A-RAKENNUSMIES M O N I V U O K R A U S 1997 A-RAKENNUSMIES 1

Transkriptio

1 A-RAKENNUSMIES M O N I V U O K R A U S 1997 A-RAKENNUSMIES 1

2 SISÄLLYS A-Rakennusmies lyhyesti 1 Toimitusjohtajan katsaus 2-3 Tuotelinjojen esittely ja yhtiön toiminnallinen rakenne 4-5 Liiketoiminnan esittely 6-7 A-Rakennusmies East Oy 8-9 Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma 12 Tase 13 Rahoituslaskelma 14 Liitetiedot Tunnusluvut 19 Laskentakaavat 20 Voitonjakoehdotus ja tilintarkastuskertomus 21 Hallinto ja johto Toimipaikkaverkosto 24 2 A-RAKENNUSMIES 1997

3 A-RAKENNUSMIES LYHYESTI A-Rakennusmies Oyj on Suomen suurin rakennuskoneita ja -laitteita vuokraava ja myyvä yhtiö. Vuonna 1997 A-Rakennusmiehen markkinaosuus rakennuskonevuokramarkkinoilla Suomessa oli arviolta 30 %. A-Rakennusmiehellä on markkinoiden laajin vuokrauskalusto, joka kattaa urakointikoneita lukuunottamatta kaikki rakennustyömailla käytettävät koneet ja laitteet torninosturista porakoneeseen. Yhtiön päätuoteryhmiä ovat työmaiden pienkoneet, telineet ja suojauskalusto, muotit ja tuentakalusto, työmaatilat ja kontit, sekä torninosturit ja nostimet. Yhtiö tarjoaa myös näihin liittyviä suunnittelu-, asennus-, kuljetus- ja neuvontapalveluja. A-Rakennusmiehen vuokraustoiminnan lisäksi harjoittama tekninen kauppa käsittää tärkeimpien rakennuskoneiden ja -laitteiden maahantuonnin ja markkinoinnin Suomessa. Asiakaskunta koostuu mm. rakennusliikkeistä, asennusliikkeistä, teollisuuslaitoksista, telakoista, valtion ja kuntien organisaatioista sekä yksityisistä henkilöistä. Asiakkaita yhtiöllä on noin A-Rakennusmiehellä on 56 toimipaikasta koostuva verkosto, joka kattaa koko maan. Näistä suurin osa on omia toimipisteitä ja osa ns. dealer-toimipisteitä. Lisäksi A-Rakennusmies omistaa 50 prosenttia A-Rakennusmies East Oy:stä, joka vuokraa tytäryhtiöidensä kautta rakennuskoneita ja -laitteita Moskovan ja Pietarin alueella sekä Tallinnassa ja Riikassa. AVAINLUVUT Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot, Mmk 172,8 144,3 Tulos rahoituserien jälkeen, Mmk 32,5 12,0 Henkilöstön määrä A-RAKENNUSMIES 3

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimintaympäristö Rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraustoiminta tarjoaa rakentajille ja muille koneiden ja laitteiden käyttäjille mahdollisuuden selvitä pienemmillä kokonaiskustannuksilla. Vuokraustoiminnassa on olennaista palveluvalikoiman laajuus, saatavuus ja vuokrattavan kaluston toimivuus sekä laatu. Näihin ajatuksiin perustuu myös A-Rakennusmiehen liiketoiminta. Suomessa rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokrausvaihtoehdon käyttö on viime vuosina, ehkä lamankin ansiosta, suhteellisesti lisääntynyt. Tästä huolimatta vuokrausvaihtoehtoa verrattuna oman kaluston käyttöön käytetään Suomen rakentamisessa yhä selvästi vähemmän kuin muissa länsimaissa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Ruotsissa vuokrakaluston suhteellinen käyttö rakentamisessa on 70 prosentin tasoa. Suomessa voitaneen arvioida virallisten tilastojen puuttuessa, että vasta noin puolet rakentamisesta tapahtuu vuokrakonein ja -laittein. Strategia A-Rakennusmies on jo vuosien ajan lisännyt vuokrakalustoaan ja palveluitaan Suomen rakentajille, teollisuudelle, telakoille ja muille rakennuskoneiden ja -laitteiden käyttäjille. Olemme rakentaneet koko Suomen kattavan vuokraamoverkoston yhdistämällä alan yrityksiä A-Rakennusmieheen ja investoimalla uuteen kalustoon. Meillä on tällä hetkellä tarjottavana yli miljoona erillistä esinettä asiakkaittemme vuokrattavaksi. Jälleenhankinta-arvoltaan tämä kalusto on arviolta n. 600 miljoonaa markkaa. Merkittävä osa kalustostamme on ns. raskasta kalustoa (torninosturit, muotit, telineet, työmaatilat), joka on hankinta-arvoltaan kallista, mutta jonka todellinen tekninen elinikä on erittäin pitkä. A-Rakennusmies panostaa voimakkaasti koneiden ja laitteiden jatkuvaan kunnossapitoon ja toimintavarmuuteen. Tarjoamme asiakkaillemme vain hyvin huollettuja ja toimivia koneita. Kokonaisuuden hallitseminen meidän kokoisessamme vuokraustoiminnassa on tärkeää. Liikeidean oleellinen osa on jokaisen vuokrattavan esineen hyvä tuntemus ja hallinta. Vain tällä tavoin pystymme hyödyntämään laajan kapasiteettimme voiman. Sitä tukee maaliskuussa 1998 käyttöön otettu, uusi ja edistynyt kaluston hallintajärjestelmä, RAMI-ATK. Henkilöstöä motivoidaan koko henkilöstön kattavalla tulospalkkausjärjestelmällä, joka on ollut käytössä jo neljä vuotta. Tulospalkkiot ovat toimipiste-, tuotelinja- ja osastokohtaisia ja perustuvat ko. toimipisteen tai tuotelinjan kannattavuuteen kolmannesvuosittain mitattuna ja laskettuna. A-Rakennusmiehen suurin yksittäinen omistaja on yrityksen toimiva johto ja mittava joukko (43 henkilöä) yhtiön avainhenkilöstöä. Tämä takaa yhtiöllemme yrittäjyyden aidossa muodossaan. Tulevaisuuden näkymät A-Rakennusmies on nyt astumassa uuteen vaiheeseen. Vuokrauksen kokonaismarkkinat Suomessa tulevat rakentamisen kasvun sekä vuokrauksen lisääntyvän käytön myötä edelleen kasvamaan. Rakennusliikkeet, teollisuus ja kunnat ylläpitävät myös omaa rakentamisen kalustoaan. Korvausinvestoinnit ovat tarpeen jatkossa, sillä rakennuskoneinvestoinnit ovat Suomessa olleet 90-luvulla historiallisesti matalalla tasolla. Tämä puolestaan tietää kasvavia markkinoita A-Rakennusmiehen harjoittamalle tekniselle kaupalle. 4 A-RAKENNUSMIES 1997

5 A-Rakennusmiehessä luodut kalustoresurssit ja investoinnit antavat mahdollisuuden pienillä henkilöstölisäyksillä nostaa kapasiteettiamme nykyisestä kymmeniä prosentteja. Valmiutemme myös teknisen kaupan määrän kaksin- jopa kolminkertaistamiseen ovat hyvät, mikäli markkinat kehittyvät odotetulla tavalla. Yhtiön kannattavaa toimintaa aiomme edelleen parantaa ja kasvattaa. Liiketoiminnan suurin kasvupotentiaali on kuitenkin Moskovan, Pietarin sekä Baltian maiden markkinoilla. Näillä markkinoilla toimintamme on tällä hetkellä tavoitteisiimme nähden suhteellisen pientä, joskin olemme merkittävästi edellä kansainvälisiä kilpailijoitamme. Olemme luoneet perustan, jolta kasvu voi alkaa. Aiomme moninkertaistaa toimintamme lähivuosina, tehdä sen kannattavasti ja riskiämme lisäämättä. Tätä varten olemme yhdessä amerikkalaisten sijoittajien kanssa luoneet A-Rakennusmies East -konsernin, jonka alaisuuteen Venäjän ja Baltian yhtiöt on keskitetty ja josta A-Rakennusmies omistaa 50 %. A-Rakennusmies tulee jatkossa vuokraustoiminnassaan edelleen hyödyntämään vapaata kapasiteettiaan, lisäämään yhtiön tehokkuutta lyhentämällä kaluston huolto- ja korjausaikoja, lisäämään avainkalustonsa liikkuvuutta uuden RAMI- ATK-järjestelmän myötä sekä laajentamaan toimintaansa lisäämällä toimipisteitä ja tekemällä harkittuja yritys- ja liiketoimintaostoja. maaliskuussa 1998 Erkki Norvio toimitusjohtaja Liikevaihto asiakasryhmittäin 1997 RAKENNUSLIIKKEET JA MUUT RAKENNUSALAN LIIKKEET 39 % TEOLLISUUS JA MUUT YRITYKSET 43 % YKSITYISHENKILÖT JA KÄTEISASIAKKAAT 12 % VALTIO JA KUNNAT 6 % Liikevaihto MMK Liikevoitto MMK A-RAKENNUSMIES 5

6 TUOTELINJOJEN ESITTELY Telineet ja suojaus Tuotelinja käsittää telineiden ja sääsuojien vuokraamisen. A-Rakennusmiehen kokonaisvaltainen palvelu sisältää telineiden tai suojauksen vuokrauksen lisäksi suunnittelun, pystytyksen, siirrot, purut ja kuljetukset. Vuokrauksen ohella tuotelinja harjoittaa myös useiden telinetuotemerkkien maahantuontia ja myyntiä. Teline- ja suojauskalustoa tarvitaan korjaus- ja uudisrakentamisessa sekä teollisuuden kunnossapitotoimintojen yhteydessä. Työmaiden pienkoneet Tuotelinja kattaa rakentamisessa tarvittavien pienkoneiden vuokraamisen sekä siihen liittyvän tarvikkeiden myynnin. Tuotelinjan koneet ja laitteet vaihtelevat mitoiltaan yksinkertaisista viemärinavausjousista yli tonninkin painaviin sähkögeneraattoreihin ja mittaviin henkilönostimiin. Pienkoneet on yhtiön suurin tuoteryhmä. Ryhmän koneet ja laitteet liittyvät mm. betonointiin, maan tiivistämiseen, nostamiseen, lämmittämiseen, hiontaan, jyrsintään, hitsaamiseen, poraamiseen ja naulaamiseen. Myös erilaiset leikkurit, paineilmakalustot, sähkö- ja valaisinkalustot, pumput sekä tutkimus- ja mittauskalustot kuuluvat ryhmän tuotevalikoimaan. Muotit ja tuenta Tuotelinja vuokraa ja myy paikallarakennustyömaiden tarvitsemia betonointimuottikalustoja sekä niihin liittyviä suunnittelu- ja asennusopastuspalveluja. Muottikalustoa käytetään sekä pysty- että vaakarakenteiden, kuten seinien ja holvien valamiseen. Muottikalustojen vuokraus on projektikohtaista toimintaa, jossa otetaan huomioon rakennuskohteen erityispiirteet, rakennusaikataulu ja urakoitsijan resurssit. Muottituotelinjan kalustot ovat tunnettuja eurooppalaisia tuotemerkkejä. Työmaatilat ja kontit Tuotelinja vuokraa ja myy työmaatiloja ja kontteja uudisrakennus- ja korjausrakennustyömaille sekä useisiin muihin käyttötarkoituksiin. Tuotevalikoima kattaa mm. pukeutumis-, ruokailu-, varasto- ja majoitustilat. Valikoimaan kuuluvien valmiiksi sisustettujen ratkaisujen ohella tuotelinja myös suunnittelee ja varustaa yksilöllisiä ratkaisuja asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi työmaa-, koulu-, päiväkoti- ja toimistotiloiksi. Torninosturit ja hissit Tuotelinja vuokraa ja myy torninostureita sekä hissejä ja vastaavia tuotteita lähinnä uudisrakennustyömaille. Lisäksi tuotelinja vastaa nostimien, lämmittimien ja rakentamisessa käytettävien pienkoneiden teknisestä kaupasta, yhtiön varaosakaupasta sekä toimipisteiden nostinkaluston perushuollosta. Tekninen kauppa Yhtiö tuo maahan ja markkinoi rakennuskoneita ja -laitteita. Tekninen kauppa tapahtuuu tuotelinjoissa, jotka käyttävät lisäksi vuokraamoverkoston toimipisteitä myymäläverkostonaan. Yhtiö myy samoja tuotemerkkejä, joita myös käytetään vuokraustoiminnassa. Tärkeimmät tuotteet teknisessä kaupassa ovat nostimet, lämmittimet, torninosturit, kontit, telineet, muotit, työmaatilat ja erilaiset pienkoneet. 6 A-RAKENNUSMIES 1997

7 ORGANISAATIO JA TOIMINNALLINEN RAKENNE Liikevaihto tuotelinjoittain 1997 MUOTIT JA TUENTA 12 % ORGANISAATIO A-Rakennusmiehen organisaatio on matriisiorganisaatio, jossa toiminta on organisoitu tuotelinjoittain ja alueittain. Tuotelinjoja ovat: työmaiden pienkoneet, muotit ja tuenta, telineet ja suojaus, työmaatilat ja kontit sekä torninosturit ja hissit. Toiminta on jaettu 6 alueeseen ja 56 toimipaikkaan. Muotti-, teline-, työmaatila- sekä torninosturi-tuotelinjojen tuotteiden vuokraus ja myynti hoidetaan sekä tuotelinjan toimesta että toimipisteiden kautta. Toimipisteissä olevien pienkoneiden vuokraus ja tarvikemyynti tapahtuu ainoastaan toimipisteen toimesta. TELINEET JA SUOJAUS 15 % TORNINOSTURIT JA HISSIT 7 % TYÖMAATILAT JA KONTIT 6 % TYÖMAIDEN PIENKONEET 59 % TOIMINNALLINEN RAKENNE Työmaiden pienkoneet A-Rakennusmies Oyj:n toimipisteverkosto ja aluemyynti 50 % A-Rakennusmies East Oy Muotit ja tuenta Etelä-Suomi Kaakkois- Suomi Moskova Telineet ja suojaus Länsi-Suomi Itä-Suomi Tallinna Työmaatilat ja kontit Keski-Suomi Pohjois- Suomi Pietari Torninosturit ja hissit Riika (67 %) 1997 A-RAKENNUSMIES 7

8 LIIKETOIMINNAN ESITTELY Liikevaihto tuotelinjoittain Mmk Työmaiden pienkoneet Muotit ja tuenta Telineet ja suojaus Työmaatilat ja kontit 9 11 Torninosturit ja hissit Muu sisäinen Yhteensä Liiketoiminnan muut tuotot 5 6 Yhteensä Historia A-Rakennusmiehen historia ulottuu vuoteen 1955, jolloin avoin yhtiö nimeltä Rakennusmies perustettiin. Tuolloin Suomeen tarvittiin uusia rakennuskoneita ja -välineitä tukemaan sodanjälkeistä rakentamista. Yhtiön toimialaksi määriteltiin rakentamisen koneiden ja välineiden maahantuonti, kauppa ja valmistus ja 1970-luvulla tuotevalikoima kasvoi ja yhtiö laajeni myös kehittämään ja valmistamaan erilaisia elementtejä. Vuonna 1983 Oy Partek Ab osti yhtiön koko osakekannan ja seuraavien 2-3 vuoden aikana elementtituotanto siirrettiin pääosiltaan Partekin vastaavaan ryhmään. A-Rakennusmies palasi juurilleen ja keskittyi rakennuskoneiden ja -laitteiden maahantuontiin, myyntiin ja vuokraukseen luvun lopulla toiminta jälleen kasvoi ja tuotevalikoima laajeni. Lisää kasvua haettiin lähinnä yritysostoin. Vuonna 1989 ostettiin Rakennuslaite Oy, joka oli 15 vuotta toiminut rakennuskonevuokraajana. Hytec Oy, joka oli johtava muotteja ja henkilönostimia myyvä ja vuokraava yritys, liitettiin yhtiöön vuonna Vuonna 1992 ostettiin suurin osa Monivuokraus Ky:n liiketoiminnasta ja vuokraamo-verkostosta. Tämä kasvatti huomattavasti yhtiön toimintaa rakennuskonevuokraamona. Vuonna 1993 Starckjohann-Telko Oy:n rakennuskonetoiminta yhdistettiin yhtiöön ja vuonna 1994 ostettiin Tallberg Rakennustekniikka Oy:n liiketoiminta. Vuonna 1995 ostettiin Betox Oy:n liiketoiminta. Joulukuussa 1995 A-Rakennusmiehen liiketoiminta siirtyi uudelle yhtiölle, jonka omistajiksi tulivat A-Rakennusmiehen avainhenkilöt, sekä CapMan Capital Management Oy:n ja MB Finance Group Oy:n hallinnoimat rahastot. Vanhoista omistajista säilyivät Oy Julius Tallberg Ab, Oy Partek Ab sekä Starckjohann Oy, joista kaksi jälkimmäistä myivät marraskuussa 1997 osuutensa A-Rakennusmiehestä yhtiön muille osakkaille. Konevuokraustoiminta Moskovassa aloitettiin vuonna 1988 perustamalla yhteisyritys silloiseen Neuvostoliittoon yhdessä kahden paikallisen yhteistyöpartnerin kanssa. Vuonna 1993 toiminta siirrettiin 100 %:sesti omistettuun tytäryhtiöön. Vuonna 1994 toimintaa laajennettiin Pietariin ja Tallinnaan. Vuonna 1997 idän toiminnot keskitettiin uuteen A-Rakennusmies East Oy:ön, jonka kasvua rahoittamaan tuli 50 prosentin omistusosuudella ja pääomapanostuksella amerikkalainen, Itä- Eurooppaan sijoittava pääomarahasto Alliance ScanEast Fund. Yhtiö Riikaan perustettiin vuonna Markkinakehitys Rakentamisen kokonaisvolyymi Suomessa kasvoi 12 % vuonna 1997 ollen yhteensä noin 75 miljardia markkaa. Talonrakentamisen osuus tästä oli 57 miljardia markkaa, joka puolestaan jakaantui lähes tasan uudis- ja korjausrakentamisen kesken. Rakentamisen kasvu onkin keskittynyt viime vuosina lähinnä talonrakentamiseen ja erityisesti uudisrakentamiseen. Uudisrakentaminen kasvoi 23 % ja korjausrakentaminen 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Asuntorakentamisen lisäksi liiketilarakentaminen on kasvanut viime aikoina voimakkaasti. Maa- ja vesirakentamisen volyymi pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 18 miljardia markkaa. A-Rakennusmiehen arvion mukaan Suomen rakennuskonevuokrausmarkkina kasvoi noin 20 prosenttia yhteensä noin 550 miljoonaan markkaan vuonna Vuokrauskoneiden käyttö on kansainvälisesti katsoen Suomessa kuitenkin vielä alhaisella tasolla. Rakennusliikkeiden ja teollisuuden keskittyessä yhä enenevässä määrin kannattavuuden ja toiminnan 8 A-RAKENNUSMIES 1997

9 tuottavuuden parantamiseen, on odotettavissa, että vuokrauspalveluiden käyttö lisääntyy myös Suomessa. Rakennusliikkeiden nykyinen kalusto on vanhentumassa viime vuosien vähäisten investointien vuoksi. Pitääkseen oman kalustonsa toimintakykyisenä tulevat rakennusliikkeet todennäköisesti investoimaan myös omaan kalustoonsa. Tämä tullee lisäämään teknisen kaupan merkitystä. Liikevaihto alueittain 1997 KESKI-SUOMI 9 % VIENTI 5 % KAAKKOIS-SUOMI 9 % Toiminnot ja markkinatilanne Työmaiden pienkoneet -tuotelinjan toimipisteiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 1997 oli 108 Mmk; kasvua edellisvuodesta oli 20 %. Liikevaihdon kasvu johtui pääasiallisesti vilkastuneista kokonaismarkkinoista sekä muutamien toimipisteiden uudelleenasemoinnista. Kauden aikana uudistettiin 7 toimipistettä. Työmaiden pienkoneiden vuokrauksen odotetaan lisääntyvän lähitulevaisuudessa lähinnä rakentamisen kokonaismarkkinoiden kasvun sekä vuokrakoneiden lisääntyneen käytön myötä. Vuoden 1998 aikana sekä omien että dealertoimipisteiden verkostoa kasvatetaan. Muotit ja tuenta -tuotelinjan liikevaihto vuonna 1997 oli 22 Mmk; kasvua edellisvuodesta oli 22 %. Vuokrauksen kasvu johtui rakennusmarkkinoiden suotuisasta kehityksestä ja erityisesti uudisrakentamisen lisääntymisestä sekä paikallarakentamisen suhteellisesta kasvusta. Uudisrakentamisen ja erityisesti paikallarakentamisen kasvun myötä vuosi 1998 tullee olemaan tässä tuotelinjassa edellisvuotta parempi niin volyymin kuin kannattavuudenkin osalta. Telineet ja suojaus -tuotelinjan liikevaihto, asennustoiminnan sisältäen, oli 28 Mmk vuonna 1997, edellisenä vuonna vastaavasti 15 Mmk. Voimakkaaseen kasvuun vaikuttivat lähinnä julkisivukorjausten kasvun myötä lisääntynyt telineiden kysyntä sekä telakkateollisuuden kasvanut telinetarve. Vuoden aikana lisättiin telinekapasiteettia hankkimalla Hünnebeckin Bosta-telineitä noin seinäneliömetrin verran. Kysynnän odotetaan Suomessa edelleen lisääntyvän. Työmaatilat ja kontit -tuotelinjan liikevaihto vuonna 1997 oli 11 Mmk, edellisenä vuonna vastaavasti 9 Mmk. Vuoden aikana kasvua saavutettiin lähinnä yksittäisten työmaatilojen ja konttien kohdalla. Varsinkin konttikysyntä kasvoi tasaisesti ITÄ-SUOMI 10 % ETELÄ-SUOMI 31 % LÄNSI-SUOMI 20 % POHJOIS-SUOMI 16 % vuoden aikana. Työmaatilojen ja konttien kysyntä tullee jatkossakin kasvamaan. Torninosturit ja hissit -tuotelinjan liikevaihto vuonna 1997 oli 13 Mmk, kasvaen edellisen vuoden 12 Mmk:sta. Kasvun takana oli lähinnä lisääntynyt uudisrakentaminen sekä teknisen kaupan tuotteiden kasvanut kysyntä. Vuokrausmarkkinat näyttävät pysyvän hyvinä myös jatkossa. Myös torninosturien myynnin odotetaan elpyvän lähivuosien aikana koko 90-luvun kestäneestä, alhaisen kysynnän kaudesta. Teknisen kaupan perusajatuksena on samojen tuotteiden myyminen, joita käytetään myös vuokraustoiminnassa. Tällöin hyödytään päämiessuhde-, huolto- ja varaosasynergioista. Teknisen kaupan liikevaihto nousi noin 8 prosenttia edellisestä vuodesta 29 Mmk:aan. Voimakkaampien kasvun vuosien odotetaan rakennuskoneiden ja -laitteiden teknisessä kaupassa kuitenkin olevan vielä edessäpäin. Yhtiön panostus tekniseen kauppaan tuleekin näkymään selkeämmin lähivuosien aikana. Rakennuskoneiden ja -laitteiden tekninen kauppa oli Suomessa vuosina 1989 ja 1990 vuositasolla noin miljardi markkaa, mistä se laman myötä putosi noin 100 miljoonan markan tasolle. Rakennuskoneisiin onkin Suomessa viime vuosina investoitu poikkeuksellisen vähän A-RAKENNUSMIES 9

10 A-RAKENNUSMIES EAST OY (50 %) A-RAKENNUSMIES EAST -konserni TULOSLASKELMATIETOJA: (1 000 mk) Liikevaihto Käyttökate Poistot Liikevoitto 238 Rahoitustuotot ja -kulut -125 Tulos rahoituserien jälkeen 113 TASETIETOJA: Käyttöomaisuus Vaihto-omaisuus Saamiset Rahat ja pankkisaamiset Koroton velka Korollinen velka Vähemmistöosuus 603 Oma pääoma Taseen loppusumma A-Rakennusmies East Oy aloitti toimintansa huhtikuussa 1997, jolloin A-Rakennusmiehen idän toiminnoista muodostettiin oma yhtiönsä. Yhtiöön tuli 50 %:n osuudella mukaan CapMan Capital Management Oy:n hallinnoima Alliance ScanEast Fund -rahasto. A-Rakennusmies on toiminut Moskovassa jo vuodesta 1988 lähtien. Toimintaa laajennettiin vuonna 1994 Pietariin ja Tallinnaan. Vuonna 1997 avattiin toimipiste Latvian pääkaupungissa Riikassa. A-Rakennusmies East Oy omistaa kokonaan Moskovassa (ZAO Techrent), Pietarissa (ZAO Peterrent) ja Tallinnassa (A-Ramirent AS) toimivat tytäryhtiöt. Riikassa toimivaan yhtiöön on otettu 33 %:n osuudella paikallinen yhteistyökumppani. A-Rakennusmies vuokraa ja myy raskaampaa kalustoa myös suoraan Suomesta käsin sekä Venäjälle että Baltian maihin. Tällaisia koneita ovat esimerkiksi torninosturit, muotit, telineet, työmaatilat ja raskaat nostolaitteet. A-Rakennusmies East Oy saa A-Rakennusmiehen suoraan Venäjälle ja Baltian maihin vuokraamista ja myymistä koneista yhtiöiden väliseen sopimukseen pohjautuvan komission. Alkaneella tilikaudella arvioidaan liiketoiminnan kehittyvän suotuisasti. Vuosi 1998 on voimakkaiden tuleviin vuosiin kohdistuvien investointien vuosi. Konsernin liikevaihdon arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan. Konsernin rahoitustilanteen odotetaan pysyvän tyydyttävänä. Venäjän markkinat Rakentamisen volyymi on laskenut Venäjällä 1990-luvun aikana. Koko Venäjän rakennusmarkkinoiden arvon on arveltu olleen 1990-luvun alussa noin mrd mk ja vuonna 1996 vastaavasti enää noin 150 mrd mk. Arvo vastasi vuonna 1996 Ruotsin rakennusmarkkinoiden arvoa ja oli noin 2,5- kertainen verrattuna Suomen rakennusmarkkinoiden arvoon. Venäjällä käytetään tällä hetkellä rakentamiseen vuosittain noin mk/hlö vastaavan tason ollessa Suomessa ja EU-maissa lähes mk/hlö. Rakentamistarpeita on Venäjällä runsaasti liittyen esimerkiksi liikenneverkkojen, vesija jätehuollon sekä erilaisten ympäristöhankkeiden rakentamiseen. Tällä hetkellä rakentamisen potentiaalisinta asiakaskuntaa ovat Venäjälle investoivat länsimaiset yritykset, länsimaista rahoitusta saavat hankkeet, vientiin suuntautuvat venäläiset yritykset ja suurituloinen väestönosa. Venäjän rakennusmarkkinat painottuvatkin Moskovan ja Pietarin alueille. 10 A-RAKENNUSMIES 1997

11 Moskovan alueen osuus koko Venäjän rakennusmarkkinoista on noin 40 %. Moskovan alueelle kohdistuu myös yli 70 % Venäjälle suuntautuvista ulkomaisista investoinneista. Pietarin alueen osuus maan rakennusmarkkinoista on noin 4-8 %. Suomen lähialueiden rakennusmarkkinat Pietaria lukuunottamatta ovat hyvin marginaaliset. Moskova Moskovassa Techrentillä on kaksi toimipaikkaa. Niistä toinen sijaitsee kaupungin pohjoislaidalla ja toinen lähellä Moskovan keskustaa. Techrent on ainoa kattavan valikoiman rakennuskonevuokraaja Moskovassa. Kilpailijoista Venäjän valtion omistamilla yhtiöillä on hallussaan vanhaa kalustoa, mutta niiden kilpailukykyä heikentää puuttuva kokemus kokonaisvaltaisen vuokrausliiketoiminnan harjoittamisesta. Muut konevuokraustoimintaa harjoittavat yhtiöt ovat lähinnä keskittyneet vain muutamien tuotesegmenttien, kuten esimerkiksi nosturien tai rakennustelineiden vuokraukseen. Vuonna 1997 liikevaihto oli 6,8 Mmk. Asiakaskunnasta noin 30 prosenttia oli suomalaisia rakennusliikeitä, noin 40 prosenttia kansainvälisiä rakennusliikeitä ja 30 prosenttia paikallisia rakennusliikkeitä. Pietari Peterrentin toimipiste on keskeisellä paikalla hyvien liikenneyhteyksien varrella. Vuonna 1997 toimipisteen liikevaihto oli 5,1 Mmk. Asiakaskunnasta noin 25 prosenttia oli suomalaisia rakennusliikkeitä, noin 10 prosenttia kansainvälisiä rakennusliikkeitä ja 65 prosenttia paikallisia rakennusliikkeitä. Pietarissa kilpailutilanne rakennuskoneiden vuokramarkkinoilla on kovempi kuin Moskovassa. Tallinna Virossa on toimivat ja kilpaillut vuokrausmarkkinat. Vuonna 1997 A-Ramirentin liikevaihto oli 2,5 Mmk. Asiakaskunnasta suurin osa, noin 82 prosenttia, oli paikallisia rakennusliikkeitä. Riika Riikassa aloitettiin toiminta vuoden 1997 lopulla yhteistyössä paikallisen kumppanin kanssa A-RAKENNUSMIES 11

12 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Liikevaihto ja kannattavuus Yhtiön toiminta kehittyi suotuisasti tilikauden aikana. Tilikauden liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot yhteensä oli 172,8 Mmk, missä on kasvua edelliseen vuoteen (144,3 Mmk) 19,8 %. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 6,1 Mmk, vastaava luku edellisenä vuonna oli 5,1 Mmk. Liiketoiminnan muiden tuottojen pääosan muodostavat käytetyn kaluston myyntivoitot, mikä on osa normaalia liiketoimintaa. Myös kannattavuus parani, käyttökatetta kertyi tilikaudella 59,4 (40,5) Mmk, eli 35,7 (29,1) % liikevaihdosta. Käyttökate kasvoi 47 % edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevoitto lähes kaksinkertaistui markkamäärältään ollen tilikaudella 40,1 (21,1) Mmk eli 24,0 (15,1) % liikevaihdosta. Tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja lähes kolminkertaistui ollen 32,5 (12,0) Mmk. Yleistilanne Vuokraustoiminnan positiivinen kehitys jatkui tilikauden aikana ja vuoden aikana tehdyt panostukset tekniseen kauppaan alkoivat tuottaa tulosta. Venäjän ja Baltian maiden potentiaalin paremmaksi hyödyntämiseksi perustettiin huhtikuussa 1997 yhdessä Alliance ScanEast Fund L.P.:n kanssa A-Rakennusmies East Oy, jonka tavoitteena on yhteistyössä A-Rakennusmies Oy:n kanssa kasvattaa voimakkaasti vuokraustoimintaa näissä maissa A-Rakennusmies Oy:n riskiä lisäämättä. A-Rakennusmies East Oy:n sidottu oma pääoma on 22,5 Mmk ja A-Rakennusmies Oy maksoi osuutensa 50 % sidotusta omasta pääomasta laittamalla yhtiöön ZAO Techrentin (Moskova), ZAO Peterrentin (Pietari) ja A-Ramirent AS:n (Tallinna) osakkeet sekä lisäksi muuta käyttö- ja vaihtoomaisuutta. Alliance ScanEast Fund L.P. laittoi 50 %:n osuutensa rahana. Järjestelyyn liittynyt tulosvaikutus on esitetty satunnaisissa tuotoissa. Yhtiö panosti tilikauden aikana henkilöstön valmennukseen, uuden atk-järjestelmän kehittämiseen ja uuden vuokrakaluston hankintaan. Rahoitus ja taseasema Positiivisen kassavirran ansiosta yhtiön korolliset velat vähenivät tilikauden aikana 18,6 Mmk. Korkokulut pienenivät vastaavasti korollisten velkojen pienentymisen johdosta sekä tilikauden lopulla tehtyjen lainojen uudelleenjärjestelyn ansiosta. Järjestelyssä maksettiin ennenaikaisesti pois korkokustannuksiltaan kalleimmat lainat ja muitakin lainoja konvertoitiin kustannuksiltaan edullisemmiksi. Järjestelyn vaikutukset korkokustannuksiin tulevat näkymään koko painollaan 1998 alkaen. Toiminnan kehittäminen ja investoinnit Yhtiö jatkoi panostamista vuokrakaluston kunnon ylläpitämiseen ja parantamiseen. Uusinvestoinnit koneisiin ja laitteisiin olivat 16,4 (9,2 ) Mmk. Koneiden ja laitteiden kunnon ylläpitämiseen ja parantamiseen käytettiin 7,8 (6,7) Mmk, mikä summa on kirjattu kuluksi. Yhtiö hankki tilikauden aikana Mikkelin ja Kajaanin aiemmin vuokrasopimuksen perusteella käytössä olleiden kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeet. Näiden yhteenlaskettu hankintahinta oli 1,2 Mmk. Liikearvo kasvoi tilikaudella 5 Mmk. Syynä oli 1995 omistusjärjestelyjen yhteydessä tehdyn liiketoimintakaupan mukainen lisäkauppahinta. Lisäkauppahinta tuli 1997 kokonaisuudessaan maksetuksi. 12 A-RAKENNUSMIES 1997

13 Muiden pitkävaikutteisten menojen lisäys 2,3 Mmk johtuu pääasiassa investoinneista uuteen operatiiviseen atk-järjestelmään. Järjestelmä otetaan kokonaisuudessaan käyttöön 1998 vuoden loppuun mennessä. Järjestelmällä hoidetaan yhtiön käyttö- ja vaihto-omaisuuskirjanpito, laskutus sekä suuri osa raportointia. Järjestelmän käyttöönottoon liittyvät atklaitehankinnat on pääosin suoritettu leasingrahoituksella Järjestelmä tulee mahdollistamaan toiminnan tehostamisen entisestään. Yhtiössä käynnistettiin tilikauden aikana mittava valmennusprojekti, joka tähtää yhteistyötaitojen ja palveluhenkisyyden lisäämiseen entisestään. Valmennusprojekti jatkuu 1998 ja vuoden loppuun mennessä koko henkilökunta on osallistunut siihen. Lähiajan näkymät Yhtiön harjoittaman liiketoiminnan positiivisen kehityksen odotetaan jatkuvan vuonna Vuokraustoiminnan ja teknisen kaupan arvioidaan kasvavan ja kannattavuuden paranevan. Yhtiön toiminnan painopistealueita tulevat edelleen olemaan kannattavuuden parantaminen panostamalla markkinointiin, henkilöstön valmentamiseen, vuokrakaluston kuntoon ja modernisointiin sekä toimipisteverkostoon. Henkilöstö Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 294 (275) henkilöä ja tilikauden lopussa 291 (271). Kasvu johtui pääasiassa määräaikaisista työntekijöistä. Suoriteperusteiset palkat ja palkkiot luontoisetuineen: Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet Osapalkkiot Muut palkat ja palkkiot Hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat Hallituksen jäseninä ovat toimineet: Taivalkoski Raimo, puheenjohtaja Tallberg Thomas Raasio Tuomo Norvio Erkki Mertsola Matti alkaen Mannila Tuire alkaen Sunila Pekka saakka Simos Tapio saakka Toimitusjohtajana toimii Erkki Norvio. Yhtiössä tilikaudella käytössä olleen koko henkilökuntaa koskevan tulospalkkiojärjestelmän mukaiset suoriteperusteiset tulospalkkiot olivat yhteensä 1,9 (0,6 ) Mmk. Tilintarkastajana toimii KPMG Wideri Oy Ab KHT-yhteisö vastuunalaisena tilintarkastajana KHT Solveig Törnroos- Huhtamäki A-RAKENNUSMIES 13

14 TULOSLASKELMA (1 000 mk) Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Yhteensä Kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Vuokrat Muut kulut Yhteensä Käyttökate Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Kurssivoitot Korkokulut Muut rahoituskulut Yhteensä Voitto ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot Voitto ennen varauksia ja veroja Poistoeron lisäys Välittömät verot: Tilikaudelta Tilikauden voitto A-RAKENNUSMIES 1997

15 TASE (1 000 mk) (1 000 mk) VASTAAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Yhteensä Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Tytäryhtiöosakkeet Osakkuusyhtiöosakkeet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Vaihto- ja rahoitusomaisuus Vaihto-omaisuus Tavarat Saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset Yhteensä Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA Oma pääoma Sidottu oma pääoma Osakepääoma Vapaa oma pääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Yhteensä Pääomalaina Varaukset Kertynyt poistoero Vieras pääoma Pitkäaikainen Debentuurilainat Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat Muut pitkäaikaiset lainat Yhteensä Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat Saadut ennakot Ostovelat Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat Yhteensä Vastaavaa yhteensä Vastattavaa yhteensä A-RAKENNUSMIES 15

16 RAHOITUSLASKELMA (1 000 mk) Liiketoiminta Tulorahoitus Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät Verot Yhteensä Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuus Lyhytaikaiset liikesaamiset Korottomat lyhytaikaiset velat Yhteensä Liiketoiminnan kassavirta Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuuden myyntitulot Yhteensä Kassavirta ennen rahoitusta Rahoitus Pitkäaikaisten velkojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Osingonjako Yhteensä Laskelman mukainen likvidien varojen muutos Taseen mukainen likvidien varojen muutos A-RAKENNUSMIES 1997

17 TULOSLASKELMAN JA TASEEN LIITETIEDOT 1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Yhtiö ei ole laatinut konsernitilinpäätöstä, koska kokonaan omistetut tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Kajaanin Kettukalliontie 27 ja Kiinteistö Oy Mikkelin Yrittäjänkatu 10 ovat velattomia kiinteistöosakeyhtiöitä, ne on hankittu marraskuussa 1997 ja ne on tarkoitus fuusioida A- Rakennusmies Oy:öön tilikaudella Kiinteistöyhtiöiden yhdistämättä jättämisellä ei ole olennaista merkitystä yhtiön tuloksen ja taloudellisen aseman arvioimisessa. Yhtiön 50 %:n osuudella omistaman A-Rakennusmies East Oy:n hankintameno on esitetty taseessa osakkuusyhtiöosakkeissa ja A-Rakennusmies East-konsernin tiedot on esitetty liitetietojen kohdassa 5. Mikäli osakkuusyhtiölaskelma olisi laadittu, sen vaikutus olisi ollut n. 4 Mmk vapaata omaa pääomaa vähentävä. Liikevaihto Liikevaihtoon sisältyvät vuokratuotot, teknisen kaupan myyntituotot sekä palvelujen myynti. Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muiden tuottojen pääosan muodostavat käytettyjen käyttöomaisuuskoneiden myyntivoitot. Nämä tuotot ovat osa yhtiön normaalia toimintaa ja näitä syntyy vuosittain. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus esitetään painotetun keskihinnan tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan mukaisena. Vaihto-omaisuuden arvoon sisällytetään välittömät hankintamenot. Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset erät kirjataan pääsääntöisesti tapahtumapäivän kurssiin. Velkojen osalta tilinpäätöspäivän kurssin mukaiset realisoitumattomat kurssitappiot kirjataan. Yhtiöllä ei ole valuuttalainoja. Rahoitusinstrumentit Yhtiö ei olet tehnyt johdannaissopimuksia. Eläkemenojen jaksottamisperiaate Eläkkeet hoidetaan eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusmenot kirjataan suoriteperusteisesti. Kunnossapito ja korjaukset Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi, lukuunottamatta suuria perusparannusmenoja, jotka aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan. Käyttöomaisuus Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Rahat ja pankkisaamiset Rahoihin ja pankkisaamisiin sisältyy käteinen raha ja pankkitilit. 2. Satunnaiset tuotot Satunnaiset tuotot ovat syntyneet kokonaisuudessaan A-Rakennusmies East Oy:n osakepääoman korotusten maksusta apportilla. A-Rakennusmies Oy laittoi A-Rakennusmies East Oy:öön apporttina käyttö- ja vaihto-omaisuutta, joka arvostettiin markkina-arvoon. 3. Henkilöstökulut (1 000 mk) Palkat Luontoisedut Eläkekulut Muut lakisääteiset henkilöstökulut Vapaaehtoiset henkilöstökulut Aktivoidut henkilöstökulut (atk-projekti) Yhteensä Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä poistot (1 000 mk) Liikearvo Hankintameno Hankinnat Kertynyt suunnitelmapoisto Kirjanpitoarvo Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno Hankinnat Kertynyt suunnitelmapoisto Kirjanpitoarvo Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno Hankinnat Myynnit Kertynyt suunnitelmapoisto Kirjanpitoarvo Koneet ja kalusto Hankintameno Hankinnat Myynnit ja romutukset Kertynyt suunnitelmapoisto Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Kertynyt poistoero Tilikauden lisäys Kertynyt poistoero A-RAKENNUSMIES 17

18 Suunnitelmapoistot on laskettu käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistoprosentteina tai -aikoina on käytetty: Vuodet Aineettomat hyödykkeet Liikearvo 10 Muut pitkävaikutteiset menot 2-5 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat 20 Omassa käytössä olevat koneet ja kalusto 3-7 Vuokrattavat koneet, kalusto ja laitteet/yksilöidyt Nosto- ja siirtokalusto 9-10 Pienkoneet 3-8 Tilaelementit Vuokrattavat koneet, kalusto ja laitteet/yksilöimättömät Telineet 10 % Muotit ja tuentakalusto 10 % Muut yksilöimättömät % Poistot (1 000 mk) Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Yhteensä Osakkuusyhtiöt A-Rakennusmies East Oy-konsernin tiedot (Mmk) A-Rak. East Oy:n liikevaihto voitto/ sidottu vapaa omistus ja tappio oma oma äänivaltaos. % pääoma pääoma ZAO Techrent, Moskova ,5 2 1 ZAO Peterrent, Pietari A-Ramirent AS, Tallinna 100 2, ,5 A-Ramirent SIA, Riika ,2 0 omistus ja osuus osuus osuus osuus äänivaltaos.% liike- voitosta/ sidotusta vapaasta vaihdosta tappiosta omasta omasta pääomasta pääomasta A-Rakenusmies Oy:n osuudet A-Rakennusmies East Oy -konsernista ,5 A-Rakennusmies East Oy-konsernin kirjanpitoarvo 1997 oli ,00 mk A-Rakennusmies Oy:n taseessa. Poistoeron muutos Koneet ja kalusto Muut osakkeet ja osuudet (1 000 mk) kpl omistusosuus kirjanpitoarvo Tytäryhtiöosakkeet Kiinteistö Oy Kajaanin Kettukalliontie % Kiinteistö Oy Mikkelin Yrittäjänkatu % ZAO Techrent (Moskova) % ZAO Peterrent (Pietari) % - 0,15 AS A-Ramirent (ent. A-Rakennusmies Eesti AS, Tallinna) % Yhteensä Muut osakkeet ja osuudet Puhelinosakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet Verotusarvot Kiinteistöt Muut osakkeet ja osuudet A-RAKENNUSMIES 1997

19 7. Saamiset ja velat osakkuusyhtiöiltä Saamiset ja velat A-Rakennusmies East Oy-konserniin kuuluvilta yhtiöiltä (1 000 mk) 1997 Myyntisaamiset Lainasaamiset Ostovelat Yritysjohdon edut Yhtiö ei ole maksanut palkkoja tai palkkioita hallitustyöskentelystä. Toimitusjohtajalla tai hallituksen jäsenillä ei ole rahalainoja yhtiöstä, eikä yhtiö ole pantannut vakuuksiaan edellä mainittujen ryhmien omien vastuiden vakuudeksi. 9. Oma pääoma Sidottu oma pääoma (1 000 mk) Osakepääoma 1.1. ja Emoyhtiön osakepääoma jakaantui 1996 ja jakaantuu 1997 osakelajeittain seuraavasti: E-osakkeet, kpl K-osakkeet, kpl Osakelajeilla on muutoin samat oikeudet paitsi että E-osakkeilla on etuoikeus 10 %:n osinkoon. E-osakkeet omistaa kokonaisuudessaan Gaspar Oy Ab. Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten Gaspar Oy Ab:n kautta omistama osuus A-Rakennusmies Oy:stä on 11,9 % ennen optioiden käyttöä. Hallituksella ei ole ollut tilikauden aikana valtuutusta osakeantiin tai vaihtovelkakirja- tai optiolainan liikkeeseen laskuun. Vapaa oma pääoma (1 000 mk) Vapaa oma pääoma Osingonjako Tilikauden voitto Vapaa oma pääoma ei ole maksettu kokonaisuudessaan takaisin mennessä, korko alkaen Suomen Valtion pitkän sarjaobligaation korko +6 %, kuitenkin vähintään 14 % takaisinmaksu yhtenä eränä mikäli sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate ja omavaraisuus on vähintään 32 % niin kauan kuin A-Rakennusmies Oy:llä on velkoja tai sitoumuksia Merita Pankki Oy:lle ei vakuutta. Lainaan perustuvilla saatavilla on huonompi etuoikeus kuin yhtiön muilla sitoumuksilla Pääomalainan ehdot ovat muuttuneet edellisestä tilinpäätöksestä koskien korkoprosenttia sekä takaisinmaksuaikaa. 11. Pitkäaikaiset velat Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua: (1 000 mk) Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat Debentuurit Muut lainat Debentuuri Debentuurilaina 1995 lainan määrä mk laina-aika lyhennykset puolivuosittain alkaen korko kiinteä 8 % ajalla , kiinteä 9% ajalla , mutta kuitenkin alkaen vähintään Suomen Pankin 6 kk:n helibor. Debentuurin ehdot eivät ole muuttuneet edellisestä tilinpäätöksestä. Lainan liikkeellelaskuun ei ole liittynyt kuluksi kirjaamattomia liikkeeseenlaskemismenoja. Taseessa ollut mk:n suuruinen debentuurilaina on maksettu tilikauden aikana takaisin kokonaisuudessaan. 13. Rahoitusreservit Yhtiöllä on 18 Mmk:n suuruinen tilinpäätöshetkellä käyttämätön shekkitililimiitti. 10. Pääomalaina Pääomalaina 1995 ehdot: lainan määrä mk. velkojat MB Mezzanine Fund Ky mk ja Finnmezzanine Rahasto I Ky mk korko saakka 6 % ja sen jälkeen 7 %. Korko voidaan maksaa vuosittain ainoastaan siltä osin kuin korko voitaisiin käyttää voitonjakoon vahvistetun taseen mukaisesti. Mikäli lainaa 1997 A-RAKENNUSMIES 19

20 14. Vastuusitoumukset (1 000 mk) A-Rakennusmies Oy:n omien vastuiden vakuudeksi annetut yrityskiinnityshaltijavelkakirjat A-Rakennusmies Oy:n omien vastuiden vakuudeksi annetut kiinteistöhaltijavelkakirjat Takaisinostositoumukset, vuokra- ja leasingvastuut Konserniyhtiöiden velan vakuudeksi annetut pantit Seuraavana vuonna erääntyvät leasingmaksut Myöhemmin erääntyvät leasingmaksut Optiotodistukset Yhtiön takaisinmaksettuihin optiolainoihin liittyvät optiotodistusta on käytetty tilikauden päättymisen jälkeen. Kukin optiotodistus oikeutti merkitsemään yhden K-osakkeen merkintähintaan mk osakkeelta. Optiotodistusten perusteella saatu ääniosuus on 10 %. 16. Osakkeenomistajat osakerekisterin mukaan Ennen optioiden käyttämistä Osuus osakkeista Osakkeenomistaja Osakemäärä ja äänistä, % Gaspar Oy Ab ,00 Oy Julius Tallberg Ab ,00 MB Equity Fund Ky ,00 Finnventure Rahasto II Ky ,88 Finnventure Rahasto I Ky 964 5,64 Finnventure Rahasto III Ky 777 4,54 Finnventure Rahasto IIIG Ky 160 0,94 Yhteensä ,00 20 A-RAKENNUSMIES 1997

21 TUNNUSLUVUT (1 000 mk) Tuloslaskelma Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Liikevoitto ennen poistoja Poistot Liikevoitto Rahoitustuotot ja kulut Tulos rahoituserien jälkeen Tase Omaan pääomaan ei sisälly pääomalainoja vaan ne sisältyvät korolliseen vieraaseen pääomaan. Omaan pääomaan sisältyy verovelalla vähennetyt varaukset. Käyttöomaisuus Vaihto-omaisuus Rahat, pankkisaamiset ja lyhytaikaiset sijoitukset Oma pääoma Korollinen vieras pääoma josta pääomalaina Koroton vieras pääoma Taseen loppusumma Osakekohtaiset tunnusluvut Tunnusluvuissa ei ole huomioitu optioilla merkittyjä osakkeita, joille ei myöskään jaeta osinkoa Tulos / osake, mk Oma pääoma / osake, mk Osinko / osake, mk Tunnusluvut ja liiketoimintatiedot Liikevaihdon kasvu, % 19,79 **14,17 Liikevoitto ennen poistoja, % liikevaihdosta 35,67 29,10 Liikevoitto, % liikevaihdosta 24,09 15,17 Voitto ennen sat. eriä, veroja ja varauksia, % liikevaihdosta 19,49 8,66 Voitto ennen varauksia ja veroja, % liikevaihdosta 23,43 8,66 Sijoitetun pääoman tuotto, % 27,87 13,88 Oman pääoman tuotto, % 73,32 42,55 Nettovelka 1 (pääomalaina velkana), Mmk 89,3 111,3 Nettovelka 2 (pääomalaina omana pääomana), Mmk 69,3 91,3 Nettovelkaantumisaste 1 (pääomalaina velkana), % Nettovelkaantumisaste 2 (pääomalaina omana pääomana), % Omavaraisuusaste 1 (pääomalaina velkana), % 29,51 16,58 Omavaraisuusaste 2 (pääomalaina omana pääomana), % 40,90 29,13 Henkilöstö (keskimäärin), kpl Henkilöstö (kauden lopussa), kpl Bruttoinvestoinnit koneisiin ja laitteisiin, Mmk 16,4 9,2 Bruttoinvestoinnit liikevaihdosta, % 9,8 6,6 ** vertailulukuna pro forma A-RAKENNUSMIES 21

22 LASKENTAKAAVAT Oman pääoman tuotto (ROE), %: Osinko/tulos, %: (Tulos ennen satunnaisia eriä-verot+-satunnaiserien verovaikutus) x 100 Oma pääoma+vapaaehtoiset varaukset ja kertynyt poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä (keskimäärin vuoden aikana) Tilikauden jaettu osinko x 100 Tulos ennen satunnaiseriä-verot+-satunnaiserien verovaikutus Nettovelat: Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %: Tulos ennen satunnaiseriä+korkokulut ja muut rahoituskulut x 100 Taseen loppusumma-korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana) Korolliset velat-rahat, pankkisaamiset ja lyhytaikaiset sijoitukset Nettovelkaantumisaste: Omavaraisuusaste: Oma pääoma+vapaaehtoiset varaukset ja kertynyt poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma-saadut ennakot Nettovelat Oma pääoma+kertynyt poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä Osinko/Osake: Tulos/osake (EPS), mk: Jaettu osinko Osakkeiden määrä (ilman optioita) Tulos ennen satunnaiseriä -verot+-satunnaiserien verovaikutus Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin vuoden aikana Oma pääoma/osake, mk: Oma pääoma+vapaaehtoiset varaukset ja kertynyt poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin vuoden aikana 22 A-RAKENNUSMIES 1997

23 VOITONJAKOEHDOTUS JA TILINTARKASTUSKERTOMUS Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä Tilikauden voitto on ,91 mk. Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 476 mk osaketta kohti, yhteensä ,00 mk ja loput tilikauden voitosta ,91 mk siirretään edellisten tilikausien voitot-tilille. Helsingissä 27. helmikuuta 1998 Raimo Taivalkoski Thomas Tallberg Matti Mertsola puheenjohtaja Erkki Norvio Tuire Mannila Tuomo Raasio toimitusjohtaja A-Rakennusmies Oy:n osakkeenomistajille Olemme tarkastaneet A-Rakennusmies Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon vuodelta Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös, joka osoittaa voittoa ,91 markkaa, on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää yhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys vahvistetun taseen mukaisten voittovarojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Helsinki 27. helmikuuta 1998 KPMG WIDERI OY AB Solveig Törnroos-Huhtamäki KHT 1997 A-RAKENNUSMIES 23

24 HALLINTO JA JOHTO Johtoryhmän jäsenet vasemmalta: Pentti Jämsä, Reijo Fernelius, Jorma Nyyssölä ja Kauko Hirvinen. Takana: Tuire Mannila ja Erkki Norvio. Johtoryhmä Erkki Norvio on yhtiön toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja. Hänet nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi vuonna Hän tuli A-Elementti Oy Rakennusmiehen varatoimitusjohtajaksi vuonna 1984 ja toimi aikaisemmin Oy Partek Ab:n kateaineteollisuuden apulaisjohtajana. Hän on Teknisen kaupan liiton hallituksen jäsen sekä liiton rakennuskonejaoksen puheenjohtaja. Tuire Mannila on yhtiön talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen. Hän on ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 1990 lähtien. Hän on KHT-tilintarkastaja ja valtion tilintarkastuslautakunnan jäsen. Reijo Fernelius (s.1942), ins., on johtoryhmän jäsen ja vastaa yhtiön aluemyynnistä sekä seuraavista tuotelinjoista: muotit ja tuenta sekä telineet ja suojaus. Hän on ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 1977 lähtien. Jorma Nyyssölä (s.1946), tekn., on johtoryhmän jäsen ja vastaa seuraavista yhtiön tuotelinjoista: työmaiden pienkoneet, työmaatilat ja kontit sekä torninosturit ja hissit. Hän on ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 1991 alkaen ja toimi A-Rendmashin varapääjohtajana vuosina Henkilöstön edustajat yhtiön johtoryhmässä ovat Pentti Jämsä ja Kauko Hirvinen. Pentti Jämsä (s.1939) on asemaltaan huoltopäällikkö ja on ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 1961 alkaen. Kauko Hirvinen (s.1953) on asemaltaan toimipisteen esimies ja on ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 1980 alkaen. Yhtiön johtoryhmän jäsenten omistusosuus Gaspar Oy Ab:ssa oli %. Gaspar Oy Ab omisti 40.0 % A- Rakennusmiehestä A-RAKENNUSMIES 1997

25 HALLINTO JA JOHTO Hallitus Raimo Taivalkoski (s.1940), DI, on ollut yhtiön ja sen edeltäjien hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1983 lähtien. Hän on Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n toimitusjohtaja. Matti Mertsola (s.1954), DI, on ollut yhtiön hallituksen jäsen vuodesta 1997 lähtien. Hän on MB Finance Group Oy:n johtaja. Tuomo Raasio (s.1958), OTK, on ollut yhtiön hallituksen jäsen vuodesta 1995 lähtien. Hän on CapMan Capital Management Oy:n johtaja ja osakas. Thomas Tallberg (s.1934), LKT, on ollut yhtiön hallituksen jäsen vuodesta 1995 alkaen. Hän on immunologian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on myös toiminut Oy Julius Tallberg Ab:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1967 ja ollut Oy Fiskars Ab:n hallituksen jäsen vuodesta 1967 lähtien. Erkki Norvio (s.1945), DI ja ekonomi, on ollut jäsenenä yhtiön ja sen edeltäjien hallituksissa vuodesta 1986 lähtien. Hän toimii A-Rakennusmies Oyj:n toimitusjohtajana. Tuire Mannila (s.1956), KTM, on ollut yhtiön hallituksen jäsen vuodesta 1997 alkaen. Hän on A-Rakennusmies Oyj:n talousjohtaja. Tilintarkastajat Yhtiön osakkeenomistajat valitsevat vuosittain vähintään yhden ja enintään kaksi varsinaista tilintarkastajaa. Vähintään yhden tilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tällä hetkellä yhtiön tilintarkastajana toimii KHT-yhteisö KPMG Wideri Oy Ab, vastuullisena tilintarkastajana KHT Solveig Törnroos- Huhtamäki A-RAKENNUSMIES 25

26 A-RAKENNUSMIES/ TOIMIPAIKAT PÄÄKONTTORI: HELSINKI VILJATIE 4 A HELSINKI Puh. (09) fax (09) , ESPOO Niittyrinne ESPOO puh. (09) fax (09) HELSINKI HERTTONIEMI Laivalahdenkatu HELSINKI puh. (09) fax (09) HELSINKI KONALA Ristipellontie HELSINKI puh. (09) fax (09) HYVINKÄÄ Muovikatu HYVINKÄÄ Konevuokraus puh. (019) fax (019) Kalustokeskus puh. (019) fax (019) HÄMEENLINNA Vanajantie HÄMEENLINNA puh. (03) fax (03) IISALMI Yrittäjänkuja IISALMI puh. (017) fax (017) KAJAANI Kettukalliontie KAJAANI puh. (08) fax (08) KEMI Asentajankatu KEMI puh. (016) fax (016) KEMIJÄRVI* Rinnetie Kemijärvi puh. (016) fax (016) KEMPELE (Kalustokeskus) Mullukantie KEMPELE puh. (08) fax (08) KOKKOLA Patamäentie KOKKOLA puh. (06) fax (06) KOTKA Jylpyntie KOTKA puh. (05) fax (05) KOUVOLA Asentajankatu KOUVOLA puh. (05) fax (05) KUHMO* Kainuuntie KUHMO puh. (08) fax (08) LEPPÄVIRTA (Kalustokeskus) Teollisuustie LEPPÄVIRTA puh. (017) fax (017) LIEKSA* Kerantie LIEKSA puh. (013) fax (013) MIKKELI Yrittäjänkatu MIKKELI puh. (015) fax (015) NURMES Teollisuustie NURMES puh. (013) fax (013) OULU Kaarnatie OULU puh. (08) fax (08) OUTOKUMPU* Polvijärventie OUTOKUMPU puh. (013) fax (013) PORI Kartanontie PORI puh. (02) fax (02) RAAHE Niemeläntie RAAHE puh. (08) fax (08) SIILINJÄRVI* Oppipojantie SIILINJÄRVI puh. (017) fax (017) SKÖLDVIK KULLOO puh. (09) fax (09) SUONENJOKI* Satamakatu SUONENJOKI puh. (017) fax (017) TAIVALKOSKI* Jokijärventie TAIVALKOSKI puh. (08) , TAMPERE Vihiojantie TAMPERE puh. (03) fax (03) TORNIO Kisällinkatu TORNIO puh. (016) fax (016) TURKU KESKUSTA Kalevantie TURKU puh. (02) fax (02) TURKU URUSVUORI Rydöntie TURKU puh. (02) fax (02) IMATRA Lappeentie IMATRA puh. (05) fax (05) KUOPIO Volttikatu KUOPIO puh. (017) fax (017) RAUMA Hakuninvahe RAUMA puh. (02) fax (02) TUUSULA Mahlamäentie Tuusula puh. (09) fax (09) IVALO Lintumaa PPA IVALO puh. (016) fax (016) KUUSAMO Luomantie KUUSAMO puh. (08) fax (08) ROVANIEMI Aittatie ROVANIEMI puh. (016) fax (016) VAASA Kairatie VAASA puh. (06) fax (06) JOENSUU Nurmeksentie JOENSUU puh. (013) fax (013) JYVÄSKYLÄ Miilukatu JYVÄSKYLÄ puh. (014) fax (014) LAHTI Vipusenkatu LAHTI puh. (03) fax (03) LAPPEENRANTA Eteläkatu LAPPEENRANTA puh. (05) fax (05) SALO Pursimiehenkatu SALO puh. (02) fax (02) SEINÄJOKI Kauppaneliö SEINÄJOKI puh. (06) ( asti) fax (06) VALKEAKOSKI Huhtakatu 13 (Lumikorven teollisuusalue) VALKEAKOSKI puh. (03) / fax (03) * Dealer-toimipiste 26 A-RAKENNUSMIES 1997