät Sosiaalisen asiantuntijuus? Sanan sosiaalinen etymologia: Sosiaalinen

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Sosiaalialan osaaminen Lapissa

Sosiaalialan osaaminen Lapissa Sosiaalialan osaaminen Lapissa Osaaminen muutoksen avain tulevassa Sotessa -seminaari 15.4.2016, Rovaniemi Tarja Kemppainen, Lapin yliopisto Asta Niskala, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Maria

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Sosiaalialan osaajat 2015 Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointihanke (SOTENNA) Mikko Mäntysaari Jyväskylän yliopisto

Sosiaalialan osaajat 2015 Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointihanke (SOTENNA) Mikko Mäntysaari Jyväskylän yliopisto Sosiaalialan osaajat 2015 Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointihanke (SOTENNA) Mikko Mäntysaari Jyväskylän yliopisto 1 SOTENNA-projekti Lapin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Kommenttipuheenvuoro 21.4.2015 Tampere Sosiaalipalvelujen päällikkö Leila Kankainen, Lahden sosiaali- ja terveystoimiala Kriittinen näkökulma Rakenteellisen sosiaalityön ajattelu

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS

ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto HAKUOPAS 2016 ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön ja Rakenteellisen sosiaalityön erikoisalat Uusimuotoiset erikoistumiskoulutukset

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot