SISÄLLYSLUETTELO Opiskelijahuollon lähtökohdat Opiskelijahuollon tavoitteet Opiskelijahuolto osana kaupungin strategiaa 4

Transkriptio

1

2 2 SISÄLLYSLUETTELO SIVU JOHDANTO 3 1. Opiskelijahuollon määrittely ja toiminnan tavoitteet 1.1. Opiskelijahuollon lähtökohdat Opiskelijahuollon tavoitteet Opiskelijahuolto osana kaupungin strategiaa 4 2. Opiskelijahuoltotyö 2.1. Opiskeluyhteisö Opiskelijahuoltoryhmä (OHR) Kirjaaminen, tiedonsaanti ja tiedonsiirto 6 3. Opiskelija, lukio ja koti 3.1. Opiskelijan ja huoltajan oikeudet ja velvollisuudet Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet lukiossa Lukion ja kodin välinen yhteistyö Sähköinen poissaoloseuranta 9 4. Opiskelijahuollon moniammatilliset palvelut 4.1. Opiskeluterveydenhuolto Psykologi Kuraattori Erityisopettaja Muut psykososiaaliset palvelut Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut Etsivä nuorisotyö Opintososiaaliset palvelut Ongelma- ja kriisitilanteet Oppilaitosten välinen yhteistyö Opiskelijahuollon arviointi ja kehittäminen 17

3 3 JOHDANTO Opiskelijahuollolla tarkoitetaan opiskeluhyvinvoinnin ylläpitämistä, ennaltaehkäisevää toimintaa sekä opiskelijoiden ja huoltajien tukemista opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Tyypillisiä huolenaiheita ovat oppimiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja terveyteen liittyvät ongelmat. Hyvin toimiva opiskelijahuolto vaatii kodin ja koulun välistä yhteistyötä, uskoa siihen, että vaikeisiin ja tunteita nostattaviin asioihin voidaan löytää yhdessä ratkaisut. Opiskelijahuolto huolehtii oppimisen perusedellytyksistä, joita ovat opiskelijan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Fyysinen hyvinvointi tarkoittaa mm. oppimisympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta huolehtimista. Psyykkinen hyvinvointi edellyttää kunkin opiskelijan omien edellytysten mukaista etenemistä opinnoissa. Sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehditaan tukemalla sosiaalisten taitojen kehittymistä, edistämällä ryhmäytymistä, estämällä kiusaamista ja kannustamalla opiskelijoita osallistumaan aktiivisesti lukion toimintaan. Opiskelijahuolto on osa lukion arkea ja perustoimintaa, joihin kuuluvat ennaltaehkäisevä työ, huolien havaitseminen, niihin puuttuminen sekä kriisityö. Opiskelijahuollon toiminnasta ja toiminnan periaatteista tiedotetaan opiskelijoita, huoltajia, lukion henkilökuntaa ja yhteistyöverkostoja. Opiskelijahuoltosuunnitelman on laatinut moniammatillinen työryhmä, jonka tavoitteena on yhtenäistää Salon kaupungin lukioiden opiskelijahuollon toimintatapoja sekä vastata suunnitelman päivittämisestä vuosittain. 1. Opiskelijahuollon määrittely ja toiminnan tavoitteet 1.1. Opiskelijahuollon lähtökohdat Opiskelijahuollosta säädetään kansanterveyslaissa, lukiolaissa, lastensuojelulaissa, nuorisolaissa ja opetussuunnitelman perusteissa. Opiskelijahuoltoa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä Salon kaupunkiin laaditun opiskelijahuollon suunnitelman mukaisesti Opiskelijahuollon tavoitteet Valtakunnallisten tavoitteiden mukaan opiskelijahuollollisen tuen saatavuutta tulisi parantaa. Erityisesti psykologi- ja kuraattoripalveluja on opiskelijoiden tarpeisiin nähden liian vähän. Valtakunnallisten kehittämiskohteiden mukaan opiskelijahuollossa tulisi olla selkeä palvelurakenne ja verkostomainen toimintatapa. Opiskelijahuollon suunnitelman sisältämät toimenpiteet vakiinnutetaan osaksi nuorten palvelujärjestelmää. Opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskelijahuollon toteuttaminen kuuluu kaikille lukion työntekijöille ja on siten keskeinen osa lukion toimintakulttuuria. Varhainen tukeminen ja opiskelijoiden erilaisten ongelmien tunnistaminen edellyttävät usein yhteistyötä sekä lukion henkilöstön että eri hallinnonalojen työntekijöiden kesken. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on siirtää opiskelijahuollollisen työn painopistettä korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään työhön. Tarkoituksena on kehittää ennaltaehkäiseviä työtapoja, menetelmiä ja rakenteita lukioiden opiskelijahuollossa. Yksilöihin kohdistuvan opiskelijahuoltotoiminnan sijaan tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia vaikuttamalla niihin ryhmiin ja yhteisöihin, joiden jäseninä nuoret ovat. Ennaltaehkäisevänä toimintatapana kehitetään varhaista tunnistamista ja tuen oikea-aikaista kohdistamista. Työyhteisöjen toimintakulttuurissa vahvistetaan myönteistä vuorovaikutusta nuorten sekä aikuisten kesken. Tavoitteena on vahvistaa yhteistyön rakenteita lukio-opetuksen sekä sosiaali- ja terveystoimen välillä. Ammattialoittain eriytyneen työn tilalle ollaan aktiivisesti

4 4 hakemassa yhteisöllisiä ja verkostomaisia työtapoja opiskeluympäristön hyvinvointia tukemaan Salon lukioiden opiskelijahuollon keskeiset tavoitteet: - tukipalveluja pyritään järjestämään opiskelijan omassa oppilaitoksessa - kodin ja lukion välisen yhteistyön tärkeys; yhteisten pelisääntöjen luominen avoimesti ja toisiaan kunnioittaen - opiskelijahuoltotyön selkeyttäminen; yhteisten menettelytapojen käyttöönotto, moniasiantuntijuuden ja konsultaation hyödyntäminen nykyistä enemmän sekä yhteisöllisyyden lisääminen ja toiminnan suunnitelmallisuus - varhainen puuttuminen opiskelijan oppimis- ja hyvinvointiongelmiin sekä lukion ilmapiiriongelmiin 1.3. Opiskelijahuolto osana kaupungin strategiaa Salon kaupungin visiona on olla hyvien palvelujen, monipuolisen elinkeinoelämän ja korkean osaamisen viherkaupunki, joka toimii vastuullisesti ja rohkeasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi. Opiskelijahuollon toiminta-ajatus sisältyy kaupungin visioon vastuullisuudesta ja hyvistä palveluista. Opiskelijahuollon tarkoituksena on tarjota opiskelijoille tarpeenmukaiset palvelut asiakaslähtöisesti, ammattitaitoisesti ja yhdessä tekemisen toimintamallia toteuttaen. Strategisesti nähdään tärkeänä varhainen puuttuminen ja opiskelijan auttaminen omassa kasvu- ja kehitysympäristössä. Tuki annetaan mahdollisimman pitkälle nuoren tavallisessa ympäristössä käyttäen hyödyksi olemassa olevia tukimuotoja ja erityistyöntekijöiden konsultaatiota. Tähän pääsemiseksi opiskelijahuollon suunnitelmaan on kirjattu ja kuvattu opiskelijahuollon toimintakäytännöt ja ne on hyväksytty käyttöönotettavaksi opetus- ja sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Prosessikuvaukset eri toimijoiden kesken on laadittu. Toimintakäytäntöjä kehitetään tarpeita vastaavaksi jatkuvasti yhteistyössä opiskeluympäristössä toimijoiden kanssa. Kriittiset menestystekijät: Suunnitelman toteuttaminen edellyttää asiakkaan näkökulmasta erityisesti 1. nuoren mahdollisuutta olla tutussa ympäristössään ja omassa viiteryhmässään 2. vanhempien mahdollisuutta tasa-arvoiseen kasvatuskumppanuuteen 3. tarvittava tuki annetaan varhaisessa vaiheessa. Asiakasnäkökulman onnistuminen on tärkein tavoite Salon kaupungin opiskelijahuollon suunnitelmaa toteutettaessa. Palveluprosessien osalta opiskelijahuollon suunnitelma edellyttää: 1. erityistyöntekijöiden konsultaatiokäytäntöjen vakinaistamista 2. moniasiantuntijuuden ja verkostomaisen työtavan vahvistamista 3. toiminnallisten ja ennalta ehkäisevien menetelmien käyttöönottoa lukio- ja opiskelijahuoltotyössä 4. nopeaa puuttumista ja avun tarjoamista. 2. Opiskelijahuoltotyö 2.1. Opiskeluyhteisö Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä

5 5 ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on myös oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. Myös opiskelijoiden osallistuminen työyhteisön kehittämiseen on yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta ratkaisevan tärkeää Opiskelijahuoltoryhmä (OHR) Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat rehtori, terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja, psykologi ja kuraattori. Tarvittaessa kokouksiin osallistuvat myös ryhmänohjaaja, opiskelija, huoltaja sekä muut asiantuntijat. Tapaamisissa keskustellaan akuuteista kysymyksistä sekä eri ohjausryhmien opiskelijoiden opintojen etenemisestä sekä yleisesti opiskelijahuollon kehittämisestä. Kokoukset ajoitetaan niin, että edellisen jakson arvostelu on saatu päätökseen ja keskustelut opintomenestyksestä on ehditty käydä rehtorin, opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajan kanssa. Opiskelijahuollon työnjako: Rehtori kutsuu opiskelijahuoltotyöryhmän koolle, valmistelee kokouksen ja vastaa tietojen kirjaamisesta. Opiskelijahuoltoryhmän kokouksissa päätetyt toimenpiteet kirjataan MultiPrimus -ohjelmaan. Opiskelijahuoltoryhmän toiminta on luottamuksellista ja siinä otetaan huomioon tietojen saannista ja salassapidosta säädettävät lait. Aineenopettaja ohjaa ja tukee opiskelijaa oman aineensa opiskelussa sekä antaa tarvittaessa erityistukea tai tukiopetusta. Aineenopettaja myös havainnoi opiskelijaa oppituntien aikana ja informoi ryhmänohjaajaa mahdollisista poissaoloista ja huolestuttavasta käyttäytymisestä. Ryhmänohjaaja on ryhmänsä opiskelijoiden lähiohjaaja, joka perehdyttää opiskelijat lukion käytäntöihin ja toimintatapoihin. Hän tutustuu ryhmänsä opiskelijoihin, haastattelee heitä, seuraa heidän opintojensa etenemistä ja poissaoloja. Seurantaan hän voi käyttää erityisiä lomakkeita esim. Huolen vyöhykkeet. Hän on tarvittaessa yhteydessä opiskelijoiden huoltajiin. Ryhmänohjaaja tapaa ryhmänsä säännöllisesti ja tiedottaa ajankohtaisista asioista. Ryhmänohjaaja tuo opiskelijoidensa asioita opiskelijahuoltotyöryhmän käsittelyyn. Opinto-ohjaaja käy nivelvaiheen tiedonsiirtokeskustelut lähettävän yläkoulun opinto-ohjaajan kanssa ja välittää lukio-opiskelun asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot opettajille. Opinto-ohjaaja suunnittelee opiskelijan ja OHR:n kanssa opintoja tukevia toimenpiteitä ja muuttaa tarvittaessa opiskelijan opintosuunnitelmaa. Hän ohjaa opiskelijan tarvittaessa erityisopettajalle ja ammatinvalintapsykologille. Hän toimii ryhmänohjaajan ja aineenopettajan tukena opiskelijan ohjaukseen ja kasvuun liittyvissä asioissa. Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijaa ammatinvalinnassa ja jatko-opintojen suunnittelussa. Opiskelijahuoltoa koordinoidaan ja kehitetään opiskelijahuoltoryhmässä, jonka toiminnasta vastaa lukion rehtori. Opiskelijahuoltoryhmän jäsenet vastaavat kukin oman alansa asiantuntemuksesta. Opiskelijahuoltoryhmä toimii yhteistyössä opiskelijan, huoltajan ja eri viranomaisten sekä kuntoutuksesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti, kuitenkin vähintään kerran jakson aikana. Kokouspäivät ilmoitetaan etukäteen opettajille, jotta he voivat tuoda kokouksiin käsiteltäviksi havaitsemiaan opiskelijoiden ongelmia. Opiskelijahuoltoryhmä tiedottaa toiminnastaan opiskelijoita ja huoltajia. Tiedottamisen kanavia ovat vanhempainillat, tiedotuslehtiset, ryhmänohjaustuokiot, Wilma (koulun hallintoohjelmiston internetliittymä), lukion kotisivut, henkilökohtaiset yhteydenotot ja tapaamiset. Opiskelijahuoltoryhmän omaa toimintaa arvioiva ja suunnitteleva kokous pidetään

6 6 vähintään kerran lukukaudessa. Opiskelijahuoltotyötä kehitetään opiskelijoilta ja huoltajilta saadun palautteen avulla Kirjaaminen, tiedonsaanti ja tiedonsiirto Lukiolaissa ei toistaiseksi ole pykälää, jolla säädellään opiskelijahuollon toimintaa ja tehtäväkenttää, joten lukion opiskelijahuolto tukeutuu paljolti Perusopetuslakiin. Sen sijaan lain mukaan opetuksenjärjestäjän tulee määrätä opetussuunnitelman perusteiden mukaisen opiskelijahuollon järjestämistavasta. Salon kaupungin lukioiden opetussuunnitelmassa todetaan, että opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista lukiossa huolehtii opiskelijahuoltoryhmä ja opiskeluterveydenhuolto. Kirjaaminen Opiskelijahuoltoryhmässä kirjataan esillä olevat yleiset asiat. Rehtori määrää, kuka opiskelijahuoltoryhmän kokouksessa suorittaa kirjaamisen. MultiPrimuksen OHR-lehdelle kirjataan tilanteen kuvaus, tehdyt ja suunnitellut toimet ja seuranta sekä tarvittaessa kodin näkemys asiasta ja tiedonsiirtolupa. Paikalle on tarpeellista kutsua vain ne henkilöt, joiden välittömiin tehtäviin käsiteltävän opiskelijan asiat liittyvät. Asianmukainen kirjaaminen on välttämätöntä siksi, että lukio voi myöhemmin tarvittaessa osoittaa, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty. Kirjauksista tulee myös selvitä, kenen suoritettavaksi eri tehtävät on annettu. OHR voi myös käsitellä lukion yleisiä asioita, jolloin ryhmän kokoonpanolla ei ole merkitystä. Lukion henkilökunnan edustaja on velvollinen pitämään salassa opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaiset tiedot. Kukin opiskelijahuoltoryhmän jäsen saa tehdä oman alansa vaatimia ja sallivia muistiinpanoja ja kirjauksia. Kunkin läsnäolijan oman muistinsa tueksi tekemät muistiinpanot eivät ole julkisia. Omien epävirallisten muistiinpanojen hävittämisestä on huolehdittava. Tiedonsaanti Opiskelijahuoltotiedot kuuluvat perusopetus- ja lukiolakien erityissäännösten ja julkisuuslain perusteella ehdottomasti salassa pidettäviksi, samoin kuin terveydentila- ja sosiaalihuoltotiedot, psykologiset testit ja soveltuvuuskokeet sekä harrastustoimintaa, elintapoja, perhe-elämää ja muita henkilökohtaisia oloja koskevat tiedot. Opiskelijahuoltotiedot ovat kokonaisuudessaan sivullisilta salassa pidettäviä. Salassapidosta voidaan poiketa huoltajan suostumuksella, joka on syytä pyytää kirjallisena. Tiedonsiirto Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä tietoja voidaan lain mukaan siirtää opiskelijahuollosta vastaavien henkilöiden välillä salassapitovelvollisuuden estämättä. Näin ollen opiskelijan tietoja voidaan siirtää hallintokuntien välillä sivistystoimesta sosiaali- ja terveystoimeen. Tärkeimpänä tulee olla opiskelijan etu ja oikeusturva sekä parhaan mahdollisen avun tai hoidon mahdollistaminen. Terveyden- tai sosiaalihuoltoon liittyvät toimenpiteet kirjaa vain terveydenhoitohenkilöstö tai sosiaalityöntekijä sähköiseen Efficaasiakastietojärjestelmään. 3. Opiskelija, lukio ja koti 3.1. Opiskelijan ja huoltajan oikeudet ja velvollisuudet Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. (LL 21)

7 7 Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä opinto-ohjausta. (LL 22). Opiskelijalla on myös oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. (LL 23) Lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Opiskelija, joka ei ole suorittanut lukion oppimäärää mainitussa ajassa, katsotaan eronneeksi. Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja. (LL 24) Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Hänen on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. (LL 25) Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä, taikka menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsiin opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käytöksen vuoksi, taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, häneltä voidaan tutkimuksen ajaksi pidättää oikeus opiskeluun, jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua. (LL 26) Ennen kurinpitopäätöksen toimeenpanemista on kuultava opiskelijaa sekä ennen kurinpitorangaistuksen antamista on opiskelijan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista 26 :n pykälän toimenpiteistä on ilmoitettava opiskelijan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa oppilaitoksen sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. (LL 26 a ) Koulutuksen järjestäjän tulee varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. (LL 27) Vammaisella tai muusta syystä erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin opetuspalveluihin ja opiskelijahuollon palveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin siten kuin siitä erikseen säädetään. (LL 29) Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että opiskelija tietää hänen käytettävissään olevista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista. Häntä myös ohjataan hakeutumaan näihin palveluihin. Lukioasetuksen mukaan opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Opiskelijalla on myös oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. (Lukioasetus 810/1998, 6 ) Lukiolaisen huoltajalla on ensisijainen vastuu nuoren hyvinvoinnista. Huoltajan tulee turvata nuoren tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi.(lastensuojelulaki 417/2007, 2 ) Lukio tukee kotien kasvatustehtävää ja toimii yhteistyössä huoltajien kanssa.

8 Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet lukiossa Lukiolain mukaan jokaisella oppilaitoksella tulee olla opiskelijoista muodostuva oppilaskunta, jonka tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa päätettäessä opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista. (LL 31) Oppilaskunnan jäseniä ovat kaikki koulun opiskelijat ja sitä johtaa oppilaskunnan yhteisesti valitsema hallitus. Oppilaskunta on olemassa vaikuttaakseen ja kehittääkseen koulun asioita. Kaikkea, mihin mielikuvitus ja voimat lakien ja koulujen järjestyssääntöjen puitteissa antavat mahdollisuuden, voi ja saa oppilaskunta tehdä. Lukion alkaessa opiskelijat jaetaan samankokoisiin ohjausryhmiin. Kunkin ohjausryhmän opiskelijat valitsevat keskuudestaan luottamusopiskelijan. Valittu luottamusopiskelija toimii ryhmänsä edustajana ja asioiden hoitajana. Lukiossa toimivat myös tutoropiskelijat, jotka ovat linkki opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä. Tutortoimintaan hakemalla tai heille omia ajatuksiaan kertomalla, kaikkien opiskelijoiden on mahdollista päästä vaikuttamaan lukion viihtyvyyteen, erilaisiin tapahtumiin ja uusien lukiolaisten ohjaukseen. Lukiossa toimii luottamusopiskelijoista, opettajista, rehtorista ja muusta henkilökunnasta koostuva avoimen keskustelun foorumi, jossa jokainen osallistuja saa tuoda esille työyhteisössä olevia kehittämiskohteita. Myös oppilaskunnan puheenjohtaja ja tutorien edustaja ovat mukana kokouksissa, joita pyritään pitämään kerran jakson aikana. Erilaisiin kyselyihin aktiivisesti vastaamalla opiskelija voi vaikuttaa lukion toimintaan ja sen kehittämiseen. Laajempana kyselynä toteutetaan kahden vuoden välein valtakunnallinen kouluterveystutkimus, jonka tuloksista työyhteisö valitsee muutamia kehittämiskohteita. Myös jaksojen päättyessä kerätään opiskelijoilta palautetta suoritetuista kursseista, niiden sisällöistä ja opetusmenetelmistä Lukion ja kodin välinen yhteistyö Lukio on velvollinen olemaan aloitteellinen myönteisen yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä huoltajien kanssa. Yhteistyö huoltajien kanssa alkaa jo perusopetuksen yhdeksäsluokkalaisten hakeutuessa lukio-opintoihin. Huoltajat saavat yhdeksännen luokan vanhempainilloissa tietoa siitä, mitä siirtymävaihe merkitsee nuorelle ja minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia lukio-opinnot tarjoavat. Lukio-opintojen aikana huoltajat saavat tietoa siitä, mitä lukiossa opiskelu käytännössä tarkoittaa ja miten aine- ja kurssivalinnat vaikuttavat ylioppilaskirjoituksiin sekä jatkoopintoihin hakeuduttaessa. Saadun tiedon avulla huoltajat voivat ohjata nuoria tekemään voimavarojensa mukaisia opiskeluohjelmia. Nuoren opiskelun ja hyvinvoinnin tukemisen tärkeimmät yhteistyökumppanit lukiolle ovat huoltajat. Siksi lukiosta otetaan yhteyttä kotiin, jos opiskelijalla on luvattomia poissaoloja, opinnot eivät etene normaalisti tai ilmenee muita huolestuttavia asioita. Opiskelijan mahdollisesti tarvitsemat tukipalvelut suunnitellaan yhteistyössä huoltajien ja opiskelijahuoltoryhmän kanssa. Yhteistyössä korostetaan aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan omaa itsenäisyyttä ja vastuullisuutta opiskelustaan. Yhteistyön muodot: opiskelijahuollosta tiedotetaan lukuvuoden alussa opiskelijoille jaettavassa tiedotuslehtisessä, lukion www-sivuilla ja vanhempainilloissa erilaiset opiskelijahuoltoa koskevat kyselyt huoltajille ja opiskelijoille

9 9 ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja, rehtori, terveydenhoitaja tai aineenopettaja ottavat yhteyttä huoltajaan ryhmänohjaaja jakaa opiskelijalle 1-3 kertaa lukuvuodessa jaksotodistuksen, johon alaikäisen huoltajalta pyydetään vähintään kerran lukuvuodessa allekirjoitus ryhmänohjaaja voi järjestää erillisiä huoltajatapaamisia huoltajille järjestetään lukiolla tapahtumia ja tilaisuuksia huoltajia rohkaistaan ottamaan yhteyttä lukioon huoltajat ja opiskelija kutsutaan mukaan opiskelijahuoltoryhmän kokouksiin Tiedotuksessa lukion ja kotien välillä käytetään apuna Wilma -ohjelmaa. Wilmassa on yhteistyöhön ja tiedottamiseen käytössä pikaviestit poissaolojen seuraaminen ajantasalla olevat opintosuoritukset ja työjärjestykset Opiskelija voi 18 vuotta täytettyään antaa luvan vanhempiensa käyttöoikeuden jatkumiselle Wilmassa. 3.4 Sähköinen poissaoloseuranta Kaikissa Salon lukioissa on tavoitteena siirtyä sähköiseen poissaoloseurantaan. Sähköinen poissaoloseurantaohjelma antaa oppilaitokselle hyödyllistä tietoa tarpeen mukaan opiskelijakohtaisesti, ryhmittäin ja vuositasoittain. Omilla käyttäjätunnuksillaan opiskelija voi itse kirjautua ohjelmaan seuraamaan itselleen kertyneitä merkintöjä, mikä helpottaa ja nopeuttaa poissaolojen selvittämistä. Alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajille annetaan myös käyttäjätunnukset ohjelmaan, jolloin seuranta tehostuu ja palvelee opiskelijahuollon varhaisen puuttumisen ajatusta. Sähköisen poissaoloseurannan vahvuuksia ovat myös ne seikat, että poissaolomerkinnät säilyvät helposti arkistoituneina, niihin on vaivatonta palata myöhemmin ja merkinnöistä saa tulostettua erilaisia yhteenvetoja. Sähköinen poissaolojärjestelmä tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös kodin ja oppilaitoksen väliseen yhteydenpitoon. Ohjelman kautta lähetettävillä pikaviesteillä opettaja on työaikanaan tavattavissa ja samoin yhteys huoltajiin toimii nopeasti. Edelleen kuitenkin suorat puhelinsoitot ovat akuuteissa asioissa tehokkain tapa toimia. Pikaviesteillä opettajan on mahdollista saada nopeasti viesti myös yksittäiselle opiskelijalle tai kokonaiselle opiskelijaryhmälle. Tämä tehostaa oppilaitoksen sisäistä viestintää ja helpottaa suuressa lukioyhteisössä myös opettajan työtä. 4. Opiskelijahuollon moniammatilliset palvelut 4.1. Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon arvot ja toiminta-ajatus Opiskeluterveydenhuolto toimii kattavasti, tasa-arvoisesti ja tasavertaisesti kohdellen opiskelijoita sekä heidän yksilölliset että ympäristön tarpeet huomioon ottaen. Opiskeluterveydenhuollon toiminta-ajatus liittyy kiinteästi Salon terveyskeskuksen toimintaajatukseen ja arvoperustaan. Sen mukaan terveyskeskus tuottaa, hankkii ja järjestää palveluita, joita asukkaat tarvitsevat: turvalliseen syntymään tasapainoiseen kasvuun terveeseen elämään ja arvokkaaseen kuolemaan

10 10 Toiminnan tavoitteet Opiskeluterveydenhuollon tehtävät ja tavoitteet perustuvat terveyspoliittisiin kannanottoihin, tutkimustuloksiin, käytännön kokemuksiin sekä edellä mainittuihin oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon periaatteisiin. Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on koko lukioyhteisön hyvinvoinnin ja opiskelijoiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä opiskelijoiden, opettajien, opiskelijahuollon muun henkilöstön ja vanhempien kanssa. Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia edistämällä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta edistämällä opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä järjestämällä matalan kynnyksen terveyden- ja sairaanhoitopalveluja opiskelijoille Opiskeluterveydenhuolto edistää opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta toiminnoilla, jotka kohdistuvat oppilaitoksen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen ympäristöön. Opiskeluympäristön terveellisyyttä edistetään: seuraamalla ja parantamalla fyysisiä opiskeluolosuhteita ja niiden turvallisuutta edistämällä tukea antavan ja vuorovaikutteisen oppimisilmapiirin syntymistä tukemalla opintojen järjestämistä hyvinvointinäkökohdat huomioiden tukemalla opiskeluyhteisöjen toimivuutta antamalla niiden käyttöön terveydenhuollon asiantuntija-apua ja toimimalla aktiivisessa yhteistyössä hyvinvoinnin edistämiseksi lisäämällä opiskelijoiden omien yhteisöjen tietoisuutta toimintansa vaikutuksista jäsentensä hyvinvointiin, terveyteen ja opiskelukykyyn Opiskeluterveydenhuolto edistää opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden alueella lisäämällä opiskelijan itsehoidon ja elämänhallinnan taitoja ja valmiuksia Tavoitteeseen päästään opiskelijoihin kohdistuvalla toiminnalla, jolla: lisätään opiskelijoiden tietoja ja taitoja oman terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä sekä itsehoidossa tuetaan opiskelijoita psyykkisesti ja sosiaalisesti näissä elämänvaiheen erityistilanteissa vahvistetaan opiskelijoiden opiskelutaitoja kiinnitetään huomiota ja seurataan, että opiskelijat saavat riittävästi opintojen ohjausta ja apua opiskeluvaikeuksissa Opiskelijoiden opiskelukykyä edistetään yksilöön kohdistuvan toiminnan lisäksi myös koko opiskeluympäristöön kohdistuvalla toiminnalla, joka vaikuttaa mm. opiskelijan arvoihin, asenteisiin, opiskelumotivaatioon ja opiskelutyytyväisyyteen. Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on järjestää terveyden- ja sairaanhoito-palveluita. Opiskeluterveydenhuollon palvelut sisältävät opiskelijoiden kansanterveyslain nojalla järjestettävät terveyden- ja sairaanhoidon palvelut mukaan lukien suun terveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon osana toteutettavat mielenterveyden palvelut. Varhainen puuttuminen ongelmiin ja asianmukaisiin tuki- ja hoitopalveluihin ohjaaminen on tärkeää. Hyvä ja joustava yhteistyö erikoissairaanhoidon ja muiden erityispalveluiden tuottajien kanssa on osa sairaanhoidon palveluiden järjestämistä. Tämän lisäksi opiskeluterveydenhuoltoon voidaan sisällyttää erikoissairaanhoidon palveluita, mikäli ne katsotaan tarkoituksenmukaisiksi. Palvelut osana opiskelijahuoltoa Jokaiselle Salon terveystoimen alueella olevalle oppilaitokselle on nimetty opiskeluterveydenhoitaja ja lääkäri. Terveydenhoitajan vastaanotto on oppilaitoksen tiloissa ja hän ottaa vastaan ennalta laaditun aikataulun mukaisesti. Hänen vastaanottoaikansa ja yhteystietonsa ovat opiskelijoiden, heidän huoltajiensa ja oppilaitoksen henkilökunnan tiedossa

11 11 kouluilla, koulun kotisivuilla sekä koulun omissa tiedotteissa. Vastaanottotoiminnan lisäksi terveydenhoitajan tavoittaa arkipäivisin puhelimitse, sähköpostilla tai Wilman kautta. Lääkäri on tavoitettavissa ennalta sovitusti. Opiskeluterveydenhoitaja sekä lääkäri toimivat yhteistyössä lukion oppilashuollon henkilöstön sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Terveydenhoitaja osallistuu säännöllisesti oppilashuoltoryhmän työskentelyyn ja lääkäri mahdollisuuksien mukaan tarvittaessa. Terveydenhoitaja osallistuu vanhempainiltoihin sekä muuhun kodin ja koulun yhteistyöhön sekä toimii kaupungin moniammatillisissa verkostoissa. Riittävä henkilökuntaresurssi on laadukkaan ja toimivan opiskeluterveydenhuollon perusehto. Terveyskeskuksessa on pyritty mitoittamaan opiskeluterveydenhuollon henkilöstö niin, että se täyttää Stakesin suosituksen: Yksi kokopäivätoiminen terveydenhoitaja opiskelijaa kohti lukioissa opiskelijaa lääkäriä kohti, jos lääkäri toimii kokopäiväisesti Voimavarojen riittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, yhteistyö sekä psykososiaalisen työn vaativuus, erityistukea vaativien koululaisten/opiskelijoiden määrä, koulujen lukumäärä sekä psykologin ja kuraattorin saatavuus. Fyysisen ympäristön muodostaa oppilaitos rakennuksena ja siihen liittyvä piha- alue. Lisäksi fyysisen ympäristön elementtejä ovat rakennusten fysikaaliset ominaisuudet kuten ääniympäristö, lämpöolosuhteet, ilmastointi ja valaistus sekä fysikaaliset, biologiset ja kemialliset tekijät. Opiskeluterveydenhuollossa työskentelevät huolehtivat siitä, että oppilaitoksessa suoritetaan terveydellisten olojen valvontatarkastus kolmen vuoden välein. Tähän osallistuvat lisäksi opiskelu- ja ympäristö-, työterveyshuollon, opetustoimen sekä opiskelijoiden edustajat. Tarkastuksen raportti toimitetaan kaupungin tekniseen toimeen. Opiskeluterveydenhuollon henkilöstö osallistuu omalta osaltaan oppilaitoksen kriisivalmiuden sekä paloja pelastussuunnitelman suunnitteluun, käytännön harjoituksiin ja seurantaan. Opiskelijan terveyden ja hyvinvoinnin seuranta Opiskelijan terveyttä ja hyvinvointia seurataan yksilöllisten terveystarkastusten ja suunnitelmien avulla. Tarkastusten tulokset kirjataan opiskelijan omaan terveyskertomukseen potilasasiakirjaohjeiden mukaisesti. Terveystarkastukset lukioissa: terveydenhoitajan terveystarkastus tytöille opiskeluvuotena terveydenhoitajan terveystarkastus pojille 2. opiskeluvuotena lääkärintarkastus kutsuntaikäisille pojille lääkärintarkastus niille, joilla on kasvussa ja kehityksessä jotain seurattavaa/poikkeavaa sekä opiskelijoille tarvittaviin tukitoimiin liittyen lääkärintarkastus erilaisia todistuksia tarvitseville Kouluterveystutkimus tehdään lukioissa parittomina vuosina. Vuonna 2009 tutkimukseen tuli mukaan myös Salon seudun ammattioppilaitos. Kouluterveystyöryhmä käsittelee erillisen suunnitelman mukaisesti tulokset ja laatii niiden pohjalta suunnitelman terveyden edistämisen painopistealueista kahden vuoden ajalle. Kouluterveystyöryhmä on moniammatillinen työryhmä, jonka jäsenet edustavat poikkihallinnollisesti kaupungin eri toimialoja sekä lisäksi ryhmässä on edustettuna Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikkö. Lukiot käsittelevät oman koulunsa tutkimustulokset koko henkilöstön kanssa ja laativat niiden pohjalta omat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen linjauksensa. Tulokset käydään läpi myös opiskelijoiden kanssa ja koteihin lähetetään kirjallinen tiedote.

12 12 Vanhemmilla/huoltajilla on lisäksi mahdollisuus tutustua tutkimustuloksiin lukioiden kotisivuilla. Tekstissä käytetty osittain lähteenä: Opiskeluterveydenhuollon opas. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2006:12. Yliopistopaino, Helsinki Psykologi Psykologityö on osa luottamuksellisia perustason terveyspalveluita. Palvelujen tavoitteena on opiskelijoiden hyvinvoinnin ja sujuvan opiskelun edistäminen. Opiskelija voi hakeutua psykologin vastaanotolle esimerkiksi terveydenhoitajan tai Wilman kautta sekä puhelimitse. Psykologi tapaa opiskelijoita tilanteen mukaan lukiolla tai terveyskeskuksessa. Usein vastaanotolle hakeudutaan, kun oma elämäntilanne, henkinen hyvinvointi tms. alkaa askarruttaa. Psykologi osallistuu oppilashuoltoryhmän toimintaan ja tekee yhteistyötä lääkärin, terveydenhoitajan, kuraattorin ja opettajien kanssa Kuraattori Kuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, jonka tavoitteena on tukea opiskelijoiden koulunkäyntiä, lisätä sosiaalista hyvinvointia ja myönteistä kokonaiskehitystä. Kuraattori osallistuu lukioiden opiskelijahuoltoryhmiin ja tapaa opiskelijoita heidän omissa kouluissaan. Opiskelija, vanhemmat tai opettaja voivat ottaa kuraattoriin yhteyttä, jos nuorella on

13 13 pulmia opiskeluissa, kaverisuhteissa tai hänen elämässään tapahtuu muutoksia. Kuraattorin keskeisimmät työmuodot ovat keskustelutuen tarjoaminen, yhteistyöneuvottelut eri tahojen kanssa sekä erilaisten tukitoimien järjestäminen. Kuraattori osallistuu yhteistyössä koulun muun henkilökunnan kanssa erilaisten ongelmatilanteiden selvittelyyn ja ohjaa opiskelijan/hänen perheensä tarvittaessa myös muiden tukipalvelujen piiriin (esim. sosiaalitoimi, nuorten psykiatriset palvelut). Kuraattorin palvelut ovat luottamuksellisia. 4.4 Erityisopettaja Erityisopettaja toimii lukiolla opiskelijoiden tukena opiskeluun ja oppimiseen liittyvissä kysymyksissä. Yhteistyö erityisopettajan kanssa ei edellytä diagnosoitua oppimisvaikeutta. Tuki perustuu yksilön tarpeisiin, jotka selvitetään kartoittamalla opiskeluvalmiuksia testien, haastattelun ja opettajien havaintojen perusteella. Erityisopettaja tekee lukemisen ja kirjoittamisen taitoja kartoittavat testit ja kirjoittaa tarvittaessa lukihäiriölausunnon ylioppilastutkintolautakunnalle. Opiskelijan suoriutumista ylioppilaskirjoituksissa voidaan tukea erityisjärjestelyin, mikäli lukihäiriö on keskivaikea tai vaikea. Erityisjärjestelyjä varten tarvitaan lisäksi lääkärin (foniatri, neurologi) lausunto ja erityisopettaja opastaa opiskelijaa tämän hankkimisessa. Lukivaikeuden ollessa lievä opiskelija voi saada kompensaatiopisteitä yhteen oppiaineeseen ja tähän riittää erityisopettajan lausunto täydennettynä aineenopettajien lausunnoilla. Ylioppilastutkintolautakunta päättää järjestelyjen käytöstä kokelaan tai hänen huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella Muut psykososiaaliset palvelut Kriisikeskus Etappi tarjoaa lyhytkestoista kriisiapua nuorille. Nuorten kriisityön tavoitteena on lisätä nuoren hyvinvointia tarjoamalla ohjausta, neuvontaa ja lyhytkestoista keskusteluapua nuorten kriisi- ja ongelmatilanteissa. Palvelut on suunnattu vuotiaille nuorille, jotka kokevat tarvitsevansa ulkopuolista apua ongelmallisesta tilanteesta selviytymiseen tai joille kriisitilanteen helpottamiseksi koulun, terveyden tai sosiaalihuollon työntekijä suosittelee ulkopuolisen avun käyttöä. Tutorit tutustuvat kriisikeskuksen toimintaan ja saavat tukea toisen nuoren kohtaamiseen. Kriisikeskus Etapin osoite: Rummunlyöjänkatu 7B Salo Puh Erityisnuorisotyö palvelee Salossa asuvia yli 13-vuotiaita nuoria ja heidän perheitään. Erityisnuorisotyö tarjoaa mahdollisuuden keskusteluun, ohjaukseen sekä nuoren yksilökohtaiseen tukemiseen ja yhdessä ratkaisujen löytämiseen elämäntilanteisiin liittyvissä kysymyksissä. Erityisnuorisotyö on luonteeltaan ennaltaehkäisevää, etsivää ja korjaavaa. Pyrkimyksenä on kiinnittää huomiota asioihin, jotka vaikuttavat nuoren itsetuntoon, motivaatioon ja terveyteen. Toimintaa järjestetään niin omana työnä kuin yhteistyössä nuorten kanssa toimivien muiden palveluntuottajien kanssa. Toimintamuotoina käytetään yksilötyötä, pienryhmätoimintaa, Omin Jaloin- toimintaa, etsivää nuorisotyötä, Walkers-kahvilatoimintaa, katutyötä sekä ehdollisesti tuomittujen nuorten yksityisvalvontaa. Lisäksi erityisnuorisotyöllä on nuorten tieto- ja neuvontapalvelupiste Suunta, jonka pääasiallinen kohderyhmä on vuotiaat nuoret. Suunnan tarkoituksena on tarjota nuorille tietoa ja neuvoa kaikissa nuoria koskettavissa ja mieltä askarruttavissa asioissa esim. asumiseen, opiskeluun, työelämään tai terveyteen liittyen. Suuntaan voi tulla hakemaan tietoa joko itsenäisesti tai saada tarvittaessa apua ja ohjausta Suunnan työntekijältä. Suunnassa nuorilla on tietokoneet vapaasti käytettävissä tiedonhakuun ja esimerkiksi hakemusten tekemiseen.

14 14 Suuntaan nuori voi tulla ilman ajanvarausta ja kaikki palvelut ovat maksuttomia. Yhteystiedot: Kirkkokatu 12, Salo; puh Pajatoiminta on tarkoitettu vuotiaille, joiden lukio-opinnot ovat keskeytyneet tai keskeytymässä. Pajatoiminta tarjoaa nuorelle mahdollisuuden työelämän ja arjen harjoitteluun, sekä oman tulevaisuutensa suunnitteluun. Puh Opiskelijapappi on käytettävissä luottamuksellisia keskusteluja varten. Hänellä on ehdoton vaitiolovelvollisuus. Puh Perheasiain neuvottelukeskus/perheneuvonta on kirkon erityistyömuoto, joka toimii antamalla apua perhekysymyksissä ja parisuhdeasioissa. Työmuotoja ovat mm. yksilö-, pari- ja perheneuvottelut, terapiat ja perheasiainsovittelut sekä perhekasvatus. Palvelut ovat luottamuksellisia ja asiakkaalle maksuttomia. Osoite: Rummunlyöjänkatu Salo Puh Salon nuorisopsykiatrian poliklinikka tarjoaa psykiatrisia erikoissairaanhoidon palvelua vuotiaille nuorille. Hoitoon voi tulla lääkärin lähetteellä tai nuori voi itse ottaa yhteyden poliklinikalle. Puhelinaikana (ma to ) puheluun vastaa joko poliklinikan psykologi tai sairaanhoitaja. Palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Poliklinikan konsultaatiotyöryhmä aloittaa tilanteen selvittelyn ja hoidon mahdollisimman nopeasti. Välittömässä avuntarpeessa ensisijainen yhteydenottopaikka on paikallinen terveyskeskus. Polikliininen tutkimus koostuu yksilöarviokäynneistä ja perhekäynneistä sekä tarvittaessa verkostokäynneistä ja psykologisista tutkimuksista. Hoitomuotoja ovat selventävät keskustelut ja tukikäynnit, yksilöterapiat, perheterapeuttinen ja verkostotyöskentely sekä lääkehoito ja psykofyysinen hoito fysioterapeutilla. Nuorisopsykiatrian työntekijät myös jalkautuvat tarvittaessa lukioiden opiskelijahuoltoryhmiin. Osoite: Turuntie 8B Salo Puh Salon A-klinikka tuottaa hoitopalveluita päihde- ja riippuvuusongelmista kärsiville ja heidän läheisilleen. A-klinikan maksuttomat palvelut on tarkoitettu myös nuorille päihteiden käyttäjille. Osoite: Mariankatu Salo Puh Sosiaalityö/Lastensuojelu on yksi kunnan palveluista, jonka tarkoituksena on nuorten ja heidän perheidensä auttaminen sosiaalityön keinoin. Lastensuojelun tavoitteena on nuoren ja perheen hyvinvointi. Tukea saa silloin, kun voimavarat eivät riitä erilaisista elämäntilanteista selviytymiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, poliisin ja seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevilla henkilöillä on lastensuojelulaissa säädetty velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleista lastensuojelun tarpeessa olevista alle 18-vuotiaista nuorista lastensuojeluviranomaisille. Osoite: Sosiaalityön palvelut, Tehdaskatu 2, Salo. Kiireellisissä lastensuojeluasioissa virka-ajan päivystys puh /lastensuojelun päivystys Lisäksi Halikon lukio on pilottikouluna mukana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n kehittämässä ja koordinoimassa Linkki-toiminnassa. Toiminta on tarkoitettu varsinaissuomalaisille vuotiaille nuorille ja heidän vanhemmilleen. Linkkitoiminta pyrkii tukemaan vanhemman ja nuoren keskinäistä suhdetta sekä vanhemmuutta ja nuoren omaa kasvua ja hyvinvointia. Linkkitoiminnasta vastaavan Linkki-koordinaattorin kanssa voi keskustella erilaisista ristiriidoista kotona, nuoren kaverisuhteista, vapaa-ajanvietosta, koulunkäynnistä tai kotiintuloajoista. Linkin palvelut ovat maksuttomia ja niihin voi hakeutua oma-aloitteisesti. Linkki-koordinaattorin yhteystiedot puh Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut Salon työ- ja elinkeinotoimisto tarjoaa lukiolaiselle mahdollisuuden maksuttomaan

15 Etsivä nuorisotyö ammatinvalintapsykologin ohjaukseen. Tavallisesti lukion opinto-ohjaaja suosittelee opiskelijalle ammatinvalinnanpsykologille ajan varaamista, mutta lukiolainen voi myös itse varata ajan. Ammatinvalinnanohjausta käytetään erityisesti silloin, jos opiskelijalla on jokin ammatinvalintaa rajoittava sairaus tai erityinen vaikeus uranvalinnassa. Myös lukion keskeyttävät opiskelijat ohjataan ammatinvalintapsykologille, jotta he saisivat tukea uuden opiskelupaikan valintaan. Keskeyttävien opiskelijoiden jälkiohjaukseen osallistuvat usein myös ne nuorten neuvojat, jotka vastaavat alle 25 vuotiaiden vailla ammatillista tutkintoa olevien ohjauksesta. Työ- ja elinkeinotoimiston koulutusneuvonnasta vastaava työntekijä käy lukiossa kertomassa abiturienteille työnhausta ja muista palveluista. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Nuorisolaissa (693/2010) on astunut voimaan muutos, joka velvoittaa opetuksen tai koulutuksen järjestäjää ilmoittamaan kunnan etsivälle nuorisotyölle perusopetuksen päättäneestä, alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka ei ole sijoittunut perusopetuksen jälkeisiin opintoihin, keskeyttää tai erotetaan ammatillisesta koulutuksesta tai lukiokoulutuksesta. Laki velvoittaa myös puolustusvoimia ja siviilipalveluskeskusta ilmoittamaan etsivälle nuorisotyölle, jos alle 25-vuotias nuori keskeyttää tai vapautetaan palveluksesta. Nuoresta tulee nuorisolain (693/2010) mukaan ilmoittaa hänen yksilöinti- ja yhteystietonsa. Tietoja ei kuitenkaan luovuteta etsivälle nuorisotyölle, jos viranomainen arvioi, että kyseisestä nuoresta on tehtävä lastensuojelulaissa (417/2007) määrätty lastensuojeluilmoitus. Salolaiset nuoret ilmoitetaan sähköpostiosoitteeseen 4.8 Opintososiaaliset palvelut Opintososiaalisia palveluja ovat mm. erilaiset taloudelliset tuet, vakuutukset sekä oppilaitoksessa tarjottava ateria. Opiskelijalla on mahdollisuus saada opintotukea: opintorahaa, lainaa sekä opintotuen asumislisää. Oppilaitoksen tehtävä on tiedottaa opiskelijalle Kelan etuuksista. Oppilaitos seuraa opintojen etenemistä, ilmoittaa siinä ilmenevistä häiriöistä ja opintojen päättymisestä Kelalle. Lisätietoja saa oppilaitoksen koulusihteeriltä, Kelan toimistosta sekä Kelan internetsivuilta Kaikilla opiskelijoilla on iästä ja tuloista riippumatta oikeus koulumatkatukeen koulumatkoille kun yhdensuuntainen koulumatka opiskelijan asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10km ja koulumatkan kustannukset ovat yli 54 euroa (vuonna 2011). Opiskelija maksaa itse matkastaan aina vähintään 43 euroa kuukaudessa. Koulumatkatuki myönnetään pääsääntöisesti julkisen liikenteen käytöstä aiheutuneisiin kustannuksiin. Oppilaitos tiedottaa opiskelijoille oikeudesta saada koulumatkatukea, tarkistaa hakemuksessa ja ostotodistuksessa annetut tiedot sekä toimittaa hakemukset Kelan paikallistoimistoon. Salon kaupungin opiskelija-asunnoista saa lisätietoja Salon kaupungin www-sivuilta: oyhtiot/. Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus maksuttomaan kouluateriaan päätoimisissa opinnoissa niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Lukion opiskelijat ovat myös vakuutettuja tapaturmien varalta. Salon kaupungin

16 16 vakuutus turvaa opiskeluajan ja koulumatkat. 5. Ongelma- ja kriisitilanteet Kriisitoimintasuunnitelma Turvallisuuskulttuuri syntyy vuorovaikutuksesta ja välittämisestä. Kriisiasioihin valmistautuminen luo turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Jokaisella lukiolla on palopelastus- ja turvallisuussuunnitelma, joka sisältää kuvauksia suositeltavista toimintatavoista, kun lukiossa on sattunut äkillinen kuolemantapaus, onnettomuus, uhkatilanne tms. Turvallisuussuunnitelma sisältää myös suunnitelman opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Erilaisten toimintamallien suunnitteleminen antaa jokaiselle työntekijälle yhtäläiset mahdollisuudet ottaa vastuuta kriisitilanteessa. Kriisitilanteessa tiedotuksen tulisi kulkea katkeamatta. Tällaisia kriisejä oppilaitoksessa hoitaa kriisivalmiusryhmä, johon voi ottaa yhteyttä kaikissa kriisin vaiheissa. Lukion rehtori nimeää kriisiryhmän. Kriisiryhmä organisoi toiminnan kriisitilanteessa ja kutsuu tarvittaessa ulkopuolista apua. Kriisitiedottamisesta annetaan ohjeet oppilaitosten pelastus, kriisi- tai turvallisuussuunnitelmissa. Kaupungissamme on käytössä uhka- ja vaaratilanteiden tapahtumaraportti, joka lähetetään tulosalueen esimiehelle ja työsuojeluun. Lukion rehtori vastaa kriisitilanteiden tiedottamisesta, joten hänen tulee saada tieto tapahtumasta ensimmäisten joukossa. 6. Oppilaitosten välinen yhteistyö Nuoren siirtyessä perusasteelta lukioon tai siirtyessä oppilaitoksesta toiseen, lähettävän ja vastaanottavan oppilaitoksen oppilaanohjaajat käyvät luottamukselliset tiedonsiirtopalaverit. Siirrettävä tieto perustuu opiskelijan/huoltajan antamaan tiedonsiirtolupaan. Nivelvaiheessa siirretään opetuksen ja ohjauksen järjestämisen kannalta olennainen tieto. Näitä tietoja ovat mm. poikkeuksellisen suuri poissaolojen määrä opiskeluun liittyvät erityispiirteet yläkoulussa (esim. lukivaikeudet ja oppimisvaikeudet) opiskeluun järjestämiseen vaikuttavat psykososiaaliset tekijät. Perusopetuksen oppilashuoltoryhmä kokoaa kevätlukukaudella lukioon hakeneista oppilaista opiskelun järjestämisen kannalta olennaisen oppilashuollollisen tiedon (ks. yllä). Samalla oppilaanohjaaja tarkistaa, ketkä huoltajista ovat antaneet tiedonsiirtoluvan. Vastaanottavan lukion opinto-ohjaaja sopii siirtopalaverin ajankohdan lähettävän koulun oppilaanohjaajan kanssa. Palaveriin voidaan kutsua myös ryhmänohjaajat. Sähköisessä terveyskertomusjärjestelmässä (Effica) olevat nuoren terveystiedot ovat vastaanottavan terveydenhoitajan käytettävissä, kun nuori on hyväksytty oppilaitokseen opiskelijaksi ja hoitosuhde on näin syntynyt. Lisäksi lähettävien koulujen terveydenhoitajien kanssa käydään tiedonsiirtopalaverit niiden opiskelijoiden osalta, joiden fyysisessä, psyykkisessä tai sosiaalisessa terveydentilassa/hyvinvoinnissa on erityistä huomioitavaa.

17 17 7. Opiskelijahuollon arviointi ja kehittäminen Opiskelijahuollon laadunarviointikriteerejä kehitetään osana lukiokoulutuksen prosessikuvaustyöskentelyä. Lukioissa järjestetään lukuvuosittain opiskelijatyytyväisyyskysely, josta saadaan tietoa opiskelijahuollon tilasta. Saatuja tietoja käytetään opiskelijahuollon kehittämiseen. Opiskelijoiden osallisuutta työyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä tuetaan ja opiskelijatyytyväisyyskyselyn tuloksia käsitellään sekä opettajien että opiskelijoiden kanssa.

18 18