tehokkaasti ruokinnassa tarvitaanko uusia kasveja?

Transkriptio

1 Miten kotoista valkuaista voi hyödyntää tehokkaasti ruokinnassa tarvitaanko uusia kasveja? Maito-pienryhmien tapaaminen Hämeenlinna Marketta Rinne ja Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus

2 Rehujen käyttö tehokkaasti? Valkuaisen käytön tehokkuus Rehuvalkuaisen muuntaminen maidon valkuaiseksi tai lihaksi biologinen tuotosvaste Ympäristönäkökulma ravinnehävikit lannankäsittelyssä ja rehujen tuotannossa Rehustuksen hinnan muutos vs. maitotilin muutos taloudellisuus Energian käytön tehokkuus Lehmän geneettinen kyky muuntaa ravintoaineet maidoksi Metaanin tuotanto ilmastovaikutukset Tehokas = taloudellinen Tuotot miinus kustannukset Tuotosvasteet tunnettava (biologia pysyy samana) Tuotteiden ja panosten hinnat vaikuttavat ratkaisevasti (vaihtelevat) Työnkäyttö Hävikit mahdollisimman pieniksi kaikissa kohdissa! 2

3 Kotovarainen valkuainen = tilalla tuotettu, kotimainen? Suurin osa lehmien valkuaisesta tulee perusrehuista Nurmisäilörehu (koostumuksessa ja kasvilajeissa suuri vaihtelu) Vilja (ohra, kaura tärkeimmät) Kokoviljasäilörehu (viljan lisäksi seokseen mahdollista lisätä esim. palkokasveja) Kotovaraisia i (omalla tilalla ll tai kotimaassa tuotettuja) t tt valkuaisrehuja Rypsi Herne Härkäpapu Tulevaisuudessa lupiini, i auringonkukka? kk 3

4 Palkokasvit tuottamaan kotovaraista valkuaista Nurmipalkokasvit Apilat tärkeimpiä Säilörehu, kuivaheinä tai laidunnus Palkokasvit tuorerehuna tai mukana kokoviljasäilörehuseoksissa Herne, virnat, härkäpapu p Säilörehu tai syöttö suoraan kasvustosta Palkoviljat Herne, härkäpapu, lupiini Siemenet osana väkirehua Kuva: Arja Seppälä MTT

5 Palkokasvit eivät ole luomutilojen yksinoikeus Maksimaalinen palkokasvien käyttö (rehuntuotanto, viherlannoitus, aluskasvit) voisi vähentää väkilannoitetypen käyttöä 60 % nykyisestä Merkittävä taloudellinen ja energian säästö Yhden typpilannoitekilon valmistaminen ja kuljetus kuluttaa n. 33 MJ Vaikutukset kasvihuonepäästöihin niin peltoviljelyssä, ruokinnassa kuin lannankäsittelyssä vaativat lisäselvityksiä Viljelijöiden motivaatio tärkeällä sijalla viljelyjärjestelmien kokonaisvaltaisessa kehittämisessä Taloudellinen tulos, maan kasvukunto, ympäristövaikutukset Palkokasvit sopivat hyvin märehtijöiden ruokintaan! Lähde: Känkänen, H., Suokannas, A., Tiilikkala, K., Nykänen, A Biologinen typensidonta fossiilisen energian säästäjänä. MTT Raportti 76, 60 s. 5

6 Palkokasvien haasteita Viljelyn epävarmuus, sadon määrän ja laadun vaihtelut Usein vaateliaita kasveja kasvuolojen suhteen Säilörehun valkuaispitoisuus suhteessa sulavaan energiaan voi nousta typen hyväksikäyttö maidontuotannossa huononee sonnan ja erityisesti virtsan mukana erittyvä typen määrä lisääntyy Korkea kalsiumpitoisuus, puhaltuminen, kasviestrogeenit Monipuolisuudesta etuja Viljelyvarmuutta ja rehuarvoa lisää monen kasvin seoksen käyttäminen Sopivat ruokintaan seoksena nurmisäilörehun kanssa Märehtijät syövät enemmän useammasta kasvilajista tehtyä säilörehua kuin yhdestä

7 Palkokasvien viljelyedellytykset paranevat ilmastonmuutoksen edetessä Uusia lajeja ja lajikkeita ilmaston lämmetessä Typen sidonta vaatii lämpöä Nurmipalkokasveista lisäpuhtia nurmiin Palkoviljat kokoviljaseoksiin, valkuaistäydennysrehuiksi Sinimailanen Kuva: MTT Marketta Rinne

8 MR1 Apilanviljelyä Apilanurmien ala Suomessa olisi i varaa Niskanen & Kässi 2014 lisätä! Säilörehuanalyysien tulos ja siemenkäyttö vastasivat parhaiten toisiaan, kun säilörehunurmista 2/3 oletettiin 4- vuotiseen kiertoon ja 1/3 3-vuotiseen kiertoon ria Pelto oala, hehtaa Siemenlaskelman laidunala Siemenlaskelman säilörehualan ka. 4 vuotta Siemenlaskelman säilörehualan ka. 3,3 vuotta Säilörehuanalyysien perusteella laskettu ala 8

9 Apilassa heiniä enemmän raakavalkuaista Apilan RV-pitoisuus on tyypillisesti suurempi kuin nurmiheinien Seoskasvustossa heinät pienentävät rehun RV-pitoisuutta ja vähentävät typpitappioita Seoskasvuston korjuuajan optimoiminen vaativaa Toisaalta niukasti typpilannoitetun it t apilanurmen RV-pitoisuus i voi olla varsin matala varsinkin jos myös apilapitoisuus jää pieneksi Lannoitetuissa nurmissa heinien typpipitoisuus vaihtelee huomattavasti käytettyjen lannoitemäärien ja muiden kasvuolosuhteiden mukaan 1. nurmiheinäsadon RV-pitoisuus lisääntyy 5.5 g/kg ka, kun typpilannoitusta lisätään 10 kg Korhonen, M., Rinne, M. & Huhtanen, P Lannoitusvasteet nurmirehun tuotannossa. Suomen Maataloustieteellisen Seuran julkaisuja no 21. Toim. Anneli Hopponen. Saatavilla:

10 Kasvilaji ja tuotantotapa vaikuttavat nurmien koostumukseen Luomu 1) Tavanomainen 2) g/kg ka Apila Heinä Apila Heinä Kuiva-aine, g/kg Tuhka Raakavalkuainen Kuitu (NDF) D-arvo ) Rinne ym. 2007, 1. sato 2) Huhtanen ym. 2006, AFS 15: , heinät 1. sato

11 Puna-apilapitoisen säilörehun käyttö lypsylehmien rehuna Säilörehun syönti lisääntyy Syönti-indeksi arvioi määrän Maitotuotos lisääntyy Mutta maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet pienenevät Maidon rasvahappokoostumus paranee ihmisravitsemuksen kannalta Tulokset riippuvat huomattavasti siitä, mihin verrataan Mikä on käytettyjen säilörehun sulavuus, säilönnällinen laatu Vaihtelu suurta niin puna-apilavaltaisten kuin pelkistä nurmiheinistä tehtyjen säilörehujen sisällä Vaihtelua aiheuttavat kehitysvaihe korjuuhetkellä, viljelytekniikka (lannoitus), korjuun ja säilönnän onnistuminen, kasvuolosuhteet 11

12 12

13 Herne lypsylehmän y valkuaislisänä Ei ole aivan rypsin veroinen Ei lisää rehuvalkuaisen virtausta ohutsuoleen Herneen valkuaisen pötsihajoavuus suuri Sopii hyvin, jos säilörehun sulavuus on hyvä, mutta valkuaispitoisuus matala Herne vaikuttaa edullisesti Saattaa lisätä säilörehun syöntiä Lisää pötsimikrobien energian saantia Voi lisätä mikrobivalkuaisen muodostusta pötsissä Korvaa ruokinnassa lähinnä rehuviljaa MTT

14 Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym alustavia tuloksia) Sinilupiinia ja härkäpapua verrattiin rapsirouheeseen valkuaisväkirehuna säilörehuruokinnalla olevilla lypsylehmillä Raakavalkuaisen saanti valkuaisrehuista g/pv gp pyrittiin samaan samaksi eri valkuaisrehuilla Säilörehu oli hyvin sulavaa (D-arvo keskimäärin 680 g/kg ka) ja sisälsi i valkuaista 166 g/kg ka Väkirehua 12 kg/pv yhteensä RUOKINNAT K ohra/kaura + melassileike + kivennäiset RR rapsirouhe 3.0 kg/pv HP härkäpapu 3.65 kg/pv SL sinilupiini 3.45 kg/pv 940 g RV valkuaisrehuista 14

15 14.0 Säilörehun syönti, kg ka/pv K RR HP SL vr%ka Valkuaislisä lisäsi syöntiä SL: syönti pienempi kuin RR ja HP Kuva: Kaisa Kuoppala 15

16 Maitotuotos, kg/pv Energiakorjattu maitotuotos, kg/pv 25.0 K RR HP SL Valkuaislisä lisäsi maitotuotosta Valkuaisrehujen välillä ei merkitsevää eroa 25.0 K RR HP SL Ruokintojen välillä ei ollut merkitsevää eroa 16

17 46.0 Rasvapitoisuus, g/kg 33.0 Valkuaispitoisuus, g/kg K RR HP SL 23.0 K RR HP SL K poikkeaa muista Trendi :RR RR, HPjaLpoikkeavat toisistaan 46.0 Laktoosipitoisuus, g/kg K RR HP SL Ei merkitseviä eroja 17

18 1600 Rasvatuotos, g/pv 1200 Valkuaistuotos, g/pv K RR HP SL 800 K RR HP SL Ei merkitseviä eroja K poikkeaa muista RR poikkeaa HP:sta ja SL:sta Härkäpapu ja sinilupiini ovat hyviä valkuaisrehuja ja niillä voi korvata rypsirouheen tai osan siitä Tulosten laskeminen on kesken 18

19 Kokoviljasäilörehua palkokasveista Herne, härkäpapu, virnat, lupiinit Kokoviljasäilörehuksi seoskasvustona viljojen kanssa Vilja pitää rentovartiset herneen ja virnan pystyssä Viljelyvarmuus lisääntyy, kasvitaudit vähenevät Nurmen perustaminen mahdollista samalla Palkokasvit parantavat kokoviljasäilörehun rehuarvoa pelkkään viljaan verrattuna Seoksen kasvilajit kannattaa valita sekä kasvien ominaisuuksien että ruokintatilanteen kannalta (millaista rehua tarvitaan) Paljon massaa vai hyvä sulavuus ja korkea valkuaispitoisuus? Käytetäänkö rehu korkeatuottoisille lehmille, lihanaudoille, hiehoille tai ummessa oleville Käytettävissä ttä ä olevat peltolohkot, l t maalajit 19

20 Kokoviljasäilörehua palkokasveista Sulavuus ja rehuarvo riippuvat kasvilajeista, -lajikkeista ja kasvuoloista sekä korjuuajankohdasta Sulavuutta ja raakavalkauispitoisuutta laskevat viljan suuri osuus Herneen sulavuus pysyy yy kauan korkeana ja jopa nousee kasvukauden edetessä (siis kasvaa edelleen) Korjuu kun vilja maitotuleentumisasteella t t i t ll ja palot täyttyneet Korjuu mieluiten suoraan korjaavalla menetelmällä, etteivät parhaat osat varise Kannattaa syöttää lehmille seosrehuna nurmisäilörehun kanssa Kuva: MTT / Essi Saarinen 20

21 Kokoviljakasvustojen raakavalkuaispitoisuuksia Rehutaulukot ( Kokoviljasäilörehu ohrasta 100 g/kg ka Härkäpapusäilörehu (vihreät siemenet) 190 g/kg ka Herne- ja virnasäilörehu (kukinnan alku) 200 g/kg ka Juutinen, E Säilörehua herneestä ja härkäpavusta. Nauta 4, sivut Hernekaurasäilörehu 159 g/kg ka Härkäpapukaurasäilörehu 152 g/kg ka 21

22 Kokoviljasäilörehu on Suomen maissi! Edut kasvinviljelyssä Yksivuotinen karkearehukasvi maitotilan viljelykiertoon Sulavuus tyypillisesti selvästi nurmiheiniä matalampi Syöntiä lisäämällä lehmät pystyvät ylläpitämään ravintoaineiden saantia ja maitotuotosta Ks. Syönti-indeksi Raakavalkuaispitoisuus tyypillisesti selvästi nurmiheiniä matalampi Tämä voi olla hyöty tai haitta riippuen siitä, mikä on muun rehuannoksen raakavalkuaispitoisuus Lypsylehmlillä lillä kannattaa typen hyväksikäytön näkökulmasta pyrkiä rehuannoksen PVT-pitoisuuteen 0 g/kg ka. RV-pitoisuutta voi nostaa ottamalla seokseen mukaan palkokasveja 22

23 Miten onnistuu palkoviljojen viljely? Viljely voi olla suurempi haaste kuin käyttö ruokinnassa Pätee myös nurmipalkokasveihin Haasteet mm. viljelytekniikan kehittämiseen ja kasvinjalostukseen Riittävä ä satotaso t ja viljelyvarmuus l merkittäviä iä taloudelliseen tulokseen vaikuttavia tekijöitä Monipuolisen viljelykierron (ja ruokinnan) asettamat haasteet viljelijän osaamiselle, kalustolle, logistiikan ja varastoinnin hallinnalle Viljely lisääntynee ilmastonmuutoksen edetessä, sillä kasvukauden pituus rajoittaa nykyään palkoviljojen viljelyä MTT

24 Tilalla tuotettujen valkuaisrehujen etuja Palkokasvit typpeä sitovina kasveina vähentävät typpilannoitteiden oston tarvetta Taloudelliset säästöt Positiiviset ilmastovaikutukset odotettavissa Lisäävät omavaraisuutta valtakunta- ja tilatasolla Huoltovarmuus ja ruokaturva paranevat Ostorehujen ja lannoitteiden hintavaihtelut eivät vaikuta Tuovat monipuolisuutta viljelykiertoihin Katkaisevat viljojen kasvitautikierteitä Parantavat maan rakennetta Lisäävät biodiversiteettiä Tarjoavat pölyttäjille ravintoa Tuovat mielenkiintoa viljelyyn MTT

25 Perinteiset valkuaisrehut vs. palkoviljat Rehu RV His Met Lys HVO OIV ME g/kg ka g/100 g RV % g/kg ka /kg ka Rypsirouhe Rypsipuriste Soijarouhe Herne Härkäpapu Lupiini Rehutaulukon mukaan herne, härkäpapu ja lupiini sisältävät hyvin vähän metioniini-aminohappoa, joten metioniinin saanti voi tulla rajoittavaksi Myös niiden valkuaisen pötsihajoavuus (HVO) on selvästi suurempi soijaan ja varsinkin rypsiin verrattuna Karkea jauhaminen voi olla hienoinen i etu valkuainen ei hajoa pötsissä aivan yhtä nopeasti MTT

26 Härkäpavun haitta-aineet Tanniinit Visiini ja konvisiini Märehtijät huomattavasti yksimahaisia kestävämpiä pötsimikrobit hajottavat haitta-aineita Tanniinit Huonontavat t sulavuutta yksimahaisilla i ill Märehtijöillä voivat parantaa valkuaisarvoa pienentämällä pötsihajoavuutta Visiini ja konvisiini voivat aiheuttaa vakavaa anemiaa muniville kanoille (ja G6PD-mutaation omaaville ihmisille) Lähde: Crepon, K., Marget, P., Peyronnet, C., Carrouee, B.,Arese, P.&Duc, G Nutritional value of faba bean (Vicia faba L.) seeds for feed and food. Field Crops Research 115: MTT

27 Herne, härkäpapu, virnat, lupiinit säilörehuna Vaativat pitkän kasvuajan tuleentuaakseen, mutta kokoviljasäilörehuksi korjattuna ehtivät pohjoisempanakin Korkea siemenkustannus mutta pienempi lannoitekustannus ja esikasviarvo kompensoivat Vaihtoehto viljelykiertoon sekä tavanomaisessa että luomutuotannossa Viljellään usein vahvakortisten viljojen kanssa seoksena Korjuu, kun palot ovat täyttyneet ja vilja on maitotuleentumisasteella Aikaisemminkin, jos kasvusto lakoontumassa 27

28 Palkokasvisäilörehut Kuva: Kaisa Kuoppala Kuva: Kaisa Kuoppala Kuva: Kaisa Kuoppala MTT Kuva: Kaisa Kuoppala

29 Härkäpapuvehnä ja hernevehnä MTT Ruukki (Kuoppala ym alustavia tuloksia) Kuva: Kaisa Kuoppala Kuva: Kaisa Kuoppala Kolme kasvuastetta korjattiin 2013: 14.8., ja (70, 83 ja 98 pv kylvöstä) Niitettiin karholle ja paalattiin 2-3 h kuluttua Säilöntäaineena AIVS 6 l/tonni Sulavuuskoe pässeillä Kuva: Kaisa Kuoppala Edistystä Luomutuotantoon hanke, MTT Ruukki 29

30 Palkokasvi-viljasäilörehun rehuarvo Riippuu palkokasvin k ja viljan osuuksista Riippuu kasvin eri osien suhteista Paljonko kasvustossa on varsia, lehtiä tai papuja/jyviä Pavut arvokkaimpia, samoin viljan jyvät Viljan olki Palkokasvin ja viljan lajikkeet vaikuttavat Korjuuajankohta Kuva: Kaisa Kuoppala Kuva: Kaisa Kuoppala Kuva: Kaisa Kuoppala Kuva: Kaisa Kuoppala

31 Lehtien ja varren osuudet vähenevät ja palkojen osuus lisääntyy! Härkäpapu Herne Lehti % Varsi % Palko % Kuva: Kaisa Kuoppala Kuva: Kaisa Kuoppala 31

32 Härkä papu Lehdissä ja paloissa paljon raakavalkuaista Raakavalkuaista, g/kg ka Koko Leh Var Pal kasvi ti si ko Herne Härkä papu Palkojen ja lehtien D-arvo on korkeak kokok ajan, varren matala D-arvo, g/kg ka Koko Leh Varsi Palko kasvi ti Herne

33 Sopiva korjuuajankohta Korjuuaikaa ei lueta kukista Kasvun aikana palkojen osuus lisääntyy, varren ja lehtien vähenee, sulavuus palkojen myötä lisääntyy Ruotsalainen ohje: palot ovat saavuttaneet täyden kokonsa ja täyttyneet, suuri kuiva-ainesato Kuva: Kaisa Kuoppala Voisi lisätä: kun lehtimassa on vielä vihreää! Helteinen sää kuihduttaa lehtiä ja pakkotuleennuttaa kasvin Lehtimassa vähenee, palkojen määrä jää ehkä pienemmäksi, osa paloista ei kehity Kasvusto voi päällepäin äi näyttää vihreältä ja lehtevältä, mutta vasta kasvuston sisältä näkee tilanteen Eri lajikkeet kehittyvät eri tahtiin Rehevät lajikkeet sopivat säilörehuksi Tuottavat paljon vihreää massaa ja pysyvät pitkään vehreinä 33

34 Ruukki Mustiala Kuva: Kaisa Kuoppala Kuva: Kaisa Kuoppala 34

35 Hernekaura- ja härkäpapukaurasäilörehut MTT Maaningan kokeessa (Juutinen ym. 2011, Markkanen 2014) SR, kg/pv Maito- ja EKM-tuotos, kg/pv Nurmi Herne HP 10.0 Nurmi Herne HP Nurmisäilörehu 625oli 2.sadon timotei-nurminata, 638 D 625, RV Hernekaurasäilörehu D 638, RV 158 Härkäpapukaurasäilörehu D 620, RV 152 Kokeessa lisäksi i väkirehun valkuaistasot t :150 ja 180 g RV/kg ka HP-säilörehun syönti suurin, dieettien väliset erot tuotoksissa merkitseviä Valkuaislisä uas sä lisäsi syöntiä, tuotoksia, o valkuaispitoisuutta, uasp osuu a, ureapitoisuutta, a, vähensi rasvapitoisuutta MTT 35

36 Kiitos! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos (Metla), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi, joka aloittaa toimintansa /9/2014