Olkiluodon alueen. SeiSmiSYYS. Työraportti '-'ouni Saari. '-'oulukuu IVO Power Engineering Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olkiluodon alueen. SeiSmiSYYS. Työraportti 97-61. '-'ouni Saari. '-'oulukuu 1997. IVO Power Engineering Oy"

Transkriptio

1 Työraportti Olkiluodon alueen SeiSmiSYYS '-'ouni Saari IVO Power Engineering Oy '-'oulukuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI Puhelin (09) Fax (09)

2 Työraportti Olkiluodon alueen se1sm1syys.jouni Saari IVO Power Engineering Oy.Joulukuu 1997

3 Tekijäorganisaatio: IVO Power Engineering Oy Rajatorpantie 8, Vantaa IVO Tilaaja: Posiva Oy Mikonkatu 15 A HELSINKI Tilausnumero: 9603/97 /TIMO Tilaajan yhdyshenkilö: ~A. H 4 ~~p 0 1mo autojarvi os1va y Konsultin yhdyshenkilö: Jouni Saari IVO Power Engineering Oy Työraportti OLKILUODON ALUEEN SEISMISYYS Tekijä: 7 ~ SC-c---.._( FL, Jouni Saari Tarkastaja: FT, Pekka Anttila

4 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

5 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Abstract 1. JOHDAN"TO OLKILUODONYMPÄRISTÖ 500 KM SÄTEELLÄ Suurtektoniset piirteet Seismisyys OLKILUODON YMPÄRISTÖ 100 KM SÄTEELLÄ Geologian ja seismisyyden yleispiirteet Selkämeri Makroseismiset tutkimukset Historiallinen seismisyys Instrumenttikauden havainnot Yleistä Siirrostasoratkaisut Osmussaaren maanjäristys YHTEENVET LÄHDELUETTEL LIITE 1 Olkiluodon ympäristön geotektoninen kartta sekä alueella tapahtuneet maanjäristykset (~1.5).

6 Saari, J., Olkiluodon alueen seismisyys. Posiva Oy, Työraportti TIIVISTEL MÄ Posiva Oy tutkii Eurajoella olevan Olkiluodon saaren kallioperää Suomen ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen loppusijoitusta varten. Työssä tarkastellaan Olkiluodon alueen seismisyyttä osana Fennoskandian kilven ja Lounais Suomen alueen yleistä seismisyyttä. Tutkimus kattaa alueen, joka ulottuu Olkiluodosta 500 km päähän. Tällä alueella on tehty vuodesta 1375 alkaen yli 900 maanjäristyshavaintoa. Näistä noin 1/3 on seismisin mittalaittein havaittu ja maanjäristyksiä vuosilta Lounais-Suomen ja Selkämeren seismisyyden jakautuminen esitetään geologisella kartalla. Tutkimuksessa osoitetaan, että Kaakkois-Viroon ulottuva Saaristomeri Paldis-Pskov-seismisyysvyöhyke on tärkeässä osassa tarkasteltaessa Lounais Suomen seismisyyttä. Kaikki Suomenlahden ja Saaristomeren ympäristön merkittävät maanjäristykset (M ~ 3.5) liittyvät tähän vyöhykkeeseen. Viron luoteisrannikolla 1976 tapahtunut Osmussaaren maanjäristys tunnettiin selvästi myös Eurajoella. Järistys oli oloissamme poikkeuksellinen suuri (mb = 4.7) ja se on usein liitetty WSW-ENE suunnassa Suomenlahden kulkevaan siirrosvyöhykkeesen. Osmussaaren maanjäristystä tarkastellaan nykyisen geologisen ja seismisen tiedon valossa. Alle sadan kilometrin etäisyydellä Olkiluodosta on tapahtunut kuusi maanjäristystä. Lähin maanjäristys (M=3.1) tapahtui 1926 Uudessakaupungissa km päässä Olkiluodosta, osana Saaristomeri-Paldis-Pskov-vyöhykkeen seismistä aktiivisuutta. Alueen maanjäristykset ovat pieniä (M ~ 3.1) ja suhteellisen harvinaisia. Tästä johtuen kalliotilaan maanjäristyksistä mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset ovat todennäköisesti välillisiä muutoksia ympäröivässä kallion rakenteessa, jännityskentässä ja pohjavesiolosuhteissa. Seismotektonisissa tarkasteluissa pyrittiin seismisten vyöhykkeiden lisäksi tunnistamaan yksittäisiä seismisesti aktiivisia siirrosvyöhykkeitä. Olkiluodosta katsoen kaksi lähintä aktiivista ruhjevyöhykettä ovat ilmeisesti luode-kaakkosuuntaisia. Näistä eteläläisempi kulkee Laitilan rapakivimassiivin reunaa pitkin sivuuttaen Olkiluodon noin 20 km päässä lounaassa. Toinen vyöhyke kulkee Satakunnan hiekkakivimuodostuman reunaa pitkin noin 3 5 km Olkiluodosta koilliseen. Näissä mahdollisesti aktiivisissa vyöhykkeissä on tapahtunut ehkä 1-2 pientä (M = ) maanjäristystä.

7 Saari J., Seismicity in the Olkiluoto area. Posiva Oy, Work Report ABSTRACT Posiva Oy studies the bedrock of the island of Olkiluoto in Eurajoki for the final disposal of the spent fuel from the Finnish nuclear power plants. The study deals with the seismicity of the Olkiluoto area in relation to the general seismicity of the Fennoscandian Shield and the region ofthe southwestern Finland. The study covers an area within 500 km from Olkiluoto. The area includes altogether over 900 observations of earthquakes since About 1/3 of those has been observed by seismic instruments during the years The distribution of the seismicity in the southwestero Finland and in the Bothnian Sea area is presented in a geological map. The study shows that the Saaristomeri Paldis-Pskov Seismic Zone has an important role when the seismicity in southem Finland and in Estonia is concemed. Ali significant earthquakes (M ~ 3.5) in the region of the Gulf of Finland and in the Ålands archipelago are related to this zone. The 1976 Osmussaar earthquake, in the northwestero coast of Estonia, was felt also in Eurajoki. This event was exceptionally strong (mb = 4.7) in the area. The event is often associated with the proposed fault zone running diagonall y through the Gulf of Finland in the direction of WSW -ENE. The Osmussaar event is reviewed on the basis of current geological and seismological knowledge. Within a radius of 100 km from Eurajoki there has been altogether 6 earthquakes. The nearest event (M = 3.1) occurred 1926 in Uusikaupunki, km from Olkiluoto, as a part of the active period in the Saaristomeri-Paldis-Pskov Zone. The earthquakes of the area are small (M ~ 3.1) and their recurrent periods are long. This means that the potential impact on the vault due to of seismicity are likely indirect changes in the surrounding bedrock structure, stress field and groundwater conditions. In addition to the seismic zoning, the aim of the seismotectonic interpretation was to identify individual active shear or thrust zones. Two nearest active zones from Olkiluoto seem to be NW -SE oriented. The southem one of those runs along the contact ofthe Laitila rapakivi massif, about 20 km SW from Olkiluoto. The other one runs along the edge of the Satakunta sandstone formation, about 3 5 km NE from Olkiluoto. These potentially active zones are possibly related to 1-2 small (M= ) earthquakes.

8 1 1. JOHDANTO Posiva Oy tutkii neljällä paikkakunnalla kallioperän soveltuvuutta Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen loppusijoittamista varten. Vuosina tehtyjen alustavien paikkatutkimusten perusteella päätettiin yksityiskohtaisia paikkatutkimuksia jatkaa vuosina Romuvaarassa, Kivetyssä ja Olkiluodossa. Näiden lisäksi valittiin vuonna 1997 neljänneksi yksityiskohtaisten paikkatutkimusten kohteeksi Loviisan Hästholmen. Lopullinen sijoituspaikka valitaan vuonna Alustavien paikkatutkimusten yhteenvetoraportissa (Teollisuuden Voima Oy 1992) todettiin erääksi mahdollisesti lisätarkastelua vaativaksi ilmiöksi maanjäristykset ja muut kallioperän liikkeet. Ensimmäinen yksityiskohtaisen sijoituspaikkatutkimuksiin liittyvä seismisyysselvitys tehtiin Loviisan ympäristöstä (Saari 1996). Tämän raportin tarkoituksena on selvittää Länsi-Suomen ja erityisesti Olkiluodon ympäristön seismisyyttä olemassaolevien maanjäristystietojen perusteella. Tutkimuksessa on käytetty pääasiallisena lähdeaineistona Helsingin yliopiston seismologian laitoksen julkaisemaa Fennoskandian maanjäristysluetteloa. Maanjäristyshavaintoja verrataan vastaaviita alueilta oleviin seismisiin, geodeettisiin, geologisiin ja tektonisiin tutkimuksiin. Olkiluodon ympäristöksi on määritelty alue, joka ulottuu 500 km päähän Olkiluodosta. Tutkimuksen periaatteena on ollut edetä Olkiluotoon liittyvästä yleisestä seismisyydestä paikalliseen seismisyyteen. Samaa alueellista lähestymistapaa noudattaen edetään kallioperän rakenteiden kuvauksessa suurista rakenteista lähialueen paikallisiin rakenteisiin. Olkiluodon alueen seismisyyttä ja tektonista rakennetta tarkastellaan alueilla, joiden etäisyys on alle 500 km ja 100 km Olkiluodosta. Tämän raportin tutkimusalue kattaa Etelä-Suomen lisäksi alueita Baltiasta, Venäjästä ja Ruotsista. Tutkimusalueen järistykset ovat olleet seismologiassa yleisesti käytetyn luokituksen (taulukko 1-1) mukaan pieniä. Poikkeuksena voi olla Keski-Ruotsissa, tapahtunut maanjäristys, jonka magnitudiarvo (M=5.1) on kuitenkin epävarma. Maanjäristykset ovat kaikkialla Suomessa suhteellisen harvinaisia, joskin Kainuun korkeudella ja Pohjois-Suomen alueella maanjäristykset ovat yleisempiä kuin Etelä Suomessa. Taulukko 1-1. Maanjäristysten magnitudiin perustuva yleisesti käytetty suuruusluokitus. M~7 suuri maanjäristys 5~M<7 keskisuuri maanjäristys 3 ~M<5 pieni maanjäristys 1 ~M<3 M< 1 ultramikromaanjäristys

9 2 2. OLKILUODON YMPÄRISTÖ 500 KM SÄTEELLÄ 2.1 Suurtektoniset piirteet Suomi kuuluu kokonaisuudessaan Fennoskandian kilven alueeseen. Tälle on luonteenomaista kallioperän mosaiikkimainen rakenne, joka on syntynyt ilmeisesti jo varhaisprekambrisena aikana. Eri suuruusluokkaa olevia kalliolohkoja erottaa toisistaan siirrosten ja ruhjevyöhykkeiden verkosto. Maanjäristykset liittyvät näiden lohkojen liikuntoihin. Fennoskandian kilpeä rajaavina muodostumina ovat Kaledoniidit sekä paleotsooiset ja sitä nuoremmat sedimentit (kuva 2-1 ). Olkiluoto on suhteellisen kaukana kilven reunaalueista Selkämeren rannalla. Kaledoniidit ovat noin 400 km päässä Olkiluodosta luoteeseen ja sedimenttikivialueen reuna on lähimmillään 200 km etelään Olkiluodosta. 200km PHANEROZOIC: Plutonic rocks Caledonides Autochthonous cover Sveconorwegian Jotnian 1 Riphean Subjotnian (Rapakivi) Paleoproterozoic plutonies Paleoproterozoic supracrustals Archean Kuva 2-1 Fennoskandian kilven pääyksiköt ja sitä reunustavat muodostumat (Koistinen 1994). Ympyrän säde näyttää 500 km etäisyyden Olkiluodosta (Kolmio). Kuvassa 2-1 näkyy laaja sedimenttikivialue myös keskellä Fennoskandian kilpeä. Tämä muodostuma Selkämeren länsiosassa koostuu ordoviikki- ja kambrikautisista kerrostumista, joiden yhteinen paksuus on enimmillään 375 m. Näiden alla ja ympärillä on noin 1000 m paksu jotunilainen sedimenttikerros (Axberg 1980). Edellämainitut sedimentti-

10 3 kerrokset ovat prekambrisen peruskallion päällä, jonka geologian pääpiirteet muistuttavat Selkämerta ympäröivien manneralueiden geologiaa (Winterhalter 1972). Seismisten syväluotausten perusteella laaditusta Mohon syvyyskartasta (Luosto 1997) näkyy, että Fennoskandian kilven kuori on erittäin paksu (kuva 2-2). Mohon syvyydessä (40-65 km) esiintyy melko voimakkaita alueellisia vaihteluita. Suurin muutosgradientti (20 km/200 km) on Kaakkois-Suomessa (Korja et al. 1994), jossa kuoren paksuus kasvaa nopeasti 40 km:stä yli 60 km:iin. Länsi-Suomessa kuoren paksuuden muutokset ovat hitaampia. Etelästa Pohjoiseen mentäessa kuori muuttuu vähitellen paksummaksi ja on ohuimmillaan Suomenlahden suulla (44-46 km) ja paksuimmillaan (56-58 km) Vaasan eteläpuolella. Itä-Länsi-suunnassa muutokset ovat vähäisempiä. Olkiluodon kohdalla kuoren paksuus on noin 52 km. Tho No ho dop lh tn Fennoacond lo by U. LVQI lo ; 1996 : luttwl. or S. \tnioor l u. t,.,.. tlr ' H.a a.a t s. ss N so N \. ss " 20 E Kuva 2-2. Seismisiin syväluotaustutkimukfiin {25 kpl) perustuva Fennoskandian Mohon syvyyskartta. Kuoren syly.ys on ilmaistu kilometreissä maanpinnasta. Tasa-arvokäyrien väli on 2 km (Luosto 1997).

11 4 F ennoskandian kilven kuoren kolmidimensionaalisessa rakenteessa näkyvät sen läpikäymät lukuisat tektoniset puristukset ja vetojännitykset Svekokarelidien alueella (kuva 2-2) on havaittavissa kaksi E-W -suuntaista ohuemman kuoren vyöhykettä. Toinen niistä kulkee likimain Suomenlahden korkeudella ja toinen pohjoisempana Perämeren pohjukan korkeudella. Ne ovat esitetyn tulkinnan mukaan (Haapala & Rämö, 1992) syntyneet kuorta ohentaneen vetojännityksen seurauksena Ma sitten, jolloin ohuemman kuoren alueille syntyivät rapakivimassiivit ja diabaasijuonet. Näiden vyöhykkeiden välissä on vyöhyke, Svekofennialaisten vuorten juuret, jossa Mohon syvyys on yli 50 km. Tämä törmäysreuna näkyy seismisissä ja sähkömagneettisissa luotauksissa Arkeeisen ja Svekofennialaisen vyöhykkeiden rajalla (Korja et al. 1994). Fennoskandian kilpi on osa Euraasian laattaaja seismisyydeltään tyypillistä laatan sisäistä aluetta. Maanjäristykset ovat suhteellisen harvinaisia ja ne ovat yleensä magnitudiltaan pieniä verrattuna maapallon seismisesti aktiivisiin alueisiin. Lähin laattareuna on luoteessa sijaitseva Pohjois-Atlannin selänne, joka aiheuttaa luode-kaakko-suuntaisen puristuksen Fennoskandian kallioperässä. Tämä puristussuunta ilmenee vallitsevana maanjäristysten siirrostasoratkaisuihin, jännityskentän mittauksiin ja geodeettisiin havaintoihin perustuvissa tulkinnoissa. Tehtyjen tutkimusten perusteella Suomen maanjäristykset liittyvät useimmiten Pohjois-Atlantin selänteeitä käsin vaikuttavaan luodekaakkosuuntaiseen puristukseen. Suomen kallioperän liikuntoihin liittyy myös jääkauden jälkeinen maankohoaminen, joka on suurimmillaan Perämerellä Skellefteån edustalla, (kuva 2-3) noin 9 mm vuodessa. Olkiluodon kohdalla maa kohoaa 5-6 mm vuodessa. Geodeettisissa mittauksissa on todettu, että maannousu ei tapahdu tasaisesti, vaan kallioperän eri osat nousevat eri nopeuksilla. Lohkojen välisen liikkeen on arvioitu olevan noin 10 % - 20 % maankohoamisen kokonaisarvosta (Veriö et al, 1993). Kallioperän lohkojen edestakainen liike aiheuttaa sen, että kallioperässä esiintyvät siirrokset säilyvät pieninä suhteessa maankohoamisen kokonaisarvoon. Kolmas kallioperän liikkeisiin vaikuttava tekijä on kallion rikkonaisuus. Maankuoren jännitykset pääsevät purkautumaan lohkoja rajaavia ruhjevyöhykkeitä pitkin tapahtuvana liikkeenä. Liike tapahtuu pääasiassa aseismisesti ryömintänä, mutta ilmenee myös maanjäristyksinä. Loviisan alueen seismisissä mittauksissa on todettu mikromaanjäristysten liittyvän selvästi alueen ruhjevyöhykkeisiin (Saari 1996). Kaiken kaikkiaan Suomen maanjäristysten voidaan ajatella syntyvän laattatektonisten voimien, maankohoamisen ja paikallisten tekijöiden (paikallinen geologia ja tektoniikka) kombinaationa. Suomen seismotektoniikkaa on kuvattu yksityiskohtaisemmin erillisessä selvityksessä (Saari 1992).

12 5 1 f o ~ Kuva 2-3. Nykyinen maankohoaminen Suomessa (Kakkuri 1997). Arvot millimetreissä. 2.2 Seismisyys Tutkimusalueen seismiset havainnot voidaan jakaa ihmisten tekemiin makroseismisiin havaintoihin ja seismografeilla mitatluihin havaintoihin. Tutkimusalueen ulkopuolella F ennoskandian pohjoisosissa tehdyissä geologisissa tutkimuksissa on havaittu todisteita maanjäristyksistä, jotka liittyvät jääkauden jälkeiseen sulamisvaiheeseen noin 9000 vuotta sitten (Vuorela 1990). Varhaisimmat makroseismiset havainnot perustuvat kirkonkirjoihin, sanomalehtiartikkeleihin ja paikallisen väestön tekemiin muistiinpanoihin. Tyypillistä onkin, koska "havaintopisteitä" on ollut erittäin harvassa, että maanjäristyshavainnot ovat aluksi joko hyvin paikallisia tai erittäin laajalta alueelta. Väestönkasvun sekä lukutaidon ja lehdistön yleistymisen myötä on "havaintopisteiden" määrä lisääntynyt, varsinkin rannikkoseudun ulkopuolella.

13 6 Maanjäristysten vaikutuksia elollisiin olentoihin, rakenteisiin, topografiaan ja muuhun ympäristöön kuvataan intensiteettiasteikolla (taulukko 2-1 ). Instrumenttikaudella vastaavaa makroseismistä tietoa on kerätty kyselytutkimuksin. Näiden tietojen avulla on pystytty arvioimaan myös ennen instrumenttikautta havaittujen maanjäristysten suuruutta (makroseisminen magnitudi). Suomessa havaitut maksimi-intensiteetit ovat olleet välillä II-VI. Tilastollisesti arvioitaessa on Suomen maanjäristysten maksimiintensiteetin ylärajaksi seuraavien vuoden aikana saatu 1 max= VI-VII (Ahjos et al. 1984). Taulukko 2-1. Esimerkkejä MSK-intensiteettiastekon luokitteluperusteista (Korhonen, Luosto & Teikari 1978). 1 Todettavissa vain kojeiden avulla II Yksittäiset levossa olevat ihmiset havaitsevat m Muutamat henkilöt havaitsevat sisällä IV Useat henkilöt havaitsevat, astiat ja ikkunat helisevät V Kaikki sisällä ja useat ulkona olevat henkilöt havaitsevat, lievät vauriot heikoissa rakennuksissa mahdollisia VI Monet sisällä olevat henkilöt pelästyvät ja ryntäävät ulos, monissa heikkorakenteisissa taloissa havaitaan lieviä vaurioita, muutoksia pohjaveden korkeudessa VII Useat henkilöt pelästyvät, monilla tasapainovaikeuksia, muutamat heikot rakennukset vahingoittuvat pahoin, myös monet hyvin rakennetut rakennukset kärsivät lieviä vaurioita vm Syntyy paniikkia, muutamat heikot rakennukset sortuvat, useimmat raken-. nuksista kärsivät kohtalaisia vaurioita, maaperään syntyy muutaman cm Ievyisiä halkeamia IX Yleinen paniikki, useimmat keskihyvät rakenteet kärsivät vakavia vaurioita ja jotkut sortuvat X Rakenteet tuhoutuvat yleisesti XI Huomattavia muutoksia maaperässä kuten leveitä siirroksia ja maanvyörymiä vuoristoseudulla xn Voimakkaita muutoksia pinnanmuodostuksessa, täydellinen tuho Instrumentaalisten havaintojen kausi alkoi luvun vaihteessa. Tarkka ajankohta riippuu siitä miten kattavaa seismistä asemaverkkoa kulloinkin pidetään riittävänä. Suomessa lähimaanjäristystutkimuksiin soveltuvat lyhytperiodiset mittaukset aloitettiin vuonna Ahjos ja Uski (1992) katsovat Fennoskandian instrumenttimittausten alkaneen vuonna Seismisen asemaverkon parantuessa maanjäristyshavaintojen määrä on kasvanut. Tässä työssä on lähdeaineistona käytetty Fennoskandian maanjäristysluetteloa, joka on pohjoismaisten tutkimuslaitosten yhteinen tietopankki. Luettelon instrumentaaliset magnitudit perustuvat Richterin paikalliseen magnitudiin. Eri alueilla sitä on modifioitu

14 7 vastaamaan paikallisia olosuhteita. Alkuperäinen Richterin magnitudi perustuu Kaliforniassa tehtyihin havaintoihin, missä kallioperä on toisenlainen kuin F ennoskandiassa. Jos maanjäristys on havaittu laajalla alueella on käytetty globaalimpia Ms- tai mbmagnitudeja. Eri laskentakaavoilla saadaan likimain sama magnitudiarvo keskimäärin magnitudiyksikön tarkkuudella (Ahjos & Uski 1992). Ensimmäinen versio Fennoskandian maanjäristysluettelossa julkaistiin 1992 (Ahjos & Uski), jonka jälkeen sitä on päivitetty vuosittain Helsingin yliopiston seismologian laitoksen toimesta. Luettelossa on havaintoja 620 vuoden ajalta ( ), yli 7800 tapausta. Luettelon rajaama alue (55-88~) x (10 W- 45 E) kattaa myös osia Fennoskandiaa rajaavista merialueista sekä Baltiasta ja Länsi-Venäjästä. Fennoskandian ensimmäinen tunnettu maanjäristyshavainto tehtiin 1375, Gotlannissa. Vanhin Suomen alueella tehty maanjäristyshavainto on vuodelta 1610 Kouvolan läheltä Valkealasta. Maanjäristysluettelon tapauksista yli 60 % on havaittu vuoden 1980 jälkeen. Paikallisten seismisten asemaverkostojen perustamisesta ja mittausherkkyyden parantumisesta johtuen maanjäristysluettelo sisältää nyt entistä pienempiä maanjäristyksiä. Mittausherkkyys ei ole tasaisesti jakautunut luettelossa rajatulle alueelle. Esimerkiksi Viron ja itäisen F ennoskandian kilven alueilla seisminen instrumentointi on merkittävässä määrin Suomen seismisen asemaverkoston varassa. F ennoskandian kilpi rajoittuu yleensä seismisesti rauhallisiin alueisiin. Poikkeuksena erottuvat Kaledoniidit ja Telemark-Vänemin alue, sekä Norjan mannerjalustan reuna, joilla seisminen aktiivisuus on suurempaa ja suurimmat magnitudit ovat noin yhden yksikön suurempia kuin kilpialueella yleensä. Seismisessä riskitutkimuksessa Suomessa tapahtuvien maanjäristysten maksimi-magnitudiksi arvioitiin 5.0 (Ahjos et al. 1984). Kuvan 2-4 episentrikarttaa on homogenisoitu ottamalla mukaan vain kaikki magnitudia 1.5 suuremmat maanjäristykset. Tätä pienemmät suomalaiset maanjäristykset on rekisteröity pääasiassa Loviisan seudulla paikallisen seismisen asemaverkon avulla (Saari, 199.6). Kuvan maanjäristyksistä 936 on tapahtunut alle 500 km säteellä Olkiluodosta. Tutkimusalueen maanjäristyksitä 72 % (674 kpl) on tapahtunut Itämeren itäpuolella. Itämeren länsipuolella seismisyys on vähäisempää. Suomen maanjäristysten osuus tutkimusalueen järistyksistä on 24% (221 kpl). Loput havainnoista 4% (41 kpl) on tehty Baltiassa ja Länsi-Venäjällä. Noin 2/3 tapauksista (597 kpl) on makroseismisesti havaittuja. Ruotsissa on 289 seismografeilla rekisteröityä maanjäristystä. Suomen alueella vastaava luku on 40 ja Baltian- Länsi-Venäjän alueella vain 10. Esitetyt luvut perustuvat kuvassa 2-4 käytettyyn aluejakoon. Tutkimusalueen suurimmat maanjäristykset (M ~ 4) ovat tapahtuneet suhteellisen kaukana Olkiluodosta (kuva 2-5). Lähimmät niistä ovat noin 240 km päässä Viron luoteisja Ruotsin itärannikolla. Tutkimusalueen suurin maanjäristys tapahtui 1894 Keski Ruotsissa (taulukko 2-2) noin 380 km päässä Olkiluodosta. Ilmeisesti suhteellisen pienen intensiteettiarvon takia sen magnitudi (M=5.1) on F ennoskandian maanjäristysluettelossa luokiteltu epävarmaksi.

15 8.,, 1.( '. ;' 4.,. ' ~ " \ 1 / e M=2,5-3,4 M=3,5-4,4 M=4,5- Kuva 2-4. Maanjäristykset vuosina alueella (12-32 E) x (56-66 on). 500 km:n etäisyys Olkiluodosta on esitetty ympyräsäteellä. Lähdeaineistona on käytetty Fennoskandian maanjäristysluetteloa (Ahjos & Uski 1992, päivitelty versio). Tilastollisia tarkastelu ja varten utkimusalue on jaettu kolmeen alueeseen: Ruotsi, Suomi ja Baltia-Länsi-Venäjä. Noin 500 km säteellä Olkiluodosta on tapahtunut 14 maanjäristystä, joiden magnitudi on 4.5 tai sitä suurempi (kuva 2-5 ja taulukko 2-2). Näistä kuusi tapahtui Perämeren Kuusamon alueella ja toiset kuusi Keski-Ruotsissa, Vänemin lähistöllä. Kuvan 2-5(b) maanjäristyksistä vain kaksi on tapahtunut alle 300 km päässä Olkiluodosta. Vuoden 1931 Laukaan maanjäristys tapahtui 270 km:n päässä ja vuoden 1976 Osmussaaren maanjäristys 240 km:n päässä Olkiluodosta.

16 9 a) b) Kuva 2-5 (a) Maanjäristykset, joiden magnitudi on 4 tai sitä suurempi. (b) Maanjäristykset, joiden magnitudi on 4.5 tai sitä suurempi (taulukko 2-2). Instrumenttikauden havainnot erottuvat tummempina pisteinä.

17 10 Taulukko 2-2. Maanjäristykset, joiden magnitudi ~ 4.5 (Ahjos & Uski 1992). Etäisyys 0/kiluodosta noin 500 km tai sitä pienempi. Ks. kuva 2-5b. Globaalissa mittakaavassa F ennoskandian kilpi vaikuttaa yhtenäiseltä seismotektoniselta provinssilta. Kuitenkin alueen lähempi tarkastelu osoittaa, että se ei ole seismisyydeltään yhtenäinen alue. Seismisesti aktiivisina vyöhykkeinä voidaan mainita Pohjanlahti ja etenkin sen länsiranta, Länsi-Lappi sekä Perämeren-Kuusamon vyöhyke aina Venäjän puolelle Valkoiselle merelle asti. Suomessa alhaisin maanjäristysten esiintymistiheys näyttää olevan Satakunnassa ja Karjalassa (kuva 2-4). Edellämainittuja rauhallisia alueita lukuunottamatta, Etelä-Suomen alueen seismisyys näyttää suhteellisen tasaisesti jakautuneelta. Kuitenkin Etelä- ja Keski-Suomen aluetta näyttäisi leikkaavan kaksi luode-kaakkosuuntaista seismisyysvyöhykettä: Merenkurkku Laatokka- ja Saaristomeri -Paldis-Pskov -vyöhykkeet. Kuvassa 2-6 on esitetty oloissamme suhteellisen suuret makroseismisesti ja instrumentaalisesti havaitut maanjäristykset. Tutkimusalueella on 138 episentriä, joista 47 on Suomen ja Baltian alueella. Merenkurkku-Laatokka-vyöhykkeellä (M-L) ja Saaristomeri-Paldis-Pskov-vyöhykkeellä (S-P-P) on molemmissa 17 episentriä. Myös alueen etelä- ja pohjoisrajalla voi olla NW -SE-suuntaiset aktiivsuusvyöhykkeet. Seismisyysvyöhykkeiden M-L ja S-P-P välissä on km leveä alue, jossa maanjäristykset ovat satunnaiesempia ja pienempiä. Olkiluoto on tällä seismisten vyöhykkeiden välisellä alueella lähempänä S-P-P-vyöhykettä. Ruotsin rannikko, Söderhamnista pohjoiseen muodostaa yhdessä samansuuntaisten merelläolevien lineamenttien kanssa Pohjanlahden vyöhykkeen (Botnian zone ). Etelämpänä se saattaa jatkua heikompana Gävleen asti. Pohjanlahden vyöhyke on Selkämeren alueen merkittävin tektoninen rakenne. Mantereen kiteisen kallion ja merellisten sedimenttien välissä on voimakas vertikaalinen siirros (Axberg 1981 ). Valtaosa kuvan 2-6 episentreistä on tällä vyöhykkeellä ja Etelä-Ruotsissa Vänemin ja Vättemin alueella.

18 (2) L/ ~/.-'' ~" p 1823 Kuva 2-6 Olkiluodon alueen suurimmat maanjäristykset. Makroseismiset havainnot, joiden magnitudi on M ~ 3.5 ja instrumenttikauden havainnot, joiden magnitudi ML ~ Suomen ja Baltian alueella episentrien yhteyteen on merkitty maanjäristyksen tapahtumavuosi ja samassa pisteessä olevien episentrien lukumäärä. Luode-kaakkosuuntaiset episentrivyöhykkeet: M-L= Merenkurkku-Laatokka, S-P-P = Saaristomeri Paldis-Pskov. Vuosien aikana tapahtui Suomessa useita suuria maanjäristyksiä. Vuonna 1926 oli Kuusamossa maanjäristys, jonka magnitudi oli M=4.6. Kuusamon-Perämeren vyöhykkeen aktiivisuuteen liittyy myös 1935 (M=4.0) Perämerellä tapahtunut maanjäristys. Näiden lisäksi tapahtuivat 1930-luvulla Laukaan ja Perniön järistykset ja vuonna 1941 vielä Raippaluodon maanjäristys (M = 3.6). Vuoden 1941 jälkeen Suomesta ei ole, osin sotavuosien takia, kymmeneen vuoteen maanjäristyshavaintoja. Tämä poikkeuksellisen aktiivinen kausi tuo esiin edellämainitut luode-kaakko-suuntaiset aktiivisuusvyöhykkeet Kuitenkin kuvan 2-7 mukaan Merenkurkku-Laatokka vyöhyke ulottuisi pitemmälle kaakkoon. Vastaavasti S-P-P vyöhyke erottuu tässä kuvassa lyhyempänä.

19 ) < 1931, M= , M= ,M= , M= Kuva 2-7. Vuosina tapahtuneet maanjäristykset. Olkiluoto on merkitty kolmiolla ja 500 km etäisyys siitä ympyräkaarella. Episentrien yhteyteen on merkitty maanjäristyksen tapahtumavuosi ja suurimpien (M ~ 3.0) maanjäristysten magnitudi. Luode-kaakko-suuntaiset episentrivyöhykkeet: M-L = Merenkurkku-Laatokka, S-P Saaristomeri-Paldis. Merenkurkku-Laatokka vyöhyke näyttäisi jatkuvan myös luoteeseen. Episentrien joukko (kuvat 2-4 ja 2-6) kulkee Perämeren yli Ruotsin puolelle, jossa Skellefteån luona on voimakas episentrien keskittymä. Kuvan 2-6 kartassa Skellefteån luona on 20 episentriä. Tähän keskittymään ulottuu Notjasta luode-kaakko-suuntainen heikkousvyöhyke (Ahjos & Uski 1992), jota pitkin laattatektoniset voimat ilmeisesti välittyvät F ennoskandian kilven sisäosiin. Ruotsin ja Saaristomeren väliseltä alueelta ei ole maanjäristyshavaintoja aivan rannikkoseutuja lukuunottamatta. Episentrit ovat jakautuneet pitkin rannikkoa ja liittynevät Ruotsin länsirannalla olevaan Botnian vyöhykkeeseen.

20 13 3. OLKILUODON YMPÄRISTÖ 100 KM SÄTEELLÄ 3.1 Geologian ja seismisyyden yleispiirteet Olkiluodon kivilajiympäristön muodostavat svekofenniset liuskeet ja syväkivet, rapakivigraniitit, Satakunnan hiekkakivi ja posjotunilaiset oliviinidiabaasit (liite 1 ja kuva 3-1 ). Vanhimmat alueen kivilajeista ovat asettuneet paikoilleen svekokarelidisen orogenian aikana 1900 miljoonaa vuotta sitten. Tuolloin metamorfoituivat ja migmatoituivat svekofenniset liuskeet ja gneissit. Samoihin aikoihin asettui paikoilleen syväkiviä, joiden koostumus vaihtelee tonaliitista gabroon. Nämä muodostavat pääosan alueen geologisesta ympäristöstä F1NLAND [: :. J Early?roterozoic 1.9 Ga crust F~:-{:: }:~j Fennoscandian Archean craton ~ r::-1 ~ Re.pakivi gre.nite (1.65 to 1.54 Ga),... :::! Rapakivi-age (Subjotnian) diabase dykes tookm 30!:J : l \ 1 t Jotnian (1.3Ga) supracrustal rocks ~ Phanerozoic sedimentary rocks Kuva 3-1. Etelä-Suomen ja sen lähiympäristön geologiset ja tektoniset pääyksiköt. Katkoviivoitus näyttää rapakivialueiden sijainnin merialueilla (Haapala & Rämö 1992}. Nuorempia kivilajeja on varsinkin Olkiluodon läheisyydestä. Suomen rapakivet tunkeutuivat metamorfisiin kiviin noin miljoonaa vuotta sitten. Lounais-Suomen rapakivet ovat hieman nuorempia kuin Ma vuotta vanhat Kaakkois Suomen rapakivet (Viipuri, Suomenniemi, Ahvenisto, Upinniemi ja Bodom). Ahvenanmaan, Laitilan ja Vehmaan rapakivet ovat Ma ikäisiä (Rämö et al. 1996). Geofysikaalisten tulkintojen mukaan rapakivimassiivit ovat korkeintaan 10 km paksuisia laattamaisia muodostumia (Haapala & Rämö 1992).

21 14 Satakunnan hiekkakivi on kerrostunut lohkoliikuntojen muodostamaan hautavajoamaan miljoonaa vuotta sitten. Satakunnan hiekkakivikerrosruman paksuudeksi on arvioitu noin 1000 m (Winterhalter 1972).0lkiluodon ympäristön nuorimmat kivet ovat miljoonaa vuotta vanhoja oliviinidiabaaseja, jotka juoninaleikkaavat hiekkakiveä, rapakiveä ja metamorfisia kiviä (liite 1 ). Suomen rapakivimuodostumiin liittyy läheisesti niin ajallisesti kuin alueellisestikin diabaasi- ja kvartsi-maasälpäjuonten esiintyminen. Tämä todistaa selvästi, että kuoressa on vallinnut niiden paikoilleen asettuessa tektoninen vetojännitys. Vetojännityksen suunta on voinut vaihdella eri aikoina tai eri alueilla huomattavastikin. Kuvassa 3-1 siitä on todisteena esim. se, että vanhempiin ( Ga) Kaakkois-Suomen rapakiviin liittyvät diabaasiparvet ovat likimain NW -SE suuntaisia kun taas nuorempiin (noin Ga) Lounais-Suomen rapakiviin liittyvät diabaasiparvet ovat lähes kohtisuorassa niitä vasten (Kuivamäki et al. 1995). Kuvassa 3-2 on poikkileikkaus syväseismisestä luotaislinjasta Sveka'91, joka kulkee rannikolta Eurajoen eteläpuolitse koilliseen. Linja leikkaa Laitilan rapakivigraniittimassiivin ja Satakunnan hiekkakivikerrosruman noin 50 km etäisyydeltä Eurajoesta. Kuoren paksuus kasvaa hitaasti 48 km:stä 56 km:iin sisämaahan päin mentäessä. Vaikka kuoren paksuudessa ei ole voimakkaita muutoksia niitä voidaan havaita kuoren sisäisessä rakenteessa. Eurajoen tuntumassa ne ovat lähellä Satukunnan hiekkakivimuodostumaa. Seismisen nopeuden kerrosrakenteen muutokset näkyvät 3 5 km :iin asti, mutta selvimmin alle 15 km syvyyksillä, jossa on lisäksi koilliseen kallistuva voimakkaasti heijastava rajapinta (Luosto 1997). SOUTHWEST f'inland SATAXUI'(l'A TA.!'>tft:{t_t; SCtuST CENTRAL F'INLA!'iU CRANITOH> COMI'U:X RAPAXM II'ITRUSION SANDSfONE sw BELT 10 F G H RS 0 <1 70> K NE ~ 20 ~ z 30 <1.76> ~ 40 ~ 7.! ~. S U:.l <1.71> 1.45 <1.78> km &.4 Kuva 3-2. Syväseismisen Sveka '91 poikkileikkaus. Tasa-arvokäyrän ylä- ja alapuolella olevat luvut ovat seismisen P-aallon nopeuksia (km/s). Suluissa oleva arvo on P- ja S aaltojen nopeuksien suhde (Vp!Vs). Linjan kolme kaltevaa heijastajaa (paksut janat) liittyvät ilmeisesti gabro-intruusiohin tai diabaasijuoniin (Luosto 1997).

22 Selkämeri Kuten jo luvussa 2 mainittiin, Selkämeren ordoviikki-, kambri- ja jotunilaiset kerrostumat muodostavat kiteisen peruskallion päälle enimmillään alle 1. 5 km paksun kerrostuman. Selkämerellä tehdyn seismisen luotauksen mukaan kuoren sisäisessä rakenteessa ei tapahdu suuria vaihteluja Ahvenanmaalta ja Vaasan korkeudelle edetessä (BABEL Working Group 1993). Huomattavin muutos tapahtuu kuoren paksuudessa, joka Selkämeren kohdalla on yleensä noin 50 km. Kuori paksunee noin 60 km:iin suunnilleen 100 km Olkiluodon korkeudelta pohjoiseen. Tästä noin 100 km pohjoisempana kuori ohenee uudelleen 50 km:iin. Selkämeri on matala ovaalin muotoinen merialue, jonka pituus on noin 3 50 km ja leveys suurimmillaan 220 km. Itäinen Selkämeri on loivarakenteinen ja jatkuu sellaisena myös mantereen puolelle. Ruotsinpuoleinen alue on piirteiltään rosoisempi. Varsinkin Selkämeren pohjoisosassa rannikolle ovat ominaisia voimakkaasti kumpuileva maasto ja vuonomaiset lahdet. Meren syvyyskäyrissä länsirannalle ominainen korkeusvaihtelu näkyy vielä selvemmin. Selkämeren syvyyden epäsymmetria osoittaa, että ruotsinpuoleinen merialue on painunut alaspäin. Tähän liittyen Suomen puolella näkyy merenpohjan rakenteissa merkkejä taipumisesta (Winterhalter 1972). Selkämeren keskisyvyys on 68 m. Selkämeren syvin kohta (220 m) Hämesandin syvänne, noin 25 km päässä Ruotsin rannikosta, on noin 200 km Olkiluodosta luoteeseen. Olkiluodon kohdalla meri on leveimmillään ja pohjan syvyysvaihtelut ovat vähäisiä. Syvin kohta (120 m) Olkiluodosta länteen on noin 70 km päässä. Kuvasta 3-3 näkyy itärannikolle ominainen kalliopinnan loiva kallistuminen länteen ja Ruotsin rannikolla oleva Pohjanlahden vyöhykkeelle ominainen vertikaalisiirros. Selkämeren alueen seismisyys on keskittynyt suurelta osin tähän siirrokseen tai sen tuntumaan. ~ 1 E;:::::=:~ z c=j J 1 :::>: 1' [:=J' 1 Siirros/Rakoilu Kuva 3-3. Selkämeren geologinen tulkinta: 1 = alempi, keski ja ylempi ordoviki; 2 = alempi kambri; 3 = reunuslava paleosoinen kivi; 4 = jotuninen ja 5 = proterotsoinen kiteinen peruskallio. Poikkileikkaus meren leveimmältä kohdalta hieman Porin pohjoispuolelta (Axberg 1981).

23 16 Liitteessä 1 on esitetty Olkiluodon ympäristön geologiset ja tektoniset suurrakenteet yhdessä alueella tehtyjen maanjäristyshavaintojen kanssa. Maanjäristysaineisto on sama kuin aiemmin tässä raportissa esitetyissä episentrikartoissa. Geotektoninen kartta on tehty yhdistämällä useita Suomessa ja Ruotsissa tehtyjä geologisia ja tektonisia karttoja (Kuivamäki & Korhonen 1997). Ruhjetulkinnassa on käytetty lisäksi apuna topografija syvyyskarttoja. Ruhjetulkinnassa ruhjeet on luokiteltu kolmeen suuruusluokkaan, jotka noudattavat pääosin ydinpolttoaineen loppusijoituspaikan geologisissa aluevalintatutkimuksissa käytettyä Iuokitusta (taulukko 3-1 ): Taulukko 3-1. Kallioperän ruhjevyöhykkeiden luokitus (Salmi et al. 1985). I kymmeniä-satoja kilometrejä II m 5 km- kymmeniä useita kilometrejä kilometrejä -10 km III m 2-5 km > 1 km IV <<10m 100m-2 km << 1000 m Liitteen 1 geotektoninen tulkinta ei ole yhtä luotettava Selkämeren alueella kuin mantereella, Ahvenanmaalla ja Saaristomerellä. Selkämeren pohjois- ja eteläosissa on pienet alueet, joiden kivilajeista ei ole tietoa. Ruotsin rannikon läheisyydestä on julkaistu melko yksityiskohtainen ruhjetulkinta (Axberg 1981 ). Sen sijaan Selkämeren keskiosista ja Suomen rannikon tuntumasta tunnetaan yleensä vain suurimmat!-luokan fraktuurit. Liitteen 1 kartan homogenisoimiseksi ruhjetulkintaan on otettu mukaan vain 1- ja IIluokan ruhjeet. Vallitseva rakennesuunta valitulla kohdealueella näyttää olevan NW -SE, jota leikkaavat SW-NE-suuntaiset heikkousvyöhykkeet Etelämpänä, Saaristomeren ja Varsinais Suomen alueella on lisäksi E-W-suuntaisia ruhjevyöhykkeitä. Tällä alueella ja Ahvenanmaalla ovat tapahtuneet myös lähiseudun suurimmat maanjäristykset. Olkiluodosta katsoen lähimmät!-luokan ruhjeet reunustavat Laitilan rapakivimassiivia. Lähin!-luokan ruhje on koillisessa 15 km päässä Olkiluodosta rapakivimassiivin ja Satakunnan hiekkakivimuodostuman rajalla. Laitilan rapakivimassiivin sisällä olevat ruhjeet kuuluvat luokkiin II-IV. Hyvä paikallistustarkkuus on oleellinen tekijä etsittäessä yhtymäkohtia maanjäristysten ja kallion rakenteiden välillä. Maanjäristysten paikallistustarkkuus mahdollistaa seismisyyden yhdistämisen parhaimmillaankin vain suurimpiin geologisiin ja tektonisiin kenteisiin. Suurin osa alueen havainnoista on makroseismisesti havaittuja. Selkämeren ympäristö on ollut suhteellisen tiheään asuttu Suomen keski- ja pohjoisosiin nähden.

24 17 Tästä johtuen makroseismisten tapausten paikallistustarkkuus ja havaintoherkkyys on keskimääräistä parempi. Toisaalta Länsi-Suomen ensimmäinen seisminen asema perustettiin vasta 1990-luvulla Vaasan lähistölle. Sitä ennen lähimmät mittalaitteet ovat olleet noin 200 km päässä Helsingin ja Jyväskylän seudulla, joissa molemmissa on kolmen seismisen aseman verkosto. Karttaa tulkittaessa on hyvä muistaa, että varhaisempien makroseismisten tapausten paikallistustarkkuus Selkämeren alueella on yleensä km. Ensimmäiset makroseismiset tutkimukset Suomen maanjäristyksistä julkaistiin 1930-luvulla Fenniassa (Renqvist 1930, Karjalainen 1938 ja Ekström 1939), joista alkaen paikallistustarkkuus on ehkä km. Instrumentaalikaudella päästään normaalisti 5-10 km tarkkuuteen. Makroseismiset ( -1956) ja instrumentaaliset (1965-) maanjäristyshavainnot on kuvattu kartassa eri symboleilla. Sadan kilometrin säteellä Eurajoelta on tapahtunut 6 maanjäristystä (taulukko 3-2). Yksi näistä on paikallistettu seismisillä mittalaitteilla. Tapauksia on ollut Suomen olosuhteisiin nähdenkin vähän ja ne ovat olleet magnitudiltaan pieniä (M :s; 3.1 ). Taulukko 3-2. Sadan kilometrin säteellä Olkiluodosta tapahtuneiden maanjäristysten tapahtuma-aika, -paikka, magnitudi ja maksimi-intensiteetti (1 md M!vf = makroseisminen magnitudi ja ML = Richterin paikallinen magnitudi (Local magnitude). Jotkut kauempana kuin 100 km päässä tapahtuneet maanjäristykset liittyvät rakenteisiin, jotka sivuavat tai leikkaavat valittua tarkastelualuetta. Havaintojen määrä kasvaa merkittävästi kun tarkastellaan laajemmin Eurajoen ympäristöä. Maanjäristysten määrä 200 km:n säteellä Olkiluodosta on 63. Näistä ennen vuotta 1965 tapahtuneita on 54 tapausta (M = ) ja instrumentein havaittuja yhdeksän tapausta (ML= ). Olkiluodon alueen seismisyyteen kuuluvat oleellisesti myös alueella tunnetut sen ulkopuolella tapahtuneet maanjäristykset. Yleisesti ottaen Eurajoen ympäristön seismisyys on vähäistä ja suhteellisen tasaisesti jakautunut (liite 1 ). Suhteellisesti rauhallisempana alueena erottuu ehkä merialueen lisäksi laaja granodioriittialue Olkiluodosta koilliseen ja kaakkoon kohti Helsinkiä. Merialueen seismisyyttä arvioitaessa on syytä muistaa, että historiallisen ajan aineisto on puutteellinen, jolloin on voitu havaita vain suurimmat mantereella tuntuneet tapaukset.

25 18 Suhteellisen aktiivisena voidaan pitää Suomenlahden länsipään ympäristöä liitteen 1 eteläosassa. Alue erottuu selvimmin tarkasteltaessa oloissamme suhteellisen suuria järistyksiä (kuva 2-6). Järistykset liittyvät Saaristomeri-Paldis-Pskov-seismisyysvyöhykkeeseen. Sen luoteisosan suurimmat maanjäristykset ovat tapahtuneet Ahvenanmaalla (1823, M=3.9) ja Pemiössä (1934 M=3.9 ja 1935 M=3.8). Toinen Etelä-Suomeen liittyvä aktiivisuusvyöhyke, Merenkurkku-Laatokka-vyöhyke, sivuaa liitteessä 1 rajattua aluetta koillisessa. Pohjanlahden vyöhyke puolestaan sivuaa aluetta lännessä. Tällä alueella on tapahtunut useita oloissamme suuria maanjäristyksiä (M ~ 3.5). Selkämeren alueen suurimmat maanjäristykset (M = ) ovat tapahtuneet tällä vyöhykkeellä Selkämeren pohjoisosassa Härnosandin lähistöllä (kuva 2-5). Hämesandin ja Porin välillä on pitkä!-luokan heikkousvyöhyke, ns. Arlandan siirros. 3.3 Makroseismiset tutkimukset Fennoskandian kaksi voimakkainta maanjäristystä on tapahtunut tutkimusalueen ulkopuolella Notjassa. Näiden molempien tuntuvuusalueet ulottuivat Suomen rannikolle asti. Suurin Fennoskandiassa tunnettu järistys (Luröe , Ms = 5.8) tapahtui Keski-Norjassa (66.4 'N, 12.9 ~)aikana, jolloin asutus oli harvaa ja muistiinkirjoitetun tiedon määrä vähäistä. Järistyksen tuntuvuusaluetta ei ole pystytty määrittämään tarkasti, mutta Koideropin (1913) tulkinnan mukaan se tunnettiin Suomessa Pohjanlahden rannikkoalueilla Porin seudulta pohjoiseen (kuva 3-4). Kuvassa 3-5a näkyvät vuoden 1904 Oslon maanjäristyksen (Ms= 5.4) tuntuvuusalueen rajat Suomessa. Maanjäristys tunnettiin koko Itämeren alueella Perämeren ja Suomenlahden alueita lukuunnottamatta. Kuva 3-4. Luröen maanjäristyssarjan pääjäristyksen tuntuvuusalue (Kolderup 1913).

26 19 Ruotsissa ja Venäjällä tapahtuneet maanjäristykset eivät nykyisen tutkimusaineiston mukaan ole tuntuneet laajalti Etelä-Suomen alueella. Sen sijaan Viron luoteisosassa 1976 tapahtunut Osmussaaren maanjäristys tunnettiin Etelä-Suomessa länsirannikolta itärajalle asti (kuva 3-5c). Etelä-Suomessa tapahtuneista tai tunnetuista maanjäristyksistä on tehty yksityiskohtainen makroseisminen tutkimus 23 tapaukselle (taulukko 3-3). Ahjos ja Arhe (1983) esittävät Loviisan seudun seismisyystutkimuksessa yhteenvedon Etelä-Suomen intensiteetti-havainnoista vuoteen 1983 saakka (kuvat 3-Sa-c ). Sen jälkeen on julkaistu intesiteettitutkimukset kahdesta Vaasan seudulla tapahtuneesta maanjäristyksestä (Korhonen & Mustila 1991). Tapaukset olivat varsin pieniä (ML= 2.7 ja 1.7) ja ne tunnettiin vain alle 30 km säteellä episentristä. Taulukko 3-3. Etelä-Suomen alueella tuntuneet makroseismisesti tutkitut järistykset: Tapahtuma-aika, paikka, magnitudi ja maksmii-intensiteetti (lrnaxj. A4Jvf = majeroseisminen magnitudi ML = Richterin paikallinen magnitudi (Local magnitude) ja Richterin yleinen magnitudi (Body wave magnitude). * Tunnettu alle 100 km päässä Eurajoelta. * * Tunnettu Eurajoella.

27 20 Kuva 3-5. Etelä-Suomessa tunnettujen ja makroseismisesti tutkittujen maanjäristysten tuntuvuusalueet ja samana aikana tapahtuneiden muiden (M 2:: 3) järistysten episentrit (taulukko 3-3). a) b) c) Alajärven (19 79) jälkijäristyksen tuntuvuusalue on esitetty pisteviivalla (Ahjos & Arhe 1983).

28 21 Taulukon 3-3 maanjäristyksistä yksi on tunnettu Eurajoella ja neljä alle sadan kilometrin päässä siitä. Näiden lisäksi Eurajoella on tunnettu kaksi Suomessa tapahtunutta (Ahvenanmaa: 1823, M=3.9 ja Uusikaupunki: 1926, M=3.1) maanjäristystä, joista ei ole tehty taulukon 3-3 tapausten kanssa vertailukelpoista makroseismistä tulkintaa. Niistä on vain muutama havainto tai tehtyjen huomioiden laatu ei ole tyydyttävä. Molemmat maanjäristykset liittyvät seismisesti aktiiviseen Saaristomeri-Paldis-Pskovvyöhykkeeseen. / /./ / / / / / / / / / 1 : () LOIMAA k 1901 Kuva 3-6. Ahvenanmaan (1823, M = 3.9) ja Uudenkaungin (1926, M=3.1) maanjäristysten tuntuvuusalueet (Renqvist 1930). Kuvaan on merkitty myös alle JOO km etäisyydellä Olkiluodosta tapahtuneet makroseismisesti paikallistetut maanjäristykset. Vuoden 1823 järistys tunnettiin Ahvenanmaan lisäksi Uudessakaupungissa (kuva 3-6). Tuntuvuusalueen muoto perustuu näihin havaintoihin, ja ilmeiseti myös siihen, että esimerkiksi Turusta ja Porista ei ole tiedossa tähän liittyvää maanjäristyshavaintoa. Tuntuvuusalueen pääakselin suunta SW-NE sopii hyvin yhteen Lounais- ja Etelä Suomessa yleensä vallitsevan suunnan kanssa. Kuitenkaan, kahden havainnon perusteella ei voida varmuudella päätellä, että maanjäristys liittyisi tämän suuntaiseen heikkousvyöhykkeeseen. Liitteessä 1 dominoiva ruhjesuunta on pikemminkin NW -SE.

29 22 Vuoden 1926 maanjäristyksestä on 21 positiivista (havaittu) ja 61 negatiivista mainintaa (ei havaittu). Maanjäristyksen tuntuvuusalueen muoto on siis suhteellisen hyvin tunnettu (kuva 3-6). Järistys tapahtui km päässä Olkiluodosta osana vuosien 1920 ja 1930-luvun vaihteen seismisesti aktiivista jaksoa. Järistys näyttää liittyvän rapakivimassiivin reunalla olevaan NW-SE-suuntaiseen 1-luokan siirrosvyöhykkeeseen. Tuntuvuusalueen muoto voi johtua Turun pohjoispuolella olevista E-W suuntaisista ruhjevyöhykkeistä, jotka mahdollisesti ovat vaimentaneet seismisen aallon energiaa tässä suunnassa. Toinen vaihtoehto on, että järistys liittyy episentrin eteläpuolella Loimaata kohti kaartuvaan heikkousvyöhykkeeseen, mikä selittäisi tuntuvuusalueen venymisen tähän suuntaan. 3.4 Historiallinen seismisyys Kuvassa 3-7 on esitetty Eurajoen ympäristössä 215 vuoden aikana ( ) tapahtuneet maanjäristykset. Kuvan aineistoa voidaan pitää melko kattavana heti alusta alkaen. Siinä on yhdeksän 1700-luvulla tapahtunutta maanjäristystä, mikä vastaa 30 vuoden instrumenttikauden havaintojen määrää samalla alueella. Ensimmäinen havainto on Lapualta. Etelä-Pohjanmaalta on myös kaksi muuta tämän aikakauden havaintoa, mutta pääosin 1700-luvun havainnot ovat Tampereen tienoilta. Alueen viidestä maanjäristyksestä kolme tapahtui vuoden aikana Goulukuu 1782-joulukuu 1783). Seisminen aktiivisuus kasvoi ehkä jonkin verran luvuilla. Tuolloin maanjäristyksiä havaittiin Suomenlahden suulla alueella, joka ulottuu Ahvenanmaalta - Luoteis-Viroon ja Helsingistä Ruotsin rannikolle. Samana päivänä kuin tapahtui Ahvenanmaan maanjäristys, tapahtui myös S-P-P-vyöhykkeen toisessa päässä (ks. kuva 2-6) oloissamme merkittävä maanjäristys (M =3.9). Vuosisadan alussa alueella tapahtui kymmenen vuoden aikana ( ) yhteensä 21 maanjäristystä. Niiden episentrit sijaitsevat pääsääntoisesti yli sadan kilometrin etäisyydellä Olkiluodosta. Maanjäristyksistä 12 tapahtui kuvan 3-7 pohjoisosassa. Episentrit, jotka ovat Vaasan seudulta kaakkoon kulkevalla vyöhykkeellä, voidaan liittää Merenkurkku-Laatokka-vyöhykkeeseen. Kristiinankaupungin lähistöllä, vuonna 1909 tapahtuneet kuusi maanjäristystä ovat jonkin verran vyöhykkeen eteläpuolella. Isojoen maanjäristys (M = 3.2) episentri on NNW -SSE suuntaisena siirrosvyöhykkeellä. Maanjäristyksen tuntuvuusalueen muoto (kuva 3-5a) tukee ajatusta, että järistys on liittynyt kyseisessä vyöhykkeeseen. Järistys tunnettiin jonkin verran Porista pohjoiseen. Eurajoen kaakkoispuolella vuosina tapahtuneet maanjäristykset (9 kpl) ovat hieman Saaristomeri-Paldis-Pskov-seismisyysvyöhykkeen pohjoispuolella. Yhdeksän episentrin joukko ulottuu Mietoisista Tallinnan edustalle olevalle saarelle. Ne voivat liittyä Arlandan siirroksen Porista Helsingin seudulle ulottuvalle jatkeelle. Tapaukset ovat magnitudiltaan mikromaanjäristyksiksi luokiteltavia (M ~ 3. 0). Mietoisista luoteeseen ei kuitenkaan ole samalta ajalta maanjäristyshavaintoja. Porin maanjäristys tapahtui jo vuonna 1804.

30 23 Kuva 3-7. Eurajoen seudun tektoniset suurrakenteet (liite 1) ja makroseismisesti paikallistetut maanjäristykset ( ). Olkiluoto on merkitty vihreällä kolmiolla ja episentrit sinisellä umpinaisella ympyrällä. Episentrin vieressä on maanjäristyksen tapahtumavuosi. Suurimmista tapauksista (M ~ 3. 0) on ilmoitettu lisäksi magnitudi. Suluissa on päällekkäisten episentrien lukumäärä. Etäisyydet 100 km ja 200 km Olkiluodosta on esitetty ympyräkaarilla.

31 24 Viimeisin alueella tunnettu seismisen aktiivisuuden jakso on esitetty jo kuvassa 2-7. Tuolloin tapahtuneet maanjäristykset liittyvät läheisesti esitettyihin seismisyysvyöhykkeisiin (M-L ja S-P-P). Merenkurkku-Laatokka-vyöhykkeeseen liittyvät maanjäristykset ovat Olkiluodosta katsoen yli 150 km päässä siitä koilliseen olevassa sektorissa, eikä niitä tiettävästi ole tunnettu alle 100 km päässä Olkiluodosta. Vuosien aikana tapahtui S-P-P-vyöhykkeellä 12 maanjäristystä. Tällä alueella aktiivisuusjakso rajoittuu 13 vuoteen ( ). Aiemmin jo mainittu Uudenkaupungin järistys tunnettiin Eurajoella. Tämän lisäksi alle 100 km etäisyydellä Olkiluodosta on tunnettu kaksi Perniössä tapahtunutta maanjäristystä (kuva 3-5b ). Mietoisten (1925) ja Turun (1927) maanjäristykset liittyvät ajallisesti ja paikallisesti suhteellisen läheisesti Uudenkaupungin (1926) järistykseen. Mietoinen ja Uusikaupunki sijaitsevat samansuuntaisilla lähes peräkkäisillä 1-luokan ruhjevyöhykkeillä, joka meren tuntumassa on noin 20 km päässä Olkiluodosta (liite 1). Laitilan rapakivimassiivin reunalta kaakkoon tuleva ruhjevyöhykkeiden ketju ohittaa Turun lännestä noin 20 km päästä. Paikallistustarkkuuden puitteissa vuoden 1927 järistys voi liittyä myös tähän rakenteeseen. Turun seudulla vallitsevat ruhjesuunnat ovat kuitenkin E-W ja WSW-ENE. Perniössä tapahtui ( ) kuukauden aikana 7 maanjäristystä. Näistä 4 tunnettiin laajalla alueella Lounais-Suomessa (taulukko 3-3, kuva 3-5b ). Suurimpien maanjäristysten tuntuvuusalueet olivat noin km 2. Tapauksille on ominaista tuntuvuusalueiden elliptinen muoto pääakselin ollessa suunnassa WSW -ENE. ltäisimmät havainnot ovat noin 90 km Olkiluodosta (Ekström 1939). Tapausten paikallistusta voidaan pitää luotettavana, sillä maanjäristykset ovat poikkeuksellisen hyvin tutkittuja. Tapaukset sattuivat 1-luokan ruhjevyöhykkeellä kohdassa, jossa vyöhykkeen suunta muuttuu E-W-suunnasta SW-NE suuntaiseksi. Myös tuntuvuusalueiden muoto viittaa siihen, että maanjäristykset liittyvät tähän ruhjeeseen. Perniöstä Saaristomerelle ulottuva E-W -suuntainen heikkousvyöhyke näyttäisi yhdistävän tapaukset S-P-P-vyöhykkeeseen. Selkämeren alueelta on vain yksi maanjäristyshavainto. Vuonna 1958 (ML=2.9) tapahtuneen maanjäristyksen episentri on NW -SE-suuntaisena heikkousvyöhykkeellä (Arlandan siirros) hiekkakiven ja paleotsooisen kivilajin rajalla. Tätä rajavyöhykettä pitkin alueelle tulee etelästä 1-luokan heikkousvyöhyke. Tapaus on paikallistettu tuolloin toimineiden Ruotsin seismisten asemien avulla. Muut kuvan 3-7 tapauksista ovat makroseismisesti paikallistettuja. Suhteellisen hyvästä paikallistuksesta johtuen vuoden 1958 tapaus voidaan liittää melkoisella varmuudella Arlandan siirrokseen. Siirroksen luoteispäässä, Ruotsin mantereella on lukuisia maanjäristyksiä. Tämän alueen seismisyyttä näyttää kuitenkin

32 25 dominoivan NE-SW -suuntainen Pohjanlahden vyöhyke. Suomessa Arlandan siirrokseen voidaan liittää lähinnä vain Porin vuoden 1804 maanjäristys (M = 2.9). Siihen liittyvä siirrosvyöhykkeiden ryhmä on lähimmillään noin 35 km päässä Olkiluodosta. Se, että makroseismisiä tapauksia ei ole mereltä, kertoo varmuudella vain sen, että siellä ei ole tapahtunut niin voimakkaita maanjäristyksiä, että ne olisi havaittu usealla rannikkoseudun paikkakunnalla. Koska Selkämeren rannikko on ollut pitkään varsin tiheästi asuttu, voidaan olettaa, että maanjäristys, jonka tuntuvuusalueen säde (rp) on yli 100 km olisi tunnettu laajasti Suomen ja Ruotsin puolella tapahtui se missä tahansa Selkämereen alueella. Ahjoksen ja Arheen (1983) käyttämillä vakioiden arvoilla (lp = 2 ja k=6) saadaan kaavasta (Gutenberg & Richter 1942) Ml= log rp log(1 0 2 (Io-IF)/k Io makroseismisen magnitudin arvoksi M 1 = 4.0, kun rp = 100 km. Selkämeren leveys on noin 200 km, s.o. tapaukset, joiden magnitudi on yli 4.0 olisi todennäköisesti havaittu ja paikallistettu merelle ilman seismisiä mittalaitteita. Historiallinen aineisto (kuva 3-7) viitaa siihen, että alueen seismisyys tunnetaan varsin hyvin 1700-luvun puolivälistä asti. 3.5 Instrumenttikauden havainnot lrleistä Pohjanlahden ruotsinpuoleinen rannikko näkyy myös instrumenttikaudella seisruisesti aktiivisina (kuva 3-8). Parantuneesta havaintokyvystä johtuen merialueille paikallistetut maanjäristykset ovat lisääntyneet varsinkin Perämeren ja Merenkurkun alueilla, mutta myös etelämpänä Suomenlahden suulla. Satakunta on myös instrumenttikauden aineiston mukaan seisruisesti rauhallista aluetta. Etelä-Suomen alueella on melko vähän instrumenttikaudella havaittujamaanjäristyksiä eivätkä niiden episentrit muodosta samanlaisia vyöhykkeitä kuin kuvissa 2-6 ja 2-7. Näihin vyöhykkeisiin paikallistettiin kuitenkin kaikki Suomessa ja Virossa tapahtuneet maanjäristykset, joiden magnitudi ML~ 3.0. Pohjoisemmassa vyöhykkeessä tapahtui näistä kaksi (Alajärvi 1979, ML= 3.8 ja Merenkurkku 1992, ML= 3.6) ja eteläisemmässä kuusi (Osmussaari 1976, ML =4.9/3.5/3.5/3.0, Hiittinen 1981, ML =3.1 ja Etelä-Viro 1987, M=3. 5). Vyöhykkeiden väliin (Häme ja sen luoteispuoli) on paikallistettu joitakin pienempiä tapauksia. Tällä alueella on ollut seismistä aktiivisuutta myös historiallisella kaudella (kuva 3-7). Myös tuolloin suurimmat maanjäristykset (M~3. 5) tapahtuivat Saaristomeri -Paldis-Pskov- tai Merenkurkku-Laatokka-seismisyysvyöhykkeillä. Ruotsin rannikolla suurimmat ~3. 5) instrumenttikauden maanjäristykset ovat tapahtuneet Arlandan siirrosvyöhykkeen päässä. Lähimmät seismiset asemat ovat noin 200 km päässä Eurajoelta. Tällä etäisyydellä on Suomen seismisten asemien lisäksi (3 Helsingin ympäristössä ja 3 Jyväskylän ympäristössä) mittalaitteita myös Selkämeren länsirannalla. Vaasan seisminen asema perustettiin vasta 1990-luvulla. Kuvan 3-8 aineiston perusteella näyttää siltä, että Pohjoismaisen

Kivetyn alueen setsmtsyys

Kivetyn alueen setsmtsyys Työ raportti 9 8-43 Kivetyn alueen setsmtsyys.jouni Saari Elokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 3719 Työraportti 98-43 Kivetyn alueen se1sm1syys Jouni

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla

Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla Päivi Mäntyniemi Seismologian instituutti, Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Päivi

Lisätiedot

Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje

Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje Johdanto: Kreikassa on Euroopan maista eniten maanjäristyksiä ja se on yksi koko maailman seismisesti aktiivisimmista maista. Siksi tietämys maanjäristysten

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

GeoSatakunta hanke 01.07.-31.12.2007

GeoSatakunta hanke 01.07.-31.12.2007 Raportti P 34.4/2007/100 GeoSatakunta hanke 01.07.-31.12.2007 Kallioperän rakennegeologiset tutkimukset Satakunnassa - Väliraportti Marit Wennerström, Matti Pajunen ja Pekka Wasenius Espoo 21.12.2007 Siirros-

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

Sumatran luonnonkatastrofin geofysiikkaa

Sumatran luonnonkatastrofin geofysiikkaa Sumatran luonnonkatastrofin geofysiikkaa P. Heikkinen 1, L. J. Pesonen 2, A. Korja 1, H. Virtanen 3 ja A. Beckmann 2 1 Seismologian laitos, Helsingin yliopisto, PL 68, 00014 Helsingin yliopisto 2 Geofysiikan

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Varsinais-Suomen Energia Oy, Lounaisvoima Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK

Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes 25.6.2015 1 Geologian tutkimuskeskus (GTK) Tukee alueellisia

Lisätiedot

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Erillislaskentojen pentuetulos talvi 2012/2013 Ensimmäinen tieto lehdistössä Pentueet

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus Tehtävä 1. 1a. Monivalintatehtävä. Valitse väärä vastaus ja merkitse rastilla. Vain yksi väittämistä on väärä. (Oikea vastaus=0,5p) 3 p 1.Litosfääri Litosfäärilaattojen liike johtuu konvektiovirtauksista

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus

Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus Teräsrakenteiden T&K-päivät Helsinki 28. 29.5.2013 Jussi Jalkanen, Jyri Tuori ja Erkki Hömmö Sisältö 1. Maanjäristyksistä 2. Seismisten kuormien suuruus ja kiihtyvyysspektri

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Kalajoki Juurakon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Kalajoki Juurakon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Kalajoki Juurakon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Juola Holding Oy / Pöyry Finland 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa Sepelvaltimotautikuolleisuuden alueelliset erot Suomessa -10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus Marika Hakala Tutkimuksen taustaa Suomessa kuolleisuudessa on merkittävää alueellinen vaihtelua: Itä-

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...

Lisätiedot

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista

1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista 1/30 8.1.2014/KJ 1. Esimerkkejä Saaristomeren ja Ahvenanmeren öljyvahinkolaskelmista 1.1. Yleistä Saaristomerelle ja Ahvenanmerelle on vuosina 2012 ja 2013 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillMod-laskentaohjelmistolla

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 HELSINKI 2014 Helsingin Satama Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 Arkisto- ja rekisteritiedot Kunta: Helsinki Alue: Vuosaaren satama, Skatanselkä,

Lisätiedot

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 1 UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Uuraisten kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Havainnot... 4 Äänekoski 41 Ruokomäki... 5 Yleiskartta... 6

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Iänmäärityksiä ja isotooppigeokemiaa Aku Heinonen, FT Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten tutkijoiden

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Sky 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013 1 Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013 Jasse Tiilikkala Kustantaja: Forssan vesihuoltoliikelaitos 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Yleiskartat... 3 Lähtötiedot... 5 Inventointi ja kartoitus...

Lisätiedot

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen Turengin Hopealahti Luontokartoitus 2011 Christof Siivonen 2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Selvitysalueen yleiskuvaus.. 4 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu 5 4. Luontokartoituksen

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa 1 Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Kustantaja: Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19. Sijainti 1:400 000. Vihanti, Kiviharju

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19. Sijainti 1:400 000. Vihanti, Kiviharju Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19 Vihanti, Kiviharju 2434 05 Sijainti 1:400 000 Gähtökohta Lampinsaaren malmimuodostuman kulku on

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Työraportti 98-36 Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Toukokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työraportti

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila 1 Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Hämeenkyrön kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia...

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Geometrian kertausta. MAB2 Juhani Kaukoranta Raahen lukio

Geometrian kertausta. MAB2 Juhani Kaukoranta Raahen lukio Geometrian kertausta MAB2 Juhani Kaukoranta Raahen lukio Ristikulmat Ristikulmat ovat yhtä suuret keskenään Vieruskulmien summa 180 Muodostavat yhdessä oikokulman 180-50 =130 50 Samankohtaiset kulmat Kun

Lisätiedot

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011 TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011 Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Kustantaja: Tauno Syrjäsen perikunta Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartoitus... 2 Kartat... 4 Sijaintikartta...

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011 PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan

Lisätiedot