Kyselyyn vastasi lähes tuhat opettajaa. Opettajien käsityksiä seksuaalisuuden kirjosta. artikkelit. Jukka Lehtonen
|
|
- Albert Sala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opettajien käsityksiä seksuaalisuuden kirjosta Jukka Lehtonen Opettajien ammattijärjestön OAJ:n Opettaja-lehti esitteli seksuaalivähemmistöihin liittyvistä asenteista ja kokemuksista tekemänsä selvityksen tuloksia lehdessään keväällä Seksuaalivähemmistöistä ja opettajuudesta käytiin keskustelua lehdessä (3 5/ 2010) ja kyselyn tuloksia julkaistiin myös sanomalehdissä ja internetin uutispalstoilla. Analysoin artikkelissani tätä keskustelua sekä käyttööni saamiani kyselyn tuloksia, joiden analyysiin minulta pyydettiin kommentteja Opettaja-lehden haastattelussa (Puustinen & Tikkanen 2010). Tarkastelen teemaa kahdesta suunnasta: Yhtäältä kartoitan sitä, mitä Opettaja-lehden kysely kertoi opettajien asenteista ja ajatuksista suhteessa seksuaaliseen suuntautumiseen ja seksuaalivähemmistöihin? Toisaalta pohdin, mistä kyselyn tuloksien uutisointitapa tai siitä käyty keskustelu kertovat? Kyselyyn vastasi lähes tuhat opettajaa. Vastaajista 13 prosenttia ilmaisi olevansa lesboja, homoja tai biseksuaaleja. Analysoin eroja ja yhtäläisyyksiä liittyen opettajien seksuaaliseen suuntautumiseen ja heidän käsityksiinsä seksuaalisesta moninaisuudesta koulussa. Pohdin kyselyaineistosta löytyneitä jännitteitä. Opettajavastaajilla näytti olevan melko myönteinen asennoituminen seksuaalivähemmistöjen oikeuksia kohtaan, mutta useimmat heistä eivät olleet halukkaita edistämään seksuaalivähemmistöjen asemaa koulukontekstissa. Lisäksi enemmistö opettajista ei pitänyt koulu yhteisöä turvallisena paikkana ei-heteroseksuaalisen nuoren kertoa seksuaalisuudestaan, mutta heistä harvat olivat kiinnostuneet saamaan lisää välineitä ja koulutusta, jotta tilanne muuttuisi paremmaksi. Tulosten uutisointitavan osalta analysoin etenkin Suomen suurimman päivälehden Helsingin Sanomien internetin yleisönosastossa käytyä keskustelua aiheesta. Peilaan analyysiani aiempiin opettajien seksuaalista suuntautumista koskeviin tutkimuksiin, kuten tutkimukseeni seksuaalisuudesta ja sukupuolesta koulussa (Lehtonen 2003) sekä seksuaalivähemmistöjen työelämätutkimukseen liittyvään kyselyyn (Lehtonen 2004). Esitän artikkelissa myös kokonaiskuvan siitä, miten käsiteltävää teemaa on aiemmin käsitelty suomalaisessa tutkimuksessa. Tein analyysia osana tutkimuskoordinaattorin työtäni Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa (TASUKO) -hankkeessa 1. 21
2 Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus ja heteronormatiivisuus Seksuaalisella suuntautumisella viitataan tavanomaisesti siihen, onko ihminen seksuaalisen kiinnostuksensa osalta kiinnostunut miehistä vai naisista. Ihminen voi olla kiinnostunut myös molemmista sukupuolista, ihmisistä suku puolesta riippumatta tai olla ilman seksuaa lista kiinnostusta ihmisiin. Usein seksuaalista suuntautumista kuvataan käsitteillä homo-, bi- ja heteroseksuaalisuus. Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudella on ensisijaisesti haluttu korostaa sitä, että kaikki ihmiset eivät ole heteroseksuaalisia eli eri sukupuolta olevista ihmisistä kiinnostuneita. Seksuaalista moninaisuutta lisää se, että ihmisen tavat käsittää ja määrittää oma seksuaalinen suuntautumisensa vaihtelee elämän aikana, hänellä voi olla monenlaista seksuaalista käyttäytymistä (seksiä, parisuhteita) ja monenlaisia seksuaalisia tunteita. Aina ihminen ei sijoitu selkeästi yhteen seksuaalikategoriaan. Hän voi esimerkiksi itse määritellä itsensä lesboksi, elää avioliitossa miehen kanssa ja kokea seksuaalisia tunteita sekä naisia että miehiä kohtaan. (Lehtonen 2010, ) Seksuaalivähemmistö-termillä kuvataan tavallisesti lesboja, homoja ja biseksuaaleja, joille ominaista on se, että he eivät vastaa yhteiskunnan normatiivista odotusta heteroseksuaalisuudesta. Itse käytän tässä artikkelissa termejä lesbo, homo ja biseksuaali kuvamaan ihmisiä, mikäli he itse nimeävät itsensä tällä tavoin. Tutkimuskyselyssä vastaajat saattoivat nimetä itsensä heteroseksuaaliksi, biseksuaaliksi tai homoseksuaaliksi (homo/lesbo). Kuvaan kyseisiä vähemmistöön kuuluvia ihmisiä myös ryhmänä käyttäen LHB-lyhennettä. Seksuaalivähemmistö-käsite kuvaa hieman laajaalaisemmin seksuaalisuutta, sillä siihen voi määritellä kuuluvaksi paitsi LHB-ihmiset myös sellaiset ihmiset, joilla on samaan sukupuoleen kohdistuvia seksuaalisia tunteita tai vastaavaa käyttäytymistä, vaikka he eivät määrittelisikään itseään LHB-termeillä. (Lehtonen & Mustola 2004, ) Olen käyttänyt tutkimuksessani usein eiheteroseksuaalisuuden käsitettä tavalla, joka pyrkii purkamaan seksuaalikategorioiden poissulkevuuden ja kaksijakoisuuden ja on lisäksi tekokeskeinen (mm. Lehtonen 2003). Ei-heteroseksuaalisuudella tarkoitan laatusanaa kuvaamaan ihmistä, jolla on seksuaalisia omaan sukupuoleen suuntautuvia tunteita, käytäntöjä tai itsensä määrittelyjä, joilla viitataan näihin tunteisiin tai käytäntöihin (kuten lesbon, homon tai biseksuaalin). Vastaavalla tavalla määrittelen heteroseksuaalisuuden. Tällöin jos ihmisellä ei ole ei-heteroseksuaalisuuteen tai heteroseksuaalisuuteen liittyviä tekoja (tunteita, käytäntöjä tai määrittelytapaa), hän ei ole kumpaakaan. Toisaalta hän voi olla yhtä aikaa ei-heteroseksuaalinen ja heteroseksuaalinen. Käytän artikkelissa useita moninaisuutta ja seksuaalivähemmistöihin liittyviä termejä. Osa niistä on lähtöisin kyselyn terminologiasta ja osa edellä kuvaamastani ajattelusta. Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta täydellisesti kuvaavia ja sen eri vivahteet huomioon ottavia käsitteitä ei ole olemassa. Käyttämällä useampia termejä pyrin tilannekohtaisesti yhtäältä ottamaan huomioon käyttämäni aineiston, mutta toisaalta myös kuvaamieni ihmisryhmien moninaisuuden. Heteronormatiivisuudeksi kutsun ajattelu- ja asennoitumistapaa, joka kieltäytyy näkemästä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen kirjoa ja joka arvottaa yhdenlaista sukupuolen ja seksuaalisuuden ilmaisu- tai kokemistapaa toista paremmaksi. Siihen sisältyvät normatiivinen heteroseksuaalisuus ja sukupuolinormatiivisuus, joiden mukaan maailmassa ajatellaan olevan vain joko naisia tai miehiä. Miesten pitää olla oikealla tavalla 22 Nuorisotutkimus 2/2012
3 miehekkäitä ja naisten oikealla tavalla naisellisia. Heteronormatiivisen ajattelun mukaan sukupuoliryhmät ovat sisäisesti yhtenäisiä, mutta keskenään vastakkaisia ja hierarkkisia niin, että miehet ja mieheys nähdään arvokkaampana kuin naiset ja naiseus. Miesten heteroseksuaalisen miehisyyden ja naisten heteroseksuaalisen naisellisuuden normaaliutta korostetaan ja niiden ymmärretään johtuvan biologiasta. Muunlaisten seksuaalisuuksien tai sukupuolten olemassaolo kielletään tai niitä pidetään heteroseksuaalisuutta ja kaksinapaiseen sukupuolijärjestykseen perustuvia vaihtoehtoja huonompina (ks. mm. Rossi 2006; Butler 1990). Ei-heteroseksuaalisuudelle muodostuu paikka ei-haluttuna, vaikka puhumattomanakin yhteisössä, jossa ihmisten oletetaan tai toivotaan normatiivisesti olevan heteroseksuaalisia (normatiivinen heteroseksuaalisuus) ja toteuttavan normatiivisesti sukupuolen mukaista käytöstä (sukupuolinormatiivisuus) (ks. Lehtonen 2003). Aineistona kysely opettajille ja mediakeskustelut Artikkelini perustuu pääasiassa Opettaja-lehden teettämän kyselyaineiston tulosten analyysiin. Opettaja-lehteä julkaisee suomalainen Opetusalan ammattijärjestö OAJ, jonka jäseniä on suuri enemmistö kaikista opettajista. Lehti siis tavoittaa hyvin suomalaisen opettajakunnan. Lehden kyselyyn vastasi 1002 opettajaa, mikä on melko suuri luku, sillä erilaisia kyselyjä tehdään paljon. Tämä oli ensimmäinen aihetta käsitellyt kysely. En osallistunut itse kyselyn suunnitteluun, mutta osallistuin Opettajalehden tekemän kyselyn analyysiin ja annoin siihen liittyen haastattelun kyselyn tuloksista kertovan jutun yhteyteen (Puustinen & Tikkanen 2010). Sain itselleni kyselyn tulokset tutkimuskäyttööni. En siis itse analysoinut kvantitatiivisin menetelmin vastauksia. Naiset vastasivat kyselyyn miehiä innokkaammin, mutta toisaalta opettajakunta on naisvoittoinen. Yksi vastaaja kertoi olevansa transsukupuolinen. Yhteensä ei-heteroseksuaalisia eli LHB-opettajia oli lähes 13 prosenttia, mikä on melko suuri prosenttimäärä. Iältään vastaajat jakaantuivat tasaisesti. Enemmistö vastaajista oli ammattiasemaltaan opettajia tai lehtoreita. Ammattiaseman, työpaikan ja alueen mukaan vastaajat jakautuivat melko tasaisesti ja vastasivat melko hyvin Opettajien ammattijärjestön jäsenistöä. Opettaja-lehden kyselyyn vastanneet (N=1002): Sukupuoli: Nainen 82 % Mies 18 % Seksuaalinen suuntautuminen: Heteroseksuaalinen 87 % LHB 13 % Ikä: Alle 30 v. 15 % v. 26 % v. 25 % v. 27 % Yli 60 v. 6 % Ammattiasema: Opettaja/lehtori 81 % Lastentarhanopettaja 5 % Rehtori 4 % Muu 10 % Työpaikka: Päiväkoti 7 % Alakoulu 24 % Yläkoulu 25 % Lukio 13 % Ammattikoulu 13 % Ammattikorkeakoulu 4 % Yliopisto 3 % Alue: Etelä-Suomi 40 % Länsi-Suomi 34 % Itä-Suomi 13 % Oulun ja Lapin lääni 13 % 23
4 Vertailen artikkelissa LHB-opettajien ja heteroseksuaalisten opettajien vastauksia, mutta muuten en vertaile eri vastaajaryhmien vastauksia. Keskityn tämän lisäksi kahteen kyselyn teemaan: Millaisia asenteita opettajilla on seksuaalivähemmistöjen asemasta yleisesti ja erityisesti kouluun liittyen? Miten opettajat hahmottavat seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden koulussaan ja miten he suhtautuvat siihen sekä oppilaiden että opettajien osalta? Avaan kyselyn tuloksia temaattisesti pohtien opettajien seksuaalivähemmistökäsityksiä suhteessa heteronormatiivisuuteen ja sen kyseenalaistamiseen. Toisen aineiston lähtökohtana on Opettaja-lehden kyselyn saama julkisuus ja siihen liittyvä keskustelu tiedotusvälineissä. Analysoin lehdessä käytyä keskustelua (numeroissa 3, 4 ja 5 /2010) sekä Suomen suurimman päivälehden Helsingin Sanomien verkkosivujen keskustelua, johon Opettaja-lehden kyselyn julkaisupäivänä ( ) lehden julkaistua juttu aiheesta osallistui 32 keskustelijaa. Peilaan tätä sisällönanalyysia aiempiin tutkimuksiin. Ennen kyselyn tulosten analyysin raportointia kuvaan, miten lähinnä suomalaisessa tutkimuksessa on käsitelty aihetta opettajuus ja seksuaalinen suuntautuminen. Suomessa opettajien seksuaalista suuntautumista on tutkittu vähän Suomessa opettajia on tutkittu seksuaalisen suuntautumisen näkökulmasta melko vähän verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Iso-Britanniaan, Australiaan, Hollantiin, Saksaan ja Ruotsiin. Tyypillisesti ulkomaisissa tutkimuksissa on tarkasteltu, miten LHB-opettajat ovat salanneet ja ilmaisseet seksuaalista suuntautumistaan koulussa ja miten heihin on suhtauduttu (esim. Harbeck 1991; Khayatt 1992; Epstein & Johnson 1998). Verraten vähän on tehty vertailututkimuksia LHB- ja hetero-opettajien kesken (ks. esim. De Graaf ym. 2003). Nykyisin yhä useammin on analysoitu opettajakuvaan liittyvää heteronormitusta sekä opettajien keinoja tehdä tilaa moninaisuudelle työssään (mm. Bertram ym. 2010; Koschoreck & Tooms 2008; Martinsson & Reimers 2008; Renold 2000; Van Dijk & Van Driel 2007). Varsinaisesti seksuaalivähemmistöihin liittyvää opettajien asenteiden ja kokemusten kartoitusta ei ole Suomessa tehty ennen Opettaja-lehden toteuttamaa kyselyä. Aiemmat tutkimukset ovat painottuneet pääosin joko seksuaalivähemmistöihin kuuluvien kokemuksiin tai oppilaiden ja opiskelijoiden näkemyksiin. Väitöskirjatutkimuksessani heteronormatiivisuudesta koulun käytännöissä analysoin 30 ei-heteroseksuaalisen nuoren koulukokemuksia ja tarkastelin myös heidän näkemyksiään opettajiensa seksuaalisuudesta ja sukupuolesta (Lehtonen 2003). Nuorten haastattelujen perusteella muodostui kuva siitä, että opettajat näyttäytyvät nuorille lähinnä heteroseksuaalisina tai epäseksuaalisina (ks. myös Palmu 1999). Opiskelevat nuoret olivat kiinnostuneita opettajien perhe- ja parisuhdetilanteesta ja ainakin useimpien heteroseksuaalisissa perhe- ja parisuhdetilanteissa elävien opettajien avioliitoista tai lapsista tiedettiin oppilaiden keskuudessa. Nuoret kertoivat myös siitä, että opettajat saattoivat tuoda heteroseksuaalisuuttaan esiin tarinoilla ja seksistisillä vitseillä. Ei-heteroseksuaalisista puolistaan opettajat tuntuivat nuorten mukaan lähinnä vaikenevan. Opettajien seksuaalisuutta saatettiin pohtia ja epäillä heitä ei-heteroseksuaalisiksi, mutta vain hyvin harvoilla haastateltavista oli kokemuksia ei-heteroseksuaalisuudestaan kertoneista opettajista. Osa heistä oli tavannut ei-heteroseksuaalisen opettajansa kouluajan 24 Nuorisotutkimus 2/2012
5 jälkeen tai koulun ulkopuolella esimerkiksi homojen ja lesbojen tapaamispaikoissa, mutta tyypillisesti koulussa nämäkin opettajat olivat vaienneet seksuaalisuudestaan ja näin näyttäytyneet lähinnä heteroseksuaaleilta. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen työelämäkokemuksia kartoittavassa tutkimushankkeessa analysoin myös tutkimuskyselyymme vastanneiden 40 kasvatusalalla työskentelevän henkilön vastauksia (Lehtonen 2004), joista enemmistö salasi seksuaalisen suuntautumisensa. Ei-heteroseksuaalisuudestaan kertoneista useimmat olivat kertoneet siitä opettajakollegalleen. Koulun johtajille ja opiskelijoille harvemmat kertoivat asiasta. Avoimuus seksuaalisuudesta kouluyhteisöissä oli siis useimmiten osittaista: vain harvat työkaverit olivat siitä tietoisia. Näiden tutkimusten lisäksi opettajien seksuaalinen suuntautuminen on ollut esillä muutamissa pro gradu -tutkielmissa. Pro gradu -tutkimuksessani selvitin seksuaalivähemmistöjen koulukokemuksia koskevalla kyselyllä myös sitä, oliko vastaajilla seksuaalivähemmistöihin kuuluvia opettajia ja miten näihin suhtauduttiin (Lehtonen 1995). Vastaajista (N =148) vain noin joka kymmenes kertoi, että hänellä oli ollut eiheteroseksuaalisena pitämänsä opettaja, jota hän piti. Näistäkään opettajista kaikki eivät siis olleet kertoneet asiasta suoraan koulussa. Vastaajista monet pitivät täysin mahdottomana sitä, että heidän opettajansa olisivat voineet kertoa lesboudestaan tai homoudestaan. Ilmapiiriä pidettiin liian syrjivänä ja torjuvana ei-heteroseksuaalisuudesta kertomiselle. Tämä korostui vanhempien vastaajien kokemuksissa. Osa kertoi myös siitä, että opettajia oli savustettu pois koulusta seksuaalisen suuntautumisen takia. Miia Valkonen kartoitti 2000-luvun alussa lesbo-, homo- ja bi-opettajien asemaa ja kokemuksia haastatteluin (Valkonen 2002; 2003). Hänen pro gradu-tutkielmassaan 12 haastatellusta opettajasta puolet salasi seksuaalisen suuntautumisensa koulussa. Naisopettajat salasivat miehiä harvemmin seksuaalisen suuntautumisensa ja heillä myös oli miesopettajia myönteisempiä kokemuksia siitä kertomiseen suhtautumisesta. Miesopettajilla oli kokemuksia kielteisestä kohtelusta, kuten nimittelystä (ks. Lahelma 2002). Opettajat tuntuivat kuitenkin haastatteluiden perusteella olleen useammin huolissaan oppilaiden vanhempien suhtautumisesta asiaan kuin oppilaiden suhtautumisesta. Useimmat haastatelluista halusivat, että ainakin yksi työtoveri tietäisi heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan ja voisi tällöin toimia henkireikänä työyhteisössä. Ei-heteroseksuaaliset opettajat kertoivat kaipaavansa tukea myös muilta seksuaalivähemmistöopettajilta. Timo-Pekka Nousiainen kartoitti peruskoululaisten suhtautumista opettajiensa ei-heteroseksuaalisuuteen pro gradu -tutkimuksessaan (Nousiainen 2005). Hänen peruskouluissa keräämiään kirjoitelmia tehneet nuoret 9-luokkalaiset (N=102) opiskelivat pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Karjalan peruskouluissa. Lähes kaksi kolmasosaa nuorista ilmaisi lähinnä neutraalia suhtautumista siihen, että heidän opettajansa olisi seksuaalivähemmistöön kuuluva. Kielteisesti suhtautuvia oli vajaa kolmannes. Heistä enemmistö oli poikia ja maaseudulla opiskelevat olivat voimakkaammin edustettuina verrattuna pääkaupunkiseutulaisiin. Kielteisiin mielikuviin liittyi toisinaan (15 % kaikista) pelko siitä, että opettaja ahdistelisi samaa sukupuolta olevia oppilaita fyysisesti tai katselemalla heitä salaa. Varsinkin homomiesopettajiin liitettiin erilaisia stereotyyppisiä ennakkokäsityksiä. Myönteisimmin suhtautuivat pääkaupunkilaiset tytöt. Henkilökohtaisesti homoseksuaalisia ihmisiä ennestään tuntevat suhtautuivat muita myönteisemmin seksuaalivähemmistöihin kuuluviin opettajiin. Nuoret arvioivat muiden käsitysten olevan kielteisiä 25
6 seksuaalivähemmistöihin kuuluvia opettajia kohtaan. Varsinkin toisten opettajien ja oppilaiden vanhempien ajateltiin suhtautuvan heihin kielteisesti. Yleisesti myös ajateltiin poikaoppilaiden asenteiden olevan kielteisiä. Oppilaista vain harvat kertoivat, että heillä oli ollut ei-heteroseksuaalinen opettaja (6 %). Huomattavasti useammat kuitenkin epäilivät sellaisen olevan tai olleen koulussaan (32 %). Nuoret siis arvelivat seksuaalivähemmistöihin kuuluvien opettajien useimmiten salaavan seksuaalisen suuntautumisensa. Jari Malisen pro gradu-tutkimuksessa analysoitiin 9-luokkalaisten käsityksiä seksuaalivähemmistöistä ja opiskelijoiden kantoja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista opettajista (Malinen 2005). Malinen kysyi oppilailta, miten he hyväksyisivät eri vähemmistöihin kuuluvia ystävikseen tai opettajikseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin asenteita 11 vähemmistöryhmään pyytäen oppilaita laittamaan ne järjestykseen hyväksyttävyyden mukaan. Pojat suhtautuivat tyttöjä huomattavasti kielteisemmin homoseksuaalisuuteen. Poikien vastauksissa homoseksuaalit jäivät viimeiseksi listalla sekä ystävinä että opettajina. Tytöt hyväksyisivät homoseksuaalin ystäväksi sijalla 3 ja opettajaksi sijalla 5. Opettajaksi opiskelevien ja opettajina toimivien asenteita eri vähemmistöryhmiin tarkastelivat Henriikka ja Jari Niemenmaa omassa pro gradu-tutkimuksessaan (Niemenmaa & Niemenmaa 2006). Sen mukaan opettajat ja sellaisiksi opiskelevat suhtautuivat homoseksuaaleihin melko myönteisesti varsinkin verrattuna moniin muihin vähemmistöihin. Heistä 43 prosenttia vastasi suhtautuvansa myönteisesti seksuaalivähemmistöihin ja noin 20 prosenttia suhtautui negatiivisesti. Nuoremmat vastaajat ja naisvastaajat suhtautuivat homoseksuaalisuuteen myönteisemmin kuin ikääntyneemmät ja miesvastaajat. Myös Ulla-Maija Sarkkisen pro gradu -tutkimuksessa kysyttiin luokanopettajien ja sellaisiksi opiskelevien asenteista eri vähemmistöryhmiin (Sarkkinen 1999). Noin 25 prosenttia luokanopettajista ja luokanopettajaopiskelijoista suhtautui kielteisesti homoseksuaaleihin, 51 prosenttia neutraalisti ja 21 prosenttia myönteisesti. Yläkoulun seksuaalikasvatusta 1990-luvun puolivälissä käsittelevässä tutkimuksessa kysyttiin seksuaalikasvatusta antavilta opettajilta myös heidän käsityksiään seksuaalivähemmistöön kuuluvista opettajista (Kontula 1997). Kyselyn mukaan useimmissa kouluissa opettajavastaajat eivät tienneet, onko heidän koulussa seksuaalivähemmistöihin kuuluvia opettajia tai oppilaita (84 %). Joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, ettei heitä ole. Vain neljä prosenttia vastaajista tiesi, että heidän koulussaan on seksuaalivähemmistöön kuuluva opettaja, oppilaista tästä tiesi vieläkin harvempi (3 %). Tutkimusraportissa kyseiset luvut esitettiin vastaajien taustatietoja koskevassa kohdassa ilman analyysia (Kontula 1997, 19). Opettajia ja seksuaalivähemmistöjä koskevia teemoja on viime aikoina nostettu esiin myös muutamissa yleistajuisemmissa julkaisuissa (Cantell 2010, 2011; Kilpiä 2011; Lehtonen 2011; Suortamo ym. 2010) sekä väitöskirjatutkimuksessa liittyen heteronormatiivisuuteen ja opettajien koulutukseen (ks. Bedford 2009). Opettajien asenteet seksuaalivähemmistöihin näyttävät myönteisiltä Opettaja-lehden kyselyn mukaan opettajien asenteet seksuaalivähemmistöihin ja heidän oikeuksiinsa näyttävät alkusilmäyksellä olevan vähemmistöjä ja heidän oikeuksiaan puoltavia. Opettajavastaajista 69 prosenttia kertoo hyväksyvänsä homo- ja lesboparien avioliitot ja myös adoptio-oikeuden heille soisi 69 pro 26 Nuorisotutkimus 2/2012
7 senttia. Tällä hetkellä Suomessa on mahdollisuus rekisteröidä samaa sukupuolta olevien parisuhde, mutta avioliittomahdollisuus on rajattu eri sukupuolta oleville. Suhteen sisäinen adoptio on mahdollista rekisteröidyssä parisuhteessa oleville eli esimerkiksi ei-biologinen äiti voi adoptoida puolisonsa lapsen, jos he ovat virallistaneet suhteensa. Suhteen ulkopuolella olevaa lasta he eivät voi adoptoida esimerkiksi kansainvälisen adoption kautta parina, vaikka he olisivat rekisteröineet suhteensa. Siinä mielessä opettajien asenteet ovat edistyksellisiä. Heitä ei tunnu erityisesti haittaavan, vaikka lainsäädäntöä korjattaisiin tasavertaisempaan suuntaan. Vastaajat hyväksyisivät myös opettajien sukupuolen korjausprosessiin ryhtymisen. Siihen suhtautui myönteisesti 79 prosenttia vastaajista. Myönteisesti lesboihin, homoihin ja biseksuaaleihin ilmoitti suhtautuvansa 50 prosenttia vastaajista. Asialla ei ole merkitystä 40 prosentin mielestä. Kielteisesti sukupuolen korjaukseen ilmoitti suhtautuvansa kahdeksan prosenttia. Kolme prosenttia vastaajista ei osannut sanoa kantaansa. Jos lukuja tarkastelee toisesta suunnasta, kokonaiskuva ei ole niin tyydyttävä. Kahdeksan prosenttia opettajista ilmoitti suhtautuvansa kielteisesti seksuaalivähemmistöihin. Tasavertaisia oikeuksia, kuten avioliittoa tai adoptiota samaa sukupuolta oleville pareille, ei soisi lähes kolmannes vastanneista. Sukupuolen korjausta transsukupuoliselle opettajalle ei sallisi viidennes vastaajista. Opettajissa näyttää siis olevan melko suuri joukko sellaisia, joiden on vaikea sulattaa lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transsukupuolisten oikeudenmukaista kohtelua ja yhteiskunnallista tasa-arvoa (ks. myös Niemenmaa & Niemenmaa 2006; Sarkkinen 1999). On kiinnostavaa pohtia, miten heidän kielteiset asenteensa heijastuvat koulun käytännöissä. Onko heillä mahdollisuuksia kohdella tasapuolisesti opettajakollegoitaan tai oppilaitaan, mikäli nämä ovat ei-heteroseksuaalisia? Entä vaikuttavatko heidän asenteensa antamaansa opetukseen tai siihen, puuttuvatko he homotteluun tai ei-heteroseksuaalisten nuorten koulukiusaamiseen? Asenteet seksuaalisen suuntautumisen ilmaisuun kielteisiä Opettajista melko moni kertoi, että heidän työtoverinaan tai oppilaanaan oli seksuaalivähemmistöihin kuuluvia. Vastaajista lähes puolet (45 %) kertoi kohdanneensa ei-heteroseksuaalisen henkilön sekä työtoverina että oppilaana. Vastaajista 37 prosenttia ei tiennyt, oliko heillä ei-heteroseksuaalista työtoveria ja 44 prosenttia ei tiennyt, oliko heillä ollut ei-heteroseksuaalista oppilasta. Vastaajista 17 prosenttia kertoi, ettei heillä ollut ei-heteroseksuaalista työtoveria ja 11 prosenttia puolestaan toi esiin, ettei heillä ollut kokemuksia ei-heteroseksuaalisista oppilaista. Näissä luvuissa hämmentää se, että melko monet vastaajista tuntuivat tuovan varmana tietona esiin sen, ettei heidän työtovereistaan tai oppilaistaan kukaan ollut ei-heteroseksuaalinen (ks. myös Kontula 1997). Voisi kuvitella, että ainakin jokaisessa yläkoulussa ja toisen asteen oppilaitoksessa on ei-heteroseksuaalisia nuoria. Ymmärrettävämpää on, etteivät vastaajat kerro tietävänsä tilanteesta silloin, jos kukaan oppilaista tai opettajista ei ole tuonut ei-heteroseksuaalisuuttaan esiin. Toisaalta on mielenkiintoista, ettei enemmistöllä opettajista ole ollut kokemuksia ei-heteroseksuaalisista nuorista, vaikka useimmissa kouluissa sellaisia opiskeleekin. Vastanneista selvä enemmistö eli 70 prosenttia oli sitä mieltä, ettei seksuaalisesta suuntautumisesta ole hyvä kertoa. 28 prosenttia oli asiasta päinvastaista mieltä. 19 prosenttia vas 27
8 taajista kertoi, että oppilaat tuovat seksuaalisen suuntautumisensa esiin. 76 prosenttia ajatteli oppilaiden salaavan sen. Opettajavastaajista 29 prosenttia arvioi, että mikäli oppilas toisi esiin seksuaalisen suuntautumisensa, häneen suhtauduttaisiin hyväksyen. Suurin joukko vastannaista eli 36 prosenttia oli niitä, jotka ajattelivat, että tällaiseen oppilaaseen suhtaudutaan torjuen. 16 prosenttia arveli oppilaan kohtaavan kiusaamista. Viidesosa (19 %) ei vastannut kysymykseen. Avoimuus ei siis tunnu kannattavalta opettajien vastausten perusteella: ei-heteroseksuaalisten opettajien ja oppilaiden on parempi salata seksuaalisuutensa. Avovastauksissa asiaa perusteltiin muun muassa niin, ettei seksuaalinen suuntautuminen kuulu kouluun, vaan se on yksityisasia, joka lisää jännitteitä ja kiusaamista (vrt. Nousiainen 2005). Vain kolmasosa vastaajista piti niistä kertomista myönteisenä asiana enemmistön nähdessä siinä ongelmia. Tosin on kaiketi itsestään selvää, että joissain kouluissa, niiden oppilasjoukossa tai opettajayhteisössä ei-heteroseksuaalisuuden esiin tuomisesta voi seurata ongelmia, joita kouluyhteisö ei välttämättä osaa kohdata oikeudenmukaisesti (Lehtonen 2003; 2004). Opettajista suuri osa toi vastauksissaankin esiin sen, etteivät he pitäisi kouluaan turvallisena paikkana eiheteroseksuaalisille nuorille, jos heidän seksuaalisuudestaan tiedettäisiin. Kiinnostavaa Opettaja-lehden kyselyssä oli se, että vastauksissa puhuttiin seksuaalisesta suuntautumisesta, mutta se tunnuttiin ymmärrettävän lähinnä jonain muuna kuin heteroseksuaalisuutena. Seksuaalinen suuntautuminen nähtiin synonyymiksi seksuaalivähemmistöön kuulumiselle. Ei-heteroseksuaalisten ja heteroseksuaalisten opettajien asenteissa eroja Analysoin seuraavaksi kyselyn vastauksia vertaillen seksuaalivähemmistöön kuuluvien opettajien vastauksia hetero-opettajien vastauksiin. Tarkastelen erityisesti sitä, miten he tunnistavat seksuaalisen moninaisuuden kouluyhteisössä ja ottavat sen huomioon opetuksensa kehittämisessä. Heteroseksuaalisista vastaajista 45 prosenttia kertoi opettaneensa ei-heteroseksuaalisia oppilaita, 42 prosentilla oli ei-heteroseksuaalinen työtoveri ja 23 prosenttia oli kohdannut sateenkaariperheitä koulutyössään oppilaiden vanhempina. Ei-heteroseksuaaliset vastaajat kertoivat kohdanneensa näitä huomattavasti useammin. LHB-opettajista 73 prosenttia oli opettanut ei-heteroseksuaalisia oppilaita, 71 prosentilla oli ollut ei-heteroseksuaalinen työtoveri ja 38 prosenttia oli kohdannut sateenkaariperheitä koulutyössään. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat opettajavastaajat olivat siis huomattavan sensitiivisiä kouluissa ja oppilaitoksissa vallitsevalle seksuaaliselle kirjolle. Hetero-opettajilta se tuntuu useammin jäävän huomaamatta ja tunnistamatta, eikä heille asiasta ole niin helppo kertoa kuin sellaiselle, jonka arvelee itsekin olevan ei-heteroseksuaalinen. Seksuaalivähemmistöön kuuluvat opettajat voi tässä mielessä nähdä voimavarana kouluissa. Heillä on paremmat mahdollisuudet tavoittaa kouluissa muuten helposti näkymättömäksi jäävät eiheteroseksuaaliset oppilaat, näiden perheet ja työtoverit. Kaikista vastanneista 84 prosenttia vastasi, etteivät he tarvitse lisätietoa seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvistä asioista. LHBopettajista 64 prosenttia eli huomattavasti harvemmat vastasivat näin. Luvut ovat suuria varsinkin kun vertaa niitä siihen, että opettajat 28 Nuorisotutkimus 2/2012
9 pitävät kouluaan turvattomana paikkana eiheteroseksuaaliselle nuorelle oman seksuaalisuuden esiintuomiselle. LHB-opettajien suurempaa halua lisätietoon selittää ehkä se, että he haluaisivat tietoa käytännön keinoista, joiden avulla he voisivat ottaa seksuaalivähemmistöteemat puheeksi opetuksessa ja kouluyhteisössä. Hetero-opettajista suuri enemmistö ei siis halua lisätietoa, jolla he voisivat paikata kouluopetuksen puutteita tai muokata koulukulttuurista turvallisempaa seksuaalivähemmistöjen kannalta. Opettajien ja oppilaiden seksuaalista suuntautumista pitää koulumaailman vaiettuna tabuna 72 prosenttia kaikista vastanneista opettajista, vaikka usea mielsi aiheen olleen aiemmin vielä suurempi tabu. LHB-opettajista vielä useam mat näkivät aiheen vaikeaksi koulumaailmassa. Hetero-opettajista monet tuntuivat haluavan myös pitää sen sellaisena ainakin, jos tulkitsee vastauksia siitä, ollaanko seksuaalivähemmistöjä koskevasta lisätiedosta kiinnostuneita tai halutaanko seksuaali vähemmistöihin kuuluvien opettajien jatkavan seksuaalisuutensa salaamista. Selvitys seksuaalisesta suuntautumisesta näkyvästi esillä Opettaja-lehdessä Opettaja-lehden seksuaalista suuntautumista käsittelevä juttukokonaisuus oli näyttävä aloitus uudesta teemasta. Lehti käsitteli aihe piiriä kolmessa peräkkäisessä numerossa (3 5/2010). Ensimmäisen lehden kannessa juttu oli nostettu pääaiheeksi otsikolla Onko koulu vain heteroiden paikka?. Teemaa käsiteltiin myös lehden pääkirjoituksessa sekä useammassa jutussa (s ). Pääjutun lisäksi mukana oli kaksi ei-heteroseksuaalisen henkilön haastattelua. Toinen oli 18-vuotias nuori nainen ja toinen opettajaopiskelija. Mukana oli myös opetusministeri Henna Virkkusen haastattelu, jossa hän toi esiin heteronormatiiviset käytännöt ongelmana ja piti Opettaja-lehden avausta merkityksellisenä. Seuraavien lehtien kansissa aihepiiri oli edelleen esillä ja niissä käsiteltiin muun muassa kyselystä herännyttä keskustelua ja Opetusalan eettisen neuvottelukunnan yhdenvertaista kohtelua korostavia näkökulmia (Tikkanen 2010; Puustinen 2010). Jännitteisen asetelman Opettaja-lehden teeman esittelyyn toi lehden pääkirjoitus (Laaksola 2010, 3). Siinä korostui pikemminkin näkemys, jonka mukaan ei-heteroseksuaalisten opettajien tulisi jatkaa salaamistaan: Yksityisasioista ei tarvitse kertoa, koska niillä ei ole merkitystä opettamisessa eivätkä ne kuulu opetettaviin asioihin. Eivätkä oppilaat välttämättä halua kuullakaan opettajan henkilökohtaisista asioista. [ ] Moni ei halua kertoa toisille myöskään elämänkatsomuksestaan tai vaikkapa ruokavaliostaan, miksi siis seksuaali-identiteetistään. Pääkirjoitus tuntui toimivan tasapainottavana tekijänä lehdessä, jossa muuten korostettiin tasaarvoista kohtelua. Pääkirjoituksessa puhuttiin toki tasaarvon tärkeydestä, mutta perussävyksi jäi se, että tietoa opettajien tai opiskelijoiden eiheteroseksuaalisuudesta ei kaivata kouluihin. Moninaisuus saa näkyä tällöin vain heteroseksuaalisuuden osalta. Kun seksuaali nen suuntautuminen ymmärretään vain seksuaalivähemmistöläisyytenä, heteroseksuaali suus jää puhumattomaksi normatiiviseksi itsestäänselvyydeksi. Jos asetelma käännetään toisin päin ja kysytään, saako opettaja ilmaista heteroseksuaalista suuntautumistaan vai tulisiko sekin salata, tämä normi tulee esiin. Jos heteroseksuaaliset opettajat pyrkisivät kätkemään heteroseksuaalisuutensa, tarkoittaisi se sitä, että he jättäisivät kertomatta opettajakollegoilleen siitä, mitä tekivät eri sukupuolta olevan puolisonsa ja tämän 29
10 kanssa hankittujen lasten kanssa viikonloppuna tai lomalla. Se tarkoittaisi myös sitä, että he välttäisivät aiheita, katseita ja puheita, jotka saattaisivat paljastaa heidät heteroseksuaaleiksi. He eivät myöskään pitäisi koulussa kihla- ja vihkisormuksia, lompakoissaan lastensa tai puolisoidensa kuvia eivätkä pyytäisi eri sukupuolta olevaa puolisoaan koulun tapahtumiin tai vaikkapa hakemaan itseään koulusta koulupäivän jälkeen. Se heijastuisi siihenkin, miten he pukeutuvat, meikkaavat ja elehtivät, millaista ääntä he käyttävät ja miten he liikkuvat tai millaisen kampauksen he itselleen laitattavat. Perinteinen pukeutuminen ja sukupuoliodotuksia noudattava sukupuolityyli sisältävät nimittäin usein vihjeitä, jotka tukevat käsitystä ihmisen heteroseksuaalisuudesta. Opettajat saattaisivat myös pohtia, miten näyttäytyvät pareina puolisonsa kanssa koulun ulkopuolella joku opettajakollega tai oppilas saattaisi nähdä heidät ja päätellä heidän olevan heteroita. Tämä asetelma saattaa tuntua hupaisalta, mutta ikäväksi sen tekee se, että monet ei-heteroseksuaaliset opettajat pohtivat samankaltaisia kysymyksiä miettiessään, miten rakentaa itsestään käsitys jonain muuna kuin ei-heteroseksuaalisena eli jonain muuna kuin mitä he ovat (ks. Lehtonen 2003; Valkonen 2003). Opettaja-lehti julkaisi kyselyn tuloksista lehdistötiedotteen ja useat suomalaiset päivälehdet julkaisivat asiasta uutisen. Suomen suurin lehti Helsingin Sanomat teki niin myös ja sen verkkosivuilla keskusteltiin asiasta. Käsittelen tässä ensimmäisen vuorokauden aikana virinnyttä verkkokeskustelua, johon osallistui 32 keskustelijaa. Keskustelussa esiintyi kaksi pääasiallista mielipidettä: opettaja ei saisi kertoa seksuaalisesta suuntautumisestaan tai tässä tapauksessa lähinnä ei-heteroseksuaalisuudestaan ja opettajilla olisi oikeus siitä kertoa. Ensimmäistä kuvaa hyvin esimerkkinä keskustelukommentti, joka edustaa Don t ask, don t tell -linjaa. Ei-heteroseksuaalisuudesta ei saisi kysyä eikä kertoa: Opettajan tai oppilaan ei todellakaan tarvitse kertoa seksuaalisesta suuntautumisestaan yhtään mitään. Itse asiassa olen sitä mieltä, että opettajan tai oppilaan ei tulisi siitä mitään kertoa. Täydellistä typeryyttä osoittaa myös se, että kyselyssäkin on ilmeisesti kysytty opettajavastaajien seksuaalista suuntautumista. Vastauksena kommenttiin seksuaalisen suuntautumisen toitottamisen ongelmallisuudesta eräs kirjoittaja toi esiin ei-heteroseksuaalisuuden ilmaisemisen myönteisenä tekona: Kysymys ei suinkaan ole toitottamisesta, vaan asioiden myöntämisestä ja hyväksymisestä. Miksi sinusta on toitottamista se, että joku kertoo olevansa homoseksuaali? Siksikö ettet halua kuulla siitä? Tämä kuuluu osana koulumaailmaan, ja myös kouluissa pitäisi olla entistä enemmän seksuaalikasvatusta kuin nykyinen heteromallinen älä tee näin vaan tee näin ellet halua lasta. Minusta opettajien tulisi olla myös avoimia asian suhteen. Ei-heteroseksuaalisuuden ilmaisuun kriittisesti suhtautuvat argumentoivat näkemystään sillä, että teema ei kuulu kouluun, lapsia tulee suojella, seksuaalisuutta tuputetaan muutenkin liikaa, aihe on vähemmistökysymys, joka ei kosketa enemmistöä, koulu pysyköön sivistyslaitoksena, asia on yksityinen tai intiimi tai se aiheuttaisi kiusaamista ja syrjintää. Ei-heteroseksuaalisten opettajien oikeutta tuoda esiin seksuaalisuutensa koulussa puoltavat taas argumentoivat sillä, että heterotkin kertovat, oppilailla olisi malleja, opettajien ei tarvitsisi pelätä paljastumista, seksuaalisuus on osa minuutta, jota ei pitäisi joutua peittämään, ja koulun heteronormatiivisuutta saataisiin purettua. Argumentit ovat pitkälti samoja, jotka toistuvat lähes aina kun keskustellaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksista mediassa tai politiikassa. Ne toistuivat myös Opettaja-lehden kyselyn opettajien avovastauksissa, joissa etsittiin perusteluja sille, miksi pitäisi ilmaista tai salata seksuaalista suuntautumistaan. 30 Nuorisotutkimus 2/2012
11 Ei-heteroseksuaaliset opettajat salaavat usein seksuaalisen suuntautumisensa Opettajien seksuaalivähemmistöihin liittyvät asenteet näyttävät Opettaja-lehden kyselyn perusteella olevan melko myönteisiä yleisellä tasolla, mutta kielteisesti ja epätasa-arvoisesti suhtautuvia on silti noin kolmasosa kaikista vastanneista. Melko myönteisistä yleisistä asenteista huolimatta useimmat opettajat eivät koe tarvetta ottaa seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä asioita esille omassa työssään, vaikka nykytilanne aiheuttaisi oppilaiden kiusaamista ja väheksyntää. Tästä kertoo se, etteivät he kaipaa aihepiiristä lisätietoa. Pääosa opettajista ei halua, että ei-heteroseksuaaliset opettajat kertovat seksuaalisesta suuntautumisestaan koulussa, vaan sitä pidetään ensi sijassa yksityisasiana. LHB-opettajat ovat valmiimpia muutokseen ja kaipaavat selvästi useammin välineitä käsitellä seksuaalivähemmistöteemoja koulutyössään. He myös tunnistavat seksuaalisen moninaisuuden keskivertoa paremmin. Koska he joutuvat kouluyhteisön heteronormatiivisuuden puristuksessa salaamaan seksuaalisen suuntautumisensa, he eivät aina pysty hyödyntämään motivaatiotaan ja osaamistaan seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvissä kysymyksissä. Ei-heteroseksuaaliset opettajat salaavat seksuaalisuutensa usein ja varsinkin oppilailtaan (ks. myös Lehtonen 2004). Tämä taas heijastuu siihen, ettei oppilailla ole kouluyhteisöissään malleja ei-heteroseksuaalisista aikuisista, vaikka siihen voisikin tarjoutua mahdollisuuksia. Oppilailla on näin vähemmän mahdollisuuksia käsitellä seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä tilanteita ja he kohtaavat ongelmallisia käytänteitä. Vain opettajien heteroseksuaalisesta suuntautumisesta ja perheratkaisuista on mahdollista kertoa ilman pelkoa syrjinnästä ja kiusaamisesta. Heteronormatiiviset mallit korostuvat kouluissa työyhteisöinä ja opiskeluyhteisöinä. Yhdenvertaisuus seksuaalisen suuntautumisen osalta ei toteudu kouluissa ja oppilaitoksissa. Opettaja-lehden tulosten julkaisun yhteydessä kirjoitettu pääkirjoitus sekä suuri osa Helsingin Sanomien verkkokeskustelusta ylläpitää normatiivista mallia, jonka mukaan muun kuin heteroseksuaalisuuden ilmaisu nähdään ongelmallisena, järjestystä rikkovana ja tarpeettomana. Heteroseksuaalisuutta sen sijaan on mahdollista ilmaista ja sitä tuetaan aktiivisesti. Heteroseksuaaliset opettajat eivät tavallisesti aktiivisesti salaa suuntautumistaan eikä heteroseksuaalisista parisuhteista tai mieltymyksistä kertomista nähdä seksuaalisen suuntautumisen ilmaisuna. Heteroseksuaalisuutta, heteroseksuaalista parisuhdetta ja perhetilannetta ei nähdä samalla tavalla kuin ei-heteroseksuaalisuutta seksuaalisena suuntautumisena, yksityisasiana, josta pitäisi vaieta. Seksuaalinen suuntautuminen on opettajienkin osalta edelleen lähinnä vähemmistökysymys ja siksi marginaalinen. Viiteet 1 Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa -hanke oli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama professori Elina Lahelman johtama valtakunnallinen opettajankoulutuksen kehittämishanke ( Lähteet Bedford, Tim (2009): Promoting Educational Equity through Teacher Empowerment. Web-assisted transformative action research as a counter-heteronormative praxis. Oulu: University of Oulu. Bertram, Corrine, Crowley, Sue & Massey, Sean (toim.) 2010: Beyond Progress and Marginalization. LGBTQ youth in educational contexts. New York: Peter Lang. Butler, Judith (1990): Gender Trouble: Feminism and the subversion of identity. New York & London: 31
12 Routledge. Cantell, Hannele (2010): Ratkaiseva vuorovaikutus. Pedagogisia kohtaamisia lasten ja nuorten kanssa. Jyväskylä: PS-kustannus. Cantell, Hannele (2011): Vaikeat vanhemmat, kurjat kollegat? Ratkaiseva vuorovaikutus aikuisten kesken. Jyväskylä: PS-kustannus. De Graaf, Hanneke, van der Meerendonk, Bas, Vennix, Paul & Vanwesenbeeck, Ine (2003): Healthy Teacher, Healthy School. Job perception and health of homosexual and bisexual teachers. Amsterdam & Utrecht: Dutch Ministry of Social Affairs and Employment. Epstein, Debbie & Johnson, Richard (1998): Schooling Sexualities. Buckingham & Philadelphia: Open University Press. Harbeck, Karen (toim.) (1991): Coming Out of the Classroom Closet. New York & London: Harrington Park Press. Khayatt, Madiha Didi (1992): Lesbian Teachers. Albany: State University of New York Press. Kilpiä, Juha (2011): Opettaja seksuaalisen ja sukupuolisen moninaisuuden äärellä. Teoksessa Liisa Tuovinen, Olli Stålström, Jussi Nissinen & Jorma Hentilä (toim.) Saanko olla totta? Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus. Helsinki: Gaudeamus, Kontula, Osmo (1997): Yläasteen sukupuolikasvatus lukuvuonna Selvityksiä 1997:3. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Koschoreck, James & Tooms, Autumn (toim.) 2009: Sexuality Matters. Paradigms and Policies for Educational Leaders. Lanham: Rowman & Littlefield Publishers. Laaksola, Hannu (2010): Opettajalla oikeus yksityisyyteensä. Opettaja-lehti 3/2010, 3. Lahelma, Elina (2002): Opettajien seksuaalinen nimittely valtasuhteen haastamista. Teoksessa Jukka Lehtonen (toim.): Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä. Raportteja 269. Helsinki: Stakes, Lehtonen, Jukka (1995): Seksuaalivähemmistöt koulussa. Helsinki: Seta ry. Lehtonen, Jukka (2003): Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa. Näkökulmina heteronormatiivisuus ja eiheteroseksuaalisten nuorten kertomukset. Helsinki: Yliopistopaino & Nuorisotutkimusverkosto. Lehtonen, Jukka (2004): Lesbian, gay, and bisexual teachers Invisible in the mind of the students? Teoksessa Jukka Lehtonen & Kati Mustola (toim.): Straight people don t tell, do they? Negotiating the boundaries of sexuality and gender at work. ESF research reports 2b/04. Helsinki: Ministry of Labour, Lehtonen, Jukka (toim.) (2011): Sukupuolinäkökulmia tutkimusperustaiseen opettajankoulutukseen. TASUKOhankkeen julkaisuja. Helsinki: Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteiden laitos. Malinen, Jari (2005): Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten käsitykset seksuaalivähemmistöistä. Erityispedagogiikan laitoksen pro gradu -tutkimus, Jyväskylän yliopisto. Martinsson, Lena & Reimers, Eva (toim.) (2008): Skola i normer. Malmö: Gleerups. Nousiainen, Timo-Pekka (2005): Eihän se oppilaille kuulu kenestä opettaja tykkää : yhdeksäsluokkalaisten suhtautuminen opettajan homoseksuaalisuusteen. Pro gradu-tutkielma. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, Joensuun yliopisto. Niemenmaa, Henriikka & Niemenmaa, Jari (2006): Opettaja- ja erityisopettajaopiskelijoiden sekä luokanopettajien ja erityisopettajien asenteet poikkeaviin ihmisryhmiin. Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma, Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitos. Palmu, Tarja (1999): Kosketuspintoja sukupuoleen. Opettajat, ruumiillisuus ja seksuaalisuus. Teoksessa Tarja Tolonen (toim.): Suomalainen koulu ja kulttuuri. Tampere: Vastapaino, Puustinen, Marja & Tikkanen, Tiina (2010): Moninaisuus ei mahdu kouluun. Opettaja-lehti 3/2010, Puustinen, Marja (2010): Oikeus olla itsensä. Opettajalehti 4/2010, 36. Renold, Emma (2000): Coming Out : Gender, (hetero) sexuality and the primary school. Gender & Education 12:3, Rossi, Leena-Maija (2006): Heteronormatiivisuus: Käsitteen elämää ja kummastelua. Kulttuurintutkimus 23:3, Sarkkinen, Ulla-Maija (1999): Ovatko opettajat ja luokanopettajaksi opiskelevat suvaitsevia? Miten suvaitsevaisuus ilmenee? Opettajankoulutuslaitoksen pro gradu-tutkimus, Jyväskylän yliopisto. Suortamo, Markku, Tainio, Liisa, Ikävalko, Elina, Palmu, Tarja & Tani, Sirpa (toim.) (2010): Sukupuoli ja tasaarvo koulussa. Jyväskylä: PS-kustannus. Tikkanen, Tiina (2010): Avoin vaan ei tyrkky. Opettajalehti 5/2010, Valkonen, Miia (2002): Homo-, lesbo- ja bi-opettaja työssään. Teoksessa Jukka Lehtonen (toim.): Seksuaalija sukupuolivähemmistöt työelämässä. Raportteja 269. Helsinki: Stakes, Valkonen, Miia (2003): Avoimena ammatissa. Homo-, lesbo- ja bi-opettajien kokemuksia. Helsinki: Seta ry ja Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä -hanke. Van Dijk, Lutz & Van Driel, Barry (toim.) (2007). Challenging Homophobia Teaching About Sexual Diversity. Stoke on Trent Sterling: Trentham Books. 32 Nuorisotutkimus 2/2012
Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo
Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa
LisätiedotSeta ry Pasilanraitio 5, Helsinki Tampere Lotte Heikkinen, Seta
Yhdenvertaisesti työelämään? Tampere 28.3.2017 Lotte Heikkinen, Seta Lainsäädäntö Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien muutokset tulivat voimaan vuoden 2015 alussa Ehdoton syrjintäsuoja myös seksuaali-
LisätiedotSateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet
Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli
LisätiedotSeksuaalisuus koulutuksen ja kasvatuksen käytännöissä
Seksuaalisuus koulutuksen ja kasvatuksen käytännöissä Nimi: Seksuaalisuus koulutuksen ja kasvatuksen käytännöissä In English: Sexualities in educational practises På svenska: Frågor om sexualitet inom
Lisätiedot1. Kurssin/koulutuksen nimi ja muoto (esim. luentosarja, koulutustilaisuus): Seksuaalisuus koulutuksen ja kasvatuksen käytännöissä luentosarja
1. Kurssin/koulutuksen nimi ja muoto (esim. luentosarja, koulutustilaisuus): Seksuaalisuus koulutuksen ja kasvatuksen käytännöissä luentosarja 2. Kurssin kuvaus/tavoite/sisältö: Kurssilla seksuaalisuutta
LisätiedotTekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple
Tekijänoikeus Suomalaiset pitävät tekijänoikeuksia tärkeänä asiana Vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä mieltä he ovat tekijänoikeuksista. Haastatelluille esitettiin kolme kuvailevaa sanaparia: tärkeä
LisätiedotSateenkaariperheide n lasten ja nuorten kokemukset
4.5.2017 Sateenkaariperheide n lasten ja nuorten kokemukset Kia Aarnio, PsT Sateenkaariperheet ry Sateenkaariperheessä ainakin yksi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Suomalaisten 7-18-vuotiaiden
LisätiedotSeksuaali- ja sukupuolivähemmistöt päihdepalvelujen asiakkaina. Marita Karvinen Seta ry
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt päihdepalvelujen asiakkaina Marita Karvinen Seta ry 7.6.2013 Hlbtiq? Mitä ihmettä? Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus Seksuaalinen suuntautuminen Sukupuoli-identiteetti
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotPohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien
Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan
LisätiedotSukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014
Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014 PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ Nimistä Ulkonäöstä
LisätiedotSateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa
Sateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa Projektipäällikkö Sanna Nevala Perhetyöntekijä, perhe- ja paripsykoterapeutti Terhi Väisänen 7.2.2018 Vaasa Sateenkaari-ihmiset? Sukupuolen ja
LisätiedotSUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka
SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,
LisätiedotKoulutilastoja Kevät 2014
OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista
LisätiedotBiseksuaali. Kuvaa ihmisiä, jotka ihastuvat ihmiseen tämän sukupuolesta riippumatta tai jotka kykenevät ihastumaan sekä tyttöihin ja poikiin
Sanojen merkityksiä Teema: Terminologia, mitkä sanat ovat kunnioittavia, mitkä loukkaavia Kesto: 15-30 minuuttia Osallistujamäärä: Viidestä kahteenkymmeneen Tarvikkeet: Vihreä, keltainen ja punainen paperi,
LisätiedotSuvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen -hanke
Suvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen -hanke NORMIKRIITTISYYS KOULUIHIN Sakki, Seta ja FSS toteuttavat opetusministeriön rahoittaman hankkeen Nettisivut nuorille www.normit.fi ja www.normer.fi Vuoden
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Tervon yhtenäiskoulu Sisällys 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintavelvoite... 2 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoite...
LisätiedotSukupuolitietoisuutta tutkimusperusteiseen opettajankoulutukseen
Sukupuolitietoisuutta tutkimusperusteiseen opettajankoulutukseen Tasa-arvopäivät 28.-29.10.2010, Turku Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa
LisätiedotSOME -KYSELY SAARIJA RVEN PERUSKOULUN LUOKKALAISILLE JA TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE TIIVISTELMÄ RAPORTISTA
0 SOME -KYSELY SAARIJA RVEN PERUSKOULUN 5.-9. LUOKKALAISILLE JA TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE 24.10-10.11.2017 TIIVISTELMÄ RAPORTISTA SOFIA AHONEN, KULTTUURITOIMEN HARJOITTELIJA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI 1 1
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotEDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010
EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?
LisätiedotAjatuksia sateenkaariperheiden läheiselle
15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten
LisätiedotVÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA
VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA Seinäjoki 30.9.2009 Sirkka Perttu Projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sirkka.perttu@helsinki.fi Homofobia / syrjintä
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotPalvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
Lisätiedotsukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri
Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn
LisätiedotSukupuolen moninaisuuden huomioiminen hoitotyössä
Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen hoitotyössä Jarna Rintaniemi Kätilö - HUS, Naistentautien pkl, seksuaalineuvojaopiskelija Sexpo Naistentautien alueellinen koulutuspäivä 5.3.2018 Sukupuolivähemmistöt
LisätiedotKyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille
Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin
LisätiedotSukupuolistereotypiat opettajien kokemina
Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu
Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman
Lisätiedot1-5 -luokkien oppilaiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuus keskustelun keskeisimpiä huomioita:
Suonenjoen yhtenäiskoulun tasa-arvotilanne: Suonenjoen yhtenäiskoulussa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta kartoitettiin kyselyillä ja keskustelun avulla marraskuun 2016 aikana. Alakoulun 1-5 -luokkien
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1
Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK 2018 3/14/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen18 29
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotNUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista.
NUORTEN TALOUSOSAAMINEN Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista. 1 Taloudellinen tiedotustoimisto TAT tarjoaa tietoa sekä kokemuksia taloudesta, työelämästä ja yrittäjyydestä.
Lisätiedot,6 % 44,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.18, Hajonta:2.43) (Vastauksia:606)
1 (6) KENELLÄ ON VASTUU NUORILLE ANNETTAVASTA PÄIHDEKASVATUKSESTA Selvitys yläkouluikäisten nuorten vanhempien ajatuksista koskien nuorille suunnattua päihdekasvatusta ja nuorten päihteidenkäyttöä Etelä-Karjalassa
LisätiedotSeksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus. Marita Karvinen, Vtt Seta ry
Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus Marita Karvinen, Vtt Seta ry 7.4.2016 Lhbtiq? Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus Seksuaalinen suuntautuminen Sukupuoli-identiteetti,
LisätiedotSateenkaarinuorena työpajoilla
Sateenkaarinuorena työpajoilla Riikka Taavetti riikka.taavetti@nuorisotutkimus.fi @rtaavetti /HyvinvoivaSateenkaarinuori Esityksen sisältö - H, L, B, T, I, Q ja muut kirjaimet keitä ovat sateenkaarinuoret?
LisätiedotKATSE TULEVAISUUDESSA
NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat
LisätiedotNuorten seksuaaliterveyskartoitus
Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke
LisätiedotSINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa
Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokat
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely 7.-9. luokat Perustietoja vastaajasta 1. Sukupuoli * i poika tyttö muu en halua vastata 2. Luokka * i 7. luokka 8. luokka 9. luokka 3. Koulusi * Anttolan yhtenäiskoulu
LisätiedotTasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto
Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus
LisätiedotTampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti
Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)
LisätiedotKATSE TULEVAISUUDESSA
NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat
LisätiedotSATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA
SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA Vinkkejä kohtaamiseen Sateenkaariperheet Sateenkaariperheet ovat lapsiperheitä, joissa jompikumpi tai useampi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön Termin määritelmä
LisätiedotHLBT Queer Heteronormatiivisuus
Puolison kuolema queernäkökulmasta tarkasteltuna Varpu Alasuutari YTM, Tohtorikoulutettava Sukupuolentutkimus Turun yliopisto varpu.alasuutari@utu.fi Esityksen rakenne 1. Määritelmät 2. Väitöstutkimus:
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.
LisätiedotIkääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus
Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Eloisa Yhdenvertaisuus -gallupin raportti Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 28.10.2015 1 Mielipidekyselyn toteutus Henkilökohtainen käyntihaastattelu
LisätiedotKOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan
KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Viherlaakson koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on
LisätiedotSivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 4
MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 07 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT Kantar TNS Oy, Miestentie C, 00 ESPOO, Finland, tel. int+
LisätiedotKuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.
Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotVANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset
VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...
LisätiedotKouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset
Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee
LisätiedotSukupuoli-identiteetti visuaalisessa kulttuurissa ja pedagogiikassa
Sukupuoli-identiteetti visuaalisessa kulttuurissa ja pedagogiikassa Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995
LisätiedotHaastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,
LisätiedotSuomalaisten suhtautuminen naispappeuteen 2000-luvulla
Artikkeli on julkaistu Crux-lehdessä 1/16 Maarit Hytönen Suomalaisten suhtautuminen naispappeuteen -luvulla Naispappeuden hyväksymisestä Suomen ev.lut. kirkossa tulee tänä vuonna kuluneeksi vuotta. Valtaosa
LisätiedotMAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista
MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi
LisätiedotPirkkalan koulun tasa-arvosuunnitelma
Pirkkalan koulun tasa-arvosuunnitelma Pirkkalan koulun lukuvuosisuunnnitelma 2016-17 Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Tasa-arvo tarkoittaa ihmisten yhtäläisiä oikeuksia, mahdollisuuksia ja velvollisuuksia
LisätiedotYHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry
YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry 27.4.2016 Seta Valtakunnallinen ihmisoikeus- ja sosiaalialanjärjestö Perustettu vuonna 1974 24 jäsenjärjestöä
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa
LisätiedotIhmissuhteet, seksi ja seksuaalisuus
Ihmissuhteet, seksi ja seksuaalisuus Jokainen on seksuaalinen omalla tavallaan, eikä seksuaalisuutta vähennä sairaus, vamma tai ikääntyminen. Ihmisen seksuaalisuuteen voi vaikuttaa jokin erityispiirre,
LisätiedotTURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,
TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus
LisätiedotSUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala
SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011 Pälvi Rantala NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEE VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa elämässä meidän
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotJÄNNITTEINEN BISEKSUAALISUUS PARISUHDEPUHEESSA
JÄNNITTEINEN BISEKSUAALISUUS PARISUHDEPUHEESSA Annukka Lahti, PsM Tohtorikoulutettava, JY, SPT Tutkija, Vain me kaksi? Affektiivinen eriarvoisuus intiimisuhteissa -hankkeessa http://affective-inequalities.fi/
LisätiedotInternetin saatavuus kotona - diagrammi
Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotTASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA
TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotEsi- ja perusopetuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Esi- ja perusopetuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Johdanto Esi- ja perusopetuksella on tärkeä tehtävä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä, ja laki velvoittaa kaikki perusopetusta
LisätiedotTasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389
Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotElämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille
Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotNäkymättömästä näkyväksi: palveleeko kirjasto HLBTIasiakkaita?
Näkymättömästä näkyväksi: palveleeko kirjasto HLBTIasiakkaita? Päivi Jokitalo 2014 Kulttuuria kaikille -palvelu Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 / 48, 00180 Helsinki
LisätiedotEloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus
Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen
LisätiedotKäsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta
Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten
LisätiedotTasa-arvon edistäminen korkeakoulumaailmassa
Tasa-arvon edistäminen korkeakoulumaailmassa Jukka Maarianvaara Tasa-arvovaltuutettu Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusseminaari, Vaasan yliopisto 12.4.2018 Miten tasa-arvo voi Suomessa? Tasa-arvon paradoksi
LisätiedotMiten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013
Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 THL 5.2.2014 Tutkija Hanne Kivimäki Aiheet Perustietoa Kouluterveyskyselystä Valtakunnalliset tulokset 2013 Tulosten hyödyntäminen
LisätiedotKouluraportti: Henrikin koulu. Tero Järvinen, Iiro Nikkola, Jenni Tikkanen
Kouluraportti: Tero Järvinen, Iiro Nikkola, Jenni Tikkanen Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitos Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskus (CELE) Maaliskuu 2017 INTERNATIONAL STUDY OF CITY
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotTutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA
2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,
LisätiedotLataa Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen - Hanna Vilkka. Lataa
Lataa Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen - Hanna Vilkka Lataa Kirjailija: Hanna Vilkka ISBN: 9789524514620 Sivumäärä: 190 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 17.49 Mb Millaiset käsitykset ja millaiset
LisätiedotSEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN
Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa
LisätiedotAikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
Lisätiedot: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo
Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa -seminaari : Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo Liisa Jääskeläinen 16.5.2013 Opetussuunnitelmat uudistuvat 2012-2016
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotKansalaistutkimus seksuaalisesta häirinnästä STTK /12/2018 Luottamuksellinen 1
Kansalaistutkimus seksuaalisesta häirinnästä STTK 12.2.2018 2/12/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työssä käyvien parissa
LisätiedotNuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen
Nuorten trendit ja päihteet Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen vahvistaminen: mielenterveyden edistäminen ja päihde- ja pelihaittojen
LisätiedotRaahen lukion tasa-arvoja. yhdenvertaisuussuunnitelma
Raahen lukion tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2020 Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Johdanto Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu yhteistyössä
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotAikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus
e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio
LisätiedotEDUCA- messut 25.- 26.1.2013 Messukeskus, Helsinki
EDUCA- messut 25.- 26.1.2013 Messukeskus, Helsinki Tasa- arvoasiain neuvottelukunnan tietoiskut molempina messupäivinä klo 13.30-13.50 Tietoiskulavalla. Tietoiskujen aiheena on Sukupuolisilmälasit oppimateriaaleihin,
Lisätiedot