Anna Cajanus. Yhdessä toimien uusiin ratkaisuihin. tutkimus yhteiskunnallisten yritysten ja isojen yritysten välisestä yhteistyöstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Anna Cajanus. Yhdessä toimien uusiin ratkaisuihin. tutkimus yhteiskunnallisten yritysten ja isojen yritysten välisestä yhteistyöstä"

Transkriptio

1 Anna Cajanus Yhdessä toimien uusiin ratkaisuihin tutkimus yhteiskunnallisten yritysten ja isojen yritysten välisestä yhteistyöstä

2 Yhdessä toimien uusiin ratkaisuihin Tutkimus yhteiskunnallisten yritysten ja isojen yritysten välisestä yhteistyöstä Anna Cajanus

3 Yhteiskunnallisten yritysten Living lab -projekti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus PL AALTO c Anna Cajanus, 2013 Kansien graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen ISBN ISBN (pdf)

4 Esipuhe Osana yhteiskunnan moniarvoisuuden kehitystä myös yrityksiä ja niiden toimintaa on ryhdytty tarkastelemaan uusista näkökulmista. Arvioiden mukaan Suomessa onkin tuhansia yrityksiä, joiden tavoite on kannattavan liiketoiminnan ohella myös ratkaista yhteiskunnallisia haasteita. Näitä yhteiskunnallisia yrityksiä yhdistävät toimialasta ja kokoluokasta riippumatta eettiset toimintatavat, joissa ihmisten ja ympäristön hyvinvointi on keskeisellä sijalla. Valtaosa yhteiskunnallisista yrityksistä on pk-yrityksiä ja verkostoituminen on niille elintärkeää. Yritysten välistä yhteistyötä on viime vuosikymmeninä tutkittu runsaasti, mutta yhteiskunnallisten yritysten ja suurten yritysten välisiä kumppanuuksia ei Suomessa ole kuitenkaan aiemmin selvitetty. Ulkomaisten esimerkkien perusteella niiden tiedetään olevan yksi yhteiskunnallisille yrityksille mahdollinen toimintatapa, joka samalla tarjoaa suuryrityksille väylän toteuttaa yhteiskuntavastuuta. Tämä raportti on tiivistelmä diplomityöstä, joka tehtiin Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselle vuonna 2012 Yhteiskunnallisten yritysten Living lab -projektin toimeksiannosta. DI Anna Cajanus selvitti tapoja, joilla yhteiskunnalliset yritykset tekevät muissa maissa yhteistyötä suurten yritysten kanssa sekä suomalaisten yhteiskuntavastuujohtajien näkemyksiä näistä yhteistyömuodoista. Lisäksi raportissa pohditaan mahdollisuuksia tämäntyyppisen yhteistyön lisäämiseen. Kiitämme lämpimästi kaikkia työn valmistumista edesauttaneita tahoja, niin haastatteluille aikaansa antaneita yritysten edustajia ja asiantuntijoita kuin myös työn muihin vaiheisiin sekä raportin julkaisuun osallistuneita henkilöitä. Jari Karjalainen Projektiasiantuntija Yhteiskunnallisten yritysten Living lab -projekti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus

5 Sisällys 1 Johdanto Kaikki hyötyvät Aiempi tutkimus Tämä tutkimus Tulokset Eri yhteistyön tapoja Haastateltavien mielipiteitä yhteistyön tavoista Tapoja yhteistyön edistämiseen Ylhäältä ohjaten ja tukien Ruohonjuuritasolta lähtien Vuorovaikutuksen kautta Muita nousseita teemoja Yhteistyön hyötyjä Mahdollisuuksia yhteiskunnallisille yrityksille Suosituksia Yhteenveto Lähteitä

6 1. Johdanto Suomessa on totuttu siihen, että hyvinvointivaltio pitää huolen kansalaisistaan. Hyvinvointivaltiossakin osa nuorista kuitenkin syrjäytyy, mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, vanhustenhuollosta kuuluu lähinnä huonoja uutisia ja sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä vaatii uudistamista. Yritysten yhteiskunnallisena tehtävänä on perinteisesti nähty työn tarjoaminen, työolojen parantaminen, ihmisten tarvitsemien ja haluamien tuotteiden ja palveluiden tuottaminen sekä yhteiskunnallisiin tarkoituksiin käytettyjen verojen maksaminen. Nykyisin iso osa yrityksistä vaikuttaa yhteiskuntaan myös yhteiskuntavastuuohjelmiensa kautta. Viime aikoina ovat alkaneet yleistyä yhteiskunnalliset yritykset, joiden tavoitteena on edellä kuvatun lisäksi ratkoa yhteiskunnallisia ongelmia. Niille voiton tuottaminen ei ole itseisarvo vaan keino ongelmien ratkaisemiseksi. Yhteiskunnalliset yritykset kuten muutkin pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsisivat etenkin perustamisvaiheessaan monentyyppisiä resursseja, joita niillä ei omasta takaa ole. Kumppanuudet suurten yritysten kanssa voivat olla yksi tapa resurssien hankkimiseen. Näitä ja muita kumppanuuksista syntyviä hyötyjä käsitellään seuraavassa. 1.1 Kaikki hyötyvät Yhteiskunnalliset kumppanuudet eli kumppanuudet, joiden tavoitteena on ratkoa yhteiskunnallisia ongelmia ovat hyödyllisiä sekä kumppanuusosapuolille että yhteiskunnalle. Osa hyödyistä on konkreettisia ja helposti mitattavissa, kun taas toiset ovat aineettomia, epäsuoria ja vaikeammin mitattavia. Etenkään vasta perustetuilla yrityksillä ei usein ole tarpeeksi resursseja, esimerkiksi rahaa tai osaamista, mikä voi rajoittaa niiden kehittymistä ja kasvua. Yhteiskunnallisille yrityksille rahoituksen saaminen voi olla vielä haastavampaa kuin tavallisille yrityksille, koska niiden talous ei välttämättä

7 2 ole yhtä varmalla pohjalla perinteisestä näkökulmasta katsottuna. Lisäksi voi olla haastavaa saada pääomaa sellaisilla ehdoilla, jotka eivät ole ristiriidassa yhteiskunnallisen yrityksen mission ja arvojen kanssa. Rahallisen pääoman lisäksi iso yritys voi myös tarjota yhteiskunnallisen yrityksen käyttöön toimistotiloja tai tuotantolaitteita. Yhteistyön aikana jaettu tieto ja osaaminen voi edistää molempien osapuolten innovointia ja tuotekehitystä sekä auttaa niitä tehostamaan toimintaansa. Niin ikään osapuolet voivat hyötyä toistensa suhteista ja verkostoista, ja niiden kautta päästä käsiksi uusiin resursseihin. Lisäksi yhteistyö voi parantaa osapuolten mainetta ja uskottavuutta. Yhteiskunnalliset kumppanuudet lisäävät työntekijöiden prososiaalista motivaatiota: he ovat tehokkaampia silloin, kun kokevat työnsä merkitykselliseksi. Edellä mainittujen hyötyjen lisäksi yhteiskunnalliset kumppanuudet auttavat vakaan yhteiskunnan ylläpidossa ja paikallistalouden kehittämisessä. Ne luovat uusia työpaikkoja, lisäävät palveluiden määrää sekä parantavat niiden laatua ja saatavuutta. Yhteiskunnallisten kumppanuuksien on myös huomattu lisäävän suvaitsevaisuutta sekä työpaikoilla että yhteisössä laajemmin. 1.2 Aiempi tutkimus Yhteiskunnallisten yritysten ja isojen yritysten välisiä kumppanuuksia on tutkittu toistaiseksi varsin vähän. Nelson ja Jenkins (2006) sekä Seelos ja Mair (2004) ovat niitä harvoja, joiden tutkimuksissa sivutaan yhteistyötapoja näiden osapuolten välillä. Nelson ja Jenkins (2006) tunnistavat kolme päätapaa, miten isot yritykset voivat edistää yhteiskunnallista yrittäjyyttä: (1) suorat investoinnit yhteiskunnallisiin yrittäjiin ja yrityksiin, (2) osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä tukevien rakenteiden luomiseen sekä (3) yrityksen sisäisen yhteiskunnallisen yrittäjyyden luominen. Näistä ensimmäinen vaihtoehto voidaan tutkijoiden mukaan jakaa vielä kahteen. Ensimmäisessä vaihtoehdossa isot yritykset investoivat yhteiskunnallisiin yrityksiin osana liiketoimintaansa arvoketjun erivaiheissa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi raaka-aineiden tai komponenttien ostamista yhteiskunnallisilta yrityksiltä. Toisessa vaihtoehdossa investoinnit tehdään

8 3 osana ison yrityksen yhteiskuntavastuuta. Seelos ja Mair (2004) ehdottavat lisäksi, että isot yritykset voisivat tietyn vaiheen jälkeen ottaa enemmän vastuuta yhteiskunnallisesta yrityksestä, koska niillä on enemmän kokemusta vakiintuneesta liiketoiminnasta. Tämä antaisi yhteiskunnalliselle yrittäjälle mahdollisuuden hyödyntää omia vahvuuksiaan yrityksen perustamisessa ja tulla sarjayrittäjäksi. 1.3 Tämä tutkimus Tämä tiivistelmä pohjautuu diplomityöhön, joka tehtiin Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselle vuonna 2012 Yhteiskunnallisten yritysten Living Lab -projektin toimeksiannosta. Työn tavoitteena oli selvittää, millä eri tavoin yhteiskunnalliset yritykset tekevät muissa maissa yhteistyötä suurten, voiton tekemiseen keskittyvien yritysten kanssa, ja mitä mieltä suomalaiset isojen yritysten yhteiskuntavastuujohtajat ovat näistä yhteistyömuodoista. Lisäksi selvitettiin, miten tämän tyyppistä yhteistyötä voitaisiin lisätä. Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin kirjallisuuskatsauksen jälkeen kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa etsittiin ulkomaisia esimerkkejä kumppanuuksista yhteiskunnallisten yritysten ja isojen yritysten välillä. Toisessa vaiheessa haastateltiin viittä yhteiskunnallisten yritysten, yritysten yhteiskuntavastuun ja yhteiskunnallisten kumppanuuksien asiantuntijaa. Yhdistämällä ulkomailta löydetyt yhteistyöesimerkit kumppanuuksiin liittyvään teoriaan sekä peilaamalla asiantuntijoiden mielipiteitä, muodostettiin lopullinen viitekehys eri yhteistyön tavoista. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa haastateltiin yhdeksän suuren yrityksen yhteiskuntavastuujohtajaa tai yhteiskuntavastuusta muuten vastaavaa henkilöä. Yrityksistä viisi toimi palvelualalla, yksi jälleenmyynnissä, kaksi lääketeollisuudessa ja yksi kuluttajatuotteiden valmistuksessa. Seuraavassa luvussa esitellään työn tärkeimmät tulokset: millä eri tavoin yhteistyötä voidaan tehdä ja mitä mieltä yhteiskuntavastuujohtajat ja asiantuntijat ovat eri yhteistyötavoista sekä niiden edistämisestä. Lisäksi esitellään lyhyesti muita haastatteluissa esiin nousseita aiheita: mitä hyötyä kumppanuuksista voi olla eri osapuolille ja millä toiminta-alueilla yhteiskunnallisille yrityksille ja kumppanuuksille olisi eniten tarvetta. Lopuksi annetaan käytännön suosituksia eri toimijoille.

9 4

10 2. Tulokset Tässä luvussa esitellään ensin viitekehys eri yhteistyön tavoista yhteiskunnallisten yritysten ja suurten yritysten välillä. Viitekehys on yhdistelmä teoriaa ja käytäntöä: se on muodostettu yhdistämällä jo olemassa olevia yhteistyön malleja sekä asiaa käsittelevää teoriaa. Lisäksi tutkimuksen alkuvaiheessa haastateltujen asiantuntijoiden mielipiteet vaikuttivat viitekehyksen muotoutumiseen. Luvun toisessa osassa esitellään sekä asiantuntijoiden että yritysten yhteiskuntavastuujohtajien mielipiteitä eri yhteistyötavoista. Viimeisessä osassa puolestaan kerrotaan, mitkä keinot he näkevät tärkeimmiksi yhteiskunnallisten yritysten ja isojen yritysten välisen yhteistyön yleistymiselle. 2.1 Eri yhteistyön tapoja Vaikka kumppanuuksia ja yhteistyötä käsittelevässä kirjallisuudessa käytetään useita eri käsitteitä, iso osa tutkijoista on yhtä mieltä siitä, että eri yhteistyön tavat voidaan nähdä jatkumona, jossa yhteistyö muuttuu tiiviimmäksi. Yhteistyön tiivistyessä osapuolilta vaaditaan aiempaa enemmän sitoutumista ja luottamusta toisiinsa. Silloin yhteistyön strateginen merkitys kasvaa ja yritysten työntekijöiden väliset suhteet muodostuvat läheisemmiksi. Jatkumo oli tunnistettavissa myös löydetyistä esimerkeistä. Tässä työssä se muodostuu neljästä eri tasosta: (1) yhteiskunnalliset yritykset toimittajana ison yrityksen ensisijaisissa toiminnoissa tai tukitoiminnoissa (2) ei-strategiset kumppanuudet (3) strategiset kumppanuudet (4) spin-offit, yhteisyritykset, yritysostot, yrityksen sisäinen yhteiskunnallinen yrittäjyys

11 6 Yhteistyön tiiviys Yhteiskunnalliset yritykset toimittajana ensisijaisissa toiminnoissa tai tukitoiminnoissa Ei-strategiset kumppanuudet - vapaaehtoistyö - konsultointi, investointi - kilpailut Strategiset kumppanuudet - uusia tuotteita - uusia liiketoimintamalleja - uusille markkinoille Spin-offit, yhteisyritykset, yritysostot, yrityksen sisäinen yhteiskunnallinen yrittäjyys Kuva 1: Eri yhteistyön tavat muodostavat jatkumon, jossa yhteistyön tiiviys lisääntyy Yhteiskunnalliset yritykset voivat olla osa suuremman yrityksen arvoketjua aivan kuten mikä tahansa yritys. Esimerkiksi sosiaaliset yritykset eli yritykset, jotka työllistävät vammaisia, vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä voivat tarjota isolle yritykselle palvelujaan. Tanskassa BRFkredit-pankki ostaa siivouspalvelunsa työ- ja aktiviteettikeskus Sandthwarthilta, joka työllistää kehitysvammaisia. Suomessa puolestaan on viime aikoina puhuttu paljon syrjäytyneistä nuorista. Yhdysvalloissa Genesys Works tarjoaa juuri heille mahdollisuuden työskennellä suurissa yrityksissä kahdeksan viikon ajan. Isossa-Britanniassa puolestaan Jamie Oliverin Fifteen-ravintola kouluttaa ja työllistää vaikeassa tilanteessa olevia nuoria ja tarjoaa heille lisäksi harjoittelujakson lontoolaisissa huippuravintoloissa. Mikäli arvoketju nähdään kehdosta kehtoon -näkökulmasta, yhteiskunnalliset yritykset voivat käyttää isojen yritysten jätteitä omana raaka-aineenaan. Tällaisia yrityksiä on jo Suomessakin useita. Esimerkiksi GlobeHope tekee kierrätetyistä raaka-aineista korkeasti brändättyjä vaatteita ja käyttöesineitä ja kierrätysverstas Uusix sekä hyödyntää kierrätysmateriaaleja että tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa vaikeasti työllistyville. Iso yritys voi ostaa tuotteita tai palveluita yhteiskunnalliselta yrityk-

12 seltä. Roolit arvoketjussa voivat kuitenkin olla myös toisinpäin: iso yritys voi olla yhteiskunnallisen yrityksen tuotteiden valmistaja tai jakelija. Isossa- Britanniassa toimiva Raspberry Pi -säätiö valmistaa pieniä ja edullisia, helposti ohjelmoitavissa olevia tietokoneita. Jotta hyväntekeväisyysjärjestö voi vastata tuotteidensa suureen kysyntään ja alentaa kustannuksiaan, se tekee yhteistyötä brittiläisten elektroniikan komponenttijakelijoiden Premier Farnellin ja RS Componentsin kanssa. Toinen vaihtoehto yhteistyön jatkumolla ovat ei-strategiset kumppanuudet. Niissä yritykset tekevät enemmän yhteistyötä kuin ensimmäisen tyypin kumppanuuksissa, mutta kumppanuus ei ole toiselle tavallisesti isolle yritykselle strategisesti tärkeä vaan osa yhteiskuntavastuuta. Ison yrityksen työntekijät voivat esimerkiksi kehittää osaamistaan tekemällä vapaaehtoistyötä yhteiskunnallisessa yrityksessä. Iso yritys voi myös tarjota pienemmälle konsultointipalveluja tai investoida yhteiskunnalliseen yritykseen. Isot yritykset voivat lisäksi edistää yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja yhteiskunnallisia yrityksiä järjestämällä kilpailuja, joiden voittajat voivat hyödyntää ison yrityksen osaamista ja asiantuntemusta. Isossa-Britanniassa asiantuntijaorganisaatio Deloitte järjesti vuonna 2012 yhteiskunnallisille yrityksille kilpailun, jossa parhaat yritykset pääsevät osallistumaan tapahtumiin ja työpajoihin sekä verkostoitumaan Deloitten työntekijöiden, asiakkaiden ja muiden kumppaneiden kanssa. Kilpailussa menestyneet yhteiskunnalliset yritykset saivat myös tukea liiketoimintasuunnitelmiensa hiomiseen sekä apua rahoituksen etsintään. Lisäksi yhteistyö Deloitten kanssa toi kilpailuun osallistuneille yrityksille tärkeää julkisuutta ja uskottavuutta. Niin ikään Isossa-Britanniassa toinen suuri asiantuntijaorganisaatio PricewaterhouseCoopers (PwC) tarjoaa paikan, jossa yksityinen, julkinen ja kolmas sektori voivat tehdä yhteistyötä. Osallistujille tarjotaan konsultointipalveluita ja mentorointia. Kuluttajatuotteiden valmistaja Procter & Gamblen (P&G) työntekijöillä on puolestaan mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä Teach First -organisaatiossa, joka kouluttaa yliopistoista valmistuneita toimimaan opettajina maansa peruskouluissa. P&G:n työntekijät muun muassa valmentavat ja mentoroivat Teach Firstin osallistujia heidän työssään kohtaamissa haasteissa. Kolmas yhteistyön tapa yhteiskunnallisten yritysten ja isojen yritysten välillä on strategiset kumppanuudet. Yritykset voivat joko kehittää yhdessä uusia tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja tai mennä yhdessä uusille markkina-alueille. Esimerkiksi kahvilaketju Starbucks on osallistanut toimittajiaan ja toimittajien kilpailijoita tuotekehitykseen löytääkseen 7

13 8 uusia tapoja tehdä kaikista kahvikupeistaan täysin kierrätettäviä. Embrace puolestaan valmistaa edullisia, vastasyntyneille tarkoitettuja lämmittimiä kehitysmaiden köyhimmille. Onnistuakseen paremmin uusille markkinoille menemisessä Embrace tekee yhteistyötä lääketieteellisiä teknologioita ja palveluita tarjoavan GE Healthcaren kanssa. Vaikka tämä yhteistyön tapa muistuttaa Raspberry Pi -esimerkkiä, on kyse kuitenkin strategisemmasta kumppanuudesta: yritykset tekevät tiiviimpää yhteistyötä keskenään ja molempien tavoitteena on parantaa terveydenhuollon saavutettavuutta. Neljäs kategoria sisältää kaikki vaihtoehdot, joissa yhteiskunnallinen yrittäjyys on tavalla tai toisella osa ison yrityksen liiketoimintaa. Isosta yrityksestä voi syntyä yhteiskunnallinen yritys -spin-off, kuten korealaisen autonvalmistajan Hyundai Motorin yhteiskuntavastuuohjelmasta alkunsa saanut Easymove. Easymove valmistaa kuntouttavia tuotteita kehitysvammaisille ja vanhuksille, ja myös työllistää heitä. Yritykset tekevät edelleen tiivistä yhteistyötä ja ovat muun muassa kehittämässä kehitysvammaisille hyvinvointiautoa muokkaamalla Hyundain automallia. Grameen-konsernin ja elintarvikeyhtiö Danonen yhdessä perustama Grameen Danone Foods on puolestaan esimerkki yhteiskunnallisesta yhteisyrityksestä. Vähentääkseen aliravitsemusta kehitysmaissa yritys valmistaa jogurttia, jossa on paljon tärkeimpiä ravintoaineita. Kolmantena vaihtoehtona tässä kategoriassa iso yritys voi ostaa yhteiskunnallisen yrityksen kuten kuluttajatuotevalmistaja Unilever osti jäätelönvalmistaja Ben & Jerry sin. Viimeinen vaihtoehto on ison yrityksen sisäinen yhteiskunnallinen yrittäjyys. Yhdysvalloissa Panera Café on tavallinen kahvilaketju, joka on perustanut Panera Cares Café -kahviloita. Niiden toiminta-ajatus on, että kukin maksaa ruoasta varojensa mukaan. Panera Cares Caféiden liikevaihto on riittävä kulujen kattamiseksi, ja mahdollisilla voitoilla koulutetaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. 2.2 Haastateltavien mielipiteitä yhteistyön tavoista Tutkimuksessa haastateltiin viittä yhteiskuntavastuun ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden asiantuntijaa sekä yhdeksän yrityksen yhteiskuntavastuujohtajaa. Yleisesti ottaen haastateltavat suhtautuivat positiivisesti yhteistyöhön yhteiskunnallisten yritysten kanssa, tosin kuusi yhdeksästä yhteiskuntavastuujohtajasta ei ollut kuullut yhteiskunnallisista yrityksistä ennen haastattelua. Positiivisesta asenteesta huolimatta monet olivat huolissaan liiallisesta idealismista:

14 9 Mun mielestä se on tosi kiintoinen käsite ja sellasen tutkimuksen ja selvittämisen arvoinen yhtä lailla tollanen yhteiskunnallinen yrittäjyys vois olla kunhan siinä ei sitten mennä liian suoraan idealismiin. Monet haastatelluista kysyivät myös, tarvitaanko yhteiskunnallisia yrityksiä ylipäänsä vai muuttuuko liike-elämä sellaiseksi, että kaikki yritykset toimivat kuten yhteiskunnalliset yritykset. Tällä hetkellä yritykset tekevät yhteistyötä lähinnä yleishyödyllisten järjestöjen kanssa ja kumppanuudet ovat lähinnä filantropisia. Useat yhteiskuntavastuujohtajat sanoivat kuitenkin haluavansa kehittää yhteiskuntavastuuseen liittyviä kumppanuuksia strategisempaan suuntaan ja mainitsivat, että perinteinen filantropia on yleisyydestään huolimatta täysin passé. Filantropia voikin olla ensimmäinen yhteistyön muoto ja alku tiiviimmälle kumppanuudelle. Yksi asiantuntijoista huomautti kuitenkin, että yhteiskuntavastuu on usein edelleen viestintäosaston vastuulla ja tämän vuoksi sen kehittäminen strategisempaan suuntaan voi olla haasteellista. Muutamilla tutkimukseen osallistuneista oli jo myös tiiviimpää yhteistyötä. Esimerkiksi yhden yrityksen työntekijät saivat tehdä vapaaehtoistyötä valitsemassaan järjestössä ja toinen yritys auttoi useampaakin järjestöä ydinosaamisalueellaan tavaroiden kuljetuksissa. Haastateltavat eivät nähneet syytä, miksi yhteiskunnalliset yritykset eivät voisi toimia niiden arvoketjussa kuten mikä tahansa muukin yritys. He korostivat kuitenkin, että yhteiskunnallisuus ei yksin riitä: yhteiskunnallistenkin yritysten on tarjottava jotain, mitä iso yritys tarvitsee, ja tehtävä se ammattimaisesti. En voisi kuvitella, että me tehtäis yhteistyötä jonkun kanssa vaan sen takia, että se on hyvä, vaan meidän täytyy tarvita sitä meidän toiminnassamme. Ei-strategiset kumppanuudet ovat isoille yrityksille mitä luultavimmin ensimmäinen askel niiden kehittäessä yhteiskuntavastuutaan strategisempaan suuntaan. Ne vaativat molemmilta osapuolilta vähemmän aikaa, sitoutumista ja voimavaroja kuin strategisemmat kumppanuudet, minkä takia kynnys niiden aloittamiseen on matalampi. Vapaaehtoistyön tekeminen vaikutti olevan parhaiten tunnettu ei-strategisten kumppanuuksien muoto. Yhdessä anglosaksisesta maassa pääkonttoriaan pitävässä yrityksessä oli jo mahdollista tehdä vapaaehtoistyötä Suomessa tai lähteä muutamaksi kuukaudeksi työskentelemään kehittyvässä maassa toimivaan

15 10 järjestöön. Myös muutama muu haastatelluista yrityksistä oli harkinnut vapaaehtoistyömahdollisuuden tarjoamista työntekijöilleen. Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu koettiin kuitenkin haasteena: miten varmistaa, että erityyppisiä työtehtäviä tekevillä on samanlaiset oikeudet. Yksi haastatelluista yritysvastuujohtajista korosti, että vapaaehtoistyön tekemisestä täytyy olla hyötyä myös yritykselle ja työntekijöille. Lähetään tarjoomaan meidän vapaaehtoistyötä, jos se kehittää jotain uusia taitoja. Esimerkiksi me puhuttiin nyt ton yhden hyväntekeväisyysorganisaation kanssa, että meillä vois jotkut ihmiset lähtä esiintymistaitoja harjottelemaan ja lähtä pitämään vanhempainiltaa kouluun Se ois meillä ihan ideaalinen tapa, koska sie itse saat siitä samalla esiintymiskokemusta, sie meet isolle yleisölle esittämään jonkin asian niin joillain henkilöille se vois olla hyvää harjotusta. He pääsee kehittään omia taitoja ja samalla siinä voi auttaa isoo osaa ryhmää Yhteiskunnallisiin yrityksiin sijoittamista tai niitä tukevien kilpailujen järjestämistä ei maininnut kuin yksi asiantuntijoista. Hän pohti ääneen, voisivatko isot yritykset tukea yhteiskunnallisesti merkittäviä projekteja investoimalla yhteiskunnallisiin yrityksiin. Hänen mukaansa tämä vaatisi yhteiskunnalliselta yritykseltä enemmän kuin järjestöltä samassa tilanteessa; yhteiskunnallisen yrityksen pitäisi olla ammattimaisempi ja sillä pitäisi olla enemmän osaamista ja uskottavuutta kuin järjestöllä. Toisaalta asiantuntija myös sanoi, että yhteistyö yhteiskunnallisten yritysten kanssa voi olla helpompaa ja tehokkaampaa. Yksi haastatelluista yrityksistä oli puolestaan perustamassa yhteiskunnallista yritystä Nepaliin yhteistyössä muiden Pohjoismaisten tytäryhtiöiden kanssa ja osana tätä perustamista oli lahjoittanut sille alkupääomaa. Yrityksen edustajat korostivat kuitenkin, että kyse on ennen kaikkea osaamisen ja asiantuntemuksen tarjoamisesta, ei niinkään rahan lahjoittamisesta. Kuten edellä on sanottu, yritykset haluaisivat kehittää yhteiskuntavastuuseen liittyviä kumppanuuksiaan strategisempaan suuntaan: Kyllähän mä näkisin, että se meidän yhteistyö parhaimmillaan ois enemmän sitten tällä tasolla (strategisella), että tuon tyyppistä yhteistyötähän me havitellaan. Että se ois sellasta toiminnallista yhteistyötä kyllähän tää (strateginen) ois se, mihin ois hirveen hienoa päästä.

16 Tästä huolimatta suurin osa haastateltavista ei itse keksinyt, millaisia strategiset kumppanuudet voisivat olla. He korostivat sen sijaan, että idean pitäisi tulla ulkopuolelta, yhteiskunnalliselta yritykseltä. Toisen lääketieteen alalla toimivan yrityksen edustaja sanoi, että he tekevät jo nyt tiivistä yhteistyötä potilasjärjestöjen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on ymmärtää paremmin potilaiden tarpeita, jotta yritys voisi kehittää yhä parempia tuotteita. Haastatellun yhteiskuntavastuujohtajan mukaan he voisivat hyvin tehdä yhteistyötä jonkin tahon kanssa päästäkseen markkinoille. Tämänkaltaisissa kumppanuuksissa alkaa jo olla strategisen kumppanuuden piirteitä. Lääketeollisuudessa tiiviimmät kumppanuudet vaatisivat kuitenkin muutoksia sekä lainsäädännössä että terveydenhuollon rakenteissa. Yhden yrityksen yhteiskuntavastuujohtaja puolestaan oli sitä mieltä, että osa heidän tämänhetkisistä asiakkuussuhteistaan on jo sekä yhteiskunnallisia että strategisesti tärkeitä molemmille osapuolille. Hän myös kysyi, miksi isot yritykset tarjoaisivat apua ja palveluita ilmaiseksi, jos siitä olisi toiselle osapuolelle rahallista hyötyä. Niin ikään hän korosti, että muiden tukeminen ja auttaminen ovat osa yrityksen yhteiskuntavastuuta eikä liiketoimintaa. Strategiansa mukaisesti yritys työskentelee muiden isojen yritysten kanssa, eivät pienten. Kun yhteistyö tiivistyy, sekä kumppanuuden riskit että mahdolliset hyödyt kasvavat. Viimeisellä tasolla, joka sisältää muun muassa spinoffit, yhteisyritykset, yritysostot ja yrityksen sisäisen yhteiskunnallisen yrittäjyyden, sekä riskit että mahdolliset hyödyt ovat suurimmillaan. Yritysten aiempi kokemus jostakin tämän tason toiminnasta näytti vaikuttavan suuresti yhteiskuntavastuujohtajien mielipiteeseen. Mikäli esimerkiksi yritysostot olivat yrityksen toimialalla yleisiä, ei nähty mitään syytä, miksi se ei olisi mahdollista myös yhteiskunnallisten yritysten tapauksessa kunhan ostosta on hyötyä isolle yritykselle. Toisaalta taas yksi vakiintuneella toimialalla toimivan yrityksen yhteiskuntavastuujohtajista ei nähnyt mitään potentiaalia tai tarvetta integroida yhteiskunnallista yrittäjyyttä oman yrityksensä toimintaan. Yrityksen sisäinen yhteiskunnallinen yrittäjyys on mielenkiintoinen ulottuvuus: moni haastatelluista yhteiskuntavastuujohtajista piti yrityksensä toimintaa jo tälläkin hetkellä yhteiskunnallisena yrittäjyytenä. Muutamat haastatelluista yrityksistä ratkoivatkin yhteiskunnallisia ongelmia myös yhteiskunnallisen yrittäjyyden näkökulmasta. 11

17 Tapoja yhteistyön edistämiseen Tutkimuksen kolmantena tavoitteena oli selvittää, millä eri tavoin voitaisiin edistää yhteistyötä yhteiskunnallisten yritysten ja isojen yritysten välillä. Näitä tapoja tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: (1) Miten yhteiskunta ja ympäröivä maailma vaikuttavat sekä mitä valtio voisi tehdä? (2) Mitä yhteiskunnalliset yritykset voivat itse tehdä? (3) Miten käytännöt leviävät toimijoiden välillä? Ylhäältä ohjaten ja tukien Suurin osa yhteiskuntavastuujohtajista ei ollut kuullut yhteiskunnallisen yrityksen käsitettä ennen haastattelua. Siksi olisikin ensisijaisen tärkeää lisätä yleistä tietoisuutta sekä yhteiskunnallisista yrityksistä että kumppanuuksien tuomista hyödyistä niin laajemman yleisön kuin yritysmaailman toimijoiden parissa. Yksi haastatelluista asiantuntijoista kuvaa hyvin, mitä kaikkea voitaisiin tehdä tämän saavuttamiseksi: Ensimmäinen steppi on lisätä tietoisuutta ja keskustelua ja järjestää jotakin tapahtumia ja levittää artikkeleita, kirjoja ylipäänsä lisätä tietämystä ja tietoisuutta. Tehdä varmaan sellasta kohdemarkkinointia, että kutsua koolle näitä yhteiskuntavastuusta vastaavia henkilöitä ja puffata niille ajattelua ja kutsua sinne Joku tämmönen seminaari ja keskustelutilaisuus, ja johdon aamukahveja. Mä luulen, että ensimmäinen askel pitäis olla se tietoisuuden mahdollisuuksien ja tietoisuuden kasvattaminen. Ja vasta sitten voi lähtä puhuun näistä syvemmin näistä tekniikoista, että mitä tehdään Televisio, Helsingin Sanomat, Kauppalehti, Talouselämä ja naistenlehdet mainittiin mahdollisina viestintäkanavina. Myös erilaiset tietämystä lisäävät projektit mainittiin haastatteluissa. Useat yhteiskuntavastuujohtajat huomauttivat kuitenkin, että huonot uutiset saavat usein helpommin julkisuutta kuin hyvät ja että toimittajat suhtautuvat yleensä hyvin epäilevästi yritysten yhteiskuntavastuullisuuteen. Haastateltavat sanoivat, että maailma on muuttumassa; yrityksiltä vaaditaan koko ajan yhä vastuullisempaa toimintaa. Lisäksi internet ja

18 13 sosiaalinen media ovat lisänneet yritysten toiminnan läpinäkyvyyttä, minkä vuoksi niiden on entistä vaikeampi salata tekojaan kuluttajilta. Maailma on muuttunu siihen suuntaan että yhä enemmän aletaan tarkastella yrityksiä tämmösestä kohtuullisuusperiaatteesta ja vastuullisuusperiaatteesta lähtien. Ettei enää vaan onnistu semmonen vanhanmallinen toiminta. Niin sitä kautta tulee se yritysten yhteiskunnallinen vastuu yhä keskeisemmäksi. Kyllä mä uskon, että maailma muuttuu siihen suuntaan. Siihen on niin selkeet merkit joka puolella. Haastateltavat eivät olleet yksimielisiä valtion roolista yhteistyön lisäämisessä. Toiset olivat sitä mieltä, että valtion pitäisi ennen kaikkea mahdollistaa ja edesauttaa kumppanuuksien syntymistä kun taas toiset sanoivat, että myös muutoksia lainsäädännössä tarvittaisiin. Ei sitä saada millään ulkopuolisella sääntelyllä tai lainsäädännöllä tai muulla vaan sitä kautta, että yritykset tajuaa, että kun antaa niin saa. Meidän esteet [tiiviimmälle yhteistyölle] tulee aika lailla lainsäädännöstä ja poliittisesta tahtotilasta. Yrityksille on jo asetettu määräyksiä muun muassa tasa-arvoon ja ympäristöasioihin liittyen, ja useat sanoivat, että nämä määräykset ovat riittäviä. Yksi yrityksistä oli pohtinut sosiaalisen yrityksen perustamista, mutta todennut sen liian byrokraattiseksi. Tämän kokemuksen pohjalta yrityksen edustaja korosti, että ainakaan yhtään lisää byrokratiaa ei tarvita. Yritysten tekemään vapaaehtoistyöhön liittyvän lainsäädännön selkeyttäminen olisi sen sijaan tarpeellista. Yksi asiantuntijoista ehdotti, että Työ- ja elinkeinoministeriö voisi vaikuttaa yhteiskunnallisten yritysten määrään ja sitä kautta välillisesti myös niiden ja isojen yritysten välisten kumppanuuksien yleistymiseen. Hän oli kuitenkin sitä mieltä, että tämä vaikuttaisi ainoastaan vähemmän tiivistä yhteistyötä vaativiin kumppanuuksiin: strategisemmat kumppanuudet nousevat hänen mukaansa yritysten omista intresseistä. Omaa yritysmuotoa yhteiskunnallisille yrityksille ei nähty välttämättömänä, mutta koettiin, että siitä voisi olla etuakin. Yritysmuoto voisi lisätä yhteiskunnallisten yritysten määrää, vähentää niihin kohdistuvia ennakkoluuloja sekä helpottaa yhteiskunnallisia yrityksiä käytännön asioissa. Haastateltavat pohtivat myös, mikä on yhteiskunnallisten yritys-

19 14 ten asema kilpailutuksissa ja voitaisiinko ne asettaa etusijalle. Haastatellut asiantuntijat ehdottivat, että yhteiskunnallisille yrityksille voitaisiin myöntää verohelpotuksia, mikäli ne tuottaisivat palveluita, joita valtio ei itse pysty tuottamaan. Aiemmin valtionhallinnossa työskennellyt yhteiskuntavastuujohtaja puolestaan oli sitä mieltä, että olisi parempi, jos valtio ei puuttuisi yhteiskunnallisten yritysten määritelmään tai luokitteluun. Muutama haastateltavista sanoi, että yhteiskunnallisille yrityksille pitäisi antaa tukea start-up-vaiheessa. Yksi asiantuntija ehdotti, että Raha-automaattiyhdistys (RAY) voisi rahoittaa myös yhteiskunnallisia yrityksiä, koska peruspalveluiden täydentäminen on jo tällä hetkellä yksi heidän rahoituskriteereistään. Hän jatkoi, että myöhemmin RAY voisi toimia yhteiskunnallisten yritysten yrityshautomona: Se [RAY] jakaa ei pelkästää rahaa vaan myös tietoa ja tukee ja kouluttaa näitä [yhteiskunnallisia yrityksiä]. Että se on valmentavampaa ja kouluttavampaa otteeltaan eikä pelkästään sen rahotuksen myöntöä, jossa arvioidaan sitä, että onko lomakkeet osattu käyttää oikein. Että se ois enemmän sellasta yhteiskunnallisten yritysten yrityshautomo tyyppistä toimintaa Ruohonjuuritasolta lähtien Toinen tapa lisätä yhteistyötä yhteiskunnallisten yritysten ja isojen yritysten välillä lähtee ruohonjuuritasolta: yhteiskunnalliset yritykset ja yksittäiset ihmiset voivat olla itse aktiivisia kumppanuuksien luojia. Yhteiskunnallisia yrityksiä on tällä hetkellä Suomessa verrattain vähän. Useat haastateltavat mainitsivatkin niiden lisääntymisen yhtenä askeleena kumppanuuksien lisäämiselle. Jotkut sanoivat myös, että Suomesta puuttuu ideoita ja niiden toteuttajia. Kaikki yhteiskuntavastuujohtajat korostivat, että ehdotuksen yhteistyölle pitäisi tulla yhteiskunnallisten yritysten suunnalta. Heidän mukaansa isoissa yrityksissä ei ole aikaa eikä muita resursseja eikä myöskään tarvetta etsiä uusia yhteiskuntavastuukumppanuuksia tai yhteiskuntavastuuseen liittyviä bisnesideoita. Haastateltavat sanoivat, että yhteistyöehdotuksen pitäisi olla mahdollisimman konkreettinen ja hyödyttää molempia osapuolia.

20 15 Sen takia ne hyvät ajatukset, jotka tulee ulkopuolelta tai vaikkapa näiltä yhteiskunnallisilta yrityksiltä on silleen tervetulleita, koska sen yrityksen omat resurssit helposti menee niitten perusasioiden kuntoon saattamiseen ja siihen arjen pyörittämiseen ja muuta. Jotta kumppanuus oikeasti hyödyttäisi molempia osapuolia, yhteiskunnallisten yritysten pitäisi miettiä, mikä yritys olisi niille sopivin yhteistyökumppani. Kuten edellä on sanottu, isot yritykset haluaisivat kehittää yhteiskuntavastuutaan strategisempaan suuntaan. Tämän vuoksi ne ovat todennäköisesti halukkaampia tekemään yhteistyötä sellaisten tahojen kanssa, jotka sopivat yhteen niiden liiketoiminta- tai yhteiskuntavastuustrategian kanssa tai toimivat samalla toimialalla. Et se pitää vaan tulla mun mielestä, että joku juttu vaan matchaa, että joku juttu linkittyy vaan hyvin meidän strategiaan. Yksi asiantuntijoista oli kuitenkin eri mieltä. Hänen mukaansa työskentely ainoastaan samalla alalla toimivien kanssa voi johtaa kapeakatseisuuteen. Välttääkseen tämän yritysten pitäisi tukea yllättäviäkin tahoja: Strategiassakin on se riski, että jos tuetaan rahallisesti ja tietotaidollisesti tällasia yhteiskunnallisia yrityksiä niin tämmönen myopia-ongelma on se, että valitaan sellasia yhteiskunnallisia yrityksiä, jotka on lähellä jo sitä, mitä se yritys tekee tällä hetkellä. Että siis mun mielestä se vois ollakin jotakin sellasta, että tuetaan sellasia yllättäviä aloja. Että ne vois olla tällasia could be. Että ei sellasia, jotka polkuriippuvassa mielessä toistaa sitä, jota muutenkin jo tehdään, jossa se yritys jo itsekin on hyvä. Että tuetaan jotain... Että tavallaan suurella otannalla samaan suuntaan kulkevia asioita, mutta vähän vieraampia kuin missä itse sillä hetkellä ollaan. Löydettyään potentiaalisen kumppanin yhteiskunnallisen yrityksen on vielä löydettävä ison yrityksen sisältä oikea henkilö. Tämä ei aina ole helppoa, mutta sitäkin tärkeämpää: jollei yhteistyöehdotus kantaudu oikealle henkilölle, se helposti hautautuu muiden asioiden alle ja unohtuu. Yhteiskunnallisten yritysten pitäisi myös huomioida, että isoissa yrityksissä toimintatavat yleensä muuttuvat hitaasti ja käytännön asioiden hoitaminen vie enemmän aikaa. Voi esimerkiksi olla, että ison yrityksen budjettiin yhteiskuntavastuulle varatut määrärahat on jo käytetty kuluvan

21 16 vuoden osalta. Ennen kuin yhteiskunnalliset yritykset edes ottavat yhteyttä isoihin yrityksiin, niiden olisi varmistettava, että ne toimivat ammattimaisesti sekä ymmärtävät liiketoiminnan todellisuuden, käytännöt ja rajoitukset. Haastateltavat sanoivat, että mitä helpompi yhteiskunnallisen yrityksen kanssa on toimia, sitä todennäköisemmin iso yritys ryhtyy yhteistyöhön sen kanssa. Ammattimaisuus lisää myös yhteiskunnallisten yritysten uskottavuutta, ja sitä kautta isojen yritysten halukkuutta yhteistyöhön niiden kanssa. Jotkut haastateltavista huomauttivat myös, että olisi tärkeää kertoa selkeästi, mitä erityistä hyötyä on yhteistyön tekemisestä yhteiskunnallisten yritysten kanssa verrattuna kumppanuuksiin muiden yritysten ja järjestöjen kanssa. Se ehkä mikä yrityksissä nykyään on, että ne ei lähde mukaan on, että jos niille tuodaan sellanen hyvin hatara esitys, että hei me haluttais tehdä teidän kans yhteistyötä niin se ei oikeen... Vaan sen vastapuolen pitäis miettiä enemmän sitä, että mitä te voitte tällä saavuttaa, millasta se yhteistyö olis, mitä osaamista tai muuta me haluttais tältä yritykseltä. Että kannattais tulla aika valmiin paketin kans kehittämään sitä. Että se varmaan motivois sitten yrityksiäkin enemmän lähteen mukaan. Että kun on konsepti sille, mitä halutaan. Pitää osata myös myydä se oma asiansa. Yhteiskunnallisten yritysten lisäksi myös yksittäiset ihmiset voivat edistää yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja yhteiskunnallisten yritysten ja isojen yritysten välisiä kumppanuuksia. Haastateltavat sanoivat, että muutokset lähtevät aina ihmisistä, ja että nykymaailmassa on aiempaa paremmat mahdollisuudet saada mielipiteensä kuulluksi. Kysyttäessä yhteiskuntavastuujohtajat vastasivat, että yrityksen sisäinen yhteiskunnallinen yrittäjyys ja kumppanuudet yhteiskunnallisten yritysten kanssa voivat saada alkunsa myös työntekijöiden aloitteesta. He kuitenkin myönsivät, että isossa yrityksessä työntekijöiden ei useinkaan ole helppoa saada ääntään kuuluville. Yksi asiantuntijoista korosti, että työntekijät ovat usein innostuneita vastuullisuuteen liittyvistä asioista, ja että tällaisella innostuksella on taipumus levitä. Haastateltavat toivat kuitenkin esiin, että innostuneet työntekijät eivät yksin riitä vaan myös yrityksen johdon on ymmärrettävä yhteiskuntavastuun arvo ja merkitys:

22 17 Jos on samanhenkiset päättäjät siellä yrityksessä, että tavallaan tällaset asiat koetaan tärkeäksi ja nähdään lisäarvoa tuottavaksi niin kyllähän ne sitten synnytetään sinne. Ylimmän johdon pitää ymmärtää merkitys, jotta tällasia investointeja ylipäätään tehdään Vuorovaikutuksen kautta Edellä kuvattujen tapojen lisäksi käytännöt voivat levitä yritysten välisessä vuorovaikutuksessa sekä Suomen sisällä että ulkomailta Suomeen. Haastateltavat kokivat myös yhteiskuntavastuuseen liittyvien hyvien käytäntöjen leviävän yrityksestä toiseen. Yritykset seuraavat kilpailijoidensa toimia ja toimintatapoja ja poimivat parhaat myös omaan toimintaansa. Yhteiskuntavastuujohtajat ja asiantuntijat eivät nähneet mitään syytä, mikseivät myös yhteiskunnallisiin kumppanuuksiin liittyvät käytännöt voisi levitä samalla tavoin. Jonkun on kuitenkin aina oltava ensimmäinen. Haastateltavat korostivat yhteen ääneen hyvien esimerkkien tärkeyttä yhteistyökäytäntöjen leviämiselle. Niin ikään he peräänkuuluttivat foorumeja ja tilaisuuksia, joissa esiteltäisiin ja jaettaisiin näitä esimerkkejä ja parhaita käytäntöjä. Tilaisuuksissa yritysten edustajat voisivat kuulla aiheesta ensimmäistä kertaa ja sitä kautta kiinnostua hankkimaan siitä lisätietoa. Paljonhan yrityksissä tapahtuu sellasta, mitä ei sitten tuu kertoneeksi tai ei oo forumia kertoa tai muuta. Että sitten kun kuulee, että joku yritys on tehnyt ei sen tarvii olla vastuusarkaa että alkaa miettiä, alkaa benchmarkkaan, että hei tollanenhan vois olla meillekin hyvä juttu. Että mun mielestä esimerkin voima on tosi tärkee. Tällaset esimerkit, mitä maailmalla on tehty, että jos niitä kootaan johonkin ja esimerkit voi sitten synnyttää sitä, että rupeais itsekin vähän miettiin, että voitaisko me tehdä. Koska monet yhteiskuntavastuuseen liittyvät käytännöt ovat toimialakohtaisia, työnantajajärjestöillä voi olla tärkeä rooli isojen yritysten ja yhteiskunnallisten yritysten välisten kumppanuuksien edistämisessä. Ne tuovat kunkin toimialan toimijoita yhteen ja tarjoavat niille paljon kaivattuja foorumeita ja verkostoitumismahdollisuuksia. Työnantajajärjestöt

23 18 voisivat myös osallistua kumppanuuksiin liittyvien käytäntöjen ja tapojen kehittämiseen. Elinkeinoelämän keskusjärjestö (EK) mainittiin haastatteluissa useaan otteeseen vaikutusvaltaisena tahona, jonka mukaan saaminen voisi edistää yhteistyötä yhteiskunnallisten yritysten ja isojen yritysten välillä. Niin ikään esimerkiksi Keskuskauppakamarilla on työvoimapoliittinen työryhmä, jossa keskustellaan paljon myös yhteiskuntavastuuseen liittyvistä kysymyksistä. Sen lisäksi, että käytännöt leviävät yritysten välillä Suomen sisällä, ne voivat tulla Suomeen myös ulkomailta. Esimerkiksi järjestöissä tehtävä vapaaehtoistyö on tullut Suomeen nimenomaan ulkomaisten esimerkkien innoittamana. Yhteiskunnallinen yrittäjyys sekä yhteiskunnallisten yritysten ja isojen yritysten väliset kumppanuudet ovat lisääntyneet nopeasti viime aikoina erityisesti Isossa-Britanniassa. Näitä esimerkkejä pitäisi esitellä myös Suomessa niin, että eri tahot saisivat paremman käsityksen yhteiskunnallisista yrityksistä, kumppanuusmahdollisuuksista sekä kumppanuuksien mukanaan tuomista hyödyistä. Yksi asiantuntijoista ehdotti, että voisi olla hyvä ajatus tuoda Suomessa toimivien yritysten muiden maiden tytäryhtiöiden edustajia kertomaan kokemuksistaan yhteistyöstä yhteiskunnallisten yritysten kanssa. Hänen mukaansa isot yritykset voisivat suhtautua heidän viestiinsä positiivisemmin kuin akateemisen tutkijoiden. On kuitenkin muistettava mitä haastateltavat korostivat: ei ole mahdollista eikä kannattavaa omaksua muiden maiden käytäntöjä suoraan vaan niitä täytyy soveltaa paikalliseen toimintaympäristöön ja olosuhteisiin sopivaksi. 2.4 Muita nousseita teemoja Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä eri tavoin yhteiskunnalliset yritykset ja isot yritykset voivat tehdä yhteistyötä, miten isot yritykset näkevät nämä yhteistyön tavat ja miten yhteistyötä voisi edistää. Näiden lisäksi haastatteluissa nousi esiin yhteistyön ja vastuullisen liiketoiminnan mukanaan tuomia hyötyjä. Samoin selvisi mahdollisia toiminta-alueita yhteiskunnallisille yrityksille ja niiden yhteistyölle isojen yritysten kanssa.

24 Yhteistyön hyötyjä Yhteiskuntavastuujohtajien mukaan isoilla yrityksillä on muita enemmän resursseja panostaa yhteiskuntavastuuseen ja mahdollisiin kumppanuuksiin. Niiden tukitoiminnoissa työskentelee enemmän ihmisiä, jotka voivat käyttää työaikaansa yhteiskuntavastuukysymysten pohdintaan. Lisäksi isoilla yrityksillä on varaa odottaa pidempään kumppanuuden tai investoinnin mukanaan tuomia hyötyjä. Useat haastatelluista korostivat, että kumppanuuden pitäisi hyödyttää molempia osapuolia. Hyödyt eivät välttämättä tule suoraan tai ole rahallisia ja heti havaittavissa. Haastateltavat muistuttivat, että yrityksen johdon olisi nähtävä yhteiskuntavastuun tuoma lisäarvo: eri vastuualueiden johtajien pitäisi katsoa yhteiskuntavastuuta omasta näkökulmastaan, sillä jokainen voi löytää hyötyjä omalle vastuualueelleen. Pidemmällä tähtäimellä kaikki se, mitä sä teet sun asiakkaiden ja henkilöstön hyväksi ja tän maailman hyväksi niin mä uskon siihen, että sä saat siitä sen palkinnon ja yritysmaailmassa se palkinto on sitten tietysti se parempi tulos. Haastatteluissa mainittiin myös, että toimimalla vastuullisesti yritykset säilyttävät oikeutuksen jatkaa toimintaansa myös pidemmällä aikavälillä. Lisäksi kumppanuuksissa jokainen osapuoli oppii aina jotakin. Verkostoitumisesta sekä tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamisesta on aina hyötyä, ja ne voivat tuoda mukanaan uusia näkökulmia ja innovaatioita. Yksi asiantuntijoista puhui jopa uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoiminta-alueiden synnystä. Myös parantunut yrityskuva mainittiin haastatteluissa, mutta yhteiskuntavastuujohtajat eivät juuri korostaneet tätä puolta. Yhteiskunnallisen yrityksen kannalta isoilla yrityksillä sanottiin olevan hyödyllisiä kontakteja. Lisäksi niiden mukanaolon koettiin lisäävän projektin ja yhteiskunnallisen yrityksen uskottavuutta. Prososiaaliseen motivaatioon liittyviä hyötyjä nousi haastatteluissa esiin useasti. Yhä useampi hakee työltään mielekkyyttä sen sijaan, että tekisivät työtä ainoastaan rahasta. Erityisen tärkeää työn merkityksellisyys on nuorille. Vastuullisen yrityksen onkin helpompi rekrytoida uusia työntekijöitä sekä sitouttaa nykyisiä. Lisäksi oman työn tunteminen merkitykselliseksi auttaa jaksamaan kiireisessä arjessa. Yhteiskunnallista yritystä perustamassa olleen yrityksen edustajien mukaan projekti on tuonut Pohjoismaiden tytäryhtiöiden työntekijöitä lähemmäs toisiaan ja saanut aikaan tunteen, että he tekevät työtä, jolla on merkitystä.

25 20 Mitä paremmin yrityksen henkilökunta voi ja mitä paremmin se sitoutuu yrityksen arvoihin ja toimintaan niin sitä paremmin yrityksellä menee Mahdollisuuksia yhteiskunnallisille yrityksille Haastatteluissa puhuttiin paljon samoista teemoista, jotka ovat olleet Suomessa julkisessa keskustelussa muutenkin: vanhustenhoito, terveydenhuolto, maahanmuuttajat, osatyökykyisten työllistyminen sekä ennen kaikkea syrjäytyneet nuoret (taulukko 1). Taulukko 1: Mahdollisuuksia yhteiskunnallisille yrityksille Toimiala Vanhusten huolto Terveydenhuolto Maahanmuuttajat Osatyökykyiset Syrjäytyneet nuoret Jätehuolto, kierrätys Mahdollisuuksia Tiedon tarjoamista, työhön perehdyttäjiä, mentoreja Tiedon tarjoamista, tukihenkilöitä, työhön perehdyttäjiä, mentoreja Työllistämistä, mentoreja, tukihenkilöitä Vanhustenhuollon lisäksi haastatteluissa pohdittiin terveydenhuollon uudistamista ja yhteiskunnallisten yritysten roolia näiden tuottajana. Lääkealan yrityksen edustajien mukaan nykyinen terveydenhuoltomalli tulee muuttumaan suuresti ja kolmannen sektorin merkitys tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Kolmessa tutkimukseen osallistuneessa yrityksessä maahanmuuttajat muodostavat jo tärkeän ja luontevan osan työvoimaa. Näiden yritysten yhteiskuntavastuujohtajat mainitsivat kuitenkin, että kieli- ja kulttuurierot asettavat edelleen haasteita. He pohtivatkin, voisivatko yhteiskunnalliset yritykset tarjota tietoa ja osaamista näistä teemoista, ehkä jopa tulkkeja. Yksi yhteiskuntavastuujohtaja ehdotti, että yhteiskunnallinen yritys voisi tarjota mentoreita ja tukihenkilöitä maahanmuuttajien ensimmäisten työpäivien ajaksi helpottamaan kommunikointia ja auttamaan käytännön asioissa.

26 21 Samanlaista apua tässä oon nyt monta kertaa miettinyt ihan maalaisjärjellä itse, että kun on todellakin oikeella asenteella ja työhaluinen ja työkykyinen maahanmuuttajahenkilö niin se ois hirveen paljon helpompi työllistää jos ois joukko tällasia työhön perehdyttäjiä, jotka ehkä osaa suomenkieltä ja osaa hänen koti-, äidinkieltään ja ois sitten siellä työyhteisössä vaikka ihan jonkun päivän, vähän kertomassa, että tää on tällasta ja vähän niinku saattamassa siihen työhön. Niin se hirvittävästi helpottais Tällasille tukihenkilöille ois kyllä kova kysyntä. Erilaisiin henkilöstöryhmiin, joilla on joku tällanen erityispiirre, kielitaito tai fyysinen rajoite tai... Sama yhteiskuntavastuujohtaja jatkoi kuitenkin, että osatyökykyisten työllistämiseen tarvittaisiin enemmän tietoa ja osaamista. Yritys oli jo palkannut melko paljon osatyökykyisiä, ja yhteiskuntavastuujohtajan mukaan vammaisjärjestöjen tarjoama apu oli erittäin arvokasta. Myös kahden muun yrityksen edustajat sanoivat, että he haluaisivat yritystensä palkkaavan enemmän osatyökykyisiä. Haastateltavat näkivät, että on tärkeää pitää kaikki mukana työelämässä ikäluokkien pienentyessä. Haastatteluissa puhuttiinkin paljon erityisesti nuorista syrjäytyneistä ja syrjäytymisvaarassa olevista. Haastateltavien mielestä yhteiskunnalliset yritykset voisivat tehdä paljon heidän auttamisekseen. Yksi yhteiskuntavastuujohtaja ehdotti useiden yritysten yhteisprojektia syrjäytymisvaarassa olevien työllistämiseksi. Hänen mukaansa ainakaan heidän yrityksensä ei voisi palkata montaa syrjäytymisvaarassa olevaa, mutta jos usea yritys palkkaisi edes yhden, sillä olisi jo merkitystä. Myös syrjäytymisvaarassa olevien mentorointia pohdittiin. Eiks se sitten oo tätä et kun puhutaan hirveen paljon esimerkiks tästä nuorten syrjäytymisestä niin eikö siinä ois esimerkiks sellanen valtavan potentiaalinen alue, mille vois vaikka minkälaista yritystoimintaa luoda. Mikä ois sitten todella että haettais ratkasuja yhteiskunnallisiin ongelmiin ja saatais varmasti pienillä investoinneilla paljon aikaseksi. On esitetty lakimuutosta, joka velvoittaisi kaupat jatkossa ottamaan takaisin ja kierrättämään yhä suuremman osan myymistään tuotteista. Yhteiskunnalliset yritykset voisivat toimia yhteistyössä kauppojen kanssa kierrättämällä näitä tuotteita tai käyttämällä niitä uusien tuotteiden raaka-aineena. Lisäksi yhden yrityksen yhteiskuntavastuujohtaja mainitsi, että heillä on varastossa kymmeniä käytettyjä tietokoneita, jotka voitaisiin

27 22 lahjoittaa eteenpäin, jos joku huolehtisi tietoturvaan liittyvistä kysymyksistä.

28 3. Suosituksia Haastatteluissa kävi selvästi ilmi, että yritykset haluaisivat kehittää yhteiskuntavastuutaan strategisempaan suuntaan. Yhteiskunnallisten yritysten pitäisi pyrkiä hyödyntämään tätä sekä positiivista asennetta yhteiskunnallista yrittäjyyttä kohtaan. On erittäin tärkeää, että yhteiskunnalliset yritykset ovat ammattimaisia ja ymmärtävät liike-elämän realiteetit. Yhteiskunnallisten yritysten täytyy itse olla aloitteellisia, koska isoilla yrityksillä ei usein ole aikaa eikä tarvetta pohtia uusia yhteistyömahdollisuuksia. Niiden ei kannata lähestyä isoja yrityksiä pelkkä yhteiskuntavastuullisuus edellä vaan ennemmin potentiaalisina yritysyhteistyökumppaneina. Haastatellut yhteiskuntavastuujohtajat ja asiantuntijat korostivat konkreettisen liiketoimintaehdotuksen tärkeyttä ja sitä, että ehdotuksen tekijän pitäisi pystyä uskottavasti perustelemaan, mitä hyötyä yhteistyöstä olisi isolle yritykselle. Tässä työssä esiteltyä viitekehystä ja esimerkkejä eri yhteistyön tavoista voidaan käyttää pohjana ideoitaessa eri kumppanuusmahdollisuuksia. Ennen liiketoimintaehdotuksen tekemistä yhteiskunnallisen yrityksen kannattaisi pohtia, mikä yritys olisi sopivin yhteistyökumppani juuri kyseisessä tilanteessa. Niin ikään yhteiskunnallisen yrityksen on päätettävä, miten paljon omia resursseja se on valmis sijoittamaan kumppanuuteen. Kuten edellä on kerrottu, tiiviimmät kumppanuussuhteet vaativat enemmän molemmilta osapuolilta. Myös kumppanuuden toivotut hyödyt vaikuttavat yhteistyön tiiviyteen. Isojen yritysten edustajat korostivat haluavansa tehdä yhteistyötä ammattimaisten ja uskottavien yritysten kanssa. Yhteiskunnalliset yritykset puolestaan voisivat hyötyä yhteistyöstä eniten perustamis- ja alkuvaiheissaan. Ei-strategiset kumppanuudet voisivat olla tapa, jolla myös nämä aloittelevat yhteiskunnalliset yritykset pääsisivät tekemään yhteistyötä isojen yritysten kanssa. Esimerkiksi kokenut taloushallinnon osaaja voisi tehdä vapaaehtoistyötä yhteiskunnallisessa yrityksessä tai iso yritys voisi järjestää osana yhteiskuntavastuutoimintaansa kilpailun yhteiskunnallisille yrityksille, joista parhaat saisivat palkintona apua, tukea ja ehkä siemenrahoitustakin. Yhteiskunnallisten yritysten on varottava liian idealistisiksi leimautu-

29 24 mista. Kuten yhden yrityksen yhteiskuntavastuujohtaja totesi: täytyy olla idealistiset tavotteet, mutta realismia siinä toteuttamisessa. Yhteiskunnallisten yritysten uskottavuuden kannalta olisi erittäin hyödyllistä, mikäli kokeneita liike-elämän johtajia ja vaikuttajia saataisiin mukaan alan ja yritysten kehittämiseen, ehkä jopa yhteiskunnallisten yritysten perustajiksi. Heidän kauttaan olisi mahdollista myös tehdä yhteiskunnallisia yrityksiä yleisesti tunnetummaksi. Yhteiskunnallista yrittäjyyttä edistävien tahojen olisi yhdistettävä voimansa, jotta yhteiskunnalliset yritykset ja niiden mahdollisuudet saataisiin laajemmin tunnetuksi. Näiden tahojen olisi myös itse oltava uskottavia ja ammattimaisia. Tämän vuoksi esimerkiksi Suomen itsenäisyyden juhlarahaston tai Työ- ja elinkeinoministeriön saaminen mukaan olisi erittäin hyödyllistä. Myös työnantajajärjestöillä voisi olla tärkeä rooli erityisesti yhteistyön edistämisessä. Haastateltavat korostivat, että olisi tärkeää tuoda yhteen ihmisiä eri aloilta kuulemaan yhteiskunnallisista yrityksistä, yhteistyöesimerkeistä, parhaista käytännöistä sekä yhteistyön mukanaan tuomista hyödyistä. Yksityisen sektorin, julkisen sektorin, yhteiskunnallisten yritysten ja järjestöjen välinen yhteistyö voisi tuoda uusia, monipuolisempia ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Myös lainsäädäntöä tulisi selkeyttää. Lääketeollisuusyritysten edustajien mukaan vapaaehtoistyöhön liittyvät verokysymykset eivät ole selkeitä. Yksi asiantuntijoista puolestaan nosti esiin, etteivät yritykset tällä hetkellä saa vähentää verotuksessa yhteiskunnallisiin asioihin tai kehitysyhteistyöhön tekemiään lahjoituksia. Haastateltavat pohtivat myös yhteiskunnallisten yritysten asemaa kilpailutuksissa. Lääketeollisuuden yritysten toimintaa säädellään tiukasti. Molempien haastateltujen yritysten edustajat sanoivat, että lainsäädäntöä pitäisi muuttaa, jotta tiiviimpi yhteistyö olisi mahdollista. Suomen terveydenhuolto tarvitsee uudistuksia, ja kansainvälisesti on esimerkkejä yhteiskunnallisten yritysten ja lääkealan yritysten välisistä kumppanuuksista. Tätä mahdollisuutta kannattaisikin selvittää myös Suomessa.

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Jaana Merenmies, Syfo Oy - yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yrittäjyys Nyt! 13.5.2011 Oulu, Pohto Yhteiskunnallisten yritysten

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

KMO t&k-työryhmän biotaloustyöpaja 26.11.2012, Säätytalo

KMO t&k-työryhmän biotaloustyöpaja 26.11.2012, Säätytalo KMO t&k-työryhmän biotaloustyöpaja 26.11.2012, Säätytalo World café pöytä 1: Miten suomalaisten osaamista pitää parantaa, jotta vihreä talous voi toteutua? Ehdotettavat toimenpiteet: Perustetaan biotalousohjelmien

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys kohdallaan

Asiakastyytyväisyys kohdallaan Asiakastyytyväisyys kohdallaan 94 % asiakkaista suosittelee Maestroa Syksyllä 2012 teimme laajan asiakastyytyväisyyskyselyn ja selvitimme asiakkaidemme näkemyksiään Maestron myynnistä, asiakaspalvelusta

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot