Pääkirjoitus. Ajankohtaista. Edunvalvonta. Yritysesittely. Uusi sukupolvi. Aluetapaamiset. Tutkimus ja koulutus. Väitos. Naisverkosto.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkirjoitus. Ajankohtaista. Edunvalvonta. Yritysesittely. Uusi sukupolvi. Aluetapaamiset. Tutkimus ja koulutus. Väitos. Naisverkosto."

Transkriptio

1 Omistajuus on taitolaji 2 Pääkirjoitus Perhe on paras! 6 Perheyritykset menestyvät muita yrityksiä paremmin 7 Perheyritysten liitolle toimitusjohtaja 8 Ajankohtaista Hallitusohjelmassa luvataan helpotuksia sukupolvenvaihdoksiin 10 Neuvottelukunta Valtioneuvoston linnassa 10 Edunvalvonta Mestassa toinen sukupolvi johdossa 11 Yritysesittely Novitan Daniela Yrjö-Koskinen uskoo tulevaisuuteen 12 Uusi sukupolvi Verkostoitumista aluetapaamisissa 14 Aluetapaamiset Tutkijat verkostoituivat Tampereella ja Milanossa 20 Skenaarioita Seniori-Suomesta 22 Tutkimus ja koulutus Yrittäjyyskasvatuksella uusia yrittäjiä 19 Väitos Lakitietoutta ja kauneutta Kukan päivänä 23 Naisverkosto Nuori polvi keskusteli vastuullisesta omistamisesta 24 Nuori polvi Osinkojen verotus kahdenkertaiseksi mutta miten? 28 Verotus Eläkevakuutus kannustimena 29 Lukijamme tyytyväisiä Perheyritys-lehteen 26 Uusia jäsenyrityksiä 32 Yhteistyökumppanimme PERHEYRITYSTEN LIITTO RY THE FAMILY BUSINESS NETWORK FINLAND

2 Haasteena omistajanäkemyksen muodostaminen 2 P Ä Ä K I R J O I T U S Perheyritysten liitto on suomalainen omistajanäkemyksen muodostaja. Perheyrityksiin on vuosisatojen aikana kertynyt merkittävä osaamis- ja kokemuspääoma omistamisesta. On tärkeätä, että perheyritykset myös itse antavat arvoa sille prosessille, jossa erilaiset perheyritykset tuovat esiin mielipiteensä. Perheyrityksiin kertynyt omaisuus työllistää. Se on yritysvarallisuutta, jolla on suomalaiset kasvot. Perheyritysten suuri haaste on tulevaisuudessa saavuttaa sellainen positio, että tämä omaisuuden laji työllistävä ja yhteisöä vahvistava yritysomaisuus ei olisi verotuksessa muita huonommassa asemassa. Laajentuvassa Euroopan unionissa kuulumme varallisuusveromme kanssa vähemmistöön. Meillä verottaja on halunnut panna tälle työllistävälle omaisuudelle lisäpainot, jotta perheyritysten taakka olisi hieman raskaampi kuin muiden maiden perheyrityksillä. Varallisuusveron poistaminen on nyt Jäätteenmäen hallituksen agendalla pohdittavana. Toivottavasti hallituksella on rohkeutta luopua siitä. Perheyritysten liitto on vahvistumassa. Jäsenmäärämme on hienoisessa kasvussa. Etsimme ja haemme jäseniksemme kypsässä iässä olevia yrityksiä, joiden sukupolvenvaihdos alkaa olla käsillä. Jäsenpohjamme on vahvistumassa myös alueellisesti. Liittomme jäsenpohjaa kehitetään erityisesti maakunnissa. Silti olemme vasta tiemme alussa. Meidän on ponnisteltava vielä paljon saadaksemme jäsenpohjamme kattavaksi ja edustavaksi. Omistajuus ei ole helppoa. Omistajuuteen liittyy vastuuta ja uhrauksia, joiden arvon parhaiten tunnistaa omistaja. Omistajuus on taitolaji, joka on yhteiskunnassamme todellisuudessa aliarvostettua. Meidän on muutettava sen positio ja löydettävä eri yhteiskuntapiirien kanssa rakentavia aineksia keskusteluun omistajuuden positiivisesta merkityksestä koko yhteiskunnalle. Siksi on tärkeätä, että perheyritykset itse antavat Perheyritysten liitolle vahvan mandaatin puhua yhteiskunnassa. Se mandaatti annetaan liittymällä liiton jäseneksi. Se on tapa olla mukana talkoissa. Toivon, että tämä viesti kulkeutuu kauttanne kaikkiin perheyrityksiin. Ovemme ovat avoinna kaikille! Tervetuloa mukaan! Anders Blom Perheyritysten liitto toivottaa hyvää ja aurinkoista kesää! Jäsenpalvelu on kesälomalla heinäkuussa. PERHEYRITYS Perheyritysten liitto ry PÄÄTOIMITTAJA Anders Blom TOIMITUS Krista Elo-Pärssinen, Nina Karlsson TAITTO PAINOPAIKKA Michael Diedrichs Hansaprint, Salo TOIMITUKSEN OSOITE Perheyritysten liitto ry POSTIOSOITE PL 800, Helsinki KÄYNTIOSOITE World Trade Center WTC, Helsinki Aleksanterinkatu 17, Helsinki PUHELIN (09) FAKSI (09) SÄHKÖPOSTI VERKKOSIVUT OSOITTEENMUUTOKSET Toimintakalenteri 2003 heinäkuu (Kesäloma) elokuu Puheenjohtajan kesäpäivä Nuoren polven rapuillallinen merellisissä tunnelmissa syyskuu PricewaterhouseCoopersin veropäivä Johtajuus ja Yhteiskunta ohjelma alkaa Omistajan haasteet perheyrityksessä F.B.N. 14th Annual World Conference, Lausanne vko 41 vko 46 lokakuu Pääsihteerikirje 3/2003 Johtajuus & Yhteiskunta ohjelma: Johtajuus perheyrityksessä Perheyrityslounas / aluetapaaminen Perheyritys marraskuu Johtajuus & Yhteiskunta ohjelma: Perheyritykset ja yhteiskunta Syyskokous, seminaari ja päivällinen joulukuu Perheyritys Toimintakalenteria päivitetään nettisivuillamme

3 Häivähdys riemua perheyrittäjien arkeen K E V Ä T K O K O U S Keväisen vihreään Hämeenlinnaan oli kesäkuun alussa kokoontunut taas sankka joukko perheyrittäjiä verkostoitumaan ja jakamaan kokemuksia. Päivä rakentui aamupäivän Esa Saarisen inhimillisestä näkökulmasta perheyrityksen onnistumiseen ja iltapäivän Novitan ja Martelan perheyritysesimerkeistä. Osallistujat kiittivät heitä mielenkiintoisista, persoonallisista, innostavista ja ajatuksia herättävistä esityksistä. Arkeen enemmän riemua Esa Saarinen aloitti puheenvuoronsa lupaamalla sinfonian arjen uusista ajatusvaihtoehdoista värittyen isänmaallisilla sävyillä. Päivä alkoi hellän dynaamisella kohtaamisella: halauksilla, poskisuudelmilla ja kättelyillä vieruskaverien kanssa. Arkea olemme me itse ihmisinä. Arjen sisällä on tehtävä kompromisseja erilaisten vaatimusten ja houkutusten välillä. Kaikki ovat varmaakin yhtä mieltä siitä, että arkemme voisi olla hauskempaa ja spontaanimpaa muttei dramaattisesti. Mielessämme on katto arjelle, jonka yläpuolelle kohoamme vain hetkittäin, esim. purjehdusmatkalla Kreikan saaristossa. Silloin liikumme Saarisen mukaan ylärekisterissä, joka valottaa arkeamme ja tuo siihen riemun viitepisteeksi. Elämänuskoa kyynisyyden tilalle Seuraavaksi Esa Saarinen eteni sisäisen maailman logiikkaan. Jokaisella meistä on oma sisäinen maailmamme, jossa on oma logiikkansa ja kätköpaikkansa. Ulkoinen tapahtuma luo sisäisessä maailmassamme ajatuksen, jonka vaikutus näkyy ulkoisessa käyttäytymisessämme joko lisäten elämänuskoamme tai kyynisyyttämme. Esimerkkinä Saarinen kertoi Pipsan kehuneen häntä aiheellisesti hyvästä auton pysäköinnistä ahtaaseen paikkaan Kauppatorilla. Pipsa löysi Esan plusnapin, joka sai Esan suun virneeseen ja kenkäkauppoihinkaan meno ei ollut hänelle enää vastenmielistä. Keinoina toisen elämänuskon vahvistamiseen Saarinen mainitsi kiinnostuksen osoittamisen, läsnäolon, kuuntelemisen, kiitoksen ja tunnustuksen: good job (ilman mutta-lausetta). Usein kuitenkin näyttelemme aikuisnäytelmää, joka antaa sen vaikutelman, että plus-nappia ei ole. Sellainen kuitenkin jokaisella on löydettävissä, jos tunkeudumme aikuisnäytelmän taakse toisten todellisuuteen ja koemme ja tunnemme itse keskeisten ajatusten merkityksen. Jokaisen on löydettävä kantava ajatuksensa, mutta arjen paineissa se ei valitettavasti saa tilaisuutta kiteytyä. Arjesta on raivattava tilaa, jotta sisällämme olevat viisaudet ja totuudet löytyvät ja sydänminän ajatus nousee esille. Rikastavuuden systeemi Vastavoimana näille Saarinen mainitsi negatiivikertoimen, jolloin kielteinen kokemus aiheuttaa jopa tuhatkertaa vahvemman muistikuvan kuin myönteinen kokemus. Missä on aarteemme? Arvonannon näkökanta on elämänuskoisella laveampi. Osa kyynisyydestämme johtuu kaventuneesta arvonannon kyvystä. Kohtaamamme asiat eivät itsessään kerro, pitääkö niitä arvostaa vai ei. Aarteemme voi olla aivan edessämme, mutta emme sitä huomaa, koska mielemme on kiinni muualla. Aarteemme voi lisäksi olla niin arkinen tai vasta siemen, jolloin se on vaikea hahmottaa. Sydämen äänemme ohjaa meidät aarteelle, joka on jotakin isompaa kuin itse olemme. Perheyritysten saama arvonanto on nousussa. Suomi on hyvä maa ja meidän tehtävämme on tehdä siitä vielä parempi. Perheyritykset ovat merkittäviä henkisiä johtajia, jotka voivat omalla toiminnallaan luoda laajalle ulottuvan rikastavuuden systeemin, mutta on oltava liikkeellä sydämellä. Perhe ensin, sitten yritys Hallituksen puheenjohtaja Ernst Gylfe on työskennellyt 30 vuotta maailman suurimmassa käsityölankoja valmistavassa Helsingin Villakehräämössä. Ennen tuloaan perheyritykseen hän oli IBMllä töissä. Ernstin isä päätti, että yrityksen kannalta on parempi, että hän muuttaa ulkomaille ja Ernst Gylfe sai vapaudet toteuttaa päämääränsä. Menestystä on tullut, mutta pinnan alla myös kuohunut. Juuri kommunikaatiovaikeudet sukulaisten kesken olivatkin koitua novitalaisten tuhoksi. Yritysmyynniltä vältyttiin ja paljon on opittu. Ernst Gylfe korosti perheen merkitystä: Ajatelkaa sanaa perheyritys. Kumpi tulee siinä ensin? Perhe. Hän nosti perheen lisäksi tärkeiksi myös suvun nuoret sekä henkilöstön ja asiakkaat. Peheneuvosto säilyttää perheen yhtenäisyyden Martelan perheyrityksessä toimii aktiivisesti toinen sukupolvi, johon kuuluu seitsemän sisarusta. Sisarussarjan kuopus toimitusjohtaja Heikki Martela kertoi perheyrityksessä työskentelyn olevan paljon kivampaa kuin hän ensin oletti. Sisustusarkkitehti Leena Palsanen on toiminut perheneuvoston puheenjohtajana sen perustamisesta 1990 lähtien. Hän kertoi, että perustajaisän yritykseen liittyvä kommunikointi kohdistui aina poikiin, tyttöjen ei odotettu kiinnostuvan yrityksestä. Perheneuvoston tavoitteena on parantaa suvun jäsenten välejä ja välttää konflikteja perheen jäsenten kesken. Martela on myös kartoittanut omistajien yhteistä tahtotilaa. Valitettavasti arkemme virittyy paljon useammin alarekisterin Ylärekisteri on aina uhattuna ja rapistuu paljon herkemmin Ernstin tytär, markkinointijohtaja Daniela Yrjö-Koskinen Perheneuvostossa on mukana jo kolmaskin sukupolvi, jonka tapahtumilla, jolloin kuningattaret muuttuvat eukoiksi. Tämän kuin alarekisterin viitekehys. Toisena vastavoimana kertoi Novitan olleen aina osa hänen elämäänsä. Novitalla kokemuksista seminaarissa oli kertomassa Pinja Metsäranta. hetkinen arvomaailma ei lähtökohtaisesti houkuttele valitsemaan ja uhkana ylärekisterille on pihtaamisen kostonkierre. on pari vuotta sitten perustettu perheneuvosto, johon kuu- Kolmannen sukupolven ikähaitari on hyvin suuri ja he ovat arjen viitekehykseksi ylärekisterin hyveitä, vaan esim. Tämä on systeemi, jota jokainen ylläpitää kuvittelemalluvat Danielan sisarukset sekä ulkopuolinen toimitusjohtaja kouluttautuneet merikapteenista taidehistorijoitsijaan. kvartaalitaloudessa pitkäjänteisyyttä korostavien perheyritysten la, että olisin itse valmis antamaan enemmän, jos vain Kalevi Luukkainen. Siellä muotoutuvat nuorten unelmat ja on tietoisesti uskallettava ajatella ja toimia toisin kuin muutkin olisivat. Aikuisnäytelmässä elämä ei ole niin perheyrityksen tulevaisuus. Lisäksi heillä on Family Forum, Kesätöiden ja harjoittelun kautta he ovat tutustuneet aikamme edellyttää. Perheyrittäjyys kantaa tulevaisuuteen, onnellista kuin voisi olla, jos toimisimme kaikki oman johon kuuluvat myös aviopuolisot. Daniela korosti, että yritykseen ja neljä heistä toimii jo perheneuvostossa. 4 jos uskallamme käyttää ylärekisterin värittämää arkea yksilön kantavan ajatuksemme mukaan. perhe ja yritys on kytkettävä jo lapsuudessa yhteen. etua korostavassa kulttuurissa. Yritykselle voi tapahtua mitä vaan, mutta perhe on 5 Pihtaamisen kostonkierre voidaan muuttaa rikastavuuden ja pysyy. systeemiksi, jos ajattelisimme asioita enemmän muiden kannalta ja antaisimme herkemmin omastamme.

4 Quo vadis, suomalainen perheyritys? Perheyritysten liiton tervehdys Suomalaiset perheyritykset näyttävät menestyvän paremmin kuin ei perheyritykset. Tämä käy ilmi Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutin toteuttamasta perheyrityksiä koskevasta tutkimuksesta. Tutkimustulokset julkistettiin kauppaja teollisuusministeriön, Perheyritysten liiton ja PK-Instituutin järjestämässä seminaarissa Helsingissä Säätytalolle oli kokoontunut satakunta perheyrittäjää, perheyritystutkijaa ja valtiovallan edustajia kuuntelemaan PK-instituutin toteuttaman tutkimuksen tuloksia. Perheyritykset luokkakuvassa KTT Jouko Toivonen kertoi perheyritysten erottuvan luokkakuvassa muutamien ominaisuuksiensa suhteen: perheyritykset ovat vanhempia ja niiden johtajat ovat iäkkäämpiä. Perheyritysten taloudellista menestymistä selittää myös uudistumishakuisuus. Perheyrityksissä tarkkaillaan liiketoimintaympäristöstä nousevia uusia mahdollisuuksia ja muutoksia sekä uudistetaan omaa toimintaa keskimäärin muita yrityksiä enemmän. Perheyrityksissä voidaan puhua tarkkaavaisesta omistajuudesta. Yleisten uskomusten vastaisesti perheyritykset eivät ole kasvuhaluttomia, riskejä välttäviä, passiivisia tai konservatiivisia toimintatavoissaan. Myös perheyrityksessä voiton ja pääoman tuoton maksimointi ovat keskeisiä liiketoiminnan tavoitteita. Harmoninen perhe menestyksen takana Tutkimustulostan mukaan perheyritykset itse pitävät omina vahvuuksinaan päätöksenteon nopeutta ja vahvaa sitoutumista yritykseen. Nämä tekijät eivät kuitenkaan selitä perheyritysten hyvää taloudellista tilannetta. Menestyvän perheyrityksen taustalta löytyy ns. harmoninen perhe, jossa perheenjäsenten kesken ei ole erimielisyyksiä, työnjako ja roolit ovat selkeät ja yritystoimintaan suhtaudutaan realistisesti. Lisäksi menestyvässä perheyrityksessä työskennellään pitkäjänteisesti. Pitkän aikavälin tavoitteet ovat lyhyen aikavälin tavoitteita tärkeämpiä. Perheyritysten erityinen piirre on perheen sekä yrityksen asioiden ja toiminnan yhteennivoutuminen. Ehkä juuri siksi sukupolvenvaihdoksen on koettu olevan vaikein kaikista liiketoiminnan siirtämisen muodoista. Erityisen haasteellisia ovat luopujan ja jatkajan väliseen kanssakäymiseen liittyvät sosiaaliset tekijät. Jatkajan ja luopujan onkin keskusteltava sukupolvenvaihdoksesta riittävän ajoissa, jotta molemmat tiedostaisivat toistensa tavoitteet ja suunnitelmat. Jatkajan mukanaolo yrityksessä ennen vaihdosta mahdollistaa sen, että yritystoiminta ja sidosryhmät tulevat hänelle tutuiksi jo etukäteen. Samalla luopujan ja jatkajan välille syntyy luottamus. Puheenjohtaja Marjo Raitavuo esitti Perheyritysten liiton tervehdyksen Quo vadis perheyritys seminaarissa. Hän oli huolissaan siitä, miten perheyritykset selviävät odotettavissa olevista sukupolvenvaihdoksista. Kun hallitus toiveikkaasti tavoittelee uutta työpaikkaa, me puolestamme väitämme, että sukupolvenvaihdosten toteuttaminen menestyksellisestikin aiheuttaa työpaikan menetyksen. Jos vain joka viides sukupolvenvaihdos onnistuu, yrityskuolemat, työpaikkojen menetykset sekä lisärasitukset julkiselle taloudelle merkitsevät arvioidemme mukaan 3 miljardin euron lisärasitetta vaalikaudessa julkiseen talouteen. Perintö- ja lahjaveron tuotolla ei näitä menetyksiä paikata. On yhdestoista hetki ryhtyä lieventämään perittävän omaisuuden huojennuksia, jotta seuraajasukupolvi saa edes mahdollisuuden jatkaa vanhempiensa yritystoimintaa. Kun hallitus sanoo nostavansa työllä, yrittämisellä ja yhteisvastuulla Suomen uuteen nousuun, ovat perheyritykset tämän ohjelman välttämätön strateginen elementti. Perheyritysklusteri on esimerkinomaisesti kymmenen kertaa Nokia-yhtymän kokonainen taloudellinen kokonaisuus. Se työllistää yli henkilöä (Nokia koko maailmassa ) ja sen taloudellinen ydin monine verkostoineen on suomalaista ja suomalaisessa omistuksessa. Perheyritysten liiton jäsenyritykset työllistävät noin henkilöä. Työntekijöille ja työväenliikkeen järjestöille haluan tässä välittää viestin. Meidän tavoitteenamme on, että tulevaisuudessakin neuvottelupöydän toisella puolella istuu suomalaisia. Pääosa työnantajista on tänään suomalaisia perheyrityksiä, mutta lukumäärä on laskussa. Osinkojen verotuksen kiristäminen yhdenkertaisesta verotuksesta luopumalla ja varallisuusvero heikentävät suomalaisen omistamisen kilpailukykyisyyttä. Päättäjien tulee nyt havaita, että laajentuvassa Euroopan unionissa suomalaiselle omistajuudelle on syntynyt vaihtoehto. Euroopan komission mukaan liiketoiminnan siirto säilyttää 5 työpaikkaa kun taas uusi yritys työllistää keskimäärin 2 henkilöä. Vertailu puoltaisi liiketoiminnan siirtojen edistämistä nykyistä voimakkaammin. Siksi on perusteltua tavoitella työllistämisen johdosta sitä, että vanhojen yritysten edistämiseen ohjataan edes saman verran varoja kuin uusien yritysten perustamiseen. Perheyritysten liitto kokee uuden hallituksen ohjelmakehittelyn mahdollisuudeksi. Tarvitsemme nyt yhteistyötä, jolla kansakunta vahvistaa kilpailukykyään omistamisen alueella. Se vahvistaa kykyämme työllistää ja ylläpitää sukupolvien 6 A J A N K O H T A I S T A Tutkimustuloksista ilmestyy kesäkuun loppuun mennessä Quo vadis, suomalainen perheyritys? julkaisu, jota voi tilata osoitteesta: Turun kauppakorkeakoulu, PK-Instituutti / Iiris Suoja PL 110, Turku työn ja uhrausten varaan rakennettua hyvinvointia, jonka tärkeä elementti on vakaus. Toivomme, että vastuullinen omistajuus koetaan kansalliseksi haasteeksi, joka voitetaan yhteisvastuulla, työllä ja yrittämisellä. Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Perheyritysten liitto voivat yhdessä antaa hallituksen keskeiselle politiikkaohjelmalle ja kiireellisille veroratkaisuille omistajuutta arvostavan konkreettisen sisällön. 7

5 Mikä on perheyritystaustasi? Olen yrittäjäperheestä, isäni ja isoäitini olivat paperikauppiaita. Olin koulupoikana kaupassa juoksupoikana ja opin jotakin, mutta isäni lopetti liikkeen kannattamattomana. Eikä minusta olisi ollut jatkajaksi. Kotona opetettiin, että leipä on leveämpi ja helpommin saatavilla, jos on valmistunut yliopistosta ja vakituisessa työpaikassa. Myös isoisäni isä oli kauppias. Minusta tuli viestintäpalvelujen kauppias ja yrittäjä 35-vuotiaana. Yrityksemme Eurofacts on kasvanut pieneksi perheyritykseksi, jonka kautta olen oppinut arvostamaan aivan uudella tavalla isäni ja isovanhempieni vaiheita. Kuulun siihen valtavirtaan suomalaisia, joiden vanhemmat ovat tehneet ankarasti yrittäjinä työtä, kokeneet myös epäonnistumisia ja silti etsineet yhteiskunnassa hyväksymistä ponnistuksilleen. Millainen on oma perheesi? Minulla on kaksi aikuisikäistä poikaa, joista vanhin Urho opiskelee poliittista historiaa Turun yliopistossa ja nuorempi poikani Sampo menee kesällä Mittauspatteristoon Kankaanpäähän. Yläasteelle siirtyvä Tuulikki-tyttäreni on pirteä pakkaus, joka menestyy koulussa hyvin. Vaimoni Maria työskentelee perheyrityksessämme talousasioiden parissa. Lisäksi meillä on kaksi belgian paimenkoiraa ja maakilpikonna (jo 12 vuotta). Miten vietät vapaa-aikaasi? Teen paljon työtä ja olen paljon poissa kotoa. Siksi vapaa-aika on minulle tärkeätä. Pyhitän viikonloput perheelle. Harrastan koripalloa ja yritän jaksaa työstää kauan vireillä ollutta väitöskirjahankettani. Arvostan yksityisyyttäni. Miten F.B.N. ja Anders Blom kohtasivat? Lähes tasan kymmenen vuotta sitten sain Peter Fazerilta toimeksiannon. Se synnytti välillemme luottamussuhteen, jonka perusteella hän pyysi yhtiötämme selvittämään 1996 perheyritysten yhteistoiminnan edellytyksiä Suomessa. Selvityksen perusteella saimme tehtäväksemme koordinoida perheyritysverkoston perustamisen keväällä Tehtävä oli luottamuksenosoitus yhtiöllemme. Saimme luottamuksen arvostetulta ryhmältä, jossa olivat Peterin lisäksi mm. suuresti arvostamani Mylle Jouhki, Klaus Sohlberg ja Krister Ahlström. Minulle avautui ovi aivan uuteen maailmaan. Opin tuntemaan monia hienoja ja vaatimattomia ihmisiä, joita menestys ei ollut pilannut. Olet ollut mukana Perheyritysten liitossa sen toiminnan alusta lähtien. Miten mielestäsi Perheyritysten liiton toiminta on kuuden ensimmäisen vuoden aikana kehittynyt? Ensimmäisen vuoden perheyritykset uskalsivat olla vain verkosto, vaikka muodollisesti hyväksyimme yhdistyslain mukaisen rekisteröidyn yhdistysmuodon. Sitten keväällä Perheyritysten liiton hallitus 1999 nimi muutettiin Perheyritysten liitoksi ja se oli signaali järjestömaailmassa etsiä paikka muiden joukossa. Tämän on kutsunut nykyisen pääsihteeri, työn kivijalka on käsitykseni mukaan nyt muurattu liittomme perustajapuheenjohtajien työllä alkuperäisen käsikirjoituksen VTM Anders Blomin mukaisesti siten, että liitto on vastuullisen omistajuuden liiton toimitusjohtajaksi asiantuntija ja edunvalvoja sekä perheyritysomistajien vuorovaikutusfoorumi. Meitä kuunnellaan, mutta aina äänemme ei alkaen. kuulu. Vielä on paljon tekemätöntä työtä, jotta perheyritysten rooli tiedostetaan ja jäsenyys liitossa saa luontevan arvostuksen. 8 Olemme vasta aloittaneet keskustelun vastuullisesta toivon saavani vanhemmalta sukupolvelta tähän täyden tuen. H A A S T A T T E L U omistajuudesta. Olemme ottaneet itsellemme merkittävän Tarvitsemme resursseja, jotka Perheyritysten liiton on 9 rakennettava markkinaehtoisesti. haasteen, joka saattaa olla suurempi kuin moni haluaa itselleen myöntää. Mikä on näiden vuosien aikana ollut kiinnostavinta? Ehdottomasti kiinnostavinta ovat olleet ihmiset. Kauppaneuvos Magnus Bargum on esimerkki herrasmiehestä, jonka kanssa työskentely edunvalvonta-asioissa on ollut hienoa joukkuepeliä. Vuorineuvos Krister Ahlströmin kapasiteettia opin arvostamaan, kun hänen kylmäverinen ja pyyteetön dynamiikkansa käynnisti Euroopan perheyritysten ryhmän GEEF:in ja EU-komission välisen hyvän vuoropuhelun. Olen saanut olla todistamassa, kuinka asiamme on jalostunut. Olen saanut oppia, kuinka tärkeä on se prosessi, jonka kautta perheyritysten näkemys esimerkiksi verokysymyksistä, asemastamme yhteiskunnassa ja järjestömaailmassa välittyy ja etenee. Ja että se ei synny ilman tällaista järjestöä, jonka yhteisöllisyyttä jäsenet arvostavat. Vaikka yritykset ovat jäseniämme, niiden takana ovat perheet, suvut ja ihmiset. Esimerkki jalostumisesta on jäsenyritystemme seuraajasukupolvi. Toisinaan liikutun siitä sitoutumisesta, jolla vanhempi polvi suhtautuu seuraajapolveen. Koin sen hyvin vahvasti saadessani tavata tänä keväänä Arvi Paloheimoa ja hänen poikaansa Martti Paloheimoa Riihimäellä. Meillä on kasvamassa erittäin laadukasta seuraajapolvea, joka vie yrityksiin ja järjestöihin aikanaan perheyritysten parhaat perinteet. Mitkä ovat perheyritysten tulevat haasteet? Perheyritykset taistelevat tänään henkensä puolesta. Sukupolvenvaihdosilmiö on osoittautunut paljon suuremmaksi haasteeksi kuin mitä kuvittelimme sen olevan, kun se otettiin agendallemme 1999 yhtenä pienenä verojuttuna. Sukupolvenvaihdosten suma on suomalaisessa yhteiskunnassa niin suuri ja vakava haaste, että talouspolitiikkamme saattaa epäonnistua, ellei tällä vaalikaudella saada tarvittavia verouudistuksia ja seuraajakoulutusta vireille. Neljännes yrityskannastamme on vaakalaudalla, mutta se ei tunnu huolestuttavan riittävästi edes työväenliikettä, joka saattaa menettää vuosittain työnantajaa. Keskimäärin se tietää 10 työpaikan menetystä per työnantaja. Tähän keskusteluun meidän on mentävä täysillä mukaan ja olemme siinä luovuttava, antava osapuoli. Toinen haaste on kehittää rakentava yhteistyöpositio järjestömaailmassa. Ennen kuin meidät otetaan vakavasti, meillä on oltava riittävästi voimaa jäseniä. Nyt asiaamme vie laadukas ja kapea pääjoukko, mutta merkittävä osa perheyrityksistä elää vapaamatkustajan penkillä näissä talkoissa. Tieto liittomme roolista perheyritystavoitteiden muodostamisen ja edistämisen foorumina on vietävä kaikkialle Suomeen. Se on minun vastuullani. Tehtävä ei ole helppo, sillä meidän on voitava näyttää, antaako jäsenyytemme jäsenyrityksille sellaisia etuja, joista kannattaa maksaa. Kolmas haaste on seuraajapolven valmennus- ja vuorovaikutuspalvelujen kehittäminen. Tämä on mittaamaton työsarka, pelto, joka on raivattava aivan tyhjästä. Uskon ja Minkä koet tärkeimmäksi tehtäväksesi toimitusjohtajana? Päätehtäväni on hallituksen alaisuudessa johtaa rakennustyötä, joka luo tähän maahan uuden järjestöposition. Kysymys on suomalaisten perheyritysten omistajanäkemyksestä, jonka kanavoiminen yhteiskunnassa on suuri haaste. Se on hieman eri asia kuin yrittäjyyteen liittyvä alkuvoimaisuus. Yrittäjyyteen ja yrityksen perustamiseen liittyvä tärkein ominaisuus on se luova kapasiteetti, joka vie menestykseen eli omaisuuden luomiseen. Omistamiseen ja sen kasvattamiseen liittyvä positio on kypsempi eli yrittäjäura on pidempi. Se erottaa Perheyritysten liiton jäsenyritysten omistajat Suomen Yrittäjien perusjäsenkunnasta, joka on yrittäjäuransa alussa. Suomessa ollaan nyt oppimassa arvostamaan vastuullista omistajaa, joka on kärsivällinen, paikallinen, vakaa ja turvallinen. Meidän jäsenkuntamme ydin on sellaisia yrittäjäomistajia, joiden elämäntyössä painopiste on siirtynyt yrittämisestä omistamiseen. Suomen Yrittäjien jäsenkunnan ytimen katson koostuvan omistajayrittäjistä, joiden elämäntyön painopiste on yrittäjäurassa onnistumisessa. Koska Perheyritysten liitto ei keskity elinkeinopolitiikkaan eikä toimialakysymyksiin, ei meille synny päällekkäisyyttä yrittäjäjärjestön tai Teollisuuden ja Työnantajain eikä Palvelutyönantajien järjestöjen toiminnan kanssa. Pyrimme tekemään näiden järjestöjen kanssa hyvää yhteistyötä, koska jäsenyrityksemme ovat näissäkin järjestöissä toimiala- ja elinkeinopoliittisista syistä. Miten aiot kehittää Perheyritysten liiton toimintaa? Vuonna 2002 luotiin tahtotila, jonka suuntaviivoista olen edellä puhunut. Jäsenet ovat panostaneet järjestön kehittämiseen. Pyrin luomaan tästä koneistona kevyen ja kustannustehokkaan, mutta voimakkaan ja edustavan instituution, jota ennen kaikkea sen oma jäsenkunta arvostaa. Ellei suomalainen perheyritysmaailma koe Perheyritysten liittoa asiansa elämänlangaksi, emme saa arvostusta muuallakaan yhteiskunnassa. Olen nyt käynnistäjä- ja perustajaroolissa eli monia asioita on saatava syntymään systemaattiselta pohjalta siten, että hyvät käytännöt jatkuvat. Tärkeätä on ammentaa jäsenkuntamme kapasiteettia, sillä se on arvokasta ja sitä ei saa ostaa kaupasta. En koe toimitusjohtajuutta elämäntehtävänä, vaan eräänlaisena määräaikaisena pestinä. Neljän-viiden vuoden kuluttua on voitava arvioida työni tuloksellisuutta inhorealistisesti. Sitten on aika arvioida tilanne uudelleen.

6 Perheyritykset joutuvat elämään vielä odotuksessa Hallitusohjelmaluonnos ei vielä tuo perheyrityksille toivottua helpotusta sukupolvenvaihdosten verohuojennuksiin. Verotusta luvataan keventää, mutta linjauksissa on liian vähän kuunneltu elinkeinoelämän tarpeita, sanoo Perheyritysten liiton pääsihteeri Anders Blom. Ohjelmaluonnos ennakoi muutosta Suomen talouspolitiikkaan. Yhteiskunnan roolia taloudessa korostetaan voimakkaammin kuin lähiympäristössämme tehdään, missä uskotaan enemmän yritysten ja elinkeinoelämän kykyyn ja mahdollisuuksiin tuottaa kasvua. Huoli työllisyydestä on yhteinen. Hallitus on halunnut korostaa yrittäjäystävällisyyttään ja pyrkimystään keventää yritysten verotusta. Hallitus kuitenkin määrittelee lopullisen kantansa tapaan, jolla yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovutaan ja sitä kautta mm. sukupolvenvaihdoksia koskeviin verohuojennuksiin tuonnempana erillisellä pikaselvityksellä. Hallituksen lupaus olla kiristämättä verotusta koskee pieniä ja keskisuuria yrityksiä (siis liikevaihto alle 40 M EUR) on myönteinen asia. Suuremmat perheyritykset voivat kokea olonsa turvattomiksi tämän linjauksen valossa. Tämän johdosta Perheyritysten liitolle on turvattava edustus pikaselvityksen tekevässä työryhmässä. Perheyritysten sukupolvenvaihdos on paljon suurempi haaste kuin miten se kuvataan hallitusohjelmasssa. Sukupolvenvaihdosten epäonnistumisuhka koskee noin työpaikkaa ja noin yritystä vaalikauden jaksolla. Sukupolvenvaihdosten epäonnistumisuhka merkitsee käytännössä vähintään yrityksen kuolemaa lähivuosina sekä yksinyrittäjän luopumista elinkeinostaan. Siksi hallituksen on otettava työssään huomioon sukupolvenvaihdoksiin liittyvän kokonaisuuden kansantaloudellinen merkitys. Neuvottelukunta Valtioneuvoston kanslian vieraina Melkein kaikki neuvottelukuntamme jäsenet pääsivät osallistumaan Valtioneuvoston linnassa pidettävään kokoukseen huhtikuun alussa. Vierailua isännöi valtiosihteeri Rauno Saari. Ennen omaa kokoustaan neuvottelukunnan jäsenet tutustuivat hallituksen ja valtioneuvoston kokoushuoneisiin ja kuulivat valittuja paloja Valtioneuvoston linnan historiasta. Valtiosihteeri Rauno Saari kertoi myös hallitusohjelman uudesta toteuttamisesta ja Valtioneuvoston kanslian tehtävistä. Serkukset johtavat kodikasta Mestaa Mesta Oy toimii suojellussa punaisessa puutalossa 50- luvun pienkerrostaloalueella Helsingin idyllisessä Haagassa. Toimipaikka ilmentää hyvin Mestan tapaa toimia, jonka toimitusjohtaja Hannes Lehti tiivistää lauseeseen: jalat maassa, asiakkaita ja henkilöstöä arvostaen. Yrityksessä ei myöskään koreilla ulkoisesti, vaan paikasta henkii kodikkuus ja vaatimattomuus. Kipsilevyistä siirryttiin rivitaloihin Toimitusjohtaja Hannes Lehti kertoo setänsä Paulin perustaneen Mesta Oy:n vuonna Pauli oli aikaisemmin Lemminkäisen palveluksessa ja osti tuolloin levytuotantolinjan, jossa valmistettiin kipsilevyjä asuntojen väliseinärakenteisiin. Alussa osakkaina oli myös perheen ulkopuolisia henkilöitä. Hanneksen isä Onni Lehti on tullut 1950-luvulla aluksi pienosakkaaksi ja hallituksen jäseneksi ja myöhemmin veljekset omistivat yrityksen puoliksi. Alussa Mestaa hoidettiin muiden hommien ohella, koska sekä sedällä että isällä oli myös toinen ura toisaalla. Isä toimi hovioikeudenneuvoksena ja setä oli mm. Kotimaa Osakeyhtiön toimitusjohtaja, kertoo Hannes yrityksen alkuvaiheista. Yrityksen toiminta oli ensimmäiset parisenkymmentä vuotta pienimuotoista. Työntekijöitä oli alle 5 ja yrityksen liikevaihto pyöri 5-10 miljoonan markan vaiheilla. 70-luvun alussa Mestan historiassa alkoi toinen vaihe. Silloin luovuttiin kiristyneen markkinatilanteen ja uudistuneiden rakennustekniikoiden vuoksi kipsilevyjen valmistamisesta. Omistajat Pauli ja Onni ryhtyivät gryndereiksi. He aloittivat rivitalojen rakentamisen pääkaupunkiseudulla. Tähän mennessä Mestan rivitaloja on noussut jo toista tuhatta ja viime vuonna liikevaihto oli noin 12 MEUR. Henkilöstö sitoutunutta Yrityksen arvoihin kuuluu henkilöstöstä huolehtiminen. Jo perinteeksi on muodostunut jouluraha, joka vaihtelee tuloksen mukaan puolen kuukauden palkasta koko kuukauden palkkaan. Joululounaalle kutsutaan myös yrityksen eläkeläiset. Henkilöstön sitoutuneisuus ilmenee pitkinä työsuhteina ja tyytyväisyytenä työpaikkaan. Tällä hetkellä Mestassa on 15 ihmistä töissä, mutta yrityksen työllistävä vaikutus on paljon suurempi, koska työmailla alihankkijoiden palveluksessa on noin ihmistä. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen serkukset johtoon Nykyinen toimitusjohtaja on saanut ensikosketuksen perheyritykseen 80-luvulla tsupparina opiskeluaikoinaan. Saatuaan juristin opinnot päätökseen Hannes työskenteli 90-luvulla yrityksen ulkopuolella palatakseen taas vuonna Tuohon aikaan ajoittuu myös Mestan sukupolvenvaihdos, jolloin vanha polvi luopui vetovastuusta siirtäen operatiivisen johdon serkuksille Hannes ja Ylermi. Ylermi on ollut koko työikänsä Mestassa ja hänestä tuli toimitusjohtaja ja minä tulin hänen avukseen. Seuraajasukupolvena pidimme tärkeänä, että sukupolvenvaihdos toteutetaan luopujien vielä eläessä. Omistuksen jakaminen ei meidän mielestämme saanut jäädä haudan reunalle, kertoo Hannes. Oltuaan kolme vuotta serkkunsa kanssa johtamassa Mestaa Hannes sai työtarjouksen ulkopuolelta ja siirtyi muovikorttiteollisuudessa toimivaan yritykseen vastaamaan taloudesta ja hallinnosta. Sukupolvenvaihdos kulminoitui vuonna 2002, jolloin serkukset Hannes ja Ylermi lunastivat kaupalla Mestan lähes 80-vuotiailta Paulilta ja Onnilta. Tuolloin Hannes palasi Mestaan toimitusjohtajan paikalle ja Ylermistä tuli hallituksen puheenjohtaja. Olen ehkä halunnut irtiottoja perheyrityksestämme näyttääkseni, että pärjään muuallakin. Toisaalta ulkopuolisista töistä on ollut myös hyötyä työskennellessäni Mestassa, toteaa Hannes erikoisesta polustaan perheyrityksen jatkajaksi. Hanneksella on isosisko ja isoveli, jotka ovat pienosakkaina, mutta heidän kiinnostuksen kohteensa ovat muualla kuin perheyrityksen jatkamisessa. Samoin Paulin kaksi tytärtä ovat pienosakkaina. u 10 E D U N VA L V O N T A 11 Y R I T Y S E S I T T E L Y

7 Tärkeää oman ajankäyttön hallinta Perheyrittämisessä Hannes näkee parhaimpina puolina oman ajankäytön säätelyn ja laajemman päätösvallan sekä ennenkaikkea mahdollisuuden luoda omia arvojaan vastaava yrityskulttuuri. Viimeksi työskentelemässäni ulkopuolisessa yrityksessä omistajat olivat luovuttaneet päätösvallan pääomasijoittajalle. Meno oli aika raadollista välillä. Pari vuotta sitten Helsingin Villakehräämöön eli Novitaan palkattiin ulkopuolinen toimitusjohtaja Kalevi Luukkainen, kun Danielan isä Ernst Gylfe siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi ja Daniela jäi äitiyslomalle. Kalevi toi mukanaan uskomattoman määrän tietoa ja taitoa sekä uusia ajatuksia. Lisäksi hän toi Novitalle uuden liiketoiminta-alueen: tekstiilit, jotka täydentävät käsityölankojen valmistusta. Aikaa jää myös perheelle, johon kuuluvat Susanna-vaimo, 8-vuotias Silja-tytär sekä 4- ja 2-vuotiaat Aapo ja Lauripojat. Susanna hoitaa tällä hetkellä lapsia kotona. Hän on koulutukseltaan juristi ja periaatteessa hän jonakin päivänä voisi jopa työskennellä Mestassa. Hallittua kasvua ja vastuuta työpaikoista Mesta on noudattanut toiminnassaan jalat maassa periaatetta, eikä puolen vuoden vanha toimitusjohtajakaan tavoittele räjähdysmäistä kasvua. Oman kädenjälkensä hän kuitenkin haluaa jättää. Mottonani on, että rahaa pitäisi tulla enemmän kuin menee. Kasvua haetaan hallitusti. Pilkkeenä silmäkulmassani on toiminnan laventaminen esim. huoltoon. Daniela Yrjö-Koskinen Syntynyt 1971 Koulutus KTM Minusta tulee isona Novitan toimitusjohtaja Luonteeltaan positiivinen, dynaaminen ja ahkera Daniela on jo pienestä pitäen tiennyt, että hän jatkaa isoisien jalanjäljissä turvaten perheyrityksen jatkuvuuden. 8-vuotiaana kirjoitin aineen Mikä minusta tulee isona. Kun muut pienet tytöt ja pojat haaveilivat sairaanhoitajan ja palomiehen ammateista, minä halusin Novitan toimitusjohtajaksi. Novita on aina kuulunut elämääni: tunnen talon läpikotaisin. Kotonakin keskus- teltiin aina työasioista. Edelleen kun vierailen vanhempieni luona keskustelu johtaa yleensä lankamaailmaan. Voin sanoa, että firman edustustilat olivat myös lapsuudenkodin olohuoneessa ja keittiössä. Siellä on vietetty yhteisiä juhlia ja palaverejä sekä henkilökunnan että asiakkaiden ja ulkomaalaisten villatoimittajien kanssa. 12 Vastuullisena omistajana Hanneksen tavoitteena on säilyttää nykyiset työpaikat ja toivottavasti luoda muutama lisää. Tavoitteena on myös yrityksen siirtäminen seuraavalle sukupolvelle entistä vahvempana. Hanneksen aloitteesta Mesta aikoinaan liittyi Perheyritysten liittoon. Liittymisen tärkeimpänä perusteena oli samankaltaisten ihmisten tapaaminen ja ajatusten vaihto heidän kanssaan. Liitto on hänen mielestään toiminut myös hyvänä viiteryhmänä. Perinteen vaalija neljännessä polvessa Helsingin Villakehräämö Oy on perustettu vuonna Tänään omistus on kolmannen polven Ernst Gylfella. Hänellä on kolme lasta: Daniela, Ernst Fredrik ja Patricia. Heistä Daniela vanhimpana toimii perheyrityksen markkinointijohtajana. Ernst työskentelee sijoitusjohtajana Mandatumin Family Officessa ja Patricia, joka vuodenvaihteessa valmistui European Business Schoolista Lontoosta, työskentelee markkinointiassistenttina Helsingin Villakehräämössä. Kaikki sisarukset ovat mukana Family Councilissa. Family Council:en keskeinen tehtävä on perehdyttää 4. sukupolvi perheyritykseen. Family Council kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Kokouksissa toimitusjohtaja käy läpi yrityksen tulokset ja samalla keskustellaan yrityksen tulevaisuuden arvoista, visioista ja strategiasta. Sekä Daniela että Ernst Fredrik ovat myös mukana Helsingin Villakehräämön hallituksessa, missä isä Ernst toimii puheenjohtajana. U U S I S U K U P O L V I 4. sukupolvi Lapsi Ciara 2 vuotta Yrityksen nimi: Helsingin Villakehräämö Oy (Novita) Perustettu: 1928 Toimiala: käsityölankojen valmistus ja tekstiilien myynti ja markkinoiti. Liikevaihto: noin 15 milj. euroa Henkilöstö: noin 100 Päämyyntialueet: Suomi, Ruotsi, Baltia ja Venäjä Novitan tärkeimmät arvot ovat kuluttajien toiveiden täyttäminen, tuotteiden laatu ja henkilöstön hyvinvointi. Nämä arvot olen vahvasti sisäistänyt isältäni. Pitkien työsuhteiden vuoksi monet työntekijät tuntevat minut jo pikkutytöstä asti. Yritys huolehtii myös yksilöstä jopa työsuhteiden päätyttyä. Joka vuosi juodaan joulukahvit eläkeläisten kanssa. Heistä jotkut ovat olleet jopa 50 vuotta Novitalla töissä ja muistelevat minun juosseen firman käytävillä lapsena. Parasta koulun lomissa oli, kun pääsi isin töihin. Olen tehnyt yrityksessämme kaikkea nappien lajittelusta ja lankojen myynnistä mallintöihin kuvauksissa sekä muotinäytöksissä. Maailmalta takaisin Suomeen Kokemusten saaminen muualta ennen siirtymistä Novitalle kokopäivätöihin antoi Danielalle itsetuntoa jatkaa isän jalanjäljissä. Ei voi jatkaa karismaattisen isän jalanjäljissä, ellei oma itsetunto ole kunnossa ja jos ei ole omaa vastuualuetta ja reviiriä. Valmistuttuani kauppatieteiden maisteriksi opiskelin vielä vuoden kansainvälistä markkinointia University of California Berkeleyssä. Sen jälkeen pääsin Revlonille Lontooseen töihin markkinointipäälliköksi. Näistä vuosista takkiin tarttui analyyttisyyttä, kokonaisuuden hallintaa, asiakaskeskeistä lähestymis- ja ajattelutapaa sekä paljon käytännön markkinointitietoa. Perheyrityksessään markkinointijohtajana ja hallituksen jäsenenä Daniela on saanut paljon enemmän vastuuta sekä mahdollisuuksia vaikuttaa. Motivaatiokin on korkeammalla, kun töitä tehdään omalle yritykselle. Perheyrityksen omistajalla on kasvot ja he ovat läsnä. Verrattuna esim. Revloniin, meillä päätökset tehdään pitkällä aikavälillä eikä keskitytä liikaa lyhyen aikavälin tuloksiin. u 13

8 Perheyrityksenä Novitalla on myös joustava päätöksenteko, mikä mahdollistaa nopean reagoimisen markkinoiden muutoksiin. Perheyrityksensä vahvuutena Daniela näkee myös pitkät työsuhteet, koska kehräämöteollisuuden kokemus ja osaaminen karttuvat työtä tehdessä. Perheyrityksessä työskentelyn huonona puolena Daniela mainitsee tunteet, jotka joskus vahvasti ohjaavat päätöksentekoa. Toisaalta ne voivat olla juuri perheyrityksen vahvuuskin. Langat kuuluvat myös vapaa-aikaan Työn ja perhe-elämän vastapainoksi Daniela rentoutuu ja latautuu urheilun parissa. Hänen mielestään kuitenkin paras tapa rentoutua on tarttua kutimiin. Neulon TV:tä katsellessani ihania pieniä neuleita tyttärelleni tai sitten asusteita koko perheelle. Minulla taitaa olla tällä hetkellä ainkin 10 eriväristä, trendikästä, pitkää kaulahuivia ja saman verran niihin sopivia pipoja. Hän myöntää kyllä olleensa suutarin lapsi, joka ei pitkään aikaan koskenut kutimiin kouluaikojen epäonnistuneiden sukkaparien jälkeen. Mutta kun lapseni syntyi, halusin tehdä hänelle jotain itse. Neulomisen rentoutuskeinona ovat löytäneet myös mm. Hollywood-tähdet, joille siitä on tullut joogan korvike. Tunnettuja neulomisen ilon löytäneitä tähtiä ovat mm. Pretty Woman Julia Roberts, Sex in the City - Sarah Jessica Parker ja Gladiator Russell Crowe. Sitoutuminen perheyrityksen jatkuvuuteen Novitassa vasta suunnitellaan sukupolvenvaihdosta. Päätösvalta on vielä isällä. Danielalla on kuitenkin vahva usko tulevaisuuteen ja 75-vuotiaan perheyrityksen jatkuvuuteen. Minulla on tunne siitä, että jatkan uljasta perinnettä. Näen, että olen saanut yrityksen esi-isiltäni ja on myös minun velvollisuuteni huolehtia siitä tulevaisuudessa. Koen myös valtavaa sitoutumista alaan ja vastuuta käsityöperinteiden ja tietotaidon siirtämisestä seuraavalle sukupolvellle. Novita on Suomen viimeinen merkittävä kampalankakehräämö. Mielestäni on tärkeää säilyttää ja ylläpitää tällaista ammattitaitoa Suomessa. R I I H I M Ä K I A L U E T A P A A M I S E T Riihimäellä kansanedustajaehdokkaiden paneelikeskustelu perheyrittäjyydestä Juuri ennen vaaleja maaliskuun alussa Perheyritysten liitto järjesti Riihimäellä keskustelutilaisuuden Haasteena suuri suomalainen sukupolvenvaihdos. Paikalle oli saapunut parikymmentä paikallista perheyrittäjää sekä kuusi kansanedustajaehdokasta. Tilaisuuden isäntä toimitusjohtaja Martti Paloheimo, Paloheimo Oy:stä esitteli aamukahvien jälkeen Perheyritysten liitton toimintaa ja perheyrityksen toimintaympäristöä kolmen ympyrän mallin mukaan. Perheyritysten liiton pääsihteeri Anders Blom jatkoi alustusta korostamalla onnistuneiden sukupolvenvaihdosten tärkeyttä sekä esittelemällä uhkakuvan, jos sukupolvenvaihdoksia ei pystytä tukemaan tulevaisuudessa. Kansanedustajaehdokkaita pyydettiin lyhyesti esittelemään puolueensa tavoitteet onnistuneiden sukupolvenvaihdosten tukemiseksi sekä kertomaan lyhyesti omista näkemyksistään. Kaikilla ehdokkailla oli jonkilaista kokemusta yrittäjyydestä, esimerkiksi maatilaomistuksen tai lasten yrittäjyyden tukemisen kautta. Ymmärtämystä perheyrittäjyyttä kohtaan löytyi kaikilta ehdokkailta ja perheyritysten jatkuvuuteen pyrkimisestä oltiin yhtä mieltä. Yleisö osallistui myös keskusteluun ja tärkeimmiksi aiheiksi nousivat yrittäjyyteen kohdistuvien tukimuotojen hyödyllisyys sekä yrittäjyyden kannustaminen. Perheyritysten liiton aluetapaamisia järjestettiin maaliskuussa Riihimäellä, Kannuksessa ja Jyväskylässä ja touko kuussa Turussa. Tilaisuudet järjestet tiin yhteistyössä paikallisten kauppa kamarien kanssa. Kannuksessa kuultiin osaamisen siirrosta sukupolvenvaihdoksessa 15 perheyrittäjää Pohjanmaalta oli saapunut Kannukseen Poutun toimitusjohtaja Risto Poutun isännöimään aluetilaisuuteen. Tilaisuudessa Nina Karlsson esitteli liiton toimintaa ja Vaasan yliopiston professori Vesa Routamaa kertoi osaamisen siirrosta sukupolvenvaihdoksessa. K A N N U S Professori Vesa Routamaa, Vaasan yliopisto: Sukupolvenvaihdos on johtajuuskysymys Sukupolvenvaihdoksesta puhuttaessa huomio kohdistuu tavallisesti todellisen ongelman kannalta yksipuolisesti verotus- tai rahakysymyksiin. Perheyritysten sammumisen todelliset syyt ovat kuitenkin useimmiten toisaalla. Perhe-, omistus- ja johtajuusulottuvuuksista perheyritysjärjestelmässä ongelmallisin lienee johtajuusnäkökulma: miten yrittäjäjohtaja johtaa perheyritystä ja sitä kautta valmistelee maaperää perheenjäsenten tai avainhenkilöiden mahdollisuudelle jatkaa menestyksellisesti yritystoimintaa. Sukupolvenvaihdoksessa tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huolta osaamisen siirtämiseen ikääntyviltä yrittäjiltä ja henkilöstöltä potentiaalisille yritystoiminnan jatkajille. Osaamisen siirrossa on luonnollisesti kyse paljolti tiedon siirrosta. Tämä tieto voi olla konkreettista mitä tai miksi -tietoa tai hiljaista miten tai kuka -tietoa. Avainkysymys on, miten seuraaja tämän tieto saavuttaa. Askeleet osaamisen siirrossa: 1. Oppiminen tuntemaan kenttä (kasvuvaihe yrittäjyyteen) Seuraaja: Hankkii peruskoulutuksen ja pohtii uravaihtoehtoja Tutustuttaa itsensä perheyrityksen käytännön työhön Kasvaa yrittäjyyteen yrittäjämäisessä ympäristössä Opintojen jälkeen työskentee jonkin aikaa vieraassa ympäristössä Yritystominnan luovuttava yrittäjä: Alkaa katsella seuraajaa liiketoiminnalle ja keskustelee eri vaihtoehdoista ja vaihtoehtoisten seuraajien tulevaisuudensuunnitelmista 2. Perehdyttäminen (varsinainen tiedonsiirron vaihe) Seuraaja: Palattuaan perheyritykseen alkaa tutustua yritystoiminnan eri osa-alueisiin, saa ensiopastuksen tehtävään ja tämän jälkeen ottaa vastuun eri alueiden kehittämisestä omilla toimenpiteillään Osoittaa kykynsä yrittäjämäiseen päätöksentekoon, itsenäiseen toimintaan ja liikkeenjohtoon Yritystominnan luovuttava yrittäjä: Työskentelee saadakseen seuraajan tutustumaan liiketoimintaan Tämän vaiheen pituus riippuu seuraajan taustasta ja kyvyistä sekä siirrettävän hiljaisen tiedon laajuudesta ja laadusta Vaiheen lopulla edeltäjä saattaa vetäytyä yrityksen päivittäisestä työstä 3. Itsenäisen yritystoiminnan kehittämisen vaihe (uuden konkreettisen ja hiljaisen tiedon luomisen vaihe) Seuraaja: Johtaa liiketoimintaa itsenäisesti Hyödyntää edeltäjältä siirrettyä tietoa ja yhdistää sitä omasta työkokemuksestaan ja koulutuksestaan saamaansa tietoon Yrittäjänä pyrkii aktiivisesti kehittämään liiketoimintaa edelleen Yritystominnan luovuttava yrittäjä: Toimii mentorina ja tukijana taustalla 14 Yrityksen tulevaisuus näyttää olevan turvattu jo viidennessäkin polvessa. Danielan Ciara-tytär on jo kaksikuukautisena ollut mukana muotikuvauksissa ja lankakerien kanssa leikkiminen on hänen lempipuuhaansa. Liiton toiminnassa Daniela on ollut mukana alusta lähtien. Minua on kiinnostanut liiton järjestämät korkeatasoiset seminaarit ja käytännön yritysesimerkit sekä kokemusten vaihto samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa sekä Suomesta että ulkomailta. Pohjimmiltaan ratkaisevaa sukupolvenvaihdoksessa ja osaamisen siirrossa on yrittäjän johtajuustaito. Yrittämiselle tyypillistä on työteliäisyys, työtä pelkäämättömyys, itsellisyys, itsensä toteuttamisen ja toimintavapauden arvostus sekä usein luova ja omaperäinen elämäntyyli. Mutta samalla yrittäjälle johtajana on usein ominaista myös minä itse -tyyli, huono delegointitaito tai taipumus autoritaariseen johtamistyyliin. Viimeksi mainitut ominaisuudet eivät luo edellytyksiä perheenjäsenten tai avainhenkilöiden perehdyttämiselle yritykseen, tasavertaiselle osallistumiselle yrityksen johtamiseen ja osaamisen siirtymiseen. u 15

9 Perheenjäsenet ja avainhenkilöstö saattavat turhautua työssään, eivätkä opi yrityksen keskeisiä tehtäviä ja vastuita ja hakeutuvat muihin tehtäviin ja ammatteihin. 16 Yrittäjältä vaaditaan johtajuuskykyä motivoida seuraajaa aidosti innostumaan liiketoiminannasta itsensätoteuttamisen tarpeiden tyydyttäjänä. On myös oltava kykyä johtaa seuraajaehdokkaita(kin) heidän tarverakenteensa, kypsyytensä, kykyjensä ja halujensa edellyttämällä tavalla. Tarvitaan tilannejohtajuustaitoja. Johtajuusprosessiin ja osaamisen siirtoon liittyy oleellisesti seuraajan perehdyttäminen yrittäjän suhdeverkostoon riittävän ajoissa. Sukupolvenvaihdoksiin varautumisen aikajänne onkin yleensä liian lyhyt. Osapuolten persoonallisuudella ja oppimistyylillä on oleellinen merkitys onnistumisen kannalta. Osapuolten itsetuntemus ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat avainkysymyksiä keskinäisessä toimeentulossa ja viimeistään sukupolvenvaihdosprosessin alkuvaiheissa pitäisi saavuttaa osapuolten syvällinen keskinäinen tuntemus. Tämä on näkökulma sukupolvenvaihdokseen, joka lienee jäänyt täysin huomiotta sekä tutkimuksessa että käytännön sukupolvenvaihdostilanteissa. J Y V Ä S K Y L Ä Jyväskylässä perehdyttiin sukupolvenvaihdoksiin Jyväskylän Keljonkankaalle GWS Systemsin tiloihin Klaus Sohlberg oli kutsunut paikallisia perheyrittäjiä keskustelemaan onnistuneesta sukupolvenvaihdoksesta. Paikalle saapuikin yli kolmekymmentä asiasta kiinnostunutta. Professori Matti Koiranen kertoi onnistuneen sukupolvenvaihdoksen takana olevan ennakoinnin, suunnitelmallisuuden ja riittävän toteuttamisajan. Sukupolvenvaihdoksen tavoitteena on tehokas ja oikeudenmukainen varallisuuden siirto, liiketoiminnan vetovastuun siirto toimintaa vaarantamatta ja sovun säilyttäminen perheenjäsenten kesken. Taloudelliset ja juridiset seikat muodostavat noin 20 % ratkaistavista ongelmista ja henkiset seikat noin 80 %. T U R K U Yhdysvaltain suurlähettiläs tapasi varsinaissuomalaisia perheyrittäjiä Toistakymmentä varsinaissuomalaista perheyritysvaikuttajaa tapasi toukokuussa Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bonnie McElveen-Hunterin. Kokous- ja Kylpylähotelli Caribiassa järjestetyssä aluetapaamisessa kuultiin suurlähettilään näkemyksiä amerikkalaisesta ja suomalaisesta yrittäjyydestä. McElveen-Hunter kertoi arvostavansa suomalaisten korkeaa koulutustasoa, mutta kertoi yllättyneensä suomalaisten alhaisesta innostuksesta yrittäjyyteen. Hän muistutti, että yrittäjyyteen kasvaminen alkaa jo kotoa. Yhdysvalloissa jo pienet koululaiset myyvät keksejä ovelta ovelle. Jokainen oppii, ettei se ole aina hauskaa, mutta siitä huolimatta se on tehtävä. Eroa suomalaisessa ja amerikkalaisessa ajattelussa kuvaa erityisen hyvin McElveen-Hunterin esimerkki asenteista. Yhdysvalloissa yrittäjyyttä on aina pidetty arvossa. Kun Suomessa ajatellaan, että työtön voi harkita myös yrittäjyyttä, lähtee amerikkalainen ajatuksesta, että yrittäjänä epäonnistunut voi harkita palkkatyötä, suurlähettiläs sanoo. McElveen-Hunter tietää mistä yrittäjyydessä on kyse. Hänen oman, viestintäalalla toimivan yrityksensä liikevaihto on noin 100 miljoonaa dollaria ja se työllistää noin 200 henkeä. Erityisen vaikutuksen häneen Turun tapaamisessa tuntui tekevän Hesburger-hampurilaisketjun luojan ja omistajan Heikki Salmelan tapaaminen. Amerikkalaisen McDonaldsin Suomessa päihittänyt perheyritys Hesburger lienee suurlähettiläälle mieleenjäävä esimerkki suomalaisesta yrittäjyydestä ja sisusta parhaimmillaan. Pölkky-konserni: Perustamisvuosi: 1968 Perheyhtiö: Pääosakkaat Jouko ja Antti Virranniemi Toimiala: Mekaaninen puunjalostus Toimipaikat: Kuusamo, Taivalkoski, Oulu Tuotantoluvut/vuosi: Sahatavaraa m 3 Höylätyt tuotteet m 3 Kyllästys m 3 Liikevaihto: 50 milj. euroa, josta viennin osuus n. 70 % Omavaraisuusaste: 50 % Osakkuusyritykset: Ulea Oy, Kuusamon Hirsitalot Oy, Taivalkosken Voima Oy Henkilöstö: 210 Toimitusjohtaja: Jouko Virranniemi LUJAA PUUTA POHJOISESTA! Pölkky-konserniin kuuluvat tällä hetkellä Pölkky Oy:n sahalaitos höyläämöineen Kuusamossa, Ulea Oy:n sahalaitos höyläämöineen Taivalkoskella sekä kyllästyslaitos Oulussa. Yrityksen perusti vuonna 1968 maanviljelijä Erkki Virranniemi vaimonsa Saaran kanssa. Mukaan tulivat pienemmin osuuksin Erkin veljet Matti ja Teppo vaimoineen. Erkki nimitettiin yrityksen toimitusjohtajaksi, Saara kirjanpitäjäksi ja Matti metsäpäälliköksi. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Teppo, joka toimi tässä tehtävässä 32 vuotta. Yritys on pysynyt saman suvun omistuksessa koko tähänastisen toimintansa ajan. Pölkky-konserni on kehittynyt vuosikymmenten mittaan pienestä perhesahasta merkittäväksi pk-yritykseksi toimialueellaan, Koillis-Suomessa. Teollista yrittämistä kaukana kaikesta Erityisesti Kuusamosta ihmisillä on mielikuva pelkästä matkailupaikkakunnasta, johon kuuluvat vapaana kuohuvat kosket, kansallispuistojen aarniometsät ja Rukan alueen matkailupalvelut. Matkailuelinkeino mielletään alueen tärkeimmäksi toimeentulon lähteeksi. Kuitenkin Kuusamon ja Taivalkosken alueilla on paikallisin voimin synnytettyä merkittävää teollisuutta, joka toimeentulon lähteenä kilpailee tasapäisesti matkailuelinkeinon kanssa. Merkittävimmät teollisuudenalat ovat mekaaninen puunjalostus (useita yrityksiä) sekä elintarviketeollisuus. Esimerkiksi Kuusamon meijerissä tuotettu juusto on erittäin tunnettu ja tunnustettu maailmalla. Vientitulojen hankkimisessa e.m. teollisuudenalat menevät reippaasti edelle matkailubisneksen. Ehkä matkailun saama myönteinen mediajulkisuus on jättänyt alueen teollisuuden niin pahasti varjoonsa, että yleinen ymmärrys yhteiskunnassamme ei tahdo juuri noteerata teollisuuden erityistoivomuksia toimintaedellytystensä turvaamisessa. Mekaanisessa metsäteollisuudessa tämä on näkynyt esim. kohtuuttoman laajoissa metsiensuojeluohjelmissa, joissa alan yrityksille ei ole annettu minkäänlaisia sopeutumiskeinoja. Pölkky osakeyhtiön perustajat kuvittelivat aikoinaan pystyttävänsä tuotantolaitoksensa runsaiden raaka-ainelähteiden keskelle, mutta toisin on käynyt. Lähialueiden metsät on suojeltu pystyyn, joten sahatukit on hankittava keskimäärin yli 100 kilometrin etäisyydeltä tuotantolaitoksilta. Kun tukkien tarve vuositasolla on pelkästään Pölkky-konsernin sahoilla n m 3, voi hyvin kuvitella ongelman todellisuuden alueen mekaaniselle metsäteollisuudelle. Koska suojelluissa metsissä sahateollisuudelle sopivan raaka-aineen osuus on keskimääräistä parempi kuin muissa talousmetsissä, on suojelupäätökset muuttaneet merkittävästi Koillis-Suomen puumarkkinoiden kilpailuasetelmaa. Kahdella alueen suurimmalla puunostajalla on myös sahateollisuutta, niiden sahat sijaitsevat satamissa. Sahapuun tarjonnan heikentyminen on vahvistanut kuitupuuta tärkeimpänä raaka-aineena käyttävien integraattien kilpailuasemaa. Kehotan kiinnittämään huomiota siihen tosiasiaan, että ainoastaan paikalliset itsenäiset sahat joutuivat sopeutumaan suojelupäätöksiin tuotantolinjojaan uudistamalla ja pikkutukin sahausta lisäämällä. Integraattien sahapuun määrissä tai keskikoossa ei ole tapahtunut juuri muutosta. Isojen metsäorganisaatioiden puunhankinta-aluetta on käytännössä koko maailma. Suurien puumäärien kuljettaminen laivoilla on mahdollista hyvinkin kaukaa. Paikallisella sahalla täytyy hankkia raaka-aineensa oman kotikuntansa ympäristöstä. u 17

10 18 Suomen valtion talousarviossa on vuosittain ollut pieni määräraha kuljetustukea varten. Tämän määrärahan avulla yhteiskunta on halunnut hieman tasoittaa pitkistä etäisyyksistä aiheutuvaa kilpailuhaittaa pohjoisen teollisuudelle. Vaikka tuki on esim. pahimpaan kilpailijaamme, Ruotsiin, nähden varsin vaatimatonta tasoa, joudutaan siitä Suomessa kuitenkin käymään melkoinen kaplakka vuosittain. Vaikka olenkin markkinatalouden luja kannattaja, katson kuitenkin, että pohjoisen teollisuus tarvitsee yhteiskunnan taholta joitakin etäisyyksistä johtuvia tasoittavia toimenpiteitä. Kuljetustuki on yksi tällainen toimenpide. Kuljetustuen määrä on Ruotsissa kymmenkertainen verrattuna Suomeen. Suomessahan se on EU:n pienin. Toinen erinomainen keino rohkaista pohjoisen teollisuutta on huolehtia investointitukien säilymisestä, jotta mahdollisuudet ja usko teollisuuden kehittämiseen säilyvät. Panostusta puun jatkojalostamiseen Pölkyssä on jo yrityksen perustamisesta lähtien panostettu sahatavaran jatkojalostukseen. Vuotuiset investoinnit tähän tarkoitukseen ovat viimeisen kymmenen vuoden ajan olleet noin 28 MEUR / vuosi. Yhtiö on kehitellyt pohjoisen lujasta puusta tuoteperheen, joka on saanut merkittävän jalansijan kansainvälisillä markkinoilla. Tulevaisuudessa kasvua haetaan nimenomaan jatkojalostusta edelleen kehittämällä. Jatkojalosteiden avulla yritys on toistaiseksi kyennyt tasoittamaan sahateollisuudelle tyypillisiä suhdannevaihteluja. Puusta on jalostettava ostavalle asiakkaalle mahdollisimman houkutteleva ja hyödyllinen tuote, josta hän on valmis maksamaan vähän enemmän. Pölkky on mukana myös Kuusamon Hirsitalot osakeyhtiössä, joka valmistaa korkeatasoisia hirsitaloja sekä kotimaahan että vientiin. Tuotteista suurin osa on vapaa-ajan asuntoja, jotka valmistetaan asiakkaan toivomusten mukaan. Tällä hetkellä yrityksessämme on suunnitteluvaiheessa uusi mittava jatkojalostushanke, jonka rahallinen arvo on lähes 9 MEUR. Tämän investoinnin tulisi olla koko laajuudessaan käytössä vuonna Perheyritys Pölkky on tyypillinen perheyritys. Yhtiön hallituksen kaikilla jäsenillä on ollut aina sama sukunimi huolimatta siitä, että henkilö hallituksessa on vaihtunut. Pitkän harkinnan jälkeen hallitukseen valittiin pari vuotta sitten perheen ulkopuolinen jäsen, jolloin sukunimilistaan tuli tältä osin muutos. Myös kaikilla yrityksen kuudella omistajalla on edelleen sama sukunimi, Virranniemi, vaikka omistus on valtaosiltaan siirtynyt perustajasukupolvelta seuraavalle. Vastuullisiin johtotehtäviin Pölkky on rekrytoinut henkilöitä oman suvun keskuudesta, mikäli näillä on ollut näyttöä osaamisestaan. Veljeni, Antti, tuli töihin yritykseemme suoraan peruskoulusta kohta Pölkyn perustamisen jälkeen. Hän on tällä hetkellä yrityksen tekninen johtaja. Itse tulin yrityksen palvelukseen sahatyönjohtajaksi kesken lukion suorittamisen ja olen nyt toimitusjohtaja. Yrityksen pääosakkuus on myös siirtynyt meille kahdelle vanhemmiltamme, jotka molemmat ovat kuolleet. Yhtiön johtoryhmään kuuluvat suvun piiristä lisäksi Matin poika, Hannu, joka on sisaryhtiömme Pölkky Metsän toimitusjohtaja ja koko konsernimme varatoimitusjohtaja sekä Tepon poika, Pekka, joka tuontipäällikkönä vastaa raaka-ainehankinnoista itärajan takaa. Johtoryhmän muut henkilöt ovat suvun ulkopuolisia, päteviä ja hyvin koulutettuja ammatti-ihmisiä. Meille on vuosikymmenten mittaan vakiintunut käsitys, että perheyrityksen vahvuutena on päätöksenteon joustavuus. Päätökset syntyvät tarpeen vaatiessa nopeasti, mutta myös asioiden uudelleen harkinta on mahdollista, jos huomataan, että on viisasta vielä miettiä asioita. Päätökset eivät juutu byrokratian rattaisiin eivätkä arvovaltakysymyksiin. Sukupolvenvaihdoksen ongelmat Tähänastisten kokemuksiemme mukaan sukupolven vaihdos osakeyhtiömuotoisessa yrityksessä ei ole suurikaan ongelma silloin, kun yrityksen tase on oman pääoman osalta heikko. Verottaja ei ole tullut kohtuuttomasti osille, jos edellinen sukupolvi on myynyt omistustaan velkapääomalla toimivasta yrityksestään seuraavalle sukupolvelle sopuhinnalla. Tilanne muuttuu nykylainsäädännön mukaan kuitenkin täysin, kun perheyritys on suvun yhteisin ponnistuksin kovalla työllä nostettu menestyväksi ja vakavaraiseksi. Tällöin suomalainen verottaja todella herää ja tulee käytännössä suurimmaksi saamamieheksi sellaisessa kaupassa, jossa vanhemmat myisivät lapselleen osuutensa yritykseen, jonka toiminnan kehittämistä ostajalla olisi tarkoitus jatkaa. Raadollisinta verottajan toiminta on erityisesti sellaisessa tapauksessa, jossa vanhan omistajan jälkeläinen on vuosikausia ollut mukana nostamassa vanhempiensa omistamaa yritystä menestyväksi ja vakavaraiseksi. Sukupolvien välisessä kaupassa verottaja katsoo tämän kovan työn tuloksen olevan tekijälleen lahja, josta pitää rankimman jälkeen verottaa! Uusi hallitus on ohjelmassaan ja ministerit lausunnoissaan vakuutelleet kehittävänsä sukupolvenvaihdoksiin liittyvää verolainsäädäntöä niin, että omistuksen siirto voisi tapahtua hallitusti ja perheyritysten tulevaisuutta vaarantamatta. Tulemme tarkoin seuraamaan, jäävätkö nämä lupaukset jälleen kerran pelkkien puheiden asteelle. Jouko Virranniemi Mistä jatkajat perheyrityksille? Perheyrityksen jatkaminen ei näytä kiinnostavan yrittäjätaustaisiakaan nuoria. Tarpeeksi pitkäkestoinen, tehostettu yrittäjyyskasvatus ja -opetus vaikuttavat positiivisesti nuorten suhtautumiseen muuhun yrittäjyyteen. Nuoret painottavat luovuutta, itsevarmuutta, rohkeutta ja sosiaalisuutta yrittäjälle tärkeinä ominaisuuksina. Myös kansallishyveemme sisu ja yritteliäisyys saavat nuorilta korkeat pisteet. Tällaisia tuloksia sai Erkki Nevanperä tutkiessaan väitöskirjaansa varten nuorisoasteen opiskelijoiden käsityksiä yrittäjyydestä ja yrittäjäkasvatuksesta. Yrittäjyysnäkemyksissä eroja Alihankintayrittäjyys kiinnostaa nuoria eniten. Myös verkosto- ja tiimiyrittäjyys saivat heiltä korkeat pisteet. Poikia kiinnostavat nämä yrittäjäroolit enemmän kuin tyttöjä, samoin yrittäjätaustaisia enemmän kuin muita. Muina nuorten tulevaisuuden yrittäjäroolia kuvaavina suuntauksina nousivat esiin perheyrittäjä ja liikemiesyrittäjä. Suhtautuminen perheyrittäjyyteen oli samansuuntaista kaikissa kuudessa eteläisen Etelä-Pohjanmaan Suupohjan alueen nuorisoasteen koulussa. Yrittäjätaustaiset nuoret antoivat kuitenkin erittäin merkitsevästi korkeamman arvon perheyrittäjyydelle kuin muut. Tutkimuksen tuloksia ei voida luotettavasti yleistää koko maahan. Yrittäjyyskasvatus vaikuttaa mutta ei vastaa odotuksia Nuoret, jotka ovat saaneet useiden vuosien ajan tehostettua yrittäjyyskasvatusta ja -opetusta, näyttävät painottavan vertailuryhmää enemmän yrittäjän kannalta tärkeitä ominaisuuksia, taitoja ja tietoja. Myös heidän asenteensa Erkki Nevanperä on valmistunut luokanopettajaksi Raumalta 1973, humanististen tieteiden kandidaatiksi Turusta 1978 ja sen jälkeen Jyväskylän yliopistosta peruskoulun ja lukion opintoohjaajaksi 1983, kasvatustieteiden maisteriksi 1991 ja lisensiaatiksi Hän on työskennellyt peruskoulun opettajana ja koulunjohtajana Reisjärvellä ja Kauhajoella. Vuonna 1988 hän siirtyi koulutoimenjohtajaksi Teuvalle ja toimii nyt Teuvan lukion rehtorina ja kunnan sivistystoimenjohtajana. V Ä I T Ö S Lisätietoja: Erkki Nevanperä, puhelin (06) tai , yrittäjyyteen, yrityksiin ja pienyrittäjiin ovat vertailuryhmää positiivisempia. Tyttöjen ja poikien suhtautumisessa on merkitseviä eroja tyttöjen eduksi. Yrittäjätaustan omaavat nuoret suhtautuvat yrittäjyyteen ei-yrittäjätaustaisia merkitsevästi positiivisemmin. Kouluissa annettu yrittäjyysopetussuunnitelman mukainen yrittäjyysopetus ei kuitenkaan vastaa sitä, mitä opiskelijat odottavat. Nuorten mielestä tulisi painottaa enemmän verkottumista ja yritysyhteistyötä, johtamista (esimiestyötä ja organisointia), innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä yhteiskunnassa, pienyrityssektorin merkitystä ja rakennetta sekä yrityksen ohjausta ja strategioita. Eniten tarvittaisiin lisää opetusta luovuuteen ja yrittämiseen sekä tiimityöskentelyyn ja ryhmädynamiikan tuntemiseen. Tärkeintä on kuitenkin se, että yrittäjyyskasvatus saatetaan laajasti ja systemaattisesti kaikkien koulumuotojen opetussuunnitelmiin aina päiväkodeista yliopistoihin saakka. Sukupolvenvaihdosta tukevaan asenteelliseen kasvatukseen ja koulutukseen on panostettava sekä yleissivistävässä että nuorisoasteen koulutusohjelmissa. Yrittäjyysvastuuopettajat on saatava kaikkiin kuntiin, ja kaikille opettajille on annettava riittävät tiedot yrittäjyydestä. Opettajien työelämäharjoittelu on myös saatava yhdeksi keskeiseksi osaksi koulujärjestelmäämme, Nevanperä luettelee. 19

11 20 Perheyritystutkijat verkostoituivat Tampereella Perheyritystutkijoiden tapaaminen kehittää alan tutkimusta Suomessa ja vahvistaa eri koulujen välistä yhteistyötä. Perheyritysten liiton Tampereella järjestämään tutkijatapaamiseen osallistui 21 tutkijaa ympäri Suomen. Osallistujat olivat tutkimuksissaan eri vaihessa, aina kauppatieteiden yo:sta professoreihin. He myös edustivat eri tieteen aloja. Paikalla oli myös Suomen ainoa perheyrittäjyyden professori Matti Koiranen Jyväskylän yliopistosta. Kahden päivän tiiviin ohjelman aikana jokainen osallistuja esitteli oman tutkimusaiheensa ja vuoropuhelu tutkijoiden välillä oli rakentavaa ja tutkimusta eteenpäin vievää. Todettiin, että perheyritystutkijoiden välistä yhteistyötä pitää kehittää vielä tiiviimmäksi ja oltiin yhtä mieltä siitä, että Perheyritysten liiton järjestämä tapahtuma on tärkeä ja hyödyllinen foorumi tutkimuksen eteenpäin viemiseksi. Perheyritysten liiton koulutus- ja tutkimustyöryhmän puheenjohtaja Mikko Mustakallio korosti tieteen ja käytännön vuorovaikuksen tärkeyttä: Vasta viime vuosina on tiedostettu perheyritysten merkittävä osuus kansantaloudesta. Perheyritysten haasteet ovat osittain ainutlaatuisia johtuen yrityksen, perheen ja omistuksen vuorovaikutuksesta. Perheyritystutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tieteellistä tietoa, jonka avulla voidaan kehittää perheyritysten toimintaedellytyksiä ja hyvinvointia yhteiskunnassa. Tampereella esitetyistä tutkimuksista on koottu lehtinen, jossa tarkemmin tutkimusten sisällöistä. Esittelyvihkonen julkaistaan kesäkuussa T U T K I J A T A P A A M I N E N Osallistuneiden tutkijoiden tutkimusaiheita tällä hetkellä: Asko Miettinen / TTKK Pojasta polvi parempi? Sukupolvi ja perheyrittäjyyden säilyttämisintressi Jouko Toivonen / TKKK Perheyritysten määrän arviointi alustavia tuloksia Matti Koiranen / JY Omistajuus ja johtajuus Mitä yhteistä niillä on? Mikko Mustakallio / TKK Perheinstituutiot ja perheen sitoutuminen päätöksiin: päätöksentekoprosessin oikeuden-mukaisuuden medioivat vaikutukset Pasi Malinen / TuKKK Transfer of business problems experienced by the Finnish entrepreneurs Seija Mahlamäki-Kultanen / Tay Maaseudun perheyrittäjien onnistumisen kokemukset Tarja Niemelä / JY Yritysyhteistyön kyvykkyys verkostuneissa perheyrityksissä: Vallan rooli yhteistyö- ja verkostoitumisprosessissa Tarja Römer-Paakkanen / HY Perheyrittäjyys Seniori-Suomessa 2010 Hilkka Lassila / JY Perheyrittäjyys maatilamatkailussa:talonpoikaiset arvot sukupolvenvaihdosta ohjaavana tekijänä. Viitekehyksen ja tutkimusasetelman konstruointi Jan Sten / SHH Pressure for change in business families; post-transfer behaviour of business families Seppo Laukkanen / TTKK Sukupolvenvaihdos perheyrityksessä Inhimillinen näkökulma Taru Hautala / VaY Johtajuuden ja osaamisen siirto ravintola-alan perheyritysten sukupolvenvaihdoksessa Ilkka Martikainen / JY Yrityskaupan hinnoittelu ja rahoitus omistajanvaihdoksessa ja sukupolvenvaihdoksessa Myyjän, ostajan ja rahoittajan näkemysten vertailua Ilpo Peltomäki / JY Copreneurs economic crisis and successful family business Conceptual Analysis and Empirical Study of Married Couple Entrepreneurs in an Economic Crisis towards Successful Family Entrepreneurship Nina Karlsson / JY Olen omistaja Entä sitten? Vertaileva tutkimus omistajuuden ulottuvuuksista Päivi Penttilä / JY Maamme talouden selkärangasta riitaisiin dynastioihin ja kaikkea siltä väliltä : Perheyrittäjyyden kuvan rakentuminen Talouselämän artikkeleissa Raili Törmäkangas / JY Perheyrittämisen muutoksen paradoksit Sinikka Peltomäki / JY Aviopari yrittäjänä Marja Känsälä / TuKKK Työn ja perheen yhteensovittaminen esimerkkinä perheyritykset Jussi Halttunen / JY Teollisten perheyritysten kasvudynamiikka systeemiteoreettinen tarkastelu puutuotealan yrityksistä Virpi Kaikkonen / KY Perhe yrittäjyystiiminä Esimerkkinä pieni maaseutuyritys LISÄTIETOJA Artikkelin kirjoittaja KTL Taru Hautala toimii tutkijana Haaga Instituutin ammattikorkeakoulussa, Haaga Research Centerissä ja valmistelee väitöskirjaansa ravintola-alan perheyritysten sukupolvenvaihdoksesta. Suomalaiset perheyritystutkijat Milanossa Viides vuosittainen IFERAn (International Family Enterprise Research Academy) tapaaminen järjestettiin Milanossa, Bocconi yliopistossa. IFERA-tapaamiseen osallistui kaikkiaan 48 tutkijaa neljältä eri mantereelta. Viidessä vuodessa osallistujamäärä on kuusinkertaistunut. Suomesta Milanoon oli lähtenyt jopa kahdeksan perheyritystutkijaa, jotka edustivat Jyväskylän yliopistoa ja Haaga Instituutin ammattikorkeakoulua. IFERAn perustajajäsenistä paikalla tapaamisessa olivat muun muassa Joseph H. Astrachan Kennesaw State yliopistosta, Alvaro Vilaseca Montevideon yliopistosta, Panikkos Poutziouris Manchester Business Schoolista, Christine Blondel INSEADista ja Daniela Montemerlo Bocconi yliopistosta, joka vastasi myös tapaamisen järjestelyistä. IFERAn perheyritystutkijoiden foorumin tarkoituksena on esitellä tutkimusprojekteja, vaihtaa tutkijoiden kesken ideoita ja tunnustella yhteistyökuvioita sekä lisätä verkostoitumismahdollisuuksia. IFERA tarjosi tutkijoille torstai-iltana loistavan tyypillisessä italialaisessa ravintolassa illallisen, jonka tarkoituksena oli lisätä verkottumista, tiedon ja ideoiden vaihtoa tutkijoiden kesken. Tänä vuonna IFERAssa esitettiin kahdeksan väitöskirjaprojektia ja kolmetoista muuta tutkimusprojektia. IFERAn toiminnanjohtaja Albert Jan Thomassen (Alankomaat) jakoi torstaina kaksi IFERAn kunniataulua ansioituneille perheyrittäjyyden tutkimuksen uranuurtajille. Toisen kunniataulun sai yhdysvaltalainen IMD:n professori John L. Ward. Toinen kunniataulu tuli Suomeen professori Matti Koiraselle ansiokkaasta perheyrittäjyyden jatko-opintomahdollisuuksia edistävästä työstä. Milanon tapaamisen varsinaisina pääpuhujina olivat professori Morten Huse (Norwegian School of Management) ja Family Business Review -lehden päätoimittaja Joseph H. Astrachan (Kennesaw State yliopisto). Huse luennoi perheyritysten tutkimusmenetelmistä ja Astrachan korkealaatuisen perheyritystutkimuksen edellytyksistä. Lisäksi Astrachan kertoi minimivaatimuksia tieteellisille tutkimuspapereille ja ohjeita IFERAn esitysten korkean laadun edistämiseksi. IFERA pyrkii kasvattamaan perheyrittäjyyteen omistautuneitten tutkijoitten ja muiden perheyritystutkimuksesta ja teoriasta kiinnostuneiden verkostoa. Se pyrkii lisäksi edistämään tervettä tutkimusta ja tutkimustiedon vaihtoa sekä edistämään tieteellistä, eettistä ja täsmällistä tutkimuskäytäntöä taloudellisia resursseja unohtamatta. Tapaamisessa keskusteltiin tiiviisti, pitäisikö IFERAn luoda puitteet perheyrittäjyyden tohtoriohjelmalle. IFERA on voittoa tavoittelematon säätiö ja kaikki perheyrittäjyystutkimuksesta kiinnostuneet voivat anoa IFERA:n jäsenyyttä. 21 LISÄTIETOJA tai sähköposti

12 22 Valtion tilintarkastajatkin tarttuivat miljardien eurojen kohtalonkysymykseen Mitä on perheyrittäjyys Seniori-Suomessa 2010-luvulla? Valtion tilintarkastajat, joiden kanslia toimii eduskunnan alaisuudessa, ovat tilanneet Jyväskylän yliopistolta tutkimuksen, jossa luodaan skenaarioita perheyrittämisen tulevaisuudesta. Mahdollisuuksien mukaan pyritään ottamaan huomioon paitsi kansallinen myös alueellinen ulottuvuus. Päävastuulliseksi tutkijaksi yliopisto on rekrytoinut hankkeeseen pariskuntayrittäjyydestä väitelleen MMT Tarja Römer-Paakkasen Vastuullisina ohjaajina toimivat professorit Hannu Niittykangas ja Matti Koiranen. Laajasta projektista on mahdollisuus ammentaa myös kiinnostavia pro gradu-tutkimusten aiheita. Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat lähestyvät elämänvaihetta, jossa ne ovat suurin joukoin vetäytymässä työelämästä. Perheyrittäjien ikäjakauma poikkeaa yleisestä ikäjakaumasta niin, että vetäytymisikään heitä on tulossa suhteellisesti jopa jonkin verran enemmän kuin palkansaajia. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa noin nykyomistajalla on maassamme ajankohtaista yrityksestä luopuminen. Tapahtuuko tämä luopuminen sukupolvenvaihdoksella oman jälkikasvun hyväksi, yrityskaupalla ulkopuolisille, sulautumalla toisiin yrityksiin vai lopettamalla yritys jatkajan puutteeseen, on yhteiskunnallisesti miljardien eurojen kohtalonkysymys. Niissä suomalaisyrityksissä, joissa viimeistään 2010-luvulle tultaessa tapahtuu yrityksestä luopuminen, on satoja tuhansia uhanalaisia työpaikkoja. Alle neljännes ikääntyvistä (yli 45 v) yrittäjistä ennakoi jatkajan tulevan omasta perhepiiristä, kun taas hieman yli kolmannes uskoo / toivoo (?) jatkajakysymyksen ratkeavan yrityskaupalla. Suuri osa ei kykene lainkaan kertomaan, miten asia aikanaan hoituu. Paljon on niitäkin (lähes viidennes), jotka ennakoivat, että toiminta loppuu kokonaan nykyisen yrittäjän vetäytyessä. Jos perheyrittäjyys näivettyy Seniori-Suomessa, rapautuu maamme elinkeinoelämä. Mikäli sen annetaan tapahtua, seuraukset ovat ennakoitavissa jo nyt: a) työpaikkojen vähentyminen lisää sosiaalimenojen kasvua; b) yhteiskunnan verotulot vähentyvät; c) julkisen sektorin rahoitus ajautuu vaikeuksiin; d) Seniori-Suomen hyvinvointipalveluja ei kyetä tuottamaan koko ikääntyvälle väestölle tai ne joudutaan rahoittamaan velaksi. T U T K I M U S ETLA on esittänyt arvion, että julkinen sektori menettää toteutumattomien sukupolven- ja omistajanvaihdosten takia miljardi euroa jo kolmen vuoden kuluttua eli jo tämän vaalikauden aikana. Uusyrittäjyyden tärkeätä kasvupotentiaalia Seniori-Suomessa edustavat ne palvelu- ja tavaratuotannon uudet tai lisääntyvät tarpeet, joiden syynä myös on väestön ikääntyminen. Näissä kysyntä kasvaa. Esimerkiksi hoiva- ja hoitopalvelujen tuotantoon tarvitaan järkevää yhteistyötä julkisen vallan, yritysten ja ns. kolmannen sektorin kesken. Tälle sektorille on mahdollista luoda runsaasti uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Palvelutyönantajien liiton arvion mukaan näin on luotavissa jopa uutta työpaikkaa, jos kehitys koskee palveluyrittämisen ja liiketoimien koko laajaa kenttää. Silloinkaan ei vielä tarvitse edetä kovin radikaalisti hoiva- ja hoitopalvelujen yksityistämisen suuntaan. Jyväskylän yliopiston Taloustieteiden tiedekunta sai toimeksiantotutkimuksen tiukan tarjouskilpailun perusteella. Aikaa skenaarioiden tuottamiseen on kuluva vuosi. Nyt jo voidaan ennakoida, että tutkimus nostaa esiin vastausvaihtoehtoja kysymyksiin: millä eri tavoin luopuminen tulee tapahtumaan, kun suuret ikäluokat vetäytyvät; b) millä yhteiskunnallisilla keinoilla valtiovalta voi omalta osaltaan edistää sukupolvenja omistajanvaihdosten järjestelyjen sujuvuutta perheyrityksissä; c) mitä uusia liiketoiminnan ja perheyrittämisen malleja väestön ikääntyminen yhtäältä edellyttää ja toisaalta mahdollistaa Seniori-Suomen aikakaudella ja oloissa. Niillä teemoilla, joita valtion tilintarkastajat nostavat yhteiskunnalliseen keskusteluun, on taipumus saada paljon palstatilaa ja poliittisten päätöksentekijöiden huomiota osakseen. Onkin erinomainen asia, että eduskunnan arvovallalla vahvistuu julkinen keskustelu perheyrittämisen tulevaisuudesta maassamme. Onhan koko maan tasolla kyse miljardien eurojen ja satojen tuhansien työpaikkojen tulevaisuudesta. Matti Koiranen, Yrittäjyyden professori, Jyväskylän Yliopisto Perheyritysnaiset kokoontuivat Kukan päivänä Perheyritysten liiton naiset kokoontuivat 13. toukokuuta, Kukan päivänä, Sammon isännöimässä tilaisuudessa Helsingin Repossaaressa. Mukana tapahtumassa oli miltei parikymmentä perheyritysnaista. Naisverkoston aikaisemmat tapaamiset ovat olleet välittömän rentoja ja osallistujat ovat olleet innolla mukana tutustuen toinen toisiinsa. Yhtä lämmin ilmapiiri toteutui myös tämän kevään tapahtumassa. Lakiasiaa naisille Sampo Oyj:n varatoimitusjohtaja Maarit Näkyvä avasi naisverkoston tilaisuuden. Hän esitteli Sampo Oyj:n uutta kokonaisvaltaista toimintamallia, jossa otetaan yksittäisen palvelun lisäksi huomioon myös asiakkaan elämäntilanne ja talous kokonaisuudessaan. Näkyvän jälkeen VT Marja Lehtiranta puhui avioehdoista ja testamentista, jotka takaavat omaisuuden pysymisen omassa suvussa. Erityisesti hän korosti asiantuntija-avun merkitystä näissä lakiasioissa, sillä maallikolta voi helposti mennä sekaisin esimerkiksi käsitteet omistusoikeus ja hallintaoikeus, jolloin asiakirja muuttuu oleellisesti. Perheyritysnaiset oppivat, että avioehdon voi asettaa koskemaan vain eroa. Marja Lehtiranta kehotti tekemään avioehdon jo ennen naimisiin menoa. Sen voi toki myös tehdä jälkeenpäin, mutta kynnys saattaa silloin jo olla korkeampi. Kesän odotusta meikkirintamalla Lakiaiheisen ja vilkkaan keskustelun jälkeen meikkitaiteilija Raili Hulkkonen antoi kevyempiä vinkkejä kauneuden alalta. Hän kertoi uusimmista tuulahduksista meikkien maailmasta ja antoi konkreettisia tuote- ja meikkausvinkkejä. Perheyritysnaisia Maarit Näkyvä, Sampo Oyj:n varatoimitusjohtaja Salmen silmälasikehyksiä katsellaan Osallistujat saivat yksilöllisiä vinkkejä ja melkoisen kasan tuotetietoutta. Raili Hulkkonen esitteli omia suosikkituotteitaan, joista kotimainen Lumene nousi usein esiin. Salme-optikkoliikkeen edustaja kertoi lisäksi, miten meikki ja erilaiset silmälasit suhtautuvat toisiinsa. Haaleiden lasien omistaja saa meikata vahvemmin kuin tummien, vahvojen kehysten omistaja, sillä kehykset värittävät kasvoja eri tavoin. Lisäksi hän antoi myös vihjeitä eri kehysmallien sopimisesta eri kasvotyypeille, jotta parhaat puolet saataisiin esiin. Sampo Oyj järjesti samppanja arpajaiset osallistuneiden naisten kesken, rahoituspäällikkö Ritva Suomela ja Pirkko Laurila arpovat. Voiton vei Anja Sohlberg. N A I S V E R K O S T O 23

13 Nuori polvi kokoontui vastuullisen omistajuuden merkeissä Nuoren polven Vastuullinen omistajuus-teemapäivää vietettiin Repossaaressa, Helsingissä yhteistyössä Mandatum Yksityispankin kanssa. Mukana oli 12 nuoren polven edustajaa. Teemapäivän avasi konsernijohtaja Björn Wahlroos Sampo Oyj:stä. Lounaan jälkeen Perheyritysten liiton hallituksen puheenjohtaja Marjo Raitavuo kiitti isäntiä päivän järjestelyistä ja kertoi omista kokemuksistaan vastuullisena omistajana sekä Enston sukupolvenvaihdoksesta. Kuten monella muullakin myös Marjolla oli uransa alussa tunne, ettei hän halua mennä perheyritykseen mukaan. Mielipide kuitenkin muuttui matkan varrrella ja Marjo lähti mukaan isänsä yritykseen. Kolme strategiaa Marjo Raitavuo kehottaa nuoria miettimään oman elämänsä strategiaa: mitä elämältä ylipäätään haluaa. Tärkeintä perheyrityksen toimintaan mukaan mentäessä on kiinnostus ja aito tahto. Enston sukupolvenvaihdos ei ollut ollenkaan helppo projekti, mutta lopulta kakkki löysivät omat roolinsa ja paikkansa perheyrityksestä. Tällöin löytyi omistamisen strategia. Yrittäjäomistajan lapset ovat toiminnassa eri tavoin kuin seuraavan sukupolven edustajat, mutta lasten kiinnostus isovanhempien yritystä kohtaan voi olla hyvinkin innokasta. Tärkeää jokaisen kohdalla on myös sanoa selkeästi mitä haluaa, vaikka keskustelu välillä olisikin kiivaampaa, sillä muuten kaikkia tyydyttäviin tavoitteisiin ei välttämättä päästä. Juridisiin asioihin kannattaa aina ottaa ulkopuolinen asiantuntija mukaan. Viimeiseksi omistajien pitää miettiä liiketoiminnan strategia: missä bisneksessä haluamme olla mukana? Kolme nuorta polvea Nuoren polven työryhmän puheenjohtaja Barbara Hisinger- Jägerskiöld esitteli Marjon Raitavuon esityksen jälkeen nuoren polven tulevia tapahtumia. Samalla hän selkiytti myös termiä next, joka nuoren polven toiminnassa jaetaan kolmeen eri ryhmään: Juniorit (next-next) nuoret vuotiaat, joille verkostoituminen muiden perheyritysnuorten kanssa on tärkeää Aktiivit (next) 25 + jotka jo ovat operatiivisessa toiminnassa mukana tai siitä tai ehkä pelkästään omistamisesta kiinnostuneet Seniorit (ex-next) ovat seuraajasukupolvea, joka on jo ottanut vastuun perheyrityksen jatkamisesta joko omistajana tai operatiivisena johtajana. Osallistujat miettivät ryhmissä keskeisiä aiheita nuoren polven tapahtumiin ja koulutukseen ja esiin nousivat mm. edeltäjäsukupolven äkillinen poistuminen ja siihen valmistautuminen, kriisienhallinta yleensä ja hallitustyöskentely. Erityisen tärkeänä osallistujat pitivät verkostoitumisen mahdollisuutta muiden nuoren polven edustajien kanssa sekä hyviä bileitä, jotka houkuttelevat samanhenkiset mukaan. Internet-sivustoa toivottiin kehitettävän aktiivisemmaksi. Yrityskummeilta tukea KTL Taru Hautala esitteli Yrityskummit ry:n toimintaa. Hän toimii myös itse yrityskummina ja on ollut toimintaan hyvin tyytyväinen. Yrityskummit ry sai alkunsa, kun Asikkalan kunnassa huomattiin, että asukasluvun tuplaavat kesäasukkaat olivat useimmiten myös elinkeinoelämän vaikuttajia. Kunta ryhtyi yhteistyöhön kesäasukkaidensa kanssa ja tuloksena oli yrityskummiprojekti, joka on nyt laajentunut jo valtakunnalliseksi toiminnaksi. Yrityskummeina toimii melkein 400 kummia, mukana mm. Marja Kurki, Ahti Hirvonen, Kirsti Paakkanen ja Jarmo Leppiniemi. Family Office palvelee perheyrityksiä Johtaja Marko Kauppi Mandatum Yksityispankista esitteli Family Office-toimintaa perheyrityksille. Mandatum Yksityispankin ja Family Offisen arvoja ovat: eettisyys ja yksilöllisyys ja yrittäjyys. Family Offise-palveluihin kuuluvat henkilökohtaisten varojen ja perherahaston hoidon lisäksi mm. strateginen sijoituskonsultointi, vakuutukset ja muut avustavat palvelut asiantuntijoiden kautta mm. vero- ja muu lainopillinen neuvonta, veroilmoitusten täyttö ja kirjanpito, sukupolvenvaihdos sekä metsä- ja kiinteistövarainhoito. Pitkäjänteinen yhteistyö asiantuntevan ja luotettavan varainhoitajan kanssa luon yhteisen kielen. Vastuullinen omistajuus nuoren polven silmin Johanna Ikäheimo Lappset Group Oy:stä kiteytti monet päivän aikana esiin tulleet asiat omassa kertomuksessaan vastuullisesta omistajuudesta ja sukupolvenvaihdoksesta. Johannakaan ei ollut aluksi ajatellut seuraavansa isänsä jälkiä perheyritykseen. Toisin kuitenkin kävi. Antero Ikäheimo alkoi jo hyvissä ajoin valmistautumaan sukupolvenvaihdokseen jakamalla osakkeita lapsilleen vähitellen ja 1990-luvuilla. Yritys oli välillä myös ulkopuolisen omistuksessa, sillä lapset eivät olleet toiminnasta kiinnostuneita, mutta lopulta yritys päätyi taas perheelle. Tässä vaiheessa Johanna siirtyi isänsä pyynnöstä yritykseen Business Unit Manageriksi. Antero Ikäheimo itse siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi. Johanna Ikäheimo haluaa korostaa muille nuoren polven edustajille omistajuuden mukanaan tuomaa vastuuta. Omistajuus ei oikeuta, se velvoittaa, hän sanoi vakavasti ja kehotti kaikkia tekemään töitä esimerkillisesti omassa yrityksessään. NEXT GENERATION RAPUILTA alkaen klo 18 Tule mukaan jo perinteeksi muodostuneeseen Nuoren polven rapuiltaan elokuussa! Rapuiltaa vietetään ravintola Särkänlinnassa, joka sijaitsee historiallisessa linnakerakennuksessa Särkän saarella, Kaivopuiston kupeessa. Särkänlinnan ravintolasalin lattia on kallellaan keittiöön päin; aikanaan tykinkuulat vieritettiin salin lattiaa pitkin alas tykeille. Nyt salista voi ihailla hienoa näkymää joko Kaivopuiston ja kesäisen Helsingin suuntaan tai avomerelle päin. Särkkä on loistava rapupaikka. Ravintolaan pääsee kätevästi yhteysaluksella, joka lähtee Kaivopuiston rannasta Ullanlinnan laiturista. Mukaan merelliseen iltaan mahtuu mukaan 25 henkilöä, varaa paikkasi ajoissa! Rapuillan hinta on noin 100 euroa. Yrityskummit auttavat esimerkiksi sukupolvenvaihdoksessa. Tärkeää on myös keskittää omat voimavarat oleelliseen, Kummi voi olla henkisenä tukena ja mentorina nuoren tehdä aktiivisesti töitä ja pysähtyä välillä myös miettimään polven edustajalle tai auttaa asiantuntijan roolissa omalla perheen ja yrityksen etuja. Perheyrittäjä ei voi sokeasti 24 osaamisellaan. Yrityskummi voi olla mukana valmistautumisessa sukupolvenvaihdokseen, sitä toteuttamassa tai hänellä on vastuu myös työntekijöidensä työpaikoista. Lisätietoja ja ilmottautumiset: ajaa vain omaa etuaan ja unohtaa työyhteisöä, vaan N U O R I P O L V I 25 sen jälkihoidossa.yrityskummit on juuri julkaissut myös Vetäjä vaihtuu-opaskirjan sukupolvenvaihdokseen. Lisätietoja Kuuntele, opi ja kehitä! Toimi tunteella! Mitä teetkin, tee se aidosti! Nina Karlsson, puhelin (09) tai sähköpostilla

14 Perheyritys-lehden lukijat tyytyväisiä lehteen Perheyritys-lehden lukijakysely toteutettiin huhtikuussa. Kyselyyn vastasi melkein 60 lehden lukijaa, jotka edustivat sekä jäsenistöä (71 %) että liiton sidosryhmiä (29 %). Melkein kaikki vastaajaat (93 %) olivat tyytyväisiä lehteen. Suurin osa kokee Perheyritys-lehden myös hyödylliseksi, kolmasosa vastaajista jopa erittäin hyödylliseksi. Lehden ulkoasu tyylikäs Lehteä säilytetään ja sitä lukevat myös muut perheenjäsenet sekä kollegat. Nuoremmat vastaajat toivoisivat lehden ilmestyvän useammin, vanhemmille vastaajille riittäisi pari lehteä vuodessa. Yleensä ottaen nykyiseen ilmestymistiheyteen, 4 kertaa vuodessa, oltiin tyytyväisiä. Myös lehden ulkoasuun oltiin tyytyväisiä sen erilaisen materiaalin ja kokonsa puolesta. Lehteä kuvailtiin ulkoasultaan tyylikkääksi, muista erottuvaksi ja korketasoiseksi, jopa liian hienoksi. Tekstin kokoa jotkut vastaajista toivoivat suuremmaksi ja asettelua selkeämmäksi. Yritysesittelyt ja asiantuntija-artikkelit kiinnostavat lukijoita Lehti koettiin helppolukuiseksi ja lehden artikkelit herättivät toisinaan keskustelua. Mieluisimmat aiheet vastaajille olivat: yritysesittelyt (75 %), asiantuntija-artikkelit (73 %) sekä nuoren polven henkilökuvat (42 %). Jäseniä kiinnostivat myös jutut työryhmien toiminnasta. Perheyritysten liiton kannalta asioita käsiteltiin vastaajien mukaan tasapuolisesti. Kritiikkiäkin tuli. Lehden toivottiin keskittyvän myös pienempien yritysten asioihin suurten rinnalla. Lehden tiedottavaa tyyliä kritisoitiin ja toivottiin kovempaa keskustelua ajankohtaisista aiheista. Viidesosa vastaajista olisi valmis itsekin kirjoittamaan lehteen yrittäjyyden kokemuksistaan. Perheyritys-lehti on tällä hetkellä internetissä jäsenien saatavilla myös pdf-versiona. Suurin osa vastaajista sallisi digitaaliversion kaikkien nähtäväksi verkossa. Kiitos kaikille vastanneille arvokkaista mielipiteistänne! Tulemme jatkossa panostamaan erityisesti lehden helppolukuisuuteen ja sisällön parantamiseen toivomustenne suuntaisesti. Ota yhteyttä jäsenpalveluun. Johtajuus ja yhteiskunta II -valmennusohjelma käynnistyy syyskuussa 2003 Perheyritysten liitto järjesti vuonna 2001 seuraajasukupolvelle tarkoitetun valmennusohjelman, jonka tavoitteena oli tutustuttaa osallistujat mm. yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, elinkeinoelämän edunvalvontaan, puolueisiin ja julkisuuden hallintaan. Vuoden 2003 Johtajuus ja yhteiskunta II on tarkoitettu uusille osallistujille ja tällä kertaa ohjelmassa painottuu johtajuus ja perheyrityksen omistaminen. Osanottajat seuraajasukupolven edustajia Ohjelma on tarkoitettu seuraajasukupolven edustajille, jotka ovat kiinnostuneita perheyrityksensä jatkuvuudesta, itsensä kehittämisestä perheyrityksen johtajina ja/tai omistajina sekä yhteiskunnallisista asioista. Ennen muuta ohjelma tarjoaa mahdollisuuden tutustua muiden perheyritysten seuraajasukupolveen. Uusia ja arvokkaita perheyrityskokemuksia herättäviä näkökulmia ja ideoita jokapäiväiseen perheyritystoimintaan tuoreita ajatuksia johtajuudesta ja omistamisesta välineitä tehokkaaseen hallitustyöskentelyyn syvällisempää ymmärrystä liiketoimintaympäristöstä varmuutta esiintymiseen ja omien ajatusten ilmaisemiseen laajan henkilökohtaisen kontaktiverkoston sekä liiton jäseniin että ulkoisiin sidosryhmiin Ohjelmassa kaikki kolme ympyrää Ohjelma rakentuu viidestä moduulista, jotka täyttävät kaikki perheyritys-ympyrät : y x syyskuu 18. Omistajan haasteet perheyrityksessä Professori Matti Koiranen, Jyväskylän yliopisto Perheneuvoston puheenjohtaja Ahti Hirvonen, Tulikivi Oyj CASE TULIKIVI OYJ Millaista on perheyrityksen omistaminen? Miten toimin tehokkaana hallituksen jäsenenä? vko 41 Johtajuus perheyrityksessä Professori Kari Lohivesi, Tampereen yliopisto Koulutusalajohtaja Kari Alhola, Haaga Instituutti CASE OY KARL FAZER AB Millaisia ovat perheyrityksen johtamisen ydinhaasteet ja strategiset erityispiirteet? Mistä strategiat tulevat? Miksi johtamisen uudistaminen ja uudistuminen on niin vaikeaa? Mikä on omistajalle olennaista tilinpäätöstiedoissa? vko 46 Perheyritykset ja yhteiskunta Puhuja avain, Teollisuus ja työnantajat Toimitusjohtaja Kari Jalas, Keskuskauppakamari Apulaisjohtaja Matti Viialainen, SAK/Yhteiskuntapoliittinen osasto Vierailu eduskunnassa Millainen on perheyritysten toimintaympäristö? Miksi edunvalvontaa tarvitaan? Miten omistajana huomioin eri sidosryhmät? tammikuu 19. x Vakuuttavaa esiintymistaitoa Kouluttaja Matti Karhu, Infor-viestintä Oy Vierailu MTV:n uutisstudiossa Miten esiinnyn uskottavasti omana itsenäni? Miten kehitän ilmaisuani selkeämmäksi? helmikuu / vko 7 y Family and Family Business, Barcelona Secretary General Fernando Casado, Instituto de la Empresa Familiar FBN Spain Chairman Mariano Puig, Corporacion Puig Mikä on perheen merkitys perheyrityksessä? Ohjelmaa elävöittävät erilaiset työskentelymuodot: asiantuntijaluentoja täydentävät keskustelut, ryhmäharjoitukset, perheyritysvierailut ja -caset. Osallistumismaksu on euroa (+ alv 22 %). Hinta sisältää valmennuksen ja ohjelmaan merkityt ruokailut ja tarjoilut. Tämän lisäksi osallistujien maksettavaksi tulee ulkomaanjakson kustannukset (matkat, majoitus, osa ruokailusta). Ohjelmarunko 1 pv 1 pv 1 pv 1 pv 2 pv Osallistujien kommentteja vuonna 2001 toteutusta Johtajuus & yhteiskunta -valmennusohjelma I:stä Kaiken kaikkiaan hyvä kokonaisuus. Paljon asioita, joita ei tulisi muuten pahemmin pohdiskeltua. Erittäin hyvä ryhmä, jäi hauskoja muistoja ja hyvät kontaktit jatkoa ajatellen. Koulutusohjelma loi luontevan ympäristön tutustua nuoren polven tekijöihin ja on hienoa nähdä, että porukasta on noussut henkilöitä Perheyritysten liiton keulapaikoille! Positiivisinta kaiken kaikkiaan oli tutustuminen muihin osallistujiin ja eri organisaatioita edustaviin esiintyjiin. Merkillepantavaa koulutuksessa oli eri tahojen positiivinen suhtautuminen perheyrityksiin, erityisesti jäi mieleen perheyrittäjien lämmin vastaanotto Barcelonassa. Sain mahdollisuuden tavata muita suomalaisia nuoren polven perheyrittäjiä ja todella tutustua heihin. Me yhdessä muodostamme seuraavan sukupolven vaikuttajajoukon rungon. Loimme paljon myös muita uusia kontakteja. Tarkemmat tulokset saatavilla jäsenpalvelusta: Ohjelmaan otetaan enintään 20 osallistujaa. (09) tai Ilmoittaudu Perheyritysten liittoon viimeistään mennessä (09) tai Onko sinulla hyviä juttuaiheita? Haluatko kirjoittaa 26 lehteen sinulle tärkeästä aiheesta? LISÄTIETOJA Krista Elo-Pärssinen, puhelin (09) , K O U L U T U S 27

15 Eläkevakuutus sitouttaa ja motivoi 28 Osinkojen verotus kahdenkertaiseksi mutta miten? Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite siirtymisestä osinkojen kahdenkertaiseen verotukseen kiristämättä pk-yritysten ja niiden jakamien osinkojen verotusta on kirvoittanut monta ehdotusta siitä, miten osinkojen verotusta tulisi muuttaa. Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän ehdotushan lähti siitä, että yhteisöveroprosentti olisi 25 ja osingonsaaja maksaisi aina saamastaan osingosta 25 prosentin pääomatuloveron, jolloin verot yhtiön tuloksesta ennen veroja ja osingonjaon jälkeen olisivat 43,5 prosenttia. Jaosta pääomatulo-osuuteen ja ansiotulo-osuuteen luovuttaisiin ja varallisuusvero poistettaisiin. Työryhmän ehdotuksessa nimenomaisesti vältettiin tekemästä eroa pörssiyhtiöiden ja muiden yhtiöiden verotuksen välillä. Työryhmä totesi kuitenkin, että ehdotettua osinkoverotusmallia ei tulisi toteuttaa sellaisena erillistoimenpiteenä, johon ei liittyisi verokantojen alentaminen. Edelleen työryhmä katsoi, että korkeiden verokantojen olosuhteissa osinkotulon kahdenkertaista verotusta olisi tarpeen lieventää jollakin osingonsaajan tasolla toteutettavan huojennuksen mallilla. Suomen Yrittäjien osinkoveromalli rakentuu sille, että pkyritysten osingoilla olisi pääoman tuottoon sidottu verovapaus. Osingosta olisi verovapaata määrä, joka vastaa 9,6 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta. Tältä osin yrityksen jakamaa voittoa verotettaisiin vain yhtiötasolla eli se pysyisi yhdenkertaisen verotuksen piirissä. Ylimenevä osa verotettaisiin ansiotulona, jossa huomioitaisiin verokanta-alennuksena yhtiön jo suorittama vero. Toinen vaihtoehto verovapaan osingon ylittävälle määrälle olisi verottaa sitä prosenttisesti pääomatulona. Käytännössä tämä malli vastaa pk-yrityksille nykyjärjestelmää. Pk-yrityksenä pidetään yritystä, joka työllistää alle 250 henkilöä. Suomen koko yrityskannasta enemmän työllistäviä yrityksiä on vain murto-osa. Ehdotettu järjestelmä ei koskisi listautuneita yrityksiä. Veronmaksajain Keskusliitto on ehdottanut mallia, jossa yhteisöverokantaa pudotettaisiin nykyisestä 29 prosentista 27 prosenttiin ja kiristettäisiin osinkotulojen verotusta laittamalla osingot kohtuulliselle lähdeverolle. Lähdeveromalli rakentuu samalle ajatukselle kuin nykyisin käytössä oleva korkotulojen lähdevero, jossa pankki tai muu korkotuloa V E R O T U S Varatuomari Ola Saarinen työskentelee PricewaterhouseCoopersilla verokonsultoinnin asiantuntijana, perheyritysten ja omistajayrittäjien verosuunnittelusta vastaavana osakkaana. PwC:n veroaamiainen syyskuussa: PricewaterhouseCoopers toivottaa Perheyritysten liiton jäsenet tervetulleiksi asiapitoiseen veropäivään Ohjelmassa ovat seuraavat puheenvuorot: Uuden osakeyhtiölain vaikutukset verosuunnitteluun Yrityksen arvonmääritykset sukupolvenvaihdosta silmällä pitäen Verouudistuksen vaikutukset? Muuttuko verotus? Aika: klo Paikka: Kansallissali Osoite: Aleksanterinkatu 44, Helsinki maksava taho pidättää koron maksuhetkellä 29 prosentin lähdeveron. Veronmaksajain Keskusliitto esittää, että yhtiöiden omistajien ja osakesäästäjien kannalta lähdeveroprosentti ei voi olla korkea, koska muussa tapauksessa kahdenkertaisen verotuksen haitat olisivat liian suuret. Mikäli lähdevero olisi 5 prosenttia, kokonaisverokanta olisi yhtiön jakaman voiton osalta 30,65 prosenttia. Lähdeveroprosentin ollessa 10 kokonaisverokannaksi tulee 34,30 prosenttia. Lähdeveromalli on hallinnollisesti tehokas, koska veron pidättäminen ja tilittäminen tapah-tuisi voittoa jakavassa yhtiössä. On mielenkiintoista katsoa, miten hallitus ottaa huomioon tulevassa muutoksessa sen, että pk-yritysten verotus ei kiristy nykytasolta. Mihinkään edellä olevaan malliin hallitus ei ole sidottu. Oman rajansa asettaa se, että yhteisöverokannan alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä vähentää verotuottoja noin 200 milj. eurolla. Lienee selvää, että uudistukset tulevat voimaan vuoden 2005 alusta. Näillä näkymin viimeinen nykyjärjestelmän mukaan verotettava osingon on oltava nostettavissa kalenterivuonna Sillä seikalla, milloin yksityishenkilö de facto osingon nostaa, ei ole merkitystä. Myöskään sillä, päätetäänkö osingon määrästä jo varsinaisessa yhtiökokouksessa vaan vasta myöhemmin ylimääräisessä yhtiökokouksessa, ei ole merkitystä. Yritykset ovat yhä riippuvaisempia ammattitaitoisista osaajista. Heistä kannattaa pitää kiinni. Tässä voi eläkevakuutus toimia porkkanana. Se on sekä työnantajalle että työntekijälle edullinen kannustin. Yksilölliset eläkeratkaisut ovat jo usean suomalaisen yrityksen arkipäivää, ja laajemmatkin ryhmäeläkeratkaisut lisäävät suosiotaan, sanoo johtaja Lars Bergström Henki-Sammosta. Raha on tunnetusti pätevä kannustin, mutta palkankorotuksen tai bonuksen vaikutus työntekijän motivointiin voi olla lyhytaikainen. Vapaaehtoinen eläkevakuutus on pitkäkestoinen ja taloudellisestikin kannattava kannustinmuoto. Työnantaja voi vähentää työntekijälleen ottaman eläkevakuutuksen maksut verotuksessa, eikä vakuutusmaksuista myöskään tarvitse maksaa palkan sivukuluja. Jos työntekijä osallistuu maksuihin, hän voi vähentää maksamansa maksut omassa verotuksessaan, Bergström kertoo. Työntekijän ei työssäoloaikanaan tarvitse maksaa veroja eläkevakuutuksestaan. Säästöjä verotetaan ansiotulona vasta eläkettä nostettaessa, jolloin tulot ovat usein jo laskeneet alemmalle tasolle. Eläkesäästöillä paikataan aukkoja eläketurvassa, kohennetaan työeläkettä tai varaudutaan siirtymään joustavasti työelämästä. Bergström uskoo edun kiinnostavan etenkin niitä työeläkeuudistuksen piiriin kuuluvia, joiden vanhuuseläkkeen varhentaminen alle 62 vuoden iän ei tulevaisuudessa ole mahdollista. Kaikille yrityksille koosta riippumatta Eläkevakuutusratkaisu sopii kaikille yrityksille koosta riippumatta. Lisäeläke-etu voidaan antaa yksilöllisenä ratkaisuna työntekijälle tai ryhmäeläkevakuutuksena koko henkilöstölle tai tietylle henkilöstöryhmälle. Eläkevakuutusjärjestely voi pohjautua yrityksen tulokseen, olla kiinteä vuotuinen markkamäärä tai tietty prosentti palkasta. Yritys voi päättää, että lisäeläkkeet kustannetaan yrityksen tuloksentekokyvystä riippuen eli jos tulosta ei synny, eläkevakuutusmaksuja ei kyseiseltä vuodelta makseta. Tältä osin järjestelmä siis muistuttaa henkilöstörahastojen periaatetta. Lopullinen eläke riippuu suoritetuista vakuutusmaksuista, Bergström kuvaa. Yrityksen päätöksen mukaan osa tulospalkkiosta voidaan maksaa rahana, johon luonnollisesti liittyvät sekä tulovero että palkan sivukulut. Nuorten työntekijöiden eläkevakuutukseen menevä osuus tulospalkkiosta sovitaan usein pienemmäksi kuin varttuneempien henkilöiden, sillä nuorten eläkesäästöillä on enemmän aikaa karttua. Tuottoa rahastoista Eläkevakuutuksen säästöjen kehitys voidaan sitoa joko sijoitusrahastojen arvonkehitykseen, perustekorollisiin säästöihin tai molempien yhdistelmään. Rahastosidonnaisten vakuutussäästöjen kehitys perustuu valittujen rahastojen arvonkehitykseen. Riskin tuotosta kantaa tällöin vakuutuksenottaja. Koska vakuutusajat ovat usein pitkiä, kannattaa sijoituksissa hyödyntää osakemarkkinoiden tuottomahdollisuuksia osakerahastoihin sijoittamalla, Bergström sanoo. Tuotto voidaan myös sitoa perustekorollisiin säästöihin, jotka muodostuvat laskuperustekorosta ja vakuutusyhtiön maksamasta asiakashyvityksestä. Perustekorollisia säästöjä kannattaa painottaa, kun halutaan vakaata, vähäriskistä tuottoa ja eläkkeen alkamisikä on lähellä. Workplace-sopimukset suosittuja Henki-Sampo haluaa osaltaan jalostaa yritysten kannustinjärjestelmiä vastaamaan mahdollisimman hyvin yrityksen strategiaa ja henkilöstöpolitiikkaa, Lars Bergström sanoo. Tarjoamme suurille työnantajille esimerkiksi toimintamallia, jossa työnantaja järjestää työntekijöilleen aikaa ja paikan tutustua sellaiseen turvaan, jota työntekijä ei saa ainakaan yhtä edullisesti vapailta markkinoilta, vaan vain työsuhteensa ansiosta. Tällaisen niin sanotun workplace- sopimuksen on Sammon kanssa tehnyt jo lähes sata yritystä. Sopimus räätälöidään kulloistenkin tarpeiden mukaisesti, mutta taustalla on aina sama ajatus: sopimuksen tehneen yrityksen työntekijät saavat Sammolta ottamistaan eläkevakuutuksista bonusetuja, jotka kasvavat pitkän säästöajan aikana korkoa korolle helposti jopa vuoden nettosäästöjen verran. VA R A I N H O I T O 29

16 Uusia Jäsenyrityksiä Helsingin Lääkärikeskus - Yhtymä toimitusjohtaja: Antti Aho kotipaikka: Helsinki liikevaihto: 16 milj. euroa henkilöstö: 240 toimiala: terveydenhuolto perustamisvuosi: 1966 omistajasuku: Aho Tuokko Tilintarkastus Oy hallituksen puheenjohtaja: Yrjö Tuokko kotipaikka: Helsinki liikevaihto: 2 milj. euroa henkilöstö: 15 toimiala: tilintarkastus perustamisvuosi: 1971 omistajasuku: Tuokko Interrent Oy (Europcar) toimitusjohtaja: Ossi Dahlström kotipaikka: Helsinki liikevaihto: 8,6 milj. euroa henkilöstö: 42 toimiala: autonvuokraus perustamisvuosi: 1968 omistajasuku: Dahlström Eila Kaisla Oy hallituksen puheenjohtaja: Aki Kaisla kotipaikka: Helsinki liikevaihto: 22 milj. euroa henkilöstöä: noin 800 toimiala: henkilöstön vuokraus perustamisvuosi: 1972 omistajasuku: Kaisla Smartum Oy toimitusjohtaja: Pia Hyökyvaara kotipaikka: Helsinki liikevaihto: 5 milj. euroa henkilöstö: 6 toimiala: kohdennetut maksuvälineet perustamisvuosi: 1995 omistajasuku: Hyökyvaara Veljekset Laakkonen Oy toimitusjohtaja: Jyrki Laakkonen kotipaikka: Joensuu liikevaihto: 157 milj. euroa henkilöstö: 380 toimiala: moottoriajonneuvojen vähittäiskauppa ja korjaus perustamisvuosi: 1960 omistajasuku: Laakkonen RTV-Yhtymä Oy varatoimitusjohtaja: Markus Lindblom kotipaikka: Riihimäki liikevaihto: 85 milj. euroa henkilöstö: 500 toimiala: sisustusalan tukku- ja vähittäiskauppa perustamisvuosi: 1951 omistajasuku: Lindblom Tervetuloa! 30 Oy Lux Ab toimitusjohtaja: L-H Nybergh kotipaikka: Espoo liikevaihto: 22 milj. euroa henkilöstö: 13 toimiala: tekninen maahantuonti perustamisvuosi: 1931 omistajasuku: Nybergh Kiitämme Hansaprint Oy:tä lehden painamisesta.

17

18 Perheyritykset meillä ja muualla Perheyritykset ovat suomalaisen elinkeinoelämän selkäranka. Perheyritykset työllistävät, ylläpitävät jatkuvuutta, vahvistavat yrittämisen vapautta sekä vaalivat perheeseen liittyviä arvoja. Suomessa kaikista yrityksistä perheyrityksiä on noin 80 % ja ne työllistävät noin % työllisistä. Perheyrityksiä on kaikissa yrityksen kokoluokissa, mutta suurin osa perheyrityksistä on kuitenkin pk-yrityksiä. Perheyritysten merkitystä maailmanlaajuisesti ei voi vähätellä. Pohjois-Amerikassa 60 % kaikista julkisista yrityksistä ja 92 % kaikista yrityksistä on perheyrityksiä. Länsi-Euroopassa perheyritykset ovat merkittäviä uusien työpaikkojen luojia ja niiden tuoton osuus bruttokansantuotteesta on %. Perheyritykset ovat aktivoitumassa kaikkialla Euroopassa ja niiden kansainvälinen vuorovaikutus on kasvamassa. Yhteistyötä tapahtuu mm. koulutuksen alueella. Sen lisäksi perheyritykset tekevät yhteistyötä vahvistaakseen vaikutusmahdollisuuksiaan Euroopan unionin lainsäädännössä. Perheyrityksillä on samoja haasteita kuin muillakin yrityksillä, mutta keskeinen, vain perheyrityksiä koskeva haaste on sukupolvenvaihdoksen onnistuminen. Tilastojen mukaan perheyrityksistä % selviää toiselle sukupolvelle ja vain 3 14 % toiselta sukupolvelta kolmannelle (Dr. Schwass, IMD). Yksi sukupolvenvaihdokseen liittyvä yleiseurooppalainen ongelma on verotus, joka saattaa muodostua esteeksi sukupolvenvaihdokselle ja siten vaarantaa yrityksen toiminnan jatkuvuuden perheyrityksenä. Perheyritysten liitto ry on perustettu keväällä Jäsenyrityksiä liitossa on tällä hetkellä 164 ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 17 miljardia euroa. Jäsenyritykset työllistävät yli henkilöä. 35

19 www. perheyritystenliitto. fi PERHEYRITYSTEN LIITTO JÄRJESTÄÄ SEMINAAREJA, ESITELMÄ- JA KOULUTUSTILAISUUKSIA VALVOO JÄSENYRITYSTENSÄ ETUJA OMISTAJUUSKYSYMYKSISSÄ YLLÄPITÄÄ YHTEYKSIÄ ELINKEINOELÄMÄN JÄRJESTÖIHIN JA MUIHIN KOTIMAISIIN JA KANSAINVÄLISIIN YHTEISTYÖORGANISAATIOIHIN, MM. THE FAMILY BUSINESS NETWORK INTERNATIONALIIN EDISTÄÄ JÄSENTENSÄ VUOROVAIKUTUSTA TUTKII JA SELVITTÄÄ PERHEYRITYSTEN YHTEISKUNNALLISTA MERKITYSTÄ YHTEISTYÖSSÄ KOULUTUSINSTITUUTIOIDEN KANSSA TOIMINTAA ON ORGANISOITU NELJÄÄN TYÖRYHMÄÄN EDUNVALVONTATYÖRYHMÄ KOULUTUS- JA TUTKIMUSTYÖRYHMÄ NUOREN POLVEN TYÖRYHMÄ TIEDOTUSTYÖRYHMÄ Tulostusmateriaali Terreus + Muncken Lynx, kesäkuu 2003, Hansaprint, Salo - Suomi Ulkoasu Michael Diedrichs, Korso

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö

Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö Mia Hakulinen 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä Yritysten lukumäärän (263 001 kpl) jakautuminen kokoluokittain vuonna 2008 Keskisuuret

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Ei normitilaa eikä sukupolvenvaihdosta Sukupolvenvaihdoksen kohde on maatilayritys, johon liittyy yksittäisen yrittäjäperheiden

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yrittäjyys. Työelämään ja koulutukseen valmistava koulutus

Yrittäjyys. Työelämään ja koulutukseen valmistava koulutus Yrittäjyys Yrittäjyys Laajasti määriteltynä yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan niin omassa yrityksessä työskenneltäessä kuin työntekijänä toisen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma 2013 2015 1. Yleistä Ylioppilaskunnan hallitus on valmistellut keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman (KTS). KTS:n

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA. Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2.

TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA. Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2. TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2.2016 JOHTAVA AJATUSKULKU TÄSSÄ Lähtökohtana yksilön vastuu omasta työhyvinvoinnistaan

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja Suomen Saappaanheittoliitto ry Strategiamalli 21.11.2008 (Liite 2) Suomen Saappaanheitoliitto ry Faktoja perustettu 1992 1.1.2008 aktiiviheittäjiä 1393 1.1.2008 jäsenmaksun maksaneita seuroja 31 1.1.2008

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

VALMENTAVA JOHTAMINEN

VALMENTAVA JOHTAMINEN KUTSU ESAVI/10961/2016 Etelä-Suomi 8.12.2016 Opetus ja kulttuuritoimi -vastuualue Jakelussa mainituille Tervetuloa Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään valmennukseen torstaina 9.3.2017 klo 8.45

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä ja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä ja Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -reformi Parlamentaarinen työryhmä 25.11. ja 16.12.2016 9.1.2017 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh Teollisuustaito Oy 25.5.2016 3 Teollisuustaito Oy Kajaanilainen teollisuuden asiantuntijapalveluita tuottava yritys Asiakaskunta koko Suomen alueella Henkilöstöllä vahva kokemus teollisuuden tuotantolaitoksilla

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot