HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA ISO STANDARDIN JA PAS OHJEEN MUKAISESTI. CASE: METSÄHALLITUS LAATUMAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA ISO 14064-1 - STANDARDIN JA PAS 2050 -OHJEEN MUKAISESTI. CASE: METSÄHALLITUS LAATUMAA"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma BH10A0300 Ympäristötekniikan kandidaatintyö ja seminaari HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA ISO STANDARDIN JA PAS OHJEEN MUKAISESTI. CASE: METSÄHALLITUS LAATUMAA Calculation of Carbon Footprint based on ISO standard and guidelines of PAS Case: Metsähallitus Laatumaa Työn tarkastaja: Työn ohjaaja: Professori, KTT Lassi Linnanen Nuorempi tutkija, DI Kaisa Grönman Lappeenrannassa Hanna Luhtio

2 SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO JOHDANTO HIILIJALANJÄLJEN LASKENTAPERIAATTEET ISO Laskennan pääperiaatteet Kasvihuonekaasuinventaarion vaiheet Kasvihuonekaasujen raportointi PAS Vertailuanalyysi LAATUMAAN TOIMINNAN KUVAUS LAATUMAAN HIILIJALANJÄLJEN SELVITTÄMINEN Toiminnan kasvihuonekaasupäästölähteet Rajausten määrittäminen TONTIN JALOSTAMISEN HIILIJALANJÄLKI TOIMISTOTYÖSKENTELYN HIILIJALANJÄLKI Lämmitys Sähkö Jätteet Hankinnat LIIKEMATKUSTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Auto Linja-auto Juna Lentokone Laiva... 39

3 7.6 Työmatkat kodin ja työpaikan välillä Matkustamisen päästöt JOHTOPÄÄTÖKSET Kokonaistulokset Epävarmuus- ja virhetarkastelu Energiankulutus Matkustaminen Muut epävarmuustekijät Raportointi- ja tilastointijärjestelmän kehitystarve Hiilijalanjäljen pienentämismahdollisuudet YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Laskelmat energiankulutuksen hiilijalanjäljelle Liite 2. Laskelmat liikematkustamisen hiilijalanjäljelle Liite 3. Laskelmat työpaikan ja kodin välisen matkustamisen hiilijalanjäljelle Liite 4. Laatumaan hiilijalanjälkiselvityksen edellyttämät toimintotiedot TAULUKOT Taulukko 1. Kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutus Taulukko 2. Kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutus Taulukko 3. Metsähallituksen organisaatiokaavio Taulukko 4. Laatumaan toimipisteiden käyttö Taulukko 5. Kaukolämmön toimipistekohtaiset kasvihuonekaasupäästöt Taulukko 6: Laatumaan sähkönkulutustaulukko Taulukko 7: Sähkönkulutuksen toimipaikkakohtaiset kasvihuonekaasupäästöt Taulukko 8. Toimistolaitteiden, kalusteiden ja paperinkulutuksen päästökertoimia Taulukko 9. Junamatkustaminen vuonna

4 Taulukko 10. Lentomatkustaminen vuonna Taulukko 11. Matkustamisesta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt Taulukko 12. Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi matkustamisesta aiheutuvia kaasumaisia päästöjä Taulukko 13. Laatumaan hiilijalanjälkiselvityksen kokonaistulokset KUVAT Kuva 1. Kasvihuonekaasuinventaarion vaiheet Kuva 2. Kasvihuonekaasuinventaarion eteneminen Kuva 3. Laatumaan organisaationaliset ja toiminnalliset rajat Kuva 4. Fortumin lämmöntuotanto Euroopassa lähteittäin Kuva 5. Työpaikan ja kodin välisen matkustamisen kulkuneuvot Kuva 6. Päästöjen jakautuminen päästölähteittäin Kuva 7. Kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen päästölähteittäin Kuva 8. Laatumaan henkilöstön työpaikan ja kodin välisen matkustamisen suhde Laatumaan kokonaispäästöihin

5 2 SYMBOLILUETTELO Merkit: C x H y F z CH 4 C x F y CO 2 CO 2 e N 2 O SF 6 fluorihiilivedyt eli HFC-yhdisteet metaani perfluorihiilivedyt eli PFC-yhdisteet hiilidioksidi hiilidioksidiekvivalentti typpioksiduuli rikkiheksafluoridi Lyhenteet: BSI GWP IPCC ISO PAS SFS VTT British Standards Institution Global Warming Potential; ilmaston lämmittämispotentiaali Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli International Organization for Standardization; kansainvälinen standardoimisjärjestö Publicly Available Specification; BSI:n laatima ohjeistus tuotteiden ja palvelujen hiilijalanjäljen laskemiselle Suomen standardoimisliitto ry Teknologian tutkimuskeskus (ent. Valtion teknillinen tutkimuskeskus) Termit: absorboida sitoa, imeä itseensä emittoida päästää lävitseen säteilypakote suure, joka kuvaa saapuvan ja poistuvan säteilyn välistä eroa [W/m 2 ]

6 3 1 JOHDANTO Kestävä kehitys on ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka tavoitteena on turvata nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvät elinolosuhteet. Kestävän kehityksen periaatteena on, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. (Ympäristöministeriö 2011.) Metsähallituksen Laatumaan tulosalueen tavoitteena on määrittää toiminnalleen kestävän kehityksen periaatteet vuoden 2011 aikana ja toiminnan hiilijalanjäljen selvittäminen on yksi osa tätä määrittämisprojektia. Hiilijalanjäljen selvittämisen tavoitteena on edistää ympäristötietoutta yrityksen sisällä ja toimia ensiaskeleena kohti hiilineutraalia yritystoimintaa. Tässä kandidaatintyössä selvitetään Laatumaan toiminnan ilmastovaikutusta standardiin pohjautuvan kasvihuonekaasuinventaarion kautta. Työssä tarkastellaan SFS-ISO standardin sekä PAS 2050 ohjeistuksen asettamia hiilijalanjäljen laskennan laatuvaatimuksia sekä suoritetaan niiden pohjalta hiilijalanjälkilaskelma toiminnalle. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa toiminnan ilmastovaikutuksista yrityksen päätöksenteon tueksi ja edesauttaa päästövähennys- ja -kompensaatiotavoitteiden asettamista. Työn tarkoituksena on myös tukea Laatumaan tavoitteita olla vihreällä liiketoiminnalla edelläkävijä kiinteistöliiketoimintamarkkinoilla. Työn tutkimuskysymyksiä ovat: Miten ilmastokuormitus määritetään? Mitkä Laatumaan toiminnot aiheuttavat ilmastokuormitusta? Millaisia ongelmia ja epävarmuustekijöitä Laatumaan hiilijalanjäljen laskentaan liittyy? Miten Laatumaa voi pienentää hiilijalanjälkeään? Hiilijalanjäljen selvitystyön alkuasetelma oli Laatumaan toiminnasta aiheutuvan hiilijalanjäljen laskeminen kansainvälisen ISO-standardin mukaisesti. Prosessin edetessä kuitenkin kävi ilmi, ettei hiilijalanjäljen laskemiseksi tarvittavia toimintotietoja ollut kaikilta osaalueilta saatavissa eivätkä työn rajaukset olleet täysin yksiselitteisiä. Tästä syystä hiilijalanjäljen laskentaprojekti muuttui selvittämisprojektiksi, jossa käydään läpi Laatumaan toi-

7 4 minnan kytköksiä kasvihuonekaasuihin, ja jossa lasketaan ilmastokuormitus niiltä osin, kuin se toimintotietojen puitteessa on mahdollista. Laatumaa ei ole aikaisemmin tutkinut toimintansa ilmastovaikutuksia. Opinnäytetyö on rajattu koskemaan Laatumaan toiminnasta aiheutuvaa ilmastokuormitusta ottaen huomioon toimistojen energiankulutuksen, työmatkustamisen, toimistotyöskentelystä aiheutuvat jätteet sekä tonttikaupan, tonttirakentamisen ja tuulivoiman hankekehityksen. Selvityksen ulkopuolelle on jätetty alihankinnat, konsulttipalveluiden käyttö sekä yhteishankkeet kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa niiltä osin, kuin hiilijalanjälkeä kasvattavien toimintojen voidaan katsoa kuuluvan toisen toimijan hiilitaseeseen. Työssä tarkastellaan myös rajausperusteita ja kytköksiä eri toimijoiden välillä, sekä pohditaan, miten valitut rajaukset vaikuttavat hiilijalanjälkeen. Kasvihuonekaasuinventaario suoritetaan ISO standardin ja PAS ohjeen mukaisesti, mutta tonttien kunnallistekniikan rakentamisen ilmastovaikutusta käsitellään vain teoreettisesti toimintotietojen puutteellisuuden vuoksi. Tarkasteluajanjaksona toimii kalenterivuosi Suomessa ei varsinaisesti ole vielä kansallisesti voimassa olevaa standardia hiilijalanjäljen laskennalle, mutta kasvihuonekaasuinventaariota koskevat standardit soveltuvat tässä kontekstissa myös hiilijalanjäljen selvittämiselle. Termejä kasvihuonekaasuinventaario ja hiilijalanjäljen laskenta käytetäänkin tässä työssä synonyymeina.

8 5 2 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTAPERIAATTEET Hiilijalanjälki kuvaa tietyn toiminnon tai kokonaisuuden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Jotta päästöjen vähentäminen olisi mahdollista, on tärkeää ymmärtää, mistä ja minkälaisia päästöjä toiminnasta aiheutuu. Hiilijalanjälki mahdollistaa sen, että organisaatiot ja yksityishenkilöt voivat arvioida heidän myötävaikutustaan ilmastonmuutokseen. (Guide to PAS 2050: 2008, 1.) Hiilijalanjäljen laskentaperiaatteiden määrittämisessä ensimmäinen tässä työssä tarkasteltava standardi on kansainvälisen standardoimisjärjestön, International Organization for Standardization (ISO), tuottama SFS-ISO :2006 Greenhouse gases. Part 1: Specification with guidance at the organization level for quantification and reporting of greenhouse gas emissions and removals. Tämä standardi on vahvistettu Suomessa viralliseksi standardiksi (ISO : 2006). Toinen tarkasteltava hiilijalanjäljen määrittämisohje on Britannian standardoimisinstituutin, British Standard Institutionin (BSI), tuottama Publicly Available Specification 2050 eli PAS Kansainvälinen standardoimisliitto valmistelee parhaillaan uutta standardia tuotteiden ja palveluiden hiilijalanjäljen määrittämiselle ja siitä viestimiselle. ISO standardi tulee perustumaan jo olemassa oleviin elinkaariarvioinnin standardeihin ISO 14040/44 ja ympäristömerkintöjen ja -tunnustusten standardiin ISO ISO standardin suunniteltu julkaisuajankohta on vuonna (PCF World Forum 2011.) Julkaisuajankohdan jälkeisissä hiilijalanjälkiselvityksissä painopiste voi olla järkevä asettaa ISO standardin soveltamiseen, mutta tässä työssä käytetään jo julkaistuja määritysperusteita. 2.1 ISO Kasvihuonekaasuinventaario on prosessi, jossa selvitetään organisaation kasvihuonekaasulähteet ja -nielut sekä toiminnasta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt ja - päästövähennykset. ISO koostuu periaatteista, joita hyödynnetään kasvihuonekaasuinventaarion suunnittelussa, kehittämisessä, johtamisessa sekä raportoinnissa. Standardi

9 6 sisältää vaatimuksia kasvihuonekaasupäästöjen laskennan ja rajauksien määrittämiselle sekä yrityksen päästöjä aiheuttavan toiminnan ja toimintojen kehittämiselle johtamisen keinoin. Se pitää myös sisällään vaatimuksia ja ohjeita inventaarion laatujohtamiselle, raportoinnille, sisäiselle auditoinnille sekä organisaation vastuun verifiointitoimille. (SFS- ISO : 2006, v, 2.) ISO määrittelee kasvihuonekaasun ilmakehässä luonnollisesti tai ihmisen toimesta esiintyväksi kaasumaisessa olomuodossa olevaksi aineeksi, joka absorboi eli sitoo ja emittoi eli päästää lävitseen infrapunasäteilyn spektrillä maanpinnan, ilmakehän ja pilvien heijastamaa ja tietyllä aallonpituudella liikkuvaa säteilyä. Kasvihuonekaasuiksi luetaan hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli, rikkiheksafluoridi, fluorihiilivedyt sekä perfluorihiilivedyt. (SFS-ISO : 2006, 13.) Jokaisella kasvihuonekaasulla on oma ilmaston lämmittämispotentiaali, global warming potential (GWP). GWP-kerroin kuvaa kasvihuonekaasun säteilypakotteen lämmitysvaikutusta massayksikköä kohden suhteessa hiilidioksidin vastaavaan lämmitysvaikutukseen tietyllä aikavälillä. Taulukossa 1 on esitetty Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin eli IPCC:n vuonna 1996 julkaisemia GWP-kertoimia, joihin myös standardi viittaa. (SFS-ISO : 2006, 3, 19.) Taulukko 1. Kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutus. (SFS-ISO : 2006, 19.) Kaasu Kemiallinen kaava Lämmitysvaikutus [GWP / 100 a] hiilidioksidi CO 2 1 metaani CH 4 21 typpioksiduuli N 2 O 310 rikkiheksafluoridi SF HFC-yhdisteet C x H y F z PFC-yhdisteet C x F y

10 Laskennan pääperiaatteet ISO standardi määrittelee 5 pääperiaatetta, jotka ovat keskeisiä varmistamaan, että kasvihuonekaasuihin liittyvä informaatio on todenperäistä ja puolueettomasti arvioitua. Pääperiaatteet ovat (SFS-ISO : 2006, 6.): relevanssi täydellisyys johdonmukaisuus tarkkuus läpinäkyvyys Relevanssilla eli asiaankuuluvuudella tarkoitetaan, että tarkasteltavat kasvihuonekaasulähteet, -nielut ja -varastot sekä käytettävät tiedot ja menetelmät valitaan niin, että ne ovat inventaariolle tarkoituksenmukaisia (SFS-ISO : 2006, 6). Mikäli esimerkiksi organisaatio pyrkii selvittämään olemassa olevan toimistorakennuksen hiilijalanjäljen, ei välttämättä ole relevanttia tutkia parkettilattian lautoihin sitoutuneen kasvihuonekaasuvaraston kokoa, vaan keskittyä enemmänkin toimistotilojen käytöstä aiheutuneisiin ympäristövaikutuksiin. Toisaalta, uutta toimistorakennusta suunniteltaessa voi nimenomaan parketin ja kivilattian väliset erot hiilijalanjäljessä nousta relevanteiksi ja mahdollisesti myös valintakriteereiksi ekologisuutta arvostavan organisaation hankintapäätöksissä. Täydellisyysperiaatteen mukaisesti inventaarioon tulee sisällyttää kaikki relevantit kasvihuonekaasupäästölähteet ja -nielut (SFS-ISO : 2006, 6). Tätä periaatetta noudattamalla voidaan eliminoida suurimmat virheet laskentatuloksessa, kun kaikki tuloksen kannalta merkittävät päästölähteet ja vähennystoimenpiteet otetaan huomioon. Johdonmukaisuusperiaatteen noudattaminen inventoinnissa mahdollistaa kasvihuonekaasuihin liittyvän informaation mielekkään vertailun (SFS-ISO : 2006, 6). Johdonmukaisuudella tarkoitetaan muun muassa tulosten esittämistä samassa mittayksikössä ja samojen GWP-kertoimien käyttämistä kaikissa inventaarion vaiheissa.

11 8 Tarkkuusperiaatteella tarkoitetaan, että laskennassa tulee välttää systemaattista virhettä ja epävarmuutta niin pitkälle kuin on tarkoituksenmukaista (SFS-ISO : 2006, 6). Tulosten epävarmuuden ja virheellisyyden minimointi on luonnollisesti tärkeää tulosten luotettavuuden arvioimiseksi, mutta kuinka tarkasti inventaariota lähdetään toteuttamaan, riippuu selvitystulosten käyttötarkoituksesta. Mikäli esimerkiksi organisaatio toteuttaa inventaarion lähinnä suurimpien päästölähteiden ja päästöjen jakautumisen selvittämiseksi sekä käyttää informaatiota sisäiseen viestintään ja kehityskohteiden paikantamiseen, voi olla, että suuntaa antavillakin laskelmilla on mahdollista saavuttaa tavoitellut hyödyt. Ulkoisessa viestinnässä tarkkuusvaatimus korostuu siinä, kuinka epävarmoja ja osin virheellisiä tietoja julkisuuteen voidaan antaa. Tarkkuusvaatimus korostuu myös sellaisessa hiilijalanjäljen selvitystyössä, jonka tarkoituksena on tuottaa tarkka ja kattava laskelma päästöjen kompensoinnin perustaksi. Läpinäkyvyysperiaate toteutetaan julkistamalla asianmukaiset ja riittävät kasvihuonekaasuinventaariossa hyödynnetyt informaatiot, jotta tulosten käyttäjä pystyisi kohtuullisella varmuudella tulosten luotettavuudesta tekemään päätöksiä (SFS-ISO : 2006, 6). Läpinäkyvyysperiaate korostaa siis erityisesti lähteiden ja valittavien laskentamenetelmien luotettavuutta sekä viittausten todenperäisyyttä Kasvihuonekaasuinventaarion vaiheet Kasvihuonekaasuinventaariossa on viisi vaihetta, joita on havainnollistettu kuvassa 1. Suunnitteluja kehitysvaihe Inventaariovaihe Laatujohtaminen Raportointi Verifiointi Kuva 1. Kasvihuonekaasuinventaarion vaiheet. (SFS-ISO : 2006, 6 16.) Organisaatio voi koostua yhdestä tai useasta toimipaikasta ja toimipaikkakohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ja -vähennykset voivat aiheutua yhdestä tai useammasta päästölähteestä tai -nielusta. Siksi kasvihuonekaasuinventaarion suunnittelu- ja kehitysvaiheessa organi-

12 9 saation tulee määrittää itselleen rajat. Organisaation tulee keskittää päästöt ja päästövähennykset toimipaikkakohtaisesti joko inventoimalla kaikki päästöt ja vähennykset sellaisista toimipaikoista, joissa sillä on taloudellista tai toiminnallista ohjausta, tai vaihtoehtoisesti laskemalla vastaavasta toimipaikasta oman osuutensa kasvihuonekaasupäästöistä ja vähennyksistä. Organisaatio voi kuitenkin käyttää muutakin keskittämismenetelmää, jos sen toimenpiteet on määritelty kasvihuonekaasuohjelmassa tai -sopimuksessa. Organisaation tulee myös kirjata ylös, mitä menetelmää se käyttää ja selittää mahdolliset poikkeamat menetelmän soveltamisessa. (SFS-ISO : 2006, 6.) Suunnittelu- ja kehitysvaiheessa organisaation tulee myös määrittää toiminnalliset rajansa. Tämä tarkoittaa organisaation toimintoihin liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen ja - vähennysten tunnistamista sekä päästöjen luokittelemista suoriin päästöihin, energian epäsuoriin päästöihin sekä muihin epäsuoriin päästöihin. Suoria päästöjä ovat organisaation omistamasta tai hallinnoimasta kasvihuonekaasulähteestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Epäsuoria päästöjä ovat energian epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka aiheutuvat organisaation kuluttaman ostosähkön, -lämmön tai -höyryn tuottamisesta, sekä muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka ovat seurausta organisaation toiminnasta, mutta lähtöisin jonkin toisen organisaation omistamasta tai hallinnoimasta kasvihuonekaasulähteestä. Toiminnallisten rajojen määrittämisellä valitaan, mitkä muut epäsuorat päästöt otetaan mukaan inventaarioon. Organisaatio voi jättää pois inventaariosta suorat tai epäsuorat kasvihuonekaasupäästölähteet tai -nielut, joiden panos on marginaalinen tai joiden laskeminen ei olisi kustannustehokasta tai teknisesti toteutettavissa. Syyt poisjättämiselle tulee kuitenkin esittää laskennan yhteydessä. (SFS-ISO : 2006, 2 8.) Organisaation ja toiminnallisten rajojen puitteissa suoritetaan kasvihuonekaasupäästöjen ja vähennysten laskenta sekä dokumentointi. Soveltuvin osin tulee noudattaa seuraavia vaiheita (SFS-ISO : 2006, 8 9.): tunnistetaan kasvihuonekaasulähteet ja -nielut valitaan laskentamenetelmä valitaan ja kerätään laskentaa varten tarvittavat tiedot valitaan kasvihuonekaasupäästöille ja -vähennyksille kertoimet

13 10 lasketaan kasvihuonekaasupäästöt ja -vähennykset Laskentamenetelmä voi perustua täysin kasvihuonekaasuja koskeviin tietoihin, malleihin, toimipaikkakohtaisiin korrelaatioihin sekä massataseisiin tai perustua jatkuviin tai ajoittaisiin mittauksiin. Se voi olla myös yhdistelmä eri laskentamenetelmiä. Käytettävien päästökertoimien tulee soveltua laskettaville päästölähteille ja olla johdettuja tunnistetuista lähteistä. Kertoimien tulee myös olla ajantasaisia, riittävän tarkkoja sekä johdonmukaisia. (SFS-ISO : 2006, 9 10.) Standardin mukaisessa kasvihuonekaasuinventaariossa organisaation tulee dokumentoida kaasukohtaisesti suorat kasvihuonekaasupäästöt, päästövähennykset, energian epäsuorat päästöt, muut epäsuorat päästöt sekä suorat biomassan polttamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Päästöt tulee esittää sekä toimitilakohtaisesti että organisaatiotasolla ja tulokset ilmoitetaan tonneissa hiilidioksidiekvivalenttia. Kasvihuonekaasuinventaarioon voidaan varsinaisen inventoinnin lisäksi ottaa mukaan suunnitelma, kuinka päästöjä voitaisiin vähentää. ISO standardin toinen osa käsittelee päästövähennysten huomioonottamista kasvihuonekaasuinventaariossa. (SFS-ISO : 2006, ) Jotta organisaatio voisi vertailla kasvihuonekaasuinventaarion tuloksia aiempiin vuosiin tai mitata, kuinka laaditun päästöjen vähentämisohjelman tavoitteet on saavutettu, tulee organisaation laskea vertailussa käytettävälle vuodelle hiilijalanjälki. Mikäli vertailuvuotta ei ole mahdollista määrittää tietojen puutteellisuuden vuoksi, voi organisaatio ottaa vertailuvuodeksi sen vuoden, miltä ensimmäinen kasvihuonekaasuinventaario on tehty. (SFS-ISO : 2006, 11.) Kasvihuonekaasuinventaarion laatujohtaminen koostuu kahdesta osa-alueesta; kasvihuonekaasujen tietojohtamisesta sekä dokumenttien säilyttämisestä ja tilaston pitämisestä. Organisaation tulee edistää ja ylläpitää sellaisia tietojohtamismuotoja, jotka takaavat standardin periaatteiden noudattamisen ja kasvihuonekaasuinventaarion johdonmukaisen käytön. Organisaation tulee edistää myös tietojohtamismuotoja, jotka tukevat inventaarion tarkkuutta ja täydellisyyttä varmistavia rutinoituja ja jatkuvia tarkastuksia, tunnistavat ja ilmentävät virheitä ja poisjättöjä sekä dokumentoivat ja arkistoivat relevantteja kasvihuone-

14 11 kaasuinventaariotilastoja ja tietojohtamistapoja. ISO standardi sisältää myös suosituksia tietojohtamisen toteuttamiseksi. Standardin mukaan organisaation tulee myös edistää dokumenttien säilyttämistä ja tilaston ylläpitoa. (SFS-ISO : 2006, 12.) Kasvihuonekaasuinventaarion viimeisissä vaiheissa inventaariosta tuotetaan raportti, joka tulee verifioida puolueettomasti ja objektiivisesti. Organisaation tulee määritellä inventaarion käyttötarkoitusta vastaava varmuustaso, jolla raportti verifioidaan. Verifioinnissa käytetään ISO standardia. (SFS-ISO : 2006, 14.) Kasvihuonekaasujen raportointi Kasvihuonekaasuraportista tulee löytyä seuraavat asiat (SFS-ISO : 2006, ): organisaation kuvaus vastuuhenkilö tarkasteltava ajanjakso organisaation rajat suorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka on laskettu erikseen jokaiselle kaasulle tonneissa hiilidioksidiekvivalenttia kuvaus, kuinka biomassan poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt on otettu huomioon kasvihuonekaasuinventaariossa kasvihuonekaasuvähennykset tonneissa hiilidioksidiekvivalenttia, jos laskettu selitys, jos jokin kasvihuonekaasulähde tai -nielu on jätetty laskennan ulkopuolelle energian epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka johtuvat ostosähkön, -lämmön tai -höyryn tuotannosta, ilmoitettuna tonneissa hiilidioksidiekvivalenttia valittu vertailuvuosi ja vertailuvuoden kasvihuonekaasuinventaario selitys, jos vertailuvuotta on muutettu tai sen päästöjä laskettu uudelleen viittaus tai kuvaus laskentamenetelmästä sekä syyt sen valinnalle selitys, jos laskentamenetelmää on muutettu aiemmasta viittaus tai kuvaus käytetyistä kasvihuonekaasujen päästökertoimista

15 12 kuvaus epävarmuuden vaikutuksesta kasvihuonekaasupäästöjä tai -vähennyksiä koskevan tiedon tarkkuuteen lausunto siitä, että kasvihuonekaasuraportti on tehty ISO mukaisesti lausunto siitä, onko kasvihuonekaasuinventaario, raportti tai väite verifioitu, miten se on verifioitu ja mikä luotettavuustaso on saavutettu Standardissa on esitetty myös muita inventaariota koskevia tietoja, joita suositellaan sisällytettäväksi raporttiin, mutta niiden raportointi ei ole välttämätöntä. Tällaisia tietoja ovat muun muassa kuvaukset organisaation kasvihuonekaasupolitiikasta, -strategiasta tai - ohjelmasta, lasketut muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisprojekteilla saavutetut päästövähennykset tai -parannukset. (SFS-ISO : 2006, 14.) 2.2 PAS 2050 PAS 2050 perustuu elinkaariarvioinnin mallinnusmenetelmiin, jotka on määritelty EN ISO ja EN ISO standardeissa. Sen tarkoituksena on tarkentaa standardien mukaista elinkaariarviointia erityisesti tuotteiden ja palvelujen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen osalta. (PAS 2050: 2008, i iv.) Tuotteen elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen määrittämisessä tulee valita, toteutetaanko laskelma tuotteen koko elinkaarelle vai vain tiettyyn arvoketjun vaiheeseen yltävälle elinkaarelle. Molemmissa rajausvaihtoehtoissa tulee kuitenkin ottaa huomioon myös tuotteeseen sitoutuneet hiilivarastot. Yritykseltä kuluttajalle -rajaus on EN ISO standardin mukainen kehdosta hautaan (cradle-to-grave) -menetelmä, joka ottaa huomioon koko tuotteen elinkaaren ja kaikki sen toimitusketjun vaiheet aina kuluttajalle saakka. Yritykseltä yritykselle -rajaus taas on EN ISO standardin mukainen kehdosta portille (cradle-to-gate) -menetelmä, ja se ottaa huomioon tuotteen elinkaaren aikaiset päästöt, jotka ovat aiheutuneet ennen tuotteen siirtymistä toimitus- tai valmistusketjussa seuraavalle yritykselle. Toisin sanoen yritykseltä yritykselle -menetelmä huomioi vain aiheutuneet päästöt, ei tulevaisuudessa tuotteen jatkojalostuksesta aiheutuvia päästöjä. (PAS 2050: 2008, 6.)

16 13 Hiilijalanjäljen selvittämistyö aloitetaan asettamalla tavoitteet ja valitsemalla mille tuotteille hiilijalanjälkiselvitys tehdään (Guide to PAS 2050: 2008, 5). PAS 2050 määrittelee ISO standardin kanssa yhtenevät laskennan pääperiaatteet, joita hiilijalanjälkiselvityksessä tulee käyttää; relevanssi, täydellisyys, johdonmukaisuus, tarkkuus ja läpinäkyvyys (PAS 2050: 2008, 6). PAS ohjeistusta voidaan kuitenkin soveltaa käytettäväksi myös sellaisiin kasvihuonekaasuinventaarioihin, joiden vaatima täsmällisyystaso on madaltunut hiilijalanjäljen käyttötarkoituksen vuoksi. Tällainen suuripiirteinen hiilijalanjälki voi palvella esimerkiksi tärkeimpien päästölähteiden määrittämisessä, vaikkei sitä voitaisikaan verifioida kolmannen osapuolen toimesta tai käyttää ulkoisessa viestinnässä tuotteen ilmastovaikutuksen mittarina. (Guide to PAS 2050: 2008, 6.) Kasvihuonekaasuinventaario etenee viiden askeleen kautta, jotka on esitetty kuvassa 2. Prosessikartta Rajaukset ja priorisoinnit Data Laskeminen Epävarmuus Hiilijalanjälki Kuva 2. Kasvihuonekaasuinventaarion eteneminen. (Guide to PAS 2050: 2008, 10.) Varsinainen hiilijalanjäljen laskenta aloitetaan tekemällä prosessikartta tuotteen elinkaaresta, tarvittavista raaka-aineista ja energiasta sekä jätevirroista. Prosessikartan jälkeen asetetaan tuotteelle ja toiminnoille rajat, joiden tarkoituksena on selvittää, mitä suoria ja epäsuoria päästöjä toiminnasta aiheutuu, ja mitä aineettomia tai epäolennaisia päästölähteitä mahdollisesti priorisoinnilla jätetään laskennan ulkopuolelle. (Guide to PAS 2050: 2008, 9 16.) Esimerkiksi suorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt tulee ottaa huomioon maatalouteen liittyvien tuotteiden hiilijalanjälkiselvityksissä (PAS 2050: 2008, 9-11).

17 14 Kun rajaukset on tehty, tulee laskelman suorittamiseksi kerätä ensisijaiset ja toissijaiset toimintotiedot sekä päästökertoimet. Toimintotiedot kuvaavat materiaalien ja energian kulutusta tuotteen elinkaaren aikana ja päästökertoimilla muutetaan nämä tiedot kasvihuonekaasupäästöiksi. Ensisijaiset toimintotiedot ovat mittausten perusteella saatuja tuotekohtaisia toimintotietoja, kun taas toissijaiset toimintotiedot kuvaavat keskimäärin tai yleisesti vastaavanlaisen tuotteen tai toiminnon kulutustietoja. (Guide to PAS 2050: 2008, 9 16.) Tuotteen tai palvelun hiilijalanjäljen laskentaosuudessa kerrotaan varsinaiset ja toissijaiset toimintotiedot toimintoja kuvaavalla päästökertoimella, jolloin tulokseksi saadaan kasvihuonekaasupäästöt yhtä tuotteen toiminnallista yksikköä kohden. Kasvihuonekaasupäästöt muutetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi kertomalla jokainen kasvihuonekaasu sitä vastaavalla GWP-kertoimella. Myös tuotteen hiilivarastot lasketaan samalla tavalla, jonka jälkeen varastojen koko muunnetaan CO 2 -ekvivalentiksi ja vähennetään tuotteen kokonaispäästöistä. Saadut tulokset lasketaan yhteen ja tulokseksi saadaan CO 2 e-päästöt toiminnallista yksikköä kohden. Lopuksi kasvihuonekaasupäästöt skaalataan jakamalla arvioidut päästöt lasketuilla päästöillä, jotta poisjätettyjen vähäisten raaka-aineiden ja toimintojen osuus päästöistä saataisiin selville. (PAS 2050: 2008, 24.) PAS 2050 tarkoituksena on kuvata tuotteen kasvihuonekaasuintensiivisyyttä. Tästä syystä kompensaatiota (offsetting) ei saa käyttää elinkaarimallintamisessa tuotteesta aiheutuvia päästöjä vähentävänä tekijänä vaan mahdolliset vapaaehtoiset päästöjen kompensointimekanismit tulee käsitellä elinkaaritarkastelussa omana osionaan. (PAS 2050: 2008, 11.) Viimeisenä kasvihuonekaasuinventaarion vaiheena on epävarmuuden tarkastelu. Epävarmuustarkastelun tarkoituksena on parantaa luottamusta hiilijalanjälkilaskelmaan ja sen pohjalta tehtävään päätöksentekoon. Virhetarkastelu ei ole kuitenkaan välttämätön osa hiilijalanjälkilaskelmaa. (Guide to PAS 2050: 2008, 34.) Jotta kasvihuonekaasuinventaarion voisi sanoa olevan tehty PAS 2050 mukaisesti, se tulee vahvistaa riippumattomalla sertifikaatilla tai toisen toimijan vahvistuksella. Päästöt voi vahvistaa myös omalla vahvistuksella, jolloin organisaation tulee demonstroida, että laskut

18 15 on tehty PAS 2050 mukaisesti ja tehdä inventaariosta julkinen raportti. (PAS 2050: 2008, 25.) 2.3 Vertailuanalyysi ISO standardi ja PAS ohjeistus ovat hyvin samankaltaisia ja pitävät sisällään yhteneviä kasvihuonekaasuinventaariossa noudatettavia periaatteita. Niillä on kuitenkin myös eroja. Vaikka PAS 2050 perustuukin elinkaarimallintamisen ISO-standardeihin, se ei kuitenkaan ole standardi eikä näin ollen Suomessa kansallisesti tunnistettu laskentaohje, toisin kuin Suomen standardoimisliiton vahvistama SFS-ISO standardi. Toinen merkittävä ero ISO ja PAS 2050 välillä on niiden inventaarioiden tarkastelunäkökulmat. ISO soveltuu organisaation toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrittämiseen, kun taas PAS 2050 keskittyy valmistettavan tuotteen tai palvelun elinkaaren aikaisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Organisaatiotasolla tehtävää kasvihuonekaasuinventaariota koskevat ohjeet ja määräykset on myös esitetty yleisemmin ja säädösten kaltaisesti niin, että ne soveltuvat mahdollisimman monen erilaisen kasvihuonekaasuinventaarion ohjeeksi. PAS 2050 asettamat vaatimukset ovat yksityiskohtaisempia, jolloin niiden soveltamisala kapenee, mutta toisaalta laskelman tarkkuus lisääntyy. Hiilijalanjäljen määritysprojekti etenee ISO-standardissa ja PAS-ohjeistuksessa hyvin samankaltaisesti. Molemmat painottavat rajausten määrittämisen merkittävyyttä ja laskennan pääperiaatteiden noudattamista. Eroavaisuuksia kuitenkin on, erityisesti varsinaista laskentaa seuraavissa vaiheissa. PAS 2050 edellyttää kasvihuonekaasuinventaarion verifiointia, kun taas ISO vain suosittelee sitä. Myöskään ISO-standardissa erittäin olennaisena osana oleva virhetarkastelu ei ole välttämätön PAS ohjeistukseen pohjautuvassa hiilijalanjälkilaskelmassa. ISO ja PAS 2050 määrittelemät kasvihuonekaasujen GWP-kertoimet poikkeavat myös toisistaan jonkin verran. Molemmat GWP-kertoimet ovat IPCC:n julkaisemia, mutta PAS ohjeistuksen kertoimet ovat uudempia. Kertoimien väliset erot eivät ole kovin suuria, ja koska päästökertoimet ovat samaa suuruusluokkaa, ei hiilijalanjälki merkittävästi

19 16 suurene tai pienene valinnan seurauksesta. Lämmitysvaikutusten eroja on kuvattu kaasukohtaisesti taulukossa 2. Taulukko 2. Kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutus. (SFS-ISO : 2006, 19; PAS 2050: 2008, ) Kaasu Kemiallinen kaava Lämmitysvaikutus ISO [GWP / 100 a] Lämmitysvaikutus PAS 2050 [GWP / 100 a] hiilidioksidi CO metaani CH typpioksiduuli N 2 O rikkiheksafluoridi SF HFC-yhdisteet C x H y F z PFC-yhdisteet C x F y

20 17 3 LAATUMAAN TOIMINNAN KUVAUS Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka hoitaa julkisia hallintotehtäviä sekä harjoittaa liiketoimintaa. Toiminnot on jaettu omiin tulosalueisiinsa; metsätalouden, liiketoimintaportfolion ja luontopalveluiden tulosalueisiin. Laatumaa on osa liiketoimintaportfoliota ja erikoistunut tontti- ja kiinteistökauppaan. (Metsähallitus 2010.) Metsähallituksen organisaatiorakennetta on havainnollistettu taulukossa 3. Taulukko 3. Metsähallituksen organisaatiokaavio. (Metsähallitus 2011a.) METSÄHALLITUS-KONSERNI Pääjohtaja Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt ja Palvelukeskus METSÄTALOUS Metsätalous LIIKETOIMINTAPORTFOLIO Morenia Oy maa-aineksen jalostus ja myynti LUONTOPALVELUT Luontopalvelut puun myynti ja markkinointi metsäteollisuudelle sekä valtion talousmetsien hoito Villi Pohjola - Eräsetti Wild North luonto- ja erämatkailupalvelut, kalastus-, metsästys- ja moottorikelkkailupien markkinointi ja myynti Laatumaa lomatontteihin painottuva kiinteistötoiminta kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelu-, erämaa- ja retkeilyalueiden hoito, lajien ja luontotyyppien suojelu, retkeily-, metsästys- ja kalastuspalvelujen tuottaminen Fin Forelia Oy taimituotanto ja -kauppa Siemen Forelia Oy siementuotanto ja -kauppa Metsähallitus Holding Oy Metsähallituksen läheisiin toimialoihin liittyvät sijoitukset

21 18 Metsähallituksen pääkonttori sijaitsee Vantaan Tikkurilassa, mutta Laatumaan henkilöstöä työskentelee ympäri Suomea yhdessätoista eri toimipisteessä. Vuonna 2010 Metsähallituksen 1961 työntekijästä 513 henkilöä työskenteli Laatumaan henkilöstön kanssa yhteisissä toimipisteissä. Näistä 42 eli noin 8,2 % kuului Laatumaan henkilöstöön. Henkilöstön jakautumista toimipaikoittain on kuvattu taulukossa 4. Taulukko 4. Laatumaan toimipisteiden käyttö. (Koponen, sähköpostiviesti ) Toimipiste Henkilömäärä toimipisteessä Laatumaan henkilöstö Hämeenlinna 17 3 Jyväskylä 43 1 Kuopio Mikkeli 12 1 Oulu 74 7 Parkano 14 3 Rovaniemi 95 6 Savonlinna 17 1 Sodankylä 27 1 Taivalkoski 15 1 Vantaa yht Laatumaan toiminta koostuu kolmesta osa-alueesta; maakaupasta, tonttikaupasta ja tuulivoima-alueiden hankekehityksestä. Maakauppa on metsämaiden ja muun jalostamattoman maan myynti- ja ostotoimintaa. Maakauppa ei sisällä suoria kasvihuonekaasulähteitä, vaan kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu vain toimistotyöstä ja työmatkustamisesta. (Luhtio, haastattelu ) Tonttikauppa on maa-alueiden kaavoitusta, jalostamista, myyntiä ja vuokrausta lähinnä lomarakentamistarkoitukseen. Pääasiallinen tuote on rakennuskelpoinen ranta- tai matkailukeskustontti. Kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu paitsi toimistotyöstä ja työmatkustamisesta, myös tontin saattamisesta rakentamiskuntoon. Tonteille rakennetaan tiestöä ja Laatumaa huolehtii yhdessä kunnan ja energiayhtiöiden kanssa alueen kunnallistekniikan toteuttamisesta. Tontille rakennettava kunnallistekniikka on pääosin vesijohto-, viemäröintija sähköjohtoverkoston rakennuttamista aliurakoitsijoilla. (Luhtio, haastattelu )

22 19 Laatumaa on maanomistajan asemassa myös mukana tuulivoiman tutkimus- ja hankekehityksessä. Hankekehitykseen kuuluu hankkeen alustava teknis-taloudellinen suunnittelu, ympäristövaikutusten arviointi sekä kaavoitus. Tuulivoiman suunnittelualueilla tehdään myös tuulimittauksia. Tuulivoiman tutkimus- ja hankekehityksestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat lähtöisin lähinnä toimistotyöskentelystä ja liikematkustuksesta, mutta myös tuulimittauksissa käytettävän laitteiston valmistamisesta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. (Luhtio, haastattelu )

23 20 4 LAATUMAAN HIILIJALANJÄLJEN SELVITTÄMINEN Laatumaan hiilijalanjäljen laskennassa päädyttiin käyttämään SFS ISO standardia. Se, että ISO-standardi on Suomessa kansallisesti voimassa oleva standardi, oli pääperuste sen valinnalle. Lisäksi ISO on tarkoitettu nimenomaan organisaatiotasolla tehtävään kasvihuonekaasuinventaarioon ja tämän vuoksi soveltuu Laatumaan hiilijalanjäljen määrittämiseen paremmin kuin PAS 2050, joka keskittyy pääosin tuotteiden valmistamisesta ja kuljetuksesta aiheutuvan hiilijalanjäljen määrittämiseen. PAS 2050 ohjeet ovat kuitenkin sovellettavissa tonttirakentamisen kasvihuonekaasuinventaarioon sekä määritettäessä kenen hiilitaseeseen Laatumaan hankintojen aiheuttama ilmastovaikutus kuuluu. PAS 2050 käytetään siis tässä hiilijalanjälki-inventaariossa ISO-standardia täydentävänä ohjeena. ISO standardin mukaisesti hiilijalanjäljen laskennalle tulee määrittää tarkasteluajanjakso. Tämän kasvihuonekaasuinventaarion tarkasteluajanjaksoksi on valittu viimeisin kokonainen kalenterivuosi, jolta on saatavissa koko vuoden toimintotiedot, eli vuosi Käytettävät laskentamenetelmät perustuvat täysin kasvihuonekaasuja koskeviin toimintotietoihin, malleihin sekä toimipaikkakohtaisiin tilastotietoihin. 4.1 Toiminnan kasvihuonekaasupäästölähteet Laatumaan toiminnasta aiheutuvia suoria kasvihuonekaasupäästöjä syntyy tonttien kunnallistekniikan rakentamistyöstä sekä maanmuokkauksen seurauksena. Valtaosa toiminnasta kuitenkin aiheuttaa energian epäsuoria päästöjä sekä muita epäsuoria päästöjä toimistotyöskentelystä ja liikematkustamisesta. Kuvassa 3 on havainnollistettu Laatumaan organisaationalisia rajoja sekä toiminnan kasvihuonekaasupäästölähteitä.

24 21 Liikematkustamisesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli ja päästöjä aiheutuu kaikista Laatumaan käyttämistä liikematkustamismuodoista; henkilöautoilusta, lentoliikenteestä, juna- ja linja-automatkustamisesta sekä laivaliikenteestä (VTT). Matkustamisen hiilijalanjäljen selvittäminen kulkuneuvokohtaisten matkustuskilometrien perusteella antaa hyvän kuvan eri kulkuneuvojen ilmastokuormituksesta sekä mahdollisesti ohjaa henkilöstöä tekemään ilmaston kannalta järkevämpiä matkasuunnitelmia. Toimistotyöskentely sähkö lämmitys jätteet hankinnat Maa- ja tonttikauppa maa-alueiden päästölähteet ja -nielut Laatumaa Tontin jalostus maanmuokkaus teiden rakentaminen kunnallistekniikka Liikematkustaminen auto lentokone juna laiva yöpyminen Tuulivoiman tutkimus- ja hankekehitys maanmuokkaus teiden rakentaminen kunnallistekniikka Kuva 3. Laatumaan organisaationaliset ja toiminnalliset rajat. (Luhtio, haastattelu ) Toimistotyöskentelystä aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä energiankulutuksen, jätteiden sekä hankintojen kautta. Energian epäsuorat päästöt aiheutuvat lämmitysenergian ja sähkön kulutuksesta toimistorakennuksissa. Lisäksi toimistorakennusten kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan jätteiden käsittelystä, kuljetuksista ja jatkosijoittamisesta aiheutuvat muut epäsuorat päästöt.

25 22 Tontin jalostamisesta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä maanmuokkauksen, teiden rakentamisen ja kunnallistekniikan rakentamisen seurauksena. Kunnallistekniikkaan kuuluu tontin sähköistäminen sekä vesihuollon järjestäminen, jolloin päästöjä voidaan ajatella aiheutuvan sekä verkostojen valmistuksesta että asennuksesta. 4.2 Rajausten määrittäminen Lähtökohtana hiilijalanjäljen selvittämisessä on rajausten määrittäminen; mitkä kasvihuonekaasupäästöt kuuluvat Laatumaan hiilitaseeseen? Hiilijalanjälkilaskelma on rajattu koskemaan vain Laatumaan vuoden 2010 toiminnasta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjälkiselvityksen ulkopuolelle on jätetty siis kiinteät kasvihuonekaasunielut, jotka ovat pääosin Laatumaan hallinnoimia metsäalueita. Metsähallituksella valmistui maaliskuussa 2011 Valtion maiden hiilitaselaskelma -projekti, jonka tarkoituksena oli selvittää Metsähallituksen omistamien alueiden hiilitase. Hiilitaselaskelman tutkimustulosten perusteella Metsähallituksen maiden puustoon kertyy viidessä vuodessa noin 34 miljoonaa tonnia hiilidioksidia eli keskimäärin 6,8 miljoonaa tonnia vuodessa. Kangasmaat toimivat myös pääosin hiilinieluina ja Metsähallituksen kangasmaihin sitoutuneet hiilimäärät vaihtelivat viiden vuoden tarkasteluajanjaksojen välillä 0,65 miljoonasta hiilidioksiditonnista 2,51 miljoonaan hiilidioksiditonniin. Keskimäärin hiilivarasto kasvoi vuodessa 305 tuhatta tonnia. Ojitettujen soiden päästöt olivat keskimärin 0,156 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Lisäksi lahopuun hiilivarasto Metsähallituksen mailla vaihteli 0,2-2,7 tco 2 /ha välillä. Kokonaisuutena Metsähallituksen maaalueet toimivat hiilinieluina. (Metla 2011, ) Laatumaan osuus Metsähallituksen maiden hiilinieluista ei ole yksiselitteinen. Metsähallitus organisaationa omistaa kaikki maa-alueet, mutta alueet ovat Metsätalouden tai Luontopalvelun hallinnassa. Alueiden kaavoituksen yhteydessä taas maa-alueet siirtyvät Laatumaan hallintaan. Siirtyykö tällöin Laatumaan hiilitaseeseen myös maa-alueisiin sitoutunut hiili vai vain hallinnan siirron jälkeen sitoutuva hiili? Voidaanko nieluja kohdistaa ollen-

26 23 kaan niitä hallinnoivalle yksikölle vai kuuluvatko nielut sittenkin omistajaorganisaation eli Metsähallituksen taseeseen? Joka tapauksessa Laatumaan maa-alueiden osuus Metsähallituksen kaikista maa-alueista on hyvin pieni, alle promillen suuruusluokkaa (Luhtio 2011). Samanlaisia kysymyksiä herää hankintojen osalta. Kuuluvatko Laatumaan hiilijalanjälkeen myös toimistotarvikkeiden valmistamisesta aiheutuvat päästöt vai vain niiden käytöstä ja käytöstä poistosta aiheutuvat päästöt? Jos Laatumaa vastaa koko tuotteen hiilijalanjäljestä, mikä on valmistajan rooli? Entä mikä on yritykselle aiheutuva hiilijalanjälki liikematkustamiseen olennaisena osana kuuluvasta hotelliyöpymisestä? Myykö tuotteen valmistaja tai palveluntarjoaja kaupanpäällisiksi kasvihuonekaasupäästöt, jotka tuotteesta tai palvelusta ovat aiheutuneet? Tässä hiilijalanjälkiselvityksessä jätetään omistussuhteisiin liittyvät rajaukset tarkastelun ulkopuolelle ja keskitytään Laatumaan toiminnasta aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin. Hankintojen, eli pääasiassa toimistotarvikkeiden valmistamisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä, maa-alueiden hiilinieluja tai hotelliyöpymisen kasvihuonekaasupäästöjä ei siis tässä yhteydessä selvitetä. Luonnollisesti työn laajuudenkaan puitteissa ei ole mahdollista selvittää standardin mukaisesti jokaisen toimistotarvikkeen valmistamisesta aiheutuvaa ilmastokuormitusta. Työssä kuitenkin esitetään, kuinka toimistotarvikkeiden hiilijalanjälki olisi mahdollista huomioida kasvihuonekaasuinventaariossa, mikäli toimintotiedot olisivat saatavilla. Samalla perusteella tarkastelun ulkopuolelle jätetään kunnallistekniikan rakentamisen sekä tuulimittauslaitteiston valmistamisen aiheuttama ilmastokuormitus. Päästöjen omistussuhteet eivät kunnallistekniikan ja mittauslaitteistojen hankintoja koskevissa asioissa ole yksiselitteiset, sillä siihen pätevät samat hankintoja koskevat kysymykset kuin toimistotyöskentelyn hankinnoillekin. Myös tierakentamisen alihankinnat, kuten tiepohjien materiaalit on rajattu tämän selvityksen ulkopuolelle. Suorat päästöt maankäytön muutoksesta tienrakentamisessa aiheutuvat kuitenkin suoraan Laatumaan tontin jalostuksesta, jonka vuoksi maankäytön muutos on huomioitu hiilijalanjälkilaskelmassa. Muun tonttirakentamisen osalta hiilijalanjälkeä kasvattavat toiminnot eivät kuulu Laatumaan toimintaan vaan ne aiheutuvat rakentajan toiminnasta. Tämän vuoksi esimerkiksi rakennusten maa-alueiden

27 24 maankäytön muutos sekä rakentamisen hiilijalanjäljen on katsottu kuuluvan rakentajan tai rakennuttajan hiilitaseeseen.

28 25 5 TONTIN JALOSTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Tonttikauppaan kuuluu olennaisena osana tontin jalostaminen rakentamiskuntoon. Teiden, kunnallistekniikan ja rakennusten tieltä on kaadettava hiilinieluina toimivaa metsää, jotta rakentaminen olisi mahdollista ja tästä maankäytön muutoksesta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. Metsien raivauksen vuotuinen kasvihuonekaasupäästö on Suomessa keskimäärin 15 tco 2 e/ha ja ruohoalueiden muokkauksen vuotuinen päästö keskimärin 7,3 tco 2 e/ha (PAS 2050: 2008, 32). Myös maanmuokkauksen käytännön toteuttamisesta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä, jotka syntyvät muun muassa työkoneiden käytöstä. Maankäytön muutoksesta aiheutuva hiilijalanjälki voidaan periaatteessa laskea lähtötiedoilla, joilla selviää kuinka paljon ja millaista kasvillisuutta on raivattu vuoden aikana ja millaisia työkoneita alueella on käytetty ja kuinka paljon. Laskenta edellyttää, että tonttien ja tuulivoimahankkeiden yhteydessä tehdyistä maanmuokkauksista on pidetty kirjaa. Vaikka maankäytönmuutoksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt on PAS 2050 ohjeistuksessa määriteltykin koskevan maatalouteen liittyviä tuotteita, voidaan maankäytön muutosta pitää Laatumaan teiden rakentamiseen niin olennaisena osana liittyvänä kasvihuonekaasupäästölähteenä, ettei sitä voida jättää huomiotta. Toimintotietojen puutteellisuuden sekä alihankintoihin liittyvien päästöjen omistusproblematiikan vuoksi ei kuitenkaan ole mahdollista laskea tiestön tai kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä, vaan ainoastaan tiestön alle jäävän maa-alueen maankäytön muutoksesta aiheutuva hiilijalanjälki. Tiestön ja kunnallistekniikan rakentamiseen kuuluvia kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavia toimintoja ovat muun muassa työkoneiden käyttö, tien päällysainesten ja murskeen louhinta ja kuljetus sekä sähkö-, viemäri- ja vesiverkostojen rakenteiden valmistaminen ja kuljetus (Luhtio 2011). Investointilaskelmien mukaan Laatumaa rakensi tiestöä yhteensä 19,2 kilometriä vuonna 2010 (Oikarinen, puhelinhaastattelu ). Tiestöä varten raivattavan maa-alueen leveys on keskimäärin 15 metriä (Kelahaara, lausunto ). Teiden kokonaispituuden ja leveyden avulla saadaan vuoden 2010 tiestön rakentamisen aiheuttamaksi maankäytön muutoksen pinta-alaksi m 2 eli 28,8 hehtaaria. Maa-alueet ovat pääosin metsämaata (Luhtio 2011). Metsien raivauksen vuotuisen kasvihuonekaasupäästöjen ollessa 15

29 26 tco 2 e/ha, saadaan tiestön rakentamisen aiheuttaman maankäytön muutoksen kasvihuonekaasupäästöiksi yhteensä 432 tco 2 e.

30 27 6 TOIMISTOTYÖSKENTELYN HIILIJALANJÄLKI Laatumaan toimistotyöskentelyn hiilijalanjälki muodostuu neljästä osa-alueesta; lämmitys, sähkönkulutus, jätteet ja hankinnat. Kasvihuonekaasuinventaariossa on noudatettu ISO standardia niin pitkälle kuin oli teknisesti mahdollista, mutta saatavissa olevien toimintotietojen puitteissa ei ollut kuitenkaan mahdollista suorittaa täysin standardin mukaista hiilijalanjälkilaskelmaa. Laskelmassa jouduttiin käyttämään toissijaisia toimintotietoja sekä laskennallisia suureita keskimääräisten toimintotietojen saamiseksi. Hiilijalanjälkiselvityksen perusteella voidaan kuitenkin muodostaa kuva hiilijalanjäljen suuruusluokasta sekä toimistotyöskentelyn osuudesta Laatumaan kokonaispäästöissä. Tässä kappaleessa selostetaan laskennan pääkohdat sekä laskennassa käytetyt päästökertoimet. Tarkat laskelmat löytyvät liitteestä I. 6.1 Lämmitys Laatumaan toimipisteiden lämmitysmuoto oli vuonna 2010 Fortumin kaukolämpö (Koponen 2011a). Fortum tuottaa kaukolämpöä yhdistetyllä sähkön- ja lämmöntuotannolla (CHP). CHP-laitoksissa voidaan polttaa eri polttoaineita, kuten biopohjaisia polttoaineita ja jätteitä, ja tämä mahdollistaa paikallisten polttoaineiden hyödyntämisen ja polttoaineen kuljetuksista aiheutuvan ympäristökuormituksen vähenemisen. CHP-tuotannolla voidaan saada jopa 90 % polttoaineen energiasta hyödynnettyä, ja siksi sillä on tärkeä rooli muun muassa kaupunkien ympäristökuormituksen vähentämisessä ja päästötavoitteiden saavuttamisessa. Maakaasu, hiili ja biopolttoaineet kattavat yli 60 % Fortumin käyttämistä lämmönlähteistä. Polttoaineiden jakautumista on havainnollistettu taulukossa 5. (Fortum 2010)

31 28 Fortumin lämmöntuotanto Euroopassa lähteittäin öljy 7 % jäte 4 % turve 5 % muut 8 % maakaasu 21 % lämpöpumppu, sähkö 14 % biopolttoaineet 20 % hiili 21 % Kuva 4. Fortumin lämmöntuotanto Euroopassa lähteittäin. (Fortum 2010.) Kaukolämmön kulutustietoja ei energiayhtiöltä saatujen tietojen mukaan voitu eritellä ja näin ollen tarkkaa määrää kaukolämmön kulutuksesta ei saatu selville (Koponen, sähköposti ). Kaukolämmön kulutusta arvioitiin laskennallisesti keskimääräisen lämmitystarpeen perusteella ja arviota käytettiin toissijaisena toimintotietona. Lämmitystarpeen arvio perustuu Energiateollisuus ry:n kaukolämpötilastoon vuodelta 2009, sillä 2010 vuoden tilastoja ei tämän selvitystyön aikaan ole vielä julkaistu. Kaukolämmitettyjen rakennusten lämpötilakorjattu ominaislämmönkulutus oli vuonna ,4 kwh/m 3 a ja ominaislämmönkulutus on laskenut viimeisen 20 vuoden aikana keskimäärin 0,5 kwh/m 3 a vuodessa. (Energiateollisuus ry 2010, 5 7.) Vaikka vuoden 2010 tilastoja ei ollutkaan mahdollista hyödyntää laskennassa, ei edellisen vuoden ominaislämmönkulutusta koskevien tietojen käyttäminen aiheuttane suurta virhettä laskelmaan ominaislämmönkulutuksen hitaan muutoksen vuoksi. Huonekorkeus Laatumaan toimipisteissä on keskimäärin 2600 mm (Kelahaara, lausunto ). Lämmitettävien toimitilojen pinta-ala yhdessätoista toimipisteessä on yhteensä 15585,5 m 2 (Oikarinen, palaveri ). Huonekorkeuden ja toimistojen lämmityspinta-alan perusteella laskennalliseksi toimistorakennusten tilavuudeksi saatiin 40522,3 m 3. Tilavuuden ja ominaislämmönkulutuksen kautta Laatumaan toimipisteiden kaukolämmönkulutuksen arvioitiin olleen vuonna 2010 noin 1637,1 MWh.

32 29 Lämmöntuotannon ominaispäästöt olivat vuonna 2010 Fortumilla 213 gco 2 /kwh (Fortum 2011a). Laatumaan toimipisteiden lämmityksestä aiheutuu siis yhteensä noin 349 t CO 2 e- päästöjä. Näistä päästöistä jaettiin Laatumaan tulosalueelle sen prosentuaalisen henkilöstöosuuden mukainen osuus eli yhteisten tilojen kaukolämmityksen päästöistä Laatumaa ottaa vastattavakseen yhteensä 37,67 t CO 2 ekvivalenttia. Taulukossa 5 on esitetty laskennallisiin toimintotietoihin pohjautuvat kaukolämmityksen aiheuttamat CO 2 ekvavalenttipäästöt toimipistekohtaisesti. Taulukko 5. Kaukolämmön toimipistekohtaiset kasvihuonekaasupäästöt. Toimisto tco 2 e/a Tikkurila 0,29 Hämeenlinna 1,71 Parkano 1,14 Jyväskylä 0,82 Mikkeli 2,04 Savonlinna 2,34 Kuopio 7,42 Oulu 2,80 Taivalkoski 0,49 Rovaniemi 0,26 Sodankylä 18,36 yht. 37, Sähkö Vuonna 2010 Metsähallituksen sähkönkulutus oli kwh eli noin 8 GWh. Ostosähkö oli Fortumin vesisähköä, josta tilattiin hiilijalanjälkiselvitystä varten toimipaikkakohtainen kulutusraportti Fortumilta. Raportista ei kuitenkaan ilmennyt Mikkelin, Oulun eikä Rovaniemen toimistojen sähkönkulutusta. Näiden kolmen toimipaikan osalta kulutusta arvioitiin muiden toimipaikkojen keskimääräisen sähkönkulutuksen perusteella niin, että sähkönkulutuksesta kilowatteina työntekijää kohden muodostettiin keskiarvo, ja tämä keskiarvo kerrottiin Mikkelin, Oulun ja Rovaniemen työntekijämäärällä. Ensisijaisena toimintotietona pystyttiin siis hyödyntämään Fortumin toimittamaa kulutusraporttia, joka kertoo todellisen sähkönkulutuksen toimipaikoittain. Toissijaisena toimintotietona kasvihuone-

33 30 kaasujen määrittämisessä käytettiin skaalattua sähkönkulutusta Mikkelin, Oulun ja Rovaniemen osalta. Metsähallituksen sähkönkulutuksesta Laatumaan osuudeksi saatiin kwh eli noin 0,9 % kokonaiskulutuksesta. Sähkönkulutuksen jakautumista on havainnollistettu taulukossa 6, jossa on myös esitetty Mikkelin, Oulun ja Rovaniemen skaalatut sähkönkulutukset. (Fortum 2010b). Taulukko 6: Laatumaan sähkönkulutustaulukko. (Fortum 2010b.) Toimipaikka Sähkönkulutus [kwh/a] Laatumaan osuus henkilöstöstä [%] Laatumaan osuus [kwh/a] kwh/ henkilö [kwh/ hlö a] skaalattu kulutus Metsähallitus [kwh/a] [kwh/a] [kwh/a] skaalattu kulutus Laatumaa Sähkönkulutusarvio Hämeenlinna ,65 885,9 295,3 885,9 Jyväskylä ,33 852,8 852,8 852,8 Kuopio , ,7 837, ,7 Mikkeli 8, , ,5 Oulu 9, , ,8 Parkano , ,8 3216, ,8 Rovaniemi 6, , ,3 Savonlinna , ,0 2030, ,0 Sodankylä ,70 220,4 220,4 220,4 Taivalkoski ,67 767,3 767,3 767,3 Vantaa , ,7 3904, ,7 yht ,2 Vesivoima on uusiutuva energianlähde, eikä siitä aiheudu juurikaan päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään. Vesialtaita energiantuotannossa hyödyntävän vesivoimalan hiilijalanjälki on noin gco 2 e/kwh, kun taas joen juoksutusta hyödyntävän vesivoimalan kasvihuonekaasupäästöt ovat huomattavasti pienemmät, alle 5 gco 2 e/kwh. Tämä johtuu siitä, että vesialtaiden rakentamisessa tarvitaan paljon enemmän raaka-aineita, kuten terästä ja betonia, verrattuna joen juoksua hyödyntävien voimalaitosten patojen rakentamiseen. Veden alle jäävien kasvien hajoaminen aiheuttaa myös jonkin verran metaanipäästöjä. Vesivoiman muita paikallisia ympäristövaikutuksia ovat tuotantoa varten rakennettavat padot ja vesialtaat, jotka muodostavat kulkuesteitä veneilijöille ja kaloille ja vaikuttavat vesistöihin

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut -ohjelman vuosiseminaari 14.1.2009, Flamingo

Vapaa-ajan palvelut -ohjelman vuosiseminaari 14.1.2009, Flamingo Facts for Action Ecompter Vapaa-ajan palvelut -ohjelman vuosiseminaari 14.1.2009, Flamingo Compter [kɑ te] - laskea (lukuja) - olla yhteensä, muodostua jostakin - olla tärkeä, olla merkitystä Yrityksestä

Lisätiedot

Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Ympäristötehokkuusyksikkö Maija Mattinen, tutkija Sisältö Taustaa Tavoitteet,

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Esitys Hämeenlinnassa 1.2.2012 Frans Silvenius MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus frans.silvenius@mtt.fi Elinkaaritarkastelun soveltaminen

Lisätiedot

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Metsätuotannon elinkaariarviointi Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa

Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa Hiilijalanjälkilaskurin käyttö n tietokonehankinnassa Tutkija Maija Mattinen ja erikoistutkija Ari Nissinen Suomen ympäristökeskus () Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa, Tampere, 8.10.2012 Ari Sirkka

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa 1 Anju Asunta, Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä

Lisätiedot

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/ KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/ Esitys Lappeenrannassa 5.5..2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9. Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;

Lisätiedot

Miten yritys voi olla hiilineutraali?

Miten yritys voi olla hiilineutraali? Miten yritys voi olla hiilineutraali? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ilmastokumppaneiden ja ympäristöjohtamisen vuosiseminaari 3.11.2014, Helsinki Maailmalta ja Suomesta

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014 1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO VERKOSTON TULOKSISTA... 3 2.1. ENERGIANKULUTUS... 5 2.1.1. Sähkönkulutus... 5 2.1.2. Lämmönkulutus... 6 2.2. HENKILÖLIIKENNE... 7 2.2.1. Tieliikenne... 7 2.2.2. Raideliikenne...

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

SINFONIAORKESTERIN HIILIJALANJÄLKI CASE: SINFONIA LAHTI

SINFONIAORKESTERIN HIILIJALANJÄLKI CASE: SINFONIA LAHTI LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems Ympäristötekniikan koulutusohjelma Pilvi Virolainen SINFONIAORKESTERIN HIILIJALANJÄLKI CASE: SINFONIA LAHTI Työn tarkastajat: Professori,

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/ KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/ Esitys Kruunupyyssä 29.4.2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

Todentaminen - tausta

Todentaminen - tausta ÅF-Enprima Oy Liikevaihto 38,3 milj. v. 2005 260 energia-alan asiantuntijaa Laatujärjestelmä sertifioitu, ISO9001:2000 Omistajana ruotsalainen ÅF- Process AB Käynnissä olevia toimeksiantoja 20 maassa 1

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

KeHa-hanke Elinkaariajattelu KeHa-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet/ Kestävyysprofiiliselvitys Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto-

Lisätiedot

Tuotteen hiilijalanjäljen laskenta ja viestiminen ISO/TS 14067 Organisaation kasvihuonekaasupäästöjen määrittäminen ISO/TR 14069

Tuotteen hiilijalanjäljen laskenta ja viestiminen ISO/TS 14067 Organisaation kasvihuonekaasupäästöjen määrittäminen ISO/TR 14069 Tuotteen hiilijalanjäljen laskenta ja viestiminen ISO/TS 14067 Organisaation kasvihuonekaasupäästöjen määrittäminen ISO/TR 14069 Tiina Pajula, Principal Investigator, VTT Expert member of the ISO working

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata?

Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata? Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Ryhmäpäällikkö, Jarno Ilme Energiamarkkinavirasto Tarkkailun lähtötilanne pk-sektorilla

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5. VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Lentolaskuri kohti vastuullisempaa lentomatkailua. Tietoa laskurin toiminnasta 5.6.2008 (päivitys 9.7.2009)

Lentolaskuri kohti vastuullisempaa lentomatkailua. Tietoa laskurin toiminnasta 5.6.2008 (päivitys 9.7.2009) Lentolaskuri kohti vastuullisempaa lentomatkailua Tietoa laskurin toiminnasta 5.6.2008 (päivitys 9.7.2009) Mistä lentolaskurissa on kyse? Lentolaskuri on tamperelainen internetlaskuri, jonka avulla kukin

Lisätiedot