Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma 2014 2017"

Transkriptio

1 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma

2 Sisällys Kaupunginjohtajan alkusanat 1. Johdanto Turvallisuus Järvenpäässä Järvenpääläisten näkemys arjen turvallisuuden nykytilasta Poliisin näkemys Järvenpään arjen turvallisuuden nykytilasta Pelastuslaitoksen näkemys Järvenpään arjen turvallisuuden nykytilasta Kodin ja lähiympäristön turvallisuus Tavoitteet, toimenpiteet, vastuut ja seuranta Kaupunkiympäristön turvallisuus Tavoitteet, toimenpiteet, vastuut ja seuranta Yhteenveto Lähteet Liitteet Turvallisuus on keskeinen hyvinvointia edistävä tekijä ja ihmisen perusoikeus. Jokaisella on oikeus kasvaa ja elää väkivallattomassa ja tapaturmariskittömässä yhteisössä. Turvallisuusasiat liittyvät kaupungin toiminnassa moneen arkipäiväiseen ja päivittäin toistuvaan asiaan, mutta niitä hallitaan myös kaupunkistrategian sekä sen ohjelmien ja suunnitelmien linjauksilla. Turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia. Järvenpään turvallisuussuunnitelmaa on valmisteltu tästä lähtökohdasta. Mukana valmistelutyössä ovat olleet monet tahot: kaupungin edustajat, poliisi, pelastuslaitos ja 3. sektorin edustajia, kuten yrittäjät, seurakunnat, vanhempainverkosto ja eläkeläisneuvosto. Tällä laajalla valmistelulla on haluttu vaikuttaa siihen, että näkemykset järvenpääläisessä turvallisuussuunnittelussa olisivat riittävän kattavia. Kiitos kaikille niille tahoille, jotka ovat olleet mukana turvallisuussuunnitelmaa valmistelemassa. Se, että turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia, merkitsee erityisesti sitä, että jokainen ottaa omassa toiminnassaan huomioon turvallisuusasiat, esimerkiksi liikenteessä ja kotioloissa. Puutumme myös havaitsemiimme turvallisuusriskeihin ja ilmoitamme havainnoista tarvittaessa eteenpäin. Hyvän esimerkin antaminen edistää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Lapset ja nuoret oppivat paljon, joko hyvää tai huonoa, aikuisten esimerkeistä myös turvallisuusasioissa. Turvallisuustyön onnistuminen riippuu suurelta osin siitä, miten hyvin siihen liittyvä ennaltaehkäisevä työ on tehty. Siihen tämä turvallisuussuunnitelma antaa mielestäni hyvän pohjan, jolla voidaan edelleen vahvistaa myös ihmisten turvallisuuden tunnetta. Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja 2 3

3 1. Johdanto Turvallisuussuunnitelman yleisenä tavoitteena on kuntalaisen turvallinen arki. Kuntalaisten turvallisuuden tunnetta pyritään parantamaan toimenpiteillä, jotka kohdistuvat kotiin ja lähiympäristöön sekä kaupunkiympäristöön (Kuva 1.). Turvallisuuden tunteen parantaminen edellyttää kuntalaisten, kunnan viranomaisten sekä muiden toimijoiden yhteistyötä. Turvallisuussuunnitelmassa esitetään Järvenpään turvallisuustyön tavoitteet ja toimenpiteet, joiden avulla pyritään tekemään Järvenpään kaupungin arki entistä turvallisemmaksi niin asukkaille, yhteisöille kuin elinkeinoelämällekin. Kuva 1. Kuntalaisen turvallisuus rakentuu kehistä, joita ovat kodin ja lähiympäristön turvallisuus sekä kaupunkiympäristön turvallisuus. Arkensa turvalliseksi kokeva kuntalainen Kuva 2. Turvallisuus osana Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategiaa KESTÄVÄN KASVUN JA HYVINVOINNIN STRATEGIA Kuntalaisten hyvinvointiohjelma Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelma Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma Kaavoitusohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn ohjelma Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma TURVALLISUUSSUUNNITELMA Ympäristöohjelma Vammaispoliittinen ohjelma Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma Liikuntaohjelma Asuntotuotanto-ohjelma Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma KUNTALAINEN Kodin ja lähiympäristön turvallisuus: Parannetaan kuntalaisten tietoisuutta kodin ja lähiympäristöjen turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä. Oppilaitosten opetussuunnitelmat Liikenneturvallisuussuunnitelma 2013 Turvallisen lääkehoidon suunnitelmat Työyksiköiden pelastussuunnitelmat Potilasturvallisuussuunnitelma Viheralueohjelma Kaupunkiympäristön turvallisuus: Tunnistetaan kaupunkiympäristöön liittyvät turvallisuushaasteet ja edistetään sen turvallisuutta yhdessä sovittujen toimenpiteiden kautta. Järvenpään turvallissuunnitelma vuosille perustuu Järvenpään Kestävän Kasvun ja hyvinvoinnin strategiaan (kaupunkistrategia). Kaupunkistrategian ohjelmien eli kuntalaisen hyvinvointi-, elinkeino- sekä kilpailukyky- ja ympäristöohjelmien lisäksi kuntalaisten turvallisuutta parantavat useat kaupunkistrategialle alisteiset ohjelmat, suunnitelmat ja strategiat. Näiden tavoitteiden kautta vaikutetaan turvallisuuden paranemisen lisäksi muun muassa kuntalaisten terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen, yhdenvertaisuuteen sekä ympäristön viihtyisyyteen ja toimivuuteen. (kuva 2). Turvallisuussuunnitelma linjaa edelleen kaupunkitasoisesti turvallisuuden kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä. Valmistelussa on huomioitu Sisäisen turvallisuuden ohjelma, Turvallinen huominen (SM, 2012) ja Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Osana suunnitelman valmistelua kaupunki järjesti turvallisuusseminaarin ja lisäksi toteutettiin kuntalaisille turvallisuuskysely lokakuussa Seminaarin ja kyselyn tulokset ovat osaltaan vaikuttaneet suunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Kaupungin turvallisuussuunnitelman valmistelua on ohjannut poikkihallinnollinen turvallisuusjohtoryhmä. Johtoryhmässä on edustus kaupungin palvelualueilta, Keski-Uudenmaan poliisi- ja pelastuslaitokselta, Järvenpään seurakunnasta, Järvenpään yrittäjät ry:stä, Vanhempainverkostosta, Setlementti Louhelasta, Mannerheimin lastensuojeluliitosta, Järvenpään eläkeläisneuvostosta ja Järvenpään vapaaseurakunta Arkista. Turvallisuussuunnitelman valmistelusta on vastannut kaupungin turvallisuustyöryhmä. 4 5

4 2. Turvallisuus Järvenpäässä jien kanssa on yksi keino saada julkiset paikat turvallisiksi niitä käyttäville kuntalaisille. Liikenneturvallisuuden suhteen riskialttiiksi paikoiksi tilastojen mukaan osoittautuivat keskustan alue sekä vilkkaimmat risteysalueet. 2.1 Järvenpääläisten näkemys arjen turvallisuuden nykytilasta Kuntalaisille v tehdyn turvallisuuskyselyn mukaan Järvenpää koetaan turvalliseksi kaupungiksi elää ja asua. Järvenpääläiset antoivat kaupungin turvallisuudelle kouluarvosanan 8. Eniten kuntalaisia huolestuttavat liikenneturvallisuus ja turvallisuuteen liittyvät asenteet. Väkivallan uhka koetaan liikenneturvallisuutta sekä turvallisuusasenteita pienempänä turvallisuusuhkana. Kotitapaturmat ja perheväkivallan uhka eivät nousseet vastauksissa merkityksellisiksi. Kuitenkin tiedetään kotitapaturmien olevan yleisiä valtakunnallisesti etenkin lasten ja ikääntyneiden keskuudessa. Järvenpäässä koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin sekä kaatumisiin ja putoamisiin liittyvien hoitojaksojen määrät ovat vähentyneet vuodesta 2011, jolloin Järvenpääläisten hoitojaksot olivat valtakunnallista tasoa keskimääräistä korkeammat. Sittemmin Järvenpääläisten tapaturmien hoitojaksot ovat pysyneet valtakunnallisen tason alapuolella, mutta KUUMA-kuntien vertailuun nähden Järvenpääläisiä hoidetaan tapaturmien vuoksi yhä naapurikuntien väestöä hieman enemmän. 2.2 Poliisin näkemys Järvenpään arjen turvallisuuden nykytilasta Keski-Uudenmaan poliisilaitoksen kokonaisnäkemys Järvenpään kaupungin turvallisuustilanteesta on positiivinen. Lasten ja nuorten osalta tilanne ei näytä poliisin tilastojen valossa huonolta. Poliisin tilastojen mukaan nuorten tekemät näpistykset, pahoinpitelyt sekä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla ikäryhmistä riippumatta vuosien aikana. Päihteiden käyttö on vähentynyt, mutta toisaalta taas päihteiden ongelmakäyttö pienessä käyttäjäryhmässä on lisääntynyt. Ikääntyneet joutuvat poliisin tilastojen mukaan erityisesti omaisuusrikosten kohteeksi ja tämä haaste tulee kasvamaan tulevaisuudessa väestön edelleen ikääntyessä. Poliisin tilastojen perusteella lähisuhdeväkivalta ei ole ongelma Järvenpäässä muihin kuntiin verrattuina, mutta kuitenkin on huomattava, että lähisuhdeväkivalta on ns. piilorikollisuutta eli vain murto-osa tapauksista tulee poliisin tai muiden viranomaisten tietoisuuteen. Tähän asiaan pystytään puuttumaan tiivistämällä eri viranomaisten yhteistyötä sekä yhteisiä toimintamalleja. Julkisten paikkojen turvallisuus koetaan poliisin tilastojen valossa hyväksi, koska ilmi tulleiden rikosten määrät ovat vähäiset liikkuvaan väkimäärään verrattuna. Poliisin näkemyksen mukaan toimiva yhteistyö yrittä- Tulevien vuosien haasteiksi poliisi näkee yhteistyön tiivistämisen turvallisuusasioissa eri sidosryhmätahojen kanssa. Poliisi tulee myös jatkamaan kuntalaisten valistamista, neuvomista sekä ohjaamista. Tärkeäksi haasteeksi poliisi nostaa sen, miten asukkaat itse saadaan ottamaan vastuuta omista tekemisistään. Haasteisiin vastaamiseksi on kehitelty valtakunnan tasolla erilaisia toimintamalleja, joiden käyttöönottoa tulee miettiä eri toimijoiden kesken. Poliisi tulee jatkossakin tekemään normaalia valvontaa ja partiointia sekä jalkautumaan kadulle ja tapahtumiin ihmisten pariin. Liikenneturvallisuuteen liittyen poliisi tulee jatkamaan erityisesti nuorten kuljettajien valistamista ja tietojohtoista liikennevalvontaa. 2.3 Pelastuslaitoksen näkemys Järvenpään arjen turvallisuuden nykytilasta Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen näkemyksen mukaan Järvenpään kaupungin turvallisuustilanne on hyvä. Pelastuslaitoksen tilastojen mukaan Järvenpäässä tapahtuvien rakennuspalojen määrä on viime vuosina ollut noin 10 rakennuspaloa vuodessa ja rakennuspalon vaaratilanteita tilastoidaan vuositasolla noin 20. Viime vuosina asuinrakennusten rakennuspalonvaarat ovat olleet hormipalot savuhormeissa, unohdetut ruuat keittiöiden liesillä, saunoissa seinäpaneeleita lämmittävät kiukaat tai viat keittiöiden astianpesukoneissa. Tulevaisuudessa asuinrakennusten palotarkastuskäyntien rinnalle tulee asuinrakennuksen omistajan/haltijan itsensä suorittama palotarkastus omavalvontana. Savuhormien ja tulisijojen nuohoustoiminta kuuluu Järvenpään alueella piirinuohousjärjestelmän piiriin. Piirinuohoojalta pelastusviranomainen saa vuosittain ilmoitusta erilaisista vioista tulisijoissa ja savuhormeissa tai niiden nuohoamattomuudesta. Pelastuslaitos tekee vuosittain noin 600 asuinrakennusten palotarkastusta ja piirinuohouksen kautta pelastuslaitos saa vuosittain selvityspyyntöjä, joiden avulla asuinrakennusten paloturvallisuutta voidaan parantaa. Pelastuslaitos on mukana kouluttamassa asuintalojen edustajia paikallisen pelastusliiton kautta. Lisäksi järvenpääläisiä on ollut kouluttamassa paikallisissa tapahtumissa ja taloyhtiöissä Järvenpään vapaaehtoinen palo- ja pelastusyhdistys (Järvenpään VPP). Pelastuslaitoksen tilastojen mukaan liikenneonnettomuuksia Järvenpäässä tapahtuu noin 80 vuodessa. Onnettomuustilastoissa korostuvat moottoritien liittymät ja keskustan alue. 6 7

5 3. Kodin ja lähiympäristön turvallisuus Lähiympäristöllä tarkoitetaan tässä suunnitelmassa kuntalaisten koteja sekä näiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevia yksityisiä piha-alueita. Turvallisuuden edistäminen tarkoittaa kansanterveyslain kautta kunnassa asukkaiden tapaturmien ehkäisytyötä, joka on osa kotien ja lähiympäristöjen turvallisuuden parantamista. Kodin ja sen lähiympäristön turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu lähtökohtaisesti asukkaille itselleen, kaupunki puolestaan vastaa alueellaan asukkaittensa hyvinvoinnin kehittämisestä. Kaupungin tehtävänä ei ole valvoa yksityiskotien turvallisuutta, mutta se kannustaa kuntalaisia huolehtimaan oman kodin ja sen välittömän ympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Kodin ja lähiympäristön turvallisuus ja sen parantaminen perustuvat pitkälti ihmisten asenteisiin, tietotaitoon sekä aktiivisuuteen hyödyntää ja soveltaa saatavilla olevaa turvallisuustietoa. Kuntalaisten tietoisuuden ja osaamisen parantaminen turvallisuuteen vaikuttavista ja sitä parantavista tekijöistä on tärkeää turvallisuuden tunteen sekä turvallisuuteen liittyvien asenteiden muovaamisessa. Kaupungin tahtotila on valistaa kuntalaisia tiedolla, jonka avulla he voivat arvioida oman kotinsa ja lähiympäristönsä turvallisuutta, sekä tarvittaessa toteuttaa korjaustoimenpiteitä tai laatia pelastautumissuunnitelmia oman turvallisuutensa parantamiseksi sekä tapaturmien ehkäisemiseksi. Kodin ja lähiympäristön turvallisuus koostuu fyysisen ympäristön lisäksi ihmisistä sekä näiden käyttäytymisestä ja toiminnasta. Kodin ja lähiympäristön sekä yhtälailla kaupunkiympäristön turvallisuutta voidaan parantaa vaikuttamalla ihmisten ongelmallisen käyttäytymisen syihin. Kaupungilla on olemassa useita suunnitelmia, ohjelmia ja strategioita, joiden avulla vaikutetaan eri väestö-, potilas- ja asiakasryhmien turvallisuuden sekä hyvinvoinnin lisääntymiseen. Näistä kaupungin strategisista suunnitelmista Mielenterveys- ja päihdestrategia sekä Lähisuhde - ja perheväkivallan ehkäisyn ohjelma lisäävät turvallisuutta ehkäisemällä ongelmallisen ja uhkaavan käyttäytymisen esiintymistä muun muassa varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän toiminnan avulla. Häiriökäyttäytymisen vähenemisellä vaikutetaan koko kaupungin turvallisuuden paranemiseen ja hyvinvoinnin lisääntymiseen. Lasten ja nuorten, ikääntyneiden, vammaisten sekä maahanmuuttajien strategisissa ohjelmissa ehkäistään turvattomuutta, syrjäytymistä ja osattomuutta muun muassa terveyden edistämisen sekä aktiivisuutta ja osallisuutta tukevien toimintojen ja palvelujen avulla. Näiden lisäksi kaupungilla on olemassa yksityiskohtaisempia suunnitelmia, kuten potilasturvallisuussuunnitelma sekä turvallisen lääkehoidon suunnitelmat, joita noudatetaan kaikissa kaupungin yksiköissä, joissa potilaita hoidetaan. Kodinomaisten palveluasumisen yksiköiden sekä perhetukikeskuksen asukkaiden turvallisuutta parantavat edellä mainittujen ohjelmien lisäksi yksikkökohtaiset pelastussuunnitelmat. Henkisen hyvinvoinnin turvaaminen on tärkeä osa turvallisuuden tunteen parantamisessa. Henkinen hyvinvointi lisääntyy parhaimmillaan arkisissa vuorovaikutussuhteissa toisten ihmisten kanssa työpaikoilla, kotona ja naapurustossa. Kaupunki kannustaa asukkaitaan huolehtimaan lähiomaisistaan, naapureistaan sekä muista lähipiirissä olevista ihmisistä naapuriavun nimissä. Kolmannen sektorin toiminnalla on tärkeä merkitys vapaaehtoisuuteen perustuvien vuorovaikutussuhteiden luomisessa sekä osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden edistämisessä myös turvallisuuden näkökulmasta. Edellä mainittuja kaupungin ohjelmia, suunnitelmia ja strategioita voi tarkastella linkkien kautta, jotka löytyvät tämän suunnitelman liiteosiosta. 3.1 Tavoitteet, toimenpiteet, vastuut ja seuranta Tavoitteet: 1. Kuntalaisten tieto ja osaaminen kodin ja lähiympäristön turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä paranee 2. Kuntalaisten asenne, käyttäytyminen ja toimintatavat tukevat arjen turvallisuutta Toimenpiteet/vastuu: A. Kuntalaisille jaetaan kotiin valistavaa turvallisuustietoa/ turvallisuustyöryhmä ja viestintäryhmä B. Kaupungin verkkosivuille perustetaan turvallisuuden tietopankki/ turvallisuustyöryhmä ja viestintäryhmä C. Kolmen huoneiston rivitalojen ja tätä suurempien asuinrakennuksien tulee laatia pelastautumissuunnitelmat ja toimittaa ne palotarkastajalle/ kuntalaiset, pelastuslaitos D. Varmistetaan, että turvallisuusnäkökulma tulee selkeästi esille kaupunkistrategian ohjelmien toimeenpanosuunnitelmissa/turvallisuusjohtoryhmä E. Toteutetaan omat turvallisuuskyselyt lapsille ja nuorille, työikäisille, ikääntyneille sekä toimintarajoitteisille/turvallisuustyöryhmä F. Lisätään kuntalaisten tietoisuutta osallistumismahdollisuuksista kolmannen sektorin toimintaan/kaupunki, 3. sektori, kuntalaiset Seuranta: Turvallisuussuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan turvallisuusjohtoryhmän kokouksissa. 8 9

6 4. Kaupunkiympäristön turvallisuus Kaupunkiympäristön turvallisuudella tarkoitetaan tässä suunnitelmassa kokonaisvaltaista kaupunkisuunnittelua sekä liikenteen, liikkumisen ja julkisten tilojen turvallisuutta. Tavoitteena on elinympäristö, joka tukee kuntalaisen terveyttä ja turvallisuutta. Kaupungin turvallisuutta voidaan yhä parantaa sekä estää ennalta turvallisuusriskien syntymistä kehittämällä edelleen yhteistyömuotoja ja -verkostoa muun muassa pelastuslaitoksen ja poliisin kanssa. Kokonaisvaltaisessa kaupunkisuunnittelussa huomioidaan turvallisuusnäkökulmat kaupungin eri alueiden ja rakennusten suunnittelussa. Asuntokannan monipuolistaminen sekä ympäristön suunnitteleminen esteettömäksi ja viihtyisäksi ovat osa kuntalaisten hyvinvointia parantaen kaikkien kuntalaisten turvallisuutta. Kokonaisvaltaisessa kaupunkisuunnittelussa huomioidaan eri ikäryhmien erityistarpeet turvallisen asumisen ja ympäristön suhteen. Moniammatillisuuden hyödyntäminen varhaisessa vaiheessa alueiden ja julkisten tilojen suunnittelussa ehkäisee ylimääräisiä korjaustoimenpiteitä ja kustannuksia. Samalla voidaan alentaa riskejä lisäävien liikenne- tai rakennusratkaisujen seurauksena syntyneitä vahinkoja ja vaaratilanteita. Järvenpään kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on edistää kuntalaisten nykyistä vastuullisempaa ja turvallisuushakuisempaa liikkumiskulttuuria turvallisia, terveyttä edistäviä ja ympäristön kannalta myönteisiä liikkumisen valintoja, kuten kävelyä ja pyöräilyä. Suunnitelman visiot tähtäävät liikenneonnettomuuksien määrän merkittävään vähentämiseen, johon jokainen kuntalainen vaikuttaa liikennekäyttäytymisellään. Turvallisuuskyselyssä turvattomuuden tunnetta aiheutti mopoilijoiden toiminta kevyen liikenteen väylillä ja välinpitämätön asennoituminen liikenteessä. Liikkumisen turvallisuudella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, kuinka turvalliseksi eri kaupunginosat koetaan, onko valaistus riittävää sekä miten kevyen liikenteen väylien kunnossapito eri vuodenaikoina on hoidettu. Kaupungin turvallisuuskyselyn perusteella liikkumisen turvallisuus kaupungissa koetaan hyvin eri tavoin. Esimerkiksi osa vastaajista koki keskustassa yöaikaan liikkumisen turvattomaksi, kun taas toiset kokivat sen turvalliseksi. Toisaalta kyselyssä epäkohtana nousi esille valaistuksen puutteellisuus. Liikkuminen koetaan turvalliseksi, kun siihen tarkoitetut ympäristöt, kuten kevyen liikenteen väylät, liikunta- ja harrastuspaikat ovat hoidetut. 4.1 Tavoitteet, toimenpiteet, vastuut ja seuranta Tavoitteet: 1. Alueet ja rakennukset ovat turvallisia 2. Liikennekulttuuri on vastuullista ja turvallisuushakuisempaa Toimenpiteet/vastuu: A. Kuntalaisia valistetaan kaupunkiympäristön turvallisuudesta/ kaupungin palvelualueet, poliisi, pelastuslaitos B. Kaupungin verkkosivuille perustetaan turvallisuuden tietopankki/ turvallisuustyöryhmä ja viestintäryhmä C. Varmistetaan, että turvallisuusnäkökulma tulee selkeästi esille kaupunkistrategian ohjelmien toimeenpanosuunnitelmissa/turvallisuusjohtoryhmä D. Poliisin ja pelastuslaitoksen asiantuntijuutta hyödynnetään jo varhaisissa suunnitelmien laadintavaiheissa/kaupungin palvelualueet, poliisi, pelastuslaitos E. Toteutetaan omat turvallisuuskyselyt lapsille ja nuorille, työikäisille, ikääntyneille sekä toimintarajoitteisille/turvallisuustyöryhmä F. Kuvataan kaupungin turvallisuustyön organisoituminen/ turvallisuustyöryhmä G. Kaupungin yksikkökohtaiset pelastussuunnitelmat tarkistetaan ajantasaisiksi/avainalueet, turvallisuusjohtoryhmä Seuranta: Turvallisuussuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan turvallisuusjohtoryhmän kokouksissa. Kaupungin käytössä olevilla sekä kaikilla julkisilla tiloilla tulee olla toimintayksikkökohtaiset pelastussuunnitelmat, joissa on kuvattu rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyt

7 5. Yhteenveto Lähteet Kaupunkistrategia, Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia Kansanterveyslaki Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Järvenpään liikenneturvallisuussuunnitelma 2013, Viisaita valintoja liikenteeseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportti 89/ SM, Sisäisen turvallisuuden ohjelma 3 (STO3) Arjen turvallisuus on kaikkien järvenpääläisten yhteinen asia. Turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu kuntalaisten lisäksi kaikille kunnassa toimiville yhteisöille ja organisaatioille. Yksilöllä on vastuu omasta turvallisuudestaan, mutta yhteisön on tuettava yksilöä tässä pyrkimyksessä. Toimivat monialaiset yhteistyöverkostot edistävät kuntalaisen arjen turvallisuutta. Kaupunki, poliisi, pelastuslaitos sekä muut toimijat luovat yhdessä asukkaiden kanssa pohjan turvalliselle Järvenpäälle. Koettu turvallisuuden tunne on kuntalaisen henkilökohtainen, subjektiivinen näkemys, jonka hän muodostaa olosuhteidensa, kokemustensa ja havaintojensa perusteella. Turvallisuus on merkittävä osa ihmisen hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Turvallisuussuunnitelman tavoitteena on parantaa kuntalaisten tietoisuutta kodin ja lähiympäristön turvallisuudesta sekä edistää kaupunkiympäristön turvallisuutta yhdessä sovittujen toimenpiteiden kautta. Järvenpään turvallisuus koetaan yleisesti hyväksi. Tätä näkemystä tukevat vahvasti poliisin ja pelastuslaitoksen tilastot ja kokemukset. Työ Järvenpään turvallisuuden parantamiseksi jatkuu tämän suunnitelman myötä kuntalaisten, kaupungin, 3. sektorin ja viranomaistahojen yhteistyönä. VASTUU TURVALLISUUDESTA KUULUU MEILLE KAIKILLE! 12 13

8 Liitteet 1. Strategia, ohjelmat, suunnitelmat Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia Kuntalaisten hyvinvointiohjelma Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma Ympäristö-ohjelma Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiohjelma Vammaispoliittinen ohjelma Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma Liikuntaohjelma Kaavoitusohjelma Asuntotuotanto-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn ohjelma Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma Oppilaitosten opetussuunnitelma Turvallisen lääkehoidon suunnitelmat Potilasturvallisuussuunnitelma Mielenterveys- ja päihdestrategia Liikenneturvallisuussuunnitelma 2013 Työyksiköiden pelastussuunnitelmat Viheralueohjelma Marju Taurula Palvelualuejohtaja Tiina Salminen Palvelualuejohtaja Päivi Mänkärlä Palveluohjaaja Yrjö Jalava Pelastuslaitos Ville Hyytiäinen Pelastuslaitos Jonna Marttinen Vanhempainverkosto Jari Niemi Järvenpään seurakunta Riku Torvinen Setlementti Louhela Armo Puustinen Järvenpään eläkkeensaajat 3. Turvallisuustyöryhmän jäsenet Tony Konkola Valmius- ja turvallisuussuunnittelija Tero Seitsonen Erikoissuunnittelija Taru Syrjänen Erikoissuunnittelija Sari Piela Liikenneinsinööri Oskari Kaupinmäki Liikennesuunnittelija 2. Turvallisuusjohtoryhmän jäsenet Erkki Kukkonen Kaupunginjohtaja (puheenjohtaja) Tony Konkola Valmius- ja turvallisuussuunnittelija Anju Asunta Viestintäpäällikkö Arja Loima Maahanmuuttotyön asiantuntija Taru Syrjänen Erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Erikoissuunnittelija Sari Piela Liikenneinsinööri Matti Koski Poliisi Ville Hyytiäinen Pelastuslaitos Olavi Ruohomaa Järvenpään yrittäjät ry Regina Järg-Tärno MLL Leena Peltosaari Järvenpään eläkeläisneuvosto Risto Vappula Järvenpään vapaaseurakunta Arkki 14 15

9 Yleinen hätänumero 112 Allmänt nödnummer 16

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Etelä-Kymenlaakso Asukkaita Kunnan v. 2012 lopussa perustamisvuosi HAMINA 21 257 1653 KOTKA 54 877 1879 MIEHIKKÄLÄ

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Turvallisuuden monialainen edistäminen

Turvallisuuden monialainen edistäminen Turvallisuuden monialainen edistäminen Jyväskylä, Turvallisuutta ja hyvinvointia hoitotyössä -seminaari 25.11.2014 Anne Lounamaa. THL, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Tapaturmissa kuolleet ja ennuste vuoteen

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Valtuustokaudelle 2013 2016 Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hankkeen työ- ja ohjausryhmän työskentely Asukas- ja järjestötapaamiset

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Virolahden asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 7.2.2013

Arjen turva kysely. Virolahden asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 7.2.2013 Arjen turva kysely Virolahden asukkaiden vastaukset 7.2.2013 EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 1 Vastaajia yhteensä 123 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Sisäinen turvallisuus ja kolmas sektori Kansallinen turvallisuusseminaari Oulussa 10.11.2015 Riskienhallintapäällikkö Heikki Kontsas,

Lisätiedot

Turvallisuustietolaatikko verkossa

Turvallisuustietolaatikko verkossa Turvallisuustietolaatikko verkossa TURVALLISEMPI HUOMINEN Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun Seminaari Hyvinkäällä 22.-23.1.2013 Jarno Kivistö paloinsinööri Taustaa hankkeelle Sisäasiainministeriö

Lisätiedot

Tapaturmia torjumaan - Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014-2020

Tapaturmia torjumaan - Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014-2020 Tapaturmia torjumaan - Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014-2020 Turvallisuussuunnitteluseminaari Kotka 26.11.2013 Merja Söderholm, STM Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen. Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014

Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen. Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014 Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014 Tavoitteena ennaltaehkäistä turvallisuusongelmia Sisäministeriössä Selkokielinen turvallisuusviestintä -hanke 2013

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet 1.9.2015 Valtakunnallinen liikenneturvallisuusvisio ja - tavoitteet Turvallisuusvisio: Kenenkään ei tarvitse kuolla

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Katsaus Turvaturku -hankkeeseen ja turvallisuustyön nykyvaiheeseen

Katsaus Turvaturku -hankkeeseen ja turvallisuustyön nykyvaiheeseen Katsaus Turvaturku -hankkeeseen ja turvallisuustyön nykyvaiheeseen Marjo-Riitta Pihlajamäki 13.6.2008 Turku Suurten kaupunkien rikoksentorjunta ja turvallisuus -seminaari Esityksen sisältö - 1. Turun turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013. 18.6.2013 kirsi.kuusinen-james@helsinki.fi

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013. 18.6.2013 kirsi.kuusinen-james@helsinki.fi Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013 Ohjelma 9-9.15 Tervetuloa/ Päivi Hiltunen, perusturvajohtaja Nastola, Iitti, Sysmä 9.15 10.15 Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö/

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö 18.11.2010 Mihin suuntaan Suomi kehittyy Suomi kaupungistuu ja ikääntyy nopeasti Turvattomuuden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 24.9.2012 TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Arvoisa vastaanottaja Vuoden 2013 valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

13.5.2011 UKK instituutti Tapaturmien järjestelmällinen seuranta mitä kunta siitä hyötyy?

13.5.2011 UKK instituutti Tapaturmien järjestelmällinen seuranta mitä kunta siitä hyötyy? 13.5.2011 UKK instituutti Tapaturmien järjestelmällinen seuranta mitä kunta siitä hyötyy? Turvallinen kaupunki Safe Community Kouvolan kaupunki/ Hyvinvointipalvelut Kim Strömmer Safe Community -verkosto

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi vaiheeksi on osoittautunut

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Miten kuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyötä kehitetään? Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli, Itä-Suomen AVI, 5.9.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Tarkistettu 2.1.2013 TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Arvoisa vastaanottaja Vuoden 2013 valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Paikallisen turvallisuussuunnittelun periaatteet Helsingissä

Paikallisen turvallisuussuunnittelun periaatteet Helsingissä HELSINGIN KAUPUNKI 1 Paikallisen turvallisuussuunnittelun periaatteet Helsingissä 1 Johdanto Helsingissä ensimmäinen kaupunkitilaa koskeva tuvallisuussuunnitelma astui voimaan vuonna 2001. Ohjelma kulki

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Turvallinen kunta - käytäntöjä ja kokemuksia Kouvolan kaupungin turvallisuustyöstä

Turvallinen kunta - käytäntöjä ja kokemuksia Kouvolan kaupungin turvallisuustyöstä Turvallinen kunta - käytäntöjä ja kokemuksia Kouvolan kaupungin turvallisuustyöstä Turvallinen kunta Safe Community Kouvolan kaupunki/ Hyvinvointipalvelut Kim Strömmer Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUUNNITTELUN ORGANISAATIO JOENSUUSSA Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Alatyöryhmät:

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015. Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015. Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015 Setlementti Louhela ry Ikääntyvä Suomi Suomen väestöstä yli miljoona on 63 vuotta täyttäneitä Heistä suurin osa elää arkeaan

Lisätiedot

Turvallisuussuunnittelu vanhustenhuollon toimintayksiköissä. Vanhustyön vastuunkantajat 16.5.2014 Finalndia-talo Anne Lounamaa

Turvallisuussuunnittelu vanhustenhuollon toimintayksiköissä. Vanhustyön vastuunkantajat 16.5.2014 Finalndia-talo Anne Lounamaa Turvallisuussuunnittelu vanhustenhuollon toimintayksiköissä Vanhustyön vastuunkantajat 16.5.2014 Finalndia-talo Anne Lounamaa Esitykseni taustamateriaali Julkaisu: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu.

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää

Lisätiedot

TERVETULOA MÄKIMONTTUUN Missä me ollaan ja oonks mäkin siellä? (M.Nykänen)

TERVETULOA MÄKIMONTTUUN Missä me ollaan ja oonks mäkin siellä? (M.Nykänen) TERVETULOA MÄKIMONTTUUN Missä me ollaan ja oonks mäkin siellä? (M.Nykänen) SOSIAALIPOLITIIKKA Ovatko strategiat tragediaa vai komediaa? Onko, tehdäänkö ja johdetaanko sosiaalipolitiikkaa? Osaamiskeskukset

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot