Monipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen"

Transkriptio

1 Monipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen Jyväskylä Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen

2 Tilalla tuotetun valkuaisrehun etuja Palkokasvit typpeä sitovina kasveina vähentävät typpilannoitteiden oston tarvetta Positiiviset ilmastovaikutukset odotettavissa Lisäävät omavaraisuutta valtakunta- ja tilatasolla Huoltovarmuus ja ruokaturva paranevat Ostorehujen ja lannoitteiden hintavaihtelut eivät vaikuta Tuovat monipuolisuutta viljelykiertoihin Katkaisevat viljojen kasvitautikierteitä Parantavat maan rakennetta Lisäävät biodiversiteettiä Tarjoavat pölyttäjille ravintoa Tuovat mielenkiintoa viljelyyn

3 Monenlaisia vaihtoehtoja palkokasvien käyttöön: Nurmipalkokasvit Apilat tärkeimpiä Säilörehu, kuivaheinä tai laidunnus Palkoviljat Herne, härkäpapu, lupiini (?) Siemenet osana väkirehua Palkokasvit tuorerehuna tai mukana kokoviljasäilörehu-seoksissa Herne, virnat, härkäpapu Säilörehu tai syöttö suoraan kasvustosta

4 Valkuaisruokinnan optimointi tärkeää Valkuainen on rehuannoksen kallein komponentti Tuotannon taloudellisuuden optimointi Ympäristönäkökohdat Ammoniakin haihtuminen eläinsuojista, lantavarastoista ja pelloilta Nitraatin huuhtoutuminen pohjavesiin Märehtijätuotannon julkisuuskuva Korkeilla valkuaistasoilla lisävalkuaisen marginaali hyväksikäyttö vain 5-10% Valkuaisarvojen avulla ruokintaa voidaan suunnitella

5 Valkuaisen sulatus Rehujen valkuaissisältö ei kerro kovin paljon lehmän käyttöön tulevan valkuaisen määrästä ja laadusta: Mikrobivalkuaisen (aminohappojen) muodostuminen yksinkertaisista typellisistä aineista Urea, nitraatit Rehun sisältämän valkuaisen (aminohappojen) hajotus pötsissä

6 Valkuais- ja energiaruokinnan erottaminen vaikeaa Pötsin mikrobivalkuaisen tuotannon edellytys on, että pötsimikrobit saavat energiaa pötsissä fermentoituvasta orgaanisesta aineesta Esim. säilörehun valkuaisarvo (OIV-arvo) on sitä parempi, mitä parempi sen energia-arvo (sulavuus, D- arvo) on OIV-arvo Lisäksi pötsimikrobeilla on oltava riittävästi ammoniakkia aminohappojen rakennusaineeksi PVT-arvo Mikrobit voivat myös hyötyä hyvälaatuisesta valkuaisesta käyttämällä suoraan rehun sisältämiä aminohappoja

7 Märehtijän erityispiirteet valkuaisruokinnassa Märehtijän valkuaisen saannissa pötsimikrobeilla on keskeinen rooli. Ne muuttavat ison osan rehun valkuaisesta mikrobivalkuaiseksi. Mikrobien toiminnasta seuraa kytkentä rehun sulavuuden ja rehun valkuaisarvon välille, eli Mitä sulavampaa rehua, sitä enemmän siitä voi muodostua mikrobivalkuaista

8 MÄREHTIJÄN VALKUAISARVOT AMMONIAKKIA PVT GLUKOOSI RAKENNUSAINEIKSI mikrobit hajottavat osan valkuaisesta AMINO- HAPPOJA AMMONIAKKIA MIKROBIMASSAA + hajoamatonta rehun valkuaista OIV juoksutusmahassa mikrobien hajoaminen alkaa rehun valkuainen, aminohappoja Arja Seppälä MTT, 2010

9 Lehmän valkuaisen (OIV eli ohutsuolesta imeytyvät aminohapot) saanti muodostuu: Mikrobivalkuainen Nurmirehun ohitusvalkuainen Väkirehun ohitusvalkuainen Endogeeninen valkuainen

10 Esimerkki seos: osuus % KA nimi KA % RY /kg KA ME MJ/ kg KA OIV g/kg KA PVT g/kg KA HVO % D- arvo % 23 % Ohra, kg/hl 86 1,10 12, % Kaura, kg/hl 86 1,03 12, % Rypsi- ja rapsirouhe, 00- lajike1) 89 0,97 11, % Puna-apilapit. (50%) säilörehu, 1.sato, aik. korj 25 0,93 10, SEOS 39 0,99 11, Rehujen lähtötiedot:

11 Esimerkki seos: Esim. Syönti kg/pv nimi KA % RY /kg KA ME MJ/ kg KA OIV g/kg KA PVT g/kg KA HVO % D- arvo % 5,3 Ohra, kg/hl 86 1,10 12, ,8 Kaura, kg/hl 86 1,03 12, ,6 Rypsi- ja rapsirouhe, 00- lajike1) 89 0,97 11, ,7 Puna-apilapit. (50%) säilörehu, 1.sato, aik. korj 25 0,93 10, ,4 SEOS 39 0,99 11, Rehujen lähtötiedot:

12 Esimerkki seos: osuus % KA osuus energiasta osuus oiv:sta nimi 23 % 25 % 24 % Ohra, kg/hl 20 % 21 % 19 % Kaura, kg/hl 7 % 7 % 11 % Rypsi- ja rapsirouhe, 00-lajike1) 50 % 47 % 46 % Puna-apilapit. (50%) säilörehu, 1.sato, aik. korj

13 Korkeatuottoisen lehmän valkuaisruokinta Lehmä korjaa itse valkuaisen ja energian suhdetta tuotostason noustessa Korkeatuottoinen lehmä syö paljon, jolloin rehun virtausnopeus ruoansulatuskanavan läpi kasvaa Rehun aika pötsisulatuksen kohteena lyhenee, jolloin: Energian sulavuus huononee Valkuaisen pötsihajoavuus pienenee eli enemmän ohitusvalkuaista Mikrobivalkuaissynteesin tehokkuus kasvaa OIV:tä suhteessa energiaan (RY) enemmän

14 Valkuaistarve on suositus OIV:n tarve ei ole samalla lailla absoluuttinen kuin välttämättömien kivennäisaineiden, vitamiinien tai rasvahappojen tarve Lehmä ei sairastu OIV:n puutostautiin vaan vähentää maitotuotostaan sille tasolle, johon maidon rakennusaineita riittää Sopiva valkuaistäydennysmäärän valinta on ennen kaikkea taloudellinen kysymys Kattaako lisämaidosta saatava tili valkuaisrehun hankintakustannuksen? PS. Jos lehmä lypsää kovasti lihoistaan ja pyrkii menemään huonoon kuntoon, valkuaisruokintaa saattaa kannattaa ennemmin vähentää kuin lisätä Kun aminohappojen puute rajoittaa maidontuotantoa, energiaa jää enemmän lehmän omaan kuntoutumiseen

15 Käytännössä: - Lisävalkuainen lisää myös säilörehun syöntiä - Vaikutus sitä suurempi, mitä heikkolaatuisempi säilörehu on - Säilönnällinen laatu, (sulavuus) - Jos säilörehun raakavalkuaispitoisuus on niin pieni, että rehuannoksen (uusi) PVT-arvo on negatiivinen, typen lähteen lisääminen rehuannoksen on syytä tehdä - Pötsin mikrobivalkuaissynteesi travitsee typpeä, jolloin myös oletettu OIV:n saanti toteutuu - Mikrobien typen puute huonontaa kuidun sulavuutta

16 Maito ja Me 9 / 2000 Juha Nousiainen: Lehmien valkuaisruokinnan vaikutus maidontuotantoon, maidon laatuun ja ympäristöpäästöihin Valkuaisrehun käyttö kannattaa Lisättäessä lehmien valkuaisen saantia valkuaisrehulla nurmiviljaruokinnalla suhteellisen alhaiselta tasolta % kohtuulliselle tasolle % ka:ssa lisääntyy tuotos noin 10 %. Samalla maidon koostumus muuttuu edulliseen suuntaan. Useimmissa tapauksissa kannattaa käyttää hyvälaatuista valkuaisrehua. Nimenomaan rypsillä saadut tulokset ovat olleet hyviä. Lisävalkuaista kannattaa syöttää varsin tasaisesti, riippumatta perusrehun valkuaispitoisuudesta ja lehmien tuotospotentiaalista. Merkittäviä lehmien hedelmällisyysongelmia tai haitallisia ympäristövaikutuksia ei ole vielä %:n raakavalkuaistasolla odotettavissa.

17 Palkoviljat valkuaispitoisia väkirehuja Herne, härkäpapu Mahdollista viljellä Suomessa Voivat korvata nautojen ruokinnassa ainakin osittain rypsin Herneen valkuaispitoisuus vain runsaat 20 %, härkäpavun n. 30 % Lupiini Sini,- kelta- ja valkolupiini Kokemukset Suomessa vähäisiä tulossa!? Matala tärkkelys- ja öljypitoisuus, mielenkiintoinen lisä märehtijöille!? Soijapapu Tärkeä tuontivalkuaisrehu sioille ja siipikarjalle, ei menesty Suomessa Herne Härkäpapu Valkolupiini Soijapapu

18 Ma as e udu n tied e

19 Perinteiset valkuaisrehut vs. palkoviljat Rehu RV His Met Lys HVO OIV Energia-arvo/kg ka g/kg ka g/100 g RV % g/kg ka RY ME Rypsirouhe Rypsipuriste Soijarouhe Herne Härkäpapu Lupiini Rehutaulukon mukaan herne, härkäpapu ja lupiini sisältävät hyvin vähän metioniini-aminohappoa, joten metioniinin saanti voi tulla rajoittavaksi Myös niiden valkuaisen pötsihajoavuus (HVO) on selvästi suurempi soijaan ja varsinkin rypsiin verrattuna Karkea jauhaminen voi olla hienoinen etu valkuainen ei hajoa pötsissä aivan yhtä nopeasti

20 Härkäpavun haitta-aineet Tanniinit Visiini ja kumvisiini Ei suurta merkitystä märehtijöiden ruokinnassa Tanniinit huonontavat sulavuutta yksimahaisilla Visiini ja kumvisiini voivat aiheuttaa vakavaa anemiaa muniville kanoille (ja G6PD-mutaation omaaville ihmisille) Lähde: Crepon, K., Marget, P., Peyronnet, C., Carrouee, B., Arese, P. & Duc, G Nutritional value of faba bean (Vicia faba L.) seeds for feed and food. Field Crops Research 115:

21 Miten onnistuu palkoviljojen viljely? Viljely voi olla suurempi haaste kuin käyttö ruokinnassa Pätee myös nurmipalkokasveihin Haasteet mm. viljelytekniikan kehittämiseen ja kasvinjalostukseen Riittävä satotaso ja viljelyvarmuus merkittäviä taloudelliseen tulokseen vaikuttavia tekijöitä Monipuolisen viljelykierron (ja ruokinnan) asettamat haasteet viljelijän osaamiselle, kalustolle, logistiikan ja varastoinnin hallinnalle Viljely lisääntynee ilmastonmuutoksen edetessä, sillä kasvukauden pituus rajoittaa palkoviljojen viljelyä Kertokaa omia kokemuksia palkoviljojen viljelystä!

22 Kotimaisten palkoviljat valkuaisväkirehuina Tutkimustuloksia niukasti, lähinnä vain herneestä Kokeet tehty luomuruokintaan sopivalla väkirehutasolla Härkäpavusta ja lupiinista ei lainkaan kotimaisia tutkimustuloksia naudoilla

23 Hernettä vai rypsiä? Perusrehuna 2. sadon timotei-nurminata-puna-apilasäilörehu vapaasti annettuna apilan osuus 40%, D-arvo 63.6 %, Raakavalkuainen 14.1% Väkirehuna ohra-kauraseos (1:1) 8 kg/pv (K) Valkuaistäydennyksenä (yhtä paljon typpeä kaikista lisävalkuaisista) rypsirouhe (21.8 % = 1.7 kg/pv) (R) herne (41,8 % = 3.3 kg/pv) (H) herne + luomurypsi ( %) = kg /pv (HR) Tulokset julkaistu: KHALILI, H., KUUSELA, E., SAARISALO, E., SUVITIE, M Use of rapeseed and pea grain protein supplements for organic milk production. Agricultural and Food Science in Finland 8, 3: KHALILI, H., SAARISALO, E., SUVITIE, M., KUUSELA, E Herne ja rypsi valkuaisrehuina luonnonmukaisessa maidontuotannossa. Koetoiminta ja käytäntö 56, 1( ): 2.

24 Maitotuotos, EKM kg/pv Kontrolli Rypsi Herne H+R Khalili ym. 1999

25 Valkuaistuotos, g/pv Kontrolli Rypsi Herne H+R Khalili ym. 1999

26 Hernettä vai rypsiä? Perusrehuna 1. sadon timotei-nurminatasäilörehu vapaasti Raakavalkuainen 16.0% Väkirehuna ohra-kauraseos (1:1) 10 kg/pv (Kontr.) Raakavalkuainen 12.9 % Valkuaistäydennyksenä (yhtä paljon typpeä kaikista lisävalkuaisista) rypsirouhe 2 kg/pv (Rypsi) kuiva herne (Herne-k) murskesäilötty herne (Herne-m) Tulokset jukaistu: AHVENJÄRVI, S., VANHATALO, A., JAAKKOLA, S Herne lisää lehmien maitotuotosta. Koetoiminta ja käytäntö 62, 2( ): s. 6. VANHATALO, A., AHVENJÄRVI, S., JAAKKOLA, S Metabolic and production responses in dairy cows fed peas or rapeseed meal on grass silage based diet. In: The X International symposium on ruminant physiology : August 30th to September 4th 2004, Copenhagen, Denmark : short papers. Journal of animal and feed sciences 13, Suppl. 1:

27 Herneen vaikutus maitotuotokseen, EKM kg/pv Kontr. Rypsi Herne-k Herne-m Valkuaislisä nosti maitotuotosta Valkuaisrehujen välillä ei merkitseviä eroja

28 Herne lypsylehmän valkuaislisänä Ei ole aivan rypsin veroinen Ei lisää rehuvalkuaisen virtausta ohutsuoleen Herneen valkuaisen pötsihajoavuus suuri Sopii hyvin, jos säilörehun sulavuus on hyvä, mutta Valkuaispitoisuus matala Herne vaikuttaa edullisesti Saattaa lisätä säilörehun syöntiä Lisää pötsimikrobien energian saantia Voi lisätä mikrobivalkuaisen muodostusta pötsissä Korvaa ruokinnassa rehuviljaa

29 Valkuaisrehun laadulla on merkitystä Rypsi sopii soijaa paremmin täydentämään viljaa ja nurmirehua nautojen ruokinnassa Soija puolestaan sopii hyvin sikojen ja siipikarjan ruokintaan Rypsiä voidaan käyttää myös sikojen ja siipikarjan ruokinnassa Herne ja härkäpapu sopivat kaikkien eläinryhmien ruokintaan Huomioi, että valkuaispitoisuuksissa isot erot: Herne reilut 20 % Härkäpapu noin 30 % Rypsirehut % Soijarehut noin 50 % Usein saadaan paras tulos, jos vain osa valkuaisrehusta korvataan kotimaisilla palkoviljoilla Soijapuriste Rypsipuriste

30 Entä valkuaisrehujen määrä? Panostuotos-suhde ratkaisee taloudellisuuden! KarjaKompassi Typen hyväksikäytön tehostamisesta kotieläintuotannossa ei suoria taloudellisia vaikutuksia Ainakaan vielä Maidon ureapitoisuuden perusteella voidaan arvioida lypsylehmien PVT:n riittävä saanti Kun maidon urea mg/100 ml tai enemmän, rehuannoksen typpipitoisuus riittää pötsimikrobien tarpeeseen Jos alle, urean tai muiden huonojen valkuaislähteiden kuten nurmirehun raakavalkuaispitoisuuden lisäämisestä voi olla hyötyä Lihanautojen (>200 kg) suositukseksi riittää PVT-minimi Pötsin mikrobivalkuaissynteesi riittää kattamaan eläimen tarpeen

31 Valkuaisruokinnan uudelleenajattelu Lehmällä ei ole absoluuttista aminohappojen tarvetta Toisin kuin esim. kivennäis- ja hivenaineet, vitamiinit Kyseessä lähinnä panos tuotossuhde Käytettävissä olevien aminohappojen määrä vaikuttaa muodostuvan maitovalkuaisen määrään Negatiivista energiavajetta lypsykauden alussa voisi jopa helpottaa antamalla silloin vähemmän valkuaisrehua Ruokinnan voi suunnitella taloudellisin perustein Kattaako lisämaidosta saatava tulo rehukustannuksen? Pötsin mikrobien typentarve kannattaa tyypillisesti täyttää Pötsissä muodostunut mikrobivalkuainen kattaa lehmien aminohappojen ylläpitotarpeen Noin % raakavalkuaista rehuannoksen kuiva-aineesta Maidon ureapitoisuus noin mg/100 ml

32 Kokoviljasäilörehun käyttöä vara lisätä Suomen maissisäilörehu Samat viljelytekniset edut kuin maissisäilörehulla Vuosittainen lannanlevitys, vain yksi korjuu kasvukauden aikana Samantyyppiset ruokinnalliset ominaisuudet kuin maissisäilörehulla Sulavuus Tanskan taulukoissa maissisäilörehuja matalampi Mutta Suomen olosuhteissa kokovilja ehtii muodostaa jyvän toisin kuin maissi usein Energia-arvo tyypillisesti nurmirehuja pienempi, valkuaispitoisuus matalahko Syöntiä lisäämällä lehmät pystyvät ylläpitämään maidontuotantoa Huomattavasti viljelyvarmempi kuin maissi Joustavuus käyttötarkoituksessa Mahdollista tehdä puitavaksi aiottu viljakasvusto säilörehuksi tai päinvastoin nurmisadon määrän täydennystarpeen mukaan

33 Karkearehuruokinnan monipuolistaminen Kokoviljasäilörehu Ohra, vehnä suositeltavimpia Korjuu taikinatuleentumisasteella Säilöntä kuten nurmisäilörehuilla Kokoviljasäilörehu on Suomen maissi Jonka käyttöä olisi vara lisätä Seokseen mukaan myös palkokasveja Virnat, herneet, härkäpapu Sato kasvaa, typpilannoituksen tarve pienenee, riskit pienenevät, typen käyttö ruokinnassa tehostuu Ks. Nykänen, A., Rinne, M. & Jauhiainen, L Palkokasveista valkuaista ja sulavuutta kokoviljaseoksiin, Maataloustieteen Päivät

34 Herne kokoviljasäilörehussa Yleensä seoskasvustona viljojen kanssa Varisemisriski haasteena Säilönnässä korkea raakavalkuaispitoisuus tuo lisähaastetta Herne yleensä parantaa seoksen sulavuutta pelkkään viljaan verrattuna Sopiva korjuuajankohta palkojen täyttymisvaiheessa hyvissä ajoin ennen tuleentumista

35 Ohra-herne kokoviljasäilörehuna lihanaudoille Kokeessa 32 hf-sonnia Karkearehuina: Nurmisäilörehu (5 % apilaa), D-arvo 72,0 ja RV 17,8 % kuiva-aineessa Kokoviljasäilörehu (14 % hernettä niukasti), D-arvo 66,5 ja RV 15,5 % kuivaaineessa Väkirehuna ohra-kaura-valkuaistiiviste RV 18.3 % kuiva-aineessa Väkirehun käyttömäärät niukka ja runsas Väkirehun osuus kuiva-aineen syönnistä 33 ja 50 % Tulokset seuraavasssa diassa Lähde: Manninen, M., Nykänen, A., Jauhiainen, L. & Suvitie, M Ohrahernekokoviljasäilörehun ja loppukasvatuksen väkirehuintensiteetin vaikutus hereford-sonnien tuotantoon. Maataloustieteen Päivät

36 Karkearehun sulavuus vaikutti sonien kasvuun enemmän kuin väkirehun määrä (Manninen ym. 2006) VR ei ollut merkitsevä Nurmisäilörehu Niukka Runsas Eläimiä 8 8 Alussa (kg) Lopussa (kg) Ruho (kg) Kasvu kokeen aikana (g/pv) Päiväkasvu Nettokasvu Rehun syönti, kg ka / pv Säilörehu Väkirehu Teurasprosentti Lihakkuus Rasvaisuus Ohra-hernesäilörehu Niukka Runsas SR merk. * o * * * o

37 Lisää aineistoa palkokasvikokoviljasäilörehuista Merja Manninen, M., Ojajärvi, P. & Suvitie, M Kaura-rehuvirnasäilörehu teurashiehojen ruokinnassa. Maataloustieteen Päivät Nurmisäilörehun ja kaura-virnasäilörehun D-arvo samaa luokkaa ja matalahko (n. 64 %) Karkearehulla ei ollut vaikutusta kasvuun (624 vs. 583 g/pv) Kiljala, J., Isolahti, M., Huuskonen, A. & Joki-Tokola, E Palkoviljat kokoviljasäilörehun raaka-aineena. Maataloustieteen Päivät Myöhäinen ja satoisa herne (esim. Perttu) seoksena joko ohran, kauran tai vehnän kanssa tuottaa kuiva-aineeltaan ja sulavuudeltaan parhaan sadon Jos kriteerinä on ainoastaan massantuotanto esimerkiksi emolehmien talviruokintaa varten, valitse kaura-virna tai vehnä-virna - ongelmana arveluttavan korkea raakavalkuaispitoisuus verrattuna sulavuuteen Muista yksivuotisten rikkakasvien torjunta Kiinnitä riittävästi huomiota säilöntätekniikkaan

38 Nurmipalkokasveja lypsylehmille Puna-apila eniten viljelty Sopii hyvin säilörehunurmiin Valkoapila Erittäin hyvä rehuarvo (vähän kuitua, hyvä sulavuus) Sopii laitumiin Alsikeapila Puna- ja valkoapilan risteytys Sirppimailanen, sinimailanen, keltamaite, vuohenherne Vähemmän käytettyjä Virnat, herne mm. mukana kokoviljasäilörehuseoksissa Puna-apila Valkoapila Sinimailanen Vuohenerne

39 Puna-apilapitoisen säilörehun käyttö lypsylehmien rehuna: Säilörehun syönti lisääntyy Maitotuotos lisääntyy Mutta maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet pienenevät Maidon rasvahappokoostumus paranee ihmisravitsemuksen kannalta Säilörehun valkuaispitoisuus suhteessa sulavaan energiaan voi nousta Typen hyväksikäyttö maidontuotannossa huononee Eläimestä sonnan ja erityisesti virtsan mukana erittyvät typen määrä lisääntyy Tulokset riippuvat huomattavasti siitä, mihin verrataan Mikä on säilörehun sulavuus, säilönnällinen laatu Vaihtelevat huomattavasti kehitysvaiheesta korjuuhetkellä, viljelytekniikasta, olosuhteista johtuen

40 Apilassa heiniä enemmän raakavalkuaista Apilan RV-pitoisuus on tyypillisesti suurempi kuin nurmiheinien Luomunurmista kerätyissä seosnäytteissä raakavalkuaista: Apila 20.8 % Heinät 10.1 % Seoskasvustossa heinät pienentävät rehun RV-pitoisuutta ja vähentävät typpitappioita Seoskasvuston korjuuajan optimoiminen vaativaa Lannoitetuissa nurmissa heinien typpipitoisuus vaihtelee huomattavasti käytettyjen lannoitemäärien ja muiden kasvuolosuhteiden mukaan 1. nurmiheinäsadon RV-pitoisuus lisääntyy 5.5 g/kg KA, kun typpilannoitusta lisätään 10 kg Korhonen, M., Rinne, M. & Huhtanen, P Lannoitusvasteet nurmirehun tuotannossa. Suomen Maataloustieteellisen Seuran julkaisuja no 21. Toim. Anneli Hopponen. Saatavilla:

41 Kasvilaji ja tuotantotapa vaikuttavat nurmien koostumukseen Luomu 1) Tavanomainen 2) % Apila Heinä Apila Heinä Kuiva-aine Tuhka Raakavalkuainen Kuitu D-arvo ) Rinne ym. 2007, 1. sato, näytteet eroteltu seoskasvustosta 2) Huhtanen ym. 2006, AFS 15: , puhtaat kasvustot (heinät 1. sato)

42 Orgaanisen aineen koostumus Solunseinäkuitu eli NDF 58 % Solunseinäkuitu eli NDF 46 % Solunsisällysaineet 42 % Solunsisällysaineet 54 % Timoteinurminata Puna-apila

43 Solunseinäkuidun koostumus dndf = sulava kuitu indf = sulamaton kuitu Kuitu = dndf + indf % kuidusta indf 13 % indf 25 % dndf 87 % dndf 75 % Timoteinurminata Puna-apila

44 Apilasäilörehujen väkirehutäydennys Väkirehun määrä Valkuaisrehun määrä Valkuaisrehun laatu Ei juurikaan viitteitä siitä, että vasteet väkirehuruokinnan muutoksiin olisivat erilaisia kuin nurmiheinäsäilörehuja käytettäessä

45 Valkuaisvasteet kokeessa: Kontrolli Rypsi 1 Rypsi 2 Soija 1 Soija 2 Pelkkä ohra-kaura 2.0 kg rypsipuristetta 4.0 kg rypsipuristetta 1.4 kg soijapuristetta 2.9 kg soijapuristetta Väkirehun kokonaismäärä kaikissa koeruokinnoissa oli 9 kg Sama määrä RV:ta molemmista valkuaisrehuista tasoilla 1 ja 2 Lisäksi lehmät saivat vapaasti säilörehua, joka sisälsi puolet apilaa Artikkeli julkaistu Maataloustieteen Päivillä 2006: Rinne, M., Kuoppala, K., Ahvenjärvi, S. & Vanhatalo, A Rypsi soijaa parempi lypsylehmien valkuaistäydennys myös apilapitoista säilörehua syötettäessä. Suomen Maataloustieteellisen Seuran julkaisuja no 21. Toim. Anneli Hopponen. Saatavilla Internetissä:

46 Ohrakaura, pelletöity Kokeen väkirehut: (MTT/JKA) RV 128 g/kg KA Soijapuriste (Mildola Oy) RV 480 g/kg KA Rypsipuriste (Mildola Oy) RV 371 g/kg KA

47 Rypsipuriste lisäsi kokonaissyöntiä enemmän kuin soijapuriste Syönti (kg/d) Valkuaisrehu Ohrakaura Säilörehu Merkitsevyys: 4 0 R vs. S * L * Kontrolli Rypsi 1 Rypsi 2 Soija 1 Soija 2 Rinne ym. MTP 2006

48 Rypsipuriste lisäsi maitotuotosta enemmän kuin soijapuriste vertailuperusteena valkuaisrehun määrä 37.5 EKM-tuotos (kg/pv) y = 0.94x y = 0.48x Rypsi Soija Valkuaisrehuannos (kg/d) Rinne ym. MTP 2006

49 Dieetin RV-pitoisuuden nostaminen rypsillä lisäsi maitotuotosta enemmän kuin soijaa käytettäessä 37.5 EKM-tuotos (kg/pv) y = 0.070x y = 0.024x Rehuannoksen RV-pitoisuus (g/kg KA) Rypsi Soija Rinne ym. MTP 2006

50 Valkuaisvasteet Vaikka apilapitoisen rehun RV-pitoisuus on korkea, lisävalkuaisen antaminen lisää maitotuotosta samoin kuin vähemmän valkuaista sisältävillä heinäsäilörehuruokinnoilla Heinäsäilörehujen RV-pitoisuus ei vaikuta valkuaisrehuilla saatavaan lisätuotokseen OIV:n saanti rajoittaa maitotuotosta myös apilapitoista rehua syötettäessä Maitotuotos lisääntyy keskimäärin 1 kg, kun 1 kg rehuviljaa korvataan rypsipuristeella 0.5 kg, kun 1 kg rehuviljaa korvataan soijapuristeella

51 Pötsimikrobien typen tarve Nautojen ruokinnassa pitää erottaa: Pötsimikrobien typen tarve (PVT) Isäntäeläimen aminohappojen tarve (OIV) Pötsimikrobien typen tarve tyydyttyy, kun rehuannoksen valkuaispitoisuus on noin g/kg ka (13-14 % ka:ssa) Typen tarve riippuu myös mm. säilörehun sulavuudesta Mitä enemmän mikrobit saavat energiaa, sitä enemmän ne tarvitsevat myös typpeä Tarve hieman suurempi (n. 160 g/kg ka) apilapitoisia säilörehuja käytettäessä Apilan valkuaisen pötsihajoavuus pienempi kuin nurmiheinien

52 Puna-apilaruokinnoilla pötsin typpitase tasapainossa suuremmassa rehuannoksen valkuaispitoisuudessa kuin nurmiheinäruokinnoilla. Aineisto MTT:n fysiologisista kokeista (Huhtanen ym.) Rumen N Balance (g/kg DM) 20 y = x y = x R 2 R 2 = = Grass Red Clover -40 Dietary CP (g/kg DM)

53 Puna-apilan valkuaisen sulavuus huonompi kuin nurmiheinien. Aineisto MTT:n fysiologisista kokeista (Huhtanen ym.) CP digestibility PG Grass Red Clover CP (g/kg DM)

54 Mikä on taloudellisesti järkevä valkuaistäydennys lypsylehmille? Ravinteiden hyväksikäytön parantamisesta ei makseta Ainakaan toistaiseksi Rehujen ja maidon hinnat ratkaisevat Rypsirehut soijapohjaisia suositeltavampia Koska karjatila on monimutkainen kokonaisuus, lopulliseen taloudelliseen tulokseen vaikuttavat lisäksi mm. Maitokiintiö merkitys vähenemässä Tilalla tuotettujen rehujen laatu, määrä, muut käyttömahdollisuudet

55 Valtaosa rehujen typestä päätyy lantalaan Parhaimmillaan n % rehuvalkuaisesta syntetisoituu maitovalkuaiseksi Tämä tarkoittaa sitä, että noin kolmannes eläimen syömästä typestä erittyy maitovalkuaisen typpenä ja kaksi kolmasosaa sonnan ja virtsan typpenä Parhaaseen typen hyväksikäyttöön päästään, kun rehuannoksen valkuaispitoisuus riittää kattamaan mikrobien typen tarpeen, mutta pötsissä ei synny yhtään ammoniumtypen hävikkiä Kun rehuannoksen valkuaispitoisuutta lisätään valkuaisväkirehujen avulla, lisätypestä syntetisoituu maitovalkuaisen typeksi parhaimmillaankin vain noin 20-25%. Eläintuotannossa hyväksikäyttämättä jäänyt typpi ja fosfori (+kali) ovat käytettävissä kasvien ravitsemukseen

56 Typen hyväksikäyttö on sitä huonompi, mitä enemmän rehuannos sisältää typpeä. Rypsin typen hyväksikäyttö oli parempi kuin soijan. Typen hyv.käyttö (%) Kontrolli Rypsi 1 Rypsi 2 Soija 1 Soija 2 Typen hyväksikäyttö = maidon valkuaistuotos / RVsaanti Rinne ym. MTP 2006

57 Huomioi apila kivennäisruokinnassa Puna-apilan ja nurmiheinien väliset erot kivennäispitoisuuksissa niin suuria, että ne täytyy ottaa huomioon kivennäistäydennystä suunniteltaessa Jos säilörehussa puna-apilaa puolet tai enemmän ja väkirehuannoksessa rypsiä, rehujen sisältämät kivennäiset riittävät tyydyttämään korkeatuottoisten lehmien kivennäistarpeen hivenaineita lukuun ottamatta Ennen poikimista apilasäilörehun käyttöä kannattaa rajoittaa, jotta Ca:n ja K:n saantia saadaan rajoitettua poikimahalvausriskin pienentämiseksi

58 Palkokasvien kalsiumpitoisuus on huomattavasti nurmiheiniä suurempi Nurmikasvien kalsiumpitoisuus (g/kg KA) Terminen kasvupäivä Puna-apila Sinimailanen Vuohenherne Keltamaite Timotei-nurminata Tuori ym Korjuuajan vaikutus nurmipalkokasvien kivennäispitoisuuteen. Maataloustieteen Päivät

59 Fosforipitoisuuden ero palko- ja heinäkasvien välillä pienempi ja kehitysasteen vaikutus suurempi Nurmikasvien fosforipitoisuus (g/kg KA) Terminen kasvupäivä Puna-apila Sinimailanen Vuohenherne Keltamaite Timotei-nurminata Tuori ym Korjuuajan vaikutus nurmipalkokasvien kivennäispitoisuuteen. Maataloustieteen Päivät

60 Kalsiumpitoisuutta voi käyttää hyväksi kasvilajien osuuden arvioinnissa Kasvilajien kalsiumpitoisuudet Rehutaulukoiden mukaan: Puna-apila 14 g/kg ka Nurmiheinät 4 g/kg ka Kokeellisen aineiston mukaan puna-apilan osuus seoskasvustossa pystyttiin arvioimaan varsin hyvin kalsiumpitoisuuden perusteella Rinne, M., Nykänen, A., Kemppainen, J., Nyholm, L. & Nousiainen, J Nurmikasvuston puna-apilapitoisuuden voi ennustaa kalsiumpitoisuudesta. Maataloustieteen Päivät 2008.Suomen Maataloustieteellisen Seuran tiedotteita no 23. Tätä periaatetta käyttäen laadittu laskuri Artturi verkkopalveluun Artturi-kirjasto Laskurit Apilan osuus Ca-pitoisuudesta Ca-pitoisuus määritetään Artturi suppeassa kivennäisanalyysissä (hinta 7.50 )

61 Apilan osuuden arvioiminen nurmikasvustossa näytteen Ca-pitoisuuteen perustuen Rinne ym Maataloustieten Päivät

62

63 Mihin tietoa apilapitoisuudesta tarvitaan? Säilörehun syönti-indeksin tarkentamiseen Artturi-rehuanalyysissä käytetty vakioarvoa Biologisen typensidonnan arvioimiseen Apilan menestymisen arvioimiseen nurmissa Uudistamistarve, täydennyskylvö? Korjuuajan arvioimiseen Apilan kehitysrytmi alkukesällä nurmiheiniä hitaampi Apilapitoisuuden arvioiminen muilla menetelmillä työlästä / ja tai epätarkkaa Botaaninen analyysi Silmämääräinen arviointi

64 Puhaltuminen riskinä apilaruokinnoilla Pötsissä muodostuvat käymiskaasut (metaani, hiilidioksidi) takertuvat limamaiseen pötsinsisältöön eivätkä pääse erottumaan ja poistumaan röyhtäilyinä Voi johtaa lehmän kuolemaan Klassinen esimerkki: Syysodelma jossa runsaasti apilaa, hallayön jälkeen nälkäiset lehmät lasketaan aamulla laitumelle Säilörehuruokinnassa puhaltumiset eivät ongelmana

65 Kasviestrogeenit hedelmällisyysongelmien aiheuttajia? Puna-apila sisältää runsaasti kasviestrogeenejä Naudoilla ei ole pystytty todistamaan niiden aiheuttavan hedelmällisyyshäiriöitä Lampaat ovat herkempiä Joissain tutkimuksissa puna-apila on parantanut hedelmällisyyttä (!) Lehmien hedelmällisyysongelmat ovat erittäin yleisiä Liittyvät pääsääntöisesti voimakkaaseen laihtumiseen poikimisen jälkeen ja runsaan maidontuotannon aiheuttamaan tilaan

66 Artturi verkkopalvelu Kanava nurmirehun tuotantoon, korjuuseen, säilöntään, analysointiin ja lehmien ruokintaan liittyviin palveluihin ja tietoon Artturiverkkopalvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi rekisteröitymistä Artturi on rekisteröity tavaramerkki, jonka omistavat Valio ja MTT Artturin nettisivut toimivat osoitteessa

67 Luomunurmissa puna-apilan D-arvo laskee alkukesällä nurmiheiniä hitaammin D-arvo (%) D-arvo = VRK D-arvo = VRK Kasvuaika toukokuun alusta Puna-apila Heinät

68 Artturi avustaa nurmien korjuussa D-arvon lämpösumma-ennusteet kunnittain Tilanäytteiden anal. tulokset Kartta kuvaa nurmiheinien D- arvon kehitystä

69 Nurmen D-arvo laskee alkukesällä keskimäärin 0.5 %-yksikköä päivässä D-arvo tänään D-arvo 5 päivää myöhemmin sääennusteen perusteella

70 D-arvo tänään 5 vrk kuluttua Puhdas heinä Puhdas apila

71 Apilanurmen analyysitulokset

72 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden saavuttamiseen lypsykarjatilalla Apila mukaan nurmiin Nurmen korjuu hyvin sulavana (D-arvo tavoite 69 %) Säilörehun hyvä säilönnällinen laatu Monipuolinen karkearehu (kokoviljasäilörehu) Palkokasvit mukana kokoviljasäilörehun sadon parantamisessa, ja raakavalkuaispitoisuuden nostamisessa Rehujen oikea kohdentaminen eläinryhmittäin Osa rypsirouheesta/-puristeesta voidaan korvata herneellä tai härkäpavulla lypsylehmien ruokinnassa

73 Lisätietoja Puna-apila tehokkaasti luomumaidoksi hankkeen loppuseminaari Suomen Nurmiyhdistys: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/html/ NURMIYHDISTYS/sisallysluettelot/sisluettelo25.html Luomutilan valkuaiskasviopas Maataloustieteen Päivät kotimainen tieteellinen seminaari parillisten vuosien tammikuulla, artikkelit netissä (apilat lehmien ruokinnassa olivat yhtenä teemana v. 2006) Nykänen, A., Hannukkala, A., Rinne, M. & Salo, T Palkokasvit nurmitilan kierrossa. Maataloustieteen Päivät Artturi-verkkopalvelu nurmirehujen tuotannon ja käytön hallintaan Rehutaulukot-verkkopalvelu esittää viralliset rehuarvot, rehutaulukot ja ruokintasuositukset

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Palkokasvit

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Märehtijän

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

ProAgria Huittinen 19.9.2012, Karvia 20.9.2012

ProAgria Huittinen 19.9.2012, Karvia 20.9.2012 ProAgria Huittinen 19.9.2012, Karvia 20.9.2012 Härkäpapu, herne, lupiini i ja rypsi väkirehuna Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen www.mtt.fi, www.mtt.fi/artturi, www.mtt.fi/rehutaulukot

Lisätiedot

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Työpaja Nivalassa

Lisätiedot

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä

Lisätiedot

Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Luomunautojen ruokinta Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT www.mtt.fi, www.mtt.fi/artturi, i www.mtt.fi/rehutaulukot t t Sähköposti: marketta.rinne@mtt.fi YmpäristöAgro

Lisätiedot

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen Leppävirta 21.2.2013 Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin Seokset, korjuuaika, säilöntä, rehuarvot ja käyttö ruokinnassa Prof. Marketta Rinne MTT Maa-

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Miten tuottaa ja käyttää ruokintaan kotovaraista valkuaista tehokkaasti?

Miten tuottaa ja käyttää ruokintaan kotovaraista valkuaista tehokkaasti? Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan Talviseminaari Syötekeskus, Pudasjärvi 11.1.2013 Miten tuottaa ja käyttää ruokintaan kotovaraista valkuaista tehokkaasti? Prof. Marketta Rinne wmtt Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Annu Palmio 1, Auvo Sairanen 1, Kaisa Kuoppala 2 Marketta Rinne 2 1 Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Halolantie 31 A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi@luke.fi

Lisätiedot

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage

Lisätiedot

Mistä kotimaista valkuaista tulevaisuudessa?

Mistä kotimaista valkuaista tulevaisuudessa? Mistä kotimaista valkuaista tulevaisuudessa? ProAgria Maito valmennus 4.9.2014 Vantaa Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus www.mtt.fi Tulevaisuuden trendit valkuaisruokinnan vinkkelistä

Lisätiedot

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Maitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Maitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitovalmennus 4.9.2014 Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitotilan (ja lehmän) tuotannollinen näkökulma optimiruokintaan (maitotuotto miinus rehukustannus)

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Papuilta, Jokioisten Martat, 16.3.2016 YK:n yleiskokouksen nimeämä, FAO:n organisoima http://iyp2016.org/

Lisätiedot

Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa

Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa Marketta Rinne 1), Pekka Huhtanen 1, 2) ja Juha Nousiainen 3) 1) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen,

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2014 MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit Erkki Joki-Tokola MTT Ruukki Ajankohtaista 1 MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 2 Ajankohtaista

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Lisätiedot

Luomuvalkuaisen tuotanto

Luomuvalkuaisen tuotanto Luomuvalkuaisen tuotanto Tutkittua tietoa luomusta 18.2.2014 Mikkeli Vanhempi tutkija, MMM Päivi Kurki, MTT MTT:n SOLID hanke Sustainable Organic and Low Input Dairying, EU FP7 puitephjelma-sopimus n o

Lisätiedot

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit

Lisätiedot

Lihanautojen valkuaisruokinnan optimointi kokoviljasäilörehuruokinnalla

Lihanautojen valkuaisruokinnan optimointi kokoviljasäilörehuruokinnalla Lihanautojen valkuaisruokinnan optimointi kokoviljasäilörehuruokinnalla Arto Huuskonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki, arto.huuskonen@mtt.fi

Lisätiedot

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Tutkimustuloksia Luomuinfo Suomen maatalousmuseo Sarka 25.4.2012 Erja Koivunen 1 Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Potentiaalisia kotimaisia

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille

Lisätiedot

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski 18.2.2010 Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Siipikarjan terveys päivät Ikaalisten kylpylä 22.3.2012 Erja Koivunen 1 Soijarouheelle vaihtoehtoisia valkuaisen lähteitä siipikarjan ruokinnassa Rypsirouhe

Lisätiedot

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat

Lisätiedot

Kasvinviljely- ja kotieläintilojen yhteistyö - avain tuotannon kestävään tehostamiseen

Kasvinviljely- ja kotieläintilojen yhteistyö - avain tuotannon kestävään tehostamiseen Kasvinviljely- ja kotieläintilojen yhteistyö - avain tuotannon kestävään tehostamiseen Elintarviketuotannon kestävyys seminaari Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos 25.4.2016 1

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Härkäpapu siipikarjan rehuna Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry 1 Satafoodin hankkeet

Lisätiedot

Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna

Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna Sanna Kykkänen 1), Maarit Hyrkäs 1), Raija Suomela 2), Essi Saarinen 2), Perttu Virkajärvi 1) ja Arto Huuskonen 2) 1) Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen

Lisätiedot

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä

Lisätiedot

Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä

Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä Tausta Rehuvalkuainen yhä kasvava globaali haaste: Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Sisältö Tulevaisuuden näkymät luomurehujen käyttö Rehun hygienia-asiat Rehutilanne tänään

Lisätiedot

Kohti kestävämpää kotieläintuotantoa

Kohti kestävämpää kotieläintuotantoa Kohti kestävämpää kotieläintuotantoa Kuva: Janne Lehtinen / Luken arkisto. Ympäristöystävällisempi maatalous ei ole rakettitiedettä. Pienillä, arkisilla ratkaisuilla voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä.

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Nurmen viljelytekniikan vanhat totuudet ja uudet tuulet

Nurmen viljelytekniikan vanhat totuudet ja uudet tuulet Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Nurmen viljelytekniikan vanhat totuudet ja uudet tuulet Nupit Kaakkoon- hankkeen

Lisätiedot

Maissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa

Maissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa Maissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa Arto Huuskonen 1), Essi Saarinen 1), Perttu Virkajärvi 2), Maarit Hyrkäs 2), Markku Niskanen 3) ja Raija Suomela 1) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.

Lisätiedot

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta Mitä hiiva on? 1860 luvun loppupuolella Louis Pasteur tunnisti hiivan eläväksi, mikroskooppiseksi, yksisoluiseksi organismiksi, joka aiheutti alkoholikäymisen ja taikinan nousemisen Pian tuli mahdolliseksi

Lisätiedot

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11. SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.2012 LEGSIL-PROJEKTI Laaja-alainen EU-tutkimushanke nurmipalkokasveista

Lisätiedot

Pötsin täydeltä rehua. Lihanaudan ruokinta

Pötsin täydeltä rehua. Lihanaudan ruokinta Pötsin täydeltä rehua Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Ruokintavaihtoehdot Säilörehun laatu Kivennäisruokinta ja vesi Ruokinnan aiheuttamat sairaudet Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Maitorotuisilla

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

HÄRKÄPAVUN VILJELY JA KÄYTTÖ LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA

HÄRKÄPAVUN VILJELY JA KÄYTTÖ LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA HÄRKÄPAVUN VILJELY JA KÄYTTÖ LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala kevät 2014 Susanna Lehtinen TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006 MTT:n selvityksiä 106 Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006 märehtijät - siat - siipikarja - turkiseläimet - hevoset MTT Kotieläintuotanto MTT:n selvityksiä 106 84 s. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset

Lisätiedot

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 4.4.2013 Sikojen rehutaulukoiden ja ruokintasuositusten päivitys ja uudistaminen Tavoitteet

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet Pudasjärvi 12.1.211 Arjo Kangas Markku Niskanen Virallisten lajikekokeiden koepaikat Timotei (Pleum pratense) Eniten viljelty nurmiheinä Suomessa

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa

Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa Seija Jaakkola, Tuomo Kokkonen, Marjo Toivonen ja Lea Puumala 2 ) Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

Valkuaiskasvit osana viljelykiertoa maitotilalla. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 24.3.

Valkuaiskasvit osana viljelykiertoa maitotilalla. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 24.3. Valkuaiskasvit osana viljelykiertoa maitotilalla Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 24.3.2010 Valkuaiskasvit Tarkoitetaan kasveja, joiden avulla voidaan tyydyttää

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot