Rehuarvojärjestelmä. Ruokintasuositukset. Kesän 2004 päivitys. Valkuaissuositukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rehuarvojärjestelmä. Ruokintasuositukset. Kesän 2004 päivitys. Valkuaissuositukset"

Transkriptio

1 Rehuarvojärjestelmä Kuva: Eeva Saarisalo Eläinten ravintoaineiden tarve kuvataan ruokintasuosituksissa Rehutaulukoiden avulla arvioidaan rehujen ravintoaineiden sisältö Laskentaperusteet Taulukkoarvot Lopputuloksena ruokintasuunnitelma, jota noudatetaan navetassa Kokonaisuus, jossa suositukset ja rehuarvot suhteessa tosiinsa Koostuu useista historiallisista kerrostumista ja on jatkuvassa kehitystilassa Rehuarvojärjestelmä on kuvattu julkaisussa Rehutaulukot ja ruokintasuositukset: Ruokintasuositukset Perustuvat populaatioiden keskimääräisiin tarpeisiin Jos karjan lehmien päivittäinen keskilypsy kg karjan vuosituotos yli kg 60 kg karjan vuosituotos yli kg Kesän 04 päivitys Uusi OIV-suositus Perustuu valkuaistuotokseen Uusi RY-suositus Aikaisempaa suurempi Huomioi ruokintatason ja väkirehun osuuden vaikutuksen Matalammat fosforisuositukset NRC:n ja INRA:n suositusten mukaiset Lisäksi: NDF-kuitu vihdoin mukaan Nurmirehujen kokonaisuudistus Uudet kaavat OIV:n ja PVT:n laskemiseen D-arvosta Joidenkin väkirehujen HVO-arvojen tarkistus Kaikkien rehujen sulavuuskertoimien tarkistus Nimikkeiden tarkistus / karsinta Valkuaissuositukset Ei teoreettista perustetta käyttää EKM-tuotosta valkuaistarpeen laskemisessa Historiallinen tausta RKM EKM-tuotoksen lisäys maidon rasvapitoisuuden noustessa ei lisää aminohappojen tarvetta Maailmanlaajuisesti useimmissa systeemeissä valkuaistarve perustuu valkuaistuotokseen Aminohappojen hyväksikäyttö maitovalkuaisen tuotantoon eri järjestelmissä on keskimäärin

2 Valkuaissuositukset Kotimaisessa koeaineistossa (72 ruokintaryhmää) OIV:n saannin ja tarpeen erotus riippui kuivaaineen syönnistä ero kasvoi syönnin lisääntyessä OIV-PVT systeemi ei ota huomioon sonnan metabolista typpeä, jonka eritys riippuu kuivaaineen syönnistä NRC:n systeemissä noin 30 g/kg ka Hollannissa suhteessa sulamattomaan kuiva-aineeseen Saksassa suhteessa kuiva-aineen syöntiin Aineiston analysointi Kotimainen aineisto (72 ruokintaryhmää) OIV:n saanti laskettiin nykyisten taulukoiden mukaan; vähennys OIV:n saantiin tehtiin, jos PVT oli enemmän kuin - g/kg ka Laskettiin RY:n ja OIV:n saannin ja tarpeen suhde Mukaan otettiin ne havainnot, joissa OIV enemmän rajoittava kuin energia eli OIV:n saanti/tarve jaettuna RY:n saanti/tarpeella oli alle 1.00 Aineiston analysointi Ylläpitotarve muodostuu kahdesta osasta: Virtsan endogeenisen typen osuus 1.0 g OIV per metabolinen elopaino-kg Sonnan metabolisen valkuaisen osuus 18.3 g/kg ka OIV:n hyväksikäytöksi maitovalkuaisen tuotantoon Testaus laajalla tuotantokoeaineistolla (324 ruokintaryhmää) OIV:n tarpeen ja saannin riippuvuus (v. 02 suositukset) OIV:n saanti (g(pv) y = x R 2 = y = x R 2 = OIV:n tarve (g/pv) Saanti on suurempi kuin tarve, kun tarve >1225 g/pv Tarpeen ja saannin erotus Kuiva-aineen syönnin vaikutus OIV:n tarpeen ja saannin erotukseen (v. 02 suositukset) OIV:n tarve - saanti (g(pv) 1 y = x R 2 = Ruokintatason -1 noustessa ylläpitotarve - lisääntyy ja/tai valkuaisen KA-syönti (kg/pv) hyväksikäyttö paranee OIV:n saanti (g(pv) OIV:n tarpeen ja saannin riippuvuus (valk.tuotokseen perustuva suositus) y = x R 2 = y = x R 2 = OIV:n tarve (g/pv) Tarpeen ja saannin erotus lähestyy tasapainoa 2

3 Kuiva-aineen syönnin vaikutus OIV:n tarpeen ja saannin erotukseen (valk.tuotokseen perustuva suositus) OIV:n tarpeen ja saannin riippuvuus (elopaino + ka-syönti + valk.tuot. perustuva suositus) OIV:n tarve - saanti (g(pv) y = x R 2 = KA-syönti (kg/pv) OIV:n saanti (g(pv) y = x R 2 = y = x R 2 = OIV:n tarve (g/pv) Tarve = saanti Kuiva-aineen syönnin vaikutus OIV:n tarpeen ja saannin erotukseen (elopaino + ka-syönti + valk.tuot. perustuva suositus) OIV:n tarve - saanti (g(pv) y = x R 2 = KA-syönti (kg/pv) Uusi OIV-suositus OIV:n kokonaistarve (g/pv) lasketaan kaavalla: 1.0 * elopaino * ka-syönti (kg/pv) * valkuaistuotos (g/pv) Kuiva-aineen syönnin voi laskea RYtarpeesta Dieetin energiaväkevyys 0.98 RY/kg ka Ka-syönti = RY-tarve / 0.98 OIV-suoitus (g/pv) Valkuaissuositus jyrkkeni (lehmän paino 600 kg) Maitotuotos (kg/pv) Lehmien energian saanti yliarvioitu Lehmät eivät lypsä yhtä paljon kuin laskennallisen RY-saannin perusteella pitäisi Keskimääräinen RY-kulutus kotimaisessa tuotantokoeaineistossa on lähes 0.48 RY/kg EKM (3 ruokintaryhmää), kun se taulukoiden mukaan on 0.44 RY/kg EKM Korjauksen tekeminen haastavaa Tapa, jolla energiansaantia lisätään, vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa lisäyksestä toteutuu MTT 04 Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 3

4 Ruokintatason nostaminen ja rehujen negatiiviset yhdysvaikutukset huonontavat rehuannoksen sulavuutta OA:n sulavuus Ruokintatason vaikutus Väkirehun osuus 1*YP 3-4*YP 3-4*YP Sulatuksen negatiivinen yhdysvaikutus Uusi energiasuositus maidontuotantoon Aikaisempi energiasuositus: * elopaino (kg) * EKM Uudessa suosituksessa huomioidaan ruokintatason ja väkirehun osuuden vaikutus, jolloin energian tarve kasvaa Rehuyksikköjen tarve korjataan kaavalla: RY-uusi (RY/pv) = 1.07 RY-vanha (RY/pv) * väkirehun osuus (kg/kg) Koko energian tarve lasketaan kaavat yhdistämällä seuraavasti: RY/pv = * elopaino (kg) * EKM väkirehun osuus (%) Näin energian tarve lisääntyy (lehmän elopaino 600 kg) Eri suositusten vaikutus rehuannoksen OIV/RY-suhteeseen (lehmän elopaino 600 kg) Energiatarve (RY/pv) EKM-tuotos (kg/pv) V. 02 VR 25 % VR % VR 75 % OIV/RY EKM-tuotos (kg/pv) v. 02 Uusi OIV Uusi OIV+RY Uuden energiasuosituksen perusteella laskettu kuiva-aineen syöntitarve (kg/pv). Rehuannoksen energiapitoisuus on 0.98 RY/kg ka. EKMtuotos (kg/pv) % Väkirehun osuus % % Syönnin ja tarpeen ristiriita Kuiva-aineen syönti RY-tarpeen täyttämiseksi ei toteudu korkeimmissa tuotosluokissa Rehuannoksen voi suunnitella esim. kg päivässä lypsäville lehmille Jos lehmän tarve on suurempi, se: Täydentää ravintoaineiden saantia käyttämällä kudosvarastojaan Syö enemmän 4

5 Valkuaisruokinnan vasteet maidontuotantokokeissa Rypsirehun määrän lisääminen paransi maitotuotosta suoraviivaisesti Vasteet suuria ja suoraviivaisia hyvin suurillakin valkuaisrehun käyttömäärillä Perusrehuna käytetyn säilörehun D-arvo ja valkuaispitoisuus eivät vaikuta Lypsykauden vaihe ei vaikuta Aminohappojen saannin lisääntyminen lisää maitotuotosta! EKM-tuotos (kg/pv) Rypsirehua (kg/pv) Rypsirouhe Rypsipuriste Rinne, M., Jaakkola, S., Varvikko. T. & Huhtanen, P Effects of type and amount of rapeseed feed on milk production. Acta Agric. Scand. Sect. A. Animal Sci. 49: Rypsilisä lypsätti samoin säilörehun korjuuajasta riippumatta EKM-tuotos (kg/pv) Ei valkuaista Rypsilisä Säilörehun D-arvo (%) Rinne, M., Jaakkola, S., Kaustell, K., Heikkilä, T. & Huhtanen, P Silages harvested at different stages of growth v. concentrate foods as energy and protein sources in milk production. Animal Science 69: Säilörehun typpilannoituksella säädelty raakavalkuaispitoisuus ei vaikuttanut maitotuotokseen EKM-tuotos (kg/pv) Kontrolli Urea Gluteeni Rypsi Säilörehun RV-% Shingfield, K., Jaakkola, S. & Huhtanen, P. 01. Effects of level of nitrogen fertilizer application and various nitrogenous supplements on milk production and nitrogen utilization of dairy cows given grass silage-based diets. Animal Science 73: Kaikkia ruokinnan järjestämiseen liittyviä kohtia ei voida ratkaista suositusten kautta Lypsykauden aikana eläimen fysiologinen tila vaihtelee Kudosvarastojen käyttö lypsykauden alussa Kudosvarastojen kertyminen lypsykauden lopussa Lisääntynyt aminohappojen saanti lisää maitotuotosta myös yliruokintatilanteissa Vaikuttaa hormonaalisesti ravintoaineiden jakautumiseen? Yksilöt, joiden maidontuotantopotentiaali on suurempi, syövät samaa rehuannosta enemmän Esimerkiksi seosrehuruokinta Karkearehujen OIV- ja PVT-arvojen laskentakaavat verkossa Tapa 1 Laskenta monivaiheinen Edellyttää raakakuidun ja raakarasvan määrityksen tai taulukkoarvojen käytön Tätä tapaa käytetty Rehutaulukoiden esimerkkirehujen valkuaisarvojen laskennassa Tapa 2 Perustuu rehuaineistoista laskettuihin regressioyhtälöihin D-arvon ja RV:n määritys riittävät Kaavat erikseen Nurmisäilörehulle Kokoviljasäilörehulle ja apilasäilörehulle (puhdas apila) Apilapitoiselle nurmisäilörehulle Heinälle 5

6 Nurmisäilörehun valkuaisarvojen laskentakaavat (g/kg ka) Koostumuksen vaikutus nurmisäilörehun valkuaisarvoihin (g/kg ka) D-arvo 71 % 66 % OIV * D-arvo RV RV PVT * D-arvo RV OIV PVT Valkuaisarvot Suomen järjestelmässä mikrobivalkuaisen määrä yliarvioitu eli OIV-arvot liian suuria ja PVT-arvot liian pieniä Huomioitu OIV-suosituksissa (suurempia kuin muissa Pohjoismaissa) PVT:n osalta tehtävä erillinen korjaus Pötsin valkuaistase (PVT) Pötsin todellinen PVT on nolla silloin kun laskennallinen PVT on g syötyä ka-kiloa kohti Pötsissä hajoava valkuainen riittää kattamaan pötsimikrobien tarpeen, jos maidon ureapitoisuus on yli 16 mg / ml Jos lehmä syö kg ka/pv, laskennallinen PVT saa olla 0 g Jos PVT on vielä enemmän miinuksella, laskennallinen OIV:n saanti ei toteudu OIV vähenee 0.6 g yhtä PVT-grammaa kohti, joka ylittää g/kg ka OIV vähenee, kun PVT yli g/kg ka Lehmä syö kg ka/päivä Rehuannoksen keskimääräinen PVT on 25 g/kg ka Lehmän PVT on 0 g päivässä Vähennys OIV:hen pitää tehdä -5 g/kg ka osalta Laskennallinen OIV:n saanti vähenee: kg ka * -5 g/kg ka * 0.6 = 60 g päivässä Kerroin 0.6 perustuu: 0.85 (mikrobivalkuaisen osuus) * 0.70 (aminotypen osuus mikrobivalkuaisessa) Nurmirehujen kokonaisuudistus Taulukkoon luotiin kokonaan uudet esimerkkirehut nurmiheinistä ja puna-apilasta kotimaisiin aineistoihin perustuen Muut karkearehuryhmät säilyivät ennallaan Harvinaisemmat kasvilajit, kokoviljat, olki Taulukkoarvot soveltuvat vain rajoitetusti nurmirehujen laadun arviointiin, koska rehujen vaihtelu on suurta Karkearehuerien analysointi suositeltavaa ruokinnansuunnittelun pohjaksi 6

7 Nurmirehujen jaottelu Karkearehujen kuidun (NDF) ja D- arvon suhde Taulukoissa erikseen: Kasvustot (esim. laidun, niittorehu) Säilörehu (kuiva-ainepitoisuus vakioitu 25 prosenttiin) Heinä Nurmikasvien rehuarvot eivät merkittävästi riipu korjuutavasta ja kuiva-ainepitoisuudesta, jos korjuu ja säilöntä onnistuneet hyvin Kuitu (g/kg KA) D-arvo (%) Nurmiheinät I Nurmiheinät II Puna-apila I ja II Säilörehu I Säilörehu II Säilörehu III Heinä Puna-apila-SR Kokovilja-SR MTT 04 Rehutaulukot ja ruokintasuositukset Karkearehujen raakavalkuaisen ja D-arvon suhde Fosforisuositus pieneni Raakavalk. (g/kg KA) D-arvo (%) Nurmiheinät I Nurmiheinät II Puna-apila I ja II Säilörehu I Säilörehu II Säilörehu III Heinä Puna-apila-SR Kokovilja-SR Perustuu NRC:n ja INRA:n suosituksiin Riittää takaamaan nautojen hyvän tuotoksen, terveyden ja hedelmällisyyden Merkitys karjatalouden ympäristökuormituksen pienenemisessä MTT 04 Rehutaulukot ja ruokintasuositukset Fosforisuoitus (g/pv) Fosforisuositus pieneni (lehmän elopaino 5 kg) Maitotuotos (kg/pv) Fosforin (P) tarve ja eritys lehmillä Maidontuotantoon g / kg Maidon P-pitoisuus nousee valkuaispitoisuuden mukana (puolet P:sta kaseiinissa) Eritys virtsaan yleensä vähäistä (alle 1 g/pv) Eläinten välillä vaihtelua Eritys sontaan Potentiaalisesti sulamaton (unavailable) osuus Väistämätön (inevitable) menetys sontaan (noin 1.0 g/kg kuiva-ainetta) Säädeltävä (regulated) osuus Vaihtelee nollasta hyvin suureen riippuen lehmän fosforin saannista MTT 04 Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 7

8 Dieetin fosforipitoisuus vaikuttaa fosforin jakautumiseen Fosforiruokinnan tarkastelu koeaineistossa (n=99) Keskim. S.D. Min. Max. Sonnan liukoinen P Sonnan liukenematon P Maidon P Rehun syönti (kg ka/pv) * Karkearehu * Väkirehu * Yhteensä Dieetin koostumus (g/kg ka) * Raakavalkuainen * Fosfori Fosforin saanti (g/pv) * Karkearehusta * Väkirehusta * Yhteensä Maitotuotos (kg EKM/pv) Fosforin jakautuminen ja hyväksikäyttö Fosfori sonnassa * g/pv * g/syöty ka-kg * g/kg maitoa Fosforitase (g/pv) Fosforin imeytyminen (g/pv) Näennäinen sulavuus (%) Hyväksikäyttö (%) Keskim S.D Min Max Fosforin saannin ja ylijäämän (rehun P - maidon P) yhteys on hyvin vahva P:n ylijäämä (g/pv) y = 0.795x R 2 = P:n saanti (g/pv) Rehuannoksen fosforipitoisuuden ja fosforiylijäämän yhteys on selvä Rehussa saadun ja sontaan erittyvän fosforin yhteys on varsin hyvä P:n ylijäämä(g/day) 60 y = 23.24x R 2 = Sonnan P (g/pv) 60 y = x R 2 = P pitoisuus (g/kg ka) Rehun P (g/pv) 8

9 Sonnan fosforin ja fosforiylijäämän ennustaminen sonnan fosforipitoisuuden avulla ei sen sijaan onnistu Sonnan P / P ylijäämä (g/pv) Sonnan P-pitoisuus (g/kg ka) Esimerkki ruokinnasta ilman lisäfosforia Säilörehu Ohra Kaura Melassileike Rypsirehu Soijarehu Yhteensä Osuus (%) Pitoisuus (g/kg ka) Saanti (g/kg ka) Fosfori OIV Fosfori OIV Fosforiruokintaa voi vähentää Suomessa todennäköisesti melko runsas fosforin yliruokinta suhteessa vanhoihin ja erityisesti uusiin suosituksiin Ulkomaisten tutkimusten mukaan puutosoireita alkaa esiintyä, kun dieetin fosforipitoisuus noin 3.0 g/kg ka Normitason ylittävällä fosforilla ei ole osoitettu olevan hedelmällisyyttä parantavaa vaikutusta Tavanomaisella ruokinnalla ei ole fosforikivennäisen todellista tarvetta Fosforiyliruokinta vaikeasti vältettävissä, kun lisävalkuainen rypsirehuista, vaikka kivennäisfosforia ei annettaisikaan Niukemmat suositukset käyttöön Tämän aineiston ja ulkomaisten tutkimusten perusteella fosforin ruokintasuositusta voitiin alentaa mutta runsaasti fosforia sisältävien rehujen (rypsi, vehnänlese, rankki) fosforin todellinen imeytyminen pitäisi varmistaa, kun rehuannoksen fosforipitoisuus on pieni Korkeisiin tuotoksiin pyrkiminen ruokinnan avulla yleensä huonontaa fosforin hyväksikäyttöä, koska: Väkirehun osuus lisääntyy Väkirehuissa enemmän fosforia kuin karkearehuissa Väkirehujen valkuaispitoisuuden lisääntyessä myös fosforipitoisuus lisääntyy Lisäväkirehun tuotosvasteet pieniä, kun väkirehun käyttömäärät suuria Ympäristö hyötyy vähemmästä fosforista Fosforin hyväksikäyttöä tulisi ruokinnan lisäksi tarkastella koko tilasysteemissä Tilan fosforitase tärkein maidontuotannon fosforikuormituksen työkalu Fosforitase = Lannoitteet + Ostorehut + Pesuaineet (Maito + Eläimet) Fosforitaseen tulisi olla ympäristötuen perusteena Luotettavampi kuin nykyiset taulukkoarvoihin ja/tai lanta-analyyseihin perustuvat systeemit Kannustaisi tehostamaan fosforin hyväksikäyttöä tilatasolla 9

10 Rehuarvojen uudistuksia Kaikkien rehujen sulavuuskertoimien tarkistus Perustuu Lucasin yhtälöön Ohran rehuarvo ei enää parane, kun hehtolitrapaino ylittää 62 kg Joidenkin väkirehujen HVO-arvojen tarkistus Mm. auringonkukka-, palmuydin- ja pellavarehut Rehujen kuiva-ainepitoisuus Säilörehujen, kosteana säilöttyjen viljanjyvien ja useiden sivutuotteiden kuiva-ainepitoisuus voi vaihdella huomattavasti Tuloksia ei enää esitetä rehun tuorekiloa kohti Halutessaan ne voi laskea kaavalla: Pitoisuus rehun ka-kilossa * ka-pitoisuus (%) / Palvelun uudistuksia Versiot PDF:nä nettiin Toimii myös arkistona Rehutaulukot ruotsiksi ja englanniksi Aikataulu? Nimistön tarkistus Mm. kakku puriste Rehujen karsinta Vähän käytettyjä ja käytöstä poistuneita

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Kaura lehmien ruokinnassa

Kaura lehmien ruokinnassa Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Lisätiedot

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila- Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä

Lisätiedot

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Annu Palmio 1, Auvo Sairanen 1, Kaisa Kuoppala 2 Marketta Rinne 2 1 Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Halolantie 31 A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi@luke.fi

Lisätiedot

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa

Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa Marketta Rinne 1), Pekka Huhtanen 1, 2) ja Juha Nousiainen 3) 1) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen,

Lisätiedot

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit

Lisätiedot

Maitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Maitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitovalmennus 4.9.2014 Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitotilan (ja lehmän) tuotannollinen näkökulma optimiruokintaan (maitotuotto miinus rehukustannus)

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja 16.5.2017 Marketta Rinne Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman

Lisätiedot

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski 18.2.2010 Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen

Lisätiedot

Suomenkarjan ruokintasuositukset

Suomenkarjan ruokintasuositukset Suomenkarjan ruokintasuositukset Suomenlehmä-päivä Jokioinen 14.2.2014 Marketta Rinne ja Annu Palmio MTT Kotieläintuotannon tutkimus Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman

Lisätiedot

ProAgria Huittinen 19.9.2012, Karvia 20.9.2012

ProAgria Huittinen 19.9.2012, Karvia 20.9.2012 ProAgria Huittinen 19.9.2012, Karvia 20.9.2012 Härkäpapu, herne, lupiini i ja rypsi väkirehuna Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen www.mtt.fi, www.mtt.fi/artturi, www.mtt.fi/rehutaulukot

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen

Lisätiedot

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Siirtymäkauden ajan ruokinta Siirtymäkauden ajan ruokinta Tuomo Kokkonen ProAgria Maito valmennus 7.9.2017 31.8.2017 1 Kg/pv MJ/pv Lehmien energiavaje poikimisen jälkeen Vähintään 2. kerran poikineiden lehmien keskimääräinen syönti,

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Luomunautojen ruokinta Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT www.mtt.fi, www.mtt.fi/artturi, i www.mtt.fi/rehutaulukot t t Sähköposti: marketta.rinne@mtt.fi YmpäristöAgro

Lisätiedot

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun

Lisätiedot

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut:

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Palkokasvit

Lisätiedot

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm Valio Oy 7.9.2017 Nurmisäilörehu Suomessa Nautojen ruokinnan perusta Kasvuolosuhteet =>

Lisätiedot

Monipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen

Monipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen Monipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen Jyväskylä 29.3.2010 Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Rehuarvoseminaari Viikki, Helsinki. Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Rehuarvoseminaari Viikki, Helsinki. Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari 19.3.2010 Viikki, Helsinki Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus Ohjelma 19.3.2010 9.00 Kahvi 9.30 Verkkopalvelu monipuolistuu / Märehtijöiden päivitykset, prof. Marketta

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Märehtijän

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2.

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2. Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2.2013 Puhakka/ Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa 7.2.2013 1 Johdanto

Lisätiedot

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta Edellytykset Suomen valkuaisomavaraisuudelle Ilmo Aronen, Raisioagro Oy @IlmoAronen Kaikki eläimet tarvitsevat täydennysvalkuaista Täydennysvalkuaisella

Lisätiedot

KOTOISTEN VALKUAISREHUJEN KÄYTÖN VERTAILUA LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA

KOTOISTEN VALKUAISREHUJEN KÄYTÖN VERTAILUA LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA KOTOISTEN VALKUAISREHUJEN KÄYTÖN VERTAILUA LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutus Mustiala Kevät 2017 Johanna Valkama TIIVISTELMÄ Maaseutuelinkeinojen

Lisätiedot

Maitorotuisten sonnien energia- ja valkuaisruokinnan tarkentaminen

Maitorotuisten sonnien energia- ja valkuaisruokinnan tarkentaminen Maitorotuisten sonnien energia- ja valkuaisruokinnan tarkentaminen Arto Huuskonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, arto.huuskonen@mtt.fi

Lisätiedot

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Työpaja Nivalassa

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu lihanautatilalla?

Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu lihanautatilalla? Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu lihanautatilalla? InnoNauta Koulutus hanke Pihvirotuisten ruokinta uusin normein koulutuspäivä Kuopio 19.1.2011 Arto Huuskonen, MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Kotoista valkuaista lypsylehmien ruokintaan palkoviljat ja palkokasvipitoiset nurmet tehokkaaseen

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

Ravintoaineiden saanti maidontuotannon taustalla - perusteita KarjaKompassin käyttöön

Ravintoaineiden saanti maidontuotannon taustalla - perusteita KarjaKompassin käyttöön 18.9.2012 Ravintoaineiden saanti maidontuotannon taustalla - perusteita KarjaKompassin käyttöön Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen www.mtt.fi, marketta.rinne@mtt.fi

Lisätiedot

Mistä kotimaista valkuaista tulevaisuudessa?

Mistä kotimaista valkuaista tulevaisuudessa? Mistä kotimaista valkuaista tulevaisuudessa? ProAgria Maito valmennus 4.9.2014 Vantaa Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus www.mtt.fi Tulevaisuuden trendit valkuaisruokinnan vinkkelistä

Lisätiedot

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4.

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.

Lisätiedot

Miten tuottaa ja käyttää ruokintaan kotovaraista valkuaista tehokkaasti?

Miten tuottaa ja käyttää ruokintaan kotovaraista valkuaista tehokkaasti? Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan Talviseminaari Syötekeskus, Pudasjärvi 11.1.2013 Miten tuottaa ja käyttää ruokintaan kotovaraista valkuaista tehokkaasti? Prof. Marketta Rinne wmtt Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA Kannonkoski 23.2.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus SISÄLTÖ Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Raisioagron risteily 4.2.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino on kasvavan naudan ruokinnassa. Rehun tuotantokustannus ja peltoviljelyssä

Lisätiedot

Lehmien ruokinnan perusteet ja peruskäsitteet

Lehmien ruokinnan perusteet ja peruskäsitteet Lehmien ruokinnan perusteet ja peruskäsitteet Kuopio 4.11.2014 Lypsykarjan nykyaikainen i ruokinta Eläinterveyden tekijät hanke, Savonia Ammattikorkeakoulu Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen Leppävirta 21.2.2013 Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin Seokset, korjuuaika, säilöntä, rehuarvot ja käyttö ruokinnassa Prof. Marketta Rinne MTT Maa-

Lisätiedot

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä

Lisätiedot

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan

Lisätiedot

Tiivistetyn tärkkelysrankin ja ohravalkuaisrehun käyttö sonnien seosrehuruokinnassa

Tiivistetyn tärkkelysrankin ja ohravalkuaisrehun käyttö sonnien seosrehuruokinnassa Tiivistetyn tärkkelysrankin ja ohravalkuaisrehun käyttö sonnien seosrehuruokinnassa Arto Huuskonen 1), Sirpa Lunki 2) ja Asko Rantanen 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon

Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon Nautaparlamentti 22.7.2017, Tammela Katariina Manni, lehtori HAMK Pellon hyvä kasvukunto on rehuntuotannon perusta Pellon kasvukunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta

Lisätiedot

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012 Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa

Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa Seija Jaakkola, Tuomo Kokkonen, Marjo Toivonen ja Lea Puumala 2 ) Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Lihanautojen valkuaisruokinnan optimointi kokoviljasäilörehuruokinnalla

Lihanautojen valkuaisruokinnan optimointi kokoviljasäilörehuruokinnalla Lihanautojen valkuaisruokinnan optimointi kokoviljasäilörehuruokinnalla Arto Huuskonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki, arto.huuskonen@mtt.fi

Lisätiedot

Pötsin täydeltä rehua. Lihanaudan ruokinta

Pötsin täydeltä rehua. Lihanaudan ruokinta Pötsin täydeltä rehua Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Ruokintavaihtoehdot Säilörehun laatu Kivennäisruokinta ja vesi Ruokinnan aiheuttamat sairaudet Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Maitorotuisilla

Lisätiedot

tehokkaasti ruokinnassa tarvitaanko uusia kasveja?

tehokkaasti ruokinnassa tarvitaanko uusia kasveja? Miten kotoista valkuaista voi hyödyntää tehokkaasti ruokinnassa tarvitaanko uusia kasveja? Maito-pienryhmien tapaaminen 8.10.2014 Hämeenlinna Marketta Rinne ja Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

LYPSYLEHMIEN RUOKINNAN VERTAILU NUMMISTON TILALLA

LYPSYLEHMIEN RUOKINNAN VERTAILU NUMMISTON TILALLA LYPSYLEHMIEN RUOKINNAN VERTAILU NUMMISTON TILALLA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2017 Jere Nummila TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja

Lisätiedot

Kolmivuotinen seurantakoe tukee lypsylehmien lisäfosforista luopumista

Kolmivuotinen seurantakoe tukee lypsylehmien lisäfosforista luopumista Kolmivuotinen seurantakoe tukee lypsylehmien lisäfosforista luopumista Samu Palander 1), Susanna Tauriainen 2), Pekka Huhtanen 3), Kirsi Suhonen 1), Eero Mäkäräinen 4) 1) Seinäjoen ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

MTT Kotieläintuotannon tutkimus

MTT Kotieläintuotannon tutkimus MTT Kotieläintuotannon tutkimus 15.5.2014 Sikojen rehuarvojen laskentaperusteet 1. Energia-arvo Sikojen rehujen energia-arvo perustuu nettoenergiaan (NE) ja ilmoitetaan megajouleina kilogrammassa kuiva-ainetta

Lisätiedot

Väkirehuna käytetyn viljalajin (ohra vs. kaura) sekä valkuaislisän tuotantovaikutukset maitorotuisten sonnien teuraskasvatuksessa

Väkirehuna käytetyn viljalajin (ohra vs. kaura) sekä valkuaislisän tuotantovaikutukset maitorotuisten sonnien teuraskasvatuksessa Väkirehuna käytetyn viljalajin (ohra vs. kaura) sekä valkuaislisän tuotantovaikutukset maitorotuisten sonnien teuraskasvatuksessa Arto Huuskonen ja Sirpa Lunki 2) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille

Lisätiedot