Pirkanmaa. Millainen kuntauudistus tarvitaan? 1/ PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA. Hornetit pois, tilalle koelentotoimintaa

Transkriptio

1 1/ Pirkanmaa PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA Millainen kuntauudistus tarvitaan? Hornetit pois, tilalle koelentotoimintaa SIVU 10 KUVAT: ILMAVOIMAT, KIRSTI PALOKANGAS Pirkanmaalla on valmiutta muutokseen, kiittelee opetusministeri Jukka Gustafsson SIVU 8

2 2 NÄKÖALAPAIKALLA Esa Halme Maakuntajohtaja Ymmärsinkö väärin, vai oliko kuntarakenne-ehdotuksena 20 täyden palvelun kuntaa ja noin 50 palvelukuntaa? Hallitusohjelman mukaisen kuntauudistuksen eteenpäin viemiseksi valtiovarainministeriössä on valmistunut ehdotus uudeksi kuntarakenteeksi tai ehdotus aluejaosta, jonka pohjalta rakenne selvitetään ja valmistellaan. Aluekuulemistilaisuuksissa on käyty laajaa keskustelua kuntarajoista ja vaadittu lisätietoa uudistuksen muista osista. Hallitustasolta on viestitetty, että kuntakartat ja rajat ovat saaneet liian suuren roolin keskustelussa. Keskustellaan sitten muusta. Yritin laskeskella uudistuksen muita vaikutuksia sellaisessa tilanteessa, missä ei ole olemassa vielä yhtään ryhmää, joka pohtisi uutta terveydenhuollon rakennetta ja muotoa tai maakunnallisia rakenteita yleensäkään. Kiinnostavin havainto oli se, että kaikissa Suomen 20 sairaanhoitopiirissä syntyisi tilanne (Etelä-Pohjanmaalla vasta muutaman vuoden kuluttua), missä yhdellä kunnalla olisi yksinkertainen enemmistö sairaanhoitopiirin väestöpohjasta. Kaikista sairaanhoitopiireistä tulisi tällöin helposti aitoja tyttäriä suurimmalle kaupungille. Muut noin 50 kuntaa eivät olisi missään päin maata sellaisessa asemassa, että ne voisivat muodostaa enemmistön keskeisistä julkisista palveluista. Muiden kuntien rooli olisi joko säilyä omistajina tai siirtyä omistamattomaksi asiakkaaksi. Miljoonapiireissä, jotka eivät ole tällä hetkellä organisaatioita, vaan sopimuksia toimintamallista, enemmistö syntyisi käytännössä kahden tai enintään kolmen kunnan yhteisellä näkemyksellä. Jos tämä hallinnon yksinkertaistamistapa on tavoitteena, tulisi se toki sanoa suoraan. Samaan malliin tapahtuisi kunnallisesti omistetuissa ammattikorkeakouluissa ja ammattioppilaitoksissa ja myös maakuntien liitoissa. Kaikissa Suomen 18 maakunnassa Lappia lukuun ottamatta syntyisi myös yhden omistajan yksinkertainen enemmistö. Tällainen toimija ei täytä eurooppalaisia aluehallinnon kriteerejä, eikä mahdollista EU-ohjelmapolitiikan toteuttamista. Kansallisista tehtävistä myös edunvalvonnan, kehittämisen ja kaavoituksen perusta olisi kyseenalainen. On erittäin kiinnostavaa nähdä, millaisen etenemispolun hallitus valitsee. Onko linjauksena esitettyyn kuntarakenteeseen tukeutuva 20 täyden palvelun kunnan ja 50 peruspalvelukunnan malli vai kootaanko kuntia laajemman alueen palvelut ja tehtävät väliportaan tasolla ja tasolle? Jos näistä poluista valitaan kuntaa suurempien alueiden tehtävien kokoaminen, on siitä tehtävä johtopäätökset nopeasti ja laitettava valmistelu käyntiin niin, että sekä kuntarakenteen että väliportaan ratkaisut voidaan toteuttaa yhtä aikaa esimerkiksi vuoden 2017 alusta. Tasapainoinen tilanne uudenlaisten kuntien ja uuden väliportaan välillä edellyttänee nykyisten väliportaan toimijoiden määrän vähentämistä noin puoleen nykyisestä. Toki muiden valmisteluryhmien työn käynnistämien voi luoda useita erilaisia polkuja kuljettavaksi. Elämme kiinnostavien ja merkittävien poliittisten valintojen aikaa. Pirkanmaalla myönnetään, että uudistamiselle on tarvetta. Rakennetyöryhmän karttaesitys, perustelut, toimeenpanotapa ja aikataulu tus eivät kuitenkaan saa kaikissa kunnissa kannatusta. Valtiovarainministeriön ja Pirkan maan liiton järjestämään Tampereen tilaisuuteen saapui kaikkiaan 370 osallistujaa kuntapäättäjiä, muita pirkanmaalaisia vaikuttajia ja mediaa. Poimimme vain osan jokaisen puhujan kommentista. Kuuntele täydelliset kommentit videolta valtiovarainministeriön sivulta >kuntauudistus > aluekierros >Pirkanmaa Työryhmän esitys Pirkanmaalle. KUVAT: KIRSTI PALOKANGAS

3 Ei ole tietoa, miten sote-palvelut tulevaisuudessa järjestetään ja mikä on valtion ja kuntien tehtäväjako. Ilman tietoa niistä kommentointi on mahdotonta. Olemme kuntaliitosten osalta omalta osaltamme varsin paljon tehneet eikä Akaalla ole suuria liittymistarpeita mihinkään suuntaan. Esitetty uusi kunta ei ole tarkoituksenmukainen ratkaisu eikä tuo lisäarvoa nykyiseen tilaan. Akaan asukkaiden asiointi ja työssäkäynti noudattaa selvästi HHT-linjaa, Akaan kaupunginvaltuuston pj. Timo Rajala. Työnjako kunta- ja maakuntatason välillä tulisi olla selvä. Miten turvataan lähidemokratian toimivuus? Meillä on vahva halu ja tahtotila olla itsenäinen kunta. Kunnat ovat nähneet paljon vaivaa PA- RAS-lain ohjaamina. Rakennetyöryhmän esityksessä ei ole näitä esityksiä huomioitu lainkaan. Olisi voinut olettaa, että vapaaehtoisesti tehty työ olisi saanut tukea, Hämeenkyrön kunnanhallituksen pj. Eero Norokorpi. Ikaalinen ei näe esityksen toteutuvan tällä tavalla. Ikaalisten ja Hämeenkyrön tulisi olla samassa kuntajakoselvityksessä oli suunta Tampereelle tai muu koalitio jotta PARAS-yhteistyötä voitaisiin hyödyntää maksimaalisesti. Muita koalitioita tai osakuntaliitoksia tulisi tarkastella. Myös Jämijärven kunta on viestittänyt halustaan Pirkanmaan suuntaan, Ikaalisten kaupunginvaltuuston pj. Timo Tuomisto. Olemme tietoisesti tahtoneet sopeuttaa taloutemme käytössä oleviin resursseihin. Terveydenhuollon yhteistoiminta-alueemme mahdollisti näkemyksemme itsenäisenä alueena. Ylä-Pirkanmaan kannalta ehdotus on laatuunkäypä, mikäli Orivesi on veturi. Mikäli Orivesi jää pois, kolmen kunnan yhdistelmä ei täytä mitään kriteereitä, Juupajoen kunnanhallituksen pj. Sirkka-Liisa Oikari. Tampereen kaupunkiseudun kehyskunnat eivät hyväksy kuntauudistusta nyt esitetyssä muodossaan. Kannatamme yhteistyön kehittämistä edelleen ja avointa keskustelua. Tarvitsemme eri alueille erilaisia ratkaisuja. Emme voi hyväksyä väitettä, että yhdyskuntarakenteen kehittäminen on olennainen ongelma, koska se on jo ratkaistu yhteistyöllämme. Selvitys ei vertaile tarpeeksi eri kuntien palvelutuotantoa ja sen kustannuksia, Tampereen kehyskuntien (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi) yhteispuheenvuoro sekä Pirkkalan puheenvuoro, Pirkkalan pormestari Helena Rissanen. Huoli kuntatalouden kestävyydestä on perusteltu. Pitää selvittää muita vaihtoehtoja kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi tehokkaalla ja ihmiset huomioon ottavalla tavalla. Seutuyhteistyön kehittäminen on yksi vaihtoehto. Pidämme vaihtoehtona Tampereen itäisen maakunnan järjestämistä kuntaliitoksin (Kangasala, Orivesi, Juupajoki ja Pälkäne). Kuhmoinen on ilmaissut kiinnostusta suuntautua Kangasalle ja sitä kautta Pirkanmaalle. Jäämme odottamaan tosiasioita. Harkinnan haluamme ja osaamme tehdä ihan itse, Kangasalan kunnanvaltuuston pj. Raimo Kouhia. Emme näe kuntien liitoksia tarpeellisina omalla seudullamme. Toki vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin tulee olla mahdollisuus. Jo Tampereen kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen totesi, että hänestä ei ole ongelma, jos yritys laajentaessaan muuttaa pois Tampereelta - kunhan se ei muuta pois seudulta tai Pirkanmaalta. Mielestäni terve kilpailu on tervetullutta. Muutkin kuin Tampereen seudun kunnat toteuttavat kansainvälistä yritystoimintaa, Lempäälän kunnanvaltuuston pj. Tuula Petäkoski-Hult. Kuntauudistuksesta on viety positiivisuus pois, koska keinona ovat vain kuntaliitokset. Vaihtoehtona voisi olla aluekuntamalli, laajennettu seutuyhteistyö tai jokin muu. Onko esityksen lähtökohta se, että rakennetaan Suur-Tampereen ympärille köyhyysvyöhykettä. Miten uudet pienet kunnat pärjäävät, jos ei kaksi kertaa isompi Nokia?, Nokian kaupunginvaltuuston pj. Arja Laitinen. Suomessa tarvitaan muutosta hyvinvointipalvelujen järjestämiseen ja rahoitukseen. Kuntien tehtävät ja taloudelliset resurssit eivät ole tasapainossa. Kuntien vastuulle on sälytetty uusia tehtäviä ilman että on varmistettu, onko kunnilla rahaa tai muita resursseja tehtävien hoitamiseen. Ongelma ei ratkea rajoja siirtämällä. Sel vitystyö kuntien tehtävistä on aloitettu liian myöhään. Meillä kuntayhteistyösuunta on Tampereen kaupunkiseutu ja mahdollinen rakenneuudistussuunta on Tampere, Oriveden kaupunginvaltuuston pj. Riitta Jakara. Kunnilla on paikallisidentiteetti, itsehallinto ja kuntalaisilla aktiivinen rooli kuntansa kehittämiseksi. Asioita on voitava toteuttaa paikalliset tarpeet huomioiden. Vesilahden on vaikea nähdä, mitä lisäarvoa kuuluminen suurkuntaan toisi. Mihin perustuu suuruuden ihannointi? Onnellinen ei ole välttämättä se kunta, jolla on paljon vaan se kunta, jolta puuttuu vähän, Vesilahden kunnanvaltuuston pj. Esko Halme. Kunnissa mietitään nyt palautetta PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 1/2012 3

4 Ylöjärvi ei kannata Suur-Tamperetta. Olemme osaltaan toteuttaneet kuntauudistusta kuntaliitoksilla. Pystymme tuottamaan asukkaiden palvelut laadukkaasti ja tuloksekkaasti. Vasta kun peruskysymys terveydenhuollosta on ratkaistu, voidaan sopia kuntarakenteen muutoksista. Voisiko seutu voisi muodostua neljästä kunnasta?, Ylöjärven kaupunginhallituksen pj. Mika Kotiranta. Hyvinvointivaltion rahoituspohjaa tulee kuntatasolla vahvistaa. Rajojen poisto ei tuo alueelle rahoittajia, veronmaksajia tai vähennä huollettavia. Suuremman kunnan hallinnon osuus menoista on pieniä kuntia suurempi. Esitys heiken- Järki ja tunteet samassa kuntakorissa Kunta-asiat kuohuttavat nyt pahemman kerran. Paikalliset asiat ovat hyvin tunnepitoisia. Ajatusmaailmana on, että ei ole syytä tulla neuvomaan varsinkaan sellaisten Helsingin herrojen, jotka eivät tunne paikkakuntaa ollenkaan. Järki ja tunteet on kuitenkin tässä suurhankkeessa laitettava yhteistyöhön. Tunteet ovat siinä mielessä merkittäviä, että vahvalla tahdolla ja tekemisellä on ennenkin onnistuttu siirtämään lähes vuoria. Taas jos tuntee itsensä voimattomaksi ja muiden määräiltäväksi, passiivisuus voittaa nopeasti alaa. Mikään ei kiinnosta, ei myöskään kotikunnan kehittäminen. Järki on siinä mielessä tärkeä, että tiedetään mikä on tavoite. Tavoitehan on luonnollisesti se, että palvelut onnistutaan järjestämään ja laadullisesti korkeatasoisina ja ihmisillä on hyvä olla ja asua kotipaikkakunnillaan. Mikäli työpaikkoja ei löydy ja terveydenhoito, koulutus ja vanhusten hoiva eivät ole kunnossa, ei ole paljonkaan kehittymisen edellytyksiä. Tärkeä on jokaisen kuntapäättäjän tuntea myös taloudelliset lainalaisuudet. Mielestäni kuntakarttaharjoittelua pitää edeltää keskustelu kunnan ja valtion tehtävistä. Nyt on nopeasti määriteltävä, mikä on kuntien tehtävä ja millä tavalla valtio osallistuu tehtävien rahoittamiseen. Tehtävälistauksessa täytyy näkyä myös kuntien tehtävät sosiaali- ja terveyspuolella. Ilman kokonaisnäkemystä tehtävistä kuntien on hyvin vaikea antaa omia vastauksia valtiolle. Sitten pitää miettiä myös demokratiakysymystä. Mitä enemmän kuntien ja valtion suhdetta ajattelen, sitä enemmän uskon vapaakuntaideologiaan. Palvelujen tavoitteet ja laatukriteerit määritellään yhdessä, mutta kunnat voisivat itse päättää, miten ne toteutetaan. Samalla demokratia toteutuu valta ja vastuu ovat samassa paikassa. Mikäli nykyisillä kuntarakenteella ja tulotasolla ei pystytä millään hoitamaan uudelleen määriteltyjä, paljon nykyistä selkeämpiä ja kokonaisvaltaisempia tehtäviä, kuntapäättäjien on itse löydettävä keinot ongelman ratkaisemiseen. Vaihtoehtona voi olla se, että pyritään löytämään aggressiivisesti kuntaan uusia verotuloja tuovia työpaikkoja tai sitten liittoudutaan toisen kunnan kanssa. Kaikki nämä pitää tapahtua annetussa aikataulussa. Pitkittäminen merkitsee ainoastaan asioiden mutkittumista. Harri Jaskari Kansanedustaja (kok.) täisi keskeisten julkisten lähipalvelujen saatavuutta, vaikka kuntauudistuksen tavoite on palvelujen turvaaminen. Pienikin kunta voi olla tehokas laadukkaalla ja sopeutuvalla yhteistyöllä, Kihniön kunnanvaltuuston pj. Lea Mäkipää. Kiitos siitä, että kunta-asiat kiinnostavat nyt ja herättävät keskustelua. Uskon kuitenkin, että Pirkanmaalla on tervejärkisiä kuntavaikuttajia. Valtion olisi tullut käyttää vetovastuutaan toisella tavalla. Ehdotuksessa tulisi olla valmisteilla oleva sotelainsäädäntö samalla pelilaudalla. Erillisellä hankkeella tarkastellaan kuntien ja valtion tehtäväjakoa. Se tulisi jo olla selvillä, Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö. Parkano on toiminut aktiivisesti kuntarakenteen uudistamiseksi jo usean vuoden ajan. Kankaanpään Jämijärven Parkanon muodostama Pohjankankaan kaupunki olisi ollut ensimmäinen vaihe vahvan peruskunnan prosessissa. Rakennetyöryhmän esityksessä ei tätä ole huomioi tu ja kuntaliitostyö on jäädytetty. Jatkossa Parkano ei aio toimia aktiivisesti kuntarakenteen kehitystyössä vaan odottaa valtion linjauksia siitä, mitkä ovat kuntien tehtävät tulevaisuudessa, kenelle sote järjestämis- vai rahoitusvastuu kuuluu. Parkanolaiset aikovat pysyä pirkanmaalaisina, Parkanon kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg. Punkalaidun ei hyväksy esitystä kuntaliitosta Huittisten ja Kokemäen kanssa tai maakunnan vaihtoa. Olemme kiltisti tehneet PARAS-uudistusvaatimukset Sastamalan ja Kiikoisten kanssa. Virkamiestyöryhmän esitys siirtämisestä Satakuntaan on taloudellisesta näkökulmasta pöyristyttävä. Pääkaupunkiseutu, kasvukeskukset ja maaseutukunnat tulisi tutkia jokainen erikseen, Punkalaitumen kunnanjohtaja Heidi Rämö. Olemme myös noudattaneet PARASlain henkeä kuntaliitoksella. Valitettavaa, että mallit on valmisteltu virkamiestyönä ilman, että kunnilla olisi ollut mahdollista vaikuttaa sisältöön. Nyt esitetyt vaihtoehdot eivät anna riittävää mahdollisuutta lähidemokratian toteutumiseen. Pälkäne ei 4

5 Kuntakaavailut hasardihommia Sinipunahallituksen tarkoin vartioima uusi kuntakartta paljastui täydeksi hasardiksi, kun aiemmin pakkoliitokset kiellettiin tiukasti. Hallitus on keskittämässä ihmiset, palvelut, vaurauden ja työpaikat suuriin keskuskaupunkeihin ja elämisen mahdollisuuksia muualla vaikeutetaan. Jos hallituksen metropolipolitiikka toteutuu, maakunnat menettävät väestöään ja alkavat taantua. Keskuskaupungit kasvavat hallitsemattomasti. Pienillä paikkakunnilla asuntojen ja kiinteistöjen arvot romahtavat konkurssimaisesti ja suurkaupunkien rikkaat rikastuvat. Suurkaupungeissa pienituloisten asema käy yhä ahtaammaksi, kun entisestäänkin kohtuuttomat asuntojen hinnat ja vuokrat kohoavat voimakkaasti. Jo nyt liian tiukat ympäristönormit vaikeuttavat haja-asutusalueiden rakentamista. Keskittävä kuntapolitiikka on tuhlaamista. Ellei suurkuntien palveluja keskitetä keskusalueelle ja lopeteta harvaan asutumpien seutujen palveluja, mistä ne säästöt oikein tulisivat? Ei palvelun tarve mihinkään häviä liitosten myötä. Oulussa kuntaliitos ei tuonut säästöjä, kun yhtään vanhaa kunnanjohtajaa ei irtisanottu, vaan luotiin uusia alijohtajien virkoja. Suurkunnassa virkamiesten palkat harmonisoidaan ylöspäin siten, että kun väkimäärä kasvaa kunnassa, samalla nousevat myös virkamiesten palkat. Kuntareformin muotisana on työssäkäyntialue, vaikka yhä useampaa ei työssäkäynti kosketa millään tavoin. Myös ikärakenteen muuttumis-mantralla ja säästö-retoriikalla tehdään uskomatonta tuhoa, missä todellisuudessa kyse on vain poliittisen vallan uusjaosta. Vanhojen hallintojen päälle luotaisiin paniikissa varmasti vielä uusia järjestelmiä. Mikko Alatalo Kansanedustaja (kesk.) ole valmis vastaamaan, pitääkö se Tampereen tai Valkeakosken suuntaa parempana, Pälkäneen kunnanvaltuuston pj. Petri Urkko. Ruovesi on ollut kuuliainen PARAShankkeessa. Kuntarakenneuudistuksella menojen kasvua ei saada hallittua. Tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kokonaisuudistus. Ruoveden oikea suunta on Tampere-Virrat -akselilla. Vahva peruskunta ei toteudu Ylä-Pirkanmaan alueella. Olemme aloittaneet sote-neuvottelut Virtain kanssa. Toivomme aitoa keskustelua, yhteistyötä ja yhteisymmärrystä kuntien ja kuntalaisten kanssa. Ruoveden kunnanvaltuuston pj. Jukka Majala. Olemme tehneet sote-alueen vastuukuntaperiaatteella kuntayhteistyötä Kiikoisten ja Punkalaitumen kanssa. Kuntayhteistyö on pyritty järjestämään niin, että yhteistyökumppaneilla on valtuustoissaan vastaava kokonaishallinnan tunne. Punkalaitumen suuntaaminen Satakuntaan rikkoisi hyvin toimivan sote-yhteistyön, Sastamalan kaupunginhallituksen pj. Jari Andersson. Selvitys tuo suurten kaupunkiseutujen näkökulmasta ongelmat esiin. Haluamme, että koko Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeää muutosta mietitään hyvässä yhteistyössä. Uusi kunta olisi taloudellisesti erittäin vahva. Vahva talous mahdollistaa vetovoimaisten palvelujen kehittämiseen. Vahvaa taloutta tarvitaan myös, jotta suuret investoinnit voidaan toteuttaa. Uudessa kunnassa kaikki asukkaat osallistuvat palvelujen ja investointien rahoittamiseen yhtenäisellä veroprosentilla. Haluamme, että seutua koskeva erityinen kuntajakoselvitys käynnistetään, Tampereen pormestari Timo P. Nieminen. Pallo on nyt kunnilla Kuntauudistuksessa lähdetään siitä, että meillä olisi tulevaisuudessakin elinvoimaisia kuntia. On etsittävä mallit, millä voidaan turvata julkiset palvelut. Kyse on siitä, että ihmiset pääsisivät jonoitta terveyskeskuslääkärille, että vanhustenpalvelut toimisivat tai että kaikki lapset saisivat koulussa hyvän opetuksen asuinpaikasta riippumatta. Jo nyt näissä asioissa on parantamisen varaa, ja paineita on, että ellei mitään tehdä, tulevaisuudessa tilanne heikkenee. Uudistustarpeen puolesta puhuu myös demokratiavaje, joka kuntiin on syntynyt, kun kuntalaisten vaikutusvalta omiin asioihinsa on siirtynyt esimerkiksi kuntayhtymiin tai monikansallisiin hoivayrityksiin. Tärkeää on myös toimiva yhdyskuntarakenne. Tässä suhteessa kuntien välinen vuorovaikutus ja yhteistyö on tärkeää ja Pirkanmaallahan tästä on jo tähänkin mennessä ollut hyviä kokemuksia. Uudistuksessa kysymys on kokonaisuudesta. Siihen kuuluvat kuntarakenteen lisäksi kuntien rahoitusratkaisut sekä kuntien tehtävistä ja kuntademokratiasta säätävän kuntalain uudistaminen. SDP:ssä olemme korostaneet, ettemme hyväksy kuntien pakkoliitoksia. Tämä siitä yksinkertaisesta syystä, että pakolla ei vain synny mitään kestävää. Tällaista asiaa ei voi eikä pidä ratkaista ylhäältä piirretyillä karttaharjoituksilla. Kuntauudistus on tehtävä rakentavassa yhteistyössä kuntien kanssa. Pallo on nyt kunnilla. On hyvin tärkeää, että jokaisessa kunnassa meillä Pirkanmaalla mietitään, millainen olisi hyvä kokonaisuus, jolla palvelut pystytään turvaamaan niin nyt kuin 20:n ja 30:nkin vuoden kuluttua. Hallitus ei ole määritellyt omaa näkemystään, ennen kuin saadaan aitoa palautetta ja näkemys parhaasta tulevaisuuden mallista kunnilta itseltään. Uskon, että nimenomaan kuntalähtöisesti myös meillä Pirkanmaalla on löydettävissä kestävä tulevaisuuden kuntarakenne. Keskustelu on nyt käynnissä, sitä on jatkettava. PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 1/2012 Pia Viitanen Kansanedustaja (sd.) 5

6 6 Esityksenne hajottaa nykyiset, suurin ponnistuksin saadut kuntien PA- RAS-toiminnat. Maakuntauudistuksen myötä voitaisiin kehittää kuntien yhteistyötä. Emme hyväksy pakkoliitoksia, uudistuksia tarvitaan. Miksi maaseutukylät/kunnat halutaan ajaa alas? Valkeakoski ei ole meille asiointi- eikä työssäkäyntisuunta. Perustelut eivät tue Urjalan liittymistä Valkeakosken suuntaan, Urjalan kunnanvaltuuston pj. Paula Virtanen. Yhteistyö Etelä-Pirkanmaalla on erittäin vahvaa ja pitkään jatkunutta. Meillä on tehty kuntaliitoksia. Eri yhteistyömuotoja on runsaasti. Yhteinen tahtotila pitää olla, muuten liitos ei onnistu. Mahdollinen liitos voisi olla Etelä-Pirkanmaata laajempi kokonaisuus: Pälkäne, Lempäälä, Vesilahti Etelä-Pirkanmaan lisäksi. Jopa maakuntarajan ylittävä ratkaisu etelän suuntaan Hattulaan voisi olla mahdollinen, Valkeakosken kaupunginhallituksen pj Pekka Järvinen. Virtoja koskeva esitys tuli yllätyksenä ja pyytämättä. Virroilla on vahva vuosikymmenien aikana muodostunut yhteys Pirkanmaahan. Sote-palvelut on esityksessä jätetty huomioimatta. Asiointi on kääntynyt Virroilta Tampereelle. Miten kuntarajojen poistaminen voisi auttaa palvelujen pelastamisessa? Virtain kaupungilla on tahto jatkaa itsenäisenä ja siihen on olemassa hyvät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset. Ylhäältä sanellut ratkaisut eivät johda parhaaseen lopputulokseen, Virtain kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki. Kuntauudistukselle on oikeutettua vaatia riittävän uskottavia ja vakuuttavia perusteluja. Tämän hetken keskustelu on puuromaista, ja asialliset perustelut tahtovat hukkua pinnallisten heittojen joukkoon. Jokainen voi poimia perustelun sen mukaan, miten on etukäteen päättänyt suhtautua uudistukseen. Uudistusta ja sen vaikutuksia pitää tarkastella monista näkökulmista, joista haluaisin tässä korostaa muutamia. Ensiksikin uudistuksessa olisi hyväksyttävä kustannus-hyötyanalyysin eli yhteiskunnallisten uudistusten vertailun periaate: uudistus synnyttää sekä hyötyjä että haittoja, mutta hyötyjen pitäisi ylittää haitat. Haitatonta uudistusta tuskin voi olla. Toiseksi uudistuksella on vaikutuksia eri tasoille: koko yhteiskunnan, kuntakentän, alueiden (ehdotettujen kuntien) ja yksittäisten (nykyisten) kuntien tasolle. Hallitus perustelee uudistusta yhteiskunnan tason argumentein, kuntaväellä on taipumusta katsoa asioita pillin läpi vain omasta näkökulmastaan. Alueen tai kuntakentän tasolla argumentointi on varsin ohutta. Kuntakuulemisten perusteella suurella osalla kuntia menee varsin hyvin: kunnan erinomaisuutta esitellään kuin haettaisiin talviolympialaisten järjestämistä. Kolmanneksi kuntia pitäisi tarkastella kolmelta näkökulmalta: kunta kuntalaisten verovaroilla palvelujen järjestäjänä, kunta alueellisena yhteisönä, jossa ihmiset elävät ja yritykset toimivat sekä kunta demokraattisena Suuri kuntauudistus vakuuttavatko perustelut? yhteisönä. Uudistuksen mahdolliset hyödyt, mutta myös haitat painottuvat näiden kesken eri tavoin eri tyyppisissä kunnissa. Neljänneksi valtakunnan tason argumentoinnin mukaan suurempi kuntakoko tuottaa hyötyjä. Tämä ei sellaisenaan pidä paikkaansa. Suurempi kuntakoko tarjoaa kuitenkin enemmän kehittämispotentiaalia, erilaisia mahdollisuuksia järjestää palvelutuotanto tehokkaasti. Palvelujen järjestämisen tehokkuus ei perustu suoraan kuntakokoon, vaan enemmänkin palveluyksikköjen tai palveluverkoston kokoon, taajamarakenteeseen sekä tapaan järjestää palveluja. Asukasmäärältään riittävän suuren kunnan koko vaihtelee tehtävittäin: lasten päivähoitoon riittää muutama tuhat asukasta, peruskouluun jonkin verran enemmän, mutta erikoissairaanhoidon järjestämisessä puhutaan jo sadoista tuhansista. Alueellisesti suurien investointien toteuttamiseksi kunnan taas pitäisi olla investoinnin vaikutusalueen ja kehittämistehtävää varten työssäkäynti- ja asiointialueen suuruinen. Käytännössä kunta voi olla vain yhden kokoinen: joidenkin tehtävien hoitamista varten kunta on liian pieni, toisiin taas haittaavan tai ainakin tarpeettoman suuri. Pirkanmaa jakautuu Tampereen kasvavaan kaupunkiseutuun ja muutamiin pienempiin kasvukeskuksiin sekä väestöltään supistuviin ja harvaanasuttuihin kuntiin. Tampereen kaupunki ja kehyskunnat pärjäävät eri mittareilla tarkasteltuna hyvin. Kau- Uudistusta ja sen vaikutuksia pitää tarkastella monista näkökulmista. Kuntauudistuskeskustelu tarvitsee nyt syvällisempää ja systemaattisempaa pohdintaa, kirjoittaa Tampereen yliopiston emeritusprofessori Pentti Meklin. KIRSTI PALOKANGAS

7 punkiseuduilla uudistuksen vaikutuksia argumentoidaan puolesta ja vastaan ensisijaisesti palvelujen järjestämisellä. Tämä ei useinkaan ole ydinasia. Esimerkiksi Tampereen seudulla kehyskunnille on vaikea perustella uudistusta palvelujen paranemisella, kun niiden palvelut toimivat yleensä hyvin. Kasvavien kaupunkiseutujen mahdolliset hyödyt tulevat voittopuolisesti koko kaupunkiseudun alueen kehittämisestä: koko aluetta hyödyntävien yhteisten investointien toteuttamisesta, vahvasta elinkeinopolitiikasta, tehokkaasta maankäyttöpolitiikasta, segregaatiota estävästä asuntopolitiikasta, joustavasta liikennöinnistä ja koko alueen vetovoiman lisäämisestä. Yhteistyöjärjestelyillä saadaan hoidetuksi kiitettävästi suuri joukko helppoja asioita, mutta vaikeista asioista on hankala saada päätöksiä aikaan. Tästä Tampereen kaupunkiseudullakin on kokemuksia. Tulevaisuudessa päätettäväksi tulevista asioista yhä suurempi osa on ilmeisesti vaikeita, niin sanottuja ilkeitä ongelmia. Kaupunkiseudun kunnilla on taipumusta kilpailla keskenään alueen sisällä. Tulevaisuudessa varsin todennäköisesti keskenään kilpailevat kasvualueet, jolloin seudun sisällä olevat haittatekijät estävät alueen pärjäämistä tulevaisuudessa. Harvaanasutuilla alueilla mahdolliset kuntauudistuksen hyödyt syntyvät toisaalla, ensisijaisesti kuntien menojen kasvun hillinnän kautta: miten kuntien asukkaille saadaan järjestetyksi peruspalvelut hitaasti kasvavilla tai jopa supistuvilla voimavaroilla. Ongelma ei ole vain näiden kuntien ongelma, vaan se koskettaa kuntien välisen tasausjärjestelmän kautta myös hyvin pärjääviä kuntia. Kuntauudistuskeskusteluissa pitäisi mielestäni nyt pohtia syvällisemmin ja systemaattisemmin, millaiset uudistusvaihtoehtojen nettohyödyt ovat ja erityisesti, mitkä ovat hyötyjen ja haittojen suuruusluokat, jotta pienillä asioilla ei perusteltaisi isoja asioita. Uudistusta tehdään tulevaisuutta varten, menneisyyden argumentit eivät yksin riitä ja tulevaisuuteen myös liittyy aina epävarmuutta. Tärkeätä keskustelussa olisi, että uudistuksen toteuttamiselle tai toteuttamatta jättämiselle ovat vakuuttavat perustelut. Pentti Meklin Emeritusprofessori Tampereen yliopisto Maakuntien liittojen hallitusten puheenjohtajien kannanotto 1Puheenjohtajisto tukee vahvoihin peruskuntiin, vapaaehtoisuuteen ja lähidemokratiaan perustuvaa kuntauudistusta. Kokonaisratkaisu tuleviin tehtäviin ja haasteisiin vastaamiseksi edellyttää kuitenkin siihen kytkeytyvää maakuntien ja aluehallinnon uudistamista. Maakuntien ja valtion aluehallinnon aluejakoja on yhtenäistettävä maakuntajaon pohjalta. 2Maakunta- ja aluehallinnon uudistaminen ja mahdolliset aluejakojen muutokset riippuvat aluetasolle annettavista kuntien ja valtion tehtävistä ja päätösvallasta, peruskuntien lukumäärästä sekä asukkaiden eduista ja tahdosta. Uudistuksen valmistelu tulee käynnistää niin, että uudet maakunnat voisivat olla toiminnassa vuoden 2017 alusta. 3EU:n seuraavan rakennerahastokauden ohjelmien hallin noinnissa on vahvistettava maakuntien roolia aluekehityksen kansanvaltaisena vastuutahona. Maakuntien liitoissa EU-ohjelmien hallinnointiin käytetään alle 100 htv/v. Valtio käyttää hallinnointiin 5 6 kertaa enemmän. Maakuntien liitot ovat tehokkaita kuntarahoitteisia toimijoita (yht. n. 700 htv/v), jotka voivat keventää ELY:jen (n htv/v) taakkaa, mikäli valtio haluaa todellisia säästöjä. 4Sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen menot edustavat noin ¾ kuntien menoista. Näistä palveluista suurin osa hoidetaan nyt kuntayhtymissä ja ne on tulevaisuudessakin järjestettävä kuntapohjaisesti. SOTE-uudistus samoin kuin toisen asteen koulutuksen kehittäminen on pohjattava sille periaatteelle, että kansalaisten tasa-arvoiset palvelut ja perusoikeudet voidaan toteuttaa asuinpaikasta riippumatta mahdollisimman edullisesti asiakkaalle ja maksajalle. 5Vaikka kuntarakenneuudistuksen tavoite on vähentää kuntien määrää, laajalla alueella toimivia kuntayhtymiä ei voida suoraviivaisesti purkaa. Niitä tulee sen sijaan uudistaa sisäisesti ja organisoida uudelleen. Kuntayhtymien yhdistäminen mahdollistaisi niiden kehittämisen monitoimialaisiksi, tehostaisi niiden toimintaa ja mahdollistaisi eri hallintorajojen yli meneviä toimintamalleja. 6Maankäytön, asumisen ja liikenteen eli niin sanottu MAL- järjestelmien suunnittelu ja toteutus edellyttävät laajempaa pohjaa kuin vahva peruskunta. Asema- ja yleiskaavoitus tulee jäädä peruskunnan tehtäviksi. Päätöksenteon helpottamiseksi näissä asioissa on kehitettävä alueellisia omia ratkaisumalleja. MAL -asioiden lisäksi kuntaa laajemman alueen yhteistoimintaa tulee tehostaa muillakin kuntalaisille tärkeillä politiikan aloilla; esimerkiksi elinkeino- ja työllisyys-, maahanmuutto-, Eu-, energia-, ympäristö-, luonnonvarapolitiikat. Olennaista on, että näissä ylikunnallisissa tehtävissä päätöksenteko pohjautuu kuntalaisten itsehallintoon luontaisella yhteistoimintaalueella maakunnissa. Aluekehityksestä vastaavat maakunnat on uudistettava tavalla, joka kokoaa kuntien ylikunnallisen suunnittelun, sovittaa sen yhteen tehokkaasti ja kytkee yhteisen päätöksenteon aidosti peruskuntien äänestäjien vaaleissa ilmaisemaan tahtoon. 7Kunnallisen demokratian kannalta paras ratkaisu olisi saada tärkeimpien ylikunnallisten tehtävien aluejaot identtisiksi. Kriteerit eri tehtävien ja toimi alojen optimaaliselle aluejaolle on val mis teltava suhteessa siihen, millai s in perustein kuntauudistus ja sosiaali - ja terveys alueita koskeva uudistus lopulta toteutuvat. Maakuntien liitot ovat ainoita kuntayhtymiä, joissa valtuuston kokoonpano vastaa kuntien vaaleissa ilmaistua poliittista tahtoa lakisääteisesti. Kuntalaisten suorien vaalien käyttöönottoa on harkittava maakuntatasolla siinä tapauksessa, että merkittävä osa palveluiden hoitamisesta siirtyy samalle organisaatiolle. 8Puheenjohtajisto ehdottaa, että maakuntien liittojen pohjalta muodostetaan organisaatio, joka saa lakisääteisesti vastatakseen kohdassa 6 mainitut tehtävät. Kunnilla tulisi olla, niin halutessaan, mahdollisuus siirtää näihin organisaatioihin myös muita alueellisesti järjestettäviä tehtäviä ja suurta väestöpohjaa vaativia palveluja. Kysymyksessä olisi kuntaa laajemman alueen yhteistoiminnan kaikki toimialat kattava aluekehitys- ja suunnitteluorganisaatio, joka näin ollen vastaisi myös ylikunnallisista peruspalvelurakenteiden suunnittelusta ja päätöksenteosta alueellaan. Tähän rakenteeseen on sovitettava valtion aluehallinto ja sen tehtävät. Helsingissä Maakuntien liittojen hallitusten puheen johtajien kokous psta Johannes Koskinen maakuntahallituksen puheenjohtaja, Häme maakuntahallitusten puheenjohtajakokouksen pj. PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 1/2012 7

8 Pirkanmaalla ollaan hyvin hereillä KUVAT: KIRSTI PALOKANGAS, TAMPEREEN YLIOPISTO Opetusministerin pöydällä on monia koulutusjärjestelmään liittyviä uudistuksia. 8

9 Opetusministeri Jukka Gustafsson on usein nähty vieras Pirkanmaan liiton käytävillä. Kysyimme vierailun lomassa muutaman ajankohtaisen kysymyksen. Opetusministeri Jukka Gustafsson, miltä maakunnassa näyttää? Olen kolmen viikon aikana käynyt Juupajoella ja Pälkäneellä. Tampereen kuntapäivän aikana tapasin paljon maakunnan poliittista ykkösketjua. Kuntauudistus puhututtaa ja kiinnostaa ihmisiä. Tammikuussa kävin Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa. Maakuntamme näyttää pirteältä. Omaa aktiivisuutta ja aloitteellisuutta on paljon esimerkiksi koulutukseen ja sen kehittämiseen liittyvissä asioissa sekä maantie- ja infrahankkeissa. Pirkanmaalla ollaan hyvin hereillä näissä asioissa. Millainen on maakunnallisen ennakointityön merkitys osana valtakunnallista koulutustarvevalmistelua? Maakuntien ennakointityö on säädösten vahvistamaa keskipitkän ja pidemmän aikavälin valmistelua ja on maakuntien liittojen vastuulla. Ennakointia suunnittelevat myös TEM ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Ministerinä pidän tärkeänä, että alueelliset erityispiirteet otetaan huomioon. Siksi maakunnallinen näkemys ja vuoropuhelu ovat tärkeitä. Miten turvataan kasvavan maakunnan koulutustarjonta tulevaisuudessa? Onko tarjonta nyt riittävää? Tällä hetkellä Pirkanmaalla ammatillisen koulutuksen aloittaneiden määrä on pienempi kuin maan keskiarvo. Täytyy ponnistella, että Pirkanmaan tilanne paranisi. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ja ammattikorkeakoulujen tarjontaa vähennetään vuoteen 2016 mennessä. Koulutuksen tarjontaa tulee suunnata uudelleen, jota pystytään turvaamaan alueellinen tasapaino. Olen siirtämässä aloituspaikkoja voimallisemmin asutuskeskuksiin. Kun Itä- ja Pohjois-Suomessa ikäluokka vähenee 20 prosenttia, aloituspaikkoja tullaan siirtämään esimerkiksi Tampereelle, Turkuun ja Vaasaan. Millaisia ajatuksia Pirkanmaalla pidetty kuntauudistustilaisuus herätti? Mikä harmitti, mikä ilahdutti? Kuntatilaisuus ilahdutti, sillä se otettiin vakavasti. Puheenvuorot oli valmisteltu hyvin ja käytettiin perusteltuja puheenvuoroja kuntien näkökulmasta. Pääviesti oli mielestäni, että ymmärretään ja tunnustetaan isomman kuntauudistuksen tarve. Erimielisyyttä on aikataulusta ja minkä tyyppisellä kuntarakennekokonaisuudella on järkevää edetä. Tilaisuudesta jäi kuitenkin kohtuullisen optimistinen olo. Mitkä ovat hankalimpia juttuja tällä hetkellä? Ammattikorkeakoulusektorille kohdistuvat merkittävät säästötarpeet. AMK-rakenteet ja hallinto uudistuvat merkittävästi. Arvioinnin kohteena ovat ammattikorkeakoulujen aloituspaikat. Olen tutustunut yhdessä virkamieskunnan kanssa 25 ammattikorkeakoulusta tulleeseen pa lautteeseen. Lähes puolet hyväksyy aloituspaikkamäärien supistukset ja ovat muuttaneet painotuksia. Kannanotto ohjauskirjeeseen on ollut hyvinkin rakentavaa. Totta kai ymmärrän, että kritiikkiä syntyy, kun ollaan supistamassa aloituspaikkoja. Toivottavasti en ole liian optimistinen ajatellessani, että saadaan synnytettyä hyvä kokonaisuus, jonka ammattikorkeakoulukenttä hyväksyy. Uudistus merkitsee vetovoimaisia yksiköitä. Se nostaa koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. Mitä positiivista on työn alla? En ole tekemässä AMK-uudistusta isommin melankolisen sateenvarjon alla. Nyt ollaan uudistamassa perusopetuksen tuntijakoa. Työryhmä huomioi hallitusohjelman pääpiirteet. Taide- ja taitoaineita ollaan merkittävästi lisäämässä. Esitys on lähtenyt lausunnoille ja pyrin päättämään sen kevään/kesän aikana, jotta päästään uudistamaan opetussuunnitelmia. Myös äidinkielen opetusta esitetään lisättäväksi. Äidinkieli on pohjana muiden kielten opiskelulle ja hyvä kielen hallinta tärkeä osa sivistystä. Yliopistojen rahanjakomallia ollaan uudistamassa yhteistyössä yliopistojen kanssa. Ensi syksyksi valtioneuvoston käsiteltäväksi tulee koulutuksen tasa-arvoohjelma. Hyvä peruskoulu voi olla kaikille lapsille laadukas ja tasa-arvoinen. Hyvä lähikoulutus mahdollistaa turvallisen opiskeluympäristön. Miltä maakuntamme näyttää Helsingistä käsin? Pirkanmaa poikkeaa edukseen monissa asioissa. Valmiutta muutokseen on. On tarpeen kehittää kuntakenttää rakenteellisesti ja saada hallintoon dynaamisempaa otetta ja kehittää uusia teollisia työpaikkoja. Millainen on tulevaisuuden Pirkanmaa? Pidän tärkeänä Pirkanmaalla koulutusta, opetusta ja tutkimusta. Toivottavasti maakunta on mahdollisimman monipuolinen työpaikkarakenteeltaan ja kulttuuriltaan. Myös muualla kuin Tampereella on vahva sivistystahto, sitä löytyy Pirkanmaan keskeisiltä paikkakunnilta. Kulttuurin ja hengen lentoa pitää aina olla. Mitä ministerin kilpatanssiharrastukselle nykyään kuuluu ja antaako maakunta siihen edelleen hyvät mahdollisuudet? Kesäisin olemme käyneet lavatansseissa. Ministerin tehtävät ovat kuitenkin vaikuttaneet niin, että emme ole kerinneet tanssikilpailuihin. Harrastan edelleen kilpatanssia, sillä se on mielenkiintoinen urheilulaji. Se on hyvin monipuolinen, siinä pitää olla rytmitajua, kehonkieltä sekä hyvää fysiikkaa. Tanssi pitää niin henkisen kuin fyysisen ryhdin ja voin siksi suositella sitä lämpimästi muillekin. Mielipiteitä Pirkanmaan liiton toiminnasta? Edunvalvontaa on vaalittu Niemen Jussin perintöä kunnioittaen. Pirkanmaan liitto on valtakunnallisesti arvostettu ja yhteistyötä on pidetty hyvänä. Haluan lähestyä tätä kysymystä käytännönläheisesti, koska käytännön työ tehdään ihmisten välillä ja se on paljolti tiedon jakamista. Koulutusasioissa haluan mainita aikaisemman edunvalvontajohtajan Pentti Hämäläisen sekä Jouni Koskelan ja Marko Koskisen. PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 1/2012 9

10 ILMAVOIMAT viin, sodan ajan reserviin sekä tukee ympäröivää yhteiskuntaa erilaisilla virka-aputehtävillä. Satakunnan lennoston tehtävät ja toiminnan luonne muuttuvat ja kehittyvät merkittävästi käynnistyvän puolustusvoimauudistuksen kautta. Merkittävimpiä muutoksia ovat Hornet -laivueen siirto ja sulauttaminen Rissalan ja Rovaniemen tukikohtiin, ilmatilanvalvontaa toteuttavan 3. Pääjohtokeskuksen tehtävien siirtäminen Tikkakoskelle, Rissalaan ja Rovaniemelle sekä lennoston esikunnan siirtyminen Aitovuoresta Tampereelta Pirkkalan tukikohtaan. Satakunnan lennostoa koskevan muutoksen myötä Satakunnan lennosto luopuu Aitovuoressa sijaitsevista toimitiloista. Näin ollen jatkossa Ilmavoimat toimivat Pirkanmaalla Pirkkalan tukikohdassa, jonne siirtyvät lennoston esikunnan lisäksi nykyinen Tukilentolaivue Tikkakoskelta sekä Koelentokeskus Hallista, Kuorevedeltä. Koelentokeskus muodostaa jatkossa jo nykyäänkin Pirkkalan tukikohdassa toimivan Ilmataistelukeskuksen kanssa Ilmavoimien tutkimus- ja kehittämiskeskuksen. Perustettavan uuden kuljetus- ja tutkimusjoukko-osaston päätehtävät ovat Ilmavoimien kuljetus- ja yhteyslentotoiminnan koordinointi ja toteutus, operaatiotaitoon, taistelutekniikkaan sekä materiaalihankintoihin ja materiaalin elinkaarenhallintaan liittyvä tutkimus- ja kehitystyö. 10 Satakunnan lennosto osana rakennemuutosta Ilmavoimat ovat osana puolustusvoimia ison rakenneuudistuksen edessä. Helmikuun alkupuolella julkisuudessa esiteltiin puolustusvoimien ratkaisumalli, joka toimii puolustusvoimien tulevan organisaatio- ja toimintamallin suunnittelun perustana ja lähtökohtana. Käynnistyvän rakennemuutoksen tarkoituksena on taata tulevaisuudessa puolustusvoimille riittävät toimintaedellytykset alati kasvavien henkilöstö- ja materiaalikustannusten keskellä. Jatkuva henkilöstökustannusten nousu sekä materiaalihankintojen kustannusten kasvu ovat supistaneet operoinnille ja toiminnalle kohdennettavia resursseja. Perusteina ja vaikuttavina tekijöinä uudelle, esitellylle Ilmavoimien organisaatio- ja toimintamalliluonnokselle ovat operatiiviset syyt, tukikohtien ja muun infrastruktuurin olemassa olevat rakenteet sekä ilmatilankäytettävyys- ja ympäristötekijät. Esitelty ratkaisumalli merkitsee merkittäviä muutoksia myös Tampereella ja Pirkkalassa toimivalle Satakunnan lennostolle, yhdelle Ilmavoimien kolmesta valmiusyhtymästä. Tuleva puolustusvoimien ja siten myös Ilmavoimien organisaatio- ja toimintamalli on tiedossa loppukesällä puolustusministeriön ja puolustusvoimien päätöksenteon jälkeen. Valmiusyhtymästä kuljetus- ja tutkimusjoukko-osastoksi Satakunnan lennoston nykyinen päätehtävä on Suomen ilmatilan ympärivuorokautinen valvonta ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen. Satakunnan lennosto toteuttaa päätehtäväänsä vastuualueelleen rakennetulla valvonta- ja johtamisjärjestelmällä sekä Pirkkalan tukikohdasta operoivilla F18 Hornet -hävittäjillä. Päätehtävän lisäksi lennoston kouluttaa Hornet -lentäjiä, ylläpitää lentokaluston teknistä operointikykyä ja käytettävyyttä, kouluttaa varusmiehiä poikkeusolojen tehtä- Hornetit lähtevät, mutta tilalle tulevat koelentotoiminta ja ilmavoimien kuljetukset. Rakenneuudistuksen vaikutukset Pirkanmaalla Vaikkakin rakennemuutoksen vaikutukset Satakunnan lennostolle ja sen henkilöstölle ovat merkittävät, ei käynnistyvällä muutoksella ole laaja-alaisia vaikutuksia Pirkanmaalle ja siellä toimivalle yhteiskunnalle. Ilmavoimien toiminta Pirkanmaalla jatkuu, joskin toiminnan luonne kylläkin muuttuu. Perustettavan joukko-osaston työntekijämäärä tullee olemaan hieman nykyistä lennostossa työskentelevien työntekijöiden lukumäärää pienempi, joka johtuu lennoston tehtävien uudelleenjärjestelyihin liittyvistä henkilöstösiirroista ja mahdollisista irtisanomisista. Lentotoiminnan volyymi tullee säilymään noin nykytasolla, mutta sen luonne tulee muuttumaan. Lennostosta siirtyvän Hornet kaluston tilalle Pirkkalan tukikohtaan laskeutuvat Ilmavoimien C295 Casa -kuljetuskoneet. Pirkkalan tukikohtaan siirtyvä Koelentokeskus operoi pääosin Hornet- ja Hawk kalustolle, joten jatkossakin Ilmavoimat toimii Pirkkalan tukikohdasta käsin hävittäjä- ja suihkuharjoituskonekalustolla. Ilmavoimien lentotoiminnasta Pirkanmaalle aiheutuva lentomeluvaikutus tullee kokonaisuudessaan kuitenkin hieman vähenemään. Rakenneuudistuksella ei tule olemaan valtakunnallista eikä alueellista vaikutusta ilmatilanvalvontaan ja alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen. Edellä mainittu Ilmavoimien päätehtävä tullaan jatkossa toteuttamaan uudella toimintamallilla ja osin uudesta ryhmityksestä. Käynnistyvän puolustusvoimauudistuksen tärkein tavoite on turvata toimintaympäristöön suhteutettu riittävä suorituskyky niin muutoksen aikana kuin tavoitetilassa vuoden 2015 alussa. Kari Partinen Everstiluutnantti Esikuntapäällikkö Satakunnan lennosto

11 Sote-palvelujen turvaamiseksi tarvitaan yhteistyötä Teksti: Paula Toukonen KUVA: TERO SIVULA PAULA TOUKONEN Pälkäneen perusturvalautakunnan puheenjohtaja Rainer Zeitlin toi esiin huolen palveluiden etääntymisestä. Palveluja tarvitaan siellä missä asukkaita on. Pälkänettä edus tivat myös perusturvajohtaja Janita Koivisto ja perusturvalautakunnan varapuheenjohtaja Eero Lindholm. Keskustelu sosiaalija terveyspalvelujen turvaamisesta on nyt ajankohtaista. Siksi Pirkanmaan liittokin tarjosi pöydän keskustelulle. Kuntaliiton Christell Kia Åström kaipasi palveluihin lisää asiakaslähtöisyyttä. Asiakkaat tulisi ottaa mukaan jo toimintojen suunnitteluun. Toteutukseen voisivat osallistua kuntien lisäksi entistä enemmän muun muassa järjestöt ja yritykset. Lähipalveluita voisivat tuottaa yhteispalvelupisteet, joita on jo kokeiltu eri puolilla Suomea. Yhteispalvelupisteissä voidaan hyödyntää uutta teknologiaa, kuten videoneuvotteluja. Haja-asutusalueilla logistiikkaa voitaisiin kehittää niin, että postinkuljettaja kuljettaisi samalla vaikka aterioita tai ostoksia. Åströmin mukaan hyvistä kokemuksista on syytä levittää tietoa, kuten Kuntaliiton www-sivuilla jo tehdään. Lähipalveluja voidaan uudistaa hallinnon rajoja ylittämällä, kumppanuudella, ostopalveluilla, teknologiaa hyödyntämällä, yhteispalvelulla ja henkilöstön työnjakoa ja osaamista kehittämällä. Perusturvaa kuntarajojen yli Peruspalvelukeskus Oiva tuottaa Päijät- Hämeessä palveluja viiden kunnan alueelle. Oivan johtaja Eeva Halme kertoi, että toiminnan aloitus viisi vuotta sitten herätti kritiikkiä, mutta nyt on myös ulko puolisten auditoijien mukaan kehitytty oikeaan suuntaan. Toiminnan lähtökohta oli huoli peruspalvelujen tur vaamisesta. Todettiin, että loppuvat rahat ja loppuvat kädet. Kuntarajat ylittävän yhteistoiminta-alueen etuja on joustavuus. Halmeen mukaan yh teis toiminta-alueel le on helpompi löytää pätevää ammattityövoimaa kuin pieneen kuntaan. Palveluja voidaan sijoittaa tarkoi tuksenmukaisesti. Jokainen kunta ei tarvitse esimerkiksi omia hammashuoltotai näytteenottopalveluja, jos palvelut ovat toisessa kunnassa kohtuullisen ajomatkan päässä. Myös arjen innovaatioilla saadaan oheistuotteena aikaan säästöä. Esimerkiksi vanhustenhuoltolaitoksessa pystyttiin säästämään yhden työntekijän lisäystarve ruokailussa, kun emännän kanssa neuvottelun tuloksena järjestettiin kattilat uudelleen, Halme konkretisoi. Toiminta vaatii sitoutumista, poikkihallinnollista yhteistyötä, jatkuvaa arvioimista ja uuden kehittämistä. Sosiaali- ja terveyspalvelut vievät kuntien resursseista yli 50 prosenttia, joten kestävyysvajetta hoidetaan kehittämällä sosiaali- ja terveyspalveluja. Hallinnosta säästäminen ei paljon vaikuta, herätteli kansliapäällikkö Oskari Auvinen Pirkkalasta. SOTE-palvelujen kehittämistä tutkiessaan Auvinen löysi valtavasti vaihtoehtoja yhteistyölle Pirkanmaalla. Kuntien halukkuus muutoksiin ei vain toistaiseksi ole ollut hänen mukaansa kovin suuri. Kuntakoko ei ongelmia ratkaise, eivät isot kunnat ole automaattisesti pieniä tehokkaampia. Ensin pitäisi arvioida kuntien tehtäviä. Pitää myös uskaltaa kysyä, onko meillä tähän kaikkeen varaa. Kuntien välistä yhteistyötä tarvitaan joka tapauksessa. Sosiaalinen yritys on yleismaailmallinen ilmiö Anne Bland, Social Business Internationalin johtaja, esitteli sosiaalisen yrityksen mallia vaihtoehtona palvelujen tuottamiseen. Sosiaalinen yritys toimii yritysmuotoisesti, mutta voitontavoittelun sijaan investoi pääosin tulonsa takaisin toimintaan. Monet järjestöt ovat muuttuneet yhteiskunnallisiksi yrityksiksi. Jos kuntien palveluja joka tapauksessa ulkoistetaan, niin olisiko yhteiskunnallinen yritys parempi vaihtoehto yksityiselle. Tässä on kuitenkin julkisen sektorin eetos yhdistettynä yritystoiminnan tehokkuuteen, Bland herätteli. Sosiaalisia yrityksiä on kaikkialla maailmassa. Bland esitteli Iso-Britanniasta esimerkkejä, joilla muun muassa mielenterveysongelmaisia, nuoria ja vanhuksia on saatu aktivoitua toimintaan. Keskustelussa todettiin esimerkiksi, että ikäihmisiä syyllistetään suotta, vaikka heidät voitaisiin nähdä voimavarana ja aktiivisina osallistujina. Teknologian hyödyntämisen haasteeksi nähtiin vanhusten tottumattomuus teknologiaan. Pälkäneellä on jo kokeiltu Hyvinvointitv:tä. Toimintojen virkamiesvetoisuuden sijaan kansalaisjärjestöt ja vapaaehtoistoimijat voitaisiin ottaa paremmin mukaan. Innovointi ja uusien toimintojen kehittäminen olisi mahdollista myös kunnissa, mutta jostain syystä se on helpompaa yksityissektorilla. Osallistuminen on helpointa silloin, kun on luvassa jotain kivaa, ei jos pitäisi luopua jostain. PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 1/

12 Ensin tavoitteet sitten keinot Johdonmukaisuus ja ristiriidattomuus alueellisen, kansallisen ja EU-tason strategioiden välillä ovat kes keisiä asioita ohjel matyössä, sanoo Tampereella vieraillut Alain Roggeri. Maakunnat menestyvät, kun ne tuntevat vahvuutensa ja keskittyvät niihin. EU:n jäsenmaissa valmistaudutaan seuraavaan, vuosia koskevaan rakennerahastokauteen. Ohjelmatyön painopisteitä mietitään myös Pirkanmaalla ja muissa Länsi-Suomen maakunnissa. Tavoitteena on aluekehitystyötä mahdollisimman tehokkaasti edistävä toimenpideohjelma. Valmisteluvaiheen yhdeksi keskustelukumppaniksi maakunnat kutsuivat tammikuussa Tampereelle Alain Roggerin, Euroopan komission aluepolitiikan pääosaston Suomen, Viron ja Latvian yksikön juuri eläkkeelle jääneen päällikön. Roggerin evästys EAKR-toimenpideohjelmaa suunnitteleville maakuntien edustajille oli selkeä: kaikki lähtee strategiasta. Johdonmukaisuus ja ristiriidattomuus alueellisen, kansallisen ja EU-tason strategioiden välillä ovat keskeisiä asioita ohjelmatyössä. Tämän Roggeri arvioi olevan Suomessa monta muuta EU-jäsenmaata luontevampaa, koska sekä Lissabonin strategia että tuoreempana EU ohjelma ovat saaneet paljon vaikutteita suomalaisesta ajattelusta. Alueen vahvuuksien ja menestystekijöiden hahmottaminen on olennaista strategian muovaamisessa. Viisas erikoistu minen tuottaa tuloksia vähenevistä resursseista huolimatta. On mietittävä, missä rakennerahastotuella saavutetaan suurin lisäarvo. Tuloksia on tarkasteltava pitkällä tähtäimellä ja pohdittava, mitä hankkeista jää elämään. Tarvitaan riittävän yleisiä, mutta samalla riittävän tarkkoja linjauksia. Ennakointi, ketteryys ja muutosvalmius ovat menestymisen edellytyksiä. Oikeiden indikaattoreiden valitseminen vaatii paneutumista. Jos mitataan esimerkiksi vain uusien työpaikkojen määrää, saatetaan lyhyellä tähtäimellä päästä suuriinkin lukuihin. Onnistuminen on kuitenkin näennäistä, jos hankkeen päätty misen jälkeen palataan lähtötilanteeseen. Kehittämishankkeiden on tuotettava kestäviä tuloksia. Toimenpideohjelman tavoitteet toteutuvat hankevalinnan kautta. Paljon on saavutettavissa esimerkiksi hankkeiden pirstaleisuutta ja paikoittaista päällekkäisyyttä karsimalla. Alain Roggeri kehottaa laajakatseisuuteen: nykyiset kilpailijat voivat hyvin olla tulevia yhteistyökumppaneita. Ohje pätee niin Suomessa kuin laajemmin Itämeren alueella. Eräänä Suomen vahvuuksista Alain Roggeri pitää sitä, että täällä julkinen sektori, yliopistot ja elinkeinoelämä tekevät tiivistä yhteistyötä. Innovaatiojärjestelmämme on eurooppalaisittain huippuluokkaa ja kilpailukykymme vahva. Nokian painoarvon nopea väheneminen kansantaloudessa on opettanut, että vahvuusalueita on oltava useita. Seuraavalla ohjelmakaudella Suomen käytettävissä olevat rakennerahastovarat todennäköisesti vähenevät. EU-vipuvoimaan voidaan silti edelleen luottaa. Viisaalla strategialla, hyvällä suunnittelulla ja eri rahoitusinstrumenttien järkevällä käytöllä voidaan saavuttaa entistä parempia tuloksia vähenevistä resursseista huolimatta. Kevätkylvö kannustaa tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin 12 Seniorit voivat itse määritellä kehittämistä omasta näkökulmastaan ja tulla muutoksen tekijöiksi. Rakennemuutosta voidaan edistää hankkeilla, joilla yhdistetään vaikkapa rohkeasti eri alojen osaamista. Näihin teemoihin keskitytään Tam pereella järjestettävässä val takunnallisessa aluekehittäjien Kevätkylvö-ideaseminaarissa. Kevätkylvöllä kannustetaan etsimään uusia kehittämisen ituja ja potentiaalisia aloja. Keskustelun ja esimerkkien avulla voidaan tunnistaa ympärillä olevia mahdollisuuksia, reagoida ja tarttua niihin, kertoo aluekehityssuunnittelija Mikko Koponen. Seminaarin tarkoituksena onkin nostaa esiin uusia näkökulmia ja hy viä toimintamalleja alueiden kehittämisen kentällä. Strategisen ja johdonmukaisen hankeajattelun lisäksi kehittäjiä haastetaan uuteen lähestymis ta paan, joka huomioi vah vuu tena monialaiset nä kö kulmat, sallii epäonnistumisen ja kannustaa rohkeuteen tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Rakennemuutosta ja aktiivista ikääntymistä tuodaan esiin hanke- esimerkkien kautta. Hankkeita on myös Pirkanmaan ulkopuolelta. Kumpanakin päivänä on lisäksi tarjolla paneeli, jossa eri alojen asiantuntijat vastaavat haasteisiin ja kysymyksiin. Keynote-puhujina ovat professorit Alf Rehn Åbo Akademista ja Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistosta. Ensimmäinen puhuja on tunnettu kansainvälisesti strategiaja luovuuskysymysten kautta. Jälkimmäinen on erityisesti tullut tunnetuksi

13 Aluekehitys vie projekteista prosesseihin Yksittäiset parin vuoden pituiset hankkeet painuvat helposti unhoon. Ohjelmallisen aluekehitystyön teh tä vä on kehittää ja mah dol lis taa pidempiä hankekokonaisuuksia ja mittavampia tuloksia. Pirkanmaalaisesta alue kehitystyöstä ovat esimerkkeinä kärkihankkeet Uusi Tehdas, Bioklusteri ja Mänttä-Vilppulan taidekaupunki sekä Sastamalan kirjan kaupunki. Yksi aluekehityksen ylpeys on Sastamalassa viime kesänä avattu Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, osa laajaa hankekokonaisuutta. Sastamalan päättäjät, virkamiehet, yhteisöt ja yritykset ovat vuosikymmenien ajan tehneet määrätietoista työtä kehittääkseen Sastamalasta tunnettua kirjan kaupunkia. Pirkanmaan liiton pitkäjänteinen aluekehitystyö ja maakunnan eri osien vahvuuksien huomioiminen tukee koko maakuntaa ja sen elinvoimaisuutta, kiittelee Pukstaavin johtaja Leena Aaltonen. Ihmisen varaosia ja konehuoneita Tampereen seutu on profi loitunut biotieteiden ja -teknologian keskukseksi. Bio- SUOMALAISEN KIRJAN MUSEO Sastamala sai kesällä 2011 kirjan museon Pukstaavin, osana pit käjänteistä kehitystyö tä. Ilouutista julis ta vat kutsuvieras ava jai sissa vasemmalta kamarineuvos Kari Rahiala, kulttuurineuvos, säätiön hallituksen puheen johta ja Eero Niinikoski ja toiminnanjohtaja Leena Aaltonen. klusterin kehittämistyössä on vahvistettu erikoisosaamista, etsitty toimijoiden välistä synergiaa ja rakennettu uusia toimintamalleja monitieteelliseen yhteistyöhön. Yksi haaste on ollut tutkimus tulosten kaupallistaminen. Nykyisellä ohjelmakaudella osaamisklusterin kärki aloiksi on valittu immunologia, kudosteknologia, biomateriaalit ja bio- ICT. Yksi keskeisistä alueista on Ihmisen va raosat -konsepti. Bioklusteria on kehitetty muun muassa maakunnan kehittämisrahalla, EAKR-rahoituksella sekä julkisella ja yksityisellä rahoituksella. Uusi Tehdas toimii Tampereella entisissä Finlaysonin tehtaan tiloissa. Tehtaan hankkeissa on haluttu lisätä alueellista uusiutumiskykyä, synnyttää uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja sekä avata rutinoitunutta innovaatiojärjestelmää vastaamaan muuttuviin haasteisiin. Toiminnassa on mukana niin opiskelijoita, yrityksiä, tutkijoita kuin ideoita tuottavia kansalaisiakin. Tehtaan konehuoneissa kehitetään muun muassa digitaalisia sovelluksia, uusia palveluja ja testauksia. Konehuoneista Demola valittiin vuoden 2011 parhaaksi kesätyönantajaksi Suomessa. Ohjelmallisen aluekehitystyön tarkoitus on edetä projekteista prosesseihin. Pitää luoda sellainen toimintakulttuuri, jossa voidaan tunnistaa polkuja, joita pitkin kannattaa edetä, Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie kuvailee. Kyse ei ole Pirkanmaan liiton hankkeista, vaan koko maakunnan kehittämisestä. Hankkeet ovat liekki toiminnan ytimessä, mutta palon ylläpitämiseksi tarvitaan ympäristön sitoutumista ja paljon toimintaa hankkeiden ympärillä. Mitä sitten on tulossa nykyisten kärkihankkeiden jälkeen? Jos Keskusareena lähtee eteenpäin, voitaisiin miettiä, millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa kulttuurin ja elämystalouden eteenpäin viemiselle. Mutta voi kärkihankkeita tulla muitakin, Alasentie pohtii. Pirkanmaan hankkeista koostettu Henrika Ruokosen raportti ilmestyy kevään aikana Pirkanmaan liiton julkaisuna. työhyvinvoinnin puolestapuhujana. Tilaisuuden juontaa Timo Harakka. Kevätkylvön aikana pirkanmaalaisille hankkeille on varattu esittelytilaa. Lisäksi Tampereen rakennemuutosta esitellään bussikierroksen aikana ensimmäisen päivän iltana. Vastaanotto on Tampereen raatihuoneella. Kevätkylvöön odotetaan paikalle noin 300 aluekehittäjää. Tilaisuuksia pidetään joka vuosi eri paikkakunnilla, viime vuonna oltiin Rovaniemellä. Idea Kevätkylvöistä lähti työ- ja elinkeinoministeriöstä. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Tapahtuman tuottaa Finland Events Oy. Ilmoittautuminen sivun kautta mennessä. Onko EU- ja maakunnan kehittämisrahaa vielä jäljellä? Hallitus jakoi helmikuussa tälle vuodelle lähes 280 miljoonaa euroa työ- ja elinkeinoministeriön budjetista alueiden kehittämiseen. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ohjelmien määrärahoja jaettiin maakuntien liitoille yhteensä 57,3 miljoonaa euroa. Maakunnan kehittämisrahaa jaettiin maakuntien liitoille yhteensä 14,2 miljoonaa euroa. Määrärahasta käytetään maakunnan liitoille osaamiskeskusohjelman perusrahoitukseen 7,9 miljoonaa ja muuhun alueiden kehittämistyöhön, kuten maakuntaohjelman hankkeisiin 6,3 miljoonaa euroa. Pirkanmaalla maakunnan sitomattoman kehittämisrahan osuus putosi viime vuodesta 81 prosenttia. Sitomattoman maakunnan kehittämisrahan osuus on tänä vuonna euroa. Sitomaton kehittämisraha on maakunnalle erityisen tärkeä, koska se on ainoa vapaasti maakuntaohjelman toteutukseen käytettävissä oleva resurssi. Kaikkiaan sitä on jäljellä 0,5 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle Pirkanmaan liitto sai EAKR-rahaa jaettavaksi noin 40 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Liitolla on tämän kauden loppuun saakka käytettävissään EAKRrahaa 3,2 miljoonaa euroa. Loppukausi menee käytännössä jo sisällä olevien hakemusten rahoittamiseen, aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie sanoo. PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 1/

14 Miten tulevaisuudessa liikutaan? Teksti: Paula Toukonen Liikenne- ja logistiikkakaava tulossa maakuntavaltuustoon 14 Pirkanmaa haluaa pysyä kilpailukykyisenä Suomessa ja Euroopassa. Elinkeinoelämästä ja asukkaista kilpailtaessa on tärkeää maakunnan hyvä saavutettavuus. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma linjaa liikenteen kehityssuuntia ja tarpeita vuoteen 2040 asti. Kaikkea suunnittelua ohjaavat niin rahan niukkuus kuin ilmastomuutos. Liikenteen ja maankäytön suunnittelu pitää myös sovittaa yhteen. Suunnittelun lähtökohtina ovat elinkeinoelämän sekä asukkaiden arjen liikkumisen sujuvuus ja turvallisuus. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa halutaan lisätä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta, mutta myös turvata tarvittavat automatkat. Tärkeitä Pirkanmaan tulevia hankkeita ovat muun muassa liityntäyhteyksien parantaminen Helsinki-Vantaan lentokentälle ja Tampere-Pirkkalan lentokentän kehittäminen liikematkustajien tarpeisiin. Suunnitelmassa on myös keli- ja liikennetiedottamisen ja häiriönhallinnan kehittäminen, samoin seutulippujen kelpuuttaminen junaliikenteessä osana valtakunnallista matkakorttien yhteiskäyttöä. Uutta rautatietä ja teiden korjauksia Pirkanmaan tärkeimpiin pääteiden kehittämishankkeisiin kuuluu valtatien 12 Tampereen Rantaväylän parantaminen ja osan tiestä siirtäminen tunneliin. Valtatien 3 Tampere Vaasa-välin parantaminen tarkoittaa ensivaiheessa muun muassa Hämeenkyrön ohitustietä, keskikaiteellisia ohituskaistoja ja uusia eritasoliittymiä. Kiireellisenä pidetään myös valtatien 9 parantamista Tampereen ja Oriveden välillä. Rautatieliikenteen keskeinen tavoite Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman ovat laatineet yhteistyössä Pirkanmaan liitto, maakunnan kunnat, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Pirkanmaan ELY keskus ja liikennevirasto. Suunnitelmassa kuvataan maakunnan liikenteen kehittämistarpeet ja toimenpiteet. Suunnitelma perustuu Pirkanmaan maakuntasuunnitelmaan ja alueellisiin sekä valtakunnallisiin tavoitteisiin. Pirkanmaan maakuntahallitus hyväksyi suunnitelman helmikuussa. Seuraavaksi Pirkanmaan liitto laatii aiesopimuksen, jossa konkretisoidaan tärkeimmät kehittämistoimet ja sovitaan liikennejärjestelmätyön jatkosta. on edistää niin sanottua Botnian Corridorhanketta, jossa Pirkanmaan kautta kulkeva, Pohjanlahden kiertävä rautatie sisällytettäisiin EU:n ydinverkkoon. Tampereen ja Toijalan välille suunnitellaan lisäraidetta ja Tampere Pietari-välin suoran junayhteyden mahdollisuuksia selvitetään. Pirkanmaan rataosuuksilla suunnitellaan akselipainojen nostamista, joka hyödyttäisi etenkin metsäteollisuutta, sekä joidenkin tasoristeysten poistoja turvallisuuden lisäämiseksi. Suunnitelmissa on Tampereen henkilöratapihan kehittäminen, muun muassa kolmannen välilaiturin rakentaminen henkilöliikenteelle. Ohjelmassa mainitaan myös Tampereen kaupunkiraitiotiestä tehty alustava suunnitelma välille Hervanta Keskusta Lentävänniemi sekä seudullisen raitioliikenteen kehittäminen pitkällä ajalla. Toimintaympäristö ja turvallisuus lähtökohtia Maakunnan väestöstä 90 prosenttia asuu jo taajamissa, kuitenkin myös haja-asutusalueiden asukkaille halutaan tarjota riittävät julkisen liikenteen kulkuyhteydet. Liikkumisen tarvetta ovat lisänneet kauppojen keskittyminen isoihin yksiköihin, lähipalvelujen väheneminen ja koulujen lakkautukset. Työelämän muutosten vuoksi ihmisten vapaa-aika ja vapaaajan liikkuminen ovat lisääntyneet. Pirkanmaalainen matkustaa nykyisin keskimäärin 42,2 kilometriä vuorokaudessa, enimmäkseen henkilöautolla. Liikkumista voidaan ohjata suosimalla etätyötä, kehittämällä joukkoliikenteen maksu- ja lippujärjestelmiä, lisäämällä kimppa- ja yhteiskäyttöautoja sekä liikenteen hinnoittelulla. On myös tärkeää huolehtia joukkoliikenteen informaatio-, opastus- ja muista palveluista sekä fyysisestä esteettömyydestä. Turvallinen liikennekulttuuri edellyttää jatkuvaa eri ryhmille suunnattua kasvatus-, koulutus- ja tiedotustyötä. Asukkaat arvostavat erityisesti jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta, jota voidaan edistää rauhoittamalla taajamaliikennettä ja lisäämällä kevyen liikenteen väyliä. Myös alkolukon käyttöönottoa halutaan edistää. Elinkeinoelämälle tärkeää on toimintaympäristön kehittäminen, esimerkiksi logistiikan koulutus, erikoiskuljetusten ongelmakohtien poistaminen ja tieliikenteen häiriötietojen tuottaminen. Liikennettä ja logistiikkaa koskeva Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava on tulossa huhtikuun alussa maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Mikäli maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan, se lähtee ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntavaltuuston listalla on myös, että se pyytää ym päris töministeriö tä vahvistamispäätöksen yh teydessä saattamaan Pirkanmaan 2. vaihe maakuntakaavan voimaan välittömästi. Pirkanmaan liiton maakuntahallitus oli aikaisemmissa kokouksissaan käsitellyt vastineita 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen sisältöä koskeviin muistutuksiin. Muistutuksia jätettiin määräajassa 111 kappaletta. Myöhässä muistutuksia saapui 6. Lausuntoja saatiin 39 taholta. Valtaosa muistutuksista koski vaihemaakuntakaavan tausta-aineistossa tutkittua Tampereen läntisen oikoradan vaihtoehtoa 2, joka kiertää Nokian kaupungin keskustaajaman länsipuolelta. Vaihemaakuntakaavassa oikorata on esitetty yhteystarvemerkinnällä, eikä sen tarkempaa sijaintia ratkaista kaavassa. Maakuntahallitus totesi vastineis saan, että osa muistutuksista ei aiheuta toimenpiteitä. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Tampereen läntinen oikorata on esitetty yhteystarvemerkinnällä, joka kuvaa ainoastaan oikoradan tarvetta, ei maantieteellistä sijaintia. Oikoradan kohdalla kaavaselostusta täydennetään siten, että siitä käy vielä selkeämmin ilmi, että vaihemaakuntakaavassa ei ratkaista oikoradan linjausvaihtoehtoa. Tampereen läntisen oikoradan suunnittelu tulee jatkumaan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 yhteydessä, jonka laadinnan käynnistämisestä maakuntavaltuusto päätti Maakuntakaavassa on tarkoitus määrittää oikoradan sijainti. Tampereen läntisen oikoradan suunnittelun etenemisestä tiedotetaan. Lisäksi vaikutustenarviointiraporttiin ja kaavaselostukseen tehdään joitakin lisäyksiä ja päivityksiä, jotka on mainittu kunkin muistutuksen kohdalla.

15 Pirkanmaan asiointi valtaosin Tampereelle Tampere on edelleen vahva asioinnin pääkeskus Pirkanmaalla. Tampereen ulkopuolisten kuntien asiointiliikenteestä yli 43 prosenttia suuntautuu Tampereelle. Tamperelaiset mukaan lukien lähes seitsemän kymmenestä asiointimatkasta tehdään Tampereelle. Eniten Tampereella asioidaan Pirkkalasta (68 %) ja Ylöjärveltä (61 %). Asiointia selittää kuntien läheisyys, hyvät liikenneyhteydet ja runsas työs säkäynti Tampereella. Tampere on ykkössuunta asioinnille myös Orivedeltä, Nokialta, Lempäälästä, Akaasta, Hämeenkyröstä, Kangasalta, Pälkäneeltä, Vesilahdesta ja Juupajoen ja Ruoveden alueelta. Aluekehityssuunnittelija Anniina Heinikangas selvitti Pirkanmaan asiointisuuntia TNS Gallup Oy:n viime syksynä tekemän Suuren Vaikutusaluetutkimuksen pohjalta. Asiointisuuntien selvittäminen kaikkien Pirkanmaan kuntien osalta on tärkeää, koska ihmisten asiointi saattaa olla yksi tulevaa kuntarakenneuudistusta perusteleva taustatieto, Heinikangas toteaa. Omia kuntiakin suositaan Omavaraisimpia ovat maakunnan reunamien kunnat, joista on pisin etäisyys maakuntakeskukseen. Parkanos sa 72 prosenttia ja Virroilla 68 prosenttia asioinnista hoidetaan omassa kaupungissa. Oma kunta on ensisijainen asiointialue myös Urjalassa, Valkeakoskella, Punkalaitumella, Sastamalassa, Ikaalisissa, Parkanossa, Tampereella, Virroilla ja Mänttä-Vilppulassa. Edelliset prosenttiosuudet vaihtelevat Punkalaitumen 31 prosentista Tampereen 95 prosenttiin. Kunnissa, joissa oma kunta on ensisijainen asiointialue, Tampere on yleensä toissijainen asiointisuunta. Kihniöstä asioidaan kuitenkin ensisijaisesti Parkanossa (69 %), joka kuuluu samaan työssäkäyntialueeseen. Asiointina tutkittiin sekä erilaisten kaupallisten tuotteiden ja palvelujen käyttöä että työmatkaliikennettä. Työja koulutuspaikan sijainnin todettiin vaikuttavan huomattavasti asiointiin, jos matkan varrella sijaitsee houkuttelevia kohteita. Esimerkiksi vaatteita, ravintola- ja kulttuuripalveluja sekä huonekaluja haettiin tyypillisesti isommista keskuksista, kun taas päivittäiselintarvikkeet hankittiin mielellään omasta kunnasta. Myös Internet on muodostunut uudeksi asiointisuunnaksi, Punkalaitumella sen merkitys on Pirkanmaan kunnista suurin, eli 6,2 prosenttia. (PT) UUSIA KASVOJA Anne Mäkynen Olen ympäristöinsinööri ja limnologi. Pirkanmaan liitossa olen tehtävänimikkeellä suunnitteluinsinööri. Kirjoitan lausuntoja, teen erilaisia selvitystöitä, kuten nyt työn alla tuulivoimaselvitys. Puoleeni voi kääntyä ympäristöä koskevissa asioissa (luonnonsuojelu, energia, vesistöt jne.). Aloitin Pirkanmaan liitossa tammikuun alkupuolella. Asun Tampereen Kissanmaalla. Harrastan liikuntaa eri muodoissa, kuten hiihtoa, lenkkeilyä ja tanssia. Jotta ei menisi liian urheilulliseksi, niin hankin jokunen vuosi sitten henkisemmän harrastuksen ja liityin Tampereen viiniklubiin viiniharrastelijaksi. Hanna Djupsjöbacka Olen koulutukseltani arkkitehti, valmistuin aikoinani Tampereen teknillisestä korkeakoulusta (nyk. teknillinen yliopisto). Toimin Pirkanmaan liiton maakunta-arkkitehtina. Päätyöni on Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laadintaan ja suunnitteluun osallistuminen. Nyt kaavatyön aloitusvaiheessa teen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä vuorovaikutussuunnitelmaa. Kuluneen tammi-helmikuun aikana olen osallistunut myös Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne- ja logistiikka) hyväksymisvaiheeseen liittyvään valmistelutyöhön. Työtehtäviini kuuluu lisäksi kunnallisiin kaavoitushankkeisiin liittyvien lausuntojen valmistelu. Kun maakuntakaavatyö pääsee kunnolla käyntiin, voin olla avuksi kaavan sisältöön ja prosessiin liittyvissä kysymyksissä. Aloitin Pirkanmaan liitossa viikkoa ennen joulua Asun Ylöjärvellä Siivikkalassa. Vapaa-aikani kuluu perheympyröissä, johon kuuluu muun muassa kotikokkausta, koko perheen elokuvia ja kotimaan matkailua. Elina Hykkönen Olen koulutukseltani oikeustieteen maisteri ja työskentelen liitossa ohjelmajohtajana. Vedän hanketiimiä, joka vastaa hankkeisiin liittyvästä rahoitusprosessista, rautaisia ammattilaisia! Työhöni kuuluu hankevalmistelua ja neuvontaa, tämän määrä vähenee tässä ohjelmakauden loppua kohden. Pääosa Pirkanmaan liiton käytettävissä olevista lopuista EAKR-rahoista varataan nyt käsittelyssä oleville hankkeille. Työni on hanketoimijoiden ja hanketoimintaa suunnittelevien välisten yhteistyörakenteiden ja suhteiden edistämistä. Osallistun ohjelmien valmisteluun ja seurantaan. Nyt on ajankohtaista valmistautuminen EU:n seuraavalle ohjelmakaudelle Toimin yhteys henkilönä joukolle hankkeita eli osallistun muun muassa ohjausryhmien kokouksiin ja ohjeistan hankkeen toteuttajia. Puoleeni voi kääntyä esimerkiksi jos pohtii, voitaisiinko mielessä olevaan kehittämishankkeeseen saada rahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston varoista. Aloitin Pirkanmaan liitossa tammikuussa. Kansalaisjärjestöjen jälkeen on ollut mielenkiintoista hypätä julkiselle sektorille. Asun Tampereella kävelymatkan päässä Keskustorilta. Muutin vuodenvaihteessa Helsingistä ja olen kovaa vauhtia manselaistumassa. Tampere on kiva yhdistelmä suurta ja pientä. Tärkein harrastukseni on tanssi. Lajeina muun muassa argentiinalainen tango, bugg ja west coast swing. Iloitsen myös siitä, että Tampere on niin hieno teatterikaupunki. PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 1/

16 PIKKUPALOJA Martti Mölsä johtaa Pirkanmaan kansanedustajia Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajuus siirtyi Pirkanmaan vaalipiirin kolmanneksi suurimmalle puolueelle Perussuomalaisille. Puheenjohtajana toimii Martti Mölsä (ps.) ja varapuheenjohtajana Hanna Tainio (sd.). Muina jäseninä työvaliokunnassa ovat Sofia Vikman (kok.), Arto Pirttilahti (kesk.), Anna Kontula (vas.), Oras Tynkkynen (vihr.) ja Leena Rauhala (kd.). Pirkanmaan kuntien henkilöstön kehittämisessä etsitään hyviä käytäntöjä Kuntien henkilöstön osaamisen kehittämisen ja varmistamisen hyviä käytäntöjä kartoitetaan Pirkanmaalla tämän vuoden aikana. Taustalla ovat Pirkanmaan liittoon tulleet aloitteet tämän tyyppisen selvitystyön tekemiseksi. Kunnat haluavat muun muassa varmistaa, että avainhenkilöiden osaaminen ja hiljainen tieto siirtyvät eteenpäin henkilöstön vaihtuessa ja työntekijöiden jäädessä eläkkeelle. Pirkanmaan kuntien henkilöstön kehittäminen -hankkeen projektipäällikkö Krista Huhta-aho kiertää kevään aikana Pirkanmaan kunnat ja kaupungit Tamperetta lukuun ottamatta. Hän kartoittaa henkilöstön osaamisen kehittämisen eri variaatiot ja hyvät käytännöt, jotta niitä voidaan jakaa muillekin ja soveltaa eri kuntien tarpeisiin. Tavoitteena on tuottaa kunnille analysoitua tietoa Pirkanmaalla toteutettavista malleista. Hankkeen projektiryhmään kuuluvat Sastamala, Vesilahti, Parkano, Mänttä- Vilppula ja Valkeakoski. Projektiryhmä päättää loppuvuodesta, miten tuloksia lähdetään toteuttamaan jatkossa. Pirkanmaan liitto on Facebookissa! Kysy, jos et löydä kotisivuiltamme Palveluntuottajan palvelinrikon takia Internet-sivustomme ei valitettavasti toimi entisessä laajuudessaan. Pyrimme kuitenkin saamaan sivuston entiselleen niin nopeasti kuin se on mahdollista. Väliaikainen sivustomme on löydettävissä tutusta osoitteesta: Ota meihin yhteyttä! Nalkalankatu 12, PL 76, Tampere (kokoustilat: Pyhäjärvenkatu 1 B 2. krs) Puhelinvaihde: (03) , faksi (03) s-postit: pirkanmaan.liitto@pirkanmaa.fi etunimi.sukunimi@pirkanmaa.fi 16 Pirkanmaan liiton maakuntajohtaja Esa Halme (kesk.) sekä hallintojohtaja Petri Pikkuaho (vas.) luovuttivat entiselle Sahalahden kunnanjohtajalle sekä Kangasalan apulaiskunnanjohtajalle Reijo Riekkolalle Pro Pirkanmaa-mitalin. Pirkanmaan liitto myöntää heraldikko Harri Rantasen suunnitteleman mitalin henkilölle tai yhteisölle erittäin ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta työstä Pirkanmaan maakunnan hyväksi. Pirkanmaan liitto tiedottaa 2012 Päätoimittaja: maakuntajohtaja Esa Halme Toimitussihteeri: tiedottaja Kirsti Palokangas Palaute: kirsti.palokangas@pirkanmaa.fi puh Maanmittauslaitos lupa nro 101/MML/12 Taitto: Marja Muhonen Painopaikka ja painosmäärä: Kirjapaino Hermes Oy, 1800 kpl Seuraava tiedotuslehti ilmestyy kesäkuussa.