Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma.
|
|
- Helmi Aaltonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma Toukokuu
2 JOHDANTO Pysyviä orgaanisia yhdisteitä (POP) rajoittava Tukholman yleissopimus velvoittaa osapuolia laatimaan suunnitelman sopimusvelvoitteiden täyttämisestä. Kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (National Implementation Plan, NIP) on maan hallinnon hyväksymä suunnitelma, joka tiedottaa sekä kansallisesti että sopimuksen muille osapuolille kaikista pysyviin orgaanisiin yhdisteisiin liittyvistä toimista. Tällaiset toimet voivat liittyä lainsäädännöllisiin tai muihin ohjauskeinoihin, toimintaohjelmiin, seurantatoimiin tai muuhun tiedonhankintaan pysyvien orgaanisten yhdisteiden päästöistä, niiden vähentämisestä tai esiintymisestä ympäristössä. Tämä täytäntöönpanosuunnitelma perustuu ympäristöhallinnon vuonna 2005 valmistelemaan selvitykseen, jossa koottiin tietoja POP yhdisteistä Suomessa, päästöjen vähentämiseksi tehdyistä toimista ja sopimusvelvoitteisiin liittyvistä puutteista. Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden lisäksi selvitys kattoi myös UNECE:n kaukokulkeutumissopimuksen POP pöytäkirjan aineet ja velvoitteet. Tässä täytäntöönpanosuunnitelmassa käsitellään kuitenkin vain Tukholman yleissopimuksen kattamia aineita ja siihen liittyviä velvoitteita. Kansallisen toimenpideohjelman (National Action Plan, NAP) valmistelu päästöinä ja epäpuhtauksina syntyville POP yhdisteille on myös yleissopimuksen velvoite. Toimenpideohjelma toimitettiin Tukholman sopimuksen osapuolille Suomen täytäntöönpanosuunnitelman yhteydessä Sopimusvelvoitteiden täyttymisen arvioinnissa ja toimintaohjelman toimien suunnittelun perustana on käytetty ympäristöhallinnon valmistelemaa selvitystä "Suomi POP", joka on tämän täytäntöönpanosuunnitelman liitteenä (Liite 4). Kansalaisilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä oli mahdollisuus kommentoida sisältöä Suomen ympäristökeskuksessa järjestetyssä seminaarissa ja ympäristöhallinnon verkkosivuilla viiden viikon ajan. Saatu palaute on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon tässä täytäntöönpanosuunnitelmassa. Suomen kansallinen suunnitelma POP yhdisteiden aiheuttamien ympäristö ja terveyshaittojen pienentämiseksi toimitettiin Tukholman sopimuksen osapuolikokoukselle toukokuussa Sen jälkeen toimivaltainen viranomainen (Suomen ympäristökeskus, SYKE) ylläpitää ja päivittää suunnitelmaa tarpeen mukaan vastaamaan muutoksia sopimusvelvoitteissa sekä tieteellisessä ja teknisessä kehityksessä. Täytäntöönpanosuunnitelmaa muutetaan tulevaisuudessa tarvittaessa heijastamaan kansainvälisten POP sopimusten ja kansallisten tavoitteiden muuttumista. Myös taustaselvitystä päivitetään muun muassa uusilla päästötiedoilla sitä mukaa, kun niitä on saatavilla. Uusin versio on aina ladattavissa ympäristöhallinnon verkkosivuilla osoitteessa 2
3 Sisällysluettelo 1. Suomi ja POP yhdisteet POP yhdisteiden haittojen vähentäminen ja tutkiminen Suomessa POP yhdisteiden seuranta Yleissopimuksen velvoitteiden täyttäminen suomessa Tietoisesti tuotettujen POP yhdisteiden tuotannon ja päästöjen vähentäminen (Artiklan 3 velvoitteet) Torjunta aineet ja puunsuoja aineet PCB yhdisteet Uusien POP yhdisteiden markkinoille tulon estäminen...11 Artiklan 3 velvoitteiden täyttämiseksi tehtävät toimet Yksittäisiä vapautuksia koskeva rekisteri (4 artikla) Tahattomasti syntyvien POP yhdisteiden päästöt (5 artikla) Päästölähteet ja määrät Päästöjen vähentäminen...16 Artiklan 5 velvoitteiden täyttämiseksi tehtävät toimet Varastot ja jätteet...18 Varastoista ja jätteistä aiheutuvien velvoitteiden täyttämiseksi tehtävät toimet Saastuneet maa alueet...19 Pilaantuneita maita koskevat toimet Ihmisen ja ympäristön altistuminen ja vaikutukset...20 POP yhdisteiden ympäristöpitoisuuksien seurannan kehittämiseksi tehtävät toimet Tiedotus ja valistus Tutkimus, kehitys ja seuranta Suomen antama taloudellinen ja tekninen apu Toimien aikataulu ja suunnitelman onnistumisen seuranta Lähdeluettelo...24 Liitteet Liite 1. Kansallinen toimintaohjelma liitteen C aineiden päästöjen vähentämiseksi Liite 2. Tietoisesti tuotettuja POP yhdisteitä (Yleissopimuksen liitteet A ja B) koskevat lainsäädäntöviitteet. Englanniksi. Liite 3. Kansallinen kemikaaliprofiili (National Chemical Profile of Finland, Publications of Finland s Advisory Committee on Chemicals Englanniksi. Liite 4. SUOMI POP taustaraportti 3
4 Sanastoa Sana tai lyhenne ACAP AMAP BAT BEP EPER I TEQ KY 5 Liite A Liite B Liite C Osapuolikokous PCDD/F PIC sopimus POP SAMASE UNEP VAHTI rekisteri WHO Selitys Arktisten maiden yhteenliittymän Arktisen Neuvoston (AC) toimintaohjelma, joka toteuttaa mm. POP yhdisteiden ympäristö ja terveysriskien vähentämiseen tähtääviä hankkeita. Arktisen neuvoston (AC) alainen ympäristön seuranta ja arviointiohjelma Best Available Techniques Paras käytettävissä oleva tekniikka. Ympäristönsuojelulaissa (3 ) parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla (BAT) tarkoitetaan tietyn toiminnon ja siinä käytettävien tapojen tehokkainta ja edistyneintä astetta, jolla voidaan osoittaa olevan sellaiset tekniset ja käytännölliset ominaisuudet, jotka soveltuvat periaatteessa käytännön pohjaksi raja arvoille, joiden tarkoituksena on estää tai milloin se ei ole mahdollista, vähentää yleisesti päästöjä ja vaikutuksia ympäristöön. Best Environmental Practice Ympäristön kannalta paras käytäntö European Pollutant Emissions Register Euroopan päästörekisteri EPER sisältää noin eurooppalaisen suuren teollisuuslaitoksen päästötietoja noin 50 aineen päästöistä ilmaan ja veteen. EPER rekisterin tarkoituksena on lisätä yleisön tietoisuutta ympäristökuormituksesta sekä edistää teollisuuden pyrkimyksiä ympäristönsuojelulle asetettujen tavoitteiden ja kansainvälisten sopimusten velvoitteiden saavuttamisessa. International Toxicity Equivalent Dioksiinien ja furaanien eri isomeerien myrkyllisyys vaihtelee. Jotta pystytään vertaamaan eri isomeerien myrkyllisyyttä, on otettu käyttöön myrkyllisyysekvivalentti I TEQ. Myrkyllisin PCDD/F yhdisteistä on tasomainen 2,3,7,8 TCDD, joka on samalla yksi kaikkein myrkyllisimmistä tunnetuista yhdisteistä. Muiden isomeerien myrkyllisyys suhteutetaan kyseiseen isomeeriin nähden. Sahoilla käytetty puutavara sinistymisenestoaine, eli sienten kasvustonjoka sisälsi epäpuhtautena dioksiineja ja furaaneja Yleissopimuksen liite, jossa mainittujen tietoisesti tuotettujen aineiden tuotanto ja käyttö lopetetaan. Yleissopimuksen liite, jossa mainittujen tietoisesti tuotettujen kemikaalien käyttöä rajoitetaan voimakkaasti. Yleissopimuksen liite, jossa mainittujen tahattomasti ihmisen toiminnassa muodostuvien aineiden päästöjä rajoitetaan. Conference Of the Parties (COP). Sopimuksenosapuolien sekä tarkkailijamaiden kokous, joka käsittelee sopimuksen toimeenpanoa ja sisältöä koskevat asiat. Aineryhmä polyklooratut dioksiini ja furaanit. Yleensä mukaan luetaan lisäksi samankaltaiset tasomaiset (koplanaariset) klooratut bifenyylit. Tekstissä näihin viitataan myös termillä "dioksiinit" tai "dioksiinit ja furaanit". Prior Informed Consent sopimus eli Rotterdamin yleissopimus. Kansainvälinen sopimus, joka edellyttää tiettyjen kemikaalien vienniltä vastaanottavan maan ennakkohyväksyntää. Toimeenpantu Euroopan unionissa PIC asetuksella EY/304/2003. Persistent Organic Pollutants Yhdiste, joka on myrkyllinen, hitaasti hajoava, kertyy eliöihin ravinto ketjussa sekä kulkeutuu kauas päästöpaikastaan ilman, veden tai muuttavien eläinlajien välityksellä. Saastuneiden maiden valtakunnallinen selvitys ja kunnostusprojekti vuosina United Nations Environmental Programme YK:n ympäristöohjelma Ympäristöhallinnon valvonta ja kuormitustietojärjestelmään (VAHTI) tallennetaan tietoja mm. ympäristösuojelulainsäädännön mukaisista luvista ja ilmoituksista sekä päästöistä vesiin ja ilmaan sekä jätteistä. Tietoja ympäristökuormituksesta on tallennettu 1970 luvulta lähtien, mutta niiden kattavuus ja luotettavuus vaihtelee. Tiedot ilmoitetaan yleensä vuosiarvoina. Worlds Health Organization = Maailman terveysjärjestö 4
5 1. SUOMI JA POP YHDISTEET Merkittävimmät POP yhdisteiden aiheuttamat ongelmat Suomessa liittyvät epäpuhtauksina syntyviin POP yhdisteisiin, erityisesti puunjalostusteollisuuden toimintojen seurauksena saastuneisiin maihin ja väestön altistumiseen Itämeren kalan dioksiineille. Tietoisesti tuotettuja POP yhdisteitä ei ole ollut enää kuluttajakäytössä pitkään aikaan POP yhdisteiden haittojen vähentäminen ja tutkiminen Suomessa Suomessa POP yhdisteiden ympäristö ja terveysriskejä on jo pitkään pyritty kartoittamaan ja rajoittamaan hallinnollisesti säätämällä lainsäädännössä muun muassa jätteiden käsittelystä, parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta ja kemikaalien rajoituksista. Tiedeyhteisö on seurannut eräiden POP yhdisteiden pitoisuuksia vesissä ja eliöstössä jo 1970 luvulta saakka. POP yhdisteiden haittavaikutuksia on tutkittu erityisesti kaloilla. Suomessa toiminnalla, josta saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista (veteen, maaperään tai ilmaan), on oltava ympäristölupa. Lupaviranomaiset myöntävät toiminnalle luvan ja asettavat siinä määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Myös maankäyttö ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain nojalla tehdyillä päätöksillä voidaan ehkäistä ympäristön pilaantumista. Kemikaaleja koskevat rajoitukset ja asetetut päästörajat on pääosin sisällytetty yhteisölainsäädäntöön, johon velvoitteiden täyttämisessä osin viitataan ja johon Suomi vaikuttaa Euroopan unionin jäsenenä. Tärkein yhteisölainsäädännön elementti on vuonna 2004 voimaan tullut ns. POP asetus EY/850/2004, jolla Tukholman yleissopimuksen ja UNECE:n kaukokulkeutumissopimuksen (LRTAP) POPpöytäkirjan velvoitteet pantiin toimeen. Yhteisölainsäädäntö esitellään yksityiskohtaisesti Euroopan komission valmistelemassa Yhteisön täytäntöönpanosuunnitelmassa (CIP), jonka on määrä valmistua helmikuussa Hallintoa sekä erityisesti kemikaalivalvontaa, kemianteollisuutta ja kemian alan kauppaa on käsitelty yleisesti NIPin taustaselvityksessä (Liite 4) ja yksityiskohtaisesti kemikaalineuvottelukunnan englanninkielisessä julkaisussa Suomen kansallinen kemikaaliprofiili (National Chemical Profile of Finland 2005, liite 3). Toimenpideohjelman laatimisen pohjaksi valmistellut taustaraportit (100+ s.) ovat ladattavissa ympäristöhallinnon verkkosivuilta osoitteesta Taustaraportit ovat saatavilla vain suomeksi ja ruotsiksi POP yhdisteiden seuranta Suomessa seurataan säännöllisesti useiden eri POP yhdisteiden pitoisuuksia eliöstössä, pintavesissä ja sadevedessä. Vanhimmat tiedot ovat 1970 luvulta. Kauimmin on seurattu DDT ja PCB pitoisuuksia rannikon ja sisävesien eliöstössä, mutta 1990 luvun alusta on aloitettu myös joidenkin muiden POP yhdisteiden säännöllinen seuranta myös maaympäristössä. POP yhdisteiden merkitystä Suomen ympäristössä on arvioitu osana laajempia ympäristön tilan arviointeja Itämeressä (Verta ym. 2004) ja Lapissa (Mannio ym. 2002). POP yhdisteet ilmassa ja vedessä Sadeveden PCB yhdisteiden pitoisuuksia on seurattu kesäaikana vuodesta 1995 alkaen Evolla ja vuodesta 1998 Pallaksella. Tulokset Evolta (Etelä Suomi) ja Pallakselta (Pohjois Suomi) osoittavat, että PCB yhdisteiden pitoisuudet sadevedessä ovat laskeneet (Kuva 1). Rannikko ja sisävesien PCB pitoisuuksia on myös 5
6 kartoitettu (Nakari ym. 2004, Herve ym. 2000). Suomenlahdella PCB:n sedimentaatio on 0,0045 0,015 µg/m2/d. Dioksiineja ja furaaneja on mitattu Utössä ja laskeuma on ollut < 1 pg/m 2 /d I TEQ. Yleisimmin tavattu yhdiste on ollut oktaklooridibentsodioksiini (OCDD). HCB:tä on havaittu säännöllisesti noin 0,1 1 ng/l ja joskus yli 1 ng/l. Joistakin näytteistä on havaittu DDD:tä ja DDE:tä (0,1 0,5 ng/l). Dieldriiniä, endriiniä, klordaania, mireksiä ja toksafeenia ei ole havaittu (<0,01 ng/l) (Taulukko 1, SYKE julkaisematon). ng/l Pohjois Suomi Etelä Suomi Kuva 1. Sadeveden PCB pitoisuuksien kehitys. PCB:n käyttö kiellettiin vuonna 1995, jonka jälkeen pitoisuuksissa näkyy selvä lasku. Taulukko 1. Organoklooritorjunta aineiden esiintyminen sadevesinäytteissä vuosina (SYKE julkaisematon). Torjunta aine Positiivisia havaintoja (pos. n) Näytteitä (n) Maksimipitoisuudet ng/l HCH HCB Heptakloori ,315 DDT, DDD, DDE Cis klordaani Trans nonakloori Dieldriini 0 24 <0,01 Mireksi 0 24 <0,01 Toksafeeni 0 4 <0,01 Huomattavin POP yhdisteiden nykyinen lähde Suomessa on Kymijoki. Yhteensä saastuneita sedimenttejä on välillä Kuusankoski Suomenlahti noin 5 miljoonaa kuutiometriä, joissa on 2800 kg elohopeaa ja 6000 kg dioksiini ja furaaniyhdisteitä mikä myrkyllisyysekvivalenttina vastaa 17 kg I TEQ. Se on Itämeren suurin dioksiinikuormittaja ja PCDD/F pitoisuudet sen sedimentissä ovat korkeimmillaan 350 µg/kg I TEQ. Lisäksi Kymijoesta kulkeutuu polykloorattuja fenoleja (PCP, korkein pitoisuus 720 µg/kg) ja difenyylieettereitä (PCDE, 500 µg/kg) Suomenlahteen. POP yhdisteiden kertymishistoriaa on selvitetty myös "puhtaiden alueiden" järvisedimenteistä, erityisesti Lapin latvajärvistä Arktisen neuvoston seuranta ja arviointiohjelmaan (AMAP) varten 1990 luvulla. PCB yhdisteitä ei ollut havaittavissa 1940 luvulle arvioiduissa kerrostumissa, mutta sen jälkeen kertyneissä sedimenteissä pitoisuus nousi tasolle 3 5 µg/kg (kuiva ainetta). Dioksiiniprofiili (PCDD/F) oli samankaltainen, pintasedimenttien pitoisuuksien ollen 1 4 ng/g I TEQ (Vartiainen 6
7 ym. 1997a). Dioksiinien (PCDD/F) sedimentaation epäillään kuitenkin olevan vähenemässä tutkituissa järvissä. POP yhdisteet eliöstössä Joidenkin POP yhdisteiden (PCB ja DDT yhdisteet) pitoisuuksia rannikon ja sisävesien eliöissä on seurattu 1970 luvun lopulta lähtien. PCB:n ja DDT:n pitoisuudet Itämeren eliöstössä ovat yleisesti laskeneet (HELCOM 1996, 2002). Vähentynyt ympäristökuormitus näkyy myös sisävesien indikaattorilajeissa. Eniten tietoa on pitoisuuksista kaloissa (silakka, hauki ja muikku) ja Itämeren simpukassa. Silakka on merellisten petokalojen, hylkeiden, useiden lintulajien ja ihmisenkin ravinnon tärkeä osa luvun alusta lähtien on seurattu useita muitakin POPyhdisteitä (HCB, klordaani ja trans nonakloori) sekä dioksiineja ja furaaneja viimeisen 10 vuoden ajan. Merentutkimuslaitos on seurannut HELCOM sopimuksen (Itämeren suojelusopimus) mukaisesti silakoiden PCB:n ja DDT:n pitoisuuksia ulkomerialueilla ja Suomen ympäristökeskus haukien pitoisuuksia rannikkovesissä (Korhonen ym. 2001, kuva 2). Pitoisuuksien lasku on hidastunut 1990 luvulla (Merentutkimuslaitos 1999). Viimeaikaiset tulokset Suomesta osoittavat, että dioksiinipitoisuudet eivät ole enää 1990 luvulla laskeneet (Vuorinen ym. 1997a, Korhonen ym. 2001, Kiviranta ym. 2003). ng/g (tuorep./fresh weight) Pohjanlahti Saaristomeri Suomenlahti ng/g (tuorep./fresh weight) Pohjanlahti Saaristomeri Suomenlahti Kuva 2. DDT:n ja PCB:n pitoisuudet rannikkoalueiden hauissa
8 Arktisen ympäristön seurantaohjelmassa (AMAP) Suomi on kartoittanut POPyhdisteitä muun muassa nieriässä, siiassa ja hauessa sellaisissa latvavesissä, joihin ei kohdistu muuta kuin ilmaperäistä kuormitusta. Näissä järvissä PCB, DDT, HCB ja klordaanipitoisuudet ovat olleet alle 0,1 µg/kg. Lapin kaloista mitatut pitoisuudet ovat pienempiä kuin mitä pohjoisilta alueilta on raportoitu (AMAP 2004). Eräistä Suomessa jo kielletyistä tai ei koskaan käytetyistä torjunta aineista (aldriini, dieldriini, endriini, heptakloori, klordekoni, mireksi, toksafeeni) ei ole viimeaikaisia pitoisuustietoja luonnonvaraisissa eliöissä. Maaympäristön seuranta on osoittanut, että POP yhdisteitä kertyy maaperän humuskerrokseen ja metsäpäästäiseen. Metsäpäästäisen maksasta mitatut PCBpitoisuudet 10 µg/g (tuorep.) ovat selvästi suurempia kuin hirven maksassa, jossa pitoisuudet ovat alle 1 µg/g. Maaympäristön pitoisuuksien seurannassa metsämaan humuskerroksessa on löydetty selvästi enemmän DDT yhdisteitä Etelä Suomessa (Evo, Nuuksio) kuin Pohjois Suomessa (kuva 3). Sama ilmiö on havaittu myös klordaanin ja useimpien PCB kongeneerien pitoisuuksissa, mutta ei HCH yhdisteiden (Hirvi 2004). ng/g ww 4,00 3,50 3,00 2,50 p,p` DDE p,p` DDD o,p` DDT p,p` DDT 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Nuuksio Evo Konnevesi Oulanka Pallas Kevo Etelä > Pohjoinen Kuva 3. DDT yhdisteiden pitoisuuksia metsämaan humuskerroksessa Pitoisuudet ovat Etelä Suomessa selvästi korkeampia kuin Pohjois Suomessa (Hirvi 2004). Kemiallisen metsäteollisuuden jätevesien orgaanisia klooriyhdisteitä seurataan simpukkaviljelymenetelmällä. Pitoisuustietoja saadaan myös elintarvikevalvonnassa ja erillisissä tutkimushankkeissa. Teollisuuden ja suurten yhdyskuntien alapuolisissa vesistöissä on mitattu PCB yhdisteitä sedimenteissä. Suurimmat pitoisuudet ovat yleensä hautautuneet puhtaiden kerrostumien alle ja pitoisuudet kalastossa ovat vähentyneet (Vartiainen ym. 1997a). Ihmisen ja ympäristön altistumisen vaikutuksia ja altistumisen seurantaa on käsitelty lähemmin luvussa
9 2. YLEISSOPIMUKSEN VELVOITTEIDEN TÄYTTÄMINEN SUOMESSA Tukholman yleissopimuksen rajoittamat tietoisesti tuotetut kemikaalit (yleissopimuksen liitteet A ja B) ovat enimmäkseen torjunta aineita, joiden myyntiä Suomessa on seurattu 1950 luvulta saakka. Torjunta aineiden markkinoillepääsyä on valvottu 1950 luvulta saakka. Ympäristöriskien arviointia on tehty systemaattisesti osana torjunta aineiden ennakkotarkastusta vuodesta 1984 alkaen. Liitteessä A mainituista teollisuuskemikaaleista PCB yhdisteiden käyttöä on rajoitettu 1980 luvulta alkaen. Yleissopimuksen liitteen C velvoitteet koskevat dioksiineja, furaaneja sekä PCBja HCB yhdisteitä silloin, kun niitä ei tuoteta tarkoituksellisesti vaan ne syntyvät erilaisissa prosesseissa epäpuhtauksina. Tällaisia ovat muun muassa teolliset prosessit sekä lähes kaikki polttoprosessit kuten jätteen, polttoaineen tai puun polttaminen. Niiden päästöjä on pyritty rajoittamaan edellyttämällä erityisesti teollisuudelta parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattamista ja sellaisten prosessien käyttöönottoa, joilla päästöjen syntyä voidaan ehkäistä sekä jätehuollon määräyksin. Suurimmat yleissopimuksen haasteet Suomelle ovat päästöinventaarioiden parantaminen liitteen C POP yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi ja luotettavan seurantatiedon tuottamiseksi Tietoisesti tuotettujen POP yhdisteiden tuotannon ja päästöjen vähentäminen (Artiklan 3 velvoitteet) Yleissopimuksen liitteissä A ja B mainittujen tietoisesti tuotettujen kemikaalien 1 käyttö, tuotanto, markkinoille saattaminen, vienti ja tuonti on kielletty (taulukko 2). Siten Suomi täyttää yleissopimuksen 3 artiklan tarkoituksellisesti tuotettuja kemikaaleja (Liitteet A ja B) koskevat kielto ja rajoitusvelvoitteet. 1 Aldriini, klordaani, dieldriini, endriini, heptakloori, heksaklooribentseeni (HCB), mireksi, toksafeeni, DDT sekä polyklooratut bifenyylit (PCB) 9
10 Taulukko 2. Tarkoituksellisesti tuotettujen POP yhdisteiden (liitteet A ja B) rajoitukset ja kiellot Suomessa. Lainsäädäntöviitteet, ks. Liite 2. AINE Käyttötarkoitukset Käytetty viimeksi KIELLOT Valmistus Markkinoille saattaminen Käyttö Vienti ja tuonti Aldriini Torjunta aine Klordaani Torjunta aine Puunsuoja aine Dieldriini Torjunta aine Puunsuoja aine 1990 Endriini Torjunta aine Heptakloori Torjunta aine Puunsuoja aine 1993 HCB Torjunta aine Mireksi Torjunta aine Tiett. ei Toksafeeni Torjunta aine PCB Muuntajaöljyt, kondensaattorit sekä elementtitalojen saumausmassat 1970 luvulla /2002 DDT Torjunta aine Torjunta aineet ja puunsuoja aineet Ennakkohyväksymismenettelyn ja kansallisten rajoituksien ansiosta yleissopimuksen sisältämien torjunta ja puunsuoja aineiden käyttö Suomessa on loppunut jo kauan sitten. Varastoja ei tiettävästi ole. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus EY/850/2004 kieltää kaikkien asetuksen liitteessä I mainittujen aineiden 6 tuotannon, markkinoille saattamisen ja käytön sellaisenaan, valmisteissa tai tavaroiden aineisosina täyttäen yleissopimuksen vaatimukset. Yhteisön tullialueelle tuontia pidetään markkinoille saattamisena. Kaikkien yleissopimuksen liitteissä A ja B nimettyjen kemikaalien vienti on kielletty PIC asetuksen EY/304/2003 liitteessä V PCB yhdisteet PCB yhdisteet ovat yleissopimuksessa rajoitetuista aineista ainut tietoisesti tuotettu kemikaaliryhmä, jota ei ole käytetty torjunta aineena tai puunsuoja aineena, vaan teknisissä sovelluksissa, kuten muuntajaöljyissä, kondensaattoreissa ja elementtitalojen saumausmassoissa. Sen haittoihin kiinnitettiin huomiota jo 1970 luvulla, jolloin käyttöä alettiin vähentää. Kuitenkin yhdisteitä oli muuntajissa 250 tonnia ja kondensaattoreissa 1800 tonnia vielä vuonna PCB:tä sisältäviä 2 Torjunta ainekäyttö kiellettiin 1970, vientiin tarkoitetun vanerin käsittely jatkui myöhempään. 3 Torjunta ainekäytön kielto sisällytettiin valtioneuvoston päästökseen torjunta aineiden käytön kielloista (VNp 1361/1996), mutta käyttö oli loppunut jo aikaisemmin, kun rekisteröinnin haltija oli vetänyt valmisteen pois markkinoilta. 4 Muodostuu myös sivutuotteena valmistettaessa kloorattuja teollisuuskemikaaleja. 5 Torjunta ainekäytön kielto sisällytettiin valtioneuvoston päästökseen torjunta aineiden käytön kielloista (VNp 1361/1996), mutta käyttö oli loppunut jo 1977, kun rekisteröinnin haltija oli vetänyt valmisteen pois markkinoilta. 6 Sisältää myös UNECE:n ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista säätelevän sopimuksen POPpöytäkirjan liitteen I aineet. 10
11 pienkondensaattoreita arvioidaan Suomessa valmistetun tai maahantuodun yhteensä yli 3 miljoonaa kappaletta. PCB yhdisteitä käytettiin elementtitalojen saumausmassoissa yleisesti vuodesta 1957 vuoteen 1979, joten näitä massoja on yhä käytössä ja ne poistuvat vähitellen jätteenkäsittelyyn korjaustöiden yhteydessä ja viimeistään kun talot puretaan. PCB:tä saattaa olla levinnyt myös rakennuksia ympäröivään maaperään. PCB:n ja niitä sisältävien tuotteiden valmistus, maahantuonti, myynti tai luovutus kiellettiin Suomessa vuoden 1990 alussa. Lisäksi PCB:tä sisältävät muuntajat ja vähintään 1 kvar:n kondensaattorit tuli poistaa käytöstä vuoden 1994 loppuun mennessä (VNp 1071/89 7 ). Yli 5 dm 3 PCB:tä sisältävät laitteet on tullut poistaa käytöstä mennessä (VNp 711/98 8 ). Laitteistot inventoitiin syksyllä 1999 ja tulosten perusteella yli 95% niistä oli poistettu tai aiottiin poistaa käytöstä vuoden 1999 loppuun mennessä Uusien POP yhdisteiden markkinoille tulon estäminen Yleissopimuksen 3 artikla sisältää velvoitteen, jonka mukaan POP yhdisteiden ominaisuuksia omaavien uusien tai jo käytössä olevien teollisuuskemikaalien tai torjunta aineiden markkinoille pääsemistä tulee säännellä. Velvoite on sisällytetty POP asetuksen 850/2004/ETY 3 artiklaan, joka on Suomessa sellaisenaan voimassa. Säädösten tulkitseminen tapahtuu käytännössä yhteisötasolla. Olemassa olevien kemikaalien hyväksymismenettelyihin osallistuvien viranomaisten tulee ottaa yleissopimuksen liitteessä D mainitut POP yhdisteiden kriteerit huomioon tehdessään teollisuuskemikaalien ja torjunta aineiden käyttöön, markkinoille saattamiseen ja valmistamiseen liittyviä päätöksiä. Lisäksi jäsenmaiden tulee ryhtyä tarvittaviin toimiin uusien POP yhdisteiden ominaisuuksia omaavien kemikaalien tuotannon, markkinoille saattamisen ja käytön estämiseksi tarpeen vaatiessa. Kemikaali ja torjunta ainelainsäädännöllä tulee varmistaa, että POP yhdisteiden ominaisuuksia omaavien uusien kemikaalien pääsy markkinoille voidaan estää. Tällä hetkellä uuden tai käytössä olevan POP yhdisteen ominaisuudet omaavan kemikaalin käyttö voidaan kieltää vain biosididirektiivin 98/8/EY mukaisessa biosidien ennakkohyväksymismenettelyssä. Artiklan 3 velvoitteiden täyttämiseksi tehtävät toimet Yleissopimuksen 3 Artiklan velvoitteiden täyttämiseksi tulisi tehdä seuraavat toimet: Suomi toimii yhteisötasolla kasvinsuojeluainedirektiivin (91/414/EY), biosididirektiivin (98/8/EY) sekä uuden kemikaaliasetuksen toimeenpanossa siten, että uusien POP yhdisteiden kaltaisten aineiden tuotanto, markkinoille pääsy ja käyttö estetään. Vanhojen jo käytössä olevien aineiden, joilla on POP yhdisteiden ominaisuuksia, käyttöä valvotaan ja tarkastellaan kriittisesti tavoitteena lopettaa niiden käyttö ja tuotanto. Osallistutaan yhteisön toimeenpanosuunnitelman valmisteluun. Ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi Suomi pitää tärkeänä uusien POP ominaisuuksia omaavien yhdisteiden päästöjen lopettamista ja osallistuu POP sopimusten aineluetteloiden laajentamiseen liittyvään työhön yleissopimuksen puitteissa. 7 VNp 1071/1989 PCB:n ja PCT:n käytön rajoittamisesta 8 VNp 711/1998 PCB:n ja PCB laitteistojen käytöstä poistamisesta sekä PCB jätteen käsittelystä 11
12 2.2. Yksittäisiä vapautuksia koskeva rekisteri (4 artikla) Liitteissä A ja B nimettyjen aineiden rajoituksiin on yleissopimuksessa myönnetty joitakin vapautuksia (sallittuja käyttötarkoituksia), joita kaikki osapuolet voivat rekisteröitymistä vastaan käyttää hyväkseen. Suomi ei ole hakenut vapautusta minkään aineen rajoituksiin. 12
13 2.3. Tahattomasti syntyvien POP yhdisteiden päästöt (5 artikla) Yleissopimuksen liite C koskee dioksiineja, furaaneja (PCDD/F) sekä PCB ja HCByhdisteitä silloin kun viimeksi mainittuja aineita ei tuoteta tarkoituksellisesti, vaan ne syntyvät epäpuhtauksina ja sivutuotteina erilaisissa palamisprosesseissa tai kemikaalien valmistuksessa. Yleissopimuksen 5 artikla velvoittaa osapuolia kartoittamaan dioksiinien, furaanien, HCB:n ja PCB:n päästöt ja toimimaan päästöjen vähentämiseksi ja lopettamiseksi. Sopimusosapuolten on laadittava velvoitteiden täyttämiseksi kansallinen toimintasuunnitelma (National Action Plan, NAP) kahden vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta. Lisäksi osapuolten on edistettävä päästöjen vähentämiseen tai päästölähteiden lopettamiseen tähtäävien toimien käyttöönottoa, kehitettävä korvaavia materiaaleja, tuotteita, prosesseja ja tekniikoita sekä vaadittava, toimintasuunnitelmassa (NAP) esitetyn aikataulun mukaisesti, parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden (BAT) ja parhaiden ympäristökäytäntöjen (BEP) käyttöä Päästölähteet ja määrät Yleissopimus velvoittaa osapuolet esittämään arvion nykyisistä ja tulevista POPpäästöistä. Lisäksi tulee laatia luettelo päästölähteistä. Suomen ympäristökeskus seuraa valtakunnallisesti tiettyjen haitallisten aineiden päästöjä maahan, vesiin ja ilmaan. Seurannan tavoitteena on määrittää ja mitata ihmisen toiminnan kautta syntyvien pysyvien orgaanisten yhdisteiden kulkeutumista, kertymistä ja vaikutuksia ravintoverkostossa. Suurimmat liitteen C aineiden päästöt ilmaan aiheutuvat energian tuotannosta. Lisäksi päästöjä syntyy muun muassa jätteenpoltosta. Suomessa on yksi varsinainen jätteenpolttolaitos ja alle kymmenen jätteen rinnakkaispolttolaitosta. Dioksiinien ja furaanien päästöt ilmaan on kartoitettu vuodesta 1990 lähtien, mutta PCB:n ja HCB:n päästötietoja on toistaiseksi saatavilla vain vuodesta 2002 alkaen. HCB:n vuosipäästöt 1990 luvun alusta lähtien selvitetään vuonna Saatavilla olevat tiedot liitteen C aineiden päästöistä maahan ja veteen eivät tällä hetkellä täytä yleissopimuksen vaatimuksia. Dioksiinit ja furaanit (PCDD/F) Suomen dioksiini ja furaanipäästöt ilmaan ovat pysyneet vakaasti g I TEQ tasolla vuodesta 1990 lähtien (Kuva 4). Suurin osa päästöistä (25 g I TEQ) ilmaan aiheutuu erilaisista energiantuotannon prosesseista (Taulukko 3). Yli puolet energiantuotannon dioksiini ja furaanipäästöistä (13,7 g I TEQ) on peräisin puun pienpoltosta. Päästöistä vesiin tai maahan ei ole tietoa, mutta dioksiinien ja furaanien syntymekanismeista ja Suomen teollisuuden rakenteesta johtuen ne ovat todennäköisesti huomattavasti vähäisempiä kuin ilmapäästöt. Dioksiinipäästöjä ilmaan tarkkaillaan säännöllisesti neljällä laitoksella Suomessa ja tämän seurannan tiedot rekisteröidään ympäristöhallinnon valvonta ja kuormitustietojärjestelmään (VAHTI). Lisäksi eräille laitoksille on annettu selvitysvelvoite mahdollisista dioksiinipäästöistä. Päästöjä vesistöihin ei seurata. Suomi on säännöllisesti raportoinut dioksiinien ja furaanien ilmapäästöistä UNECE:n kaukokulkeutumissopimuksen sihteeristölle, mutta maahan ja vesiin kohdistuvien päästöjen osalta arvioita ei tällä hetkellä ole. Dioksiinien ja furaanien päästöjen arviointi perustuu pääsääntöisesti päästökertoimien käyttöön ja mittauksia on hyvin vähän. Näihin päästöarvioihin sisältyy suuria epävarmuuksia. Dioksiinien ja furaanien päästölaskentamenetelmiä on verrattu yhteispohjoismaisessa hankkeessa vuonna
14 g I TEQ/a Kuva 4. Suomen dioksiinien ja furaanien kokonaispäästöt ilmaan vuosina Taulukko 3. Suomen dioksiini ja furaani ilmapäästöjen jakaantuminen eri päästölähteiden kesken vuosina 2002 ja 2003 sekä kokonaispäästöt vuosilta Päästöjen laskentamenetelmä on esitelty liitteessä IV. (Kokonaissumma ei täsmää, koska luvut on pyöristetty.) Ilmapäästölähde 2002 g I TEQ 2003 g I TEQ Energiaperäiset, josta: 24,98 24,92 Sähkön ja lämmön tuotanto 3,45 4,58 Öljynjalostus 0,02 0,02 Metallien tuotanto 0,00 0,00 Kemikaalien tuotanto 0,11 0,07 Massan ja paperin tuotanto 1,23 1,16 Elintarvikkeiden valmistus 0,02 0,02 Muut 0,97 0,07 Liikenne, josta 2,57 2,61 Henkilöautoliikenne 0,16 0,16 Pakettiautot 0,64 0,65 Raskaat ajoneuvot 1,77 1,80 Kauppa/institutionaaliset lähteet 0,89 0,90 Asuinkiinteistöt 13,94 13,67 Maa ja metsätalouden kiinteät lähteet 1,57 1,61 Muut kiinteät lähteet 0,01 0,01 Kiinteiden polttoaineiden transformaatio 0,21 0,21 Teollisuusprosessit, josta: 4,72 4,91 Sementin tuotanto 0,07 0,07 Kalkin tuotanto 0,13 0,15 Muut mineraalituotteet 0,02 0,03 Kemian teollisuus 0,01 0,01 Metallien tuotanto 4,49 4,65 Jäte/jätteen poltto 2,54 2,44 Yhteensä 32,24 32,29 Dioksiini ja furaanipäästöistä veteen tiedetään vähän. Suomenlahden ja koko Itämeren merkittävin yksittäinen dioksiinilähde on Kymijoen likaantuneiden sedimenttien kulkeutuminen Suomenlahteen (mm. Verta ym a, b, Isosaari ym. 2002), mikä vastaa valtaosasta (> 90 %) Suomenlahden dioksiinikuormasta. Kymijoen dioksiinisaastuminen johtuu pääosin Kuusankoskella vuosina toimineesta kloorifenoleja valmistaneesta tehtaasta. 14
15 PCB yhdisteet PCB yhdisteiden päästöjä ympäristöön aiheutuu sekä PCB:tä sisältävistä tuotteista että prosessiperäisistä lähteistä erilaisten poltto ja kaasutustekniikoiden käytön seurauksena. PCB yhdisteiden päästöt ilmaan olivat Suomessa vuonna 2003 yhteensä 204 g. Päästöistä vesistöihin ei ole tietoja: vain yhdyskuntien ja teollisuuden kaatopaikkojen puhdistamattomissa suotovesissä esiintyviä PCB pitoisuuksia on mitattu, mutta kokonaispäästöarviota ei ole tehty. Mitattua pitoisuustietoa näistä yhdisteistä on erittäin vähän ja se on melko vanhaa (1980 luvun lopulta). PCByhdisteiden käyttökielloista johtuen yhdisteitä päätyy kaatopaikoille entistä vähemmän ja päästöt kaatopaikoilta vähenevät ajan mittaan. Vaikka PCB:tä sisältävät tuotteet onkin Suomessa kielletty, päästöjä voi vielä aiheutua PCB:llä saastuneista muuntaja ja hydrauliöljyistä, luvuilla rakennettujen elementtitalojen saumausmassoista sekä käytössä vielä mahdollisesti olevista PCB kondensaattoreista. Kierrätettyjen voitelu ja hydrauliikkaöljyjen sisältämää PCB:tä löytyy mitattavissa olevia määriä jäteöljyistä. Varsinaisia PCBmuuntajia ei enää tiettävästi ole käytössä. Saumausmassojen käsittelystä on olemassa ympäristöministeriön ohje. PCB:tä sisältävät tuotteet luokitellaan ongelmajätteeksi, jolloin ne päätyvät asianmukaiseen hävitykseen. PCB:n rikastumista kierrätystuotteissa (paperi ym.) on tutkittu vähän, mutta sillä voi tulevaisuudessa olla merkitystä. Massa ja paperiteollisuuden jätevesissä on aiempina vuosina havaittu pieniä määriä PCB yhdisteitä. Metsäteollisuuden polttoprosesseissa voi myös muodostua PCB yhdisteitä samanlaisissa olosuhteissa kuin dioksiineja ja furaanejakin, esim. DeNovo synteesin kautta hiilestä ja kloorista kontaktissa partikkelituhkan kanssa (Dyke 1998). Myös orgaanisen kemianteollisuuden on todettu voivan tuottaa PCByhdisteiden päästöjä ilmaan ja vesiin. Tekstiiliteollisuuden prosesseista voi myös joutua jätevesiin pieniä määriä PCB:tä. Ulkomailla valmistetuissa tekstiileissä saattaa esiintyä PCB yhdisteitä homeenesto ja säilöntäaineina. Tätä kautta joutuu jätteeksi päätyvien tekstiilien mukana kaatopaikoille myös PCB:tä. Erityisesti luonnonkuitujen käsittelyssä syntyy pieniä määriä PCB:tä, kuten myös muita orgaanisia klooriyhdisteitä. Suomen PCB päästöjen kokonaisarvio on edelleen puutteellinen. Tarkennettua päästötietoa tulisi saada tekstiiliteollisuuden ja mahdollisesti orgaanisen kemianteollisuuden PCB päästöistä ilmaan ja veteen sekä erityisesti PCB:n määristä jätevirroissa (erityisesti tuhkat ja kuonat). PCB päästöistä maahan ei ole tietoa. HCB päästöt Heksaklooribentseeniä (HCB) on käytetty peittausaineena kasvitautien torjunnassa ja raakaaineena joidenkin orgaanisten kemikaalien valmistuksessa. Sitä on lisäksi käytetty esimerkiksi liuottimina maali ja muoviteollisuudessa sekä muilla kemian, tekstiili ja metalliteollisuuden aloilla ja muun muassa fungisidina, puunsuojausaineena ja paperin impregnoinnissa. Suomessa HCB:n käyttö loppui vuonna 1977, kun ainetta sisältävät tuotteet vedettiin pois markkinoilta. HCB:tä sisältävien tuotteiden ja HCB:llä käsiteltyjen tuotteiden tuonti ja vienti Suomen markkinoille ja ulkomaille on ollut kiellettyä lähtien. HCB:tä muodostuu sivutuotteena valmistettaessa klooria, suolahappoa ja muita klooripitoisia teollisuuskemikaaleja. Lisäksi on todettu, että HCB:tä voi muodostua lisäksi jätteenpolton yhteydessä tai kloorialkaliteollisuuden ja puunkyllästysaineiden valmistuksen jätevesissä (Umeå universitet 2004). Heksaklooribentseenipäästöt 15
16 kemianteollisuudesta Suomessa ovat vähentyneet viime vuosina olennaisesti. Suomessa ei ole HCB:ä valmistavaa teollisuutta. Suomessa heksaklooribentseenipäästöjä ilmaan vuosina on raportoitu epäorgaanisesta kemianteollisuudesta 8,19 kg, 2,48 kg ja 0,46 kg. HCB päästöjä veteen on raportoitu vuosina kaatopaikoilta 0,02 kg ja 0,02 kg. Suomessa heksaklooribentseenipäästöjä ei syntyne energiantuotannossa eikä metsäteollisuus ilmoituksensa mukaan käytä taikka tuota prosesseissaan heksaklooribentseeniä (Vahti päästötietorekisteri 2003, Saarinen ym. 2004). HCB:n pitoisuuksia yhdyskuntien puhdistetussa jätevedessä sekä vastaanottavassa vesiympäristössä on kartoitettu 2004 ja 2005 (Taulukko 4). Merkittävästi kohonneita HCB pitoisuuksia ei havaittu. Heksaklooribentseeniä voi päästä vesiympäristöön merkittäviä määriä erityisesti teollisuuden, mutta myös yhdyskuntien kaatopaikoilta. Suotovesissä on vuonna 2000 tehdyssä tutkimuksessa havaittu merkittävästi kohonneita HCB pitoisuuksia. Tietoa mitatuista pitoisuuksista on kuitenkin saatavilla erittäin vähän ja se on pääosin melko vanhaa (1980 luvun lopulta). Heksaklooribentseenin käyttökiellon vuoksi päästöt kaatopaikoilta vähenevät ajan mittaan. Taulukko 4. VESKA Teollisuus ja kuluttajakemikaalikartoituksessa mitatut heksaklooribentseenin (HCB) pitoisuudet vuosina k.a. = kuiva aine, t.p. = tuorepaino. Sedimenttitulokset normeerattu 10% orgaanisen hiilen pitoisuuteen, lukuun ottamatta tuloksia, jotka olivat alle määritysrajan. Jäteveden Puhdistamo Puhdistettu jätevesi µg/l maks Pintavesi µg/l Sedimentti mg/kg k.a. Kala mg/kg t.p. Helsinki 0, ,00011 <0,01 0,00011 Tampere <0,00008 <0,00008 <0,01 0,00013 Jyväskylä <0,00008 <0,00008 <0,01 Lappeenranta <0,00008 <0,00008 <0,01 0,00008 Oulu <0,00008 <0,00008 <0,01 0,00014 Kemi <0,00008 <0,00008 <0,01 0,00011 Joensuu <0,00008 <0,00008 <0,01 Lahti <0,00008 <0,00008 <0,01 0,00018 Hyvinkää <0,00008 <0,00008 <0,01 Lohja <0,00008 <0,00008 <0,01 0,00013 Pori 0,00010 <0,01 0,00041 Kotka <0,01 0,00010 Äänekoski <0,01 Arvioitu haitaton pitoisuus¹ 0,0004 0,0169 0, Euroopan komission asiantuntijaryhmän ehdottamat haitattomat pitoisuustasot pintavedelle sisävesissä, sedimentille ja kalalle (Substance Data Sheet on Environmental Quality Standards (EQS) 2005). HCB päästöt kemianteollisuudesta ovat Suomessa vähentyneet viime vuosina oleellisesti. Teollisuus ei valmista HCB:tä, ja vain yksi laitos ilmoittaa ympäristöhallinnon tietojärjestelmään HCB ilmapäästöjä. HCB yhdisteiden kokonaispäästöarviota ei ole yllämainittuja yksittäisiä raportointeja ja hajanaisia mittaustuloksia lukuun ottamatta tehty Päästöjen vähentäminen Suomessa ympäristönsuojelulaki (86/2000) edellyttää ympäristöluvanvaraiselta teolliselta toiminnalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista päästöjen vähentämiseksi. Mikäli asetuksella on annettu erityisiä määräyksiä tai päästörajaarvoja, tulee myös niitä noudattaa. Yksittäisen laitoksen luvassa tarkastellaan, miten 16
17 laitoksella noudatetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja annetaan lupamääräyksiä tapauskohtaisesti. Dioksiini ja furaanipäästöjen tarkkailu tai selvitysvelvoitteita on asetettu lupapäätöksissä muutamille laitoksille, joiden toiminnasta voidaan arvioida aiheutuvan dioksiini tai furaanipäästöjä ilmaan. Poltto ja prosessiperäisten POP yhdisteiden päästöjä voidaan vähentää tai estää soveltamalla parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja parhaita ympäristökäytäntöjä (BEP). Suomessa on ympäristönsuojelulain nojalla annetulla asetuksella (VNA 362/2003) rajoitettu jätteiden poltosta aiheutuvia dioksiini ja furaanipäästöjä ilmaan ja veteen; ilmaan saa päästä dioksiineja ja furaaneja enintään 0,1 ng/m3 I TEQ ja savukaasujen puhdistuksesta syntyvissä jätevesissä saa olla dioksiineja ja furaaneja enintään 0,3 ng/l I TEQ. Asetus on koskenut olemassa olevia laitoksia vuoden 2006 alusta ja sen johdosta rinnakkaispolton ennustetaan tilapäisesti vähentyvän. Useita uusia, määräykset täyttäviä laitoksia on kuitenkin suunnitteilla tai rakenteilla. HCB:n päästöt vesiin ja yleiseen viemäriin on kielletty valtioneuvoston päätöksellä eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin vuonna Pienpoltolle ei toistaiseksi ole asetettu rajoitteita, vaan päästöihin on pyritty vaikuttamaan lähinnä valistamalla hyvistä polttokäytännöistä ja polttoaineen laadusta. Hajakuormituksen pienentämiseksi selvitetään mahdollisuuksia asettaa teknisiä vaatimuksia uuneille ja pienkattiloille. Artiklan 5 velvoitteiden täyttämiseksi tehtävät toimet Yleissopimuksen 5 artikla velvoittaa sopimuspuolia kehittämään toimintasuunnitelman kahden vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta. Suomi parantaa liitteen C POP yhdisteiden päästöjen tunnistamista ja vähentää niiden päästöjä toteuttamalla seuraavat toimet: Laaditaan arvio dioksiinien ja furaanien, PCB yhdisteiden ja HCB:n nykyisistä päästöistä vesiin ja maahan. Laaditaan arviot tulevista päästöistä ilmaan, vesiin ja maahan ottaen huomioon yleissopimuksen liitteen C päästölähdetyypit. Tarkennetaan ja rationalisoidaan PCDD/F, PCB sekä HCB päästöjen (ilma ja vesipäästöt kokonaisuutena) inventaariota ja päästöjen vuosiarvioita. Toteutetaan hankkeita, joilla tarkennetaan päästökertoimia merkittävissä kotimaisissa päästölähteissä. Täydennetään taustaraportin ( arviota nykyisen lainsäädännön ja ohjauskeinojen tehokkuudesta. Markkinoille saatettavien uunien ja pienkattiloiden päästövaatimuksista annetaan määräykset. Lisäksi ohjeistuksella tai opastuksella sekä mahdollisesti tarkastuksin varmistutaan siitä, että pienpoltto on asianmukaista eivätkä uunien, pienkattiloiden tai tulisijojen käytöstä peräisin olevat päästöt aiheuta ympäristö tai terveyshaittoja. Kansalaisille suunnattua pienpolton hyvien käytäntöjen valistusta tehostetaan merkittävästi. Puun ja biomateriaalien pienpolton hallintaa parannetaan tiedottamalla ja valistamalla hyvistä polttokäytännöistä esitteiden, tietoiskujen, neuvontatilaisuuksien ja nuohouksen yhteydessä annettavan valistuksen avulla. 17
18 Teollisten prosessien (erityisesti rauta ja metalliteollisuus, valimot, kemikaalien valmistus, massa ja paperiteollisuus), energian tuotannon ja jätteenpolton osalta kiinnitetään ympäristölupaprosessissa erityistä huomiota PCDD/F ja PCBpäästöjen hyvään hallintaan. Yritysten selvillä oloa POP päästöistä, niiden hallinnasta ja päästöjä koskevista velvoitteista parannetaan. Lupahakemuksissa selvitetään mahdollisten dioksiini ja furaani päästöjen muodostuminen teollisuus ja energiantuotannon prosesseissa. SYKE ja alueelliset ympäristökeskukset tuottavat prosessi ja polttoperäisiä POPpäästöjä koskevaa uutta tietoa ympäristölupaprosessin ja yritysten vapaaehtoisten ympäristöjärjestelmien tueksi. Suomi vaikuttaa aktiivisesti siihen, että EU:n BAT vertailuasiakirjoihin sisällytetään nykyistä laajemmin POP päästöjen hyvään hallintaan liittyviä tietoja vertailuasiakirjojen tarkistuskierroksen yhteydessä. Suomi osallistuu Tukholman POP sopimuksen mukaisten BAT asiakirjojen valmisteluun. Selvitetään mahdollisuuksia toteuttaa suunnitelmallinen kartoitus yhdyskuntien ja teollisuuden riskikaatopaikkojen POP päästöistä ja esitetään tarvittaessa toimia kyseisten päästöjen vähentämiseksi tai estämiseksi. Kymijoen sedimenteille laaditaan pysyvä seurantaohjelma sekä tehdään Kymijoen kunnostuksen yleissuunnitelma ja sen mukainen kunnostuspäätös. Liikenteen aiheuttamia PCDD/F päästöjä pienennetään toteuttamalla EU:n liikennettä ja polttoaineita koskevat säädökset ja ohjelmat tehokkaasti sekä ottamalla kansallisesti käyttöön vähäpäästöisyyttä suosivia maksu ja verotusratkaisuja. Toteutetaan POP päästöjä koskevaa koulutusta ympäristölupa ja valvontaviranomaisille sekä POP päästöjä mahdollisesti aiheuttavan teollisuuden, energiantuotannon ja jätehuollon vastuuhenkilöille. Joka viides vuosi arvioidaan strategian toimenpiteet ja se, miten hyvin ne täyttävät yleissopimuksen kappaleen 5 mukaiset velvoitteet Varastot ja jätteet POP yhdisteiden varastoja ei Suomessa tiettävästi ole. Kaikkien tietoisesti tuotettujen POP yhdisteiden käyttö on loppunut viimeistään 1990 luvulla, useimpien jo 1970 luvulla. Erityisesti yksityishenkilöiden maksuton ongelmajätehuolto on parantanut vanhentuneiden torjunta aineiden varastojen päätymistä asianmukaiseen käsittelyyn. Varastoja koskevat yleissopimuksen velvoitteet on saatettu voimaan asetuksella EY/850/2004. POP yhdisteitä sisältäviä jätteitä koskevien määräysten toimeenpanotilanne on Suomessa hyvä kehittyneen jätehuoltojärjestelmän ja olemassa olevien ongelmajätteiden käsittelyratkaisujen ansiosta. Tiettyjä orgaanisia haitta aineita, kuten liitteen C POP yhdisteitä, sisältävät laitteet tai jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi ja niiden määrää seurataan. Yli 5 dm 3 PCB:tä sisältävät laitteet inventoitiin vuonna 1999, jolloin todettiin, että suurin osa PCB laitteistoista oli poistettu käytöstä jo vuoteen 1999 mennessä. PCB pitoisia jätteitä syntyy edelleen noin 4000 tonnia 18
19 vuosittain. Jätteistä suurin osa on PCB:llä saastunutta rakennus ja purkujätettä, muuntajaöljyjä ja kondensaattoreita. PCB pitoisia jätteitä tuodaan Suomeen vuosittain käsiteltäväksi noin tonnia. Kaatopaikoilla olevista jätteistä, kuten esimerkiksi aikaisempina vuosikymmeninä kaatopaikoille viedyn voimakkaasti saastuneen maan sisältämistä POP yhdisteistä on vähän tietoa. Pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältäviä jätteitä on päätynyt kaatopaikoille vuosikymmenien ajan, eikä näitä jätevirtoja ole enää mahdollista selvittää. Tarkkailemalla suotovesien pitoisuuksia voidaan muodostaa jonkinlainen arvio, mutta sellaisia mittaustuloksia on hyvin vähän. Näiden jätteiden aiheuttamat riskit sekä merkitys kokonaiskuormitustilanteen kannalta tulisi kuitenkin arvioida. Varastoista ja jätteistä aiheutuvien velvoitteiden täyttämiseksi tehtävät toimet Selvitetään mahdollisuuksia toteuttaa suunnitelmallinen kartoitus yhdyskuntien ja teollisuuden riskikaatopaikkojen POP päästöistä ja esitetään tarvittaessa toimia kyseisten päästöjen estämiseksi. Parannetaan nykyisten ja aikaisempien jätevirtojen sisältämien POP yhdisteiden inventointia Saastuneet maa alueet Suomessa on 1990 luvulla tehty laaja selvitys mahdollisesti pilaantuneista maista (Puolanne ym. 1994). POP yhdisteiden pilaamat maa alueet liittyvät yleensä puunjalostusteollisuuden käyttämien kemikaalien sisältämiin epäpuhtauksiin (pentakloorifenolin epäpuhtaudet) ja vanhojen kauppapuutarhojen ja kasvihuoneiden tonttien pilaantumiseen hitaasti hajoavilla torjunta aineilla. Aldriinin, dieldriinin, endriinin, klordaanin, heptakloorin, HCB:n ja DDT:n pitoisuudet pilaantuneilla maa alueilla ovat olleet alhaisia, useimmiten vain lievästi pilaantuneisuuden määrittelyssä käytetyn ohjearvotason yläpuolella. Dioksiineja, furaaneja ja PCB:tä on todettu useiden eri toimialojen käyttämillä alueilla. Dioksiineja ja furaaneja esiintyy yleisimmin kloorifenoleita puunsuojaukseen käyttäneiden sahojen maaperässä ja sedimentissä sahojen edustalla sekä puutuoteteollisuuden alapuolisissa vesistöissä. Näidenkin POP yhdisteiden pitoisuudet maaperässä ovat yleensä alhaisia ja vain hyvin harvoissa tapauksissa ylittävät ongelmajätepitoisuuden. Maaperän pilaantumisen ja puhdistustarpeen arvioinnista on valmistumassa vuonna 2006 asetus (ns. PIMA asetus), joka sisältää arvioinnin apuna käytettävät ohjearvot. Pilaantuneesta maaperästä tai sedimentistä aiheutuvista päästöistä ei ole tietoja lukuun ottamatta Kymijoen PCDD/F päästöjä Itämereen. Pilaantuneen maan käsittely Yleissopimuksen velvoitteet POP pilaantuneen maan kunnostuksen suorittamisesta on pantu toimeen POP asetuksella 850/2004. Pilaantunutta maaperää kunnostettaessa lievästi pilaantuneet maamassat viedään useimmiten kaatopaikalle käytettäväksi rakenteissa tai peitemaana. Voimakkaasti pilaantuneet maat viedään joko ongelmajätekäsittelyyn tai käsittelypaikkaan, jolla on lupa kyseisen jätteen käsittelyyn. Aiempina vuosikymmeninä voimakkaastikin pilaantuneita massoja on voitu viedä tavanomaisen jätteen kaatopaikoille. PCB:tä sisältävien saumausmassojen käytön seurauksena pilaantuneiden pihaalueiden käsittelystä on annettu erillinen ympäristöministeriön ohje. 19
20 Pilaantuneita maita koskevat toimet Pilaantuneiden maa alueiden kartoitusta tulee tarkentaa POP yhdisteiden osalta, jotta kyseiset alueet voitaisiin tunnistaa ja ryhtyä tarpeellisiin riskinhallintatoimiin Ihmisen ja ympäristön altistuminen ja vaikutukset Ihmisten ja ympäristön altistuminen dioksiineille, furaaneille ja PCB yhdisteille Suomessa on vähentynyt 1970 luvulta lähtien. Ihmiset altistuvat dioksiineille ja furaaneille elintarvikkeiden, pääasiassa kalan kautta (Vartiainen ym. 1995, 1997b). Suomalaisten päivittäinen keskimääräinen PCDD/F ja PCB saanti on 1,5 pg WHO TEq/kg rp. Runsaasti kalaa syövät altistuvat enemmän, mikä näkyy muun muassa kalastajien altistumistasoissa. Vaikka kalan positiiviset terveysvaikutukset nykytiedon valossa ylittävät POP yhdisteille altistumisesta aiheutuvan mahdollisen terveyshaitan, tiettyjen kalalajien säännöllisen käytön rajoittamisesta altistuksen pienentämiseksi on annettu suosituksia. Samoin raskaana olevien ja imettävien suositellaan rajoittavan tiettyjen kalalajien kulutusta. Kymijoen suualueen kalastajille tehdyn tutkimuksen mukaan tällä erittäin runsaasti kalaa käyttävällä väestöllä on korkea dioksiinialtistustaso. Altistuminen selittyy pääosin Itämeren kalan syönnillä ja vain vähäisessä määrin erittäin runsaalla Kymijoen kalan syönnillä (mm. Verta ym. 1999a, Kiviranta ym. 2000). Kymijoen likaantuneiden sedimenttien kulkeutuminen Suomenlahteen (mm. Verta ym a, b, Isosaari ym. 2002) aiheuttaa valtaosan (> 90 %) Suomenlahden dioksiinikuormasta. Tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että dioksiineilla ei ole vaikutusta hylkeiden lisääntymisongelmiin (HELCOM 1996). Tutkimustulokset dioksiinien vaikutuksista ovat kuitenkin liian vähäisiä varmojen johtopäätösten tekemiseen. Hylkeiden lisäksi vain Suomenlahden selkälokin, Itämeren lohen ja merikotkan altistumista ympäristömyrkyille ja niistä aiheutuvia mahdollisia terveysongelmia on tutkittu. Luontaisen ravinnon POP pitoisuuksien alenemisen, keinoruokinnan ja rauhoituksen vaikutuksesta esimerkiksi merikotkan poikastuotto ja kannan koko ovat kasvaneet ja lajin katoaminen Itämeren ympäristöstä vältetty. Vielä 1990 luvulla esiintyi kuitenkin arvioita, että joidenkin lintulajien poikastuoton vakavien häiriöiden syynä voivat olla niiden altistuminen ympäristömyrkyille ravinnon kautta. Näin on esimerkiksi Suomenlahden selkälokin kohdalla (Hario ym. 1999, 2004). Itämeren hylkeiden historia tunnettiin pitkään pienenevistä populaatioista, korkeista PCB ja DDT pitoisuuksista ja niistä aiheutuvista vaurioista esimerkiksi luustossa ja lisääntymiselimissä. Viime aikoina tilanne on kuitenkin kääntynyt parempaan päin erityisesti Pohjois Itämeren harmaahylje ja Perämeren norppakannan osalta. Harmaahylkeellä esiintyvät hyvälaatuiset kohdunkasvaimet ja norpalla kohdunkuroumasairaus, jotka yleisesti yhdistetään korkeisiin jäämäainepitoisuuksiin, ovat vähentyneet. Harmaahylkeen lisääntymisteho on jo täysin tai lähes normaali. Sen sijaan nuorista sukukypsistä norppanaaraista noin 30 % on Perämerellä edelleen steriilejä kohdunkuroumasairauden vuoksi ja vanhoista naaraista vielä useampi. Samaan aikaan, osin myös rauhoituksista johtuen, hyljekannat ovat pääosin vahvistuneet. Harmaahylje on runsastunut viime vuosina Suomen merialueilla noin 10 prosenttia vuosittain, pääesiintymisalueella Lounais Suomessa jopa 20 prosenttia. Osittain viimeksi mainittu voi selittyä vain hylkeiden siirtymisellä alueelle muualta. Itämerennorpan kannan pääosa Perämerellä on kasvanut viime aikoina noin 5 prosenttia vuosittain, joka on vain puolet terveen kannan kasvuvauhdista. Suomenlahden norppakanta on romahtanut ja se on enää vain yksilöä. 20
Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP)
Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Toimintasuunnitelman tulee sisältää seuraavat osiot (yleissopimuksen 5 Artikla kohta a): (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) nykyisten ja suunniteltujen päästöjen
LisätiedotPOP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki
Tahattomasti syntyvien POPyhdisteiden päästöt Suomessa POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus 10.10.2017, SYKE, Helsinki
LisätiedotValtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä
1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
LisätiedotSuomi POP. Taustaselvitys pysyvien orgaanisten yhdisteiden kansainvälisten rajoitusten täytäntöönpanosta
ANNEX 4 POPs background document. In Finnish. Suomi POP Taustaselvitys pysyvien orgaanisten yhdisteiden kansainvälisten rajoitusten täytäntöönpanosta Suomen ympäristökeskus 2006 17.5.2006 Versio 1.2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen
LisätiedotYmpäristöministeri Jan-Erik Enestam
Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä neuvoston päätöksiksi pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman
LisätiedotLiite 1. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen 8.6.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Riitta Soveri
Liite 1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen 8.6.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Riitta Soveri Valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan
LisätiedotYmpäristöministeriö E-KIRJE YM Karjalainen Anneli, Soveri Ulla- Riitta Suuri valiokunta
Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2015-00063 YSO Karjalainen Anneli, Soveri Ulla- Riitta 26.02.2015 Suuri valiokunta Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.8.2015 COM(2015) 409 final 2015/0182 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004
LisätiedotPysyvät orgaaniset yhdisteet Suomen ympäristössä. Päivi Munne Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus
Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) Kansallinen tahattomasti tuotettujen POP-yhdisteiden päästöjen vähentämissuunnitelma
LisätiedotKalan syöntisuositusten uudistamistarve
EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset
LisätiedotEuroopan unionin virallinen lehti
L 55/4 KOMISSION ASETUS (EU) 2016/293, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2016, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004 liitteen I muuttamisesta
LisätiedotMuutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)
Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III) Tässä kalvosarjassa on esitelty hankkeen keskeisimmät tulokset tiiviisti. Koko raportti on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-287-600-3
LisätiedotKOMISSION ASETUS (EU)
25.8.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/29 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 757/2010, annettu 24 päivänä elokuuta 2010, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen
LisätiedotKansallisen täytäntöönpanosuunnitelman luonnoksen esittely
Kansallisen täytäntöönpanosuunnitelman luonnoksen esittely v Timo Seppälä Ylitarkastaja SYKE/haitalliset aineet Suomen ympäristökeskus 10.10.2017 Sisällys Tukholman yleissopimus POP-asetus 850/2004 POP-yhdisteet
LisätiedotVaarallisten kemikaalien vienti ja tuonti
Vaaralliset kemikaalit 1 Vaarallisten kemikaalien vienti ja tuonti Taustaa Vaarallisten kemikaalien kansainvälistä kauppaa säädellään kahdella kansainvälisellä sopimuksella: Rotterdamin sopimuksella ja
Lisätiedot*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2014/0358(NLE)
Euroopan parlamentti 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 25.11.2015 2014/0358(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi valtiosta toiseen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0008 (NLE) 9666/17 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ENV 544 COMER 73 MI 452 ONU 72 SAN 221 IND 138 NEUVOSTON
LisätiedotAjankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen. Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö
Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö 21.11.2016 Biosidivalmisteiden käytön valvonta Työsuojeluviranomainen, KemL 10 valvoo tämän lain ja sen nojalla annettujen
Lisätiedotvähentämissuunnitelma (NAP)
Kommentteja vesilaitosnäkökulmasta Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansalliseksi täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) Kansallinen tahattomasti tuotettujen POPyhdisteiden
LisätiedotPilaantuneet maa-alueet maankäytön suunnittelussa
Pilaantuneet maa-alueet maankäytön suunnittelussa Ympäristöterveys kaavoituksessa 6.2.2018 Anttila Tarja, Ylitarkastaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 6.2.2018 Pilaantuneiden maiden historiaa Suomessa
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotVaarallisten kemikaalien vienti ja tuonti
Vaaralliset kemikaalit 1 Vaarallisten kemikaalien vienti ja tuonti Taustaa Vaarallisten kemikaalien kansainvälistä kauppaa säädellään kahdella kansainvälisellä sopimuksella: Rotterdamin sopimuksella ja
LisätiedotPysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP)
SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 23 2012 Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) Kansallinen tahattomasti tuotettujen
LisätiedotBroilertilojen ympäristöluvat
Broilertilojen ympäristöluvat Lähde: www.ymparisto.fi Kuva Pekka Koskinen Ympäristölupavaatimukset Eläinsuoja tarvitsee ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu vähintään (YSA 1 1 momentti 11 kohta) 10 000
LisätiedotHE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö
HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta 9.2.2016 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.2.2017 COM(2017) 73 final 2017/0027 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavan kannan vahvistamisesta osapuolten konferenssissa Rotterdamin yleissopimuksen
LisätiedotPilaantuneiden maa-ainesten määrä ja käsittely. Satu Jaakkonen Suomen ympäristökeskus
Pilaantuneiden maa-ainesten määrä ja käsittely Lamminpäivät 2.10.2008 Satu Jaakkonen Suomen ympäristökeskus Taustaa 1/2 Suomessa kunnostetaan vuosittain kolmisensataa pilaantunutta maa-aluetta Yhteensä
LisätiedotRekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö
Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset
LisätiedotYmpäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS
Euroopan parlamentti 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 8.3.2017 2016/0021(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi elohopeaa koskevan
LisätiedotKala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?
Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira p.040 48777 98 ulla.luhtasela@evira.fi 1 Lainsäädäntö Komission asetus (EY)
LisätiedotHE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö
HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta 8.12.2015 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit eivät kuulu
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 236. Laki
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2005 N:o 236 240 SISÄLLYS N:o Sivu 236 Laki alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen
LisätiedotYmpäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta
Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta 40. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Ylitarkastaja Juha Lahtela Esityksen sisältö Ympäristönsuojelulain mukainen
LisätiedotEuroopan unionin virallinen lehti
L 32/6 6.2.2018 KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/172, annettu 28 päivänä marraskuuta 2017, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o
LisätiedotAjankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta
Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta - alustus teemaan, kehityssuuntia Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton koulutuspäivät 22.11.2018, Ikaalinen Ari Kangas Ympäristöministeriö Vesienhoito
LisätiedotVesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri
Jaakko Mannio, Katri Siimes ja Emmi Vähä, SYKE 8.5.2017 Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri 1 Mikä UuPri? www.syke.fi/hankkeet/uupri SYKEn hanke 2016-2018: Uusia EU-prioriteettiaineita
LisätiedotLCP BAT -päätelmien kansallinen täytäntöönpano
LCP BAT -päätelmien kansallinen täytäntöönpano Sami Rinne Ilmansuojelupäivät 23.8.2017 Suurten polttolaitosten (LCP, Large Combustion Plants) BAT -päätelmät BAT (Best Available Technology) paras käyttökelpoinen
Lisätiedot(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
18.12.2014 L 363/67 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1342/2014, annettu 17 päivänä joulukuuta 2014, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004 liitteiden
LisätiedotVesienhoidon TPO Teollisuus
Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan
LisätiedotHE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin
LisätiedotKOMISSION DIREKTIIVI (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.5.2019 C(2019) 3580 final KOMISSION DIREKTIIVI (EU) /, annettu 15.5.2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY muuttamisesta yhdenmukaistettujen riski-indikaattoreiden
LisätiedotPOP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki
POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön SYKE, 29.-30.10.2013 Helsinki POP-ainelainsäädäntö ja kv.sopimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä
LisätiedotPFAS ja paloharjoitusalueet - uudet selvitykset, tilanne ja riskit
PFAS ja paloharjoitusalueet - uudet selvitykset, tilanne ja riskit MUTKU-päivät, 25.3. 2015, Lahti Jussi Reinikainen, SYKE 1 http://yle.fi/uutiset/svt_lasten_talvikengista loytyi_haitallisia_aineita/7609792
LisätiedotKemikaalit sähkölaitteissa
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 3.-4.5.2017 Tiia Salamäki Kemikaalit sähkölaitteissa Tietoiskuiltapäivä: Sähkölaitteiden markkinoille saattaminen 1 Mikä on kemikaali? Alkuaine ja sen yhdisteet
LisätiedotYmpäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa. Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta
Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta Sisältö Yleistä dioksiineista ja PCB-yhdisteistä Miksi ne kiinnostavat? Raja-arvoista ja siedettävistä
LisätiedotKemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.12.2016 COM(2016) 793 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Tiettyjen neuvoston direktiivin 91/692/EY mukaisesti annettujen unionin ympäristöalan
LisätiedotTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT
Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät: TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Nykyinen ympäristölainsäädäntö
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.4.2003 KOM(2003) 209 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehdyn YK:n Euroopan talouskomission pöytäkirjan
LisätiedotKemikaalien valmistuksen, käytön, viennin ja tuonnin rajoittaminen. POP-yhdisteiden rajoitukset. Tukholman sopimus ja POP-yhdisteet
Kemikaalien valmistuksen, käytön, viennin ja tuonnin rajoittaminen POP-yhdisteiden rajoitukset Timo Seppälä Ylitarkastaja SYKE/haitallisten aineiden yksikkö 3.11.2015 Rajoitukset perustuvat kemikaalin
LisätiedotASETUKSET. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (4) COP4-kokouksessa päätettiin sisällyttää klordekoni, heksabromibifenyyli
L 223/20 Euroopan unionin virallinen lehti 25.8.2010 ASETUKSET KOMISSION ASETUS (EU) N:o 756/2010, annettu 24 päivänä elokuuta 2010, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston
LisätiedotKATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS
KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva
LisätiedotBiosidiasetus - mitä uutta?
Biosidiasetus - mitä uutta? Eeva Nurmi 10.4.2013 Sisältö Yleistä Käsitellyt esineet Rinnakkaisvalmisteiden kauppa ECHAn rooli Maksut Neuvontapalvelu Biosidiasetus (BPR) Euroopan parlamentin ja neuvoston
LisätiedotVieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin
LisätiedotYmpäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158. YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA
Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158 YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA Viite Asia Komission suositus neuvostolle Euroopan unionin osallistumisesta vuoden 1979 kaukokulkeutumissopimukseen
LisätiedotMATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus
MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus Mutku ry 21.3.2013 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Käsiteltävät aiheet Maaperän tilan tietojärjestelmä Tietojärjestelmän kohteet Alueiden kunnostaminen
LisätiedotBH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:
Tentissä saa olla käsinkirjoitetut muistiinpanot mukana. Mitään monistettua tai tulostettua materiaalia ei saa olla tentissä. Laskimen käyttö on kielletty. Tenttikysymysten vastaukset on kirjoitettava
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.12.2018 C(2018) 8376 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 11.12.2018, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston
LisätiedotJätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen
1 Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 30.11.2010 2 JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEET Ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä
LisätiedotTulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin
Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin Ympäristöneuvos Maarit Haakana Ympäristöministeriö Puulämmityspäivä 7.2.2018 Helsingin Sanomat 6.1.2018 Pientaloissa poltetaan puuta aiempaa enemmän (Luke ja Tilastokeskus
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeri
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 17/EEO/2010 Päivämäärä Dnro 7.5.2010 1555/14/2010 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 20.5.2010 - toistaiseksi Muuttaa Vieraista aineista eläimistä saatavissa elintarvikkeissa
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotPienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten valmistelu. Hanna Lönngren Suomen ympäristökeskus
Pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten valmistelu Hanna Lönngren Suomen ympäristökeskus hanna.lonngren@ymparisto.fi Pk-mallilupahanke Opas pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten
LisätiedotYmpäristölle vaaralliset aineet kaloissa - missä mennään ympäristön tilan arvioinnissa?
EU-kalat III seminaarit Aloitus 23.05.2016 SYKE, Helsinki Loppu 25.11. 2018 Säätytalo, Helsinki Ympäristölle vaaralliset aineet kaloissa - missä mennään ympäristön tilan arvioinnissa? Jaakko Mannio SYKE
LisätiedotEU-kalat III Hankkeen tulokset Säätytalo Hannu Kiviranta
EU-kalat III Hankkeen tulokset 1 Tänään puheena EU-KALAT III Mitä ympäristömyrkkyjä määritettiin, mistä kaloista ja miltä alueilta Lainsäädäntö, poikkeusluvista, TEQ-käsite EU-kalat III hankkeen tulokset
LisätiedotRakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä
Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Ympäristölautakunta Ypv/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (5) Asia tulisi käsitellä 346 Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston päätökseksi koskien siirtymäsuunnitelmaa rajoittaa tiettyjen yli 50 megawatin polttolaitosten
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 19.6.2006 KOM(2006) 252 lopullinen/2 CORRIGENDUM Ce document annule et remplace le COM(2006) 252 final du 31.5.2006. Cette correction concerne la dernière ligne du
LisätiedotEU:N LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEET
16.02.2005/Klobut, Leppo/kn 1 EU:N LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEET HANKKEIDEN SEURANTA; PÄRISTÖMINISN HALLINNONALA 1. Ilmansuojelu ja ilmasto (ml. energia ja liikenne soveltuvin osin), neuvoston direktiiviksi neuvoston
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 21. helmikuuta 2012 (22.02) (OR. en) 6782/12 ENV 133 ENT 43
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 21. helmikuuta 2012 (22.02) (OR. en) 6782/12 ENV 133 ENT 43 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 20. helmikuuta 2012 Vastaanottaja: Euroopan unionin neuvoston
LisätiedotUwe CORSEPIUS, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. joulukuuta 2013 (OR. en) 18165/13 Toimielinten välinen asia: 2013/0448 (NLE) EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 20. joulukuuta 2013 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:
LisätiedotYmpäristömyrkyt. - Haitallisimpia rasvaliukoiset myrkyt jotka:
Ympäristömyrkyt - Kaikki aineet ovat eliöille myrkyllisiä hyvin suurina pitoisuuksina (jopa vesi). - Ympäristömyrkyt ovat haitallisia jo pieninä pitoisuuksina, eikä niistä ole (todettu olevan) eliöille
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0305/4. Tarkistus. Mireille D'Ornano ENF-ryhmän puolesta
21.10.2015 A8-0305/4 4 Johdanto-osan 7 kappale 7) Syyt, joiden perusteella direktiivillä (EU) 2015/412 muutettiin direktiiviä 2001/18/EY viljelyyn tarkoitettujen muuntogeenisten organismien osalta, pätevät
LisätiedotFI Euroopan unionin virallinen lehti L 158/ 7
30.4.2004 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 158/ 7 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 850/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivin
LisätiedotEU:n strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin. europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
EU:n strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen Lääkeaineiden päätyminen ympäristöön Farmaseuttisten tuotteiden jäämiä voi joutua ympäristöön
LisätiedotVieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
LisätiedotYmpäristöministeriö E-KIRJE YM YSO Nurmi Eeva(YM) Eduskunta Suuri valiokunta
Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2012-00385 YSO Nurmi Eeva(YM) 27.11.2012 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission asetusluonnos Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) biosidimaksuista U/E-tunnus: EUTORI-numero:
LisätiedotJätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen
Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden neuvottelupäivät, Kuopio 3.-4.2019 28.3.2019 YSL 29 Luvanvaraisen toiminnan olennainen muuttaminen "Ympäristöluvanvaraisen
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C5-0301/2001 02/07/2001 ***II YHTEINEN KANTA Asia: Neuvoston 28 päivänä kesäkuuta 2001 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin
LisätiedotKaivetut PIMAt mitä, missä ja miten
Kaivetut PIMAt mitä, missä ja miten Satu Jaakkonen, SYKE MUTKU-päivät 11.-12.3.2009 Hämeenlinna Taustaa Suomessa kunnostetaan nykyisin vuosittain kolmisensataa pilaantunutta maa-aluetta Yhteensä pilaantuneita
Lisätiedot(Euroopan unionin virallinen lehti L 158, 30. huhtikuuta 2004)
29.6.2004 L 229/5 Oikaistaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 850/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivin 79/117/ETY muuttamisesta
LisätiedotLannanpolttolainsäädäntö muuttui Mitä se tarkoittaa?
Huom: Esityksen pitämisen jälkeen on 13.12.2018 korjattu esityksessä ja lannan polttoa koskevassa ohjeessa ollut virhe typen oksidien päästörajaarvossa. Oikea typen oksidien päästöraja-arvo on 300 mg/m
LisätiedotItämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa
U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,
LisätiedotKemikaalilaki muuttuu
Kemikaalilaki muuttuu nvm Marilla Lahtinen, STM Tukes koulutustilaisuus, 10.4.2013 Tukes auditorio, Pasila Aiheita kemikaalilainsäädäntökehikko uuden kemikaalilain vaikutukset biosideihin uuden lain mukaiset
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 7.9.2010 Anneli Karjalainen EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ORGAANISTEN LIUOTTIMIEN KÄYTÖSTÄ ERÄISSÄ TOIMINNOISSA JA LAITOKSISSA AIHEUTUVIEN HAIHTUVI-
LisätiedotMeren myrkyt kalan silmin
Meren myrkyt kalan silmin Jaakko Mannio SYKE Kulutuksen ja tuotannon keskus, haitalliset aineet Uutta tietoa meren tilasta 6.2.2018, Turku Tässä esityksessä Mitä vesiympäristölle vaaralliset aineet ovat?
LisätiedotSisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600
Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen SVHC ja POP -aineet kiertotaloudessa
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen 9.3.2011 SVHC ja POP -aineet kiertotaloudessa MIKÄ ON SVHC? SVHC-aineet (Substances of Very High Concern)
LisätiedotEsko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?
Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto
LisätiedotUusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö
Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa
LisätiedotBiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus
BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED
LisätiedotTukholman Sopimus NIP LUONNOS
2017 Tukholman Sopimus NIP LUONNOS 11.10.2017 Suomen ympäristökeskus Ympäristöhallinto 11.10.2017 Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansalliseksi täytäntöönpanosuunnitelma
LisätiedotYMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT
Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat
LisätiedotKOMISSION ASETUS (EU)
31.3.2016 L 80/17 KOMISSION ASETUS (EU) 2016/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2016, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004 liitteiden
LisätiedotHaitallisten aineiden päivä. Juhani Gustafsson
Haitallisten aineiden päivä Juhani Gustafsson 12.3.2019 Pintavesien kemiallinen tila Euroopassa Ilman UBI-aineita EEA julkaisi kesällä 2018 jäsenmaiden raporttien pohjalta raportin Euroopan vesien tilan
LisätiedotLääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT
Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin
LisätiedotEevaleena Häkkinen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus
Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) Kansallinen tahattomasti tuotettujen POP-yhdisteiden päästöjen vähentämissuunnitelma
Lisätiedot