Tukholman Sopimus NIP LUONNOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tukholman Sopimus NIP LUONNOS"

Transkriptio

1 2017 Tukholman Sopimus NIP LUONNOS Suomen ympäristökeskus Ympäristöhallinto

2 Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansalliseksi täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) Kansallinen tahattomasti tuotettujen POPyhdisteiden päästöjen vähentämissuunnitelma (NAP) Esittelytilaisuus klo 13 Lausuntoaika 6 vkoa Final draft Ympäristöministeriölle Käännettäväksi BRS-sihteeristölle (DL Maaliskuu 2018) 1

3 Sisällysluettelo ESIPUHE... 6 Sanastoa JOHDANTO POP-yhdisteet Lainsäädäntö ja viranomaiset Lainsäädäntö POP-asetus (EY) 850/ Ympäristönsuojelulaki (527/2014) REACH-asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (EY) 1907/ PIC-asetus (EY) 649/2012 vaarallisten kemikaalien tuonnista ja viennistä Rikoslaki (39/1889) Viranomaiset ja laitokset Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus SYKE Kansallinen turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ELY Aluehallintovirastot AVI Kunnalliset ympäristönsuojeluviranomaiset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA Kemikaalineuvottelukunta Tarkoituksellisesti tuotettujen pop-yhdisteiden rajoitusten toimeenpano Tarkoituksellisesti tuotettuja POP-yhdisteitä koskevat velvoitteet (Artikla 3) Torjunta- ja puunsuoja-aineet Teollisuuskemikaalit, joita ei enää valmisteta Teollisuuskemikaalit, jotka on kielletty (Liite A) Teollisuuskemikaalit, joiden käyttöä on voimakkaasti rajoitettu (Liite B) Uusien POP-yhdisteiden markkinoille tulon estäminen Artiklan 3 velvoitteiden täyttämiseksi tehtävät muut toimet Yksilöityjä poikkeuksia koskeva rekisteri (Artikla 4) Tahattomasti syntyvien POP-yhdisteiden päästöt ja niiden vähentäminen (Artikla 5) Päästöt ilmaan Päästöt pintavesiin ja maaperään Polyklooratut dioksiinit ja furaanit (PCDD/F) Polyklooratut bifenyylit (PCB) Heksaklooribentseeni (HCB) Pentaklooribentseeni (PeCB) Heksaklooributadieeni (HCBD) Polyklooratut naftaleenit (PCN) Tahattomasti muodostuvien POP-yhdisteiden päästöjen vähentäminen (NAP) Toimintasuunnitelman toteutuminen Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Liitteen C aineiden päästöjen vähentämiseksi Nykyisten ja tulevien päästöjen arviointi

4 Päästöjä koskevien velvoitteiden täyttäminen osa-alueittain POP-jätteet POP-jätteiden käsittelyvelvoitteet Käsittelyvelvoitteiden täytäntöönpano Sallitut poikkeukset käsittelymenetelmiin Jätteen haltijan yleiset velvollisuudet POP-jätteen tunnistamisessa ja käsittelyssä POP-jätteiden kansainväliset siirrot POP-yhdisteitä sisältävät jätteet ja niiden käsittely Suomessa Termisten prosessien jätteet Rakennusjätteet POP-yhdisteet kuluttajatuotteiden jätteissä Jätevedenpuhdistamoiden lietteet Varastot POP-yhdisteet pilaantuneissa maissa ja sedimenteissä Pilaantuneiden maiden lainsäädäntö ja kartoitus POP -yhdisteillä pilaantuneet maat Yhteenveto Muut velvoitteet Uusien aineiden lisääminen Tiedotus ja valistus Tutkimus, kehitys ja seuranta Tehokkuuden arviointi Suomen antama taloudellinen ja tekninen apu Toimien aikataulu ja suunnitelman onnistumisen seuranta POP-yhdisteiden esiintyminen Suomen ympäristössä (artikla 11) POP-yhdisteiden ympäristöpitoisuuksien seurannan kehittämiseksi tehtävät toimet Lähdeluettelo LIITE 1: POP-yhdisteiden kriteerit LIITE 2. SC-5/5: Osapuolikokouksen suositukset bromattujen palonsuoja-aineiden poistamiseksi jätevirrasta LIITE 3. SC-5/5: Osapuolikokouksen suositukset PFOS-yhdisteiden riskien vähentämiseksi LIITE 4: Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen Liitteen C keskeisissä päästökategorioissa

5 Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansalliseksi täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) Kansallinen tahattomasti tuotettujen POP-yhdisteiden päästöjen vähentämissuunnitelma (NAP) Tiivistelmä: Pysyvät orgaaniset yhdisteet (Persistent Organic Pollutants POP) ovat haitallisia, pitkäikäisiä sekä kertyviä ympäristömyrkkyjä, jotka aiheuttavat merkittäviä ympäristö- ja terveysongelmia myös kaukana varsinaisista päästölähteistään. POPyhdisteitä rajoittava kansainvälinen Tukholman yleissopimus tuli voimaan vuonna 2004, jolloin se kattoi 12 ympäristömyrkkyä. Sen jälkeen sopimuksen piiriin on lisätty uusia aineita vuosina 2009, 2011, 2013, 2015 ja Sopimus edellyttää maiden valmistelevan suunnitelman (kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma NIP) siitä, miten ne aikovat panna toimeen yleissopimuksen rajoitukset. Suunnitelma on pyrittävä pitämään ajan tasalla, ja se on päivitettävä sopimuksen muuttuessa. Edellisen täytäntöönpanosuunnitelman (2012) jälkeen yleissopimukseen on lisätty palonsuoja-aine heksabromisyklododekaani (HBCD), pentakloorifenoli, sen suolat ja esterit, heksaklooributadieeni (HCBD) ja polyklooratut naftaleenit (CN). Käsillä oleva selvitys pyrkii kokoamaan yhteen Tukholman sopimuksen velvoitteiden täyttämisen kannalta oleelliset asiat POP-yhdisteiden käytöstä ja esiintymisestä ympäristössä, päästöjen vähentämistoimista sekä tunnistamaan tarvittavia jatkotoimia erityisesti sopimukseen lisättyjen uusien aineiden rajoitusten täyttämiseksi. Tämä täytäntöönpanosuunnitelma ei kata vuonna 2017 sopimukseen lisättyjä aineita lyhytketjuisia klooriparafiineja (SCCP) lukuun ottamatta. SCCPrajoitukset ovat olleet mukana POP-asetuksessa jo pidempään, sillä niitä on rajoitettu UNECE:n alueellisella ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumissopimuksella jo vuonna Sen sijaan dekabromidifenyylieetteri ja HCBD-päästöt jäävät seuraavaan päivitykseen. Kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma sisältää myös kansallisen toimenpidesuunnitelman (National Action Plan NAP), joka Tukholman sopimuksen osapuolten on laadittava tahattomasti syntyvien POP-yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi. Tukholman yleissopimuksen velvoitteet pannaan EU:ssa täytäntöön yhteisötason säädöksellä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 850/2004 (ns. POPasetus). Suomen ympäristökeskus (SYKE) on kemikaalilaissa määrätty POPasetuksen toimivaltainen viranomainen, kuitenkin niin, että POP-jätteiden jätehuoltoa koskevassa 7 artiklassa tarkoitettuina toimivaltaisina viranomaisina toimivat ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaiset ympäristölupaviranomaiset. SYKE vastaa POP-asetuksen toimeenpanon seurannasta ja tiedottamisesta. Kaikki POP-asetuksen muutoksiin liittyvät asiat ovat ympäristöhallinnon internetsivulla 4

6 National Implementation Plan (NIP) for the Stockholm Convention on Persistent Organic Pollutants (POPs) National Action Plan (NAP) on measures to reduce the emissions of unintentionally produced POPs Abstract: To be updated Den nationella genomförandeplanen (NIP) för förpliktelserna i Stockholmskonventionen om långlivade organiska föreningar Det nationella handlingsprogrammet (NAP) för att minska utsläpp av oavsiktligt framställda POP-föreningar Sammandrag: Kommer senare 5

7 ESIPUHE 6

8 SANASTOA Sana tai lyhenne BAT BEP Bromattu palonsuoja-aine co-pcb EPER EQS HBB HBCD/HBCDD HCBD HCH I-TEQ Kongeneeri KY-5 Liite A Liite B Liite C NIP Okta-BDE Selitys Best Available Techniques Paras käytettävissä oleva tekniikka. Ympäristönsuojelulaissa (5 ) parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla (BAT) tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito-, käyttö- sekä lopettamistapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä ja jotka soveltuvat ympäristölupamääräysten perustaksi. Best Environmental Practice Ympäristön kannalta paras käytäntö Materiaalin syttymistä tai palamista vähentämään lisätty bromia sisältävä kemikaali. Heksabromibifenyyli, 4-7 bromiatomilla bromatut difenyylieetterit sekä heksabromisyklododekaani (HBCD) kuuluvat POP-yhdisteisiin. Coplanar-polychlorinated bifenyl dioksiinien kaltainen polykloorattu bifenyyli European Pollutant Emissions Register Euroopan päästörekisteri EPER sisältää noin eurooppalaisen suuren teollisuuslaitoksen päästötietoja noin 50 aineen päästöistä ilmaan ja veteen. EPER-rekisterin tarkoituksena on lisätä yleisön tietoisuutta ympäristökuormituksesta sekä edistää teollisuuden pyrkimyksiä ympäristönsuojelulle asetettujen tavoitteiden ja kansainvälisten sopimusten velvoitteiden saavuttamisessa. Environmental quality standard Direktiivin 2008/105/EC mukaan tietyille haitallisille aineille asetetut ympäristölaatunormit Heksabromibifenyyli Heksabromisyklododekaani (Tukholman sopimus käyttää lyhennettä HBCD, EU-lainsäädäntö lyhennettä HBCDD) Heksaklooributadieeni, teollisuuskemikaali ja torjunta-aine Heksakloorisyklohekaani, torjunta-aine International Toxicity Equivalent Dioksiinien ja furaanien eri kongeneerien myrkyllisyys vaihtelee. Jotta pystytään vertaamaan eri isomeerien myrkyllisyyttä, on otettu käyttöön myrkyllisyysekvivalentti I-TEQ. Myrkyllisin PCDD/F-yhdisteistä on tasomainen 2,3,7,8-TCDD, joka on samalla yksi kaikkein myrkyllisimmistä tunnetuista yhdisteistä. Muiden kongeneerien myrkyllisyys suhteutetaan kyseiseen kongeneeriin nähden. Kongeneerit ovat rakenteeltaan samankaltaisia yhdisteitä, joissa on kuitenkin esimerkiksi eri määrä klooria tai bromia. Monet Tukholman sopimuksessa listatut aineet kattavat useita kongeneereja. Esimerkiksi PCB-yhdisteillä on 209 kongeneeria, jotka poikkeavat toisistaan kloorin määrän ja sijainnin mukaan. Kongeneerien ominaisuudet vaihtelevat mm. kloorautumisasteen mukaan. Samoin bromatuilla difenyylieettereillä on 209 kongeneeria, joista noin puolet on POP-yhdisteitä (BDE 28-BDE 153. Myös BDE 209 (deka- BDE) on päätetty sisällyttää rajoitusten piiriin vuonna 2017). Sahoilla käytetty puutavaran sinistymisenestoaine, eli sienten kasvun estoon tarkoitettu tetrakloorifenoliyhdiste, joka sisälsi epäpuhtautena pentakloorifenolia (PCP) ja polykloorattuja dioksiineja ja furaaneja Yleissopimuksen liite, jossa mainittujen, tietoisesti tuotettujen, aineiden valmistus ja käyttö lopetetaan. Liitteeseen lisätylle aineelle voidaan myöntää määräaikainen poikkeus kiellosta. Yleissopimuksen liite, jossa mainittujen tietoisesti tuotettujen kemikaalien käyttöä rajoitetaan voimakkaasti. Liitteeseen lisätyille aineille voidaan myöntää määräaikaisia poikkeuksia tai sallittuja käyttöjä. Yleissopimuksen liite, jossa mainittujen tahattomasti ihmisen toiminnassa muodostuvien aineiden päästöjä rajoitetaan. National Implementation Plan, eli maan hallinnon hyväksymä suunnitelma Tukholman yleissopimuksen pysyvien orgaanisten yhdisteiden rajoitusten toimeenpanosta Oktabromidifenyylieetteri, palonsuoja-aine 7

9 Osapuolikokous Palonsuoja-aine PCDD/F Penta-BDE PFOS PIC-sopimus PBDE PBT-yhdiste PCB PeCB PCP PCN POP Conference of the Parties (COP). Sopimuksen osapuolien ja tarkkailijoiden päättävä kokous, joka käsittelee sopimuksen toimeenpanoa ja sisältöä koskevat asiat. Aine, joka vähentää muuten helposti palavien materiaalien syttymistä tai palamista Aineryhmä polyklooratut dioksiini ja furaanit. Yleensä mukaan luetaan lisäksi samankaltaiset tasomaiset (koplanaariset) klooratut bifenyylit. Tekstissä näihin viitataan myös termillä "dioksiinit" tai "dioksiinit ja furaanit". Pentabromidifenyylieetteri, palonsuoja-aine Perfluorioktaanisulfonihappo ja sen johdannaiset Prior Informed Consent sopimus eli Rotterdamin yleissopimus. Kansainvälinen sopimus, joka edellyttää tiettyjen kemikaalien vienniltä vastaanottavan maan hyväksyntää. Toimeenpantu Euroopan unionissa PICasetuksella EY N:o 698/2008. Polybromatut difenyylieetterit Yhdiste, joka on myrkyllinen, hitaasti hajoava, kertyy eliöihin ravintoketjussa (persistent, bioaccumulative and toxic). Nk. PBT-kriteerit on määritelty REACHin liitteessä XIII. Polyklooratut bifenyylit Pentaklooribentseeni Pentakloorifenoli. Kloorifenoleihin kuuluva torjunta-aine ja biosidi. Polyklooratut naftaleenit Persistent Organic Pollutants Yhdiste, joka on myrkyllinen, hitaasti hajoava, kertyy eliöihin ravintoketjussa sekä kulkeutuu kauas päästöpaikastaan ilman, veden tai muuttavien eläinlajien välityksellä niin että siitä voi aiheutua merkittäviä ympäristö- ja/tai terveyshaittoja. POPRC Yleissopimuksen uusien aineiden valintakomitea. Osapuolen tehtyä ehdotuksen aineen lisäämiseksi, tieteellinen komitea arvioi voiko sen kaukokulkeutumisesta aiheutua niin merkittävää ympäristö- tai terveyshaittaa, että kansainvälinen rajoitus on tarpeen. Ratifiointi SAMASE SCCP UNEP VAHTI-rekisteri WHO WHO-TEQ Yleissopimuksen muutoksen vieminen kansalliseen lainsäädäntöön niin, että siitä tulee laillisesti sitova. Yleissopimuksen osapuolikokouksen jälkeen maalla on noin 1½ vuotta aikaa ratifioida muutos. Saastuneiden maiden valtakunnallinen selvitys- ja kunnostusprojekti vuosina Short-chained chlorinated paraffins, lyhytkejtuiset klooriparafiinit United Nations Environmental Programme YK:n ympäristöohjelma Ympäristönsuojelulain 222 :n mukaisen tietojärjestelmän valvontaosio, johon tallennetaan tietoja mm. ympäristösuojelulainsäädännön mukaisista luvista ja ilmoituksista sekä päästöistä vesiin ja ilmaan sekä jätteistä. Tietoja ympäristökuormituksesta on tallennettu 1970-luvulta lähtien, mutta niiden kattavuus ja luotettavuus vaihtelee. Tiedot ilmoitetaan yleensä vuosiarvoina. Worlds Health Organization = Maailman terveysjärjestö World Health Organization's toxic equivalent Dioksiinien myrkyllisyys vaihtelee riippuen klooriatomien määrästä ja sijainnista molekyylissä. Toksisuusekvivalenttikertoimella (TEF) kuvataan aineen tai yhdisteen suhteellista myrkyllisyyttä. Kertoimet ovat 0 ja 1 välillä olevia lukuja. Myrkyllisimmälle dioksiinille (2,3,7,8-TCDD) kertoimen arvoksi on asetettu 1. Muiden, dioksiininsukuisten aineiden kertoimet saattavat olla vain murto-osa 2,3,7,8-TCDD:n arvosta. Voimassa olevat TEF-arvot on ehdottanut Maailman Terveysjärjestön WHO:n asiantuntijaryhmä vuonna Myrkyllisyyttä arvioitaessa kerrotaan kunkin aineen seoksessa oleva pitoisuus aineen TEF:lla ja näin saadut luvut lasketaan yhteen. Näin voidaan määritellä kuinka suurta pitoisuutta tai määrää 2,3,7,8-TCDD:a tutkittava aineseos myrkyllisyyden osalta vastaa (TEQ, TCDD Equivalence). Näiden pitoisuuksien yksikkönä käytetään yleensä ng/g tai pg/g. Esimerkiksi merkintä 150 ng/g WHO-TEQ tarkoittaa, että seos on yhtä myrkyllistä kuin seos, jossa on 2,3,7,8-TCDD:a 150 nanogrammaa grammassa. 8

10 1. JOHDANTO Ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta kaikkein haitallisimpia kemikaaleja ovat yhdisteet, jotka ovat pysyviä, kertyviä ja myrkyllisiä. Tällaisia aineita kutsutaan PBTaineiksi (Persistent, Bioaccumulative and Toxic). Pitoisuudet eliöissä ja kudoksissa voivat kasvaa pysyvyyden ja kertyvyyden takia tasolle, joka aiheuttaa haittaa. POP-yhdisteet voivat kulkeutua ympäristössä ilmavirtausten, veden tai eliöiden mukana. Kaukokulkeutumisen seurauksena niistä voi aiheutua merkittäviä ympäristötai terveyshaittoja kaukana päästölähteestä. POP-yhdisteitä tai -yhdisteryhmiä 1 on Tukholman sopimuksessa tällä hetkellä 28. Suurin osa yhdisteistä on tietoisesti tuotettu johonkin tiettyyn tarkoitukseen, tavallisimmin torjunta-aineiksi tai teollisuuskemikaaliksi (dielektriset nesteet, pintaaktiiviset aineet ja palonsuoja-aineet). Osa aineista muodostuu kemiallisten reaktioiden tai polttoprosessien epäpuhtauksina, jolloin edellytetään päästöjenvähennystoimia POP-yhdisteet Tukholman yleissopimus solmittiin vuonna 2001 rajoittamaan 12 POP-yhdistettä, joista valtaosa oli torjunta-aineita. Suurin osa näistä tarkoituksellisesti tuotetuista POP-yhdisteistä oli Suomessa kielletty tai vedetty pois markkinoilta jo kymmeniä vuosia ennen kansainvälisiä rajoituksia niiden aiheuttamien ympäristö- tai terveyshaittojen takia. Näiden ns. "vanhojen" POP-yhdisteiden rajoituksia tarkastellaan tässä suunnitelmassa vain siltä osin kuin lisätoimia vielä tarvitaan. Tukholman sopimukseen voidaan lisätä aineita, jotka ovat hyvin pysyviä, kertyviä, myrkyllisiä ja joiden kaukokulkeutumisesta voi aiheutua merkittäviä ympäristö- ja/tai terveyshaittoja. Vuosina 2009, 2011, 2013, 2015 ja 2017 Tukholman sopimukseen on lisätty 16 uutta ainetta. Aineet on esitelty lyhyesti 1 Osa POP-yhdisteistä sisältää suuren ryhmän aineita (dioksiinit, furaanit, polyklooratut bifenyylit, polybromatut difenyylieetterit, PFOS, sen suolat ja PFOSF) 9

11 Taulukko 1. Käyttö- ja rajoitustiedot on esitelty kappaleessa 3. Tarkemmat ainekuvaukset ominaisuuksista ja käytöstä erityisesti Suomessa löytyvät ympäristöhallinnon POP-sivuilta Tietolaatikko: POP-yhdisteen rajoittaminen Kaikki Yleissopimuksen osapuolet voivat ehdottaa uusia kemikaaleja lisättäväksi Tukholman yleissopimukseen. Osapuolen tehtyä ehdotuksen sopimuksen tieteellinen komitea (uusien aineiden valintakomitea POPRC) arvioi täyttääkö kemikaali sovitut kriteerit pysyvyyden, kertyvyyden, myrkyllisyyden, kaukokulkeutuvuuden ja siitä aiheutuvan ympäristö- tai terveysriskin suhteen (yleissopimuksen liite D). Mikäli kemikaali täyttää kriteerit, komitea tekee ehdotuksen rajoittamisesta sopimuksen kahden vuoden välein kokoontuvalle osapuolikokoukselle. Osapuolikokous COP, eli kaikki sopimuksen ratifioineet maat yhdessä, päättää aineen lisäämisestä sekä mahdollisista poikkeuksista. Noin puolen vuoden kuluttua osapuolikokouksen päätöksen jälkeen päätös viedään YK:n sopimusvarastoon, minkä jälkeen osapuolilla on vuosi aikaa saattaa kansallinen lainsäädäntönsä sopimuksen mukaiseksi. Poikkeuksellisesti maat, jotka ovat sopimuksen ratifioidessaan ilmoittautuneet sopimuksen artiklan 22 mukaisiksi ns. opt-in maiksi, saavat vapaasti päättää koska haluavat toimeenpanna sovitun rajoituksen. Tällaisia maita ovat mm. Venäjä, Kiina, Kanada ja Uusi-Seelanti. EU:ssa sopimuksen muutoksen toimeenpano tapahtuu käytännössä niin, että komissio ja jäsenmaat muuttavat POP-asetusta niin, että Tukholman sopimuksen velvoitteet täyttyvät. Suomen kanta lainsäädännön muutoksiin koordinoidaan STM:n vetämässä kemikaalineuvottelukunnassa, jossa ovat edustettuina eri hallinnonalat, teollisuus ja kansalaisjärjestöt. Tukholman sopimuksen rajoitus ja POP-asetuksen lainsäädäntö ovat harvoin identtisiä: usein aineilla on EU:ssa jo voimassa olevia rajoituksia, jotka voivat olla kansainvälisiä rajoituksia tiukempia, esim. REACH-lainsäädännössä. Usein Tukholman sopimus sisältääkin poikkeuksia käytöille, jotka EU:ssa on kielletty (kuten esimerkiksi PFOS-yhdisteiden käyttö sammutusvaahdoissa tai endosulfaanin käyttö torjunta-aineena), mikä aiheuttaa omat haasteensa mm. maahantuotavien tuotteiden koostumuksen valvonnalle. POP-asetuksen EU:n laajuinen rajoitus täyttää kuitenkin aina vähintään Tukholman sopimuksen vaatimustason. 10

12 Taulukko 1. Tukholman yleissopimuksen aineet. Torjunta-aineiden myyntimäärien seuranta alkoi Suomessa vuonna 1953, eikä sitä aikaisempaa käyttötietoa ole yleensä saatavissa. Aine Käyttö Liite Tilanne Suomessa Lisäysvuosi Aldriini Torjunta-aine A 2001 Käytössä vuosina (445 kg). Markkinointi ja käyttö kielletty vuonna Dieldriini Torjunta-aine A 2001 Käytössä vuosina (1354 kg). Markkinointi ja käyttö kielletty vuonna Endriini Torjunta-aine A 2001 Markkinointi, myynti ja käyttö kielletty vuonna Myyty 7035 kg torjuntaaineena. Käyttöä oli mahdollista kiellon jälkeen metsätaimitarhoilla torjuntaaineviranomaisen luvalla myyrien torjuntaan ainakin vuoteen 1975 saakka. DDT Torjunta-aine A 2001 Myyty 238 t vuosina Käyttö kielletty Heptakloori Torjunta-aine A 2001 Kiellettiin torjunta-aineena vuonna 1996, mitä ennen käyttö oli loppunut. Käyttö puunsuoja-aineena lopetettiin vuonna Klordaani Torjunta-aine A 2001 Kiellettiin torjunta-aineena 1972 ja käyttö puunsuoja-aineena lopetettu vuonna Mirex Torjunta-aine A 2001 Ei ole rekisteröity tai käytetty Suomessa. Toksafeeni Torjunta-aine A 2001 Markkinointi, myynti ja käyttö kielletty vuonna 1969 Heksaklooribentsee ni (HCB) Torjunta-aine, liuotin A ja C 2001 Torjunta-ainekäyttö kiellettiin HCBtä sisältävien tuotteiden tuonti ja vienti Polyklooratut bifenyylit (PCB) Dioksiinit ja furaanit Lindaani γ- HCH heksakloorisyklohe ksaani CAS NO Alfaheksakloorisyklohe ksaani α-hch CAS No Betaheksakloorisyklohe ksaani β-hch CAS No Elektroniikass a, saumausmasso issa, maalit, lakat, liimat Tahaton päästö Torjunta-aine, biosidi Lindaanin isomeeri (syntyy valmistuksessa ) Lindaanin isomeeri (syntyy valmistuksessa ) A ja C 2001 C 2001 A 2009 A 2009 A 2009 kielletty vuonna 2002 PCB-yhdisteiden ja niitä sisältävien tuotteiden valmistus, maahantuonti ja myynti kiellettiin vuoden 1990 alussa. Lisäksi PCB:tä sisältävät muuntajat ja kondensaattorit tuli poistaa käytöstä vuoden 1994 loppuun mennessä. PCB:tä sisältäviä saumausmassoja on edelleen käytössä elementtirakennuksissa. Polttoprosessien ja energiantuotannon sekä klooria sisältävien aineiden tuotannon epäpuhtauksia Käytettiin tuhoeläinten torjuntaan maataloudessa ja metsätaloudessa ainakin vuodesta 1953 lähtien. Maatalouskäyttö kielletty 1988, biosidikäyttö sallittu 2007 asti. Ei tiettävästi koskaan valmistettu Suomessa, mutta esiintyy pilaantuneilla maa-alueilla. Mahdollisesti vanhaa torjunta-ainejätettä. Lindaanin valmistuksen sivutuote, jota oli valtaosa ns. teknillisissä heksavalmisteissa. Voi esiintyä pilaantuneilla maa-alueilla (kasvihuoneet, kauppapuutarhat). Lindaanin valmistuksen sivutuote, jota oli valtaosa ns. teknillisissä heksavalmisteissa. Voi esiintyä pilaantuneilla maa-alueilla (kasvihuoneet, kauppapuutarhat). Tetrabromidifenyyl Palonsuoja- A Esiintyy penta-bde:llä palosuojatuissa 11

13 Perfluorioktaanisul fonihappo ja sen johdannaiset (PFOS) CAS No , sen suolat:cas No (litiumsuola), (natriumsuola), (kaliumsuola), (ammoniumsuola), aine 2009 tuotteissa (erityisesti polyuretaanit). Palonsuojaaine Torjunta-aine ieetteri ja pentabromidifenyyl ieetteri, (BDE) CAS No: , CAS No ja muut tetra- ja penta- BDE:t joita esiintyy kaupallisessa pentabromidifenyyl ieetterissä (Penta- BDE) Heksabromidifenyy lieetteri ja heptabromidifenyyl ieetteri CAS No: , CAS No: , CAS No: , CAS No: ja muut heksa- ja hepta-bde:t joita esiintyy kaupallisessa oktabromidifenyyli eetterissä (Okta- BDE) Klordekoni CAS No Heksabromibifenyy li HBB CAS No Pentaklooribentsee ni PeCB CAS No Palonsuojaaine Palonsuojaaine, torjuntaaine, PCBöljyjen lisäaine, polton epäpuhtaus Pintaaktiivinen aine, kromihuurujen estoaine, pintakäsittelya ine PFOSF on PFOStuotannon lähtöaine A 2009 A 2009 A 2009 A, C 2009 B 2009 Käytetty vielä 1990-luvulla, mutta tuotu maahan tuotteissa, joiden käyttöikä voi olla pitkä. Rajoituksen voimaantullessa käytössä olleiden tavaroiden käyttö voi jatkua. Edellyttää toimenpiteitä kierrätysprosesseissa ja jätehuollossa. Esiintyy okta-bde:llä palosuojatuissa tuotteissa (erityisesti sähkö- ja elektroniikkaromu, muovit). Käytetty vielä 1990-luvulla, mutta tuotu maahan tuotteissa, joiden käyttöikä voi olla pitkä. Rajoituksen voimaantullessa käytössä olleiden tavaroiden käyttö voi jatkua. Edellyttää toimenpiteitä kierrätysprosesseissa ja jätehuollossa. Ei tiettävästi käytetty Esiintyy mahdollisesti vanhoissa tuotteissa. Voi edellyttää toimia kierrätysprosesseissa tai jätehuollossa. Muodostuu polttoprosesseissa päästöinä, erityisesti jätteenpoltto. Dioksiniipäästöjen vähentäminen vähentää myös PeCB:n päästöjä. Voi muodostua pentakloorinitrobentseenin (fungisidi, myynnissä vuodesta 1955 alkaen) hajoamistuotteena Käyttö on edelleen sallittu EU:n POPasetuksen 850/2004 mukaisiin tarkoituksiin. PFOS-sammutusvaahdot on poistettu käytöstä kesäkuussa Käyttö metalliteollisuudessa (kromi(vi) kovakromauksen suljetuissa järjestelmissä) ja mahdollisesti puolijohdeteollisuudessa, sekä keraamisten suodattimien valmistuksessa jatkuu. Käyttö kostutusaineissa, joita käytetään valvotuissa sähkökemiallisissa pinnoitusjärjestelmissä päättyi Ilmailun hydrauliikkanestekäyttö jatkuu. Rajoituksen voimaantullessa käytössä olleiden tavaroiden käyttö voi jatkua. 12

14 14-8 (dietanoliammoniu m suola) jne. Havaitaan usein ympäristönäytteissä. sekä Perfluorioktaanisul fonyyli-fluoridi PFOSF CAS No Tekninen endosulfaani ja sen isomeerit* CAS No: CAS No: CAS No: Heksabromisyklod odekaani (HBCD tai HBCDD) Torjunta-aine Palonsuojaaine A 2011 A 2013 Kielletty kokonaan. Maatalouden insektisidikäyttöä rajoitettiin jo 1990-uvulla, ja viimeisetkin poikkeuskäytöt loppuivat vuoden 2005 loppuun mennessä. Siitä huolimatta löytyy ympäristö- ja jätevesinäytteistä edelleen, mikä johtunee maahantuotavista tuotteista ja kaukokulkeutumasta. Käyttö vain rakennuksissa käytettävää palosuojattua EPS varten. Käyttö rajoitettu luvanvaraiseksi REACH-asetuksella Edellyttää toimenpiteitä kierrätysprosesseissa ja jätehuollossa, jotta varmistetaan kemikaalin hävittäminen. Pentakloorifenoli (PCP) ja sen suolat Heksaklooributadie eni (HCBD) Polyklooratut naftaleenit (PCN) Lyhytketjuiset klooriparafiinit (SCCP) Biosidi Liuotin, kemianteollisu uden apuaine, hydrauli- ja lämmönvaihto nesteet, gyroskoopit, alumiinin ja grafiittisauvoj en tuotanto, torjunta-aine Biosidi, maalien ja moottoriöljyn lisäaine, sähköjohtojen eristeet ja kondensaattori t. Muodostuu epäpuhtautena termisissä prosesseissa, jos läsnä on klooria. Palonsuojaaine, voiteluaine, liimat, maalit A 2015 A 2015 ja C 2017 A ja C 2015 A 2017 Rajoituksen voimaantullessa käytössä olleiden tavaroiden, kuten eristeiden ja huonekalujen käyttö voi jatkua, mutta ne on aikanaan käsiteltävä POP-jätteenä. Kielletty. On käytetty puunsuoja-aineena ja esiintynyt epäpuhtautena sinistymisenestoaineessa KY-5. Tavataan toisinaan kestopuujätteessä. Ei tiettävästi tuoteta tietoisesti eikä Suomessa ole teollisuutta, jonka sivutuotteena HCBD:tä syntyy PCN:t on korvattu toisilla kemikaaleilla jo luvulla. Sitä voi kuitenkin muodostua polttoprosesseissa sivutuotteena. Sallitaan sellaisten aineiden tai valmisteiden, jotka sisältävät SCCP-yhdisteitä yhtä painoprosenttia alhaisempina pitoisuuksina, taikka sellaisten tavaroiden tuotanto, saattaminen markkinoille ja käyttö., jotka 13

15 sisältävät SCCP-yhdisteitä 0,15 painoprosenttia alhaisempina pitoisuuksina, 14

16 2. LAINSÄÄDÄNTÖ JA VIRANOMAISET Suomessa toiminnalle, josta saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista (veteen, maaperään tai ilmaan), on oltava pääsääntöisesti ympäristölupa. Viranomaiset myöntävät toiminnalle luvan ja asettavat siinä määräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Myös maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain nojalla tehdyillä päätöksillä voidaan ehkäistä ympäristön pilaantumista. Joistakin toimenpiteistä tai toiminnoista riittää pelkkä ilmoitus viranomaisille. Seuraavassa käsitellään keskeistä lainsäädäntöä ja eri viranomaisia POPyhdisteiden hallintaan liittyen. Yhteisölainsäädäntö esitellään yksityiskohtaisesti Euroopan komission ylläpitämässä Unionin täytäntöönpanosuunnitelmassa (UIP 2 ), joka on viimeksi päivitetty Uusi Unionin täytäntöönpanosuunnitelma on parhaillaan työn alla ja valmistuu vuonna Lainsäädäntö Keskeisimmät lainsäädäntöinstrumentit POP-yhdisteiden rajoittamisen kannalta sisältyvät Euroopan yhteisön kemikaalilainsäädäntöön: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta (CLP) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (EY) N:o 850/2004 sekä direktiivin 79/117/ETY muuttamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 649/2012 vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012 biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009 kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta Myös kansallinen kemikaalilainsäädäntö on Suomessa ollut jatkuvien muutosten kohteena. Huomattava osa tehdyistä muutoksista on liittynyt pyrkimykseen hallita ympäristöriskejä aiempaa paremmin. Keskeisimmät kansalliset lait ja asetukset ovat: Kemikaalilaki (599/2013) Kemikaaliasetus (675/1993) Asetus kemikaalien vähittäismyynnistä (573/2011) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) Laki kasvinsuojeluaineista (1563/2011) Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Terveydensuojelulaki (763/1994) Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta, ns. kemikaaliturvallisuuslaki (390/2005)

17 Laki vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (387/2013) Lisäksi valtioneuvosto ja eri ministeriöt ovat antaneet asetuksia ja päätöksiä, jotka ovat relevantteja POP-yhdisteiden kannalta: Valtioneuvoston asetus biosidivalmisteista 418/2014 Valtioneuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta 435/2001 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006 Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä 888/2006 Valtioneuvoston asetus fluorattuja kasvihuonekaasuja tai otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältävien laitteiden käsittelijän pätevyysvaatimuksista 766/2016 Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCBjätteen käsittelystä 958/2016 Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta 151/2013 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 Valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa 123/2015 Valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta 519/2014 Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 855/2012 Valtioneuvoston päätös tiettyjä tehoaineita sisältävien torjunta-aineiden markkinoille saattamisen ja käytön kieltämisestä 1361/1996 Valtioneuvoston asetus eräiden vaarallisten aineiden, seosten ja esineiden valmistuksen, markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksista annetuista REACH-asetuksen XVII liitteen säännöksistä poikkeamisesta 647/2009 Ministeriöiden asetukset ja päätökset Ympäristöministeriön asetus biosidivalmisteista ja niiden tehoaineita koskevista hakemuksista ja ilmoituksista 419/2014 (Finlex) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kemikaaleja koskevien tietojen toimittamisesta 553/2008 (Finlex) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus CLP-asetuksen liitteessä VI tarkoitetuista kemikaaleista 5/2010 (Finlex) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kemikaalien määrätietojen toimittamisesta 1155/2011 (Finlex) Keskeisimmän POP-lainsäädännön pääpiirteet on esitelty alla POP-asetus (EY) 850/2004 POP-yhdisteiden kannalta keskeisin säädös on vuonna 2004 voimaan tullut Euroopan Parlamentin ja Neuvoston POP-asetus (EY) N:o 850/ POP-asetus toimeenpanee

18 sekä Tukholman sopimuksen että YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumissopimuksen (CLRTAP) POP-pöytäkirjan velvoitteet koko Euroopan unionissa ja on sellaisenaan kaikkia jäsenmaita sitova. Asetus sisältää Tukholman yleissopimuksen mukaiset POP-yhdisteiden tuotannon, markkinoille luovuttamisen, käytön, tuonnin ja viennin kiellot, varastojen ja jätteiden käsittelyn velvoitteet sekä tahattomina epäpuhtauksina syntyvien POP-yhdisteiden päästöjen vähentämisvelvoitteet. Lisäksi POP-asetus edellyttää jäsenmaiden tuottavan päästöinventaarit tahattomina päästöinä tuotettaville POP-yhdisteille, sekä valmistelevan kansallisen täytäntöönpanosuunnitelman, POP-yhdisteiden seurannan sekä tietojenvaihdon mekanismit. Aina kun joku aine/yhdiste sisällytetään POP-asetukseen, se poistetaan muusta lainsäädännöstä (esim. REACHin rajoitusliite XVII ja mahdolliset kansalliset säädökset). Samoin vanha kansallinen lainsäädäntö kumotaan siltä osin kuin se on päällekkäistä. HBCD-palonsuoja-aine on poikkeus sille REACHissa määrätyn lupavelvoitteen takia. POP-asetus asettaa velvoitteita myös pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävän jätteen käsittelylle. Asetuksen liitteissä mainituista aineista koostuva, niitä sisältävä tai niiden saastuttama jäte on loppukäsiteltävä tai hyödynnettävä viipymättä asetuksen liitteen määräysten mukaisesti. Tällöin on myös varmistettava jätteen sisältämien pysyvien orgaanisten yhdisteiden hävittäminen tai niiden muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljellä jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole pysyvien orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia. Polykloorattuja bifenyylejä (PCB) ja polykloorattuja terfenyylejä (PCT) sisältävän jätteen käsittelyyn sovelletaan tältä osin EU:n POP-asetusta. PCB-direktiivissä 96/59/EY on lisäksi joitakin täydentäviä säädöksiä, jotka on Suomessa toimeenpantu valtioneuvoston asetuksella PCBlaitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä (958/2016). Suomen ympäristökeskus toimii POP-asetuksen toimivaltaisena viranomaisena sillä rajoituksella, että ympäristönsuojelulain ympäristölupaviranomaiset toimivat asetuksen jätehuoltoa koskevassa artiklassa 7 tarkoitettuina toimivaltaisina viranomaisina. Ympäristölupaviranomaiset on säädetty toimivaltaisiksi viranomaisiksi siksi, että artiklaa 7 sovelletaan käytännössä lähinnä ympäristönsuojelulain mukaisissa lupa- ja ilmoitusmenettelyissä. Lisätietoja Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Vuonna 2014 voimaan tullut uusi ympäristönsuojelulaki on pilaantumisen torjunnan yleislaki, jonka tavoitteena on ehkäistä ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa, ehkäistä ja vähentää päästöjä sekä poistaa pilaantumisesta aiheutuvia haittoja ja torjua ympäristövahinkoja, turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö, tukea kestävää kehitystä sekä torjua ilmastonmuutosta, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä vähentää jätteiden määrää ja haitallisuutta ja ehkäistä jätteistä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia, tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena, sekä parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. 17

19 Ympäristönsuojelulain nojalla annetaan lain tavoitteita ja täytäntöönpanoa täsmentäviä asetuksia. Vesiensuojelun ohella se kattaa myös ilman- ja maaperänsuojelun asioita ja kieltää maaperän ja pohjaveden pilaamisen. POP-yhdisteiden päästöjen hallinnan kannalta ympäristönsuojelulain olennaisin osa on ympäristölupamenettely. Laissa edellytetään, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan pääsääntöisesti lupa. Ympäristönsuojelulain 220 sisältää pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevat erityiset säännökset. Ympäristönsuojelulain mukaista lupa- tai ilmoitusasiaa käsiteltäessä on noudatettava, mitä POP-asetuksen (EY) N:o 850/2004 artiklan 6 kohdassa 3 ja artiklassa 7 säädetään: POP-asetuksen artiklan 6 kohdan 3 mukaan perustettaessa uusia laitoksia tai uusittaessa olemassa olevia laitoksia etusijalle tulisi asettaa sellaiset vaihtoehtoiset prosessit, tekniikat ja käytännöt, joilla saavutetaan sama hyöty, mutta joissa ei muodostu tai joista ei pääse ympäristöön POPyhdisteitä. Asetuksen artiklassa 7 säädetään POP-jätteen jätehuollosta REACH-asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (EY) 1907/2006 EU:n kemikaalilainsäädännön yksi tavoite on ennaltaehkäistä uusien POP-yhdisteiden pääsyä markkinoille (Tukholman sopimuksen artikla 3 4 ). REACH-asetuksen liite XIII aineen pysyvyyden, kertyvyyden ja myrkyllisyyden eli ns. PBT-ominaisuuksien erityistä arviointia, sillä mahdollisia pitkän aikavälin vaikutuksia on vaikea ennakoida. Mikäli aine täyttää annetut PBT-kriteerit, kaikki aineen koko elinkaaren aikana aiheuttamat päästöt on erityisesti luonnehdittava ja aineen käytölle voidaan esimerkiksi edellyttää lupamenettelyä. Poikkeuksellisesti HBCD:n ja oktabromidifenyylieetterin (okta-bde) käyttöä säädellään sekä REACH-asetuksen että POP-asetuksen säädöksillä. Heksabromisyklododekaanille (HBCD) on myönnetty REACH-asetuksen liitteen XIV mukainen lupa käytölle paisutetussa polystyreenissä (EPS) rakennuseristeiden valmistuksessa. Samoin kaupallinen (okta-bde) sisältyy myös REACH-asetuksen liitteeseen XVII. Lisätietoja PIC-asetus (EY) 649/2012 vaarallisten kemikaalien tuonnista ja viennistä Valtiot ovat sopineet kiellettyjen tai ankarasti säänneltyjen kemikaalien tuonnissa ja viennissä EU-alueen ulkopuolelle niin sanotusta PIC-menettelystä (Prior Informed Consent, ilmoitettu tai tietoon perustuva ennakkosuostumus). EU-alueella asiasta on säädetty asetuksella 649/2012. Asetus kieltää Tukholman yleissopimuksessa mainittujen POP-yhdisteiden viennin (asetuksen Liite V), kuten Tukholman sopimuksen artikla 3 edellyttää. Lisätietoja 4 Kukin sopimuspuoli, jolla on yksi tai useampi sääntely- ja arviointijärjestelmä uusia torjunta-aineita tai uusia teollisia kemikaaleja varten, ryhtyy toimenpiteisiin säännelläkseen ennaltaehkäisytarkoituksessa sellaisten uusien torjunta-aineiden ja teollisten kemikaalien tuotantoa ja käyttöä, joilla on pysyvien orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia, ottaen huomioon D liitteen 1 kappaleen mukaiset kriteerit. 18

20 Rikoslaki (39/1889) Rikoslaki sisältää yhtenäiset säännökset ympäristörikoksista (luku 48). Ympäristörikoksia ovat ympäristön turmeleminen, törkeä ympäristön turmeleminen, ympäristörikkomus, tuottamuksellinen ympäristön turmeleminen, luonnonsuojelurikos sekä rakennussuojelurikos. Rikoslain ulkopuolelle on jätetty sellaiset ympäristöä koskevat vähäiset rikokset, joista voidaan tuomita enintään sakkorangaistukseen. Rikoslaissa säädetään muun muassa kemikaalien kemikaali-, jäte- tai ympäristönsuojelulain vastaisesta valmistuksesta, käytöstä, markkinoille luovuttamisesta ja kuljettamisesta. Rikoslain 48 luvun mukaan POP-asetuksen rikkomisesta voidaan tuomita sakkoihin tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Jos teko täyttää törkeän ympäristön turmelemisen tunnusmerkit, siitä voidaan kuitenkin tuomita vankeuteen enintään kuudeksi vuodeksi Viranomaiset ja laitokset Useat viranomaiset ja laitokset työskentelevät POP-yhdisteiden vaarojen vähentämiseksi ja arvioimiseksi eri hallinnonaloilla Ympäristöministeriö Ympäristöministeriölle kuuluu kemikaalilain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista koskevan valvonnan ylin johto ja ohjaus kemikaalien aiheuttamien ympäristöhaittojen ehkäisemisen ja torjumisen osalta (kemikaalilaki 599/2013). Lisäksi ministeriö vastaa kemikaalien ympäristöhaittojen ehkäisemiseen tähtäävästä kansainvälisestä yhteistyöstä ja on Tukholman sopimuksen kansallinen yhteyspiste (focal point). Ympäristöministeriön tehtävänä on myös jätelainsäännösten mukainen toiminnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen Suomen ympäristökeskus SYKE Suomen ympäristökeskus on pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan asetuksen ((EY) N:o 850/2004) toimivaltainen viranomainen, kiellettyjen ja ankarasti säännösteltyjen kemikaalien viennistä ja tuonnista annetun asetuksen toimivaltainen viranomainen (PIC-asetus (EY) N:o 649/2012) sekä jätteiden kansainvälisiä siirtoja koskevan asetuksen toimivaltainen viranomainen (ns. jätteensiirtoasetus (EY) N:o 1013/2006). SYKE on Tukholman sopimuksen kansallinen tekninen yhteystaho (National Contact Point). SYKE osallistuu myös kemikaalineuvottelukunnan toimintaan. SYKE tukee ympäristöministeriötä kansainvälisten POP-yhdisteitä koskevien velvoitteiden täyttämisessä selvityksin ja tutkimuksin, osallistuu seurannan koordinointiin sekä kansainväliseen yhteistyöhön (mm. arktinen ja pohjoismainen yhteistyö). Lisäksi SYKE seuraa ympäristön POP-pitoisuuksia mm. vedessä ja sedimentissä ja ylläpitää tahattomasti tuotettujen POP-yhdisteiden päästöinventaareja sekä Tukholman sopimuksen kansallista täytäntöönpanosuunnitelmaa Kansallinen turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on lupa- ja valvontaviranomainen, joka edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta. 19

21 Tukes valvoo toimialojensa tuotteita, palveluita ja tuotantojärjestelmiä ja toimeenpanee niihin liittyvää lainsäädäntöä. Tukesin yhtenä tehtävänä on valvoa ja edistää kemikaaliturvallisuutta sekä kasvinsuojeluaineiden turvallisuutta ja laatua. Tehtävät on määritelty kemikaali-, ympäristönsuojelu- ja kasvinsuojeluainelaissa ja ne perustuvat pääosin kemikaalien yhteisölainsäädäntöön. Tukes toimii REACH- ja CLP-asetusten mukaisena toimivaltaisena viranomaisena ja ylläpitää kemikaalineuvontapalvelua. Tehtävässä Tukes tekee yhteistyötä Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) kanssa. Tukes ylläpitää kemikaalien tuoterekisteriä (KETU) ja vastaa myös kasvinsuojeluaineiden ja biosidien hyväksymisestä. Tukes valvoo kemikaalilainsäädännön noudattamista. Kemikaalilain mukaan Tukes vastaa Suomessa kemikaalivalvonnasta, ellei tehtävää ole laissa säädetty toisen valvontaviranomaisen hoidettavaksi. Käytännössä Tukesin valvonta tarkoittaa kemikaalien markkinavalvontaa eli sitä, että yritykset noudattavat kemikaalilainsäädännön velvoitteita saattaessaan markkinoille kemikaaleja ja tietyiltä osin esineitä. Tukes vastaa myös kasvinsuojeluainelain mukaisesta valvonnasta ja toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (ELY) ohjaavana viranomaisena. Tukes osallistuu myös kemikaalineuvottelukunnan työskentelyyn Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ELY Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue huolehtii toimialueellaan ympäristön tilan seurannasta, ympäristön- ja luonnonsuojelusta, alueiden käytön ja rakentamisen ohjauksesta, kulttuuriympäristön hoidosta sekä vesivarojen käytöstä ja hoidosta. Ympäristönsuojelun yleisen edistämisen lisäksi ELY:lla on mm. ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisia lupa- ja valvontatehtäviä. ELY-keskukset käsittelevät esim. pilaantuneiden maa-alueiden ilmoituspäätökset ja valvovat aluehallintoviraston (AVI) antamia ympäristö- ja vesilupapäätöksiä. ELY-keskukset valvovat myös yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa sekä ehkäisevät ja torjuvat yhtenä öljyntorjuntaviranomaisena ympäristövahinkoja ja -haittoja Aluehallintovirastot AVI Aluehallintovirastot (AVI:t) ratkaisevat ympäristönsuojelu- ja vesilain mukaiset lupaasiat. POP-asetuksen toimeenpanon kannalta keskeisiä tehtäviä ovat ympäristölupapäätökset, sekä päätökset POP-jätteiden sijoittamisesta poikkeustapauksessa vaarallisen jätteen kaatopaikalle tai syvälle kallioperään Kunnalliset ympäristönsuojeluviranomaiset Kunnalliset ympäristönsuojeluviranomaiset osallistuvat valvonta- ja lupamenettelytehtäviin siltä osin kuin asia kuuluu heidän toimivaltaansa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtävänä on tuottaa päättäjille ja kunnille tietoa keskeisistä ympäristöterveyden riskeistä ja niiden torjuntavaihtoehtojen arvioinnista. Ympäristöön keskittyvän terveystutkimuksen tavoitteena on, että 20

22 suomalaiset voisivat syödä, juoda ja hengittää, liikkua ympäristössään ja käyttää kulutustuotteita ilman terveysuhkia. Ympäristöterveyden valvonnan ja tutkimuksen yhtenä kohteena ovat kemikaalit. THL tutkii POP-yhdisteisiin liittyen mm. kalojen ja saastuneiden maiden dioksiineja ja PCB-yhdisteitä, äidinmaidon POP-yhdisteitä, miesten sukupuolielinten kehityshäiriöitä, POP-yhdisteiden biokertymistä Itämeren kalaan ja dioksiinien vaikutusmekanismeja Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA Elintarviketurvallisuusvirasto tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu sekä kasvien ja eläinten terveys. EVIRA arvioi altistumista POP-yhdisteille ja tuottaa riskinarviointitietoa esimerkiksi POPyhdisteistä aiheutuvien kalansyöntirajoitusten tueksi. EU:ssa komission asetus (EY) N:o 1881/2006 sekä direktiivi 2002/32/EY asettavat suurimmat sallitut jäämärajaarvot POP-yhdisteille ruuassa ja eläinten rehussa Kemikaalineuvottelukunta Valtioneuvoston asettama kemikaalineuvottelukunta on keskeinen yhteistyöelin kemikaalilainsäädännön valmistelussa. Kemikaalineuvottelukunnassa ovat edustettuina kemikaalivalvonnan kannalta keskeisimmät viranomaiset (kuten YM, STM, EVIRA, TUKES, SYKE) sekä kaupan, teollisuuden ja työntekijöiden keskeisten järjestöjen edustajat. Lisäksi neuvottelukuntaan on kutsuttu pysyviä asiantuntijoita eri tahoilta sekä kansalaisjärjestöt. Kemikaalineuvottelukunta käsittelee mm. POP-asetuksen toimeenpanoon liittyviä asioita ja toimii keskeisenä tiedon välityskanavana viranomaisten ja elinkeinoelämän välillä. 21

23 3. TARKOITUKSELLISESTI TUOTETTUJEN POP- YHDISTEIDEN RAJOITUSTEN TOIMEENPANO Tukholman yleissopimuksen rajoittamat tarkoituksellisesti tuotetut kemikaalit (yleissopimuksen liitteet A ja B) ovat enimmäkseen torjunta-aineita, joiden markkinoillepääsyä Suomessa on säädelty 1950-luvulta saakka. Kasvinsuojelumyrkyn käsite lisättiin vuoden 1888 Myrkkykauppa-asetukseen jo vuonna , mutta kemikaalien ympäristövaikutuksiin alettiin kiinnittää huomiota vasta 1960-luvulla. Ympäristöriskien arviointia on tehty systemaattisesti osana torjunta-aineiden ennakkotarkastusta vuodesta 1984 alkaen. Monesti valmistajat ovat vapaaehtoisesti vetäneet ympäristö- tai terveyssyistä haitallisiksi todetut torjunta-aineet markkinoilta. Liitteisiin A ja B sisällytettyjä teollisuuskemikaaleja yhdistää se, että niitä sisältävien tavaroiden ja tuotteiden käyttöikä on hyvin pitkä, jopa kymmeniä vuosia. Niiden jätehuollon järjestämisestä Tukholman sopimuksen mukaisesti onkin säädetty erikseen (ks. kappale 6). PCB-yhdisteiden käyttöä on rajoitettu 1980-luvulta alkaen ja niitä koskevat rajoitukset ovat EU:ssa huomattavasti tiukemmat kuin Tukholman sopimus edellyttää. Tukholman sopimuksen sisältämien palonsuoja-aineiden haitat on huomattu paljon myöhemmin ja niitä on rajoitettu EU:ssakin vasta noin 10 vuotta. Aineiden tarkemmat kuvaukset sekä niiden ominaisuudet lyhyesti on esitelty ympäristöhallinnon www-sivuilla kohdassa POP-yhdisteiden kuvaukset Tarkoituksellisesti tuotettuja POP-yhdisteitä koskevat velvoitteet (Artikla 3) Suomi täyttää yleissopimuksen artiklan 3 tarkoituksellisesti tuotettuja kemikaaleja (Liitteet A ja B) koskevat kielto- ja rajoitusvelvoitteet. Yleissopimuksen liitteissä A ja B mainittujen kemikaalien käyttö, tuotanto, markkinoille saattaminen, vienti ja tuonti on kielletty Tukholman sopimuksen edellyttämällä tavalla POP-asetuksella 850/2004. Poikkeuksena PFOS-yhdisteiden tuotanto, markkinoille saattaminen, vienti ja tuonti ovat sallittuja asetuksessa yksilöityihin käyttötarkoituksiin. Kaikkia Tukholman sopimuksessa olevia aineita koskevat myös jätehuoltoon liittyvät määräykset. Nämä on käsitelty erikseen kappaleessa 6. Yleissopimuksen liitteissä A ja B nimettyjen kemikaalien vienti on kielletty PICasetuksen (EY) 689/2008 liitteessä V. Yhteisön tullialueelle tuontia pidetään markkinoille saattamisena. Rajoitetut kemikaalit voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 5 Kemikaalivalvonnan kehitysvaiheista ks. Marjanen, J. 1998: Kemikaali- ja myrkkylainsäädännön kehitysvaiheita. Suomen ympäristö 281. Helsinki 1998, 80 s. 22

24 Torjunta-aineet ja puunsuojaaineet, jotka on kielletty DDT, klordaani, heksakloorisykloheksaanit (HCH) ml. lindaani, dieldriini, endriini, heptakloori, endosulfaani, heksaklooribentseeni (HCB), klordekoni, aldriini, mireksi, toksafeeni, pentakloorifenoli ja sen suolat sekä esterit (PCP) Teollisuuskemikaalit, jotka on kielletty, mutta niitä voi esiintyä edelleen käytössä olevissa tavaroissa ja tuotteissa BDE:t: tetrabromidifenyylieetteri, pentabromidifenyylieetteri, heksabromidifenyylieetteri, heptabromidifenyylieetteri Heksabromibifenyyli (HBB) Pentaklooribentseeni (PeCB) Polylooratut bifenyylit (PCByhdisteet)Polyklooratut naftaleenit (PCN) Heksaklooributadieeni (HCBD) Teollisuuskemikaalit, joita saa edelleen käyttää joihinkin tarkoin määriteltyihin käyttötarkoituksiin Perfluorattua oktyylisulfonaattia sisältävät PFOS-yhdisteet, johdannaiset ja PFOS-fluoridi (PFOSF) Lyhytketjuiset klooriparafiinit (SCCP) Heksabromisyklododekaani (HBCD) Torjunta- ja puunsuoja-aineet Yleissopimuksen sisältämien 16 torjunta- ja puunsuoja-aineena käytetyn kemikaalin käyttö Suomessa on loppunut ja aineiden valmistus, markkinoille luovuttaminen, tuonti ja vienti on kielletty POP-asetuksella (EY) 850/2004. Torjunta- ja puunsuoja-aineena käytettyjen POP-yhdisteiden kieltohistoria on esitelty taulukossa 2. Monen aineen valmistus, käyttö, vienti ja tuonti on kielletty Tukholman sopimuksen mukaisesti vasta POP-asetuksen muutoksen yhteydessä, vaikka markkinoille luovuttaminen on kielletty paljon aikaisemmin torjunta- ja puunsuoja-ainelainsäädännössä. Maatilat ja kuluttajat ovat voineet toimittaa vanhat torjunta-aineet vaarallisten jätteiden keräyspisteisiin maksutta 1980-luvulta lähtien, joten on epätodennäköistä, että kiellettyjä torjunta-aineita vielä löytyisi. Taulukko 2. Yleissopimuksen liitteiden A ja B torjunta-aineiden ja biosidien rajoittamisvuodet Suomessa. Kielto viittaa kansalliseen kieltovuoteen. Kaikki rajoitukset ovat nyt POP-asetuksessa 850/2004. AINE Käyttötarkoitus Käytetty viimeksi KIELLOT Valmistus Markkinoille saattaminen Käyttö Vienti ja tuonti Aldriini Torjunta-aine Klordaani Torjunta-aine Puunsuoja-aine Dieldriini Torjunta-aine Puunsuoja-aine 1990 Endriini Torjunta-aine Torjunta-ainekäyttö kiellettiin 1970, vientiin tarkoitetun vanerin käsittely jatkui myöhempään. 23

25 Heptakloori 1978 Torjunta-aine Puunsuoja-aine 1993 Torjunta-aine, liuotin 1977/ Mireksi Torjunta-aine Tiett. ei Toksafeeni Torjunta-aine DDT Torjunta-aine Lindaani Torjunta-aine α-hch Sivutuote ? β-hch Sivutuote ? Klordekoni Torjunta-aine Heksaklooribentseeni HCB Pentaklooribentseeni Torjunta-aine, teollisuuskemi-kaali, välituote torjuntaaineen valmistuksessa / / 2010 Endosulfaani Torjunta-aine PCP Puunsuoja-aine Torjunta-aine 1989 Tukholman sopimuksen artikla 3 käsittää vain tarkoituksellisesti käytettyjä kemikaaleja. Joitain aineita muodostuu myös tahattomina epäpuhtauksina ja sivutuotteina. Esimerkiksi pentakloorifenolia muodostui epäpuhtautena vuosikymmeniä yleisesti sinistymisenestonaineena käytetyn tetrakloorifenolivalmisteen (KY-5) tuotannossa (6-10%). Ainekohtaiset kuvaukset ( sisältävät tarkempia tietoja aineiden ominaisuuksista ja käytöstä Suomessa. Pentakloorifenoli, sen suolat ja esterit Pentakloorifenolia on käytetty Suomessa sekä rikkakasvien torjunta-aineena että puunsuoja-aineena. Puunsuoja-ainerekisterin kauppanimitietojen mukaan pentakloorifenolia käytettiin ainakin maalin tavoin käytettävissä puunsuoja-aineissa. Puunsuoja-ainekäyttö on loppunut 1990-luvun alkupuolella. Rikkakasvien torjuntaainekäyttö lienee loppunut jo ennen vuotta 1953, jolloin myyntimäärien seuranta aloitettiin. Pentakloorifenolia muodostui myös epäpuhtautena vuosikymmeniä yleisesti sinistymisenestonaineena käytetyn tetrakloorifenolivalmisteen (KY-5) tuotannossa (6-10%). Pentakloorifenolia voi siten olla käsitellyssä puussa sekä kloorifenolilla pilaantuneissa maissa, joita tavataan vanhoilla saha-alueilla (ks. kappale 8.2). Täytäntöönpanotehtävä Varmistetaan, että pentakloorifenolia sisältävät puujäte käsitellään POP-jätteenä ja hävitetään asianmukaisesti. Vastuutahot: ELY-keskukset Torjunta-ainekäytön kielto sisällytettiin valtioneuvoston päästökseen torjunta-aineiden käytön kielloista (VNp 1361/1996), mutta käyttö oli loppunut jo aikaisemmin, kun rekisteröinnin haltija oli vetänyt valmisteen pois markkinoilta. 8 Torjunta-ainekäytön kielto sisällytettiin valtioneuvoston päästökseen torjunta-aineiden käytön kielloista (VNp 1361/1996), mutta käyttö oli loppunut jo 1977, kun rekisteröinnin haltija oli vetänyt valmisteen pois markkinoilta. 9 Käyttö teollisuuden välituotteena ja hyönteismyrkkynä kansalaisten terveydensuojelussa ja eläinlääkkeenä oli EU:ssa sallittu vuoden 2007 loppuun saakka. Käytöstä Suomessa ei ole tietoa. 24

26 Teollisuuskemikaalit, joita ei enää valmisteta Tukholman sopimus rajoittaa teollisuuskemikaaleina käytettyjä POP-yhdisteitä, joiden valmistus ja käyttö ovat loppuneet jo kauan sitten niiden tultua kielletyksi ympäristöja terveyshaittojen takia tai käyttötarpeen loppumisen takia. PCB-yhdisteiden käytöstä luovuttiin pitkälti ympäristöhaittojen takia kun HCBD:n valmistus lakkasi siksi, että sitä muodostui suuria määriä muiden kloorattujen liuottimien sivutuotteena. Tukholman sopimus edellyttää PCB-yhdisteiden, polykloorattujen naftaleenien, pentaklooribentseenin ja heksaklooributadieenin kieltämistä. Suomen kieltohistoria on esitelty Taulukossa 3. Vaikka näiden kemikaalien markkinoilleluovuttaminen on kielletty, niitä voi edelleen olla käytössä olevissa pitkäikäisissä tuotteissa ja tavaroissa (kuten esimerkiksi muuntajat). Kemikaalit voivat kuitenkin edellyttää edelleen toimia jätehuollon (ks. kappale 6) ja pilaantuneiden maiden (ks. kappale 8) kunnostuksen yhteydessä. PCB-yhdisteet PCB-yhdisteitä on käytetty muun muassa muuntajissa, kondensaattoreissa, elementtitalojen saumausmassoissa, lämmönvaihto- ja hydraulijärjestelmissä, palonsuoja-aineena, maaleissa ja lakoissa. Yhdisteiden haittoihin kiinnitettiin huomiota jo 1970-luvulla, jolloin niiden käyttöä alettiin vähentää. Vielä vuonna 1983 PCB-yhdisteitä oli Suomen muuntajissa 250 tonnia ja kondensaattoreissa 1800 tonnia. PCB-yhdisteitä sisältäviä pienkondensaattoreita arvioidaan Suomessa valmistetun tai maahantuodun yhteensä yli kolme miljoonaa kappaletta. PCB-yhdisteitä löytyy edelleen maaleista, lakoista ja elementtitalojen elastisista saumausmassoista. PCB-yhdisteitä voi löytyä myös konepajojen, huoltotilojen tms. lattian betoniin imeytyneenä, jos PCB-öljyjä on valunut lattialle laitteiden huollon yhteydessä. PCB-yhdisteiden ja niitä sisältävien tuotteiden valmistus, maahantuonti, myynti tai luovutus kiellettiin Suomessa vuoden 1990 alussa (Taulukko 3). Lisäksi PCB:tä sisältävät muuntajat ja vähintään yhden kvar:n kondensaattorit tuli poistaa käytöstä vuoden 1994 loppuun mennessä (VNp 1071/89 10 ). Yli viisi dm 3 PCB:tä sisältävät laitteet on pitänyt poistaa käytöstä mennessä (VNp 711/98 11 ). SYKE selvittää parhaillaan PCB:n esiintymistä rakennusten purkujätteessä, jotta saadaan käsitys siitä, minkä verran PCB:tä sisältävää materiaalia on vielä käytössä. PCN Polykloorattuja naftaleeneja on käytetty laajasti erilaisissa teollisuuden sovelluksissa, kuten muuntaja- ja kondensaattoriöljyissä, palonestoaineina muovin ja kumin lisäaineina, öljyjen lisäaineina, sienimyrkkyinä, tiivisteiden pehmittiminä ja tekstiilien ja papereiden viimeistelyssä. Muita käyttökohteita ovat olleet galvanointi, hiusvärien apuaineet ja erilaisina kalibrointiaineina. Päätuottajamaassa USA:ssa tuotanto lopetettiin 1977, mutta Euroopassa tuotanto jatkui vielä muutamia vuosia tämän jälkeen. PCN-yhdisteitä esiintyy myös epäpuhtauksina PCB-yhdisteissä, tosin matalina pitoisuuksina. 10 VNp 1071/1989 PCB:n ja PCT:n käytön rajoittamisesta 11 VNp 711/1998 PCB:n ja PCB-laitteistojen käytöstä poistamisesta sekä PCB-jätteen käsittelystä ( alkaen korvattu valtioneuvoston asetuksella 958/2016 PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä) 25

27 Pentaklooribentseeni PeCB Pentaklooribentseeniä on käytetty PCB-öljyjen viskositeetin säätöön, joten sitä voi esiintyä PCB-öljyjen ja niiden saastuttamien laitteiden yhteydessä Sitä on käytetty myös värinaineena, fungisidina sekä palonsuoja-aineena. PeCB on myös torjunta-aine kvintoseenin tuotannon väliaine, joskaan sitä ei ole tiettävästi koskaan valmistettu Suomessa. Heksaklooributadieeni HCBD HCBD:n valmistus loppui jo 1980-luvun alussa, mutta sitä muodostuu sivutuotteena monien kloorattujen liuottimien tuotannossa. Sitä on käytetty myös torjunta-aineena viininviljelyssä ja kemikaalina joissain rajatuissa käytöissä, kuten magnesiumin valmistuksessa ja gyroskoopeissa. Taulukko 3. Käytöstä poistuneiden teollisuuskemikaalien rajoitusvuodet AINE Käyttötarkoitukset Käytetty viimeksi PCB (a PCN PeCB HCBD Muuntajaöljyt, maalit, lakat, kondensaattorit sekä elementtitalojen saumausmassat Sähkökaapelien eristeet, kumin ja muovin lisäaine, puunsuoja-aine PCB-öljyjen viskositeetin säätöaine, värinaine, fungisidi, palonsuojaaine. Myös torjunta-aine kvintoseenin tuotannon väliaineena (ei tiettävästi Suomessa) Torjunta-aine, magnesiumin valmistuksessa, gyroskoopeissa luvulla luvulla luvulla luvulla KIELLOT Valmistus Markkinoille Käyttö Vienti ja tuonti saattaminen / a) PCB-yhdisteiden ja niitä sisältävien tuotteiden valmistus, maahantuonti, myynti tai luovutus kiellettiin Suomessa vuoden 1990 alussa. Lisäksi PCB:tä sisältävät muuntajat ja vähintään yhden kvar:n kondensaattorit tuli poistaa käytöstä vuoden 1994 loppuun mennessä (VNp 1071/89 12 ). Yli viisi dm 3 PCB:tä sisältävät laitteet on pitänyt poistaa käytöstä mennessä (VNp 711/98 13 ). PeCB ja HCBD muodostuu myös tahattomana päästönä ja niitä koskevat myös Tukholman sopimuksen liitteen C aineiden rajoitukset. Täytäntöönpanotehtävä Vielä mahdollisesti käytössä tai jätteenä olevien lainvastaisten PCB-laitteistojen hävittäminen tulee toteuttaa PCB-direktiivin mukaisesti viipymättä. Valvontaviranomaisten (ELY-keskukset ja kunnat) on kiinnitettävä asiaan erityistä huomiota. Pienten energialaitosten PCB-laitteiston käytöstäpoiston tilanne selvitetään. 12 VNp 1071/1989 PCB:n ja PCT:n käytön rajoittamisesta 13 VNp 711/1998 PCB:n ja PCB-laitteistojen käytöstä poistamisesta sekä PCB-jätteen käsittelystä ( alkaen korvattu valtioneuvoston asetuksella 958/2016 PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä) 26

28 Vastuutaho: SYKE Teollisuuskemikaalit, jotka on kielletty (Liite A) Bromatut palonsuoja-aineet Palonsuoja-aineita käytetään vähentämään luontaisesti palavien materiaalien, kuten muovien ja kankaiden, syttymistä ja paloa ylläpitäviä ominaisuuksia. Palonsuojaaineita on markkinoilla kymmeniä. Tukholman sopimuksella kielletään seitsemän bromattua palonsuoja-ainetta tai kaupallisten valmisteiden komponenttia: heksabromisyklododekaani (HBCD), heksabromibifenyyli (HBB) sekä tetra-, penta-, hepta-, heksa- ja dekabromidifenyylieetterit. Dekabromidifenyylieetterin (Deka-BDE) rajoitus on saatettava voimaan syksyyn 2018 mennessä. SCCP:llä ja pentaklooribentseenillä on myös palonsuoja-ainekäyttöä, vaikka niitä enimmäkseen käytetäänkin muihin tarkoituksiin. Heksabromisyklododekaani HBCD 14 HBCD:tä on käytetty erityisesti polystyreenieristeiden (EPS ja XPS), mutta myös tiettyjen muovien (HIPS) ja tekstiilien syttymisen hidastamiseen ja paloturvallisuuden parantamiseen. Suomessa HBCD:tä on erityisesti palosuojatuissa EPS- ja XPSeristeissä (viime vuosina ns. S-laatu). Tekstiileissä (verhoilukankaat) ja HIPSmuovissa sen käyttö on huomattavasti vähäisempää, koska muitakin vaihtoehtoja on markkinoilla. Sitä voi olla myös EPS-pakkausmateriaaleissa ja huonekaluissa, kuten palosuojatulla styroksilla täytetyissä säkkituoleissa. HBCD lisättiin Tukholman sopimukseen vuonna Se sisällytettiin jo aiemmin REACH-asetuksen (EU) N:o 1907/2006 lupaliitteeseen (liite XIV), jossa sen kaikenlainen käyttö oli sallittu EU:ssa saakka. Sen jälkeen sitä on saanut käyttää vain EPS-eristeiden raaka-aineen valmistuksessa elokuuhun 2017 asti. Kotimainen teollisuus on siirtynyt korvaavaan palonsuoja-aineeseen jo 2016, mutta HBCD:a sisältävää EPS:n raaka-ainetta on kuitenkin voitu maahantuoda sen jälkeenkin, kuten myös HBCD:tä sisältäviä tuotteita ja tavaroita. Polybromatut difenyylieetterit (PBDE) POP-yhdisteen kriteerit täyttävien kaupallisten bromattujen difenyylieetterivalmisteiden kongeneerit on lisätty Tukholman sopimukseen, jolloin niitä sisältävät kaupalliset penta- ja okta-bde ovat kielletyt. Palonsuoja-aineille on tyypillistä, että niitä käytetään materiaaleissa ja tuotteissa, joiden käyttöikä on pitkä. Jätehuoltoon liittyvät kysymykset ovat oleellisia yleissopimuksen vaatimusten toimeenpanossa. Tietolaatikko: difenyylieetterien kaupalliset seokset PBDE-palonsuoja-aineita on ollut markkinoilla kolme erilaista seosta: pentabromidifenyylieetteri (penta-bde), oktabromidifenyylieetteri (okta-bde) ja dekabromidifenyylieetteri (deka-bde). Kaupalliset valmisteet sisältävät joukon eriasteisesti bromattuja komponentteja ja eri valmistajien kaupallisten valmisteiden koostumus vaihtelee. Kaupalliset eriasteisesti bromattujen kongeneerien seokset nimetään pääasiallisen komponenttinsa mukaan: kun tarkoitetaan kaupallista seosta, 14 EU-lainsäädäntö käyttää lyhennettä HBCDD 27

29 tässä yhteydessä lisätään pääkongeneerin perään (kaupallinen). Englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään vastaavasti esim. c-pentabde erottamaan kaupallinen seos (commercial) yksittäisestä kongeneerista (pentabde) Penta-BDE (kaupallinen) sisältää 3-6-bromia sisältäviä difenyylieettereitä, joista tetra- ja penta-bde:llä on POP-yhdisteen ominaisuudet. Vastaavasti kaupallinen okta- BDE on 6-10-bromisten difenyylieetterien seos. Näistä kaksi (heksa- ja heptabde - kongeneerit) ovat POP-yhdisteitä. Käytännössä näiden neljän kongeneerin rajoittaminen on estänyt penta- ja okta-bde:n kaupallisten seosten valmistamisen ja käytön, koska niitä ei ole mahdollista valmistaa ilman POP-yhdisteeksi katsottavia komponentteja. Okta-BDE kaupallisena valmisteena on kielletty REACHlainsäädännön liitteessä XIV, mutta okta-bde-kongeneerilla ei ole POP-yhdisteen ominaisuuksia. Vuonna 2017 Tukholman sopimukseen lisätty deka-bde sisältää pääasiassa 10 bromia sisältävää difenyylieetteriä, mutta myös pieniä määriä 8-9 bromia sisältäviä difenyylieettereitä. Rajoitus tulee toimeenpanna syksyyn 2018 mennessä. Deka- BDE:tä koskeva POP-lainsäädäntö ei ole vielä valmis, eikä sitä käsitellä tarkemmin tässä täytäntöönpanosuunnitelmassa. Kaupallisia penta-bde ja okta-bde palonsuoja-aineita on käytetty maailmanlaajuisesti noin tonnia kumpaakin. Deka-BDE:n käyttömäärät ovat niihin nähden yli kymmenkertaiset. YM:n vuonna 1994 teettämän selvityksen (Koskinen ym. 1994) mukaan bromattujen palonsuoja-aineiden käyttö oli vähäistä ja pääasiallisena tavoitteena oli jo silloin käyttää muita kuin halogenoituja palonsuoja-aineita. Eniten käytettiin deka- BDE:tä ja vähemmän penta- ja tetra-bde:tä (!). Penta-BDE (kaupallinen) on käytetty erityisesti sähkölaitteiden piirilevyissä sekä joustavien polyuretaanivaahtojen palosuojauksessa, esimerkiksi huonekalujen ja autojen pehmusteissa. Suomessa ja Euroopassa yleisemminkin huonekalujen ja autonistuinten palosuojausvaatimukset ovat pienemmät ja suurin osa käytöstä on ollut Yhdysvalloissa. Tuotannon hiipuessa Yhdysvalloissa ja Euroopassa se kuitenkin kasvoi Kiinassa ainakin vuoden 2007 kieltoon saakka. Okta-BDE (kaupallinen) on käytetty erityisesti ABS-muovin palonsuojauksessa (yli 95 % EU-käytöstä) ja vähemmässä määrin HIPS-muovissa. ABS-muoveja on käytetty mm. sähkö- ja eletroniikkalaitteiden koteloissa ja ajoneuvojen kovissa muoviosissa (kuten kojelaudassa). HIPS-muoveja on käytetty erityisesti tietokoneiden, televisioiden ja monitorien muovikuorissa. Oktabromidifenyylieetterin käyttö on Suomessa kielletty jo 2004, mutta sitä esiintyy edelleen käytössä muoveissa. Okta-BDE:tä on tyypillisesti lisätty ABS-muoviin paino-%, ja HIPS-muoviin % muovin kokonaispainosta (ESWI 2010). HBB, tetra-bde, penta-bde, heksa-bde ja hepta-bde palonsuoja-aineiden tai niiden komponenttien tultua lisätyksi Tukholman sopimukseen niiden valmistus, markkinoille luovuttaminen, tuonti ja vienti on kielletty POP-asetuksella (EY) 850/2004 yli 0.001% pitoisuuksina (Taulukko 4). Kierrätetystä materiaalista valmistetut tavarat saavat poikkeuksen nojalla kuitenkin sisältää tetra-, penta-, heksaja hepta-bde -yhdisteitä enintään 0,1 massaprosenttia. Heksabromibifenyyli HBB Heksabromibifenyyliä (HBB) käytettiin aiemmin erityisesti palonsuoja-aineena lämpökestomuoveissa ja elektroniikkatuotteissa, autoteollisuuden päällysteissä, 28

30 lakoissa ja polyuretaanivaahdossa. Aine on korvattu 1980-luvulta alkaen difenyylieettereillä. HBB:ä ei ole käytetty Suomessa, mutta sitä sisältäviä tuotteita on todennäköisesti tuotu Suomeen. Aine on kielletty jo aiemmin UNECE/CLRTAP POPpöytäkirjan nojalla. SCCP Lyhytketjuisia klooriparafiineja on käytetty monissa teollisissa sovelluksissa: pehmentimenä kumissa, maaleissa, liimoissa, palonsuoja-aineena muoveissa ja metallien työstönesteenä. Suomessa käyttöä on ollut ainakin kaivosten kuljetushihnoissa ja mahdollisesti patojen tiivisteissä. SCCP:n käyttöä rajoitettiin EU:ssa voimakkaasti jo 2006 ja nykyisin kaikki SCCP:n käytöt on kielletty. Markkinoille ei saa luovuttaa tavaroita, jotka sisältävät yli 0,15 % SCCP:tä. Kemikaaleissa raja-arvo on 1 %, mahdollistaen korvaavana kemikaalina käytetyn MCCP:n valmistuksen. Tukholman sopimus sallii SCCP:n käytön moneen tarkoitukseen, ja sitä käytetään maailmalla laajalti mm. pehmentimenä PVC-muoveissa. Voimakkaasta rajoittamisesta huolimatta SCCP:tä on TUKESin suorittaman markkinavalvonnan yhteydessä havaittu monissa maahan tuoduissa elektronisissa laitteissa, erityisesti kumi- ja muoviosissa (hyppynarut, sähköjohdot, peliohjaimet). Yli 0,15 % SCCP:tä sisältävät tuotteet on vedetty markkinoilta maahantuojan toimesta. Taulukko 4. Palonsuoja-aineena käytettyjen POP-yhdisteiden kieltovuodet. Käyttökiellon jälkeen kemikaalia ei ole enää voitu käyttää EU:ssa, mutta markkinoilla olleiden sitä sisältävien tuotteiden käyttö voi jatkua. Sitä sisältäviä tuotteita on voitu myös tuoda maahan. AINE Käyttötarkoitukset Käytetty viimeksi KIELLOT Valmistus Markkinoille saattaminen Käyttö Vienti ja tuonti HBB Palonsuoja-aine? Tetra- ja Palonsuoja-aine Penta-BDE Penta-BDE Heksa- ja Palonsuoja-aine Hepta-BDE Okta-BDE Heksabromi Palonsuoja-aine Jatkuu - Rajoitettu Rajoitet - syklododeka ani HBCD 2016 tu 2016 SCCP Palosuoja-aine, pehmennin, työstenesteiden lisäaine Palonsuoja-aineita sisältävän materiaalin poistoa kierrätysmateriaalin joukosta koskevia toimia on käsitelty tarkemmin POP-jätteitä käsittelevässä kappaleessa 6. Täytäntöönpanotehtävä Jatketaan tavaroiden ja kemiallisten valmisteiden markkinavalvontaa, jotta POPyhdisteitä sisältävien tavaroiden ja valmisteiden luovuttaminen markkinoille voidaan estää. Vastuutaho: TUKES, SYKE 29

31 Teollisuuskemikaalit, joiden käyttöä on voimakkaasti rajoitettu (Liite B) Tukholman sopimuksen piiriin kuuluu myös kemikaaleja, joiden käytön kieltäminen kokonaan ei ole ollut mahdollista. Pyrkimyksenä on päästä mahdollisimman nopeasti eroon päästöjä aiheuttavista käytöistä, mutta joissain tapauksissa sellaistakaan ei ole voitu globaalisti sopia vaan käyttö voi jatkua toistaiseksi. PFOS, sen suolat ja PFOSF Perfluorattuja PFOS-kemikaaleja on käytetty sammutusvaahdoissa, metallien pintakäsittelyssä, elektroniikka- ja valokuvateollisuudessa, lattiavahoissa, paperiteollisuudessa sekä tekstiilien pintakäsittelyssä. PFOS on lisätty Tukholman sopimuksen rajoitusliitteeseen B, joka myös erittelee käytöt, jotka osapuoli sopimuksen mukaan voi sallia. Tukholman sopimus pyrkii karsimaan pääsääntöisesti PFOS:n avointa käyttöä korvaavien aineiden puuttuessa. Lisäksi sopimus tarkastelee osapuolten käytön lopettamista määräajoin. Ensimmäinen arviointi on tehty vuonna 2015, jolloin pystyttiin luopumaan joistakin poikkeuskäytöistä mutta valtaosin PFOSvalmistuksen ja käytön katsottiin olevan tarpeellista osapuolille. EU-rajoitus on kansainvälistä tiukempi, eli monet EU:n ulkopuolella jatkuvat käytöt on kielletty EU:ssa. Tämän seurauksena PFOS-yhdisteitä sisältäviä materiaaleja ja tavaroita voi edelleen tulla markkinoille. EU:ssa PFOS-yhdisteiden markkinoille saattaminen ja käyttö on ollut rajoitettua kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) 1907/2006 liitteen XVII nojalla. PFOSrajoituksia koskeva REACH-asetuksen sisältö siirrettiin muutamin muutoksin POPasetuksen 850/2004 liitteeseen I (Komission asetus (EU) N:o 757/2010). POP-asetuksen mukaan, jos päästömäärät ympäristöön on minimoitu, PFOSyhdisteiden valmistus ja saattaminen markkinoille on sallittu seuraavia erityisiä käyttötarkoituksia varten: sumunestoaineena metallien pintakäsittelyssä (kromi(vi)kovakromauksen suljetuissa järjestelmissä) fotoresisteissä tai fotolitografiaprosesseissa käytettävissä heijastuksenestopinnoitteissa; filmien, paperien ja painolaattojen valokuvauspinnoitteissa; ilmailun hydraulinesteissä Kaikki muut käytöt on kielletty. POP-asetuksen mukaan perfluorioktaanisulfonaattien käytöstä luovutaan asteittain heti, kun turvallisempien vaihtoehtojen käyttö on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Komissio tarkastelee edellä mainittujen poikkeusten tarpeellisuutta. PFOS-aineiden käytössä on sovellettava myös kyseistä teollisuustoimialaa koskevissa BREF-dokumenteissa ja sitovissa BAT-päätelmissä säädettyjä PFOS-päästöjen minimointia ja ehkäisyä koskevia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT), mikäli laitos kuuluu teollisuuspäästödirektiivin ((EU) 2010/75, ns. IE-direktiivi) soveltamisalaan. Teollisuuspäästödirektiivin vaatimukset on Suomessa pantu täytäntöön ympäristönsuojelulailla ja eräillä sen nojalla annetuilla asetuksilla. Ympäristönsuojelulaki edellyttää ympäristölupaa laajemmalta joukolta laitoksia kuin IE-direktiivi. Ympäristönsuojelulain mukaan myös näiden laitosten luvassa tulee edellyttää BAT:n käyttöä PFOS-päästöjen hallinnassa. PFOS:a ja sen suoloja sisältävien sammutusvaahtojen myynti kiellettiin vuonna 2006 ja tuolloin käytössä olleita sammutusvaahtoja ei ole saanut enää käyttää 30

32 jälkeen. Sammutusvaahtojen käytöstä on kuitenkin aiheutunut ympäristön ja erityisesti maaperän ja vesien pilaantumista (ks. kappale 8.2). PFOS-yhdisteiden käytöstä Suomessa ei ole paljon tietoa. On epäselvää, onko ympäristölupien yhteydessä annettu määräyksiä PFOS:n ympäristöpäästöjen estämiseksi ja onko teollinen käyttö sumunestoaineena asetuksen mukaisesti rajattu vain suljettuihin kiertoihin. Tukholman sopimuksen osapuolikokous on antanut myös PFOS-yhdisteille joukon suosituksia, jotka osapuolten tulisi panna toimeen PFOS:n, sen suolojen ja PFOSF:n valmistuksen, käytön, varastojen, sillä käsiteltyjen tuotteiden ja kaatopaikkojen sekä PFOS-yhdisteillä saastuneiden alueiden aiheuttaman riskin vähentämiseksi (ks. Liite 3). Täytäntöönpanotehtävä Selvitetään vastaako PFOS-yhdisteiden käyttö kostutusaineina Tukholman sopimuksen ja POP-asetuksen velvoitteita suljetun kierron suhteen ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin. Vastuutaho: YM, SYKE Selvitetään PFOS-yhdisteiden ympäristöpäästöjen minimointi sallituissa PFOSkäytöissä ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin niiden minimoimiseksi esimerkiksi ympäristölupamenettelyn yhteydessä. Vastuutaho: YM, SYKE, AVI:t Seurataan PFOS-korvaajien käyttöönottoa jäljellä olevissa käyttökohteissa. Vastuutaho: SYKE Pannaan toimeen Tukholman sopimuksen osapuolikokouksen toimenpidesuositukset PFOS-aineiden riskien vähentämiseksi (Liite 3) ja raportoidaan asiasta osapuolikokoukselle Vastuutaho: YM, SYKE Uusien POP-yhdisteiden markkinoille tulon estäminen Yleissopimuksen artikla 3 sisältää velvoitteen, jonka mukaan sellaisten uusien tai jo käytössä olevien teollisuuskemikaalien tai torjunta-aineiden, joilla on POPyhdisteiden ominaisuuksia, markkinoille pääsyä tulee säännellä. Velvoite on toimeenpantu POP-asetuksen (EY) 850/2004 artiklassa 3. Lisäksi jäsenmaiden tulee ryhtyä tarvittaviin toimiin uusien, POP-yhdisteiden ominaisuuksia omaavien, kemikaalien tuotannon, markkinoille saattamisen ja käytön estämiseksi tarpeen niin vaatiessa. Olemassa oleviin kemikaalien hyväksymismenettelyihin osallistuvien viranomaisten tulee ottaa yleissopimuksen liitteessä D mainitut POP-yhdisteiden kriteerit huomioon, tehdessään teollisuuskemikaalien ja torjunta-aineiden käyttöön, markkinoille saattamiseen ja valmistamiseen liittyviä päätöksiä. REACH-asetuksen liite XIII edellyttää aineen PBT-ominaisuuksien erityistä arviointia, sillä mahdollisia pitkän aikavälin vaikutuksia on vaikea ennakoida. Mikäli aine täyttää liitteessä annetut PBT-kriteerit, kaikki sen koko elinkaaren aikana aiheuttamat päästöt on erityisesti luonnehdittava ja aineen käyttö voidaan esimerkiksi tehdä luvanvaraiseksi (ns. autorisointimenettely). REACH-asetuksen kemikaalien arviointiprosessit eivät kuitenkaan tarkastele aineiden kaukokulkeutumista. 31

33 Kasvinsuojeluaineasetuksen liite II edellyttää myös POP- ja PBT-ominaisuuksien erityistä arviointia. Tehoaine, suoja-aine tai tehosteaine hyväksytään markkinoille vain, jos sen ei katsota olevan POP- tai PBT-yhdiste. Suomi osallistuu myös Arktisen Neuvoston seuranta- ja arviointiryhmän (AMAP) uusien ympäristömyrkkyjen tunnistamistyöhön. Analysoimalla tausta-alueiden kemikaaleja voidaan tunnistaa myös kaukokulkeutuvat kemikaalit. Täytäntöönpanotehtävä Kemikaali- ja kasvinsuojeluainelainsäädännöllä ja ennakkohyväksynnässä kiinnitetään erityistä huomiota sellaisten kemikaalien, joilla on POP-yhdisteiden ominaisuuksia, markkinoillepääsyn estämiseen. Vastuutaho: YM, TUKES Osallistutaan Arktisen Neuvoston työhön, jossa tunnistetaan arktiseen ympäristöön kaukokulkeutuvien kemikaalien aiheuttamia uhkia. Vastuutaho: YM, SYKE Artiklan 3 velvoitteiden täyttämiseksi tehtävät muut toimet Yleissopimuksen artiklan 3 velvoitteiden täyttämiseksi tulisi lisäksi toteuttaa seuraavat täytäntöönpanotehtävät: Osallistutaan yhteisön toimeenpanosuunnitelman valmisteluun. Vastuutaho: YM, SYKE Suomen ympäristökeskus osallistuu POP-asetuksen toimivaltaisen viranomaisen ominaisuudessa yhteisön toimeenpanosuunnitelman kommentointiin ja toimittaa tarvittavat tiedot Komissiolle. Ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi Suomi pitää tärkeänä uusien, POPyhdisteiden ominaisuudet omaavien, aineiden päästöjen lopettamista ja osallistuu POP-sopimusten aineluetteloiden laajentamiseen liittyvään työhön yleissopimuksen puitteissa. Vastuutaho: YM, SYKE Suomi osallistuu Tukholman sopimuksen uusien aineiden valintakomitean työhön ja osapuolikokouksissa käytäviin neuvotteluihin Yksilöityjä poikkeuksia koskeva rekisteri (Artikla 4) Tukholman sopimus antaa määräaikaisia ns. yksilöityjä poikkeuksia, joilla osapuolet saavat aikaa kemikaalien korvaamiseen. Poikkeuksia käyttävät osapuolet ilmoittavat poikkeustarpeestaan rekisterissä, jota sihteeristö ylläpitää. Yksilöityjä määräaikaisia poikkeuksia on kahdeksalle aineelle, joista EU on ilmoittanut tarpeen käyttää sekä bromattujen difenyylieetterien kierrätys, että PFOS-yhdisteiden käyttöpoikkeusta. 32

34 ult.aspx Poikkeuksista luovutaan mahdollisuuksien mukaan. Mahdollisuus yksilöityyn poikkeukseen poistuu sitten, kun yksikään osapuoli ei sitä enää tarvitse. EU oli aiemmin rekisteröinyt myös poikkeuksen käyttää HBCD-palonsuojaainetta rakennusten EPS-eristeiden valmistuksessa. Tämä poikkeus on kuitenkin päättynyt Tietolaatikko: Yksilöidyt poikkeukset ja sallitut käyttötarkoitukset Kun yleissopimuksen osapuolikokous päättää uuden aineen lisäämisestä sopimuksen liitteeseen, se voi myöntää aineen käytölle joko yksilöityjä tai yleisiä poikkeuksia. Yksilöity poikkeus myönnetään tavallisesti käytölle, jossa korvaaminen on mahdollista mutta vaatii vielä aikaa. Yksilöidyt poikkeukset ovat määräaikaisia ja ne myönnetään enintään viideksi vuodeksi. Osapuolikokous voi yksimielisellä päätöksellään jatkaa yksilöidyn poikkeuksen käyttöaikaa kerran kuitenkin niin, että siitä luovutaan viimeistään kymmenessä vuodessa. Osapuolet voivat käyttää yksilöityä poikkeusta ilmoittautumalla niitä koskevaan rekisteriin. Mahdollisuus yksilöityyn poikkeukseen poistuu sitten, kun yksikään osapuoli ei sitä enää tarvitse. Sallitut käyttötarkoitukset ovat voimassa toistaiseksi. Sellainen myönnetään tavallisesti käytölle, jossa kemikaalin korvaaminen haitattomammalla ei ole näköpiirissä ja sen käytöstä aiheutuvat päästöt voidaan minimoida. Sallittuja käyttötarkoituksia tarkastellaan määräajoin ja poikkeuksia pyritään vähentämään siinä määrin kuin se on teknisesti mahdollista. Seurataan jatkuvasti POP-yhdisteiden poikkeusten kansallista tarvetta. Vastuutaho: SYKE 33

35 4. TAHATTOMASTI SYNTYVIEN POP-YHDISTEIDEN PÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN (Artikla 5) Yleissopimuksen artikla 5 velvoittaa osapuolia vähentämään liitteen C, tahattomasti syntyneiden epäpuhtauksien päästöjä ja mikäli mahdollista, lopettaa ne kokonaan. Yleissopimuksen mukaan sopimuspuolten tulee kehittää toimintasuunnitelma (National Action Plan, NAP) liitteen C yhdisteiden päästöjen tunnistamiseksi, luonnehtimiseksi ja vähentämiseksi sekä laatia arvio lainsäädännön ja politiikan tehokkuudesta. Lisäksi toimintasuunnitelman tulee edesauttaa POP-yhdisteiden päästöjen vähennyksiä soveltamalla merkittäviin päästölähteisiin parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja parasta ympäristökäytäntöä (BEP). Artiklan 5 velvoitteet koskevat liitteen C aineita silloin, kun niitä ei tuoteta tarkoituksellisesti vaan ne syntyvät poltto- tai kemiallisissa prosesseissa sivutuotteina: polyklooratut dioksiinit ja furaanit (PCDD/F) polykloorattuja bifenyylit (PCB-yhdisteet) heksaklooribentseeni (HCB) pentaklooribentseeni (PeCB) heksaklooributadieeni (HCBD) polyklooratut naftaleenit (PCN) Liitteen C aineita muodostavia prosesseja ovat muun muassa tietyt kemianteollisuuden prosessit sekä lähes kaikki polttoprosessit, oli kyse sitten jätteen, polttoaineen tai puun polttamisesta. Liitteen C aineiden päästöjä on pyritty rajoittamaan jätehuollon määräyksin ja edellyttämällä, erityisesti teollisuudelta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattamista ja sellaisten prosessien käyttöönottoa, joilla päästöjen syntyä voidaan ehkäistä. PCDD/F, PCB:t, HCB ja PeCB ovat sisältyneet edelliseen täytäntöönpanosuunnitelmaan sekä päästöjen vähentämisohjelmaan (NAP) PCN- ja HCBD- päästöjen vähennys on mukana tässä täytäntöönpanosuunnitelmassa ensimmäistä kertaa. Päästöt ilmaan Suomessa on arvioitu vuosittain 1990 lähtien dioksiinien ja furaanien, heksaklooribentseenin sekä PCB-yhdisteiden ilmapäästöt osana YK:n Euroopan Talouskomission (UNECE) ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumissopimuksen (CLRTAP) velvoitteita. PeCB, PCN ja HCBD eivät sisälly CLRTAP-raportointeihin Tässä kappaleessa esitellään päästöjen lähteet ja arviot päästöistä. Osa ilmapäästötiedoista perustuu ympäristöluvallisten laitosten mittausdataan ja osa on laskennallisiin arvoihin. Päästöt pintavesiin ja maaperään POP-yhdisteiden vesi- ja maaperäpäästöt tunnetaan selvästi huonommin kuin ilmapäästöt. Tämä johtuu paljolti siitä, että ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumissopimus (CLRTAP) edellyttää vain ilmapäästöjen inventointia. 34

36 POP-yhdisteitä voi päätyä vesistöön tai maaperään mm. ilmalaskeuman, kemikaalien käytön ja varastoinnin yhteydessä, jätteiden käsittelyssä ja loppusijoituksessa, erilaisten jätevesien sekä lietteen levityksen mukana. Tietämys jätevesilietteiden sisältämien POP-yhdisteiden pitoisuuksista on parantunut 2000-luvulla, mutta päästöjä ei ole arvioitu edelleenkään kattavasti kaikkien yhdisteiden osalta, varsinkin kun POP-yhdisteiden määrä on noussut. Heikosti vesiliukoisina yhdisteinä jätevesien sisältämät POP-yhdisteet päätyvät (PFOS-yhdisteitä lukuun ottamatta) valtaosin nimenomaan lietteeseen. Jonkin verran POP-yhdisteitä päätyy vesiin myös puhdistettujen jätevesien mukana, sillä nykyisellään jätevedenpuhdistamot on suunniteltu poistamaan vedestä lähinnä ravinteita, orgaanista ainesta sekä kiintoainetta, ei niinkään POP-yhdisteitä. Lietepitoisuuksien seuranta on parempi menetelmä kuin jäteveden seuranta seurata putsarille tulevan ja lietteeseen päätyvän kuormituksen muutosta. Puhdistamoliete on jätettä, ja sitä käsitellään pääosin luvussa 6 POP-jätteet. Pilaantuneita maa-alueita käsitellään luvussa 8 - POP-yhdisteet pilaantuneissa maissa ja sedimenteissä. Suomessa oli vuonna toiminnassa olevaa kaatopaikkaa ja 2170 lopetettua kaatopaikkaa (Laaksonen ym. 2017). Toiminnassa olevista kaatopaikoista noin puolet oli maankaatopaikkoja. Kaatopaikkojen käsittelemättömät suotovedet sisältävät POP-yhdisteitä. Nykyajan laatuvaatimusten mukaisesti perustettujen pohjarakenteellisten kaatopaikkojen suotovedet johdetaan yleensä kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle, eivätkä haitalliset aineet pääse suoraan maaperään tai vesistöön. On yhä kuitenkin vanhoja tai laittomia kaatopaikkoja, joiden suotovesiä käsitellään puutteellisesti tai ei lainkaan. Polyklooratut dioksiinit ja furaanit (PCDD/F) Polykloorattuja dioksiineja ja furaaneja syntyy tahattomasti orgaanisten aineiden ja kloorin reagoidessa tietyissä olosuhteissa poltto- ja teollisuusprosesseissa ja päästöt vaihtelevat polttoaineiden ja tuotannon vaihteluiden mukaan vuositasolla. Vuonna 2006 energiantuotannon päästökertoimia tarkistettiin ja tällä hetkellä vuotta 2005 vanhemmat tiedot ole vertailukelpoisia vuosien tietojen kanssa ennen vuoden 2018 alussa päättyvää aikasarjan uudelleenlaskentaa. Vuosien päästötaso vanhoilla menetelmillä on noin 30 g I-TEQ/vuosi ja uusilla menetelmillä sen jälkeiset vuodet noin 15 g I-TEQ (kuva 1). 35

37 Kuva 1. Suomen dioksiinien ja furaanien kokonaispäästöt ilmaan (g I-TEQ/a) vuosina Energiantuotanto on suurin ilmapäästöjen lähde. Eri sektoreiden päästöt vaihtelevat vuosittain kuten kuvasta 1 voi nähdä. Vuonna % ilmapäästöistä aiheutui energiantuotannosta (ks. kuva 2 ja Taulukko 5), teollisuusprosesseista 19 % ja liikenteestä 21 %). Energiantuotantotarkoituksessa totetutetun jätteidenpoltton, eli käytännössä kaikki Suomen jätepoltto, päästöt sisältyvät energiantuotannon päästöihin. Puun pienpoltto sisältyy taulukon 5 kohtaan Muiden sektorien energiantuotanto -kotitaloudet ollen n. 7 % kokonaispäästöistä ilmaan. Transport 21 % Industry 19 % Energy 47 % Waste 13 % Kuva 2. PCDD/F-päästöt Suomessa sektoreittain vuonna

38 Taulukko 5. Suomen dioksiinien ja furaanien ilmapäästöjen jakautuminen päästölähteiden kesken vuosina 2006 ja Vuodet eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia päästökertoimien muutosten vuoksi. g I-Teq PCDD/ PCDF 2006 g I-Teq PCDD/ PCDF 2015 Energiantuotanto yhteensä 6,384 6,717 Julkinen sähkön- ja lämmöntuotanto 3,619 3,734 Öljynjalostus 0,031 0,100 Teollisuuden energiantuotanto metallien tuotanto 0,034 0,017 Teollisuuden energiantuotanto - kemian teollisuus 0,022 0,008 Teollisuuden energiantuotanto - sellu ja paperi, painot 0,956 0,828 Teollisuuden energiantuotanto - elintarvikkeet, juomat ja tupakka 0,027 0,017 Teollisuuden energiantuotanto - muu teollisuus 0,398 0,536 Muiden sektorien energiantuotanto -kaupallinen/julkinen 0,081 0,071 Muiden sektorien energiantuotanto -kotitaloudet 0,890 1,041 Muiden sektorien energiantuotanto muut 0,126 0,164 Polttoaineiden tuotanto 0,200 0,201 Liikenne (yhteensä) 2,755 2,908 Liikenne maantieliikenne 2,718 2,890 Liikenne- merenkulku ja työkoneet 0,037 0,018 Teollisuusprosessit yhteensä 3,029 2,744 Teollisuusprosessit kalkintuotanto 0,173 0,129 Teollisuusprosessit - mineraalituotteet muut 0,036 0,010 Teollisuusprosessit - kemia muut 0,020 0,150 Teollisuusprosessit - metalli - rauta ja teräs 0,901 0,537 Teollisuusprosessit - metalli kupari 1,380 1,157 Teollisuusprosessit - metalli sinkki 0,028 0,030 Teollisuusprosessit - muu teollisuus 0,491 0,731 Liuottimien käyttö ja muiden tuotteiden käyttö 0,013 0,011 Maatalous (maatalousjätteiden poltto) 0,015 0,015 Jätteet ja jätevedet 15 0,228 1,855 TOTAL 12,424 14,249 Vertailun vuoksi todettakoon, että PCDD/F-kaukokulkeuman Suomeen on arvioitu olevan noin 58 g I-TEQ/v. Ilmasta peräisin olevasta PCDD/F-kokonaiskuormasta g I-TEQ/v päätyy maaperään ja g I-TEQ/v veteen (Verta & Mehtonen 2012). Dioksiinien osalta BAT:n noudattamisen ja siihen tehtävien parannusten vähennyspotentiaali Suomen päästöihin on vain %. Suomessa on kiinnitetty huomiota energiantuotannon päästöihin jo pitkään ja energiasektori käyttää parasta 15 Luokka "Jätteet" koostuu seuraavista sektoreista: 6A Kiinteän jätteen sijoittaminen maalle, 6B Jäteveden käsittely, 6C Jätteen poltto 6C a Sairaalajätteen poltto (d), 6C b Teollisen jätteen poltto (d), 6 C c Yhdyskuntajätteen poltto (d), 6 C d Krematoriot, 6 C e Pienimuotoinen jätteenpoltto ja 6D Muu jäte (e). 37

39 käyttökelpoista tekniikkaa, minkä vuoksi päästöihin ei lyhyellä aikavälillä ole odotettavissa suuria vähennyksiä. Näin ollen PCDD/F-laskeuman kehitys Suomessa riippuu tulevaisuudessa pitkälti muun Euroopan kehityksestä. Tämän vuoksi PCDD/F-päästöjen vähentämiseen tähtäävät kansainväliset toimet hyödyttävät myös Suomea. PCDD/F -päästöt maaperään vuonna 2008 olivat noin 0,5 2,4 g I-TEQ/a, mikä aiheutuu täysin puhdistamolietteen levityksestä (ks. luku Jätevedenpuhdistamoiden lietteet). PCDD/F -laskeuma vuonna 2008 oli noin 65 g I- TEQ/a (Verta & Mehtonen 2012). Puhdistamolietteen käyttö maataloudessa on ilmeisesti huomattavasti yleisempää kuin aikaisemmin on oletettu (Vilpanen & Toivikko 2017), ja lietteen haitta-aineiden kertymistä viljelymaahan tulisi selvittää. Jätevesilietteiden käsittelyyn liittyvät toimenpiteet on esitelty jäteasioita käsittelevässä kappaleessa 6. PCDD/F -päästöt vesiin ovat pienet (<1% ilmapäästöistä), noin 0, g I- TEQ/a, ja aiheutuvat täysin yhdyskuntajätevesikuormituksesta. Arvio sisältää myös dioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet, joiden osuus on pieni (Verta & Mehtonen 2012). Vuosina selvitettiin dioksiinien ja furaanien määriä jätevedenpuhdistamoille tulevasta ja puhdistetusta jätevedestä (Vieno 2014). Dioksiineista 1,2,3,4,6,7,8,HpCDD:tä ja OCDD:tä havaittiin määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina lähtevässä jätevedessä poistuman ollessa 98 %. Furaanien pitoisuudet lähtevässä jätevedessä eivät ylittäneet määritysrajaa. Jätevesilietteiden PCDD/Fpitoisuudet ovat alentuneet vuodesta 1990 lähtien (kuva 16, luku Jätevedenpuhdistamoiden lietteet). Taulukko 6. Kolmen yhdyskuntajätevedenpuhdistamon (avl ) ja yhden teollisuuslaitoksen puhdistetun jäteveden PCDD/F pitoisuudet (Huhtala ym. 2011). Puhdistettu jätevesi Puhdistettu jätevesi PCDD & PCDF pg/l max pg/l WHO- TEQ2005 Kunnallinen 1,9-24 0,7 puhdistamo Teollisuuspuhdistamo 2,0-4,9 0,4 Taulukko yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla käsiteltävän jäteveden PCDD- ja PCDFkeskiarvopitoisuudet vuonna 2013 (Vieno 2014, 11 puhdistamoa) Tuleva jätevesi Tuleva jätevesi Puhdistettu jätevesi Puhdistettu jätevesi pg/l pg/l WHO- TEQ2005 (lower bound) pg/l pg/l WHO- TEQ2005 (lower bound) PCDD 176 0,135 3,47 0,00560 PCDF ,4 <0,0015 <0,015 Dioksiinit ja furaanit päätyvät pintavesiin ja maaperään erityisesti kaatopaikoilta, joiden suotovesiä ei käsitellä kaatopaikan omalla puhdistamolla tai joiden suotovesiä ei johdeta kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Kertaluontoisia PCDD/F -mittauksia on tehty muutamilla tavanomaisen jätteen kaatopaikoilla. Yksittäisissä jätteenkäsittelylaitoksien itse teettämissä mittauksissa WHO-TEQ pitoisuudet ovat 38

40 olleet suotovedessä 4,7 pg/l (lower bound) ja lähtevässä jätevedessä 3,6 pg/l (upper bound) (HSY 2010, Jätekukko Oy 2011). Vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa Suomen suurimman kaatopaikan käsittelemättömästä suotovedestä löytyi kahta lukuun ottamatta kaikkia kongeneereja pitoisuuksien vaihdellessa <0, pg/l (Nakari ym. 2012). Eniten löytyi OCDD-kongeneeria, jonka pitoisuus oli yli 1600 pg/l. Näin ollen suotovedet kuormittavat pintavesiä, ellei niitä puhdisteta. Teollisuuden kaatopaikkojen suotovesistä ei ole tehty dioksiiniselvityksiä. Dioksiinien päästöt kunnnallisille jätevedenpuhdistamoille ja edelleen pintavesiin sekä putsarilietteeseen ovat pienentyneet ja ne voivat edelleen jossain määrin vähentyä. Myös kaatopaikkojen dioksiinipäästöt pintavesiin ja maahan ovat todennäköisesti pienentyneet (vaikkakaan mitattua tietoa asiasta ei ole) koska suotovesien puhdistusta on tehostettu, jätteen kaatopaikkasijoitusta on vähennetty sekä kaatopaikkoja on suljettu ja lopetettu asianmukaisesti. Polyklooratut bifenyylit (PCB) PCB:n ilmapäästöt ovat vähentyneet 1990-luvun alusta, johtuen suurimman lähteen eli kaatopaikkapalojen PCB-päästöjen vähentymisestä (Kuva 3). Päästöt saattavat olla yliarvoituja koko aikasarjan osalta, koska niiden laskentaan sisältyy suuria epävarmuuksia. PCB-yhdisteiden ilmapäästöjen on arvoitu olleen Suomessa vuonna kg, ja vuonna kg, jolloin ne ovat vähentyneet päästöjen vähentämistoimintaohjelman (NAP) aikana n. 17 % (taulukko 7). Kuva 3 PCB -yhdisteiden kokonaispäästöt ilmaan Suomessa vuosina (UNECE/CLRTAPraportointi. Vuonna 2015 PCB:n ilmapäästöistä 62 % oli peräisin jätteiden käsittelystä, 14 % energiantuotannosta, 13 % liikenteestä ja 11 % teollisuusprosesseista (Kuva 4). Energiantuotannon ja jätteenpolton prosesseissa PCB-yhdisteet syntyvät samanlaisissa olosuhteissa kuin dioksiinit ja furaanit. Tämän vuoksi PCDD/F-päästöjen vähentämistoimet tehoavat myös PCB-yhdisteiden ilmapäästöihin. Energiantuotannon 39

41 ja jätteenpolton päästöjen osuus päästöistä oli 26 % ja suurimman lähteen eli kaatopaikkapalojen osuus 35 % vuonna PCB-yhdisteitä voi päästä ilmaan ja vesiin myös orgaanisen kemian teollisuudesta. Energy Transport Industry Product use Agriculture Waste Waste 62 % Industry 11 % Energy 14 % Transport 13 % Kuva 4. PCB-ilmapäästöjen lähteet Suomessa sektoreittain vuonna

42 Taulukko 7. PCB:n ilmapäästöt Suomessa vuosina 2006 ja 2015 sektoreittain. Tiedot perustuvat Suomen raporttiin UNECE/CLRTAP -sopimukselle. PCB kg 2006 PCB kg 2015 Energiantuotanto yhteensä 22,103 21,483 Teollisuuden energiantuotanto - sellu ja paperi, painot 0,249 0,235 Muiden sektorien energiantuotanto -kaupallinen/julkinen 1,243 0,967 Muiden sektorien energiantuotanto -kotitaloudet 4,258 4,154 Muiden sektorien energiantuotanto- maanviljely, metsätal. Kalastus NA 0,804 Polttoaineiden tuotanto 16,353 15,323 Liikenne (yhteensä) 19,121 19,072 Liikenne maantieliikenne 18,991 18,981 Liikenne vesiliikenne ja työkoneet 0,129 0,091 Teollisuusprosessit yhteensä 28,399 16,683 Teollisuusprosessit sementti 3,080 2,348 Teollisuusprosessit kalkki 0,332 0,248 Teollisuusprosessit - metalli - rauta ja teräs 24,441 13,812 Teollisuusprosessit - metalli kupari ja muu metalli 0,460 0,176 Teollisuusprosessit - muut 0,086 0,100 Jätteiden käsittely 114,526 94,651 Jätteenpoltto 37,666 41,069 Kaatopaikkapalot 76,859 53,582 Yhteensä 184, ,890 Osa ilmaan päässeestä PCB:stä kaukokulkeutuu, mutta osa päätyy laskeuman ja sateen mukana edelleen maaperään. Ilmalaskeuman on arvioitu esim. Sveitsissä olevan suuri yksittäinen maatalousmaahan kohdistuva kuormittaja jätevesilietteen ja kompostin sisältämän kuorman lisäksi. Kokonaisarviota PCB -yhdisteiden päästöistä vesiin ja maaperään ei ole tehty. Pintavesiin PCB:tä arvioidaan päätyvän lähinnä jätevesien, lietteen levityksen ja ilmalaskeuman kautta. Sadanta vaikuttaisi lisäävän jätevesilietteen PCB-pitoisuuksia, joten yhdistettä kulkeutunee lietteeseen myös jätevedenpuhdistamoille johdettavien hulevesien kautta. PCB:tä voi päätyä suoraan pintavesiin hulevesien välityksellä alueilla, joissa hulevesiä ei johdeta kunnalliselle puhdistamolle. Pieniä määriä PCB:tä voi tulla jätevesiin tekstiiliteollisuuden prosesseista, erityiseti luonnonkuitujen käsittelyssä. Ulkomailla valmistetuissa tekstiileissä PCB:tä saattaa esiintyä homeenesto- ja säilöntäaineissa. Myös massa- ja paperiteollisuuden jätevesissä on aiempina vuosina havaittu pieniä määriä PCB-yhdisteitä. Vuonna 2010 Suomessa analysoitiin kolmen suuren (AVL > ) yhdyskuntajätevedenpuhdistamon ja yhden teollisuuspuhdistamon puhdistettuja jätevesiä. Dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden (co-pcb) ja muiden PCBkongeneerien pitoisuudet jätevesissä olivat koholla erityisesti keväällä. PCByhdisteiden summapitoisuus (39 PCB-yhdistettä) vaihteli yhdyskuntapuhdistamon puhdistetussa jätevedessä ng/l ja teollisuusjätevesipuhdistamolla < ng/l välillä (Huhtala ym. 2011). Etenkin keväällä havaitut jätevesien kohonneet POP- 41

43 pg/l WHO-TEQ2005 Tukholman Sopimus NIP LUONNOS pitoisuudet viittaavat siihen, että POP-yhdisteitä tulee puhdistamolle myös lumen sulamisvesien mukana (Huhtala ym. 2011). Suomessa jätevedenpuhdistamoilla tehdyssä haitallisten aineiden esiintymistä selvittävässä hankkeessa (Vieno 2014) PCB-yhdisteitä (12 co-pcb-kongeneeria) havaittiin määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina lähes kaikissa jätevesinäytteissä. PCB-yhdisteiden keskimääräinen summapitoisuus tulevassa jätevedessä oli 0,577 ng/l ja lähtevässä jätevedessä 0,0526 ng/l. TEQ WHO arvoina (lower bound) vastaavat pitoisuudet olivat 0,108 pg/l ja 0,002 pg/l. Tulevan ja lähtevän jäteveden PCBpitoisuus (WHO-TEQ 2005 lower-bound) kongeneereittain on esitetty kuvassa 5. Eri selvitysten PCB-pitoisuuksia on kuitenkin vaikea vertailla keskenään, koska niissä on mitattu eri kongeneerejä tai tulokset on ilmoitettu eri tavalla (ainepitoisuuksina tai erilaisina TEQ-arvoina). Jätevesilietteiden PCB-pitoisuudet ovat tutkimusten perusteella selvästi laskeneet 1990-luvun alkuun verrattuna (kuva 17, luku 6.2.4). 0,02 0,015 0,01 Tuleva Lähtevä 0,005 0 PCB-77 PCB-81 PCB-105 PCB-114 PCB-118 PCB-156 PCB-157 PCB-167 PCB-189 Kuva 5. PCB-kongeneerien pitoisuudet (pg/l WHO-TEQ 2005 ) puhdistamolle tulevassa ja puhdistetussa yhdyskuntajätevedessä (Vieno 2014; 11 puhdistamoa). Maaperään PCB voi päätyä kaatopaikkojen suotovesistä sekä mahdollisesti jäljellä olevista, vuotavista PCB-laitteista. PCB-laitteistoja tai PCB-yhdisteitä sisältäviä jätteitä on kuitenkin sijoitettu paljon myös suoraan kaatopaikoille ennen vaarallisen jätteen käsittelyn kehittymistä. Kierrätetyt voitelu- ja hydrauliikkaöljyt sisältävät PCB:tä pieniä määriä. Kunnallisten kaatopaikkojen suotovesien PCB-pitoisuudet olivat 1980-luvun lopulla keskimäärin tasolla 0,7 µg/l, mutta 2000-luvulla selvästi pienempiä (taulukko 8). Näin ollen suotovedet kuormittavat pintavesiä, ellei niitä puhdisteta. Taulukko 8. PCB-pitoisuuksia kaatopaikkavedessä (Assmuth ym. 1990, pitoisuudet kaatopaikkojen itse teettämistä tutkimuksista) Kohdelaitokset / näytteenottovuosi keskiarvo μg/l Puhdistamaton suotovesi maksimi μg/l 28 kunnallista kaatopaikkaa / * 0,7 3,8 15 teollisuuden kaatopaikkaa / * < 0,05 0,08 42

44 7 kunnallista kaatopaikkaa / < 0,05 0,63 7 PCB-kongeneeriä * kaatopaikoista 2/3 oli toimivia; teollisuuden kaatopaikkojen suotovedet johdetaan yleensä käsiteltäväksi yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle PCB-yhdisteitä on Suomessa löydetty lisäksi teollisuusalueen hulevedestä (Huhtala ym. 2011, Nakari ym. 2012). PCB-yhdisteiden käyttökielloista ja päästöjenvähennystoimista johtuen päästöt kunnnallisille jätevedenpuhdistamoille ja edelleen pintavesiin sekä putsarilietteeseen ovat pienentyneet. Kaatopaikkojen päästöt pintavesiin ja maahan ovat pienentyneet johtuen asetetuista PCB-yhdisteiden käyttökielloista, jätteen kaatopaikkasijoitusta on vähennetty, suotovesien puhdistusta on tehostettu, kaatopaikkoja on suljettu ja lopetettu asianmukaisesti. PCB-yhdisteiden päästöt tulevat todennäköisesti edelleen jossain määrin vähentymään. Heksaklooribentseeni (HCB) Heksaklooribentseeniä muodostuu sivutuotteena valmistettaessa klooria, suolahappoa ja muita klooripitoisia teollisuuskemikaaleja. HCB:tä voi muodostua lisäksi jätteenpolton yhteydessä ja sitä voi esiintyä kloorialkaliteollisuuden ja puunkyllästysaineiden valmistuksen jätevesissä (Koskinen ym. 2005). Heksaklooribentseenin ilmapäästöt Suomessa ovat peräisin teollisuudesta (72 %) ja jätteiden käsittelystä (25 %), pieniä määriä tulee myös energiantuotannosta (2 %) ja liikenteestä (1%) (kuva 6, taulukko 9). Päästöt vaihtelevat vuosittain (Error! Reference source not found.7) johtuen kaliumsulfaattivalmistuksessa käytettyjen apuaineiden laadusta ja määrästä. Energy Transport Industry Waste 25 % Industry 72 % Transport 1 % Energy 2 % Kuva 6. HCB:n päästölähteet Suomessa sektoreittain vuonna

45 Kuva 7. HCB-päästöt Suomessa vuosina Taulukko 9. HCB:n ilmapäästöt Suomessa vuosina 2006 ja 2015 sektoreittain (UNECE/CLRTAP - raportointi). HCB HCB kg kg Energiantuotanto yhteensä 3,174 0,406 Julkinen sähkön- ja lämmöntuotanto 0,094 0,056 Teollisuuden energiantuotanto - sellu ja paperi 0,0161 0,031 Muiden sektorien energiantuotanto kotitaloudet (vuoden 2006 päästölaskenta ei toistaiseksi päivitetty) 2,58 0,250 Muiden sektorien energiantuotanto 0,342 0,069 Liikenne (yhteensä) 0,240 0,244 Liikenne maantieliikenne 0,228 0,237 Teollisuusprosessit yhteensä 34,964 15,023 Teollisuusprosessit - kemia muut 26,60 8,930 Teollisuusprosessit - metalli - rauta ja teräs 0,094 NA Teollisuusprosessit - metalli kupari 8,167 6,010 Teollisuusprosessit - metalli muut 0,102 0,082 Liuottimien käyttö ja muiden tuotteiden käyttö 0,002 0,001 Maatalous 0,008 0,014 Jätteiden käsittely 4,418 5,251 Teollisuusjätteiden poltto 4,183 3,931 Yhdyskuntajätteiden poltto 0,222 1,316 Krematoriot 0,003 0,004 TOTAL 42,808 20,940 Valtakunnallista kuormitusarviota HCB- päästöistä vesiin ja maaperään ei ole tehty. Heksaklooribentseeniä päätyy pieniä määriä jätevedenpuhdistamolle, jossa se 44

46 sitoutuu pääosin puhdistamolietteeseen. Ainetta esiintyy yleisesti pieninä pitoisuuksina puhdistamolietteessä, mutta harvoin puhdistetussa jätevedessä (taulukko 10, taulukko 15, luku Jätevedenpuhdistamoiden lietteet). Taulukko 10. HCB-pitoisuuksia yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen puhdistetussa jätevedessä ja lietteessä (Mannio ym. 2011, VVY 2008 & Toivikko 2011) Kohdepuhdistamot / näytteenottovuosi Puhdistettu jätevesi Liete (ng/l) min-max (µg/kg k.a.) min-max 10 Kunnallista puhdistamoa / <0,1-0,2* 0,4-5 8 Kunnallista puhdistamoa / 2007 < 50-50* ei mitattu 9 Kunnallista puhdistamoa / 2010 < 10 ei mitattu * yhdessä näytteessä pitoisuus yli määritysrajan Kaatopaikkojen suotovesien keskipitoisuus oli 1980-luvun lopulla noin 0,1 µg/l (maksimipitoisuus 2,7 µg/l), ja 2010-luvun alussa alle määritysrajan. Teollisuuskaatopaikkojen suotovesien pitoisuudet olivat 1980-luvulla keskimäärin 1,7 µg/l ja maksimissaan 10 µg/l (taulukko 11). Heksaklooribentseeniä voi päästä edelleen vesiympäristöön erityisesti teollisuuden, mutta tuskin enää kunnallisilta kaatopaikoilta. Mitattua pitoisuustietoa on kuitenkin erittäin vähän. Heksaklooribentseenin käyttökiellon vuoksi päästöt kaatopaikoilta ovat vähentyneet. Taulukko 11. HCB-pitoisuuksia kaatopaikkavedessä (Assmuth ym. 1990, pitoisuudet kaatopaikkojen itse teettämistä tutkimuksista) Kohdelaitokset / näytteenottovuosi Puhdistamaton suotovesi keskiarvo μg/l maksimi μg/l 28 kunnallista kaatopaikkaa/ * 0,13 2,7 15 teollisuuden kaatopaikkaa / * 1, kunnallista kaatopaikkaa / < 0,10 < 0,10 * kaatopaikoista 2/3 oli toimivia; teollisuuden kaatopaikkojen suotovedet johdetaan yleensä käsiteltäväksi yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle HCB:n käyttökiellosta ja päästöjenvähennystoimista johtuen päästöt kunnnallisille jätevedenpuhdistamoille ja edelleen pintavesiin sekä putsarilietteeseen ovat todennäköisesti pienentyneet, vaikkakaan mitattua tietoa asiasta ei ole. Kaatopaikkojen päästöt pintavesiin ja maahan ovat pienentyneet johtuen asetetuista HCB:n käyttökiellosta, jätteen kaatopaikkasijoitusta on vähennetty, suotovesien puhdistusta on tehostettu, kaatopaikkoja on suljettu ja lopetettu asianmukaisesti. HCB:n käyttökielloista ja päästöjenvähennystoimista johtuen päästöt tulevat todennäköisesti edelleen vähentymään. 45

47 Pentaklooribentseeni (PeCB) Pentaklooribentseenin ilmapäästöjä ei tunneta kovin hyvin, mutta niiden pääasiallinen lähde on epätäydellinen palaminen. PeCB:ä on käytetty PCB-öljyjen komponenttina viskositeetin säätöön, joten muutamista edelleen käytössä olevista PCB-laitteista voi vapautua ilmaan myös vähäisiä määriä PeCB:tä. PeCB muodostuminen epätäydellisissä palamisprosesseissa vähenee samalla, kun dioksiinien syntyä pyritään vähentämään. Suomessa on arvioitu, että kiinteistä polttoaineista syntyy PeCB-päästöjä lähinnä kivihiilen ja turpeen polton yhteydessä. Päästöjä ei pitäisi kuitenkaan syntyä, mikäli turve poltetaan optimaalisissa ja puhtaissa olosuhteissa. Jätteenpolttoa pidetään yhtenä hyvin todennäköisenä PeCB:n ilmapäästöjen lähteenä. Sellu- ja paperiteollisuudesta syntyy edelleen pieniä PeCB -päästöjä. Päästöt ovat kuitenkin pienentyneet aina vuodesta 1994 lähtien, jolloin siirryttiin kloorivapaaseen valkaisuun. Suomessa ei ole tietoa raudan ja teräksen valmistuksen PeCB päästöistä, mutta Kanadassa on tutkittu, että rauta- ja terästeollisuuden päästöt olisivat suuremmat kuin muilla teollisuudenaloilla. Metallien kierrätys osaltaan vähentää päästöjä. Pentaklooribentseeniä voi myös vapautua samoissa prosesseissa kuin dioksiineja ja furaaneja, esimerkiksi sementin valmistuksessa, kloorattujen kemikaalien valmistuksessa, kvintoseenin käytön ohessa, kyllästetystä puusta ja kaatopaikolta sekä jätevesistä. Muutamien mittauksien perusteella PeCB:n ilmapäästöt ovat pieniä, mutta vuosittaista päästöarvioita ei ole voitu tehdä käytettävissä olevan tiedon varassa. Liikenteessä tai polttoaineen jalostuksessa ei oleteta syntyvän PeCB-päästöjä. Pentaklooribentseeniä päätyy pieniä määriä jätevedenpuhdistamolle, jossa se sitoutuu pääosin puhdistamolietteeseen. Ainetta esiintyy yleisesti pieninä pitoisuuksina puhdistamolietteessä, mutta harvoin puhdistetussa jätevedessä ja silloinkin alhaisina pitoisuuksina (taulukko 12). Kunnallisten kaatopaikkojen suotovesissä on havaittu 1980-luvulla PeCB:tä keskimäärin alle 0,05 µg/l, maksimissaan 2,6 µg/l, teollisuuskaatopaikkojen vastaavasti alle 0,01µg/l ja 0,2µg/l (Assmuth ym. 1990). Uudempia tuloksia kaatopaikkojen suotovesien PeCBpitoisuuksista ei löytynyt. Taulukko 12. PeCB-pitoisuuksia yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen puhdistetussa jätevedessä (Mannio ym. 2011, Toivikko 2011) Kohdepuhdistamot / näytteenottovuosi Puhdistettu jätevesi (ng/l) min-max 10 Kunnallista puhdistamoa / puhdistamoa: 0,04-0,09, muut <0,04 9 Kunnallista puhdistamoa / 2010 <10 Heksaklooributadieeni (HCBD) Nykytiedon mukaan Suomessa on muutamia HCBD:n ilmapäästölähteitä. Todetut päästöt syntyvät teollisuuden prosesseissa (mm. kloorattujen kemikaalien valmistus ja käyttö), tuotteen käytössä ja jätehuollossa. Mittausten vähyydestä ja sopivien metodien puuttesta johtuen voidaan tehdä vain karkea arvio päästöjen suuruudesta. Vuosittaisten ilmapäästöjen arvioidaan olevan noin 1000 kg vuodessa. 46

48 HCBD:iä päätyy pieniä määriä jätevedenpuhdistamolle, jossa se sitoutuu pääosin puhdistamolietteeseen. Ainetta esiintyy joskus pieninä pitoisuuksina puhdistamolietteessä, mutta ei löydy puhdistetusta jätevedestä (taulukko 13 ja 14, luku Jätevedenpuhdistamoiden lietteet). Jätevedenpuhdistamot eivät siten päästä ainetta pintavesiin. Taulukko 13. HCBD-pitoisuuksia yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen puhdistetussa jätevedessä ja lietteessä (Mannio ym & Toivikko 2011) Kohdepuhdistamot / näytteenottovuosi Puhdistettu jätevesi (ng/l) min-max Liete (µg/kg k.a.) min-max 10 Kunnallista puhdistamoa / < 0,04 0,01-4, Kunnallista puhdistamoa / 2010 < 0,01 ei mitattu Polyklooratut naftaleenit (PCN) PCN:n päästöjä ei ole sopivan metodin puutteen vuoksi voitu arvioida kattavasti. Karkean arvion mukaan pääasiallinen päästölähde on puun ja hiilen pienimuotoinen poltto (noin 97 % päästöistä). Alumiinin sekundaarisessa tuotannossa muodostunee noin muutama prosentti päästöistä. Kokonaispäästöt ilmaan Suomessa ovat karkeasti arvioituna maksimissaan 0,5-1 kt vuodessa. Ilmapäästöjä voi syntyä PCN:n ja myös PCB:n käytön yhteydessä ja kaatopaikoilta. Haihtuminen käytössä olevista tai käytöstä poistetuista laitteista on todettu erääksi PCN-yhdisteiden päästölähteeksi (Yamashita ym. 2000). 47

49 5. TAHATTOMASTI MUODOSTUVIEN POP-YHDISTEIDEN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (NAP) Suomessa ympäristönsuojelulaki edellyttää ympäristöluvanvaraiselta teolliselta toiminnalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista päästöjen vähentämiseksi. Mikäli asetuksella on annettu erityisiä määräyksiä tai päästöraja-arvoja, tulee myös niitä noudattaa. Yksittäisen laitoksen luvassa tarkastellaan, miten laitoksella noudatetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja annetaan lupamääräyksiä tapauskohtaisesti. Poltto- ja prosessiperäisten POP-yhdisteiden päästöjä voidaan vähentää tai estää soveltamalla parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja parhaita ympäristökäytäntöjä (BEP). Dioksiini- ja furaanipäästöjen tarkkailu- tai selvitysvelvoitteita on asetettu lupapäätöksissä muutamille laitoksille, joiden toiminnasta voidaan arvioida aiheutuvan dioksiini- tai furaanipäästöjä ilmaan. Jätteenpoltosta ympäristönsuojelulain nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella (151/2013) on rajoitettu jätteiden poltosta aiheutuvia dioksiini- ja furaanipäästöjä ilmaan ja veteen; ilmaan saa päästä dioksiineja ja furaaneja enintään 0.1 ng/m 3 I-TEQ ja savukaasujen puhdistuksesta syntyvissä jätevesissä saa olla dioksiineja ja furaaneja enintään 0.3 ng/l I-TEQ. HCB:n päästöt vesiin ja yleiseen viemäriin on kielletty valtioneuvoston päätöksellä eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin vuonna Pienpoltolle ei toistaiseksi ole asetettu rajoitteita, vaan päästöihin on pyritty vaikuttamaan lähinnä valistamalla hyvistä polttokäytännöistä ja polttoaineen laadusta. Vuoden 2022 alusta voimaan tuleva Ekodesign regulaatio asettaa tulisijoille päästövaatimukset koskien hiilimonoksidin, typpioksidin (NO x ), orgaanisen hiilivedyn (OGC) ja hiukkasten päästöjä. Liitteessä 4 on tarkasteltu lyhyesti Suomessa käytössä olevia, BAT-kriteerit täyttäviä tekniikoita Tukholman sopimuksen liitteen C teollisuudenaloilla lähinnä prosessiperäisten dioksiini- ja furaanipäästöjen eliminoimiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Jätettä poltettiin Suomessa vuonna 2015 kaikkiaan noin 5 Mt. Tästä yhdyskuntajätettä oli noin 1,3 Mt, mikä on vajaa puolet syntyvästä yhdyskuntajätteestä (Tilastokeskus 2015). Jätteenpolton määrä on todennäköisesti kasvamassa lähivuosina, koska lähes kaikkien orgaanisten jätteiden sijoittaminen kaatopaikoille kiellettiin Suomessa vuoden 2016 alusta alkaen valtioneuvoston asetuksella kaatopaikoista (331/2013), ja kaatopaikkakielto laajenee edelleen vuoden 2020 alusta koskemaan myös kaikkia orgaanisia rakennusjätteitä. Myös massa- ja paperiteollisuudesta aiheutuvat päästöt ovat melko pieniä. Metallien tuotannon PCDD/-F päästöt ovat noin 12 % kokonaispäästöistä Toimintasuunnitelman toteutuminen Suomi on valmistellut vuonna 2012 toimintasuunnitelman liitteen C päästöjen vähentämisestä. Liitteen C aineiden nykyiset ilmapäästöt on arvioitu ja päästölähteet sektoreittain kuvattu PCDD/F:n, PCB;n, ja HCB:n osalta. Tulokset on raportoitu vuosittain YK:n Euroopan talouskomissiolle. Dioksiinien ja furaanien päästökertoimia on tarkennettu vuonna PCDD/F-, PFOS-, PBDE- ja endosulfaanipäästöt vesiin sekä maaperään on arvioitu osana kansainvälistä COHIBA projektia vuonna PeCB:n, PCB:n ja 48

50 HCB:n maaperä- ja vesistöpäästöjen arviointitiedot olivat puutteelliset. PeCB:n osalta päästöarviointia ilmaan sektoreittain ei ole vielä tehty. Liitteen C aineiden kohdalla tulevien päästöjen suuruutta ei ole arvioitu kuin dioksiinien osalta. PCDD/F osalta voidaan todeta, että mm. ilmalaskeuman kehitys Suomessa riippuu tulevaisuudessa pitkälti muun Euroopan kehityksestä. BAT:n noudattamisen ja siihen tehtävien parannusten vähennyspotentiaali Suomen päästöihin on vain %. Suomessa energiasektorin BAT on jo toteutettu, minkä vuoksi omiin päästöihin ei lähivuosina ole odotettavissa suuria muutoksia. Ympäristöministeriö (YM), sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) sekä Hengitysliitto Heli ry ovat laatineet puun pienpolttoa koskevan oppaan. Useita muitakin aiheeseen liittyviä oppaita sekä esitteitä on laadittu mm. YM:n STM:n, YTV:n, Hengitysliitto Heli ry:n, VTT:n ja SYKE:n yhteistyönä. Myös THL ja HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) ovat ohjeistaneet puun pienpolton hyvistä käytänteistä. Yritysten selvillä oloa POP-päästöistä, niiden hallinnasta sekä päästöjä koskevista velvoitteista on parannettu mm. järjestämällä seminaareja, joissa on esitelty POPyhdisteet sekä sopimuksen velvoitteet. Ympäristöministeriö on käynnistänyt esiselvityksen lietteiden sisältämistä haittaaineista. Esiselvityksen tavoitteena on täsmentää lietteiden käyttöön ja mahdollisiin rajoituksiin liittyviä tiedonpuutteita ympäristön ja terveyden suojelemiseksi. Suomen ympäristökeskus on antanut valvontaa varten ohjeen ilotulitteissa tahattomaksi jäämäksi katsottavista pitoisuuksista Ajoneuvoverotuksessa on toteutettu uudistuksia, jotka suosivat autokannan uusiutumista vähäpäästöisempien autojen eduksi. Kymijoen pilaantuneille sedimenteille on laadittu kunnostussuunnitelma ja kunnostustoimista on annettu päätös vuonna Työnaikaiset riskit katsottiin liian suuriksi ja toisaalta nykytilanne joessa on vakaa, minkä vuoksi kunnostushankkeesta on päätetty ainakin toistaiseksi luopua. Kansalaisille on suunnattu puun pienpolton hyvien käytäntöjen valistusta. Puun ja biomateriaalien pienpolton hallintaa on yritetty parantaa tiedottamalla ja valistamalla hyvistä polttokäytännöistä esitteiden, tietoiskujen, neuvontatilaisuuksien ja nuohouksen yhteydessä annettavan valistuksen avulla Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Liitteen C aineiden päästöjen vähentämiseksi Yleissopimuksen artikla 5 velvoittaa sopimuspuolia kehittämään toimintasuunnitelman kahden vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta. Suomi pyrkii parantamaan liitteen C POP-yhdisteiden päästöjen tunnistamista ja vähentämään niiden päästöjä toteuttamalla toimintasuunnitelman toimet. Alla mainitut toimenpiteet pyritään toimeenpanemaan vuoden 2022 loppuun mennessä. Toimeenpanosta vastaavat kunkin toimenpiteen alla luetellut vastuutahot. Strategian toimenpiteet ja se, miten hyvin ne täyttävät yleissopimuksen kappaleen 5 mukaiset velvoitteet, arvioidaan viiden vuoden välein. 49

51 Nykyisten ja tulevien päästöjen arviointi Nykyisten ilmapäästöjen arviointi sektoreittain PeCB:lle ja PCN:lle. Laaditaan arvio PeCB-, PCN-, HCB- sekä PCB-päästöistä vesiin ja maahan, sillä niistä ei ole vielä olemassa arvioita. Vastuutaho: SYKE Laaditaan arviot tulevista päästöistä ilmaan, vesiin ja maahan yleissopimuksen liitteen C mukaisin päästölähdetyypeittäin. Tarkennetaan ja rationalisoidaan PCDD/F, PCB-, HCB- ja PeCB- ja PCN -päästöjen (ilma- ja vesipäästöt kokonaisuutena) inventaariota ja raportointia. Päästötiedot pyritään saamaan laitoksittain erikseen kultakin toiminnolta ottaen huomioon yleissopimuksen liitteessä C mainitut päästölähdekategoriat (kuten energia-, prosessi-, tuotteiden käyttö, varastointi- ja kaatopaikkaperäiset päästöt). Vastuutaho: SYKE Toteutetaan hankkeita, joilla tarkennetaan kyseisten yhdisteiden päästökertoimia merkittävissä kotimaisissa päästölähteissä. Hankkeita voidaan tehdä esimerkiksi pohjoismaisena yhteistyönä. Vastuutaho: SYKE Yhteistyötahot: Elinkeinoelämän keskusliitto, yritykset Selvitetään lietteiden sisältämien POP-yhdisteiden pitoisuuksia Suomessa ja pyritään täsmentämään lietteiden käyttöön liittyviä riskejä erityisesti maatalouskäytössä. Vastuutahot: YM, MMM, EVIRA, SYKE Täydennetään luvun 4 arviota nykyisen lainsäädännön ja ohjauskeinojen tehokkuudesta. Vastuutaho: SYKE Päästöjä koskevien velvoitteiden täyttäminen osa-alueittain Puun pienpoltto Markkinoille saatettavien uunien ja pienkattiloiden päästövaatimuksista tulisi antaa määräykset. Lisäksi ohjeistuksella tai opastuksella sekä mahdollisesti tarkastuksin tulisi varmistua siitä, että pienpoltto on asianmukaista eikä uunien, pienkattiloiden tai tulisijojen käyttö aiheuta ympäristö- tai terveyshaittoja. Vastuutahot: YM Yhteistyötahot: VTT Prosessi- ja polttoperäiset päästölähteet Teollisten prosessien (erityisesti rauta- ja metalliteollisuus, valimot, kemikaalien valmistus, massa- ja paperiteollisuus) sekä energian tuotannon ja jätteenpolton osalta kiinnitetään ympäristölupaprosessissa erityistä huomiota PCDD/F-, PCB-, HCB-, HCBD-, PeCB- ja PCN-päästöjen hyvään hallintaan. Vastuutahot: Ympäristölupaviranomaiset 50

52 Yritysten selvillä oloa POP-päästöistä, niiden hallinnasta ja päästöjä koskevista velvoitteista parannetaan. Lupahakemuksissa tulisi selvittää mahdollisten dioksiini-, furaani-, PeCB-, HCB-, PCN- ja HCBD-päästöjen muodostuminen teollisuus- ja energiantuotannon prosesseissa. Tarvittaessa päästöt tulee mitata. POP-yhdisteiden päästöjen arviointi ja hallinta sisällytetään kyseisiä päästöjä mahdollisesti aiheuttavien yritysten ympäristöasioiden hallintajärjestelmään. Vastuutahot: Lupaviranomaiset, Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus SYKE ja alueelliset viranomaiset tuottavat prosessi- ja polttoperäisiä POP-päästöjä koskevaa uutta tietoa ympäristölupaprosessin ja yritysten vapaaehtoisten ympäristöjärjestelmien tueksi. Vastuutahot: Suomen ympäristökeskus, ELY-keskukset Suomi vaikuttaa aktiivisesti siihen, että EU:n BAT-vertailuasiakirjoihin sisällytetään nykyistä laajemmin POP-päästöjen hyvään hallintaan liittyviä tietoja vertailuasiakirjojen tarkistuskierroksen yhteydessä. Suomi osallistuu aktiivisesti Tukholman POP-sopimuksen mukaisten BAT-asiakirjojen valmisteluun. Vastuutahot: YM, SYKE Kaatopaikat Selvitetään mahdollisuuksia toteuttaa suunnitelmallinen kartoitus yhdyskuntien ja teollisuuden riskikaatopaikkojen POP-päästöistä ja esitetään tarvittaessa toimia kyseisten päästöjen vähentämiseksi tai estämiseksi. Vastuutahot: SYKE, ELY-keskukset Liikenne Liikenteen aiheuttamia PCDD/F-päästöjä pienennetään toteuttamalla EU:n liikennettä ja polttoaineita koskevat säädökset ja ohjelmat tehokkaasti sekä ottamalla kansallisesti käyttöön vähäpäästöisyyttä suosivia maksu- ja verotusratkaisuja. Vastuutahot: YM, LVM Strategiaa koskevan koulutuksen ja tietoisuuden edistäminen Jatketaan kansalaisille suunnattua pienpolton hyvien käytäntöjen valistusta. Puun ja biomateriaalien pienpolton hallintaa parannetaan tiedottamalla ja valistamalla hyvistä polttokäytännöistä esitteiden, tietoiskujen, neuvontatilaisuuksien ja nuohouksen yhteydessä annettavan valistuksen avulla. Vastuutahot: YM, SYKE, kunnat Toteutetaan POP-päästöjä koskevaa koulutusta ympäristölupa- ja valvontaviranomaisille sekä POP-päästöjä mahdollisesti aiheuttavan teollisuuden, energiantuotannon ja jätehuollon vastuuhenkilöille. Vastuutahot: YM, SYKE Yhteistyötahot: VTT, Elinkeinoelämän keskusliitto 51

53 6. POP-JÄTTEET 6.1. POP-jätteiden käsittelyvelvoitteet POP-jätteet ovat haitallisia ja vaikeasti hävitettäviä. Siksi POP-jätteen käsittelylle on katsottu tarpeelliseksi asettaa sekä kansallisessa että kansainvälisessä lainsäädännössä erityisiä vaatimuksia. Tukholman sopimuksen 6 artiklan mukaan osapuolten tulee: kehittää strategioita, joilla tunnistetaan POP-yhdisteitä sisältävät tuotteet, tavarat ja jätteet ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta jätteitä sekä jätteiksi luettavia tuotteita ja tavaroita käsitellään, kuljetetaan ja varastoidaan ympäristö huomioon ottavalla tavalla huomioiden olennaiset vaarallisten jätteiden hallintaa ja käsittelyä koskevat alueiden sisäiset, alueelliset ja maailmanlaajuiset sopimukset. käsitellä POP-jätteet siten, että: jätteen POP-sisältö tuhotaan tai muunnetaan palautumattomasti niin, ettei niillä ole enää mitään pysyvien orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia, tai jäte käsitellään muuten ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla mikäli tuhoaminen tai palautumaton muuntaminen ei ole ympäristön kannalta paras tapa tai POP-pitoisuus on kansainvälisten standardien, säännösten ja ohjeiden mukaan alhainen Osapuolet eivät saa: sallia POP-yhdisteiden käsittelyä menetelmin, jotka voivat johtaa niiden suoraan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen, hyödyntämiseen tai vaihtoehtoiseen käyttöön. sallia POP-jätteen kuljettamista maan rajojen yli kansainvälisten säädöksien, kuten Baselin sopimuksen, vastaisesti Käsittelyvelvoitteiden täytäntöönpano Tukholman sopimuksen POP-jätteiden käsittelyvelvoitteet on EU:n alueella pantu täytäntöön POP-asetuksella (EY) N:o 850/2004 ja (jätteiden kansainvälisten siirtojen osalta) EU:n jätteensiirtoasetuksella (EY) N:o 1013/2006. Jätteensiirtoasetuksella on pantu täytäntöön myös Baselin yleissopimuksen jätteiden kansainvälisiä siirtoja koskevat velvoitteet. POP-asetuksen 7 artiklan mukaan jätteen tuottajien ja haltijoiden on estettävä jätteen saastuminen POP-yhdisteillä. POP-yhdisteitä sisältävä jäte on viipymättä loppukäsiteltävä tai hyödynnettävä niin, että POP-yhdisteet tuhotaan tai muunnetaan palautumattomasti toiseen muotoon. Sellaiset loppukäsittely- tai hyödyntämismenetelmät, jotka voivat johtaa POP-yhdisteiden talteenottoon, uudelleenkäyttöön, kierrätykseen tai hyödyntämiseen ovat kiellettyjä. POP-jätteen pitoisuusrajat on asetettu ainekohtaisesti POP-asetuksen liitteissä IV ja V (taulukko 14). Pitoisuusrajat on POP-asetuksessa tällä hetkellä asetettu muille Tukholman sopimuksen aineille paitsi pentakloorifenolille. Liite IV määrittelee jätteelle ns. alemman pitoisuusrajan. Jos POP-yhdisteen pitoisuus jätteessä ylittää tämän pitoisuusrajan, on jäte käsiteltävä POP-asetuksessa säädetyllä tavalla. Jos 52

54 yhdisteen pitoisuus jää alle alemman POP-pitoisuusrajan, voidaan jäte käsitellä myös muulla ympäristönsuojelullisesti hyväksyttävällä tavalla kuin tuhoamalla POPyhdisteet lopullisesti tai muuntamalla ne palautumattomasti toiseen muotoon. Liitteessä V asetetun ylemmän pitoisuusrajan ylittyminen tuo mukanaan lisärajoituksia POP-jätteiden käsittelyyn (kuva 8). Kuva 8: POP-asetuksen ylemmän ja alemman pitoisuusrajan merkitys jätteen käsittelylle. (Lähde: Ympäristöministeriö, 2016) Käsittelymenetelmät (VNa jätteistä 179/2012, liitteet 1 ja 2): R1 = Käyttö pääasiassa polttoaineena tai muutoin energian tuottamiseksi R4 =Metallien ja metalliyhdisteiden kierrätys tai talteenotto D9= Fysikaalis-kemiallinen käsittely jossa syntyy yhdisteitä tai seoksia, jotka loppukäsitellään jollakin toimista D 1 D 12, kuten haihduttamalla, kuivaamalla tai pasuttamalla D10 = Polttaminen maalla 53

55 Taulukko 14. Voimassa olevat alemmat ja ylemmät pitoisuusrajat POP-yhdisteille jätteissä, sekä komission ehdotus pentakloorifenolin alemmaksi ja ylemmäksi pitoisuusrajaksi. Pentakloorifenolin pitoisuusrajojen käsittely on vielä kesken EU:ssa. POP-asetuksen muutos, jolla pentakloorifenolin pitoisuusrajoista säädetään, annettaneen syksyllä Pysyvä orgaaninen yhdiste Alempi pitoisuusraja (POP-asetuksen liite IV) Ylempi pitoisuusraja (POPasetuksen liite V) Aldriini 50 mg/kg mg/kg Bromidifenyylieetterit (BDE) (tetra-, mg/kg mg/kg penta-, heksa- ja hepta-bde, pitoisuuksien summa) DDT 50 mg/kg mg/kg Dieldriini 50 mg/kg mg/kg Endosulfaani 50 mg/kg mg/kg Endriini 50 mg/kg mg/kg Heksabromibifenyyli (HBB) 50 mg/kg mg/kg Heksaklooribentseeni (HCB) 50 mg/kg mg/kg Heksaklooributadieeni (HCBD) 100 mg/kg mg/kg Heksabromisyklododekaani mg/kg mg/kg (HBCDD) Heksakloorisykloheksaanit (ml. 50 mg/kg mg/kg lindaani) (HCH) Heptakloori 50 mg/kg mg/kg Klordaani 50 mg/kg mg/kg Klordekoni 50 mg/kg mg/kg Lyhytketjuiset klooratut parafiinit mg/kg mg/kg (SCCP) (alkaanit C10-C13) Mireksi 50 mg/kg mg/kg Pentafluorioktaanisulfonihappo 50 mg/kg 50 mg/kg (PFOS) ja sen johdannaiset Pentaklooribentseeni 50 mg/kg mg/kg Polyklooratut bifenyylit (PCB) 50 mg/kg 50 mg/kg Polyklooratut dibentsodioksiinit ja 15 g TEQ/kg g TEQ/kg furaanit (PCDD/F) Polyklooratut naftaleenit (PCN) 10 mg/kg mg/kg Toksafeeni 50 mg/kg mg/kg Komission ehdotus: Pentakloorifenoli (PCP) 100 mg/kg mg/kg Sallitut hyödyntämis- ja loppukäsittelymenetelmät jätteille, joiden sisältämien POP-yhdisteiden pitoisuus ylittää liitteen IV alemman pitoisuusrajan, on lueteltu asetuksen liitteessä V. Sallittuja menetelmiä ovat fysikaalis-kemiallinen käsittely (loppukäsittelymenetelmä D9 16 ) ja poltto joko ilman energian talteenottoa (D10) tai hyödyntäen jäte energiana (hyödyntämismenetelmä R1). Energiahyödynnys on kuitenkin kielletty PCB-jätteiden osalta. POP-yhdisteitä sisältävien jätteiden kierrätys on sallittu vain tietyille metalliteollisuuden metallipitoisille jätteille. Metalliyhdisteiden talteenotto ja kierrätys sallitaan vain raudan- ja teräksenvalmistusprosessien jäämille (esimerkiksi savukaasujen käsittelyssä syntyvät pölyt ja lietteet, valssihilseet ja terästehtaiden sinkkiä sisältävät savukaasujen suodatinpölyt), kuparisulattamoiden kaasunpuhdistusjärjestelmistä tuleville pölyille ja muille sen tapaisille jätteille sekä värimetallituotannon lyijyä sisältäville suotojäämille. Näitä jätteitä saa kierrättää 16 Loppukäsittelymenetelmät on lueteltu jätedirektiivin (2008/98/EY) liitteessä I ja hyödyntämismenetelmät liitteessä II. Suomessa luettelot on sisällytetty jäteasetuksen (179/2012) liitteisiin 1 ja 2. 54

56 ainoastaan prosesseissa, joissa otetaan talteen rautaa ja rautaseoksia (masuuni, kuiluuuni ja arinauuni/martin-uuni) sekä värimetalleja (Waelzin kiertouuniprosessi sekä sulapelkistysprosessit, joissa käytetään vaaka- tai pystyuuneja), mikäli laitteistot täyttävät vähintään EU:n teollisuuspäästödirektiivissä (2010/75/EU) jätteenpoltolle asetetut dioksiini- ja furaaniyhdisteiden päästöraja-arvoja koskevat vaatimukset 17. PCB-yhdisteitä sisältävää jätettä ei kuitenkaan saa kierrättää näissäkään prosesseissa. Muita liitteen IV pitoisuusrajat ylittäviä POP-jätteitä kuin edellä mainittuja metalliteollisuuden jätteitä ei saa kierrättää lainkaan. Asetus sallii kuitenkin POPjätteiden esikäsittelyn siten, että POP-aineet erotellaan jätteestä esikäsittelyn aikana ja käsitellään erikseen asetuksen edellyttämällä tavalla. Jos vain osa jätteestä sisältää pysyviä orgaanisia yhdisteitä tai on niiden saastuttama, kyseinen osa on asetuksen liitteen V mukaan erotettava muusta jätteestä ja sen jälkeen käsiteltävä asetuksen vaatimusten mukaisesti. Jäljelle jäävä jätejae, joka ei sisällä POP-yhdisteitä yli alemman POP-pitoisuusrajan, voidaan käsitellä jätelainsäädännön mukaisesti myös muilla menetelmillä Sallitut poikkeukset käsittelymenetelmiin Jos POP-yhdisteen pitoisuus jätteessä ylittää POP-asetuksen liitteen IV pitoisuusrajan, mutta alittaa asetuksen liitteen V pitoisuusrajan, voi toimivaltainen viranomainen poikkeustapauksessa sallia osalle POP-jätteistä myös sijoittamisen pysyvästi vaarallisen jätteen kaatopaikalle tai syvälle turvalliseen kallioperään tai suolakaivokseen. Jos POP-yhdisteen pitoisuus jätteessä ylittää myös asetuksen liitteen V ylemmän pitoisuusrajan, voi toimivaltainen viranomainen antaa poikkeustapauksessa luvan sijoittaa jäte ainoastaan syvälle kallioperään tai suolakaivokseen. Poikkeus on sallittu vain, jos voidaan osoittaa että POP-yhdisteitä ei ole mahdollista poistaa jätteestä ja jos pysyvien orgaanisten yhdisteiden tuhoaminen tai palautumaton muuntaminen toteutettuna parhaita ympäristökäytäntöjä ja parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa käyttäen ei ole ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Poikkeuspäätösten osalta toimivaltaisena viranomaisena toimii Suomessa aluehallintovirasto (AVI). Poikkeusmahdollisuus POP-sisällön tuhoamista tai peruuntumatonta muuntamista koskevasta velvoitteesta koskee vain POP-asetuksen liitteessä V erikseen määriteltyjä vaarallisen jätteen nimikkeitä. Jätteen sijoittamisessa vaarallisen jätteen kaatopaikalle tai maanalaiseen sijoituspaikkaan on POP-asetuksen lisäksi noudatettava EU:n kaatopaikkadirektiivin (1999/31/EY) vaatimuksia, jotka Suomessa on saatettu voimaan valtioneuvoston asetuksella kaatopaikoista (331/2013). Sijoitettaessa POP-jätettä vaarallisen jätteen kaatopaikalle jäte on ensin kiinteytettävä tai osittain stabiloitava, jos se on teknisesti mahdollista. Kaatopaikkaasetuksen mukaisesti mm. nestemäisten, räjähtävien, syövyttävien, hapettavien, syttyvien, tartuntavaarallisten tai orgaanisten jätteiden sijoittaminen vaarallisen jätteen kaatopaikalle on kielletty. Lisäksi kaatopaikka-asetuksessa asetetaan raja-arvot mm. jätteen sisältämien metallien liukoisuudelle. POP-jätteen sijoittaminen poikkeusmenettelyllä syvälle kallioperään tai suolakaivokseen edellyttää sijoituspaikasta tehtävää turvallisuusarviointia. Jätteen on 17 Teollisuuspäästödirektiivin jätteenpolttoa koskevat määräykset on Suomessa pantu täytäntöön valtioneuvoston asetuksella jätteen polttamisesta (151/2013). 55

57 täytettävä maanalaiselle sijoituspaikalle EU:n kaatopaikkadirektiivin liitteessä II 18 säädetyt kelpoisuuskriteerit. Niiden mukaan sellaisten jätteiden, joissa voi tapahtua eitoivottuja fysikaalisia, kemiallisia tai biologisia muutoksia, sijoittaminen kallioperään tai suolakaivokseen on kielletty. Suomessa POP-jätteen sijoittamisesta on toistaiseksi tehty kaksi poikkeuspäätöstä, joka koskivat dioksiineilla pilaantuneen maan sijoittamista vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Kaikista kansallisesti tehdyistä poikkeuspäätöksistä on tiedotettava Euroopan komissiolle ja muille jäsenmaille Jätteen haltijan yleiset velvollisuudet POP-jätteen tunnistamisessa ja käsittelyssä Jäte- ja ympäristönsuojelulainsäädännössä on säädetty jätteen haltijaa koskevista yleisistä velvoitteista POP-jätteiden tunnistamisessa ja käsittelyssä. Jätelain (646/2011) mukaan jätteestä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteen käsittelyssä on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudatettava ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Jätelaki myös edellyttää, että laadultaan erilaiset jätteet on pidettävä erillään toisistaan siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi. Vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen tai muuhun aineeseen, paitsi jos se on jätteen käsittelyn kannalta tarpeellista ja toimintaan on ympäristölupa. Velvollisuus selvittää jätteen koostumus kuuluu toiminnanharjoittajalle tai jätteen haltijalle. Jätteen tuottajan ja haltijan on oltava selvillä jätteen koostumuksesta ja ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Jätehuollossa on noudatettava varovaisuusperiaatetta, jonka mukaan jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvat vaarat on pyrittävä aina ennakoimaan ja minimoimaan. Jos on perusteltua syytä epäillä, että jäte sisältää POP-yhdisteitä, mutta niiden pitoisuutta ei voida luotettavasti selvittää, tulisi kyseinen jäte varovaisuusperiaatteen mukaisesti käsitellä POP-jätteenä. Jos laitoksen olemassa oleva ympäristölupa on ristiriidassa POP-asetuksen kanssa, toiminnanharjoittaja on velvollinen noudattamaan POP-asetusta. Lupaviranomaisten tulisi päivittää olemassa olevat ympäristöluvat mahdollisimman pian vastaamaan POP-lainsäädäntöä POP-jätteiden kansainväliset siirrot POP-jätteiden kansainväliset siirrot ovat sallittuja vain sellaiseen käsittelyyn, joka voitaisiin sallia Suomen sisälläkin. POP-asetuksen lisäksi on noudatettava EU:n jätteensiirtoasetusta (EY N:o 1013/2006) ja Suomen jätelakia (646/2011), jotka asettavat lisärajoituksia jätesiirroille. POP-jätteiden kansainväliset siirrot ovat pääsääntöisesti luvanvaraisia, Suomessa lupaviranomainen on SYKE. Myös jätteensiirtoasetuksen ns. vihreällä listalla mainittujen POP-yhdisteitä sisältävien jätteiden (kuten muovien ja tekstiilijätteiden) siirrot hyödynnettäväksi voivat vaatia luvan, koska jäte voidaan jätteensiirtoasetuksen mukaan katsoa vihreän listan jätteeksi vain, jos ei ole saastunut vaarallisilla aineilla. POP-jätteen siirtoihin loppukäsiteltäväksi sovelletaan omavaraisuus- ja läheisyysperiaatetta. Siirrot loppukäsiteltäväksi voitaisiin sallia vain, jos jätteensiirtoasetuksessa ja jätelaissa asetetut edellytykset omavaraisuus- ja läheisyysperiaatteesta poikkeamiselle täyttyvät. Lupa POP-jätteen vientiin toiseen 18 Annettu neuvoston päätöksellä 2003/33/EY direktiivin 1999/31/EY 16 artiklan ja liitteen II mukaisista perusteista ja menettelyistä jätteen hyväksymiseksi kaatopaikoille 56

58 maahan kierrätettäväksi voidaan myöntää vain POP-asetuksessa mainituille metalliteollisuuden metallipitoisille jätteille, ja vain asetuksessa sallittuihin prosesseihin, jotka täyttävät teollisuuspäästödirektiivissä asetetut päästövaatimukset dioksiineille ja furaaneille. Myös vienti energiahyödynnykseen voidaan sallia vain, jos vastaanottava laitos täyttää EU:n teollisuuspäästödirektiivin jätteenpolttoa koskevat vaatimukset. PCB-jätettä ei saa viedä kierrätettäväksi tai hyödynnettäväksi energiana. Vaaralliseksi luokitellun POP-jätteen siirrot OECD:n ulkopuolelle on jätteensiirtoasetuksessa kielletty kokonaan, suunnitellusta käsittelytavasta riippumatta. POP-asetuksessa sallitaan POP-jätteen esikäsittely, jos se on tarpeen ennen jätteen varsinaista käsittelyä asetuksen edellyttämällä tavalla. POP-jätteiden vienti esikäsiteltäväksi voitaisiin sallia rajoitetusti, mikäli jätesiirtoviranomaiset voivat varmistua, että POP-yhdisteet erotellaan esikäsittelyssä muusta jätteestä ja käsitellään EU:n POP-asetuksen vaatimusten mukaisesti. Siirroissa on tällöin noudatettava EU:n jätteensiirtoasetuksessa säädettyjä ns. väliaikaisia hyödyntämis- ja käsittelytoimia koskevia lisäsäännöksiä. Esikäsittelyssä syntyvän POP-yhdisteistä vapaan jätejakeen saa kierrättää POP-yhdisteitä sisältävät jätteet ja niiden käsittely Suomessa EU:n jätedirektiivin (2008/98/EU) ja Suomen jätelain (646/2011) keskeisiä periaatteita ovat toisaalta jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen torjuminen ja toisaalta ns. etusijajärjestys. Etusijajärjestyksen mukaan kaikessa toiminnassa on pyrittävä ensisijaisesti välttämään jätteen syntymistä. Jo syntyneen jätteen käsittelyssä uudelleenkäyttöä tai kierrätystä aineena pidetään parempina vaihtoehtoina kuin jätteen käyttöä energiana. Jätteen loppukäsittely on hyväksyttävää vain, jos kierrätys tai hyödyntäminen ei ole mahdollista (kuva 14). Kuva 14. EU:n jätedirektiivin (2008/98/EU) mukainen jätteen käsittelyn etusijajärjestys Luonnonvarojen tehokkaampi käyttö on nähty yhtenä keskeisensä keinona parantaa kilpailukykyä ja samalla vastata globaaleihin ympäristöhaasteisiin. Euroopan komissio on hyväksynyt joulukuussa 2015 kiertotalouspaketin, jossa yhtenä keskeisenä tavoitteena on siirtyä aiempaa tehokkaampaan materiaalien kiertojen 57

POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki

POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki Tahattomasti syntyvien POPyhdisteiden päästöt Suomessa POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus 10.10.2017, SYKE, Helsinki

Lisätiedot

Kemikaalien valmistuksen, käytön, viennin ja tuonnin rajoittaminen. POP-yhdisteiden rajoitukset. Tukholman sopimus ja POP-yhdisteet

Kemikaalien valmistuksen, käytön, viennin ja tuonnin rajoittaminen. POP-yhdisteiden rajoitukset. Tukholman sopimus ja POP-yhdisteet Kemikaalien valmistuksen, käytön, viennin ja tuonnin rajoittaminen POP-yhdisteiden rajoitukset Timo Seppälä Ylitarkastaja SYKE/haitallisten aineiden yksikkö 3.11.2015 Rajoitukset perustuvat kemikaalin

Lisätiedot

Euroopan unionin virallinen lehti

Euroopan unionin virallinen lehti L 32/6 6.2.2018 KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/172, annettu 28 päivänä marraskuuta 2017, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön SYKE, 29.-30.10.2013 Helsinki POP-ainelainsäädäntö ja kv.sopimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET 15.10.2014 L 297/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 1078/2014, annettu 7 päivänä elokuuta 2014, vaarallisten kemikaalien viennistä

Lisätiedot

Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP)

Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 23 2012 Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) Kansallinen tahattomasti tuotettujen

Lisätiedot

KOMISSION ASETUS (EU)

KOMISSION ASETUS (EU) 25.8.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/29 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 757/2010, annettu 24 päivänä elokuuta 2010, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen

Lisätiedot

POP-yhdisteiden käytön vaikutukset materiaalien kierrätykseen

POP-yhdisteiden käytön vaikutukset materiaalien kierrätykseen POP-yhdisteiden käytön vaikutukset materiaalien kierrätykseen Timo Seppälä Ylitarkastaja SYKE/haitalliset aineet Kemikaalit ja kiertotalous 24.11.2016 Sisällys POP-yhdisteet Palonsuoja-aineet PFOS SCCP

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 21. helmikuuta 2012 (22.02) (OR. en) 6782/12 ENV 133 ENT 43

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 21. helmikuuta 2012 (22.02) (OR. en) 6782/12 ENV 133 ENT 43 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 21. helmikuuta 2012 (22.02) (OR. en) 6782/12 ENV 133 ENT 43 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 20. helmikuuta 2012 Vastaanottaja: Euroopan unionin neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.8.2015 COM(2015) 409 final 2015/0182 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004

Lisätiedot

Kemikaalit sähkölaitteissa

Kemikaalit sähkölaitteissa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 3.-4.5.2017 Tiia Salamäki Kemikaalit sähkölaitteissa Tietoiskuiltapäivä: Sähkölaitteiden markkinoille saattaminen 1 Mikä on kemikaali? Alkuaine ja sen yhdisteet

Lisätiedot

Euroopan unionin virallinen lehti

Euroopan unionin virallinen lehti L 55/4 KOMISSION ASETUS (EU) 2016/293, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2016, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004 liitteen I muuttamisesta

Lisätiedot

Liite 1. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen 8.6.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Riitta Soveri

Liite 1. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen 8.6.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Riitta Soveri Liite 1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen 8.6.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Riitta Soveri Valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.12.2018 C(2018) 8376 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 11.12.2018, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM Karjalainen Anneli, Soveri Ulla- Riitta Suuri valiokunta

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM Karjalainen Anneli, Soveri Ulla- Riitta Suuri valiokunta Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2015-00063 YSO Karjalainen Anneli, Soveri Ulla- Riitta 26.02.2015 Suuri valiokunta Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista

Lisätiedot

Vaarallisten kemikaalien vienti ja tuonti

Vaarallisten kemikaalien vienti ja tuonti Vaaralliset kemikaalit 1 Vaarallisten kemikaalien vienti ja tuonti Taustaa Vaarallisten kemikaalien kansainvälistä kauppaa säädellään kahdella kansainvälisellä sopimuksella: Rotterdamin sopimuksella ja

Lisätiedot

Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP)

Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Toimintasuunnitelman tulee sisältää seuraavat osiot (yleissopimuksen 5 Artikla kohta a): (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) nykyisten ja suunniteltujen päästöjen

Lisätiedot

Kansallisen täytäntöönpanosuunnitelman luonnoksen esittely

Kansallisen täytäntöönpanosuunnitelman luonnoksen esittely Kansallisen täytäntöönpanosuunnitelman luonnoksen esittely v Timo Seppälä Ylitarkastaja SYKE/haitalliset aineet Suomen ympäristökeskus 10.10.2017 Sisällys Tukholman yleissopimus POP-asetus 850/2004 POP-yhdisteet

Lisätiedot

1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1994 ~ - HE 113 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilakia muutettavaksi siten, että laissa säädettäisiin Euroopan

Lisätiedot

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 18.12.2014 L 363/67 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1342/2014, annettu 17 päivänä joulukuuta 2014, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004 liitteiden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS,

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.1.2009 KOM(2009) 27 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, Euroopan yhteisön puolesta omaksuttavasta kannasta Tukholman yleissopimuksen A, B ja C liitteen

Lisätiedot

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä neuvoston päätöksiksi pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET 27.2.2019 L 59/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/330, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, vaarallisten kemikaalien viennistä

Lisätiedot

Vaarallisten kemikaalien vienti ja tuonti

Vaarallisten kemikaalien vienti ja tuonti Vaaralliset kemikaalit 1 Vaarallisten kemikaalien vienti ja tuonti Taustaa Vaarallisten kemikaalien kansainvälistä kauppaa säädellään kahdella kansainvälisellä sopimuksella: Rotterdamin sopimuksella ja

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2007 N:o Laki. N:o 628. kemikaalilain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2007 N:o Laki. N:o 628. kemikaalilain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 628 631 SISÄLLYS N:o Sivu 628 Laki kemikaalilain muuttamisesta... 3087 629 Laki rikoslain 44 luvun 1 :n ja 48 luvun 1 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 53/2009 vp. Hallituksen esitys laeiksi kemikaalilain sekä rikoslain 44 luvun 1 :n ja 48 luvun 1 :n muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 53/2009 vp. Hallituksen esitys laeiksi kemikaalilain sekä rikoslain 44 luvun 1 :n ja 48 luvun 1 :n muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 53/2009 vp Hallituksen esitys laeiksi kemikaalilain sekä rikoslain 44 luvun 1 :n ja 48 luvun 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi kemikaalilain

Lisätiedot

KOMISSION ASETUS (EU)

KOMISSION ASETUS (EU) 26.1.2013 Euroopan unionin virallinen lehti L 26/11 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 73/2013, annettu 25 päivänä tammikuuta 2013, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja

Lisätiedot

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 1 Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 30.11.2010 2 JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEET Ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä

Lisätiedot

Kemikaalilaki muuttuu

Kemikaalilaki muuttuu Kemikaalilaki muuttuu nvm Marilla Lahtinen, STM Tukes koulutustilaisuus, 10.4.2013 Tukes auditorio, Pasila Aiheita kemikaalilainsäädäntökehikko uuden kemikaalilain vaikutukset biosideihin uuden lain mukaiset

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kemikaalilain, ympäristönsuojelulain ja rikoslain 48 luvun 1 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan kemikaalilakia, ympäristönsuojelulakia ja rikoslakia

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen SVHC ja POP -aineet kiertotaloudessa

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen SVHC ja POP -aineet kiertotaloudessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen 9.3.2011 SVHC ja POP -aineet kiertotaloudessa MIKÄ ON SVHC? SVHC-aineet (Substances of Very High Concern)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.2.2017 COM(2017) 73 final 2017/0027 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavan kannan vahvistamisesta osapuolten konferenssissa Rotterdamin yleissopimuksen

Lisätiedot

KOMISSION ASETUS (EU)

KOMISSION ASETUS (EU) 31.3.2016 L 80/17 KOMISSION ASETUS (EU) 2016/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2016, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004 liitteiden

Lisätiedot

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset vp- HE 359. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset vp- HE 359. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta 1994 vp- HE 359 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kemikaalilakia. Ehdotetut muutokset liittyvät ympäristöhallinnon

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 7.9.2010 Anneli Karjalainen EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ORGAANISTEN LIUOTTIMIEN KÄYTÖSTÄ ERÄISSÄ TOIMINNOISSA JA LAITOKSISSA AIHEUTUVIEN HAIHTUVI-

Lisätiedot

Jätealan ympäristörikokset

Jätealan ympäristörikokset Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0008 (NLE) 9666/17 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ENV 544 COMER 73 MI 452 ONU 72 SAN 221 IND 138 NEUVOSTON

Lisätiedot

Pysyviä orgäänisiä yhdisteitä sisä ltä vien jä tteiden kä sittelyväätimukset - EU:n POP-äsetuksen jä tteitä koskevien mä ä rä ysten soveltämisohje

Pysyviä orgäänisiä yhdisteitä sisä ltä vien jä tteiden kä sittelyväätimukset - EU:n POP-äsetuksen jä tteitä koskevien mä ä rä ysten soveltämisohje Eevaleena Häkkinen, Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Pysyviä orgäänisiä yhdisteitä sisä ltä vien jä tteiden kä sittelyväätimukset - EU:n POP-äsetuksen jä tteitä koskevien

Lisätiedot

Biosidiasetus - mitä uutta?

Biosidiasetus - mitä uutta? Biosidiasetus - mitä uutta? Eeva Nurmi 10.4.2013 Sisältö Yleistä Käsitellyt esineet Rinnakkaisvalmisteiden kauppa ECHAn rooli Maksut Neuvontapalvelu Biosidiasetus (BPR) Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen. Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö

Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen. Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö 21.11.2016 Biosidivalmisteiden käytön valvonta Työsuojeluviranomainen, KemL 10 valvoo tämän lain ja sen nojalla annettujen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilain säännöksiä muutettavaksi siten, että kemikaalin päällysmerkintöihin

Lisätiedot

ASETUKSET. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (4) COP4-kokouksessa päätettiin sisällyttää klordekoni, heksabromibifenyyli

ASETUKSET. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (4) COP4-kokouksessa päätettiin sisällyttää klordekoni, heksabromibifenyyli L 223/20 Euroopan unionin virallinen lehti 25.8.2010 ASETUKSET KOMISSION ASETUS (EU) N:o 756/2010, annettu 24 päivänä elokuuta 2010, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 2004R0850 FI 10.07.2012 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B C1 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 850/2004, annettu

Lisätiedot

Miten EU säätelee hormonihäiriköitä

Miten EU säätelee hormonihäiriköitä Miten EU säätelee hormonihäiriköitä Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 15.3.2017 Jukka Malm Varapääjohtaja Euroopan kemikaalivirasto Johdanto Euroopan kemikaalivirasto Perustettu 1.6.2007 580

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 8.3.2017 2016/0021(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi elohopeaa koskevan

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.12.2016 COM(2016) 793 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Tiettyjen neuvoston direktiivin 91/692/EY mukaisesti annettujen unionin ympäristöalan

Lisätiedot

EU:N LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEET

EU:N LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEET 16.02.2005/Klobut, Leppo/kn 1 EU:N LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEET HANKKEIDEN SEURANTA; PÄRISTÖMINISN HALLINNONALA 1. Ilmansuojelu ja ilmasto (ml. energia ja liikenne soveltuvin osin), neuvoston direktiiviksi neuvoston

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI (EU) /, annettu ,

KOMISSION DIREKTIIVI (EU) /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.5.2019 C(2019) 3580 final KOMISSION DIREKTIIVI (EU) /, annettu 15.5.2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY muuttamisesta yhdenmukaistettujen riski-indikaattoreiden

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2014/0358(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2014/0358(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 25.11.2015 2014/0358(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi valtiosta toiseen

Lisätiedot

vähentämissuunnitelma (NAP)

vähentämissuunnitelma (NAP) Kommentteja vesilaitosnäkökulmasta Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansalliseksi täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) Kansallinen tahattomasti tuotettujen POPyhdisteiden

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) SVHC-aineet esineissä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) SVHC-aineet esineissä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) SVHC-aineet esineissä REACH-asetus (EU) N:o 1907/2006 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja

Lisätiedot

Eevaleena Häkkinen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus

Eevaleena Häkkinen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) Kansallinen tahattomasti tuotettujen POP-yhdisteiden päästöjen vähentämissuunnitelma

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 236. Laki

SISÄLLYS. N:o 236. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2005 N:o 236 240 SISÄLLYS N:o Sivu 236 Laki alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen

Lisätiedot

KOMISSION ASETUS (EU)

KOMISSION ASETUS (EU) FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, C Luonnos KOMISSION ASETUS (EU) N:o /.. annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta

Lisätiedot

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM YSO Nurmi Eeva(YM) Eduskunta Suuri valiokunta

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM YSO Nurmi Eeva(YM) Eduskunta Suuri valiokunta Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2012-00385 YSO Nurmi Eeva(YM) 27.11.2012 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission asetusluonnos Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) biosidimaksuista U/E-tunnus: EUTORI-numero:

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0305/4. Tarkistus. Mireille D'Ornano ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0305/4. Tarkistus. Mireille D'Ornano ENF-ryhmän puolesta 21.10.2015 A8-0305/4 4 Johdanto-osan 7 kappale 7) Syyt, joiden perusteella direktiivillä (EU) 2015/412 muutettiin direktiiviä 2001/18/EY viljelyyn tarkoitettujen muuntogeenisten organismien osalta, pätevät

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.2.2017 COM(2017) 51 final 2017/0016 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS otsonikerrosta heikentävistä aineista tehdyn Montrealin pöytäkirjan muuttamista koskevan Kigalissa hyväksytyn

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) tuli voimaan syyskuun 1 päivänä Se korvaa samannimisen vanhan lain (86/2000).

Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) tuli voimaan syyskuun 1 päivänä Se korvaa samannimisen vanhan lain (86/2000). 1 Ympäristöministeriö Muistio Klaus Pfister 2.2.2015 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSIKSI JÄTTEEN POLTTAMISESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA, KAIVANNAISJÄTTEISTÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.10.2016 COM(2016) 650 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä

Lisätiedot

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Yritysneuvojien ympäristökoulutus Hotelli Haaga, Haaga- sali valvonta ja säädökset tunnistaminen varastoinnin vaatimukset 1 TOIMINNANHARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET huolehtimisvelvollisuus

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C5-0638/2001 2001/0018(COD) FI 10/12/2001 YHTEINEN KANTA Neuvoston vahvistama yhteinen kanta 6. joulukuuta 2001 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Johanna Kiiski 6.5.2015. Mistä lisää tietoa kemikaaleista?

Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Johanna Kiiski 6.5.2015. Mistä lisää tietoa kemikaaleista? Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Johanna Kiiski 6.5.2015 Mistä lisää tietoa kemikaaleista? Sisältö Tukes? Käyttöturvallisuustiedote Kemikaalien rajoitukset Erityistä huolta aiheuttavat aineet 6.5.2015

Lisätiedot

Pysyvät orgaaniset haittaaineet. kierrätysmateriaaleissa MUOVIPOP. Hankkeen keskustelutilaisuus rakennus- ja rakennusjätealan toimijoille

Pysyvät orgaaniset haittaaineet. kierrätysmateriaaleissa MUOVIPOP. Hankkeen keskustelutilaisuus rakennus- ja rakennusjätealan toimijoille Pysyvät orgaaniset haittaaineet (POP) kierrätysmateriaaleissa MUOVIPOP Hankkeen keskustelutilaisuus rakennus- ja rakennusjätealan toimijoille POP eli pysyvät orgaaniset yhdisteet - mitä ne ovat? POP-yhdisteet

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 25/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 82 ja 84 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Broilertilojen ympäristöluvat

Broilertilojen ympäristöluvat Broilertilojen ympäristöluvat Lähde: www.ymparisto.fi Kuva Pekka Koskinen Ympäristölupavaatimukset Eläinsuoja tarvitsee ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu vähintään (YSA 1 1 momentti 11 kohta) 10 000

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset. Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE

Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset. Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset Hallitusneuvos Oili Rahnasto 5.6.2014 Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE Lain tarkoitus ja soveltamisala, 1-4 1 luku Yleiset säännökset Lain tarkoitus, 1 säännös

Lisätiedot

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit KEMIKAALIT valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Teollinen käsittely ja varastointi Ympäristön suojelu Terveyden suojelu ja työsuojelu Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila Biosidit maatilalla

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila Biosidit maatilalla Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 18.4.2018 Hannu T. Mattila Biosidit maatilalla 1 Mitä biosidivalmisteet ovat? Biosidivalmisteet on tarkoitettu torjumaan haitallisia eliöitä Haitallinen eliö on

Lisätiedot

Laki. biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta. Lain tarkoitus

Laki. biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta. Lain tarkoitus Laki biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tällä lailla pannaan täytäntöön biologista

Lisätiedot

Uwe CORSEPIUS, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Uwe CORSEPIUS, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. joulukuuta 2013 (OR. en) 18165/13 Toimielinten välinen asia: 2013/0448 (NLE) EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 20. joulukuuta 2013 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Ref. Ares(2014) /07/2014

Ref. Ares(2014) /07/2014 Ref. Ares(2014)2338517-14/07/2014 EUROOPAN KOMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO Toimintaohjeet 1 Bryssel 1.2.2010 - Direktiivin 2001/95/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen

Lisätiedot

Suomi POP. Taustaselvitys pysyvien orgaanisten yhdisteiden kansainvälisten rajoitusten täytäntöönpanosta

Suomi POP. Taustaselvitys pysyvien orgaanisten yhdisteiden kansainvälisten rajoitusten täytäntöönpanosta ANNEX 4 POPs background document. In Finnish. Suomi POP Taustaselvitys pysyvien orgaanisten yhdisteiden kansainvälisten rajoitusten täytäntöönpanosta Suomen ympäristökeskus 2006 17.5.2006 Versio 1.2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.11.2018 C(2018) 7778 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 28.11.2018, delegoidun asetuksen (EU) N:o 1062/2014 muuttamisesta tiettyjen tehoaineen ja valmisteryhmän

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 144 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi hevostalouslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hevostalouslakia siltä osin kuin se koskee hevosten

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/1083, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2016, amiinit, N-C 10-16

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/1083, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2016, amiinit, N-C 10-16 L 180/4 FI KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/1083, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2016, amiinit, N-C 10-16 reaktiotuotteet kloorietikkahapon kanssa -tehoaineen hyväksymisestä vanhana tehoaineena käytettäväksi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden

Lisätiedot

Ihmisten altistuminen ympäristöperäisille POP-yhdisteille. 26.5.2016 Altistuminen ja terveysvaikutukset / Panu Rantakokko

Ihmisten altistuminen ympäristöperäisille POP-yhdisteille. 26.5.2016 Altistuminen ja terveysvaikutukset / Panu Rantakokko Ihmisten altistuminen ympäristöperäisille POP-yhdisteille 26.5.2016 Altistuminen ja terveysvaikutukset / Panu Rantakokko 1 Esityksessä käsiteltäviä teemoja Aineiden lainsäädännöllinen status ja sen vaikutus

Lisätiedot

Mikromuovien käytön rajoitusehdotus EU:ssa 2019

Mikromuovien käytön rajoitusehdotus EU:ssa 2019 Mikromuovien käytön rajoitusehdotus EU:ssa 2019 RoskatPois!-hankkeen sidosryhmäseminaari Suomen meriympäristön roskaantumisesta 12.4.2019 Matti Vainio Euroopan kemikaalivirasto Euroopan kemikaalivirasto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2017 COM(2017) 593 final 2017/0258 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS tavarakaupan muodollisuuksien yksinkertaistamista koskevalla 20 päivänä toukokuuta 1987 tehdyllä yleissopimuksella

Lisätiedot

Kestävä ja turvallinen kiertotalous - SIRKKU Työpaja

Kestävä ja turvallinen kiertotalous - SIRKKU Työpaja Kestävä ja turvallinen kiertotalous - SIRKKU Työpaja 9.5.2018 Sari Kauppi, Suomen ympäristökeskus, SYKE Kestävän kiertotalouden strateginen ohjelma (KIO) SIRKKU -hanke Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO EUROOPAN UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 6.11.2014 JOIN(2014) 37 final 2014/0323 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS Syyrian tilanteen johdosta

Lisätiedot

Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri

Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri Jaakko Mannio, Katri Siimes ja Emmi Vähä, SYKE 8.5.2017 Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri 1 Mikä UuPri? www.syke.fi/hankkeet/uupri SYKEn hanke 2016-2018: Uusia EU-prioriteettiaineita

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.11.2012 COM(2012) 677 final 2012/0320 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan, Euroopan unionin edun vuoksi, työturvallisuutta kemikaaleja

Lisätiedot

Kaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta

Kaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta Kaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta Pohjois-Savon ELY-keskus 10.10.2018 1 Kaivostoiminnan luvat Kaivostoiminta edellyttää useita lupia ja muita menettelyjä (KaivosL,YVAL,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. huhtikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. huhtikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. huhtikuuta 207 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 207/006 (NLE) 7725/7 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: CLIMA 73 ENV 294 MI 278 DEVGEN 48 ONU 47 NEUVOSTON PÄÄTÖS

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Värimylly Kylmäpuristettu Pellavaöljy

Värimylly Kylmäpuristettu Pellavaöljy 1.1 Tuotetunniste: CAS: 8001-26-1 232-278-6 1.3 Käyttöturvallisuustiedotteen toimittajan tiedot: info@gvk.fi www.gvk.fi Hätäpuhelinnumero: Vaaralliset aineosat: Tunnistetiedot Kemiallinen nimi luokitus

Lisätiedot

Kiertotalouteen liittyvä lainsäädäntö. Kati Suomalainen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes SIRKKU-työpaja

Kiertotalouteen liittyvä lainsäädäntö. Kati Suomalainen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes SIRKKU-työpaja Kiertotalouteen liittyvä lainsäädäntö Kati Suomalainen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes SIRKKU-työpaja 21.3.2019 TP3 Lainsäädännölliset velvoitteet ja ohjauskeinojen kehittäminen Yleiskuvan muodostaminen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.4.2003 KOM(2003) 209 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehdyn YK:n Euroopan talouskomission pöytäkirjan

Lisätiedot

FI Euroopan unionin virallinen lehti L 158/ 7

FI Euroopan unionin virallinen lehti L 158/ 7 30.4.2004 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 158/ 7 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 850/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivin

Lisätiedot