KESKI-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus Sivu 1 KOKOUSKUTSU Nro: 7/09 Pvm:

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus Sivu 1 KOKOUSKUTSU Nro: 7/09 Pvm: Kokoustiedot Aika klo Kokouksen alussa kuullaan selostusasiat. Ryhmien tarpeisiin on varattu kokoustilat seuraavasti: Keskusta, kokoomus ja vihreät: Dioriitti, vasemmisto: Päivänkakkara. Paikka Keski-Suomen liitto, Dioriitti KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia n:o Sivu 132 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS ESITTELYASIAT LAUSUNTO- JA VASTASELITYS KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVASTA LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE LAIKSI MAASEUTUHALLINNON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNNISSA LAUSUNTO HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN JA LAAJENNUKSEN LUONNOKSESTA KOSKIEN OSA-ALUEITA 2-4 JA LAUSUNTO TIKKALAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA LAUSUNTO SUOLAHTI 2020 OSAYLEISKAAVAN LAATIMISESTA SUOLAHDEN TAAJAMAAN LAUSUNTO PÄIJÄNTEEN RANTAYLEISKAAVAN VALMISTELUAINEISTOSTA LAUSUNTO UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS- JA LAAJENNUSEHDOTUKSESTA SEKÄ KYYNÄMÖISTEN KYLÄN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA HENKILÖESITYKSET VALTION TAIDETOIMIKUNTIIN JA TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTAAN ESITYS KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN JÄSENIKSI JA PUHEENJOHTAJIKSI KAUDELLE RAHOITUSHAKEMUS: KESKI-SUOMEN MAASEUTUSTRATEGIA - HANKE RAHOITUSHAKEMUS: JYVÄSKYLÄN SEUDUN RAKENNEMUUTOKSEN HOITAMISEEN LIITTYVIEN TOIMENPITEIDEN VALMISTELU- JA SELVITYSTYÖ RAHOITUSHAKEMUS: KESKI-SUOMEN LIITON TEKNINEN TUKI RAHOITUSHAKEMUS: KESKI-SUOMEN LIITON ESR:N TEKNINEN TUKI RAHOITUSHAKEMUS: KESKI-SUOMEN LIITON EU-VIESTINTÄ 2007

2 KESKI-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus Sivu 2 KOKOUSKUTSU Nro: 7/09 Pvm: RAHOITUSHAKEMUS: LÄNSI-SUOMEN EAKR- KOORDINAATIOPROJEKTI RAHOITUSHAKEMUS: LÄNSI-SUOMEN EAKR-VIESTINTÄPROJEKTI YHTEISTYÖSOPIMUS: ILMAILUALAN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISKESKITTYMÄ, VAIHE JATKOAIKAHAKEMUS: JÄMSEK OY:N JÄMSÄN SEUDUN PK- TEOLLISUUDEN MASTER PLAN-HANKE TYÖLOMA: HALLINTOSIHTEERI HELENA ANTTONEN TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT 48

3 Maakuntahallitus Osallistujat Päätöksentekijät X= läsnä, E= poissa ja este ilmoitettu, tyhjä = poissa Maakuntavaltuuston puheenjohtajat Toimisto Muut osallistujat Jäsenet pj Pihlajasaari Helena ( ) I vpj Yksjärvi Kari ( ) II vpj Lehtonen Kauko ( ) Kyllönen Mari ( ) Kyrö Mika ( ) Lankia Pekka ( ) Lauttamus Ulla ( ) Mäkinen Tuija ( ) Nyholm Rolf ( ) Puustinen Pekka ( ) Saarinen Sari ( ) Sorri Katja ( ) Urpilainen Leo ( ) pj Pekkarinen Mauri ( ) I vpj Olin Kalevi ( ) Varajäsenet Sarvala Silmu ( ) Makkonen Marjaleena ( ) Kananen Markku ( ) Selin Jaakko ( ) Koskenniemi Marjo ( ) Tiirola Mikko ( ) Simola Eila ( ) Tani Jaana ( ) Lampinen Arto ( ) Juuti Asko ( ) Laaksonen Erja ( ) Laitinen Hannu ( ) Tamminen Ossi ( ) II vpj Kahilainen Seppo ( ) Mikkonen Anita, esittelijä ( ) Lahti Merja (E) Ahola Pirjo, sihteeri ( ) Ahokas Martti ( ) Korhonen Hannu ( ) Koskinen Ari (E) Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Keski-Suomen liiton toimistossa, Sepänkatu 4, Jyväskylä klo Puheenjohtaja HELENA PIHLAJASAARI

4 Maakuntahallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Ehdotus: Todetaan läsnäolijat. Päätös: Todetaan laillisuus ja päätösvaltaisuus. Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus kokoukseen kutsutuille muille kuin maakuntahallituksen jäsenille ja maakuntavaltuuston puheenjohtajille.

5 Maakuntahallitus PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Ehdotus: Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Pekka Puustinen ja Sari Saarinen. Päätös:

6 Maakuntahallitus ESITTELYASIAT 1 Liiton sääntömuutokset Liitteinä hallintosääntö ja muutosesitykset talouspäällikkö Pirjo Ahola 2 Maakuntahallituksen työseminaarin yhteenveto maakuntahallituksen puheenjohtaja Helena Pihlajasaari 3 Ajankohtaiset asiat maakuntajohtaja Anita Mikkonen Ehdotus: Kuullaan esittelyt edellä mainituissa asioissa. Päätös:

7 Maakuntahallitus LAUSUNTO- JA VASTASELITYS KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVASTA KSL:17 /2003 Korkein hallinto-oikeus on päivätyllä kirjeellään pyytänyt Keski- Suomen liiton lausuntoa ja vastaselityspyyntöä mennessä. Vastaselitystä pyydetään ympäristöministeriön lausuntoon ja lausuntoa korkeimpaan hallinto-oikeuteen toimitettujen valitusten johdosta. Liitto sai anomuksesta jatkoaikaa saakka (notaari Soili Tolvasen sähköposti-ilmoitus ). Maakuntahallitus on käsitellyt valitusasiaa (93 ). Maakuntahallitus päätti valittaa ympäristöministeriön päätöksestä korkeimpaan hallintooikeuteen seuraavista vahvistamatta jääneistä kohteista: - valtatiet 13, 23, 24 ja seututiet 618 ja rata Jyväskylä-Äänekoski - Jyväskylän Etelä-Portin km-merkinnät (2 kpl) Korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittivat Keski-Suomen liiton lisäksi Karstulan ja Kyyjärven kunnat valtatien 13 osalta, Kuhmoisten kunta valtatien 24 osalta, Äänekosken kaupunki radan Jyväskylä-Äänekoski osalta, Jyväskylän kaupunki Etelä-Portin km-merkintöjen osalta (vähittäiskaupan suuryksikkö) sekä Muuramen kunta valtatien 9 länsipuolisen kmmerkinnän osalta. Lisäksi valituksen jättivät Tapio Riipisen ja hänen asiakumppaninsa koskien ympäristöministeriön vahvistuspäätöstä siltä osin kuin ympäristöministeriö jätti tutkimatta heidän valituksensa sekä Sari Tuovinen ja hänen asiakumppaninsa koskien valtatien 4 tieosuutta Vehniä- Äänekoski. Keski-Suomen liiton lausunto ja vastaselitys: Keski-Suomen liitto viittaa valitukseensa korkeimmalle hallinto-oikeudelle ympäristöministeriön Keski-Suomen maakuntakaavan vahvistuspäätöksestä ja esittää lisäksi lausuntona valituksiin ja vastaselityspyyntönä ympäristöministeriön lausuntoon seuraavaa: Jyväskylän Eteläportin vähittäiskaupan suuryksiköt (km-merkinnät) (valittajat: Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen liitto) Maakuntakaavan kaupallisessa selvityksessä "Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko 2005", (julkaisu B 144 Keski-Suomen liitto) kaupan tarkastelu on ryhmitelty päivittäistavarakauppaan (sivut ja kyseisen julkaisun liite 3) sekä tilaa vaativaan kauppaan (sivut ja kyseisen julkaisun liite 4). Lisäksi on tarkasteltu lyhyemmin matkailukeskuksia ja muita kaupan keskuksia. Ympäristöministeriö on omassa vahvistuspäätöksessään tarkastellut vain päivittäistavarakauppaa ja jättänyt ottamatta huomioon samoissa kaava-asiakirjoissa ja toimitetuissa kaupallisissa selvityksissä esitetyt tilaa vaativan kaupan aluevaraustarpeet ja Eteläportin varausperustelut niiltä osin.

8 Maakuntahallitus Päivittäistavarakaupassa suuryksiköksi lasketaan kaikki yli k-m 2 päivittäistavaramyymälät. Keski-Suomen liiton selvityksessä on kuitenkin käytetty tarvelaskelmissa k-m 2 myymäläkokoa. Päivittäistavarakaupan lisätilatarve Keski-Suomessa on k-m 2, josta Jyväskylän seudulla vuoteen 2020 mennessä on k-m 2. Ostovoimasta suuryksiköihin sijoittuu enintään 40 %, jolloin suuryksikön keskimääräisellä k-m 2 kokoperusteella uusille suuryksiköille on Jyväskylän seudulla lisämahdollisuuksia noin 13 kpl (suuria 5 kpl ja keskikokoisia 8 kpl). Nämä päivittäistavarakaupan laskelmat ministeriö on huomioinut asianmukaisesti. Ennusteiden ja tarvelaskelmien mukaista lisärakentamista ei kaikilta osin voida sijoittaa olemassa oleviin kaupan keskittymiin vaan sijoittumista joudutaan ohjaamaan osaksi uusiin paikkoihin. Tilaa vaativaa vähittäiskauppaa (TIVA) koskevia taustaselvitystietoja, aluevaraustarpeita ja Eteläportin kaavavarauksen perusteluita TIVAkaupan osalta ei ministeriön vahvistuspäätöksessä ole otettu huomioon. Tilaa vaativan kaupan ja autokaupan toimipaikkojen laskennallinen lisätarve Jyväskylän seudulla on 267 kpl aikavälillä Nämä toimipaikat keskittyvät toimipisteen keskittymiksi, vähittäiskaupan suuryksiköiksi, joita tulee taustaselvityksen mukaan syntymään Jyväskylän seudulle 35 kpl (taustaselvitys s.27 taulukko: Mitoituksessa tapahtuva muutos ). Kuten Keski-Suomen liitto valituksessaan on todennut, ministeriön vahvistuspäätöksessään esittämät luvut koskevat vain päivittäistavarakaupan lisätarvetta. Tarkemmin asia selviää kaavan perusteluraportista: Keski- Suomen kaupallinen palveluverkko 2005, sivut ja liite 3. Ministeriön päätöksessään siteeraamat luvut on esitetty myös kaavaselostuksen kohdassa "Kaavan vaikutukset" (sivu 100, 2. kpl), josta kappaleesta käy ilmi, että kyse on vain päivittäistavarakaupasta. Samalla kaavaselostuksen sivulla 100 kappaleessa 5. todetaan lisäksi "kaupungin tulevan lisäasutuksen painottuvan lounaaseen ja etelään Valkeamäen ja Keljonkankaan suuntaan. Tämä on myös maakuntakaavassa otettu huomioon uusina Eteläportin alueen kaavavarauksina." Samassa kappaleessa todetaan edelleen "Eteläportin kehittyminen TILAA VIEVÄN KAUPAN keskuksena täydentää Keljonkeskuksen palvelutarjontaa, jolloin ne yhdessä muodostavat monipuolisen ja entistä vetovoimaisemman kaupan keskittymän. TILAA VIEVÄ KAUPPA soveltuu Eteläporttiin, koska se täydentää. jne. Kaavaselostuksessa on esitetty perusteita Eteläportin kaavamerkinnöille sekä päivittäistavarakaupan että tilaa vaativan kaupan osalta. Kaavavaraukset perustuvat Eteläportin osalta riittäviin kaupallisiin selvityksiin, jotka on toimitettu kaava-asiakirjojen mukana ympäristöministeriölle. Tarkemmin asia selviää TIVA-kaupan osalta kaavan perusteluraportista: Keski- Suomen kaupallinen palveluverkko 2005 (sivut ja liite 4).

9 Maakuntahallitus Lausunnossaan KHO:lle ympäristöministeriö toteaa, että mikäli ministeriön päätöksessä mainitut luvut koskisivat pelkästään päivittäistavarakaupan lisätarvetta, olisi km- ja km-1 -merkintöjen perusteeksi esitetty mitoitustarkastelu puutteellinen erikoiskaupan osalta. Keski-Suomen liitto toteaa edellä esitettyyn viitaten, että kaavamerkintöjen perusteeksi suoritettu mitoitustarkastelu ei ole ollut puutteellinen tilaa vaativan (TIVA) kaupan osalta. Sen sijaan ministeriö on vahvistuspäätöksessään tarkastellut vain päivittäistavarakauppaa ja jättänyt ottamatta huomioon kaava-asiakirjoissa ja toimitetuissa kaupallisissa selvityksissä esitetyt tilaa vaativan kaupan aluevaraustarpeet ja Eteläportin varausperustelut niiltä osin. Ympäristöministeriön näkemykseen siitä, että km-merkinnät Eteläportti itäinen ja Eteläportti läntinen ovat irrallaan olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta, liitto toteaa seuraavaa. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) paikkatietorekisterin mukaan km-merkintä Eteläportti itäinen on kiinni olemassa olevassa taajamarakenteessa ja km-merkintä Eteläportti läntinen sen välittömässä tuntumassa valtatien toisella puolella. Maakuntakaavan km-merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö, joka ei sijoitu seudullisten keskusten keskustatoimintojen alueelle (C, ca). Suunnittelumääräyksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittaa taajamaan tai sen välittömään läheisyyteen. Ympäristöministeriön päätös on näiltä osin epälooginen, koska muualle maakuntaa hyväksynnän saaneet km-merkinnät sijaitsevat taajamassa tai sen välittömässä läheisyydessä (esim. Karstula, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Pihtipudas). Liitto kiinnitti huomiota valituksessaan korkeimmalla hallinto-oikeudelle ( ) yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntaan jonka ympäristöministeriö on jättänyt kokonaan huomiotta. Laajenemissuuntanuoli on kartalla sijoitettu moottoritien (vt9) ja valtakunnallisesti merkittävän pääradan/runkoradan, merkittävä parantaminen, väliin. Koska yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntanuoli on kehittämisperiaatemerkintä, se ei ole tarkasti paikkaan sidottu, vaan sillä osoitetaan alueiden käytön periaate tai kehittämistarpeen alueellinen ulottuvuus. Tässä tapauksessa laajenemissuuntaa osoittavat nuolet tarkoittavat Jyväskylän ja Muuramen taajamien yhteenkasvamista tulevaisuudessa molemmin puolin moottoritietä ja päärataa. Ympäristöministeriökin toteaa lausunnossaan, että kysymyksessä on laajenemissuuntaa osoittava nuolimerkintä, johon ei sisälly aluevarauksia tai -rajauksia. Kaupunki on jo edistänyt tavoitteen toteutumista maanhankinnoin ja kaavoituksella, joista tarkempi selvitys on Jyväskylän kaupungin valituskirjeessä. Ympäristöministeriön esittämä tulkinta, että maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan tavoitteena ei ole ollut ohjata yhdyskuntarakennetta uusien palvelujen varaan, vaan tarkoituksena on nimenomaan ollut tukea olemassa olevia palveluja, on osaksi oikea. Liitto on tiedostanut Jyväskylän ja Muuramen taajamarakenteen tulevaisuuden yhteenkasvun ja uusien

10 Maakuntahallitus palvelujen tarpeen, mainittu kuten YKR, maakuntakaavan kaupalliset taustaselvitykset ja Jyväskylän kaupungin selvitykset osoittavat. Kaavaselostuksen sivulla 100 kappaleessa 5. todetaan "kaupungin tulevan lisäasutuksen painottuvan lounaaseen ja etelään Valkeamäen ja Keljonkankaan suuntaan. Tämä on myös maakuntakaavassa otettu huomioon uusina Eteläportin alueen kaavavarauksina." Maakuntakaavalla varaudutaan kasvavan maakuntakeskuksen tuleviin tarpeisiin ja ohjataan tulevaa kehitystä. Ympäristöministeriön lausunnossaan hieman myöhemmin esittämä tulkinta, että alueelta puuttuu tulevaisuudessa lähiasutus, on siten edellä oleva huomioiden maakuntakaavan tarkoituksen täysin väärä tulkinta. Myös ministeriön näkemys, että Eteläportissa asiointi perustuisi yksityisautoiluun ja lisäisi liikennetarvetta ja liikenteestä ympäristölle aiheutuvia haittoja, on siten virheellinen. Maakuntakaavassa km-merkinnällä esitetyt Eteläportti itäinen ja Eteläportti läntinen ovat MRL:n (25 ) mukaisia maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita ja ne täyttävät MRL:n 9 ja 28 :en mukaiset sisältövaatimukset. Liitto viittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen toimittamaan valitukseen ko. asiassa ja katsoo, että ympäristöministeriön korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimittamassa lausunnossa ei ole tullut mitään sellaista seikkaa esille, jonka perusteella km-merkinnät Eteläportti itäinen ja läntinen jätettiin vahvistamatta. Ympäristöministeriön päätöksestä sekä lausunnosta KHO:lle käy selvästi ilmi, että ministeriön Eteläportin km-merkintöjen vahvistamatta jättämispäätös keskeisiltä osiltaan perustuu päivittäistavarakaupan tarkasteluun ja TIVAkaupan tarve on jäänyt kokonaan huomioon ottamatta. Liitto esittää, että näiltä osin ympäristöministeriön Keski-Suomen maakuntakaavaa koskeva vahvistuspäätös tulee kumota. Muuramen vähittäiskaupan suuryksikkö (km-merkintä) (Muuramen kunta) Maakuntakaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossaan ( ) Muuramen kunta huomautti, että Muuramen liikekeskuksen sijaintia valtatien länsipuolella ei ole huomioitu edelleenkään huolimatta yleiskaavan varauksesta. Liiton vastineen (MH ) mukaan maakuntakaavaa varten on tehty selvitys Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Osa 1. Maakuntakaavan kaupallinen selvitys. Selvitys osoittaa, että Muuramessa on ostovoiman perusteella potentiaalia vähittäiskaupan suuryksikölle. Selvityksen perusteella tämän tulee tukeutua kuntakeskukseen tai sen alakeskukseen tai näiden tuntumaan. Maakuntakaavan laadintavaiheen tavoitteena oli, että yksikkö sijoittuisi ca -merkinnän mahdollistamana Muuramen keskustaan joko uutena yksikkönä tai sellainen muodostuisi olemassa olevien laajennuksena. Muurame kilpailee ostovoimasta Jyväskylän ns. Eteläportin suunniteltujen investointien kanssa. Kunnan strategiavalinnan perusteella suuryksikön paikaksi osoitetaan maakuntakaavassa km -merkinnällä valtatien länsipuoli.

11 Maakuntahallitus Muuramen valtuusto hyväksyi keskustaajaman 1. asteen osayleiskaavan Kyseessä oleva alue on varattu kaavassa kaupalle ja kaupallisille palveluille. Maakuntakaavassa esitetty km-merkintä on osayleiskaavassa osoitettujen kaupan ja kaupallisten palvelujen kohdalla. km-merkintä on lisäksi selkeästi taajamarakenteen sisällä maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaisesti. Maakuntakaavan 2. viranomaisneuvottelussa ympäristöministeriön ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen edustajat toivat esille, että hankasalmen aseman, Jyväskylän Eteläkeskuksen ja Toivakan Viisarinmäen km-merkinnät ovat ongelmallisia mm. yhdyskuntarakenteen ja selvitysten osalta. Muuramen kunnan esitys km-merkinnän lisäämisestä ei noussut esille. Liitto yhtyy Muuramen kunnan kantaan ja katsoo, että kmmerkintä on MRL:n (25 ) mukaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellinen ja se täyttää MRL:n 9 ja 28 :en mukaiset sisältövaatimukset. Merkittävästi parannettava tie-merkintä Ympäristöministeriön mielestä maakuntakaavassa esitetty kuvaus merkinnän taustalla oleville tien parantamistoimenpiteille on laajempi, kuin ministeriön maakuntakaavamerkintöjä ja määräyksiä koskevassa oppaassa on esitetty. Liiton mielestä maakuntakaavassa esitetty kuvaus on rajaavampi ja tarkempi kuin oppaassa esitetty varsin lavea ja tulkinnanvarainen kuvaus. Ympäristöministeriö toteaa edelleen, että kaava-aineistossa ei ole esitetty sellaisia suunnitelmia tai selvityksiä, joiden perusteella olisi voitu todeta merkinnän edellytysten täyttyvän. Maakuntakaavaa (kaavaselostus s. 121) varten tehtiin selvitykset Keski-Suomen liikennejärjestelmä (Keski-Suomen liitto, B 130, 2006) sekä Elinkeinoelämän kuljetustarpeiden kehitysnäkymät Keski-Suomessa (Keski-Suomen liitto, B 158, 2007). Näissä selvityksissä on esitetty kehittämistarpeet, tiepitäjän toteama tilanne ja suunnitellut toimenpiteet. Nämä esitetään alla tiekohtaisten valitusten mukaisesti. Selvitykset ovat liitteenä. Valtatie 13 Saarijärvi-Kyyjärvi (Karstulan kunta, Kyyjärven kunta, Keski-Suomen liitto) Valtatien 13 kehittämistarpeet ja tiepitäjän toteama tilanne on esitetty Elinkeinoelämän kuljetustarpeiden kehitysnäkymät Keski-Suomessa selvityksen sivulla 88 (taulukko 5.2). Kehittämistarpeena on tien parantaminen, satamayhteyden on oltava mm. Vaasaan ja Kokkolaan sujuva; tiellä on paljon raskasta liikennettä. Tienpitäjä toteaa tilanteesta, että tie on merkittävä elinkeinoelämän kuljetusten reitti. Tien tekniset ominaisuudet eivät täytä valtatielle asetettuja vaatimuksia. Tavoitetila: tien leveys 10,5/7,5 m, keskikaiteellisia ohituskaistoja mäkisiin kohtiin, liittymät parannettu liikenneturvallisuuden edellyttämällä tavalla, osin eritasoliittyminä.

12 Maakuntahallitus Samat toimenpiteet on todettu Keski-Suomen liikennejärjestelmässä (s. 27, 49). Yksittäisistä kohteista on parantamissuunnitelmia osatiesuunnitelman ja esisuunnitelman tasolla. Liiton käsityksen mukaan valtatie 13 täyttää merkittävästi parannettavan tien tunnusmerkit, on maakuntakaavan sisältövaatimusten (28 ) mukainen erityisesti maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten osalta. Liitto yhtyy Kyyjärven ja Karstulan kuntien esittämään valitukseen ja esittää, että näiltä osin ympäristöministeriön Keski-Suomen maakuntakaavaa koskeva vahvistuspäätös tulee kumota. Valtatie 23 Petäjävesi-Keuruu (Keski-Suomen liitto) Valtatien 23 kehittämistarpeet ja tienpitäjän toteama tilanne on esitetty Elinkeinoelämän kuljetustarpeiden kehitysnäkymät Keski-Suomessa selvityksen sivulla 89 (taulukko 5.2) sekä Keski-Suomen liikennejärjestelmässä (s. 27, 49). Näiden mukaan tien parantaminen sekä poikittaissuuntaisten teiden merkitys on tärkeää maakunnassa mm. päivittäistavarakuljetusten kannalta. Tie on merkittävä valtakunnallinen poikittaisyhteys ja tie kuuluu suurten erikoiskuljetusten runkoreittiin. Tien ominaisuudet eivät ole valtatieltä edellyttävällä tasolla. Tavoitetila: tien leveys 10,5/7,5 m, liittymät on parannettu liikenneturvallisuuden edellyttämällä tavalla tasoliittyminä. Tie vaatii ohituskaistoja, kevyen liikenteen järjestelyjä, yksityistiejärjestelyjä ja liittymien parantamista. Tielle on tehty useita pieniä suunnitelmia mm. liittymien parantamiseksi. Liiton käsityksen mukaan valtatie 23 välillä Petäjävesi-Keuruu täyttää merkittävästi parannettavan tien tunnusmerkit, on maakuntakaavan sisältövaatimusten (28 ) mukainen erityisesti maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten osalta. Liitto esittää, että näiltä osin ympäristöministeriön Keski-Suomen maakuntakaavaa koskeva vahvistuspäätös tulee kumota. Valtatie 24 Harjunsalmi-Hämeen tiepiirin raja (Kuhmoisten kunta, Keski-Suomen liitto) Valtatien 24 kehittämistarpeet on esitetty Keski-Suomen liikennejärjestelmässä (s. 27, 49). Tie vaatii ohituskaistoja, kevyen liikenteen järjestelyjä, yksityistiejärjestelyitä sekä liittymien parantamista. Liiton käsityksen mukaan valtatie 24 täyttää merkittävästi parannettavan tien tunnusmerkit, on maakuntakaavan sisältövaatimusten (28 ) mukainen erityisesti maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten osalta. Liitto esittää, että näiltä osin ympäristöministeriön Keski-Suomen maakuntakaavaa koskeva vahvistuspäätös tulee kumota. Seututie 637 Leppävesi-Palokangas (Keski-Suomen liitto)

13 Maakuntahallitus Seututien 637 kehittämistarpeet ja tienpitäjän toteama tilanne on esitetty Elinkeinoelämän kuljetustarpeiden kehitysnäkymät Keski-Suomessa selvityksen sivulla 89 (taulukko 5.2). Näiden mukaan tie tulisi leventää tai parantaa nelikaistaiseksi. Tiepitäjä toteaa, että tie muodostunee seudulla ongelmaksi. Ratkaisu on tieverkollinen parannus pitkällä aikavälillä mm. Jyväskylän kehäväylän ja rinnakkaisten yhteyksien osalta. Parhaillaan on käynnissä yleistasoisia selvityksiä, joista osa on jo valmistunut ja toteutettu (Tiituspohjan eritasoliittymäjärjestelyt ja Kuormaajantien liittymä). Liikennemäärä tiellä on ajoneuvoa/vrk, mitä yleisesti pidetään nelikaistaisen tien/moottoritien lähtötasona. Liiton käsityksen mukaan seututie 637 täyttää merkittävästi parannettavan tien tunnusmerkit, on maakuntakaavan sisältövaatimusten (28 ) mukainen erityisesti maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten osalta. Liitto esittää, että näiltä osin ympäristöministeriön Keski-Suomen maakuntakaavaa koskeva vahvistuspäätös tulee kumota. Seututie 618 Ruuhimäki-Niemisjärvi (Keski-Suomen liitto) Maakuntakaavassa ohjeellisena esitetty seututie 618 ja sen tieluokan nosto kantatieksi perustuu tiepiirin alun perin vuonna 1993 laatimaan liikennetaloutta koskeneeseen selvitykseen ja karttatarkasteluna tehtyyn yleispiirteiseen suunnitelmaan, jota tarkennettiin linjauksen osalta 5.vaiheseutukaavaa varten. Vaihekaava vahvistettiin ja siinä osoitettiin tien yleispiirteinen linjaus sekä tarkasteltiin sen suhdetta asumiseen, muuhun maankäyttöön ja ympäristönsuojelun kannalta merkittäviin kohteisiin. Tiejaksosta tehtiin maakuntakaavaa varten ympäristöselvitykset. Näitä suunnitelmia ei voida pitää vanhentuneina, koska ympäristöministeriö vahvisti valtatien 18 (Multia-maakunnan raja) uutena valtatienä 1990-luvun puolivälin suunnitelmien pohjalta. Toiminnallisesti tie lyhentää Kuopion ja pääkaupunkiseudun etäisyyttä nykyiseen 5-tieyhteyteen verrattuna 3,2 % ja täydentää näin ollen kantatietasoisena valtatieverkostoa. Lisäksi uusi yhteys menisi vähemmän kuormitettuja väyliä pitkin, mikä osaltaan vähentäisi liikenteen energiakulutusta ja kasvihuonepäästöjä enemmän kuin kilometrimäärien perusteella voi päätellä. Liiton käsityksen mukaan seututien 618 ohjeellinen linjaus perustuu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, riittäviin selvityksiin (MRL 9 ) sekä täyttää maakuntakaavan sisältövaatimukset (MRL 28 3 mom.). Liitto esittää, että näiltä osin ympäristöministeriön Keski-Suomen maakuntakaavaa koskeva vahvistuspäätös tulee kumota. Merkittävästi parannettava päärata Jyväskylä-Äänekoski (Äänekosken kaupunki, Keski-Suomen liitto) Maakuntakaavan sisältövaatimukset (28 ) eivät tunne ristiriitaa radoista vastaavan viranomaisten (ratahallintokeskus ja LVM) ja maakunnan liiton

14 Maakuntahallitus näkemysten välillä eli tätä ei voida käyttää perusteluna vahvistamatta jättämiselle. Jyväskylä-Äänekoski radan kehittämistarpeita on esitetty Elinkeinoelämän kuljetustarpeiden kehitysnäkymät Keski-Suomessa selvityksen sivulla 93 (taulukko 5.7) sekä Keski-Suomen liikennejärjestelmässä (s. 30, 42): Rata tulee pitää liikennöitävässä kunnossa, sen tulee mahdollistaa liikenteen kasvu ja akselipaino tulee nostaa 25 tn:in teollisuuskuljetusten vuoksi. Toisin kuin ympäristöministeriö lausunnossaan esittää, joukkoliikenteen mahdollisuus on huomioitu kaava-asiakirjoissa (Maakuntakaavan vaikutusten arviointi, , s. 51, 53). Vaikutusten arviointi on ollut vahvistusasiakirjojen liitteenä. Liiton käsityksen mukaan rataosa Jyväskylä-Äänekoski on selkeästi pääratatasoinen ja kuuluu merkittävästi parannettavien ratojen joukkoon. Liitto esittää, että näiltä osin ympäristöministeriön Keski-Suomen maakuntakaavaa koskeva vahvistuspäätös tulee kumota. Tapio Riipisen ja hänen asiakumppaneidensa valitus Liitto yhtyy ympäristöministeriön lausuntoon ja viittaa ympäristöministeriölle lähetettyyn vastineeseen koskien maakuntavaltuuston päätöstä maakuntakaavan hyväksymisestä ja siitä tehdyistä valituksista. Liitteenä on liiton antama vastine ympäristöministeriölle. Sari Tuovisen ja hänen asiakumppaneidensa valitus Liitto yhtyy ympäristöministeriön lausuntoon. Liitteenä ovat ympäristöministeriön lausunto Keski-Suomen maakuntakaavan vahvistamista koskevasta ympäristöministeriön päätöksestä tehdyistä valituksista sekä Keski-Suomen liiton valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen ( ). Muut korkeimpaan hallinto-oikeuteen toimitetut valitukset ovat nähtävissä kokouksessa. Lisätietoja: Martti Ahokas , tai Olli Ristaniemi , Maakuntajohtajan ehdotus: Päätös: Selostetaan kokoukselle liiton lausuntoa ja vastaselitystä. Annetaan liitteenä oleva lausunto ja vastaselitys KHO: lle.

15 Maakuntahallitus LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE LAIKSI MAASEUTUHALLINNON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNNISSA KSL:192 /2009 Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa mennessä (liite). Ministeriö on omaehtoisesti antanut lausunnon antamiseen lisäaikaa sähköpostitse saakka. Lausuntoluonnos on toimitettu maa- ja metsätalousministeriölle määräaikaan mennessä. Ministeriön kanssa on sovittu sähköpostitse, että liiton virallinen lausunto voidaan toimittaa maakuntahallituksen kokouksen jälkeen. Hallituksen esityksessä eduskunnalle esitetään, että kunnat muodostavat yhteistoiminta-alueita, joiden sisällä tehtävien hoidon järjestämisvastuu siirtyisi lakisääteisesti yhdelle alueen kunnista tai kuntayhtymälle. Kuntien tulee yhteistoiminnan avulla muodostaa maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi toiminnallinen kokonaisuus. Toiminnallinen kokonaisuuden katsotaan syntyvän erityisesti sellaiselle alueelle, jolla toimii vähintään 800 tukihallinnon asiakasta eli tukihakemuksen tehnyttä maatilaa. Lisäksi yhteistoiminta-alueella tulee tehtävien hoitamiseen osallistua vähintään viisi henkilöä, joista yhden tulee päätoimisesti johtaa yksikköä. Yhteistoiminta-alueen hallinto perustuisi kuntien väliseen sopimukseen. Tähän liittyen kunnilla olisi valittavanaan kolme vaihtoehtoa: Kuntien olisi järjestettävä yhteistointa siten, että yksi niistä vastaa tehtävien hoitamisesta sopimuksen perusteella. Toisessa vaihtoehdossa yksi kunnista vastaisi tehtävien hoitamisesta sopimuksen perusteella ja tehtäviä hoitaisi kunnan organisaatiossa yhteinen toimielin. Kolmantena vaihtoehtona on antaa kuntien välisellä sopimuksella tehtävien hoitaminen kuntien perustaman, jo toiminnassa olevan kuntayhtymän hoidettavaksi. Keski-Suomen liitto esittää lausuntonaan seuraavaa: Keski-Suomen liitto arvioi maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden muodostumisen mahdollisena ja pitää realistisena niiden toteutumisen Keski-Suomessa esitetyn aikataulun puitteissa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Kunnan on tehtävä päätös yhteistoimintaalueeseen liittymisestä viimeistään Yhteistoiminta-alue aloittaa toimintansa viimeistään Keski-Suomen kunnat ovat lausunnoissaan esittäneet useita eri vaihtoehtoja yhteistoiminta-alueiden muodostumiselle. Pääosin kuitenkin alueet myötäilevät aluehallintoviranomaisten esittämää ehdotusta yhteistoimintaalueista Keski-Suomessa. Yhteistoiminta-alueiden toteutumisessa Keski-Suomen liitto pitää seuraavia kuntien esittämiä näkökulmia viljelijätukihallinnon uudistamisessa.

16 Maakuntahallitus ) Tehtävien eriyttäminen ei suoraan helpota järkevien yksiköiden muodostumista, koska eri tyyppiset tehtävät työllistävyydeltään ovat hyvin erilaisia. Eriyttäminen johtaa myös siihen, että usean asian hoito samalla asiointikerralla työntekijöiden aikataulujen vuoksi hankaloituu ja tulee jopa mahdottomaksi. 2) Myönteisenä lakiehdotuksessa pidetään sitä, että se mahdollistaa palvelujen säilymisen lähellä tiloja, mikäli yhteistoiminta-alueet pidetään riittävän pieninä. Kunnan käsityksen mukaan kohtuullinen asiointimatka on noin ½ tuntia. Kunnat korostavatkin palvelupisteiden säilymistä asiakkaiden lähellä. Poikkeusmahdollisuus tulee muuallakin kuin Lapin ja Kainuun alueilla ottaa aidosti käyttöön keinona hoitaa järkevällä tavalla maaseutuviranomaisen tehtävät maantieteellisesti laajoilla harvaan asutuilla alueilla. 3) Kuntien kesken solmittavien maksajavirastosopimuksen yhdenmukaisuuden sisältö tulee turvata kaikkien kuntien osalta. Maksajavirastosopimuksen sisältöä laadittaessa tulisi Suomen kuntaliitolla olla keskeinen asema kuntien edunvalvojana. 4) Hallinnon uudistuksen kustannukset kohdistuvat myös vaikeassa taloudellisessa asemassa oleviin kuntiin. Kuitenkin lakiesityksen perusteluissa kustannuskorvausta on suunniteltu vain Maaseutuvirastolle ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille kehittämishankkeesta aiheutuviin menolisäyksiin kun taas yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta kunnille aiheutuvat kustannukset jäävät huomioimatta. Yhteistoiminta-alueen muodostamisesta kunnille syntyvät kustannukset korvataan valtion varoista ja maaseutuhallinnon kuntien valtionosuus saatetaan kustannuksia vastaavaksi. Lisätietoja: Jouko Kahilainen, Maakuntajohtajan ehdotus: Päätös: Maakuntahallitus antaa edellä olevan lausunnon. Maakuntahallitus päättää liittää jäsenkuntien lausunnot maakuntahallituksen lausunnon liitteeksi.

17 Maakuntahallitus LAUSUNTO HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN JA LAAJENNUKSEN LUONNOKSESTA KOSKIEN OSA-ALUEITA 2-4 JA 6 KSL:201 /2009 Jämsän tekninen lautakunta on päivätyllä kirjeellään pyytänyt Keski-Suomen liiton lausuntoa mennessä. Maakuntahallitukselle esitetään seuraavan lausunnon antamista: Osayleiskaavan muutosalue sijaitsee Jämsän kaupungin Himoksen matkailukeskusalueella ja kattaa alueellisesti suurimman osan rinnealueista. Lisäksi kaava-aluetta on maanomistuskokonaisuuksien vuoksi laajennettu merkittävimmin länteen ja lounaaseen. Vuonna 2005 käynnistetyn kaavoituksen tavoitteena on turvata alueen kehittäminen laskettelukeskuksesta ympärivuotiseksi matkailupalvelukeskukseksi. Laajennusalueille sijoittuvat mm. varaukset uusille golf-kentille. Osayleiskaavaluonnos on vahvistuksen saaneen maakuntakaavan mukainen. Maakuntakaavassa alueen keskeiset osat on osoitettu matkailupalveluiden alueeksi ja laajennusosat sisältyvät maakuntakaavan matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen. Maakuntakaavan merkinnät on osayleiskaavaluonnoksessa otettu riittävällä tavalla huomioon. Toiminnallisena yksityiskohtana esitämme vielä harkittavaksi vierasvenelaiturin osoittamista mahdollisimman lähelle Himoksen keskustan hotelli-, ravintola- ja kaupallisia palveluita. Osa-alueiden 2-4 osalta kaavakartta ja kaavaselostuksessa oleva karttamerkintöjen selitys eivät olleet yhtäpitäviä eräiden VU-, VR- ja RMmerkintöjen osalta, mikä haittasi kaavaan perehtymistä. Merkintöjen selitys ja/tai kaavakartta tulee korjata niiltä osin. Huomioitavaksi kaavaprosessiin ja asiakirjoihin, että Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan ja samalla kumonnut seutukaavan. Liitekartat: liite 1) osa-alueet 1-5 ja liite 2) osa-alue 6 Lisätietoja: Jarmo Koskinen Maakuntajohtajan ehdotus: Päätös: Annetaan edellä oleva lausunto.

18 Maakuntahallitus LAUSUNTO TIKKALAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA KSL:189 /2009 Jyväskylän kaupunki pyytää päivätyllä kirjeellä Keski-Suomen liiton lausuntoa Tikkalan osayleiskaavaehdotuksesta mennessä. Suunnittelualue sijaitsee entisen Korpilahden kunnan pohjoisosassa Muuratjärven länsirannalla. Etäisyyttä Korpilahden keskustaan on maanteitse noin 20 km ja Jyväskylään noin 23 km. Suunnittelualue käsittää Tikkalan kyläkeskuksen alueen käsittäen Patajärven ympäristön sekä Muuratjärven ranta-alueita ulottuen kylän pohjoispuolella Myllyjokeen ja eteläpuolella Pötkiönpohjaan. Osayleiskaavaluonnos (I) valmistui vuonna 2006, mutta prosessi keskeytettiin kuntaliitoksen ajaksi. Uusi luonnos (II) oli nähtävillä vuonna Alueen laajuus on noin 21 km 2 ja rantaviivaa on yhteensä 53 km. Kaavaehdotus sisältää uusia rantarakennuspaikkoja yhteensä 216 kpl, joista 34 on rantarakennuspaikkoja ja 182 ns. kuivan maan rakennuspaikkoja. Olevia rantarakennuspaikkoja on 221 kpl ja kuivan maan rakennuspaikkoja 84 kpl. Ranta-alueen mitoitukseksi tulee 6,13 asuntoa / muunnettu ranta-km. Ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu seuraavat varaukset: SL-alue (nro 113) ja Natura-alue FI (nro 72); Särkijärven metsä Myllyvuori Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö; Laukkala (nro 240) Muinaismuistokohteet; Tikkala/Kotiranta (nro 281), Vuorelanlahti, Vuorela, Tikkala/Hiekkaranta (nro 282), Rannila/Kuoppakennäs (nro 283), Hiekkaniemi (nro 284), Palosaari (nro 302) Pohjasvesialue; Tikkala (nro 88) Seututie (st) Ohjeellinen ulkoilureitti Maakuntahallitus on antanut lausunnon kaavaluonnos I:stä ja kaavaluonnos II:sta Lausuntonaan Keski-Suomen liitto esittää seuraavaa: Osayleiskaavan selostus on selkeä ja sen avulla on helppo verrata prosessin eri luonnosvaiheissa ja ehdotusvaiheessa tapahtuneita muutoksia. Keski-Suomen maakuntakaavan lisäksi yhtenä suunnittelun lähtökohtana on ollut myös seutukaavan 5. vaihekaava. Suunnittelualuetta koskevat seutukaavan varaukset esitellään kaavaselostuksessa. Liitto toteaa, että maakuntakaavan vahvistuksen yhteydessä ( ) ympäristöministe-

19 Maakuntahallitus riö on kumonnut seutukaavan lukuun ottamatta Laukaan Mörkökorven jätteenkäsittelyaluetta ja muutamia ratamerkintöjä. Maakuntakaava on otettu yleiskaavaehdotuksessa hyvin huomioon. Petäjävesi - Korpilahti seututielle on osoitettu uusi linjausmahdollisuus kylän keskustassa. Kyse on normaalista maakuntakaavan tarkentumisesta, mihin liitolla ei ole huomauttamista. Yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu huomattava määrä uusia pysyvän asutuksen rakennuspaikkoja, joista suuri osa sijoittuu kyläkeskuksen läheisyyteen. Liiton mielestä pysyvän asutuksen leviämisen hajaasutusalueelle tulee edistää taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen muodostumista. Kaava-alue kuuluu Keski- Suomen maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenneselvityksessä taloudelliselta ja ympäristölliseltä kestävyydeltään kolmanneksi korkeimpaan luokkaan, mikä osaltaan tukee yleiskaavaratkaisua. Tikkalan kylän asutuksen merkittävä lisääminen tukee kylän palveluiden säilymistä ja luo mahdollisuuksia maaseutumaiselle rakennetulle ympäristölle. Uusi asutus sijoittuu kauaksi seudun työpaikka-alueista. Kaupungin on samalla sitouduttava kunnallisiin palveluihin ja kunnallistekniikkaan sekä niistä aiheutuviin kustannuksiin. Kaavaehdotuksen perusteella kyläkeskukseen sitoutuvassa rakentamisessa on riittävästi otettu huomioon kylän perinteinen kulttuurimaisema ja ympäristö. Liitteenä on osayleiskaava-alueen rajaus. Kaava-asiakirjat ovat nähtävissä kokouksessa. Lisätietoja: Reima Välivaara, Maakuntajohtajan ehdotus: Päätös: Maakuntahallitus antaa edellä olevan lausunnon.

20 Maakuntahallitus KSL:186 / LAUSUNTO SUOLAHTI 2020 OSAYLEISKAAVAN LAATIMISESTA SUOLAHDEN TAAJAMAAN. Äänekosken kaupunki on päivätyllä kirjeellään pyytänyt Keski- Suomen liiton lausuntoa mennessä. Liitteenä Suolahti 2020 osayleiskaavan aluerajaus. Maakuntahallitus on antanut kaavaluonnoksesta lausunnon ( 231). Maakuntahallitukselle esitetään seuraavan lausunnon antamista: Suolahden taajaman osayleiskaava on osa Äänekoski 2016 rakenneyleiskaavatyötä. Suunnittelualue rajautuu Äänekoski 2020 osayleiskaavaalueeseen, Suolahden rantayleiskaava-alueeseen ja Laukaan kunnan rajaan. Kaava on tarkoitettu oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi. Suolahti 2020 osayleiskaavan tavoitteena on kaksoiskaupungin (Äänekoski-Suolahti) välialueen maankäytön tiivistäminen. Maakuntakaavassa Äänekosken ja Suolahden taajamat kuuluvat Ääneseudun kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk-2). Suunnittelumääräyksen mukaan alueen tulevassa kehityksessä on kiinnitettävä erityistä huomiota taajamarakenteen tiivistämiseen ja suurteollisuuden liikenteellisten olosuhteiden sujuvuuteen. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun kohteet. Liiton mielestä maakuntakaava toteutuu hyvin osayleiskaavassa. Kaava tulee toteutuessaan tiivistämään Äänekosken ja Suolahden taajamarakennetta. Kaava huomioi hyvin Suolahden teollisuusalueet (Finnforest, Suolahden teollisuuskylä, Valtra) sekä niiden liikenteelliset olosuhteet. Laivaväylät ja Suolahden satama on huomioitu asianmukaisesti. Keskustatoimintojen alue on rajattu selkeästi. Valtakunnallinen ja maakunnallinen kulttuuriympäristö on huomioitu maakuntakaavan mukaisesti, mm. valtakunnallisesti arvokas Keski-Suomen opiston alue. Paikalliset virkistystarpeet ovat kaavaehdotuksessa hyvin esillä kuten myös maakunnallinen ulkoilureitti. Lisätietoja: Olli Ristaniemi , Maakuntajohtajan ehdotus: Päätös: Annetaan edellä oleva lausunto

21 Maakuntahallitus LAUSUNTO PÄIJÄNTEEN RANTAYLEISKAAVAN VALMISTELUAINEISTOSTA KSL:161 /2009 Jämsän kaupunki/kari Vaara on päivätyllä kirjeellään pyytänyt Keski-Suomen liiton lausuntoa mennessä. Liitteenä Päijänteen rantayleiskaavan aluerajaus. Maakuntahallitukselle esitetään seuraavan lausunnon antamista: Jämsän kaupungin Päijänteen rantayleiskaava käsittää kaikki Jämsän kaupungin alueella sijaitsevat Päijänteen ranta-alueet Juokslahden kyläaluetta sekä Kaipolan asemakaava-aluetta lukuun ottamatta. Mukana ovat lisäksi Päijänteen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Tenhaminjärven, Heilanjärven, Tyrynjärven ja Kuolemajärven ranta-alueet. Rantayleiskaavatyö käynnistyi vuonna 1994 ja luonnos oli nähtävillä Tämän jälkeen kaavatyö keskeytettiin ja aloitettiin uudelleen vuonna Työssä on päivitetty luonto- ja maisemaselvitykset. Liitto pitää hyvänä asiana, että Jämsä on jatkanut keskeytyksissä ollutta Päijänteen rantojen rantayleiskaavoitusta. Rantayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Sen perusteella hyväksyttyä kaavaa voidaan käyttää kaava-alueen rakennuslupien myöntämisen perusteena. Suunnittelualueella on rantaa noin 200 km. Saarista ja pienten järvien rannoilta on siirretty mahdollisimman paljon rakennusoikeutta Päijänteen mannerrannoille. Kokonaismitoitus on 5-6 rantaasuntoa/muunnettu ranta-km. Pienten vesistöjen ja saarten kohdalla mitoitus on alhaisempi. Alle 2,5 ha saarille (116 kpl) ei ole osoitettu uutta rakentamista. Liitto kannattaa näitä ratkaisuja. Rantayleiskaavan alueella sijaitsi kaavan laadintavaiheessa 576 lomaasuntoa, 65 omakotitaloa ja 28 maatilan talousrakennusta. Rantayleiskaavaluonnos osoittaa alueelle 237 uutta omarantaista loma-asuntoa ja 2 omakotitalon rakennuspaikkaa. Tiiviimmät loma-asutusalueet on muodostettu kylien läheisyyteen Juokslahdelle, Sammallahdelle, Vaheriin ja Arvajalle sekä kumotun seutukaavan tiiviin loma-asutuksen vyöhykkeelle Jämsänniemelle. Ympäristöministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa ei osoiteta loma-asutusvyöhykkeitä eikä kyliä. Loma-asutuksen osoittaminen kylien läheisyyteen ja loma-asutusvyöhykkeeksi on hyvä ratkaisu. Luonnoksessa on osoitettu maakuntakaavan venesatamat. Osa kaavaalueesta kuuluu Lehesselän-Kotkatselän tärkeään vesialueeseen, joka on vesiretkeilyalue. Maakuntakaavamerkinnän mukaan alueella tulee turvata suunnittelulla riittävät rantautumispaikat. Kaavaluonnoksessa näitä ovat venesatamat, venevalkamat sekä veneretkeilykohteet. Myös maakuntakaavassa esitetty maakunnallinen ja valtakunnallinen kulttuuriympäristö sekä suojelu ovat mukana. Edellä olevilta osin Päijänteen rantayleiskaavaluonnos huomioi ja toteuttaa hyvin Keski-Suomen maakuntakaavaa.

22 Maakuntahallitus Myös maakuntakaavan virkistysalueet on pääosin huomioitu hyvin. Kuitenkaan Kukkaronsalmen maakunnallista veneulkoilualuetta, johon kuuluu osia Huhtisaaresta, Kukkarosta ja Mertasaaresta ja joka kuuluu edellä mainittuun vesiretkeilyalueeseen, ei ole huomioitu kaavaluonnoksessa. Kukkaron ja Mertasaaren osalta niiden virkistysarvot on jo menetetty olemassa olevan loma-asutuksen vuoksi. Sen sijaan Huhtisaaren pohjoiskärki on merkittävä maakuntakaavan mukaisesti virkistysalueeksi. Taivassalon Jyrkänkallion merkitsemistä retkeilyalueeksi maakuntakaavan mukaisesti liitto pitää oikeana ratkaisuna. Jämsän alueen Päijänne muodostaa merkittävän osan valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti tärkeää luonnon vesiallasta. Ympäristöviranomaiset ovat selvittäneet vesistön arvostuksen nostamista hakemalla järvelle biosfäärialueen asemaa. Yleiskaavan yhteydessä tulisi ottaa asia esille ja muodostaa siihen Jämsän kaupungin kanta. Samalla maankäyttö- ja rakennuslaki tarjoaisi oivallisen mahdollisuuden kuntalaisten ja maanomistajien mielipiteen kuulemiseksi mainitun lain säännösten mukaisesti. Täten saataisiin biosfäärihankkeelle myös lakiin perustuva asema asianmukaisine kuulemisineen. Lisätietoja: Olli Ristaniemi , Maakuntajohtajan ehdotus: Päätös: Annetaan yllä oleva lausunto

23 Maakuntahallitus LAUSUNTO UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS- JA LAAJENNUSEHDOTUKSESTA SEKÄ KYYNÄMÖISTEN KYLÄN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA KSL:178 /2009 Uuraisten kunnanhallitus on päivätyllä kirjeellä pyytänyt Keski- Suomen liiton lausuntoa mennessä. Rantayleiskaavan muutos- ja laajennus koskee lähes kaikkia kunnan alueella sijaitsevia vesistöjä. Kyynämöisillä kaava-alue laajenee Kyynämöisten kylän kyläalueen kattavaksi osayleiskaavaksi. Maakuntahallitukselle esitetään seuraavan lausunnon antamista: Rantayleiskaavaehdotus on pääsääntöisesti maakuntakaavan mukainen eikä Keski-Suomen liitolla ole siihen huomauttamista. Sen sijaan Kyynämöisten osayleiskaavaehdotuksen osalta toteamme, että maakunnallisesti arvokas Kyynämöisen kulttuurimaisema-alue on merkitty kaavaehdotukseen liian suppeasti: merkintä ei kata edes 1990-luvun puolivälissä tehdyn maakunnallisten kulttuurimaisema-alueiden perusinventoinnin rajausta. Keski-Suomen arvokkaat kulttuurimaisema-alueet päivitysinventoitiin vuonna 2005, jolloin Kyynämöisen maisema-alue hieman laajeni. Tämä alue osoitetaan Keski-Suomen maakuntakaavassa, jonka Ympäristöministeriö on myös vahvistanut. Kaavaselostuksessa ei esitetä perusteluja, miksi kaavaehdotuksen rajaus on huomattavan niukka verrattuna maakuntakaavan rajaukseen. Kaavaselostuksen sivulla 18 todetaan rantayleiskaavaprosessin erääksi tarpeeksi kaavamerkintöjen tarkkuuden ja ajantasaisuuden tarkistaminen. Ehdotusvaiheessa tässä tavoitteessa ei ole täysin onnistuttu. Arvokkaan maisema-alueen rajausta on laajennettava: se ei ole nykyisellään kulttuurimaisemainventoinnin eikä maakuntakaavan mukainen. Kyynämöisen maisema-alueen ydin on kylän raitin ympäristö ja tien ja järven välinen avoin vyöhyke. Kaavaehdotuksen ratkaisut rakennusten sijoitamisessa huomioivat maisemallisesti herkimmän alueen säilymisen. Raitista muodostuu nauhamainen ja järvinäkymät eivät tukkeudu myöskään rantaviivaan sijoittuvalla rakentamisella. Kaavaa varten laadittu luonto- ja maisemaselvitys sekä sen täydennys ovat maisemaosaltaan lähinnä nippu yksittäishavaintoja, joiden perusteella ei voi muodostaa ymmärrettävää kokonaistulkintaa, mikä on erityistä ja kulttuurisen kestävyyden kannalta säilytettävää. Keski-Suomen maakuntakaavassa todetaan kulttuuriperinnön kohdalla, että kuntatason kaavaprosesseissa tehdään tarkempi tulkinta arvokkaasta kulttuuriperinnöstä ja arvioidaan yksilöidysti millaisia vaikutuksia aiotuilla kaavaratkaisuilla on arvokohteiden ja -alueiden säilymiselle.

24 Maakuntahallitus Huomioitavaksi kaavaprosessiin ja asiakirjoihin on, että Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan ja samalla kumonnut seutukaavan. Liitteenä on kartta suunnittelualueesta. Lisätietoja: Jarkko Pietilä, Maakuntajohtajan ehdotus: Päätös: Annetaan edellä oleva lausunto.

25 Maakuntahallitus HENKILÖESITYKSET VALTION TAIDETOIMIKUNTIIN JA TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTAAN KSL:203 /2009 Taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain (328/1967) mukaan opetusministeriön alaisena taiteen asiantuntijaeliminä toimii yhdeksän valtion taidetoimikuntaa: elokuvataidetoimikunta, kirjallisuustoimikunta, kuvataidetoimikunta, muotoilutoimikunta, näyttämötaidetoimikunta, rakennustaidetoimikunta, säveltaidetoimikunta, tanssitaidetoimikunta ja valokuvataidetoimikunta. Taiteen keskustoimikunnan muodostavat valtion taidetoimikuntien puheenjohtajat sekä kuusi muuta valtioneuvoston määräämää jäsentä, joista vähintään kahden tulee edustaa alueellisia taidetoimikuntia. Opetusministeriö on päivätyllä kirjeellään (liite) pyytänyt järjestöjä ja laitoksia nimeämään ehdokkaita valtion taidetoimikuntiin toimikaudeksi Suomen Kuntaliitto, joka kokoaa maakuntaliittojen ehdotukset, on pyytänyt tiedot ehdokkaista mennessä. Maakuntahallituksen jäsenille lähetetään valmisteluaineistoa henkilöesityksistä (liite). Lisätietoja: Hannu Korhonen, Maakuntajohtajan ehdotus: Päätös: Asiaa selostetaan kokoukselle. Maakuntahallitus nimeää henkilöesitykset seuraaviin valtion taidetoimikuntiin ja taiteen keskustoimikuntaan: elokuvataidetoimikunta kirjallisuustoimikunta kuvataidetoimikunta muotoilutoimikunta näyttämötaidetoimikunta rakennustaidetoimikunta säveltaidetoimikunta tanssitaidetoimikunta valokuvataidetoimikunta taiteen keskustoimikunta Maakuntahallituksen esitykset lähetetään opetusministeriölle ja Suomen Kuntaliittoon.

26 Maakuntahallitus KSL:302 / ESITYS KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN JÄSENIKSI JA PUHEENJOHTAJIKSI KAUDELLE MH , 241 Lailla kuntalain muuttamisesta ( /519) on kuntalain luvuksi 10 a lisätty säädökset kunnallisen liikelaitoksen toiminnalle. Pelastustoimen osalta merkittävä muutos on pelastuslautakunnan muuttuminen pelastuslaitoksen johtokunnaksi. Liitteenä ovat liittoon sähköpostilla saapunut pöytäkirjanote pelastuslautakunnan kokouksesta sekä uudistettu yhteistoimintasopimus. Yhteistoimintasopimus on pyydetty hyväksymään Keski- Suomen kuntien valtuustoissa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Keski-Suomen pelastuslautakunnan osaltaan hyväksymän ja kuntien hyväksyttäväksi esitetyn sopimuksen mukaisesti Jyväskylän kaupunginvaltuusto valitsee pelastuslaitoksen hallintoa varten Keski-Suomen maakuntahallituksen esityksen perusteella Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokunnan sekä sille puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Johtokuntaan valitaan hyväksyttävänä olevan sopimuksen mukaan yhteensä kolmetoista jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Valinnat tehdään seutukunnittain seuraavasti: Jämsän, Joutsan, Keuruun, Äänekosken seutukunnat kukin yksi jäsen ja kullekin jäsenelle yksi varajäsen, Saarijärven - Viitasaaren seutukunta kaksi jäsentä ja kummallekin henkilökohtainen varajäsen sekä Jyväskylän seutukunta seitsemän jäsentä ja kullekin jäsenelle yksi henkilökohtainen varajäsen. Maakuntahallituksen päätöksen ( , 209 ) mukaisesti Keski- Suomen kunnille on toimitettu liitteenä oleva päivätty kirje, jolla on pyydetty tekemään esitykset pelastuslaitoksen johtokunnan jäseniksi marraskuun loppuun 2008 mennessä. Kirjeen liitteenä olivat sopimusluonnos kuntien kanssa, pelastuslaitoksen johtokunnan johtosääntöluonnos sekä tiedot pelastuslautakunnan kokoonpanosta päättyvältä kaudelta. Pelastuslaitoksen johtokuntaan voidaan kuntalain 36 :n mukaan valita sellainenkin henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan tai jonka kotikunta kunta ei ole. Puolueiden piirijärjestöt ovat antaneet liitteenä olevan suosituksen pelastuslaitoksen johtokunnan valinnan perusteista. Mikäli puoluepoliittista edustavuutta sovelletaan, pelastuslaitoksen johtokunnan 13 jäsenpaikkaa jakautuvat puolueittain kunnallisvaalien tulosten pohjalta seuraavasti: keskusta 4, SDP 4, kokoomus 3, vasemmistoliitto 1 ja vihreät 1. Sukupuolten tasa-arvo tulee valinnassa ottaa huomioon.

27 Maakuntahallitus Yhteenveto kuntien esityksistä tilanteessa on liitteenä. Maakuntahallituksen kokoukselle toimitetaan esitys lautakunnan jäseniksi ja varajäseniksi sekä puheenjohtajiksi. Lisätietoja: Jukka Patrikainen, , Maakuntajohtajan ehdotus: Kuullaan selostus asian valmistelusta ja käydään keskustelu esityksestä henkilöiden valitsemiseksi. Maakuntahallitus hyväksyy henkilöt esitettäväksi Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokunnan jäseniksi ja henkilökohtaisiksi varajäseniksi sekä johtokunnan puheenjohtajaksi ja 1. ja 2. varapuheenjohtajiksi toimikaudelle Maakuntahallitus toteaa, että esitys Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokunnaksi täyttää kuntalain ja tasa-arvolain vaatimukset. Päätetään toimittaa maakuntahallituksen päätös esityksenä Jyväskylän kaupunginvaltuustolle ja tiedoksi Keski-Suomen muille kunnille. Päätös: Sirpa Pekkarinen poistui kokouksesta esteellisenä asian käsittelyn ajaksi. Kokoukselle jaettiin päivitetty yhteenveto kuntien päätöksistä ja toimistossa laadittu yhteenveto ehdokkaiden nimeämisestä johtokunnan jäseniksi ja varajäseniksi. Käytiin keskustelu. Maakuntahallitus hyväksyi seuraavat henkilöt esitettäväksi Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokunnan jäseniksi ja henkilökohtaisiksi varajäseniksi sekä johtokunnan puheenjohtajiksi ja 1. ja 2. varapuheenjohtajiksi toimikaudelle : jäsen varajäsen Ahola Jorma, Jyväskylä, pj Tamminen Pekka, Jyväskylä Pekkarinen Sirpa, Viitasaari, 1. vpj. Leppänen Ilpo, Kinnula Tamminen Anna, Jyväskylä, 2. vpj. Pulli Terhi, Jyväskylä Seppälä Jussi, Joutsa Weijo Hilkka, Luhanka Puttonen Kyösti, Jyväskylä Gustafsson Arto, Hankasalmi Niittonen Seppo, Jyväskylä Koskenranta Jari, Petäjävesi Arvaja Eija, Jämsä Kankainen Markku T, Jämsä Jääskeläinen Silja, Keuruu Purokuru Sanna, Multia Salonen Jouko, Konnevesi Ruuska Virva, Äänekoski Hämäläinen Heikki, Laukaa Kuukkanen Tarja, Laukaa Kvist Päivi, Muurame Stenman-Kässi Liisa, Uurainen Litmanen Janne, Saarijärvi Ruuska Pirjo, Karstula Käpylä Pirjo, Uurainen Takkinen Kyösti, Toivakka