RVL RAUTATIEVIRKAMIES RAUTATIEVIRKAMIESLIITON JÄSENLEHTI. Matkustajaliikenteen luottamusmiehet koolla Kouvolassa sivu 5

Transkriptio

1 RAUTATIEVIRKAMIES RVL RAUTATIEVIRKAMIESLIITON JÄSENLEHTI Matkustajaliikenteen luottamusmiehet koolla Kouvolassa sivu 5 Trafi muuttuu entistä enemmän valvovaksi viranomaiseksi sivu 16 Liity RVL:n Facebook-ryhmään sivu 28

2 Pääkirjoitus Puheenjohtaja Kari Vähäuski Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Irma Wiita Liittosihteeri Seppo Juselius Talousvastaava Lehden tilaus, peruutus ja osoitteenmuutokset Anne Aalto-Mäkelä Järjestösihteeri asti Soile Olmari Jäsenviestintä- ja koulutusvastaaava Marika Lankinen Valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Lea Sahala Finrail Oy Vesa Laitinen RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 4 ilmestyy Toimitusneuvosto Kari Vähäuski Juha Lahtinen Irma Wiita Mirja Tirranen Pekka Salmenkangas Minna Raimoaho Lehden toimitus John Stenbergin ranta Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari soile.olmari@rvlry.fi Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy On aika kiittää TTämä on viimeinen toimittamani RVL:n jäsenlehti; siirryn lokakuun alussa kirjoittamaan pääasiassa oman elämäni käsikirjoitusta. Jatkossa lehden toimittaa RVL:n viestintä- ja koulutusvastaavana aloittanut Marika Lankinen. Eläkkeelle siirtymiseni on pikku juttu näiden meitä toistuvasti hätkäyttävien uutisten joukossa. Suomalaista - milloin hyvinvointi-, milloin sopimusyhteiskuntaa ravistellaan lähes joka päivä sen lisäksi, että miljoonat ihmiset pakenevat kotimaidensa kestämättömiä oloja. Kaikenlaiset viha- ja ääripuheet ovat lisääntyneet sosiaalisen median myötä. Energia olisi mielestäni suunnattava myönteisten ratkaisujen löytämiseen eikä vastakkain asetteluun mielenilmaus koski tärkeää asiaa; sopiminen on parempi tie kuin pakottaminen. Jatkuvat yhteistoimintaneuvottelut (yt-) aiheuttavat lähes kuukausittain tuhansien työpaikkojen menetyksiä. Meitä lähinnä ovat VR:llä aloitetut yt-neuvottelut, jotka koskettavat suurta osaa RVL:n jäsenkunnasta. Kuulun ilmeisesti siihen viimeiseen työntekijäsukupolveen, jolla on eläkkeelle siirtyessään lähes ehjä työhistoria. Omaan 43-vuotiseen työhistoriaani sisältyy yksi puolen vuoden työttömyysjakso 1990-luvun alussa, vuosi Afrikassa ja muutama opiskeluun käyttämäni palkaton vapaa. Keikkahommia voin tehdä jatkossakin, esimerkiksi kirjoittamisen ja kouluttamisen parissa, vink vink. Kun tulin RVL:n palvelukseen 14 vuotta sitten, sain ensi töikseni uudistaa jäsenlehden ja sitten olikin vuorossa liiton nettisivut. Lisäksi luottamusmieskoulutusten organisointi oli aikuiskouluttajan sydäntäni lähellä. VR:n maailma oli aivan toinen kuin nyt. Irtisanomisneuvotteluja ei ollut. Jäsenistön edustajat saivat olla mukana erilaisissa VR:n toimintaa kehittävissä ryhmissä. Todellisuus on nyt muuta. Olen iloinen, että sain itse olla vielä mukana käynnistämässä RVL:n viestinnän kehittämisprojektia, jonka tulosten pohjalta liiton toimintaa suunnataan vielä vahvemmin vuoropuheluun jäsenten kanssa. Olen työskennellyt viimeiset vuodet osa-aikaisesti eli kolmena päivänä viikossa. Tämä on tietenkin rajoittanut käytettävissä olleita resursseja, joten Marikan viisipäiväinen työpanos tuli tarpeeseen. Olemme löytäneet nopeasti monessa asiassa yhteisen sävelen ja RVL:läiset ovat saaneet tehokkaan viestintä- ja koulutusvastaavan. On aika kiittää Työ RVL:ssä on ollut todella mielenkiintoista, vaikka aina ei ole ollut mahdollista edetä juuri omien ideoidensa mukaisesti. Kiitän lähimpiä työtovereitani yhteistyöstä ja avoimesta ilmapiiristä. Kiitän myös muita kumppaneita yhteistyöstä ja mielenkiintoisista keskusteluista. Talletan muistini sopukoihin monta lämminhenkistä ja joskus myös vaativaakin kohtaamista jäsenistön kanssa. Teidän tuntemuksenne ja palautteenne ovat kuitenkin niitä valopilkkuja, jotka ovat olleet johtotähtenä tällä tiellä. Kiitos! Toivotan kaikille voimia ja kestävyyttä Martti Paloheimon sanoin: Elämä on liikettä ja pysähtymistä. Jotta voisi liikkua, on osattava pysähtyä. Lampaat juoksevat virtaan. ISSN Painosmäärä 1600 kpl Painopaikka Esa Print Oy Soile Olmari päätoimittaja soile.olmari@rvlry.fi

3 Tässä numerossa 3 / 2015 RVL:n uudistamisprosessi etenee Keväällä käynnistynyt RVL:n jäsenviestinnän ja -vuoropuhelun uudistamisprosessi on edennyt kenttätutkimusvaiheeseen. Haastattelut sujuivat hyvin ja arvokasta tietoa saatiin kerättyä. Lokakuussa käynnistyy toimenpiteiden suunnittelu ja testaus Viestijät vaihtuvat Elokuun puolesta välistä Rautatievirkamiesliiton uudeksi viestintä- ja koulutusvastaavaksi rekrytoitiin Marika Lankinen. Järjestösihteeri Soile Olmari siirtyy eläkkeelle: On helppo huomata, että meitä yhdistää uudistushalukkuus, Marika toteaa. Vaaralliset kesäpäivät Kolilla Maisemien ihailun lisäksi Joensuun osasto tarjosi muun muassa lupsakkaa seuraa, musiikkia, hyvää ruokaa ja monologinäytelmän. Ajoittainen kaatosadekaan ei tahtia haitannut. Helsingin osasto järjestää seuraavat kesäpäivät Hangossa Muut jutut 4 Kari Vähäuski VR ilmoittaa, että lippujen hintojen laskun edellytyksenä on kulujen karsiminen. 5 Ajankohtaista On tärkeä huomata, että VR:n matkustajaliikenteessä työskentelevät palveluneuvojat eivät toimi vain lipunmyyjinä. 10 Pakkolait SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto vastaa yleisimpiin pakkolakia koskeviin kysymyksiin ja väitteisiin. 15 Yleissitova työehtosopimus syntyy virkatyönä Vaatimuksena on, että työehtosopimus kattaa noin puolet kyseisen ammattialan työntekijöistä. 18 Liikenteenohjaustyössä parasta vaihtelevuus ja häiriötilanteet Sairaanhoitaja ja talonrakentaja vaihtoivat ammattia. 26 Tunteet sallittuja neuvotteluissa Tunteiden kanssa on tultava toimeen ja opittava käsittelemään niitä. Hyvä ajatus Erityisesti tällaisena aikana haluamme molemmat mahdollistaa jokaiselle osaston jäsenelle tunteen, että hänestä välitetään ja häntä kuunnellaan. Marika Lankinen sivulla 12 Palstat Puheenjohtajan palsta 04 Luottamuksella: Finrail Oy 08 Luottamuksella: VR-Yhtymä Oy 09 Jutunjuuri 30 RVL Ristikko 31 RAUTATIEVIRKAMIES 2 /

4 Puheenjohtajan palsta Kari Vähäuski puheenjohtaja Irtisanomisia ja hallituksen pakkokeinoja Synkkä syksy edessä: VR-Yhtymän ilmoittama yt-menettely alkoi ja sen seurauksena 570 henkilöä saa lähtöpassit. Ikäviä ja tyrmistyttäviä uutisia ja lukuja. Pitkien ja raskaiden neuvottelujen tuloksia on odotettavissa joulukuussa. Se mikä on VR:n ajanut tähän tilanteeseen, ei liene kenellekään enää epäselvää: liikevaihdon raju lasku vuoden alkupuolella, kilpailijan (Onnibus) rajut toimenpiteet ja satsaukset kalustoon ja uusiin kuljetusreitteihin sekä junalippujen korkeat hinnat. VR ilmoittaa, että lippujen hintojen laskun edellytyksenä on kulujen karsiminen. Raskain isku karsinnassa näyttää osuvan lipputoimistoissa työskenteleviin palveluneuvojiin. Tällä hetkellä Suomessa on 23 asemaa, joissa työskentelee VR-Yhtymän palveluneuvojia. Kysyessäni VR:n toimitusjohtaja Mikael Arolta ja henkilöstöjohtaja Timo Koskiselta tulevaisuuden näkymistä asemilla tapahtuvan lipunmyynnin suhteen kummatkaan eivät voineet antaa täsmällistä lukua, johtuen yt-menettelystä. Sen sijaan he pyysivät arvausta asian tiimoilta. Arvasin seitsemän. Vastauksena arvaukseen oli: Plus miinus jotain, siis luvusta seitsemän. Lipputoimistojen sulkeutuminen kokonaan joillakin paikkakunnilla ja asemien osittainen sulkeutuminen aiheuttaa myös matkustajille vaikeuksia. Valtion kaavailema ostoliikenteen supistaminen aiheuttaisi käytännössä matkustajaliikenteen loppumisen useilla rataosilla, ja sen seurauksena lisää supistuksia henkilöstössä. R-kioskista tapahtuva lipunmyynti on lisääntynyt johtuen lipputoimistojen aukioloajoista ja VR:n tekemistä sopimuksista. Sen sijaan R-kioskin myyjien saama koulutus on valovuosien päässä verrattuna lipputoimistojen palveluneuvojien saamaan koulutukseen. VR ei ilmeisestikään halua omia asiakaspalvelijoita enää asemille, vaikka asemien myynnit ovat useita kymmeniä miljoonia euroja. Syksyllä tapahtuvat jo sovitut junavuorojen lakkautukset eri puolilla maata eivät myöskään lisää kassavirtaa VR:lle. Vähentävät vaikutukset näkyvät veturimiehissä, konduktööreissä ja palveluneuvojissa. VR uskoo vahvasti digitalisoitumiseen ja sen myötä siihen, että ihmiset asioivat ainoastaan verkossa. Mutta kaikilla matkustavilla ihmisillä ei kaikesta huolimatta ole nettiä tai älyluuria ja junalla olisi kuitenkin mukava matkustaa. Ei pakkokeinoille Toinen iso asia, joka syksyn mittaan on puhuttanut, on yhteiskuntasopimus. SAK:n hallitus ei sitä hyväksynyt ja näin ollen maan hallitus esitti omat näkemyksensä sekä mahdolliset pakkokeinot menojen leikkauksille. Hallituksen sanelema politiikka sotii useita kansainvälisiä sopimuksia vastaan, joilla ay-liikkeelle annetaan oikeus sopia asioista. Näitä sopimuksia ovat muun muassa Suomen perustuslaki (13 ), kansainvälinen työjärjestö ILO:ssa sovitut sopimukset, Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan sosiaalinen peruskirja. Nämä sopimukset estävät hallituksen ajamat pakkokeinot, ettei työehtosopimuksella voisi sopia lakia paremmista ehdoista. Mielestäni ja monen muunkin mielestä työehtosopimus on huonoin vaihtoehto ja siitä paremmin voidaan aina sopia. SAK järjesti poliittisen mielenilmaisupäivän, jolla se sai kootuksi laajat joukot Helsinkiin. Myös SAK:hon kuuluvat rautatiejärjestöt olivat mielenilmaisussa mukana pysäyttämällä kaiken rautateillä tapahtuvan liikenteen klo väliseksi ajaksi. Mielenilmaisupäivä pysäytti käytännössä koko Suomen ja sai varmaan monet ihmettelemään, miksi näin. Päivän viesti oli suunnattu hallitukselle ja sen toimille yhteiskunnan heikentämistä ja eriarvoistamista vastaan. n 4

5 Ajankohtaisia tapahtumia Teksti Marika Lankinen VR-Yhtymä tiedotti henkilöstölleen ja medialle suurista tehostamistoimenpiteistä, joiden vuoksi pyritään 50 miljoonan euron kustannussäästöihin. Uudistukset koskevat matkustajaliikenteen organisaatiota, junaliikenteen kunnossapitoa ja junaliikennöintiä. Muutosten ja yhteistoimintaneuvottelujen piirissä on noin henkilöä. Vähennystarpeeksi VR on ilmoittanut 570 henkilöä. Kouvolassa kokoontuivat 1.9. RVL:ssä toimivat VR-Yhtymän matkustajaliikenteen luottamusmiehet valtakunnallisen pääluottamusmiehen Lea Sahalan johdolla. Päätarkoituksena oli päättää, ketkä osallistuvat neuvotteluihin. Neuvottelijoiksi Lean lisäksi valittiin Ari, Irma ja Janne sekä alaryhmiin ja varalle Minna. Paikalla olivat luottamusmiehet Hannu Alaluusua (Pohjois-Suomi), Ari Jokela (Länsi-Suomi), Ismo Reunamo (Länsi-Suomi), Minna Raimoaho (Itä-Suomi), Irma Wiita (Etelä-Suomi) ja Janne Halme (junaliikennöinti) sekä varaluottamusmies Mirva Koukonen (Riihimäen asiakaspalvelukeskus), RVL:n puheenjohtaja Kari Vähäuski sekä viestintäja koulutusvastaava Marika Lankinen järjestettiin RVL:n hallituksen ylimääräinen kokous, jossa keskusteltiin VR:n toimenpiteistä, niiden mahdollisista vaikutuksista sekä liiton reagoinnista toimenpiteisiin. Mitä seuraavaksi? Yt-neuvottelut alkavat klo 14. Neuvotteluita on alustavasti kaavailtu pidettäviksi 22.9., 29.9., 7.10., , ja RVL:n tavoitteena on myös selvittää, missä edellisiin yt-neuvotteluihin liittyvissä toimenpiteissä liitto ja VR ovat onnistuneet ja missä on vielä kehittymisen varaa. Marika Lankinen haastattelee aiheesta noin 10 jäsentä, jotka on irtisanottu aikaisemmissa yt-neuvotteluissa. Tulosten pohjalta toimintaa pyritään kehittämään ja tuomaan lisänäkemystä neuvotteluihin. n Tiedote medialle Rautatievirkamiesliitto: VR:n tehostamistoimenpiteet kohtuuttomia n Rautatievirkamiesliitto pitää VR Groupin vähennystarvetta kohtuuttomana ja vaatii sen osalta lisäselvitystä. VR Group julkisti toisen vuosineljänneksen tuloksen ja samalla kertoi mittavista toimenpiteistä tehostaakseen toimintaansa. Yhtymän tavoitteena ovat 50 miljoonan euron kustannussäästöt eli 570 henkilön vähentäminen. Rautatievirkamiesliitto ei hyväksy toimenpiteitä. Henkilöjunaliikenteessä on turvattava riittävä palvelutaso ja kapasiteetti ympäri Suomen. Näiden henkilövähennysten seurauksena suurin osa maakuntien palvelupisteistä sulkeutuisi pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Lisäksi operaatiokeskuksessa tapahtuvan kaukoliikenteen kaluston ja vetokaluston ohjauksen osalta työpaikkojen väheneminen koskee myös Helsinkiä, kertoo Rautatievirkamiesliiton puheenjohtaja Kari Vähäuski. Rautatievirkamiesliitto ry (RVL) on rautatiealalla työskentelevien toimihenkilöiden ammattijärjestö. Nyt julkistetusta henkilöstön vähennystarpeesta suuri osa (325 henkilöä) kohdistuu juuri matkustajaliikenteen henkilöstöön, johon kuuluvat RVL:n jäsenistöstä erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä työskentelevät palveluneuvojat. Syyksi kerrotaan se, että 80 % junalipuista ostetaan verkosta tai mobiilista. On tärkeää huomata, että asiakaspalvelussa työskentelevät palveluneuvojat eivät toimi vain lipunmyyjinä. Suurena osana heidän työtään ovat lippuihin liittyvien ongelmien selvittäminen. Verkosta ja mobiilista tapahtuvan myynnin seurauksena ongelmia on ja tulee jatkuvasti. VR Group pyrkii poistamaan ongelman sillä, että tarjouslipuilla ei ole vaihto- ja palautusoikeutta. Onko se mielestänne hyvää asiakaspalvelua? Vähäuski kysyy. Rautatievirkamiesliitto vaatii toimenpiteiden perusteellista selvittämistä ja uudelleen harkintaa. On kohtuutonta, että henkilöstön vähennystarve yhdellä liiketoiminnan alueella on näin suuri. Samalla VR Group on palkannut lähiliikenteen tehtäviin kymmeniä uusia henkilöitä kuluneen kevään aikana. Perusteellinen selvitys on mielestäni kokonaisuudessaan paikallaan, Vähäuski korostaa. Lisätietoja: Kari Vähäuski, puheenjohtaja, Rautatievirkamiesliitto ry, puh ja Lea Sahala, Rautatievirkamiesliiton valtakunnallinen pääluottamusmies, VR-Yhtymä Oy, puh RAUTATIEVIRKAMIES 2 /

6 Matkustajaliikenteen divisioonajohtaja Maisa Romanainen Organisaatiosta on saatava lisää tehoja irti Kaukoliikenteen yt-neuvottelujen alla numerot kertovat selkeää viestiä; hintoja täytyy alentaa ja digitaalisia palveluja kehittää. Usko tehokkaamman VR:n tulevaisuuteen on kuitenkin vahva. Teksti ja kuva Marika Lankinen Matkustajaliikennedivisioonan johtaja Maisa Romanainen siirtyi VR-Yhtymään marraskuussa Hänen tullessaan VR:lle linja-autoliikenne oli juuri vapautunut kilpailulle: VR:llä silmät olivat juuri aukeamassa. Oli huomattu, että hintojen muutos linja-autoliikenteessä ei ole tilapäistä ja matkustajamäärät olivat alkaneet pienentyä. Takana oli monta hyvää vuotta, jolloin VR oli selvinnyt pienillä muutoksilla ja hinnanviilauksilla. Romanaisen mukaan hyvät vuodet ja lippujen korkeat hinnat olivat antaneet matkustajaliikenteelle mahdollisuuden toimia kannattavasti ilman mittavia tehostusohjelmia. Viimeistään ensi vuon- 6

7 na tuo ajanjakso saa rajun päätöksen, kun VR-Yhtymän tehostamistoimenpiteet ja mahdolliset irtisanomiset astuvat voimaan. Matkustajaliikenteen osalta Romanainen näkee toimenpiteiden taustalla useita eri syitä kuten vanhanaikaisen hinnoittelurakenteen, valtion taloudellisen tilanteen ja liikenteen keskittymisen Etelä-Suomeen. Huomaamme selkeästi Helsingin seudun lähiliikenteestä, että suurempi potentiaali liikennöinnille on täällä. Muuttoliikenne Etelä-Suomeen lähivuosien aikana ei tule parantamaan tilannetta. Puolet eli viikottaisista vuoroistamme kaukoliikenteessä kulkee niin, että niissä on vain joka viidennellä penkillä asiakas, Romanainen toteaa ja jatkaa: Kulut eivät tule pelkästään siitä, että lähes tyhjillään olevat junat liikkuvat, vaan lisäksi junat täytyy siivota ja huoltaa. Myös siihen tarvitaan resursseja. Hintojen täytyy laskea Kaukoliikenteessä on kuluneen vuoden aikana keskitytty tutkimaan, testaamaan ja analysoimaan eri hintavaihtoehtoja ja palvelumalleja. Kesän kampanjassa hinnat laskettiin samalle tasolle kilpailijoiden kanssa. Seuraus oli välitön. Junat täyttyivät matkustajista. Kesän jälkeen meille oli selvää, että hintojen täytyy laskea merkittävästi ja organisaatiosta on saatava lisää tehoja irti. Monesta voi tuntua, että eikö halvoilla hinnoilla sitten voitaisi täyttää junia ja säilyttää nykyinen organisaatio. Laskujemme mukaan, meidän täytyisi siinä tapauksessa saada juniin kaikki matkustajat lento- ja linja-autoliikenteestä. Valitettavasti tämä ei ole realistista, Romanainen kertoo. Tehostustoimenpiteissä päädyttiin voimakkaisiin henkilövähennyksiin, sillä puolet kaukoliikenteen säästötavoitteista tulee henkilöstökuluista: 570 henkilön vähennystarve on arvio, neuvottelujen pohja, joka on tehty parhaiden laskelmien perusteella. Sen lisäksi puimme myös työn sisältöä ja toimenkuvia, Romanainen korostaa. Tehostamistoimenpiteisiin liittyen VR-Yhtymän johtoa on kiertänyt ympäri Suomea järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa. Henkilökuntaa Romanainen kiittää avoimesta ja aktiivisesta keskustelusta: On hienoa, että kritiikki voidaan sanoa ääneen. Olemme saaneet arvokkaita neuvoja ja ajatuksia, joita voidaan tutkia lisää. Lipputoimistot uhan alla Jo ennen yt-neuvottelujen alkamista, VR-Yhtymä on kertonut lipunmyynnin siirtyneen voimakkasti verkkoon ja digitaalisiin kanaviin, mikä voi johtaa joidenkin asemien lipunmyynnin sulkemiseen. Asiakas on tehnyt päätöksen meidän puolestamme siitä, mistä hän haluaa lippunsa ostaa. Neljä viidestä lipusta ostetaan verkosta ja määrä lisääntyy jatkuvasti. Samalla lipputoimistoista ostettavien Haluan valaa työntekijöihin uskoa siihen, että tämän vaikean jakson jälkeen matkustajaliikenteestä tulee kannattavaa liiketoimintaa ja hyvin mielenkiintoinen työpaikka. lippujen määrä vähenee. Meillä ei yhtiönä ole mahdollisuutta rimpuilla tätä kehitystä vastaan, Romanainen kertoo Digitaalisten palveluiden rooli kasvaa Romanainen uskoo vahvasti digitaalisten palveluiden rooliin lipunostossa ja lippuihin liittyvien ongelmien selvittämisessä. Aina on niitä asiakkaita, jotka haluaisivat mieluummin henkilökohtaista palvelua. On kuitenkin eri asia, onko meillä varaa pitää omaa lipunmyyntiä heitä varten. Lipun voi verkon lisäksi ostaa myös junasta tai muusta palvelukanavastamme, hän korostaa. Romanainen pitää digitaalisia palveluita yritykselle mahdollisuutena myös ongelmanratkaisua ja neuvontaa koskevissa tilanteissa: Jossakin määrin kysyntää kasvokkain tapahtuville neuvontapalveluille on. Kuitenkin digitaalisia palveluita on mahdollista kehittää niin, että niiden avulla asiakas itse voi ratkaista ongelman. Verkkopalveluista on tehtävä mahdollisimman henkilökohtaisia. Sen sijaan junissa Romanainen uskoo henkilökohtaisen palvelun voimaan: Junahenkilökunnan tapa kohdata asiakkaat on hieno jokainen tekee kohtaamisesta omannäköisensä. Toivon, että pystymme säilyttämään ja ammentamaan siitä lisää. VR taistelee tulevaisuudestaan Romanainen näkee, että VR ei suinkaan ole luovuttamassa tehostustoimenpiteiden myötä, vaan yrittää tiukasti taistella tehdäkseen toiminnastaan kannattavaa ja palveluistaan houkuttelevia: - Haluan valaa työntekijöihin uskoa siihen, että tämän vaikean jakson jälkeen matkustajaliikenteestä tulee kannattavaa liiketoimintaa ja hyvin mielenkiintoinen työpaikka. Toki tämä on raskasta niille, joilla työsuhde ei jatku. Toivon heille kovasti jaksamista. Romanainen toivoo henkilökunnan huomaavan, että organisaatio on tänä päivänä aivan uudenlaisessa tilanteessa: Nyt tarvitaan taitoa elää jatkuvan muutoksen kanssa ja hyödyntää digitaalista maailman ja sen tuomia työvälineitä. Romanainen näkee ensi vuodelle jo useita kehityskohteita: Vuonna 2016 meillä on edessämme hinnoittelujärjestelmän muuttaminen asiakasystävällisemmäksi ja paljon digitaalista kehitystä myös junan palveluihin kuten sähköinen lehtien lukumahdollisuus matkustajille. Lisäksi reittimuutoksia pohditaan jatkuvasti, jotta matkustusajat saataisiin lyhemmiksi. Liitoilta Romanainen toivoo avointa keskustelua ja ratkaisuvaihtoehtojen aitoa etsimistä: Liitoilla on pitkä kokemus toimialalta. Toivon, että voimme löytää uusia näkökulmia työhön ja sen kehittämiseen. n 7

8 Luottamuksella Huipulta keskinkertaisuuteen Kesä meni, aurinko ei paistanut ja hyttysiä oli liikaa. Mutta syksy kaiken pelastaa; kauniit elokuun päivät ovat saaneet huonot kesäkelit jäämään kauas unholaan. Syksyn tullen on alkanut tihkua tietoa Finrailissa meneillään olevista henkilökohtaisista (heko-) keskusteluista. Joillain alueilla prosentit ovat käyttäytyneet lehmän hännän tavoin ja tyytymättömyys omaan palkkaukseen jatkaa kasvuaan. Vuoroesimiehet ovat ottaneet tosissaan tehtävänsä ja havainneet meidät ammattilaiset aikaisempaa huonommiksi. Miten tämä on mahdollista? Mikä meissä on muuttunut niin paljon, että emme enää täytä niitä kriteereitä, joilla oma prosentti pysyisi edes samoissa aiempaan keskusteluun verrattaessa? Mitään uutta tapaa mitata emme ole järjestönä olleet sopimassa emmekä ole sellaisesta edes neuvotelleet. Se, että työnantaja on ottanut jossain uuden tavan mitata, on isku vasten kasvoja niin järjestölle, sopimisjärjestelmälle kuin yksittäiselle työntekijälle. Tällaista on vaikea hyväksyä. Palkkaus, ja miten se käyttäytyy, on sovittu työehtosopimuksessa ja palkkausliitteessä. Heko-osuuden määrittäminen on osa palkkausta eikä sen arviointitapaa voi yksipuolisesti muuttaa. Jos muuttaa, se on rikkomus työehtosopimusta vastaan. Taas kerran toistettuna karikkoja voitaisiin välttää yhdessä keskustelemalla ja sopimalla, mutta jotenkin se ei vaan onnistu. Valmiuksia liiton organisaatiolla olisi, mutta kutsua ei vaan kuulu. Yksin on vaikea sopia. Palkkauksen osalta on hyvääkin kerrottavaa. Arviointiryhmä on vihdoin perusteilla ja pitkään laahanneet tasojen päivitykset ovat näin ollen aluillaan. Helppoa ei työryhmän työ kuitenkaan tule olemaan; sen verran kauan on viimeisistä arvioinneista ja työnkuvien päivityksistä aikaa. On helppo odottaa joidenkin tasojen nousua, onhan muutoksia tapahtunut viime vuosina runsaasti. Odotankin mielenkiinnolla, minkälaiseksi työryhmän työ muodostuu ja kuinka paljon tehtävänkuvia ryhmään saapuu. Se, onko lopputulema palkkaustasojen nousu, on arviointiryhmän käsissä. Arviointiryhmässä on kolme työnantajan edustajaa ja kolme RVL:stä. Liiton edustajat ovat Seppo Juselius, Vesa Laitinen. Kolmas nimetään myöhemmin. Tulossa uusi koulutusorganisaatio Syyskuun alussa Finrail myllää taas vaihteeksi hieman organisaatiotaan. Mirja Tirranen siirtyy HR yksikköön asiantuntijaksi ja Tuula Rosin siirtyy ohjauspalveluiden käyttöön. Tarkempaa tietoa asiasta ja tulevista tehtävistä löytyy Finrailin intrasta. On hienoa, että Mimmin valtava asiantuntemus tes-asioissa tulee nyt kaikkien käyttöön hänen uuden tehtävänsä myötä. Onnea ja menestystä niin Mimmille kuin Tuulalle! Koulutusorganisaatiota ollaan myös muuttamassa, tästä neuvottelut alkavat Työnantajan tahtotila on, että alueille saadaan alueelliset vastuukouluttajan ja ohjauspalvelukeskuksiin vastuutyönopastajan tehtävät. On helppoa ymmärtää halu vahvistaa alueellista organisaatiota ja luoda uusia työtehtäviä. Itseäni asiassa kuitenkin mietityttää, kuinka kyseisiin tehtäviin saadaan henkilöt ja se, miten kyseinen muutos näkyy uusien asioiden koulutuksessa. Varmaa lienee, että molemmissa tehtävissä riittää haasteita nyt ja tulevaisuudessa. Uuden koulutusorganisaation pitäisi olla käytössä Smartum-kortti käyttöön Syksy on siis saapunut ja kesän korvilla keskivartaloon jämähtäneet grillimakkarat pitäisi jotenkin sulattaa. Oiva apu tähän vai- Vesa Laitinen valtakunnallinen pääluottamusmies Finrail Oy vaan on työnantajamme tarjoama Smartum-kortti. Nyt kiireen vilkkaa aloittamaan tai kokeilemaan uutta harrastusta! Voihan olla, että etua käyttämällä löytää uutta touhua ja jaksamista arjen keskelle. Siis rohkeasti liikkeelle; olemmehan jokainen itsellemme velkaa sen, että pidämme itsestämme huolta. Vaikka välillä pahalta tuntuukin, on tunne kuitenkin sellainen, että tunnelin päässä kajastaa valoa. Toivottavasti se on tunnelin pää eikä vastaantuleva juna. n 8

9 Luottamuksella Matkustajaliikenteen murros Olisi hienoa kerrankin kertoa, miten hyvin VR:llä ja meillä työntekijöillä menee: lisää väkeä palkataan ja vanhoille työntekijöille riittää töitä eläkepäiviin asti. Tällaisia uutisia ei vaan ole tänä päivänä mistään luettavissa. Satoja palkansaajia koskevien yt-neuvottelujen alkaminen milloin missäkin on ollut liian kauan arkipäivää. VR:n ilmoitus henkilöä koskevien yt-neuvottelujen alkamisesta ylitti kuitenkin uutiskynnyksen. Töiden loppuminen uhkaa 570 työntekijää. Vaikka tätä osattiin odottaa muutenkin kylmän kesän aikana, luvut olivat kaikille todellinen yllätys. Työnantaja puolustelee radikaaleja toimenpiteitään kilpailun kiristymisellä ja pelolla matkustajien lopullisella menetyksellä muun muassa halvan linja-autoliikenteen asiakkaiksi. VR:n säästötavoite, 50 miljoonaa euroa, pyritään saamaan kasaan junavuoroja vähentämällä, junakokoja supistamalla ja henkilökohtaisen lipunmyynnin siirtymisellä yhä enemmän digitaalisiin kanaviin. Parasta palvelua omalta henkilökunnalta Olen huolissani henkilökohtaisen palvelun supistamisesta entisestään. Kuinka paljon on ihmisiä, jotka haluavat ostaa lippunsa edelleen suoraan asiakaspalvelijalta ja selvittää eri reitti- ja aikatauluvaihtoehtoja tiskillä, josta on tähänkin asti tottunut saamaan asiantuntevaa ja ystävällistä palvelua? R-kioskit eivät missään tapauksessa kykene korvaamaan tätä asiantuntevuutta. Heille parempaa bisnestä on ihan varmasti esimerkiksi veikkaus- ja totomyynti. Entäpä sitten, kun ostat automaatista vahingossa väärän lipun? Tähän asti on ollut helppoa mennä lipputoimistoon selvittämään asiaa ja vaihtamaan lippua. Parasta palvelua saa ihan varmasti vain VR:n omalta henkilökunnalta, ei ulkoistetuista palveluista. Puhelinpalvelusta, joka tapahtuu muualta kuin VR:n omasta palvelupisteestä, olen kuullut henkilökohtaisesti moitteita. Netistä osataan kyllä hakea tietoa, mutta jos tarvitaan jotain muuta tietoa kuin mitä sieltä on saatavissa, kysytään neuvoa yleensä asiantuntijalta. Jos asiantuntija lukee sanasta sanaan saman tekstin netistä, ei tämä herätä minkäänlaista luottamusta yritykseen ja sen palvelukykyyn. Itse ainakin vältän kaikkia automaatteja, jos vain on mahdollista saada henkilökohtaista palvelua. Kauppojen itsepalvelupäätteet ovat käteviä, jos kaikki menee suunnitellun mukaan. Mutta mitä tapahtuu, jos teet virheen tai huomaat siinä maksaessasi, että tuote onkin viallinen tai jos kone menee epäkuntoon juuri sinun kohdallasi? Mieluummin annan ammattitaitoisten myyjien tehdä työnsä ja oma osuuteni kohdistuu vain tuotteen maksuun ja pakkaamiseen. Luotettavuus yritystä kohtaan ainakin minulla perustuu siihen, että sillä yrityksellä on kasvot. Kasvottomaan yritykseen ja sen tuotteisiin, joiden ainut tavoite on voiton tavoittelu, on vaikeaa luottaa. Seurauksia ei matematiikalla ratkaista En yhtään ihmettelisi, että tällaisten muutosten ja supistusten jälkeen matkustajat yhä enenevässä määrin siirtyvät käyttämään palvelua, jossa saa keskustella ja ostaa lippunsa elävältä ihmiseltä. He turvaavat matkasi, ohjaavat oikealle reitille ja ovat tavoitettavissa tarvittaessa. Lea Sahala valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy lea.sahala@vrtranspoint.fi Tätä kirjoittaessani minulla ei ole tietoa, miten VR aikoo toteuttaa mittavat supistukset, joista henkilökunnalle on tiedotettu. Kuinka paljon se on valmis supistamaan henkilökohtaista palvelua? Seurauksia ei kuitenkaan voi kuin arvailla. Varmasti työnantaja on tehnyt omat laskelmat kannattavuudesta. Mutta niitä seurauksia, jotka aiheutuvat puuttuvina palveluina, ei matematiikalla ratkaista. n 9

10 Pakkolait mitä ne tarkoittavat? Teksti SAK Pääministeri Juha Sipilän hallitus on aikeissa säätää työelämään pakkolakeja. Mitä ne tarkoittavat? SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto vastaa yleisimpiin kysymyksiin ja väitteisiin. Pakkolaki tarkoittaa tässä sitä, ettei työ- ja virkaehtosopimuksissa voi olla työntekijälle parempia määräyksiä kuin, mitä eduskunnan säätämä laki määrää. Jos eduskunta säätäisi esimerkiksi lain, jonka mukaan sairauslomaan liittyisi aina palkaton karenssipäivä ja palkanalennus muilta sairauslomapäiviltä, työnantaja- ja työntekijäliitto eivät voisi sopia näistä ehdoista toisin. Kaikilla olisi siis työehtosopimuksen mukaan karenssipäivä ja alennettu palkka. Onko tällaisesta laista esimerkkejä Suomessa? Tällaista lainsäädäntöä ei ole ollut koskaan Suomessa. Työehtosopimuksilla on aina voitu sopia työntekijöille paremmista ehdoista. Miksi palkansaajajärjestöt eivät hyväksy pakkolain säätämistä? Suunnitteilla oleva lainsäädäntö on Suomen perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vastainen. Esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusten mukaan työntekijöillä täytyy olla oikeus vapaasti tehdä työehtosopimuksia. Vastaavanlaisia säännöksiä on Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Perusoikeuksiin kuuluu myös oikeus työhön. Jos oikeus työhön vaarantuu, voiko työmarkkinajärjestöjen oikeutta sopimiseen rajoittaa, jotta Suomi saataisiin nousuun? On totta, että kaikki perusoikeudet täytyy ottaa huomioon päätöksenteossa. Oikeus työhön on tärkeä perusoikeus. Mitään näyttöä ei kuitenkaan ole siitä, että kansalaisten oikeus työhön paranisi tai edes turvattaisiin, jos hallituksen kaavailemat rajoitukset säädetään. Hallitus on vain väittänyt, että naisiin ja pienipalkkaisiin kohdistuvat leikkaukset parantaisivat Suomen taloutta. Hallituksen mukaan työllisyystilanne paranisi ajan mittaan. Hallitus ei edes lupaa mitään nopeaa käännettä, eivätkä tällaiset arvailut oikeuta rajoittamaan sopimisvapautta. Hallitus on sanonut, ettei pakkolaki estä työpaikkakohtaista sopimista. Työnantaja ja työntekijä voisivat siis työpaikalla sopia pakkolakia paremmista ehdoista. Suurin osa työntekijöistä on sellaisessa asemassa, ettei heillä ole mitään mahdollisuuksia sopia paremmista työehdoista itse työpaikoillaan. Eli käytännössä tällä lupauksella ei ole merkitystä. Työehtosopimus on työntekijän turva, ei paikallinen sopiminen. Suomen talous on kurjassa tilassa. Olemmeko menossa Kreikan tielle? Olemme kaukana Kreikan tilanteesta. Kriisitilanteista on perustuslaissa säännöksiä, mutta nyt emme ole sellaisessa tilanteessa. Sitä paitsi eduskunnan perustuslakivaliokunta on todennut, että perusoikeuksia täytyy kunnioittaa myös vaikeina aikoina. Perustuslakivaliokunta on perustuslain ylin valvoja Suomessa. Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta, kuten monissa muissa maissa. Eduskunta säätää lait. Entä jos hallitus kuitenkin päättää antaa pakkolakia koskevan esityksen eduskunnalle? Esitys luultavasti menisi perustuslakivaliokuntaan, joka kuulisi asiantuntijoita. Tässä tapauksessa asiantuntijat olisivat perusoikeuksiin perehtyneitä tutkijoita ja professoreita. Yleensä valiokunta seuraa asiantuntijoiden lausuntoja. Mitä jos valiokunta toteaa, että hallituksen esitys on hyväksyttävissä ja eduskunta säätää pakkolain? Hallitus saisi vastata tekemisistään kansainvälisille järjestöille ja tuomioistuimille, jotka valvovat kansainvälisten sopimusten noudattamista. Hallitus voisi joutua puolustamaan lakejaan myös EU-tuomioistuimessa. Oikeudellisia seuraamuksia pahempia olisivat poliittiset seuraamukset. Pakkolain hyväksyminen tarkoittaisi, ettei Sipilän hallitus välitä mitään sopimuksista ja ettei se halua yhteistyötä vaan pakkovaltaa. Pakkolain säätäminen osoittaisi myös, etteivät työnantajajärjestöt arvosta työntekijöitä, joiden työpanoksesta ja lojaaliudesta ne ovat riippuvaisia. Olisi onnetonta, jos näin tapahtuisi. n 10

11 Vuoropuhelu ja uudistamisprosessi etenee Keväällä käynnistynyt RVL:n jäsenviestinnän ja -vuoropuhelun uudistamisprosessi on edennyt kenttätutkimusvaiheeseen. Teksti Anne Kuusela Kuva Maiju Lampi Haastattelut sujuivat hyvin ja arvokasta tietoa saatiin kerättyä. Lokakuussa käynnistyy toimenpiteiden suunnittelu ja testaus. Testausvaiheessa toivotaan avointa vuoropuhelua ja ideointia jäsenistön kesken. Kesälomien jälkeen tehdyllä kenttätutkimuksella selvitettiin, mitä asioita jäsenet ja työnantajat työyhteisöjen toiminnassa arvostavat, millaisena he näkevät liiton roolin ja Rohkea missä alueissa liitolla on mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa tai palveluitansa. Erityistä huomiota kiinnitettiin kokemuksiin työyhteisön oikeudenmukaisuudesta ja hyvinvoinnista. veto liitolta, ilmeisesti jokin on oikeasti Kenttätutkimus otettiin hyvin vastaan Saimme valtavan listan nimiä, josta poimimme haastateltaviksi 17 ihmistä. Kaksi haastateltavista oli eri toimialalta, toisen ammattiliiton jäseniä. muuttumassa. Työnantajien edustajia ja liiton jäseniä oli kaikista (Lainaus haastatteluista) eri ammattiryhmistä. Valtaosa vastaajista oli muualta kuin pääkaupunkiseudulta, Milestonen business strategi Teija Sipilä kertoo kenttätutkimuksen kulusta. Kenttätutkimus otettiin erittäin hyvin vastaan. 85 % tavoitetuista halusi ottaa osaa tutkimukseen. Tutkimukseen oli varattu alustavasti aikaa 30 minuuttia, mutta usean kanssa keskustelu oli niin mielenkiintoista, että aikaa kului lähes tunti. Riippumatta vastaajien taustasta tai ammattiryhmästä yhteisiä tarpeita ja epäkohtia nousi esiin. Työstämme tällä hetkellä kaikkea materiaalia, jota olemme keränneet. Sitä on kertynyt tarinoina, kokemuksina, esimerkkeinä ja mielipiteinä yhteensä 119 sivua. Materiaalista koostetaan yhteenveto. Yhteenvedosta poistetaan kaikki suorat lainaukset ja esimerkit niin, että varmistamme vastaajien anonymiteetin. Tarkoituksena on selvittää, miten jäsenet kokevat liiton merkityksen nyt ja tulevaisuudessa, Sipilä jatkaa. Yhteenveto käsitellään RVL:n hallituksen kokouksessa ja lokakuussa käynnistyy toimenpiteiden suunnittelu, mistä jäsenistölle tullaan viestimään reaaliaikaisesti ja avoimesti. Loppuvuodesta toimenpiteitä tullaan testaamaan jo suunnitteluvaiheessa jäsenistöllä ja näihin toivotaan mielipiteitä pitkin matkaan. Tärkeää on yhdessä löytää ne kaikkein toimivimmat ideat. n 11

12 Soile Viestijät vaihtuvat Marika Elokuun puolesta välistä Rautatievirkamiesliiton uudeksi viestintä- ja koulutusvastaavaksi rekrytoitiin Marika Lankinen. Muutoksen takana on järjestösihteeri Soile Olmarin siirtyminen eläkkeelle. Teksti Marika Lankinen Kuvat Marika Lankinen, Soile Olmari ja Kari Vähäuski oile on tehnyt meillä upeaa työtä; paljon on uudistettu, kuten lehtikonsepti ja verkkosivut. Silti paljon on tehtävää vielä jatkossakin, RVL:n puheenjohtaja Kari Vähäuski pohtii. Viestinnästä vastaavan henkilön titteliksi valittiin viestintä- ja koulutusvastaava, koska uudessa tehtävänkuvassa painotetaan juuri viestinnän roolia. Marikan mukaan hänet palkattiin sopivalla hetkellä: Pääsen mukaan loistavaan tilanteeseen, kun liitossa on havaitun muutostarpeen pohjalta aloitettu vuoropuhelun kehittäminen eri osapuolten kesken. Odotan kärsimättömästi Milestonen toteuttaman jäsenkartoituksen tuloksia, jotta näemme selkeämmin tärkeimmät kehityskohteet ja pääsemme toteuttamaan jäsenten tarpeita vastaavia toimenpiteitä, Marika toteaa. Yhteistä halu uudistaa Soilea ja Marikaa yhdistävää tekijää ei ole ollut vaikea löytää: - Olen tuntenut Soilen vasta vähän aikaa, mutta on helppoa huomata, että meitä yhdistää uudistushalukkuus. Erityisesti tällaisena aikana haluamme molemmat mahdollistaa jokaiselle osaston jäsenelle tunteen siitä, että hänestä välitetään ja häntä kuunnellaan, Marika kertoo. Viestinnän keinoin tähän on useita mahdollisuuksia. Hankalinta on päättää se, mistä aloitetaan. Kuunteleminen ei kuitenkaan ole sama kuin se, että ollaan aina samaa mieltä. Tärkeintä on, että päätökset ja niiden perustelut tehdään näkyviksi, Marika muistuttaa. Neljä eri puheenjohtajaa, neljä eri aikakautta Soile on työskennellyt RVL:ssa 14 vuotta ja toiminut neljän eri puheenjohtajan alaisuudessa. Soilen mukaan VR:n ja RVL:n tilanne on nyt täysin erilainen kuin hänen tullessaan liiton palvelukseen. Esimerkiksi liiton jäsenmäärä on melkein puolittunut ja VR:n toiminta muuttunut olennaisesti uuden yritysjohdon myötä. Liikenteenohjausyhtiö Finrailin perustaminenkin on tuonut mukanaan omat vaikutuksensa; puolet liiton jäsenistä työskentelee siellä. Muutoksiin on reagoitava eri tavalla kuin vielä kymmenen vuotta sitten oli tarvetta. Soilen viimeisimpänä esimiehenä on toiminut Kari Vähäuski. Soile ja Kari ovat tunteneet toisensa siitä lähtien, kun Soile aloitti RVL:n palveluksessa: Me olemme kai ihmisinä vähän samantyylisiä ja yhteistyö on aina sujunut hienosti, Kari toteaa. Soile on mielestäni huolehtivainen ja helposti lähestyttävä persoona, joka on osannut hienovaraisesti sanoa silloin kun aihetta on ollut. Ja onhan sitä joskus ollut. Myös VR-Yhtymän entinen valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin pitää Soilea loistavana työtoverina: Hän on todella kiva tyyppi. Olin aluepääluottamusmiehenä kun hän aloitti RVL:ssa. Hän on ollut arvostettu henkilö luottamusmieskoulutuksissa, joiden järjestelyt ovat kuuluneet hänen työtehtäviinsä. >> 12

13 13

14 >> Marika Lankinen, viestintäja koulutusvastaava Soile Olmari, järjestösihteeri KOULUTUS: Humanististen tieteiden kandidaatti, pedagogisesti pätevä opettaja, merkonomi EDELTÄVÄ TYÖ: Aikuiskouluttaja ja työnantajan asiakaslehden toimittaminen KOKEMUS AY-TOIMINNASTA: RVL:ssa 14 vuotta työssä ja aktiivijäsenenä eri liitoissa koko yli 40-vuotisen työuran ajan PERHE: Puoliso ja hänen lapsensa perheineen ASUU: Paritalossa Järvenpäässä MISTÄ EI TUNNETA? TEEMAKUVAUS: Alun perin tämä harrastus lähti kiinnostuksesta yksityiskohtiin ja kuvaan mielenkiintoisen näköisiä kohteita. Minulta löytyy satoja valokuvia esimerkiksi kulkuvälineistä, ovista ja ikkunoista sekä graffiteista ja tageista. LUOVA VIRKKAUS: - Olen virkannut kaikkea mahdollista kuten puseroita, mekon ja myssyjä. Ideat kumpuavat esimerkiksi lehtikuvista. Vaikka en noudata tarkkoja ohjeita, sovellan töihini toki myös annettuja ohjeita. POSTIN SÄILYTTÄMINEN: - Olen säilyttänyt kaiken saamani henkilökohtaisen kirje- ja korttipostin siitä asti, kun täytin kymmenen vuotta. Niitä on kotonani useammassa säilytyslaatikossa ja pussissa. Katsotaan, miten niitä joskus hyödynnän. KOULUTUS: Yhteisöviestinnän maisteri, sivuaineena psykologia, Bachelor of Business (englanninkielinen tradenomikoulutus) Edeltävä työ: Head of Media and Networks ja Senior konsultti palvelumuotoiluun ja terveyteen erikoistuneessa viestintätoimistossa KOKEMUS AY-TOIMINNASTA: Olen ollut liiton jäsen koko työikäni, mutta en ole ollut aktiivisesti mukana toiminnassa. PERHE: Mies ja kaksi lasta (4- ja 1-vuotiaat) ASUU: Nurmijärvellä, kotoisin Toivalasta (pieni kylä Kuopion ja Siilinjärven puolivälissä) NÄISTÄ EN LUOPUISI KARKINMUSSUTUS: Tämä on mieheni kanssa jaettu pahe. Meillä on sopimus, että pe-su saa syödä karkkia, kun lapset eivät näe. Lasten päiväunet ovat siis koko viikon odotettu ohjelmanumero. Kaikki karkki uppoaa, mutta lemppareita ovat irtokarkit ja pähkinäsuklaa. LIIKKUMINEN: Lentopallo kulkee meillä perheessä verenperintönä ja pelasin itsekin pitkään. Siitä on jäänyt ikuinen tarve liikkua säännöllisesti. Lasten vuoksi taukoja on tullut ja olen huomannut, että kun kunto rapistuu, rapistuu myös mieli. Liikuntamuodot vaihtelevat säiden ja tunnelmien mukaan, mutta lenkkeily on säilynyt pitkään vakiorutiinina. NETFLIXIN TUIJOTTAMINEN: Olen ehdottomasti niitä ihmisiä, jotka viettävät juna- ja bussimatkansa tuijottaen sarjoja ja elokuvia tabletilta tai puhelimesta. Se on minulle myös oma hetki arjessa rentoutumiseen. 14

15 Yleissitova työehtosopimus syntyy virkatyönä Työnantajapuoli tai työntekijäjärjestöt eivät voi vaikuttaa, syntyykö työehtosopimuksesta yleissitova vai ei. Teksti Tiina Tenkanen T yöehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta tutkii ja vahvistaa työehtosopimuksen yleissitovuuden, kun työmarkkinaosapuolet ovat allekirjoittaneet työehtosopimuksen. Lautakunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Lain mukaan työmarkkinaosapuolten neuvottelema työehtosopimus on toimitettava meille viipymättä. Sen jälkeen arvioimme viran puolesta, vahvistetaanko työehtosopimus yleissitovaksi, neuvotteleva virkamies Ari Pulkkinen vahvistamislautakunnasta toteaa. Vaatimuksena on, että työehtosopimus kattaa noin puolet kyseisen ammattialan työntekijöistä. Pulkkisen mukaan suurin osa työehtosopimuksista ei täytä tätä vaatimusta. Yleissitovaa sopimusta ei voida vahvistaa siinäkään tapauksessa, että alalla on toinen, kilpaileva sopimus. Siinä tapauksessa joudutaan valitsemaan, kummasta työehtosopimuksesta tehdään yleissitova, Pulkkinen sanoo. Myöskään vain yhtä yritystä koskevaa työehtosopimusta ei voida vahvistaa yleissitovaksi, vaikka yrityksen palveluksessa työskentelisi suurin osa tietystä ammattialasta. Työnantajapuoli ei voi vaikuttaa työehtosopimuksen yleissitovuuden syntyyn muuten kuin erottamalla jäsenyrityksiään, jolloin sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden määrä laskee. Näin sopimuksen kattavuus saataisiin pienemmäksi. Tällaista puljausta Pulkkinen ei usko tapahtuvan. Työnantajia edustava Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ajaa työelämän sääntelyn purkua ja toivoo paikallista, yrityskohtaista sopimista. Lakiasiainjohtaja Markus Äimälän mukaan kuitenkin tarvitaan jonkinlainen työn vähimmäisehtojen sääntelyjärjestelmä, mutta hän ei ota kantaa yleissitoviin työehtosopimuksiin. Tällä hetkellä voimassa on noin 165 yleissitovaa ja noin 50 yleissitovuutta vailla olevaa työehtosopimusta. Yleissitova työehtosopimus koskee kaikkia työnantajia. Myös niitä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon. n PS: RVL:n ja PALTA:n välinen Asiakaspalvelua, liikenteenhoitoa ja -ohjausta sekä hallinnollisia ja muita toimistotehtäviä koskeva TES on yleissitova. Työehtosopimukset lyhyesti n Paikallinen eli yrityskohtainen sopimus koskee työpaikkaa tai yritystä. Paikallisessa sopimuksessa voidaan sopia palkkatasosta, työaikajärjestelyistä sekä muista työehdoista. Työnantaja ja työntekijät neuvottelevat sopimuksen keskenään. Normaalisitova työehtosopimus velvoittaa sopimuksen vahvistaneita järjestöjä eli työnantajaliittoon ja palkansaajajärjestöön kuuluvia. Yleissitova työehtosopimus koskee valtakunnallisesti kaikkia saman sopimusalan osapuolia, myös järjestäytymättömiä. EU-tuomioistuin puolustaa yleissitovaa sopimusta n EU-tuomioistuin otti maaliskuussa kantaa yleissitovan työehtosopimuksen puolesta. Sen mukaan kansallisella yleissitovalla työehtosopimuksella voidaan rajoittaa vuokratyövoiman käyttöä, vaikka EU-direktiivin tarkoituksena on kieltää rajoitukset. EU-tuomioistuimen päätös liittyy Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n kanteeseen Shell Aviation Finland Oy:tä ja työnantajaliitto Öljytuote ry:tä vastaan vuonna Shell rikkoi AKT:n yleissitovaa säiliöauto- ja öljytuotealan työehtosopimusta palkkaamalla vuokratyöntekijöitä pitkäaikaisesti. Liiton sopimus on osa SAK:n ja EK:n välistä yleissopimusta. 15

16 Trafin rooli muuttuu Finrail aktiivisesti mukana liikennöintiohjetyössä Osa Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafin määräyksinä antamista asioista siirtyy ensi vuoden alusta rataverkonhaltijoiden ja rautatieliikenteenharjoittajien ohjeisiin. Trafi muuttuu entistä enemmän valvovaksi viranomaiseksi. Teksti ja kuva Soile Olmari Trafin roolin muuttuminen liittyy Euroopan komission päätöksiin: Ohjeistusta siirretään rataverkon haltijoille ja rautatieliikenteen harjoittajille, kertoo turvallisuuspäällikkö Sanna Järvenpää Finrail Oy:stä. Käytännössä Liikennevirasto on koko tämän vuoden tehnyt Liikennöinti valtion rataverkolla -ohjetta asioista, jotka siirtyvät rataverkonhaltijan ohjeistettavaksi. Rautatieliikenteen ohjauksesta vastaava Finrail on ollut liikennöintiohjetyössä aktiivisesti mukana vuoden alusta lähtien: Olemme osallistuneet työpajoihin sekä kommentoineet ja antaneet lausuntoja ohjeluonnokseen, Järvenpää sanoo. Työpajoihin on osallistunut Järvenpään lisäksi Finrailin turvallisuusasiantuntijoita ja kouluttajia: - Jokaisen neljän maantieteellisen alueen turvallisuusasiantuntija on kerännyt pyydettyihin lausuntoihin ja ohjeen eri versioihin näkökulmia suhteellisen laajalti riippuen siitä, minkä tyyppiset ohjeet ovat olleet kyseessä, Järvenpää toteaa. Kun on kysymys Liikennöintiohjeesta, on kommenttien laajuudessa huomioitu se, mistä ohjeen kohdasta tai keskusteltavasta aiheesta on kysymys. Muutoinkin riippuen ohjeen/määräyksen tyypistä, arvioidaan erikseen, miltä joukolta Finraililaisia kommentteja kysytään. Järvenpää mainitsee esimerkkinä, että käytännönläheisistä asioista on kysytty kantaa sekä vuoroesimiehiltä että liikenneohjaajilta: Kaikilta ei tietenkään ole mahdollista kysyä ja osallistamisen tapoja mietitään vielä tarkemmin rautatieturvallisuuden johtamisjärjestelmän kehitystyön yhteydessä. Henkilöstön kehittämispäällikkö Tuula Rosin täydentää, että lausuntojen keräämisen laajuuteen vaikuttaa myös se, kuinka paljon aikaa lausunnon antamiseen on käytettävissä: - Yhtään työntekijäryhmää ei tarkoituksella jätetä kommentoinnin ulkopuolelle, mutta aikataulut ovat usein todella tiukat. Nyt ollaan päästy niin pitkälle, että Finrailistakin kysytään mielipidettä. Meidät tunnistetaan ja asiantuntijuuttamme arvostetaan. Toimintatapoja tarkennetaan Liikennevirasto ei ole tekemässä merkittävää ohjeremonttia: Suurin osa asioista siirretään täysin vastaavina kuin ne ovat aiemmin olleet. Osa asioista siirretään myös Rautatieliikenteenohjauksen käsikirjaan ja toimintatapoja tarkennetaan tietyissä asioissa hyvinkin konkreettiseen suuntaan, Järvenpää kertoo. Koulutuksesta vastaava Rosin täydentää, että oikeiden toimintatapojen opettaminen on uusien ohjeiden avulla helpompaa: - Tulkinnoille jää vähemmän tilaa. Liikenneohjaajien työssä on hyvä tunnistaa, mitkä ohjeet jatkossa löytyvät Trafilta ja mitkä Liikenneviraston ohjeista. Kun ohjeet julkaistaan, niiden sisältö koulutetaan liikenneohjaajille. Pieni ydinryhmä, kaksi turvallisuusasiantuntijaa ja yksi kouluttaja, työstää liikenneohjaajille tarkoitettua käsikirjaa aktiivisesti ja sitä kierrätetään laajemmalla kommenteilla. Näin saadaan tuoreet näkökulmat. Koulutus alkaa vuoden lopulla Kouluttajamme suunnittelevat koulutuksen ja materiaalit, ja tavoitteena on järjestää koulutukset marras joulukuussa. Aikataulu riippuu kuitenkin siitä, milloin käsikirja valmistuu, Rosin kertoo. 16

17 Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafin johdolla on sovittu, mikä toimija (Liikennevirasto, VR, Destia jne.) kirjoittaa minkäkin ohjeen. Tuula Rosin (vas.) ja Sanna Järvenpää näyttävät esimerkin liikenneohjaajien koulutukseen tarkoitetusta verkkomateriaalista. Koulutus toteutetaan kahden jakson aikana ja se muodostuu kolmesta osasta. Alku on orientoivaa verkko-oppimista, sen jälkeen toteutetaan lähiopetus ja lopuksi kerrataan ja varmistetaan osaaminen. Olemme tehneet yhdessä kouluttajien kanssa koulutuksen toteuttamisen arviointia ja suunnitelleet koulutuksen aikataulutuksen, mitä metodeja käytetään ja kuka laatii materiaalit, Rosin kertoo. Suunnitelmat on esitelty aluejohtajille ja kun ne on hyväksytty, ne toteutetaan: Verkossa tulee olemaan itseopiskelumateriaalia sekä osaamisen kertaus. Ohjeisiin tutustutaan ennakolta ja lähiopetuksessa muodostetaan yhteistä käsitystä opiskeltavaan aiheeseen. Yhteisellä suunnitelmalla varmistetaan, että kaikki saavat saman opetuksen. Toivomme myös liikenneohjaajien kertovan aktiivisesti omista tarpeistaan, jotta toimintaa voidaan parantaa. Haluamme vastata erilaisten oppijoiden oppimistarpeisiin, Rosin painottaa. n Turvallisuusriskien kartoitus aloitettu Turvallisuuspäällikkö Sanna Järvenpää kertoo, että Finrailin turvallisuusasioihin kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomiota ja alueelliset turvallisuusasiantuntijat voivat keskittyä entistä paremmin alueen asioihin. Finrailissa kartoitettiin viime vuonna jokaisen työpisteen viat, ongelmat ja turvallisuusriskit: Tänä vuonna on aloitettu riskimallin luominen. Noin 500 vaaraa tunnistettiin ja ne viedään syksyn aikana Turi-järjestelmään. Niistä arvioidaan, kuinka merkittäviä ne ovat ja mitä toimenpiteitä niille voidaan tehdä. Yksittäinen liikenneohjaaja voi tarkistaa kartoituksen avulla, onko jokin hänen havaitsemansa ongelma jo tiedossa. Järjestämme säännöllisiä työpajoja, joissa riskejä käydään läpi. Olemme lähteneet siitä, mitkä ovat perustoiminnan riskit ja liikenneohjaajat ovat tunnistaneet toimintaympäristössään esiintyviä riskejä erittäin hyvin. Havaittuja riskejä on hyvin monen tyyppisiä: Ne liittyvät esimerkiksi näyttöjen fonttikokoon, työtilojen valaistukseen, osaamiseen, erilaisiin teknisiin kysymyksiin ja kuormittumiseen, Järvenpää luettelee. Sekä Järvenpää että henkilöstön kehittämispäällikkö Tuula Rosin korostavat, että Finrailissa halutaan satsata turvallisuuteen ja tehdään järjestelmällistä työtä sen eteen: Maailmaa ei kuitenkaan muuteta päivässä ja työhön tarvitaan jokaista. Järvenpää kehottaa nostamaan rohkeasti yhdessä asioita esiin: Yhdessä sovittujen pelisääntöjen avulla autetaan jokaista onnistumaan. Vaikka meidän muiden tehtävä on auttaa liikenneohjaajia, on osattava sanoa myös itse, kun apua tarvitaan. 17

18 LIIKENTEENOHJAUSTYÖSSÄ PARASTA VAIHTELEVUUS JA HÄIRIÖTILANTEET Hanna Holopainen vaihtoi sairaanhoitajan ammatin liikenneohjaajan työhön Pieksämäellä ja Joni Varis talonrakentajan työn liikenneohjaajan työhön Helsingissä. Teksti ja kuva Soile Olmari Joni ehti heiluttaa vasaraa pari vuotta ennen ammatin vaihtoa: Nuorena valitsemani koulutus ei kuitenkaan maistunut ja samoihin aikoihin kuulin liikenneohjaajan rekrytoinnista. Työn haasteellisuus, siisti sisätyö ja koulutuksen kesto houkuttelivat tekemään työhakemuksen ja työsopimuksen allekirjoitin aprillipäivänä Aiemmin Pieksämäen sairaalan sisätautiosastolla, päivystyksessä ja sairaanhoitajan vastaanotolla työskennellyt Hanna aloitti liikenneohjaajan työt huhtikuussa Vaikka sairaanhoitajan työ oli mielekästä, sain vain sijaisuuksia toisensa perään. Uuden oppiminen kiinnosti ja vakituinen työ sai hakemaan liikenneohjaajaksi. Kehitettävää itsessä ja työhön liittyvässä koulutuksessa Hannan mielestä nykyisessä työssä on parasta vaihtelevuus: - Jokainen työvuoro on erilainen. Myös mukavat työkaverit ovat työssä suurena etuna. Joni puolestaan nauttii häiriötilanteiden hoitamisesta: Mitä mittavampi häiriö liikenteessä on, sitä tärkeämmäksi itsensä ohjauspöydän takana tuntee. Vanheneva ratainfra, turvalaitteet ja junakalusto pitävät huolen, että jatkossakin saadaan nauttia mitä erilaisemmista tilanteista. Joni on huomannut kehitettävää olevan paljon, vaikka Finrailin myötä työ on jo paljon kehittynytkin. Hanna löytää eniten kehitettävää itsestään: Olen vielä niin tuore tässä työssä. Erityisesti Joni toivoo koulutuksen kehittymistä: Uusien määräyksien ja järjestelmien koulutus tuntuu ontuvan ja esimerkiksi LOKI-järjestelmään tutustuttiin todellisuudessa vasta työn ohessa toinen toisiamme opastaen. Työyhteisön osaaminen hyötykäyttöön Varmasti suurimmalle osalle työssäkäyvistä ihmisistä työyhteisön ilmapiiri ja hyvä henki on tärkeätä. Hannan mielestä hyvässä työyhteisössä on kannustava ja salliva ilmapiiri: - Monipuolista osaamista ja kokemusta hyödynnetään. Töihin on mukava tulla kun tietää, että tukea ja apua on tarvittaessa saatavilla ja yhteistyö toimii. Jonille työyhteisön hyvä henki ja positiivinen ilmapiiri tuntuivat itsestään selviltä silloin, kun hän aloitti työssä: Nyt jatkuvan myllerryksen ja muutoksen alla ilmapiiri on jatkuvasti kireä ja stressaantunut. Työvuorojen pituuksia muunnellaan jatkuvasti, lomien alkamisajankohtia on vaihdeltu ja taukoja lyhennetty. Työntekijöiden toiveet ja mielipiteet tuntuvat menevän kuuroille korville ja työhyvinvointi tuntuu olevan toissijainen asia tehostamisen rinnalla. Kritiikistään huolimatta Joni toivoo Finrailin tarjoavan työpaikan ja viihtyisät olosuhteet vielä mahdollisimman pitkään: Kaksi kurssikaveriani on jo siirtynyt muihin töihin tai opiskelemaan muuta. Hanna toivoo Finraililta jo luottamuksen herättäneeseen toimintaan jatkuvuutta ja luotettavia tulevaisuudennäkymiä: Toivon myös mutkatonta kanssakäymistä meidän työntekijöiden kesken. 18