KICK OFF TIINA VÄLIKANGAS & LAURA SORMUNEN PORVOON LIIKUNTAPOLKU MOTIONSSTIGEN I BORGÅ

Transkriptio

1 KICK OFF TIINA VÄLIKANGAS & LAURA SORMUNEN PORVOON LIIKUNTAPOLKU MOTIONSSTIGEN I BORGÅ

2 TIETOA KANSALLISESTA LIIKKUVA KOULU -OHJELMASTA (PROGRAMMET SKOLAN I RÖRELSE) Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään. Liikkuva koulu -ohjelma laajennetaan valtakunnalliseksi koskemaan kaikkia peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria. Ohjelma käynnistyi vuonna 2010, mukana 45 koulua, Vuonna 2016 mukana jo 1700 koulua! Mikä tahansa koulu voi ryhtyä liikkuvaksi kouluksi: Ohjelman toteutuksessa mukana laaja verkosto lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen työskenteleviä tahoja Antti Blom (Ohjelmajohtaja / Programdirektör, Liikkuva koulu -ohjelma / Programmet Skolan i rörelse)

3 TIETOA KANSALLISESTA LIIKKUVA KOULU - OHJELMASTA(PROGRAMMET SKOLAN I RÖRELSE) Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen Jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan. Kehittäkää omalle koulullenne parhaiten sopivat tavat ja toteuttakaa Liikkuva koulu -toimintaa koulunne arjessa. Hyödyntäkää tarjolla olevaa apua, mutta tehkää toiminnasta teidän oma juttunne, johon koko kouluyhteisö voi osallistua. Tietoa Liikkuva koulu -ohjelmasta: Antti Blom(Ohjelmajohtaja / Programdirektör, Liikkuva koulu -ohjelma / Programmet Skolan i rörelse)

4 JOHDANTO Olemme saaneet e avustusta Liikkuva koulu -toiminnan käynnistämiseen ja koordinoimiseen Porvoon kaupungin perusopetuksessa. Hyvänä mallina toimii Porvoon koulutuspalveluiden vuonna 2014 käynnistämä Liikuntapolku-projekti liikunnan lisäämiseksi koulupäivän aikana ja sen ulkopuolella. Projektissa oli mukana aluksi 10 pilottiperuskulua. Toiminta jatkuu näissä kouluissa ja käynnistyy nyt 13 uudessa koulussa ja myös varhaiskasvatuksessa.

5 TAUSTA JA TARVEKUVAUS Porvoon kaupunkistrategian yhtenä päämääränä on asukkaiden hyvinvointierojen kaventaminen, mihin sisältyy ennalta ehkäiseviä palveluita lapsiperheille. Lapsiperheiden tuen tarve lisääntyy varsinkin perhe-elämän taitekohdissa, kuten lapsen syntymän, perheenjäsenen sairastumisen aikana tai perheitä kohtaavissa äkillisissä ongelmissa. Tuen tarve on suuri varsinkin niissä lapsiperheissä, joilla on taloudellisia ongelmia. Ongelmat näkyvät myöhemmin koululaisten keskuudessa psyykkisinä hyvinvoinnin ongelmina, oppimis- ja keskittymisvaikeuksina, poissaoloina ja sosiaalisen kanssakäynnin ongelmina.

6 TAUSTA JA TARVEKUVAUS Edellisen kouluterveyskyselyn mukaan joka viides porvoolainen kahdeksasja yhdeksäsluokkalainen nuori kokee terveydentilansa huonoksi, tupakoi päivittäin ja on humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Vuoden 2015 Hyvinvointiprofiilikyselystä ilmeni puolestaan, että 5. luokkalaisista porvoolaisista oppilaista moni potee pääsärkyä keskimääräistä enemmän (erit. pojat), ja 5. luokkalaisten avovastauksissa toivottiin kouluun lisää liikuntaa (erit. suomenkieliset oppilaat). Tarkasteltaessa 8. luokkalaisten vastauksia erityisesti suomenkieliset tytöt potevat huomattavan enemmän päänsärkyä kuin keskimäärin oma ikäluokka. Kaiken kaikkiaan hyvinvoinnin osalta on porvoolaisissa kouluissa hieman parannettavaa maan keskiarvoon verrattuna.

7 TAUSTA JA TARVEKUVAUS Viimeaikaisten kansallisten tutkimusten mukaan yli puolet lapsista ja nuorista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Yhteiskunnan näkökulmasta lasten ja nuorten liikunnalla on erittäin tärkeä merkitys, ja se onkin keskeisenä liikuntapoliittisena painopisteenä uudessa hallitusohjelmassa. Liikkumisen on myös todettu vaikuttavan myönteisesti lasten koulumenestykseen, tiedollisiin toimintoihin ja oppimiseen sekä lisäävän terveyttä ja hyvinvointia. Myös esi- ja perusopetuksen uudet opetussuunnitelmat korostavat oppimisen iloa ja liikunnan sekä osallisuuden merkitystä. Porvoon koulutuspalvelujen yhdeksi painopisteeksi on kirjattu liikunnan lisääminen koulupäivän aikana.

8 TAUSTA- JA TARVEKUVAUS EI VOI! MITEN VOI?

9 TOIMINNAN TAVOITTET JA KÄRJET Keskeisenä tavoitteenamme on muodostaa liikunnallinen jatkumo varhaiskasvatuksesta toisella asteelle. Kärkitavoitteet: 1. saada aikaan toimintakulttuurin muutos kouluissa lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseksi koulupäivän aikana niin oppitunneilla kuin välitunneilla sekä lasten ja nuorten vapaa-aikana 2. kaventaa lasten sosioekonomisista syistä johtuvia terveyseroja ja luoda koulusta terveyttä edistävä ympäristö lapsille ja aikuisille 3. lisätä lasten ja nuorten kouluviihtyvyyttä ja oppimisen iloa liikunnan avulla 4. tukea koulunkäyntiä ja ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia ja syrjäytymistä 5. luoda liikunnalliselle toiminnalle pysyvät puitteet koulun arjessa

10 ROOLITUS JA VASTUUNJAKO Toiminnan kokonaissuunnittelu, hallinnointi ja koordinointi Sivistystoimen erikoissuunnittelija sekä kaupungin hyvinvointikoordinaattori Taloudellinen vastuu Koulutuspalvelujen johto Suunnittelu ja toteutus Koulujen liikuntavastaavat yhteistyössä muun henkilöstön ja oppilaiden kanssa Seuranta ja arviointi Johto: Koulutuspalvelujen ja sivistystoimen johto, laatutiimi, sivistystoimen erikoissuunnittelija, kaupungin hyvinvointikoordinaattori Koulut: Rehtorit liikuntatiimi-/vastaavat, koulujen henkilöstö, lapset ja nuoret, huoltajat ja yhteistyökumppanit. Arviointi sisältää nykytilan kartoituksen sekä loppuarvioinnin

11 KOHDERYHMÄT Kerkkoon koulu (alakoulu) Kulloon koulu (alakoulu) Pääskytien koulu (yläkoulu) Peipon koulu (alakoulu) Linnajoen koulu (yläkoulu) Tolkkisten koulu (alakoulu) Tuorilan koulu (alakoulu) Kvarnbackens skola (alakoulu) Gammelbacka skola (alakoulu) Sannäs skola (alakoulu) Tolkis skola (alakoulu) Grännäs skola (alakoulu) Hindhår skola (alakoulu) Lisäksi varhaiskasvatuksen 10 pilottipäiväkotia ja 10 vuonna 2014 mukaan lähtenyttä koulua

12

13

14

15

16

17 HARRASTAA HENGÄSTYTTÄVÄÄ LIIKUNTAA VAPAA-AJALLA KORKEINTAAN 1 H VIIKOSSA, % 8. JA 9. LUOKAN OPPILAISTA, 2013 Koko maa yhteensä 31,9 naiset 32,4 miehet 31,3 Uusimaa yhteensä 30,4 naiset 31,9 miehet 28,9 Kymenlaakso yhteensä 33,9 naiset 35,1 miehet 32,6

18 YLIPAINO, % 8. JA 9. LUOKAN OPPILAISTA, 2013 Koko maa yhteensä 16,4 naiset 12,5 miehet 20,2 Uusimaa yhteensä 14,4 naiset 10,6 miehet 18,3 Kymenlaakso yhteensä 15,2 naiset 11,5 miehet 19,1

19 EI SYÖ KOULULOUNASTA PÄIVITTÄIN, % 8. JA 9. LUOKAN OPPILAISTA, 2013 Koko maa yhteensä 33,9 naiset 35,4 miehet 32,3 Uusimaa yhteensä 44,7 naiset 44,4 miehet 45,0 Kymenlaakso yhteensä 31,1 naiset 35,4 miehet 26,6

20 LIIKUNNAN MERKITYKSET Hengitys ja verenkiertoelimistön kuntoon Muistiin Lihasmassan - ja voiman ylläpitoon, toimintakykyyn Luumassan ylläpitoon, luiden kuormitukseen Liikkuvuuteen ja notkeuteen, nivelten hyvinvointiin Tasapainoon, asennonhallintaan Kehonkoostumukseen, painoon Ruokahaluun Psyykkisiin voimavaroihin Sosiaalisuuteen Unen laatuun Mielihyvään, rentoutukseen Haasteisiin, virikkeisiin

21 Keskittyminen, koulumenestys, muisti, tarkkaavaisuus

22 LIIKUNTA JA MUISTI -LYHYTKESTOISET VAIKUTUKSET Liikunta laittaa sydämen työskentelemään kunnolla, parantaa aivojen verenkiertoa Kuljettaa aivoille tärkeitä ravinteita ja happea Liikunnan vaikutus keskittymiskyyn 1-4 h toteutetun liikunnan jälkeen

23

24 STRATEGIA TOIMINNAN VAKIINNUTTAMISEKSI Lyhyen tähtäimen strategia: Toiminnan käynnistäminen projektin 1. vaiheessa mukana olevissa kouluissa (10 koulua), minkä vaiheen olemme jo ohittaneet lukuvuonna Toiminnan vakiinnuttaminen näissä on tapahtunut pilottikouluissa vuosien aikana. Keskipitkän tähtäimen strategia: Hyvien käytänteiden ja toimintamallin levittäminen varhaiskasvatuksen pilottipäiväkoteihin (10 kpl) ja uusiin kouluihin vuosina Tämä projekti painottuu koulujen osalta strategian tähän vaiheeseen. Varhaiskasvatuksella on oma projekti, jonka kanssa teemme yhteistyötä. Pitkän tähtäimen strategia: hyvien käytänteiden ja toimintamallin levittäminen kaupungin kaikkiin kouluihin sekä toimintamallin vakiinnuttaminen kaikissa kouluissa lukuvuoden loppuun mennessä.

25 KULUSEURANTA Välinehankinnoista, kuljetuksesta tms. projektista johtuvat kulut kirjataan kp 3100 (suomenk. Koulutuspalvelut) kp 3200 ruotsink. koulutuspalvelut Projektin toimintokoodi B42. Koulun liikuntavastaava saa työstään 250 e / lukuvuosi. Kaikki toiminnasta aiheutuvat kulut kirjataan projektin toimintokoodille.

26 VÄLINEHANKINNAT Koulut voivat valita yhteisestä listasta haluamansa välineet ja tilata niitä saamallaan avustussummalla. Ks. erillinen liite Avustussummat välineisiin / koulu: Gammelbacka 600 e Grännäs 450 e Hindhår 300 e Kerkkoo 250 e Kvarnbacken 2200 e Kulloo 400 e Linnajoki 3000 e Peippo 1650 e Pääskytie 3000 e Sannäs 550 e Tolkis 550 e Tolkkinen 1200 e Tuorila 400 e Välineet tulee ensisijaisesti hankkia Lekolarista tai Tevellasta,joiden kanssa kaupungilla on hankintasopimus

27 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS 10 PILOTTIKOULUSSA Vastaajista lähes 60 % arvioi toiminnan käynnistyneen hyvin. Toiminta vastaanotettiin kouluissa hyvin (koulun henkilökunnasta lähes 60 % tätä mieltä) Oppilaat ovat suhtautuneet toimintaan vielä vastaanottavaisemmin (erinomaisesti n. 27 % ja hyvin %) Myös koulutuksesta ja välinehankinnoista koetaan olevan hyötyä, erityisesti välinehankintojen koettiin tukevan toimintaa (joko todella paljon 36.4 % tai paljon 40.9 %)

28 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS 10 PILOTTIKOULUSSA Toiminnalla on ollut vaikutusta myös oppituntien toiminallisuuteen (paljon 22.7 % ja melko paljon 45.4 %) ja jonkin verran myös oppilaiden vireystilaan (paljon 9.1 %, melko paljon %, jonkin verran %) Kyselyssä oli myös mahdollisuus antaa avointa palautetta mm. toiminnan juurruttamisesta ja kehittämisestä.

29 PORVOOSSA

30 LÄHIFUTIS

31 KÄVELYKAMU

32 KÄVELYKAMU

33 TIEDOTUS JA VIESTINTÄ Media (hoidetaan koulutuspalveluista) Henkilöstö ja huoltajat sekä oppilaat! Koulutuspalvelujen www-sivut (Pedanet) Koulujen www-sivut (Pedanet) Päiväkotien omat sivut Kaupungin www-sivut

34 YHTEISTYÖKUMPPANIT Porvoon varhaiskasvatuspalvelut, varhaiskasvatusjohtaja, Leila Nyberg, Porvoon kaupungin liikuntapalvelut, liikuntasihteeri Helena Forsbäck- Turunen, Paikalliset liikuntaseurat Porvoon kaupungin nuorisopalvelut, nuorisopalveluiden päällikkö, Porvoon kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä (Hyvis), kehittämispäällikkö Tuija Öhberg, Porvoon kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminta, koordinaattori Anne Lindholm, Liiku, tutki ja oivalla! (Liito!) -kehittämishanke, Mari Petrelius, Joensuun Mediakeskus,

35 STEPIT TÄSTÄ ETEENPÄIN Valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on hankkeen osallistuminen toiminnan seurantaan ja arviointiin valtionapuviranomaisen edellyttämällä tavalla. Määrärahalla tuettavien hankkeiden kaikkien koulujen tulee rekisteröityä Liikkuviksi kouluiksi Liikkuva koulu -ohjelman. Rekisteröitykää Liikkuvaksi kouluksi rekisteröintilomakkeella. Saatte postitse tukimateriaaleja: Oppaan matkalle Liikkuvaksi kouluksi ja "Meidän koulumme on Liikkuva koulu" -julisteita. Arvioikaa oman koulunne Liikkuva koulu -toiminta nykytilan arviointityökalulla, joka toimii hyvänä pohjana toiminnan suunnittelulle. Parhaan hyödyn työkalusta saa käyttämällä sitä lukuvuosittain. Antti Blom (Ohjelmajohtaja / Programdirektör, Liikkuva koulu -ohjelma / Programmet Skolan i rörelse)

36 STEPIT TÄSTÄ ETEENPÄIN Koulun liikuntatiimistä sopiminen Koulun toimintasuunnitelman laatiminen Jatkotapaamiset klo 13-14: klo 13-14: klo 13-14:30 Koulutukset Henkilöstölle Oppilaille (mukana myös opettajia)

37 LIIKKUVAN KOULUN JA YHTEISTYÖVERKOSTOJEN TAPAHTUMAT JA TEEMAVIIKOT Alueelliset Liikkuva koulu -seminaarit ja verkostot Huom! Valtakunnallinen Liikkuva koulu -seminaari, Helsinki, kevät

38 LISÄTIETOJA PAIKALLINEN TUKI Porvoo - Borgå Pedanet-sida Kaupungin hyvinvointikoordinaattori Laura Sormunen, laura.sormunen@porvoo.fi Sivistystoimen erikoissuunnittelija, projektivastaava Tiina Välikangas, tiina.valikangas@porvoo.fi Kiitos!