Monikko. Perusparannus ja laajennus. Hanke Hankesuunnitelma

Transkriptio

1 Hanke 4006 Monikko Perusparannus ja laajennus Hankesuunnitelma E s p o o n k a u p u n k i T i l a p a l v e l u t - l i i k e l a i t o s

2 2 1 Yhteenveto hankkeesta Hankkeen perustiedot Hankesuunnitelman laadinta Hankkeesta tehdyt päätökset ja selvitykset Tarveselvitys Sisäilmaongelmat ja väistötilapäätökset Rahoitus- ja periaatepäätökset Selvitykset ja esisuunnitelmat Hankkeen perustelut Perustelut tilantarpeelle Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat ja rakennuspaikat Rakennuspaikka Sijainti ja hallinta Kaava- ja kiinteistötiedot Tontin ympäristö Tontin ominaisuudet Tontin rakennuskanta Liikenne ja paikoitus Kadut ja kunnallistekniikka Suunnittelutavoitteet Yleiset tavoitteet Ympäristötavoitteet Palvelujen saavutettavuus ja paikoitus Esteettinen laatu, kaupunkikuva Maan käyttö Turvallisuus Esteettömyystavoitteet Toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet Pihaan liittyvät tavoitteet Kestävän rakentamisen tavoitteet Elinkaari- ja energiatehokkuustavoitteet Järkevä jätehuolto Rakennustekniset tavoitteet Yleistä Pohjarakenteet Uudisrakennus; runko, vaippa ja täydentävät rakenteet Vanhan koulurakennuksen peruskorjaus LVIA-tekniset tavoitteet Sähkötekniset tavoitteet Hankkeen laajuustavoitteet Hankkeen kustannustavoitteet Rakennuskustannusennuste Käyttökustannusennuste Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste Rahoitus, toteutus ja aikataulu Tiedotus... 19

3 3 1 Yhteenveto hankkeesta Hanke on kaupungin tavanomainen investointihanke Tilapalveluiden taseeseen. Toteutusmuotona käytetään yhteistoimintamuotoista urakkaa. Rakennuksen omistaa Espoon kaupunki / Tilapalvelut-liikelaitos. Maaomaisuuden omistaa Espoon kaupunki / TYT esikunta / Tonttiyksikkö. Käyttäjä on Espoon kaupunki / Sivistystoimi Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt tarveselvityksen ja Nämnden Svenska rum Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä on 1056 ja päiväkotien paikkamäärä 252. Henkilökunnan määrä on noin 150. Asemakaava on vahvistettu Hanketta varten on vireillä asemakaavan muutos, jossa nykyinen koulutontti jaetaan kahteen osaan, joista pohjoisemmalle osalle jää nykyinen lukiorakennus ja liikuntahalli ja eteläisempi osa on varattu Monikon hankkeelle. Asemakaavan muutos on tarkoitus tulla kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2016 aikana. Monikossa toteutetaan uudentyyppinen suomen- ja ruotsinkielisten koulujen ja varhaiskasvatuksen tiloja yhdistävä kampus. Kampuksen ytimen muodostaa v valmistunut ja 1949 laajennettu Leppävaaran koulun vanha osa. Monikkoon sijoittuu kahden päiväkodin, kahden alakoulun, yläkoulun sekä näiden henkilökunnan tiloja, ruoanvalmistuskeittiö ja yhteinen ruoka- ja juhlasali, liikuntasali sekä opetustiloja, jotka ovat myös viereisen lukion käytössä. Monikko toteutetaan yhteishankkeena, mikä lisää etuja toimintaan ja alentaa toimitilakustannuksia. Tilaohjelman mukaan tilat ovat joustavasti peruskoulujen ja päiväkotien käytössä, osittain yhteiskäytössä. Lisäksi sijoittamalla päiväkodit saman katon alle toistensa läheisyyteen lisätään turvallisuutta ja tilojen tehokasta käyttöä. Rakennus suunnitellaan esteettömäksi ja muuntojoustavaksi. Nykyisistä rakennuksista Leppävaaran koulun vanha, asemakaavassa suojeltavaksi esitetty osa n brm 2 peruskorjataan. Huonokuntoiset ja tiloiltaan epätarkoituksenmukaiset Veräjäpellon ja Veräjävahdin koulut, Leppävaaran koulun uudempi laajennusosa ja siirtokelpoinen koulu, yhteensä n brm 2 puretaan. Mahdollisten terveyshaittojen vuoksi osa koulurakennuksista on poistettu käytöstä. Lisäksi monikkoon siirtyvät Boställsskolan ja Boställs daghem, jotka toimivat entisissä Mäkkylän koulun huonokuntoisissa tiloissa sekä Bergans daghem. Uudelleen rakennettava laajuus on n brm 2 ja hankkeen kokonaislaajuus n brm 2. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus, mihin pyritään arkkitehtonisin ratkaisuin, muuntojoustavuudella, hyvällä lämmöneristävyydellä ja tiiveydellä, ilmanvaihdon energiatehokkuudella sekä suunnittelemalla kiinteistö helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Rakennettavat väestönsuojatilat ja niiden mitoitusperuste tulee selvittää jatkosuunnittelun yhteydessä. Tavoitehinta-arvioissa on huomioitu henkilömäärään perustuvan S2-luokan väestönsuojan kustannus n. 1,3M. Monikon piha-alue liittyy Leppävaaran urheilupuiston laaksoon ja suunnitellaan tämän luonnolliseksi jatkumoksi. Urheilupuistossa on eri-ikäisille sopivia lähiliikuntapaikkoja. Koulut tulevat myös jatkossa käyttämään koulukeskuksen vieressä olevaa liikuntahallia liikunnanopetukses-

4 4 sa. Liikuntahalli on jo nykyisillä oppilasmäärillä ahdas liikunnan opetuksen tarpeisiin. Leppävaaran uimahalli ja skeittialue sijaitsevat alle sadan metrin etäisyydellä. Hanke rajautuu itäreunaltaan Lintuvaarantien melu- ja hiukkaspäästöalueen rajalle. Ohjearvojen saavuttaminen edellyttää mm. suojaetäisyyksien huomioimista. Esisuunnitelman yhteydessä on selvitetty mahdollisuuksia sijoittaa asukaspuisto hankkeen yhteyteen. Piha-alue ei mahdollista asukaspuiston sijoittamista koulukeskukseen. Asukaspuiston toteuttamista selvitetään muualle Leppävaaraan. Rakennuksen ja pihan uusi elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta (25+25 vuotta), primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Tavoitehinta on 42,462 M ilman alv, kustannustaso 5/2016; Haahtela ind. 89,0. Vuoden 2016 talousarvion investointiliitteessä hankkeelle on varattu 40,0 M vuosille Koulujen ja päiväkotien toimitilavuokrat ovat 3,2582 M /vuosi ilman alv. Ensikertainen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste on noin 2,368 M ilman alv. Hanke valmistuu toukokuussa Tilat otetaan käyttöön elokuussa Liitteet Liite 1: Hankelomake 6 Liite 2: Huonetilaohjelma Tekniset liitteet (nähtävillä Tilapalveluissa) Tekninen liite 3: Asemakaava ja asemakaavamääräykset, kaavamuutosehdotus Tekninen liite 4: Tavoitehinta-arvio Tekninen liite 5: Toiminnalliset ja tilalliset tavoitteet Tekninen liite 6: Elinkaari- ja energiatehokkuustavoitteet Tekninen liite 7: Rakennetekniset tavoitteet Tekninen liite 8: LVIA-tekniset tavoitteet Tekninen liite 9: Sähkötekniset tavoitteet Tekninen liite 10: Alustava perustamistapaselvitys Tekninen liite 11: Leppävaaran koulun kuntoarvio Tekninen liite 12: Tiivistelmä rakennushistoriasta

5 5 1.1 Hankkeen perustiedot Hankkeen numero 4006 Kohteen nimi Monikko Kiinteistön omistaja + hallinta Espoon kaupunki, Tilapalvelut-liikelaitos Pääkäyttäjä Espoon kaupunki, Sivistystoimi, Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö, suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö, svenska bildningstjänster Kaupunginosa 51 Leppävara Kortteli nykyinen 51152, kaavaehdotuksessa Tontti 1 Kiinteistötunnus nykyinen , kaavaehd Osoite (nykyiset rakennukset) Leppävaaran koulu:veräjäpellonkatu 4 Veräjäpellon koulu: Veräjäpellonkatu 12 Veräjänkulman koulu: Veräjäpellonkatu 2 Boställsskolan: Mäkkylänkuja 3 Boställs daghem: Mäkkylänkuja 3 Bergans daghem: Itsehallintotie 1 Tontin pinta-ala kaavaehd. n m² Tontin rakennusoikeus kaavaehd m² Asemakaava vahvistettu Asemakaavamuutos vireillä Tarveselvityksen hyväksyminen Opetus- ja varhaiskasvatusltk Svenska rum Rakennuksessa tapahtuva toiminta Suomen- ja ruotsinkielinen koulu, varhaiskasvatuksen kokopäivä- ja vuorohoito, liikunta- ja juhlatilojen ilta-, viikonloppu- ja loma-aikojen käyttö. Vähäisessä määrin lukio-opetus. Oppilasmäärä koulu 1056 Päiväkodin tilapaikat 252 Lukion oppilaspaikkamäärä tilapäiskäyttö Tilojen käyttäjiä yhteensä 1308 Henkilökuntamäärä n. 150 Hyötyala hym² (+ kylmät tilat) Bruttoala brm² (+ kylmät tilat) Laskennallinen huoneistoala (0,85 x brm²) htm² Hyötyala/ päiväkotipaikka 7,06 hym² (lasten käytössä olevat tilat) Hyötyala/ oppilaspaikka 7,2 hym² Hinta/oppilas-/päiväkotipaikka /oppilas / /hoitopaikka Kerrosluku 3 Aikataulu Rakennussuunnittelu alkaa lokakuussa Rakentaminen alkaa kesäkuussa Rakennus valmistuu toukokuussa 2020 ja otetaan käyttöön elokuussa Tavoitehinta-arvio (hinnat ilman alv) uudisrak. 37,999 M, 2863,53 /brm² peruskorjaus 4,463M, 2277 /brm² yhteensä 42,462M, 2830 /brm² Tämän lisäksi purkutyöt 0,7M. Kustannustaso 5/2016; Haahtela ind. 89,0 Investointiohjelma vv M Sisäinen toimitilavuokra Noin 3,4632 M / vuosi, ilman alv. Ensikertainen kalustamisen ja varustaminen 2,368 M, ilman alv

6 6 1.2 Hankesuunnitelman laadinta Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitos vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen osapuolet, henkilöt ja yhteystiedot: Tekninen ja ympäristötoimi/ Tilapalvelut-liikelaitos Virastopiha 2 C, PL 6200, ESPOON KAUPUNKI Hankekehityspäällikkö Rakennetekniikka LVIA-tekniikka Sähkötekniikka Energiainsinööri Kustannussuunnittelu Juha Iivanainen Jari Hyötyläinen Jaana Saira Annina Auvinen Visa Koivu Kalle Koskenmies Kaupunkisuunnittelukeskus, asemakaavayksikkö Kirkkojärventie 6 B, PL 43, ESPOON KAUPUNKI Alue-arkkitehti Liikenneinsinööri Maisema-arkkitehti Tiina Piironen Tarja Pennanen Aino Aspiala Kaupunkitekniikan keskus Virastopiha 2 C, PL 41, ESPOON KAUPUNKI Investoinnit / Viheralueet Suunnitteluhortonomi Geotekniikkayksikkö Geotekniikkapäällikkö Suunnitteluinsinööri Anne Pohjatalo Matti Kaurila Katariina Hämäläinen Rakennusvalvontakeskus Kirkkojärventie 6 B, PL 45, ESPOON KAUPUNKI Kaupunkikuva-arkkitehti Anne Nurmio Sivistystoimi / Tilat- ja alueet -yksikkö Kamreerintie 3 B, PL 30, ESPOON KAUPUNKI Hankesuunnittelija Hankesuunnittelija Hankesuunnittelija Aluepäällikkö, Leppävaara Aluepäällikkö, Leppävaara Erityissuunnittelija, varhaiskasvatus Vera Schulman Kaisa Peltonen Eija Riikonen Niku Tuomisto Salla Hovi Anne Peltonen Espoon kaupunginmuseo Weegee-talo, Ahertajantie 5, PL 3250, ESPOO Tutkija, arkkitehti Marja Sahlberg

7 7 Esisuunnitelma AFKS Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy Kalevankatu 39, Helsinki Arkkitehti- ja pääsuunnittelu maisemasuunnittelu rakennushistoriallinen selvitys Jari Frondelius Soile Heikkinen Mona Schalin Hulevesiselvitys Ramboll Finland Oy, PL 25, Säterinkatu 6, ESPOO Suunnittelija Yksikön päällikkö Thomas Banafa Jari Laihonen Meluselvitys Promethor Oy, Viikinportti 4 B 18, HELSINKI Toimitusjohtaja, fyysikko FM Suunnittelija Jani Kankare Tero Virjonen Verstas-projekti FIRA OY, Teknobulevardi 3-5, VANTAA Myyntivastaava Palveluvastaava Liisa Palén-Alopaeus Emilia Ruutiainen Kustannusselvitys FMC Laskentapalvelut Oy, Vapaaherrantie JYVÄSKYLÄ Määrä- ja kustannusasiantuntija RA AMK Carita Hytönen Sijaintikartta

8 8 2 Hankkeesta tehdyt päätökset ja selvitykset 2.1 Tarveselvitys Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt Leppävaaran koulukeskuksen tarveselvityksen ja Svenska rum Sisäilmaongelmat ja väistötilapäätökset Sisäilmaongelmien vuoksi Veräjäpellon koulun tilat on poistettu käytöstä ja toiminta on siirretty tontilla sijaitsevaan väliaikaiseen siirtokouluun. Siirtokoulu voi toimia väistötilana Monikon rakentamisen aikana. 2.3 Rahoitus- ja periaatepäätökset Valtuuston hyväksymässä Taloussuunnitelmassa hankkeelle on varattu Tilapalvelut-liikelaitoksen investointina 40,0 M vuosille Selvitykset ja esisuunnitelmat Koulurakennuksista on laadittu tarveselvitystä ja hankesuunnitelmaa varten: - teknisenä tarveselvityksenä Leppävaaran koulun kuntoarvioraportti (Pöyry Oy ) - rakennushistorian selvitys (AFKS Arkkitehdit / Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy 2014) - maisema-analyysi ja kehittämistoimenpiteet (AFKS Arkkitehdit Oy / Virearc 2014) - Fira Verstas hankesuunnitelman tavoitteiden täsmentämiseksi keväällä toiminnallinen esisuunnitelma tarveselvitystä varten (AFKS Arkkitehdit Oy ) - pintavaaitus ja pohjatutkimukset (TEKE/GT ) sekä alustava perustamistapaselvitys (TEKE/GT ) - tilaohjelma kustannusselvitys ( päivätyn esisuunnitelman pohjalta) - tieliikenteen meluselvitys (Promethor Oy ) - hulevesiselvitys (Ramboll Finland Oy ) 3 Hankkeen perustelut 3.1 Perustelut tilantarpeelle Tontilla sijaitsevat Leppävaaran koulu, Veräjäkulman koulu ja Veräjäpellon koulu ovat Espoon kiireellisimpiä peruskorjauskohteita. Rakennuksissa on huomattavia rakenteellisia puutteita ja vaurioita. Mahdollisten terveyshaittojen vuoksi osa koulurakennuksista on poistettu käytöstä kevätlukukauden alusta 2015 lähtien. Veräjäpellon koulu toimii väliaikaisissa väistötiloissa. Monikkoon siirtyvät Bergans daghem sekä huonokuntoisissa tiloissa toimivat Boställsskolan ja Boställs daghem, jotka sijaitsevat Mäkkylän koulun vanhoissa tiloissa ja vilkasliikenteisen Kehä I välittömässä läheisyydessä. Samalla Mäkkylän koulutontilla sijaitsee myös Mäkkylän päiväkoti, jonka toiminta siirretään rakennettavaan Vermon päiväkotiin. Monikon ja Vermon päiväkodin valmistuttua koulutontti kaavoitetaan muuhun käyttöön.

9 9 Nykyiset tilat eivät täytä opetustoiminnan nykyisiä vaatimuksia. Rakennuksista puuttuvat mm. perusopetuksen tarvitsemat pienryhmä- ja jakotilat sekä asianmukaiset opettajien työ- ja neuvottelutilat. Tilojen kalustus ja varustus on kulunutta ja osaksi vanhentunutta. Uusi hanke sisältää korvaavan uudisrakennuksen ja peruskorjausosan. Väestöennusteen mukaan itäisen Leppävaaran alueen lapsimäärä kasvaa noin tuhannella seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Varhaiskasvatus- ja oppivelvollisuusikäisten määrän kasvu huomioidaan palveluverkon suunnittelussa ja hankkeen mitoituksessa. Leppävaaran koulukeskus sijaitsee junaradan pohjoispuolella tiiviisti rakennetulla alueella, Leppävaaran urheilupuiston välittömässä läheisyydessä. Alueella on useita peruskouluja: 1-6 luokkien koulutiloja on yhteensä noin 10 ja yläkoulutiloja noin 7-8 yleisopetuksen luokkasarjalle. Ruusutorpan koulu on lähellä, junaradan eteläpuolella. Lisäksi alueella on erityis- ja muuta pienryhmäopetusta. Väestöennusteen mukaista oppilasmäärän lisäystä ei voida mitoittaa olemassa oleviin koulutiloihin. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa kehitetään siten, että se muodostuu kooltaan taloudellisista ja toimivista päiväkodeista hyvillä sijaintipaikoilla. Leppävaaran alueella 10 kk - 5-vuotiaiden lasten määrä kasvaa 10 vuodessa noin 290:llä, 6-vuotiaiden noin 60:llä ja 7-15-vuotiaiden noin 780:llä. Koko Suur-Leppävaaran alueella lasten ja nuorten määrän kasvu on kymmenessä vuodessa noin 12 %. 3.2 Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat ja rakennuspaikat Alueella ei ole käytettävissä muuta sopivaa tonttia. Nykyisten rakennusten tilat eivät riitä hankkeen kaikille toiminnoille. Nykyisten koulurakennusten laajamittainen peruskorjaus- ja muutos ei ole teknistaloudellisesti järkevä vaihtoehto ja se sisältää riskin sisäilmaongelmien uusiutumisesta peruskorjauksen jälkeen, eikä sillä saavuteta hankkeelle asetettuja toiminnallisia tavoitteita. 4 Rakennuspaikka 4.1 Sijainti ja hallinta Monikko sijaitsee osoitteessa Veräjäpellonkatu 2-4, Espoo. Tontti sijaitsee Lintuvaarantien ja Veräjäpellonkadun kulmauksessa ja rajoittuu välittömästi Leppävaaran urheilupuistoon. Rakennuspaikka on Espoon kaupungin omistuksessa ja hallinnassa. Perustiedot tontin käyttö- ja rakentamishistoriasta, ks. Tekninen liite 12, Tiivistelmä rakennushistoriasta. 4.2 Kaava- ja kiinteistötiedot Nykyinen kiinteistötunnus on Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualue on varattu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Asemakaava Nykyinen asemakaava on vahvistettu

10 10 Asemakaavan muutos esisuunnitelman pohjalta on vireillä. Veräjäpellon asemakaavamuutosehdotus (aluenro ) ollut virallisesti nähtävillä Kaavamuutos on tavoitteena saada kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Asemakaavan muutoksessa nykyinen koulutontti jaetaan kahteen osaan, joista pohjoisemmalle osalle jää nykyinen lukiorakennus ja liikuntahalli ja eteläisempi osa on varattu Monikon hankkeelle. Tonttien rajat noudattavat pääosin nykyisen tontin rajoja, mutta monikon tontin eteläosa laajenee hiukan kevyen liikenteen väylän linjausta muuttamalla. Monikon uusi kortteli on Korttelissa on yksi tontti, jonka pinta-ala on n. 2,1 ha. Kaavamerkintä on YO = Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Ks. Tekninen liite 3, Asemakaava ja asemakaavamääräykset, kaavamuutosehdotus 4.3 Tontin ympäristö Monikko sijoittuu historiallisesti ja maisemallisesti vaativaan ympäristöön Leppävaaran urheilupuiston avoimen maisematilan päätteeksi ja Leppävaaran kirkonmäen juurelle. Idässä tontti rajoittuu vilkasliikenteiseen Lintuvaarantiehen, lännessä uimahallin pysäköintialueeseen Veräjäpellonkadun varressa. Veräjävahdinraitin varren puistoalueella, välittömästi tontin lounaispuolella on uusi liikuntakuplahalli. Halli puretaan kesäkaudeksi. Esisuunnitelman yhteydessä on laadittu tontin ja myös urheilupuiston alueen käsittävä maisema-analyysi sekä suositukset alueen kehittämiseksi analyysin pohjalta. Koulukeskuksen rakennuspaikan säilytettävät puut on kartoitettu. 4.4 Tontin ominaisuudet Suurin osa tontista on rakennettua aluetta. Maanpinta Monikon uudella tontilla vaihtelee lounaiskulman tasosta n. +11,2 Veräjäpellonkadun reunan n. +16,6 tasoon. Pohjaveden on havaittu olevan viimeisimmän mittauksen mukaan tasoilla +9,8 ja +10,3 eli noin 1,5 5,5 metriä maanpinnasta. Tontin eteläpuolella kulkee tulviva vesiuoma joka rajoittaa tontin eteläreunan käyttöä rakentamiseen. Alueella ei ole Espoon ympäristökeskuksen selvitysten mukaan tontin toimintahistorian perusteella syytä epäillä maaperän pilaantumista. Hanke rajautuu itäreunaltaan Lintuvaarantien melu- ja hiukkaspäästöalueelle. Ilmanlaatuolosuhteita on arvioitu liikennemääräennusteen ajoneuvoa/vrk mukaisesti soveltaen HSY:n julkaisun Ilmansaasteiden terveysriskit teiden ja katujen varsilla mukaisia koulujen minimi- ja suositusetäisyyksiä. Toiminnallisen leikin alueita tai pelialueita ei suositella sijoitettavaksi alle 40m etäisyydelle Lintuvaarantiestä. 40m etäisyys antaa leikki- ja oleskelualueille myös riittävän suojan liikennemelua vastaan ilman erillisiä melusuojarakenteita. Hiukkaspäästöjen haittoja pyritään ehkäisemään myös siten, että niiden luokkahuoneiden, jotka sijaitsevat alle 20 metrin etäisyydellä Lintuvaarantien katualueen reunasta, lattiataso tulee olla vähintään +18,5. Lisäksi korvausilmanottoaukkojen sijoittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, rakennus tulee varustaa koneellisella ilmanvaihdolla ja tuloilma tulee ottaa mahdollisimman korkealta. Asemakaavaehdotukseen sisältyvä 30dB ääneneristävyysvaatimus Lintuvaarantien puoleisilla julkisivuilla toteutuu meluselvityksen mukaan normaalilla julkisivurakentamisella, ellei ikkunoi-

11 11 den pinta-ala suhteessa lattiapintaan ole suuri. Vaatimus ei vaikuta tilojen sijoitteluun rakennuksen sisällä. 4.5 Tontin rakennuskanta Tontilla sijaitseva rakennuskanta koostuu useasta erillisestä rakennuksesta. Tontilla sijaitsee tällä hetkellä koulukeskukseen kuuluvat kolme rakennusta: Leppävaaran koulu (rv. 1939, laajennettu 1949 ja 1983), Veräjäpellon koulu (rv. 1967) ja Veräjänkulman koulu (rv. 1982). Lisäksi välittömästi koulukeskuksen yhteydessä sijaitsee vuonna 1989 toteutettu siirtokoulu. Nämä rakennukset sijaitsevat asemakaavamuutoksessa muodostettavalla uudella korttelialueella, jota hankesuunnitelma koskee. Tontin rakennuskanta Kauempana nykyisellä tontilla sijaitsevat Leppävaaran lukio, Leppävaaran urheiluhalli, kaksi pienehköä puurakenteista erillistaloa sekä uusi siirtokoulu (rv. 2014). Nämä jäävät kaavamuutoksessa eri kortteliin ja ne eivät kuulu tämän hankesuunnitelman laajuuteen. Koulukeskuksen rakennuksista on laadittu rakennushistoriallinen selvitys esisuunnitelman laatimisen yhteydessä. Leppävaaran koulun vanha osa on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti alueen arvokkain rakennus. Vireillä olevassa asemakaavamuutoksessa rakennus on osoitettu asemakaavalla suojeltavaksi. Rakennus peruskorjataan hankkeen yhteydessä ja se tullaan liittämään sisäyhteydellä rakennettaviin uudisosiin. Rakennusten kuntoon, käytettävyyteen ja rakennus- ja kulttuurihistorialliseen arvotukseen perustuen muut rakennukset on päätetty purkaa ja korvata uusilla rakennuksilla. Perustiedot tontin rakennuskannasta, ks. Tekninen liite 12, Tiivistelmä rakennushistoriasta. 4.6 Liikenne ja paikoitus Leppävaaran koulukeskus sijaitsee 600m Leppävaaran asemalta. Lintuvaarantiellä tontin kohdalla on bussipysäkki.

12 12 Kevyen liikenteen reitistö kulkee urheilupuiston laaksossa tontin edustalta ja palvelee hyvin eri suunnista kävellen tai pyörällä saapuvia. Ajoliittymä tontille on Veräjäpellonkadulta. Saatto- ja huoltoliikenne järjestetään tontilla sijaitsevaa Veräjävahdinraittia pitkin. Kaavaehdotuksessa Veräjävahdinraitin läpiajoliikenne katkaistaan ja saattoliikennekadun uudeksi nimeksi on annettu Veräjänpieli ja sen jatkeena olevalle kevyenliikenteenväylälle Veräjävahdinportti. Kaupunkisuunnittelukeskus on suorittanut esisuunnittelun ja kaavamuutosprosessin yhteydessä laskelmat pysäköintipaikkojen riittävyyden ja käyttöaikojen suhteen. 4.7 Kadut ja kunnallistekniikka Ympäristön kadut ja kunnallistekniikka ovat valmiit pois lukien kaavamuutoksesta aiheutuvat muutokset, kuten Veräjävahdinraitin läpiajon katkaisu ja saattoliikennejärjestelyt sekä Veräjävahdinpolun uusi linjaus. Meluselvityksen mukaan erityistä meluntorjuntaa (kuten meluestettä) ei tarvita päiväajan keskiäänitason ohjearvon 55 db(a) saavuttamiseksi suunnitelluilla leikki ja oleskelupiha alueilla. Jos rakennuksen massoittelu muuttuu suunnitteluvaiheessa olennaisesti suhteessa meluselvityksessä käytettyyn viitesuunnitelmaan, on meluntorjunnan tarpeesta tehtävä uusi selvitys. Asemakaavaan on tulossa määräys, jossa YO-korttelin rakennuksiin tai talousrakennuksiin tulee sijoittaa muuntamo. 5 Suunnittelutavoitteet 5.1 Yleiset tavoitteet Yleisiä tavoitteita tontin ja rakennuksen suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus, kestävyys ja kauneus. Piha ja rakennus sisäänkäynteineen suunnitellaan ja toteutetaan esteettömiksi. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Suunnittelussa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL), rakentamiseen ja suunnitteluun liittyviä asetuksia sekä Espoon kaupungin viranomaisten määräyksiä ja vaatimuksia sekä Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen suunnittelulle asettamia tavoitteita. Sisäilmaan liittyvässä suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan ohjetta RT Sisäilmaluokitus, RT ohjetta Rakennusmateriaalien päästöluokitus, yleiset ohjeet hankkeessa annetuin ohjearvoin sekä ohjetta Terveen talon toteutuksen kriteerit, Kriteerit ja ohjeet toimitilarakentamiselle. Sisäilmaopas 6, Sisäilmayhdistys ry, SIY Sisäilmatieto Oy. Espoo Hankkeen suunnittelutehtävien alustava vaativuus on rakennussuunnittelun ja rakennesuunnittelun kokonaisuudesta vastaavan osalta poikkeuksellisen vaativa (AA) ja muiden suunnittelutehtävien osalta vaativa (A). 5.2 Ympäristötavoitteet Palvelujen saavutettavuus ja paikoitus Yhteydet sisäänkäynneiltä kevyen liikenteen väylille ja julkisen liikenteen pysäkeille suunnataan niin, että siirtyminen pysäkeille ja rakennukseen on houkuttelevaa, helppoa ja esteetöntä. Saattoliikennealueet toteutetaan liikuntaesteisten taksien vaatimalla mitoituksella.

13 13 Polkupyörien pysäköinnille varataan katettua tilaa huomioiden eri käyttäjäryhmien tarpeet (työntekijät, vieraat, oppilaat, kuntalaiskäyttö). Polkupyöräpysäköintiä koskeva ohje tekeillä kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Alustavasti koulut 1 pp/25 k-m 2 katetussa tilassa, päiväkodit 1 pp/50 k-m 2 katetussa tilassa. Asemakaavaehdotuksessa polkupyöräkatosten ohjeellinen rakennusala on sijoitettu tontin kaakkoisnurkalle Lintuvaarantien varteen. Asemakaavaehdotuksessa autopaikkavaatimus on 1/200kem². Kaavamuutoksessa muodostettavien YO ja YO-1 kortteleiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 24000kem² = 120ap, jotka tulee sijoittaa asemakaavassa osoitetuille alueille, eli pääasiassa lukion kortteliin. Nykyisessä asemakaavassa ei ole yksiselitteistä määräystä autopaikkojen määrästä, mutta samalla normilla laskettuna lisäystarve nykytilanteeseen on n. 40ap. Mopojen ja mopoautojen paikkojen tarve ja sijoitus selvitetään jatkosuunnittelussa. Liikuntaesteisten paikkoja rakennetaan Monikon yhteyteen seuraavasti: pääsisäänkäyntiaukiolle 2 kpl ja 1kpl päiväkotisaaton yhteyteen; lisäksi 1kpl lukion sisäänkäyntialueelle Esteettinen laatu, kaupunkikuva Koulukeskuksen tontti sijoittuu Leppävaaran urheilupuiston avoimen maisematilan reunavyöhykkeelle, kirkonmäen kupeeseen vilkkaan kokoojaväylän varteen ja on näin kaupunkirakenteellisesti erityisasemassa. Leppävaaran koulun vanha osa (1939/49) on kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus, josta tulee suunnitella koulukeskuksen luonteva ydin. Rakennusmassa pyritään muotoilemaan siten, että erillisiä melulta suojaavia rakenteita tontilla ei tarvita. Sisätilojen suunnittelussa tulee painottaa helppoa orientoitavuutta ja valvottavuutta Maan käyttö Rakennusalueen ulkopuolinen osa säilytetään mahdollisimman puistomaisena. Tontilla olevat säilytettäväksi soveltuvat puut ja puron alue on kartoitettu ja merkitty suunnitelmiin. Asemakaavaehdotuksessa on annettu määräys hulevesien viivyttämisestä alueella. Hulevesiselvityksessä viivytysratkaisuksi esitetään altaita, joissa ei ole pysyvää vesipintaa. Altaat voidaan toteuttaa keskitettynä tai hajautettuna ratkaisuna. Asemakaavaehdotuksessa hulevesialtaalle on varattu tilaa tontin eteläpuolisella puistoalueella. Hulevesiä voidaan viivyttää osin myös viherkatoilla, joiden toteutusmahdollisuuksia tulee selvittää rakennussuunnitteluvaiheessa. Hulevesisuunnitelma tulee laatia jatkosuunnittelun yhteydessä Turvallisuus Huolto- ja saattoliikenteelle varataan omat riittävät tilat niin, että ajoneuvot eivät risteä käyttäjien kulkureittien kanssa. 5.3 Esteettömyystavoitteet Tilat suunnitellaan esteettömiksi lähtökohtina RMK F1 ja Esteetön rakennus ja ympäristö (RTS 2007). Lisäksi noudatetaan Tilapalvelut-liikelaitos esteettömyysohjetta. Piha-alueet suunnitellaan esteettömiksi ja kaikki sisäänkäynnit ovat katettuja ja esteettömiä.

14 Toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet Monikko muodostaa uudentyyppisen kampuksen, joka yhdistää suomenkielisen yhtenäisen peruskoulun ja ruotsinkielisen alakoulun sekä suomenkielisen päiväkodin ja ruotsinkielisen päiväkodin. Suomenkieliset ja ruotsinkieliset koulu- ja päiväkotiyksiköt sijaitsevat rakennuksessa omilla alueillaan. Suunnitteluratkaisuilla vahvistetaan koulujen ja päiväkotien yhteistyötä. Yhteiskäyttöisiä tiloja ovat ruokailualueet, liikuntasali ja monitoimisali oheistiloineen, erikoisluokat, kirjasto ja osa henkilökunnan tiloista. Keittiö toteutetaan valmistuskeittiönä, joka palvelee sekä kouluja että päiväkoteja. Rakennuksen kaikkia tiloja voidaan käyttää oppimisympäristönä ja tilojen käyttö joustaa myös eri toimijoiden välillä muuttuvien tarpeiden mukaan. Osa rakennuksen tiloista, kuten liikuntatilat, suunnitellaan myös ulkopuoliseen ilta- ja viikonloppukäyttöön. Tilojen joustava käyttö ja yhteiskäyttö lisäävät niiden käyttöastetta ja alentavat siten toimitilakustannuksia. Suomenkielisen koulun laskennallinen oppilasmäärä on 780. Suomenkielisessä päiväkodissa on 126 rakenteellista päivähoitopaikkaa; kuusi kotialuetta, joista kahdella voi olla ilta- ja viikonloppuhoitoa. Ruotsinkielisen koulun laskennallinen oppilasmäärä on 276. Ruotsinkielisessä päiväkodissa on 126 rakenteellista päivähoitopaikkaa; kuusi kotialuetta, joista yhdellä on ympärivuorokautista päivähoitoa. Ks. Tekninen liite 5, Toiminnalliset ja tilalliset tavoitteet 5.5 Pihaan liittyvät tavoitteet Monikon piha-alue liittyy Leppävaaran urheilupuiston laaksoon ja suunnitellaan tämän luonnolliseksi jatkumoksi. Piha jäsennetään koulun välituntialueeksi ja päiväkotien aidatuiksi leikkipihoiksi sekä saatto- ja huoltoliikennealueiksi ja paikoitusalueiksi. Piha-alue suunnitellaan turvalliseksi ja helposti valvottavaksi ja ylläpidettäväksi. Koulun piha-alue suunnitellaan ensisijaisesti oppilaiden käyttöön, mutta myös oppilaiden ja kaikenikäisten vapaa-ajanviettopaikaksi kouluajan ulkopuolella. Pihan ahtaus rajoittaa tontille rakennettavien liikuntakenttien mitoitusta ja liikunnan opetuksessa käytetäänkin lisäksi viereisen urheilupuiston alueita. Ks. Tekninen liite 5, Toiminnalliset ja tilalliset tavoitteet 5.6 Kestävän rakentamisen tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on rakentamis- ja ylläpitokustannuksiltaan edullinen, käyttäjää tyydyttävä ja teknistaloudellisesti hyvä kokonaisratkaisu, jossa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet mm. joustavuuden ja kokonaistalouden kannalta. Tarkastelussa on otettava huomioon myös ympäristönäkökohdat ja potentiaaliset ympäristövaikutukset Elinkaari- ja energiatehokkuustavoitteet Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta (25+25 vuotta) ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Käyttöikä tulee saavuttaa normaalein kunnossapito- ja huoltotoimenpitein, ja rakennuksen käyttöikää on

15 15 voitava jatkaa korjaamalla tai vaihtamalla käyttöikänsä päähän päässeitä rakennusosia. Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna ottaen huomioon LVIA -laitoksen hoidon, kunnossapidon ja laitteiston uusimisen tarpeet. Rakennuksen elinkaaritarkasteluissa huomioidaan rakennuksen pitkä käyttöikä. Tarkastelujen perusteella rakennuksen hiilijalanjäljestä ylivoimaisesti suurimman osan muodostaa energian käyttö (89 %), joten rakennuksen energiatehokkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Rakennus tulee suunnitella siten, että sen energiaratkaisut vastaavat tulevien energiamääräysten lähes nollaenergiarakennusten elinkaaritaloudellisia ratkaisuja. Nykyisen säilytettävän rakennuksen osalta noudatetaan peruskorjaukseen sovellettavia määräyksiä ja ohjeita. Energialuokkatavoitteen saavuttamisessa korostuu rakennuksen talotekniikan energiatehokkuus. Energiansäästöä haetaan erityisesti ilmanvaihdon ja valaistuksen korkeatasoisista ja kehittyneistä ohjausratkaisuista. Ks. Tekninen liite 6, Elinkaari- ja energiatehokkuustavoitteet Järkevä jätehuolto Jätteiden lajittelulle ja kierrätykselle luodaan edellytykset kaluste- ym. ratkaisuin. Kerättäviä jakeita ovat paperi-, pahvi-, energia-, seka- sekä metallijäte. Ruokapalvelua varten tulee järjestää biojätteen keräys. 5.7 Rakennustekniset tavoitteet Yleistä Suunnittelussa käytettyjen materiaalien tulee olla CE-merkittyjä tai muuten hyväksytysti standardisoituja. Suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden on aina tarkistettava materiaalin soveltuvuus ja suunnitelmanmukaisuus huomioiden käyttöikä ym. vaatimukset ja suunniteltava ja rakennettava rakenteet siten että asetetut kohteen vaatimukset täyttyvät. Materiaalien päästöluokka on pääosin M1. M1 koskee erityisesti rakennusten sisäilmaan vaikuttavia materiaaleja. Rakennusten tuuletetuissa julkisivuissa, vesikatoissa ja sisätilan ulkopuolisissa rakenteissa ja piharakenteissa voidaan käyttää soveltuvin osin M2 luokan materiaaleja niiltä osin kuin voidaan todentaa, että päästöt eivät kulkeudu sisäilmaan. M3 luokan materiaalit on kielletty Pohjarakenteet Rakennukset sijoittuvat suurelta osin aiemmin rakennetun maaperän päälle. Purettavista rakennuksista ja piharakennelmista puretaan kaikki perustusrakenteet ja muut maanalaiset rakenteet. Suurimmalla osalla suunnittelualuetta rakennukset suositellaan perustettavaksi kallioon tai kantavaan moreenikerrokseen tukeutuvilla lyöntipaaluilla. Aivan suunnittelualueen koillisosalla voidaan jatkosuunnittelussa tarkastella yksittäisten rakennusten perustamista maanvaraisena. Alimmat lattiat rakennetaan kantavina. Suunnittelualueen piha-alueen eteläosassa piha-alueet, jotka päällystetään, joudutaan todennäköisesti vahvistamaan. Pohjanvahvistus voidaan tehdä alustavan arvion mukaan stabiloimalla. Suunnittelualueen pohjoisosassa piha-alueet voidaan todennäköisesti perustaa maanvaraisesti.

16 16 Hulevesiselvitykseen perustuen alin tulvatilanteessa vettyviksi sallittujen rakenteiden korkeusasema on +11,5 (N2000). Alin lattiataso tulee olla riittävästi tämän tason yläpuolella. Radonsuojaus huomioidaan pohja-, rakenne- ja LVI-suunnittelussa Uudisrakennus; runko, vaippa ja täydentävät rakenteet Rakennukseen suunnitellaan betonielementtirakenteinen runko, jonka palonkestoaikaluokka on P1. Runkoratkaisuissa huomioidaan tilojen muunneltavuus ja käyttäjän erityisvaatimukset sekä talotekniset reititykset. Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään RakMK D arvoja. Lämpö ja kosteusteknillinen suunnitteluluokka on RF2. Rakennetyyppien on oltava sellaiset, että ne täyttävät yleiset terveys-, turvallisuus- ja tekniset vaatimukset ja ovat yleisesti hyväksi todettuja. Julkisivurakenteet detaljeineen suunnitellaan siten, että lämmöneristekerroksista saadaan jatkuvia, vältetään kylmäsiltoja ja ikkunat sijoitetaan lämmöneristeen keskikohdalle. Yläpohjaan suunnitellaan sisäpuolinen vedenpoisto ja julkisivua suojaavat räystäät. Työnaikaisella sääsuojauksella estetään kosteudelle arkojen materiaalien kastuminen sateista tai jään ja lumien sulamisesta. Ks. Tekninen liite 7, Rakennetekniset tavoitteet Vanhan koulurakennuksen peruskorjaus. Rakennus on kuntoarvion mukaan huonossa kunnossa ja tulee tarvitsemaan laajan peruskorjauksen uusien käyttötavoitteiden saavuttamiseksi. Merkittävimmät rakennustekniset korjaustarpeet kohdistuvat salaojitukseen, rakennuksen maanvastaisiin rakenteisiin, julkisivuihin ja ikkunoihin. Peruskorjauksen korjaustavat tulee tarkentaa jatkosuunnittelun yhteydessä tehtävien kuntotutkimustulosten perusteella. Rakennuksen ulkovaipan lämmöneristyskyky ei ole kovin lähellä tämän päivän uudisrakentamiselle asetettuja vaatimuksia. Korjausten yhteydessä huomioidaan uusimmat energiatehokkuusmääräykset kuitenkaan vaarantamatta rakennussuojelullisia tavoitteita. Ks. Tekninen liite 11, Leppävaaran koulun kuntoarvio 5.8 LVIA-tekniset tavoitteet Rakennuksen lämmitykseen käytetään kaukolämpöä. Lämmitysjärjestelmä on vesikiertoinen. Päiväkoti- ja märkätilat varustetaan lattialämmityksellä. Muut tilat lämmitetään pääasiallisesti patterilämmityksellä. Rakennus liitetään kaupungin vesi- ja viemäriverkkoihin. Suunnittelussa on huolehdittava ulkopuolisten katto-, perusvesien ja sadevesien poisjohtamisesta sekä järjestelmän toimivuudesta eri vuodenaikoina. Tontille järjestetään hulevesien viivytys. Rakennuksen sisäilmastotavoite on vuoden 2008 luokituksen mukaisesti S2 luokkaa ilmavirtojen-, lämpötilan-, ilman laadun-, ja äänitasojen suhteen. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokka on P1. Lähtökohtaisesti kaikki rakennuksen ilmavirrat ovat lämmöntalteenoton piirissä. Vuosihyötysuhteen tavoite on yli 75 %. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella lämmöntalteenotto. Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan DDC pohjaisena. Alakeskukset varustetaan selainpohjaisilla käyttöliittymillä TCP/IP-liitännällä. Järjestelmä liitetään kaupungin verkkoon.

17 17 Ks. Tekninen liite 8, LVIA-tekniset tavoitteet 5.9 Sähkötekniset tavoitteet Tontille sijoitetaan energiayhtiön puistomuuntaja. Kiinteistö liitetään pienjänniteliittymällä energiayhtiön sähköverkkoon ja tietoliikenneliittymällä Espoon alueverkkoon. Sähkö- ja tietoliikenneliittymäkaapelit asennetaan maakaapeleina. Vesikatolle asennetaan aurinkosähköpaneeleita tuottamaan osa sähköenergiasta. Valaistuksessa noudatetaan valaistusstandardeja, valonlähteinä käytetään pääasiassa ledvalaisimia. Katkoton sähkönsyöttö (UPS) asennetaan tietoliikenne- ja turvallisuusjärjestelmien keskuslaitteille. Yhteinen matkaviestinsisäverkko operaattoreita ja Viranomaisverkkoa varten mahdollistaa useamman operaattorin sekä viranomaisverkko Virven kuulumisen myös rakennuksen sisällä. Kiinteistöön asennetaan ainakin seuraavat järjestelmät: - Yleiskaapelointi - Info-tv - Näyttämön esitystekniikka - Av-järjestelmät (ei laitteita) - Yhteinen matkaviestinsisäverkko - Yhteisantenni - Äänievakuointi (EN54) - Kulunvalvonta - Hätälukitus - Työajanseuranta - Murtoilmaisu - Kameravalvonta - Paloilmoitin - Päällekarkaus - Hälytyksensiirto (Alarmnet) - Keskusaikakello - Avunpyyntö - Ovipuhelin - Sisäänpyyntö - Opettajankutsu Ks. Tekninen liite 9, Sähkötekniset tavoitteet 6 Hankkeen laajuustavoitteet Hankkeen laajuustavoitteet ovat: - bruttoala brm 2 (+ kylmät piharakennukset n. 300 brm 2 ) - hyötyala hym² - Tilaa/ päiväkotipaikka 7,02 hym² (lasten käytössä olevat tilat) - Tilaa/ oppilaspaikka 7,2 hym² - mitoitusoppilasmäärä 1056 oppilasta ja 252 päiväkotilasta

18 18 Josta Koulun tiloja 7317 hym² Päiväkodin tiloja 2050 hym² Cateringin tiloja 368 hym² Tontin laajuus n m² Suunnitelmalle asetetaan tavoitteeksi, että hyötyala saavutetaan eikä bruttoalaa ylitetä. Ks. Liite 2, Huonetilaohjelma 7 Hankkeen kustannustavoitteet 7.1 Rakennuskustannusennuste Hankkeen kustannukset on laskettu tavoitehintamenetelmällä (TAKU). Laskelman pohjana on käytetty liitteen 2 mukaista tilaohjelmaa. Kustannustaso: 5/2016, Haahtela ind. 89,0/KL. Hankkeen rakennuskustannukset ovat yhteensä 42,462 M (2830 /brm2) ilman alv. Kustannuksissa on huomioitu S2-luokan väestönsuojan (henkilömäärämitoitus) osuus n. 1,3 M. Tämän lisäksi tulevat purettavien rakennusten purkukustannukset n. 0,7 M Kustannuslaskennassa käytetyt laajuudet: Peruskorjaus brm², korjausaste 79,2% Uudelleen rakennettavat osat brm² Yhteensä brm², hym² Ks. Tekninen liite 4, Tavoitehinta-arvio 7.2 Käyttökustannusennuste Koulukeskuksen arvioitu toimitilavuokra on 3,2582 M / vuosi ilman alv. josta suomenkielisen peruskoulun osuus 51 %, ruotsinkielisen peruskoulun osuus 25%, suomenkielisen päiväkodin osuus 12 % ja ruotsinkielisen päiväkodin osuus 12%. Siivous koulu n / v. ja päiväkodit /v 7.3 Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste on yhteensä 2,368 M ilman alv., josta Svenska bildningstjänsterin osuus on 0,703 M ja Suomenkielisen varhaiskasvatuksen osuus on 0,26 M. 8 Rahoitus, toteutus ja aikataulu Vuoden 2016 talousarvion investointiliitteessä on Leppävaaran koulukeskus -hankkeelle varattu 40,0 M vuosille E ,080 M ,088 M ,721 M ,747 M ,364 M

19 19 Hankkeen rakennussuunnittelu käynnistetään, kun hankesuunnitelma on hyväksytty. Suunnitteluun tarvittava aika on noin 15 kk, rakentamisen valmisteluun tarvittava aika noin 4 kk, rakentamiseen tarvittava aika noin 24 kk ja käyttäjän omaan kalustamiseen tarvittava aika noin 2 kk. Suunnitelmat valmistuvat tammikuussa Rakentaminen alkaa kesäkuussa 2018 ja valmistuu toukokuussa Rakennus otetaan uudelleen käyttöön elokuussa Tontilla olevien nykyisten koulurakennusten purku toteutetaan vuoden 2017 aikana, ennen varsinaisen Monikon rakennustöiden käynnistämistä. 9 Tiedotus Hankesuunnitelman hyväksymisestä tiedotetaan Espoon kaupungin tiedotusmenettelyn mukaan. Lisäksi suoritetaan lakisääteiset lupa-asioihin yms. liittyvät tiedotukset ja kuulemiset.

20 20 PINTA-ALAKÄSITTEET ohm 2 ohjelma-ala; tilaohjelmassa eri toimintoihin tarvittava huoneiden ja tilojen teoreettinen pinta-ala. Ohjelmaneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitekustannusarvion laatimisen yhteydessä. hym 2 hyöty-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu, eri toimintoihin käytettävien huoneiden ja tilojen pinta-ala. Hyötyneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitehinta- sekä rakennuskustannusarvion laatimisen yhteydessä. hum 2 huone-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu huoneiden pinta-ala. Huonealaan lasketaan kaikkien hyötytilojen, käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen yms. alat. Huonealaan ei lasketa hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. brm 2 bruttoala; tilaohjelman pohjalta laskettu tai suunnitelmasta tai rakennuksesta ulkoseinien ulkopinnan mukaan mitattu kokonaislaajuus. Bruttoalaan lasketaan ohjelma-alan/hyötyalan lisäksi käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen sekä rakenteiden ja hormien ala = kaikki rakennetut alat. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. htm 2 huoneistoala; huoneistoala on usein sama kuin vuokra-ala. Huoneistoalaan lasketaan ohjelma- /hyötyalan lisäksi myös käytävät ja kevyet väliseinät. Huoneistoalaan ei lasketa rakennuksen porrashuoneita, teknisiä tiloja, ulkoseiniä, hormeja eikä kantavia rakenteita. Käsitettä käytetään mm. vuokrasopimuksissa, yhtiöjärjestyksissä jne. kem 2 kerrosala (rakennusoikeus) = kaavajuridinen suure; kerrosalaan luetaan rakennuslain mukaan kerrosten alat sekä se kellarikerroksen ja ullakon ala, johon on sijoitettu rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Myönnettäessä rakennuslupaa jälkeen asemakaavoitetulle alueelle, lasketaan ulkoseinän paksuudesta kerrosalaan 250 mm. Käsitettä käytetään kaavoituksessa, rakennusluvissa, kiinteistön arviokirjoissa jne.

21 2016 Vuosi Lomake 6 Hankesuunnitelma 1. Hankkeen nimi Monikko (Leppävaaran koulukeskus) 2. Toimiala / tulosyksikkö Sivistystoimi 3. Kaupunginosa 51 Leppävaara 5. Käyntiosoite Kiinteistötunnus Espoo - kaupunginosa - korttelin loppuosa - tontti Postiosoite 4. Kunnallistekniikka Valmis Puuttuu 6. Kaavatiedot Veräjäpellonkatu 7. Hankkeen suuruus ja kustannukset (ilman ALV:a) PL, ESPOON KAUPUNKI brm 2 htm 2 hym 2 Kustannusarvio (M ) Uudisrakennus ,999 Laajennus/lisärakennus Muutos/peruskorjaus ,463 Asemakaavan mukainen Asemakaavan muutos Ei kaavaa Poikkeamispäätös Tontin pinta-ala m² Rakennusoikeus kem² Käyttötarkoitus kaavassa YO 8. Hankkeen kuvaus Monikon (aiemmin Leppävaaran koulukeskus) peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeessa on suomenkielinen yhtenäinen peruskoulu, 780 oppilaspaikkaa ruotsinkielinen alakoulu, 276 opilaspaikkaa - oppilaspaikkoja yhteensä 1056 suomenkielinen päiväkoti, jossa vuorohoitoa, 126 rakenteellista varhaiskasvatuspaikkaa ruotsinkielinen päiväkoti, jossa vuoropäivähoitoa, 126 rakenteellista varhaiskasvatuspaikkaa - varhaiskasvatuspaikkoja yhteensä 252. Toteutettaviin tiloihin siirtyvät Veräjäpellon koulu, Leppävaaran koulu, Boställsskolan, Boställs daghem ja Bergans daghem -toiminnat sekä osa alueen ruotsinkielisen ostopäivähoidon toiminnasta. 9. Hankkeen perustelut (tarvittaessa eri liitteellä) Monikko toteutetaan yhteishankkeena, mikä lisää etuja toimintaan ja alentaa toimitilakustannuksia. Se sijoittuu palveluverkon kehittämisen kannalta hyvään paikkaan. Päiväkotien vuorohoitopalvelut ovat liikenteellisesti hyvin savutettavissa. Hanke toteutetaan pääosin uudisrakennuksena. Olemassa olevista rakennuksista Leppävaaran koulun vanhin, huonokuntoinen osa peruskorjataan. Tarveselvityksen on hyväksynyt Nämnden Svenska rum sekä Opetus- ja varhaiskasvatus lautakunta ja (pvm) 10. Hankkeen toteutusaikataulu (kk/vuosi) Toteutussuunnitelmat 10/2016 5/2018 Rakennusaika 6/2018 5/2020 Käyttöönotto 8/ Hankkeen toteuttamistapa (esim. oma hanke, osto, vuokraus) Yhteistoimintamuotoinen urakka 12. Liittyminen muihin hankkeisiin 13. Rahoitus talousarviossa (ilman ALV:a) 40 M 14. Käyttökustannukset vuokra siivous = / v. 15. Kokonaiskustannusarvio (ilman ALV:a) 42,462 M

22 16. Ensikertainen kalustaminen 2,368 M (josta SVEBI ja SUVA / oppilas / hoitopaikka 000) 17. Lisätietoja Mäkkylän koulutontilla (Mäkkylänkuja 3) sijaitsevat Boställsskolan, Boställs daghem ja Mäkkylän päiväkoti puretaan ja tontti kaavoitetaan muuhun käyttötarkoitukseen. 18. Laatija(t) yhteystietoineen Juha Iivanainen Päiväys TIKE / TS Päivitetty 2013

23 Monikko Hankesuunnitelman liite nro 2, Huonetilaohjelma Koulut oppilasmäärä /por por mitoitusoppilasmäärä esiopetusryhmät Vera Schulman, Kaisa Peltonen, Johanna Andsten, Eija Riikonen, Jaana Hellinen 1-2 luokat suomenkiel. Ja 4 ruotsinkielistä 3-6 luokat suomenkiel. Ja 8 ruotsinkielistä 7-9 luokat pienryhmä opetusryhmien määrä 51 Koko koulun oppilasmäärä 1056 Päiväkoti suomenkiel. ryhmien koko ja määrä ruotsinkiel. ryhmien koko ja määrä Tilojen käyttäjiä yhteensä, ei sis. Henkilökuntaa 1308 henkilökuntaa n. 150 kpl hy-m 2 yhteensä Huomautukset KOULUN HALLINTO- JA TYÖTILAT rehtorin huone päpiväkodin johtajan huone apulaisrehtorien ja opettajien työtila sisällytetään henkilökunnan tiloihin koulusihteeri arkistotilaa toinen yhteiskäytössä, toinen etäämmällä yhteensä 91 henkilökunnan taukotila vähennetty yhteiset ja alakoulun työtilat työ- ja neuvottelutilat m2, voivat sijaita eri puolilla monistamo- ja materiaalihuone tilaa,monitoimitulostimet ja varastotilaa, eri alueilla, yhteistä tilaa päiväkodin kanssa tv- ja keskusradio/atk-tila hallintotilojen yhteydessä vahtimestari pääsisäänkäynnin läheisyyteen eteis- ja naulakkotilat wc-tilat etuhuoneellisia, henkilökunnan tiloihin inva-wc ja suihku- ja pukutila yhteensä 342 oma alue, keskeinen sijainti, sis odotus- OPPILASHUOLLON TILAT ja wc-t. vastaanottohuone kouluterveydenhoitotilat suurempi ja pienempi lepohuone/hiljentymishuone neuvotteluhuone käynti käytävästä yhteensä 151

24 Monikko Hankesuunnitelman liite nro 2, Huonetilaohjelma KIRJASTO kaksikielinen,keskeinen sijainti, myös tietotekniikka, voidaan jakaa esim (pienempi jaettaisiin käytävätiloihin yhteydet päiväkodista kouluun ja luokkaasteelta OPETUSTILAT toiselle ruotsinkieliinen koulu ruotsinkielisen 1-2 luokat päiväkodin yhteyteen opetustila 3 (a m 2 ) yhdistettäviä tiloja opetustila 1 (18-20 m2) pienryhmäopetus oppilasaula (OT2) aula toimii opetustilana ja iltapäivätoiminnan tukikohtana naulakko ja aulatilat (2 m2/por) liikennetilojen yhteyteen kuraeteinen sisäänkäynnin yhteyteen wc-tilat 12 1,5 18 opetusvälineet 3 m2/por yhteensä luokat opetustila 3 (a m 2 ) yhdistettäviä tiloja opetustila 1 (18-20 m2) pienryhmäopetus opetustila 2 (36-40 m 2 ) kielten jakotila oppilasaula (OT3) aula toimii opetustilana naulakko ja aulatilat (2 m2/por) liikennetilojen yhteyteen wc-tilat 28 1,5 42 opetusvälineet 3 m2/por 16 2,5 40 yhteensä 1098 alakoulun alueelle opettajien työtila2m2/por opettajien työtila2m2/por yhteensä 48 suomenkieistä opetusta varten, ei tarvitse suoraa luonnonvaloa ruotsinkielistä opetusta varten, ei tarvitse suoraa luonnonvaloa jakautuvat muiden opetustilojen Erityisopetustilat yhteyteen opetustila laaja-alaiset erityisopettajat ja jakotilat pienryhmille, jaetaan eri ikäryhmien 9 opetustila yhteyteen yhteensä luokat, yleiset opetustilat joustavat tilaratkaisut opetustila opetustila 2 (36-40 m 2 ) opetustila 3 (54-60 m 2 ) oppilasaula (OT3) aula toimii opetustilana opetusvälinevarastot jaettuna useaksi varastoksi työtilojen yhteyteen opettajien työtilat työtilaa eri aineialueilla yhteensä 854

25 Monikko Hankesuunnitelman liite nro 2, Huonetilaohjelma Ainekohtaiset opetustilat säilytystiloineen Luonnontieteiden alue 5-9 luokille, sisältää varastot ja työtilat maantieto ja biologia fysiikka ja kemia ympäristölaboratorio myös muuhun opetukseen pienoiskasvihuone yhteensä 482 Käden taidot, sisältää varastot tekstiilityö ja kuvataide ryhmää samaan aikaan tekninen työ ryhmää samaan aikaan yhteensä 700 Musiikki ja ilmaisu, sisältää varastot musiikki, koulut ja lukio tilaa ja varastot näyttämö liikuntatila, korotettu näyttämö, alla voim.matot ja tuoleja näyttämövarasto- ja taustatila vaihtoehtoisesti auditorion yhteyteen auditorio yhteensä 300 kotitalous opetuskeittiötä ja yhteisiä tiloja alueelle oma sisäänkäynti, erotettavissa LIIKUNTA- JA JUHLATILAT koulun muista tiloista Salin vap.kork.8m., jaettavissa kolmeen 1 liikuntasali 19 m x 32m 610 osaan liikuntavälinevarasto, yhteinen yhteys saliin liukuovilla liikuntavälinevarasto, vain koulun voimistelumattovarasto Ellei mattosäilytys ole näyttämön alla. Varastoja voidaan yhdistää. oppilaiden puku- ja peseytymistila liik.opett.puku- ja pesutila yhteensä 832 Ison liikuntasalin kanssa samalla Päiväkodin sali ja oheistilat kulunvalvonta-alueella, jos mahdollista monitoimisali Katso päiväkodin monitoimisali varastot eri varastoa kuntalaiskäytön varasto puku- ja pesutilat vain kuntalaiskäyttöön yhteensä 60 Liikuntatilojen alue yhteensä 892 VARASTOTILAT maastotyöskentelyvarasto tuolivarasto/kalusteet ulkourheiluvälinetila käynti ulos, liikuntakenttien suuntaan kiinteistön hoitotilat 0,8% hym muiden käyttäjien varastotilat käden taidon tiloihin yhteensä 103