ProAgria Huittinen , Karvia

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ProAgria Huittinen 19.9.2012, Karvia 20.9.2012"

Transkriptio

1 ProAgria Huittinen , Karvia Härkäpapu, herne, lupiini i ja rypsi väkirehuna Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Sähköposti:

2 Valkuaisruokinnan optimointi tärkeää Valkuainen on rehuannoksen kallein komponentti Tuotannon taloudellisuuden optimointi Ympäristönäkökohdat Ammoniakin haihtuminen eläinsuojista, lantavarastoista ja pelloilta Nitraatin huuhtoutuminen pohjavesiin Lannasta muodostuva typpioksiduuli on voimakas kasvihuonekaasu Märehtijätuotannon julkisuuskuva Korkeilla valkuaistasoilla lisävalkuaisen marginaali hyväksikäyttö vain 5-10% Valkuaisarvojen avulla ruokintaa voidaan suunnitella

3 Tilalla tuotettujen valkuaisrehujen etuja Palkokasvit typpeä sitovina kasveina vähentävät typpilannoitteiden oston tarvetta Positiiviset ilmastovaikutukset odotettavissa Kiinnostus rypsin käyttöön omalla tilalla kasvussa Lisäävät omavaraisuutta valtakunta- ja tilatasolla Huoltovarmuus ja ruokaturva paranevat Ostorehujen ja lannoitteiden hintavaihtelut eivät vaikuta Tuovat monipuolisuutta viljelykiertoihin Katkaisevat viljojen kasvitautikierteitä Parantavat t maan rakennetta Lisäävät biodiversiteettiä Tarjoavat pölyttäjille ravintoa Tuovat mielenkiintoa viljelyyn

4 Monenlaisia vaihtoehtoja palkokasvien käyttöön: Palkoviljat Herne, härkäpapu, lupiini Siemenet osana väkirehua Palkokasvit tuorerehuna tai mukana kokoviljasäilörehuseoksissa Herne, virnat, härkäpapu Säilörehu tai syöttö suoraan kasvustosta Nurmipalkokasvit Apilat tärkeimpiä Säilörehu, kuivaheinä tai laidunnus

5 Valkuaisen sulatus Rehujen valkuaissisältö i ei kerro kovin paljon lehmän käyttöön tulevan valkuaisen määrästä ja laadusta: Mikrobivalkuaisen (aminohappojen) muodostuminen yksinkertaisista k i i t typellisistä i tä aineista i Urea, nitraatit Rehun sisältämän valkuaisen (aminohappojen) hajotus pötsissä

6 Märehtijän erityispiirteet valkuaisruokinnassa Märehtijän valkuaisen saannissa pötsimikrobeilla on keskeinen rooli. Ne muuttavat ison osan rehun valkuaisesta mikrobivalkuaiseksi. Mikrobien toiminnasta seuraa kytkentä rehun sulavuuden ja rehun valkuaisarvon välille, eli Mitä sulavampaa rehua, sitä enemmän siitä voi muodostua mikrobivalkuaista

7 Pötsimikrobit tarvitsevat typpeä - Jos rehuannoksen raakavalkuaispitoisuus on niin pieni, että rehuannoksen PVT-arvo on negatiivinen, typen lähteen lisääminen rehuannoksen on syytä tehdä - Pötsin mikrobit tarvitsee typpeä, jotta laskennallinen OIV:n saanti toteutuu - Mikrobien typen puute huonontaa kuidun sulavuutta - Teoriassa myös ei-valkuaistyppi kuten urea toimii, mutta käytännössä kasvivalkuainen on varmempi valinta - Myös runsaasti raakavalkuaista sisältävä säilörehu ja muut ns. huonolaatusita valkauista sisältävät rehut toimivat pötsimikrobien typen lähteenä - Pötsimikrobien typen tarve tyydyttyy, y yy, kun rehuannoksen valkuaispitoisuus on noin g/kg ka (13-14 % ka:ssa) - Typen tarve riippuu myös mm. säilörehun sulavuudesta - Mitä enemmän mikrobit saavat energiaa, sitä enemmän ne tarvitsevat myös typpeä - Tarve hieman suurempi (n. 160 g/kg ka) apilapitoisia säilörehuja käytettäessä - Apilan valkuaisen pötsihajoavuus pienempi kuin nurmiheinien

8 Palkoviljat valkuaispitoisia väkirehuja Herne, härkäpapu Mahdollista viljellä Suomessa Voivat korvata nautojen ruokinnassa ainakin osittain rypsin Herneen valkuaispitoisuus vain runsaat 20 %, härkäpavun n. 30 % Lupiini i (sinilupiini) il ii i) Kokemukset Suomessa vähäisiä tulossa!? Matala tärkkelys- ja öljypitoisuus, mielenkiintoinen lisä märehtijöille!? Soijapapu Tärkeä tuontivalkuaisrehu sioille ja siipikarjalle, ei menesty Suomessa Herne Härkäpapu Valkolupiini Soijapapu

9

10 Perinteiset valkuaisrehut vs. palkoviljat Rehu RV His Met Lys HVO OIV ME g/kg ka g/100 g RV % g/kg ka /kg ka Rypsirouhe Rypsipuriste Soijarouhe Herne Härkäpapu Lupiini Rehutaulukon mukaan herne, härkäpapu ja lupiini sisältävät hyvin vähän metioniini-aminohappoa, joten metioniinin saanti voi tulla rajoittavaksi Myös niiden valkuaisen pötsihajoavuus (HVO) on selvästi suurempi soijaan ja varsinkin rypsiin verrattuna Karkea jauhaminen voi olla hienoinen i etu valkuainen ei hajoa pötsissä aivan yhtä nopeasti

11 Kotimaiset palkoviljat valkuaisrehuina lypsylehmille Tutkimustuloksia niukasti, lähinnä vain herneestä Kokeet tehty luomuruokintaan sopivalla väkirehutasolla Härkäpavusta ja lupiinista ei lainkaan kotimaisia tutkimustuloksia naudoilla Helsingin yliopistossa Viikissä on käynnistynyt tutkimusprojekti, jossa palkoviljojen käyttöä lypsylehmillä selvitetään Tutkimuskohteina härkäpapu ja sinilupiini Prof. Aila Vanhatalo, jatko-opiskelija Laura Puhakka

12 Hernettä vai rypsiä? Perusrehuna 2. sadon timotei-nurminata-puna-apilasäilörehu vapaasti annettuna apilan osuus 40%, D-arvo 63.6 %, Raakavalkuainen 14.1% Väkirehuna ohra-kauraseos (1:1) 8 kg/pv (K) Valkuaistäydennyksenä (yhtä paljon typpeä kaikista lisävalkuaisista) rypsirouhe (21.8 % = 1.7 kg/pv) (R) herne (41,8 % = 3.3 kg/pv) (H) herne + luomurypsi ( %) = kg /pv (HR) Tulokset julkaistu: KHALILI, H., KUUSELA, E., SAARISALO, E., SUVITIE, M Use of rapeseed and pea grain protein supplements for organic milk production. Agricultural and Food Science in Finland 8, 3: KHALILI, H., SAARISALO, E., SUVITIE, M., KUUSELA, E Herne ja rypsi valkuaisrehuina luonnonmukaisessa maidontuotannossa. Koetoiminta ja käytäntö 56, 1( ): 2.

13 Maitotuotos, EKM kg/pv Kontrolli Rypsi Herne H+R

14 Valkuaistuotos, g/pv Kontrolli Rypsi Herne H+R

15 Hernettä vai rypsiä? Perusrehuna 1. sadon timotei-nurminatasäilörehu vapaasti Raakavalkuainen 16.0% Väkirehuna ohra-kauraseos (1:1) 10 kg/pv (Kontr.) Raakavalkuainen 12.9 % Vlk Valkuaistäydennyksenä äd k ä( (yhtä paljon typpeä kaikista lisävalkuaisista) ) rypsirouhe 2 kg/pv (Rypsi) kuiva herne (Herne-k) murskesäilötty herne (Herne-m) Tulokset jukaistu: AHVENJÄRVI, S., VANHATALO, A., JAAKKOLA, S Herne lisää lehmien maitotuotosta. Koetoiminta ja käytäntö 62, 2( ): s. 6. VANHATALO, A., AHVENJÄRVI, S., JAAKKOLA, S Metabolic and production responses in dairy cows fed peas or rapeseed meal on grass silage based diet. In: The X International symposium on ruminant physiology : August 30th to September 4th 2004, Copenhagen, Denmark : short papers. Journal of animal and feed sciences 13, Suppl. 1:

16 Herneen vaikutus maitotuotokseen, EKM kg/pv Kontr. Rypsi Herne-k Herne-m Valkuaislisä nosti maitotuotosta Valkuaisrehujen välillä ei merkitseviä eroja

17 Herne lypsylehmän y valkuaislisänä Ei ole aivan rypsin veroinen Ei lisää rehuvalkuaisen virtausta ohutsuoleen Herneen valkuaisen pötsihajoavuus suuri Sopii hyvin, jos säilörehun sulavuus on hyvä, mutta valkuaispitoisuus matala Herne vaikuttaa edullisesti Saattaa lisätä säilörehun syöntiä Lisää pötsimikrobien energian saantia Voi lisätä mikrobivalkuaisen muodostusta pötsissä Korvaa ruokinnassa rehuviljaa

18 Härkäpavun haitta-aineet Tanniinit Visiini ja konvisiini Märehtijät huomattavasti yksimahaisia kestävämpiä ä pötsimikrobit hajottavat haitta-aineita Tanniinit Huonontavat sulavuutta yksimahaisilla Märehtijöillä voivat parantaa valkuaisarvoa pienentämällä pötsihajoavuutta Visiini ja konvisiini voivat aiheuttaa vakavaa anemiaa muniville kanoille (ja G6PD-mutaation omaaville ihmisille) Lähde: Crepon, K., Marget, P., Peyronnet, C., Carrouee, B., Arese, P. & Duc, G Nutritional value of faba bean (Vicia faba L.) seeds for feed and food. Field Crops Research 115:

19 Palkoviljojen haitta-aineet Haitta-aine Esiintyminen Fysiologiset vaikutukset Proteaasi- inhibiittorit Useimmat palkokasvit Heikentynyt kasvu Heikentynyt valkuaisen sulavuus Haiman liikakasvu Tanniinit Useimmat palkokasvit Heikentynyt kasvu Vaikutukset valkuaisen ja tärkkelyksen sulatukseen Heikentynyt maittavuus Lektiinit Saponiinit Useimmat palkokasvit Useimmat palkokasvit Heikentynyt kasvu Suoliston vauriot Heikentynyt ravintoaineiden imeytyminen Kuolema Vaikuttaa suoliston seinämän läpäisevyyteen Vähentää syöntiä Visiini/konvisiini Härkäpapu Hemolyyttinen anemia Alkaloidit Lupiinit Heikentynyt kasvu Heikentynyt maittavuus Hermostolliset häiriöt Lähde: Puhakka ym. Maataloustieteen Päivät 2012

20 Miten onnistuu palkoviljojen viljely? Viljely voi olla suurempi haaste kuin käyttö ruokinnassa Pätee myös nurmipalkokasveihin Haasteet mm. viljelytekniikan kehittämiseen ja kasvinjalostukseen Riittävä ä satotaso t ja viljelyvarmuus l merkittäviä iä taloudelliseen tulokseen vaikuttavia tekijöitä Monipuolisen viljelykierron (ja ruokinnan) asettamat haasteet viljelijän osaamiselle, kalustolle, logistiikan ja varastoinnin hallinnalle Viljely lisääntynee ilmastonmuutoksen edetessä, sillä kasvukauden pituus rajoittaa palkoviljojen viljelyä Kertokaa omia kokemuksia palkoviljojen viljelystä!

21 Rypsipohjaiset rehut soveltuvat erinomaisesti nautojen rehuksi Rypsirehut parempia kuin soijarehut Huhtanen, P., Hetta, M. & Swensson, C Evaluation of canola meal as a protein supplement for dairy cows: A review and meta- analysis. Canadian Journal of Animal Science 91: Rypsirehujen etuja: Hyvä aminohappokoostumus mahdollistaa maitovalkuaisen tuotannon Maidomuodostuksen rajoitusten purkaminen lisää syöntiä (energiansaantia) Mahdollista viljellä Suomessa kotimaisuus Pötsihajoavuuden kuumennuskäsittelyllä ei saada etua tuotantovaikutukseen

22 Viisi koeruokintaa: Rinne ym. Maataloustieteen Päivät 2006 Kontrolli Rypsi 1 Rypsi 2 Soija 1 Soija 2 Pelkkä ohra- kaura 2.0 kg rypsipuristetta 4.0 kg rypsipuristetta 1.4 kg soijapuristetta 2.9 kg soijapuristetta Väkirehun kokonaismäärä kaikissa koeruokinnoissa oli 9 kg Sama määrä RV:ta molemmista valkuaisrehuista tasoilla 1 ja 2 Lisäksi lehmät saivat vapaasti säilörehua, joka sisälsi puolet apilaa Suola- ja hiveainetäydennys

23 Rypsipuriste lisäsi kokonaissyöntiä enemmän kuin soijapuriste Sy yönti (kg g/d) Valkuaisrehu Ohrakaura Säilörehu Merkit- sevyys: R vs. S * L * 0 Kontro olli Rypsi 1 Rypsi 2 Soija 1 Soija 2

24 Rypsipuriste lisäsi maitotuotosta enemmän kuin soijapuriste vertailuperusteena valkuaisrehun määrä 37.5 uotos (k kg/pv) y = 0.94x Rypsi Soija EKM-t y = 0.48x Valkuaisrehuannos (kg/d)

25 Dieetin RV-pitoisuuden nostaminen rypsillä lisäsi maitotuotosta enemmän kuin soijaa käytettäessä 37.5 uotos (k kg/pv) y = 0.070x Rypsi Soija EKM-t 30.0 y = 0.024x Rehuannoksen RV-pitoisuus i (g/kg KA)

26 Valkuaisrehun laadulla on merkitystä Rypsi sopii soijaa paremmin täydentämään ää viljaa ja nurmirehua nautojen ruokinnassa Soija puolestaan sopii hyvin sikojen ja siipikarjan ruokintaan Rypsiä voidaan käyttää myös sikojen ja siipikarjan ruokinnassa Herne ja härkäpapu sopivat kaikkien eläinryhmien ruokintaan Rypsi- puriste Huomioi, että valkuaispitoisuuksissa isot erot: Herne reilut 20 % Härkäpapu noin 30 % Rypsirehut % Soijarehut noin 50 % Usein saadaan paras tulos, jos vain osa valkuaisrehusta korvataan kotimaisilla palkoviljoilla Soija- puriste

27 Rypsipohjaiset rehut soveltuvat hyvin täydentämään säilörehua ja viljaa Lisääntyvää kiinnostusta rypsin tilakäyttöön Kylmäpuristettu rypsirouhe Murskatut rypsinsiemenet Kokonaiset rypsinsiemenet

28 Rypsirehun valinta vaikuttaa rehuannoksen rasvapitoisuuteen laskennallinen esimerkki Säilöre hu Ohrakaura kg ka/pv Rypsirehu Määrä kg ka /pv Rehun rasva-pit. Rasvan saanti Ruokinnan rasva-pit. g/kg ka g/pv g/kg ka Rypsirouhe Rypsipuriste Rypsipuriste Rypsipuriste, kylmäpuristettu Rypsinsiemen, kokonainen tai murskattu Rehujen rasvapitoisuudet Rehutaulukoista

29 Runsas rasva vähentää maidontuotantoa: tuotosvaste t t rasvalisäykselle ll käyräviivainen ä i Maidont tuotanto, kg EKM/ /pv Ohjeellinen rasvan käytön yläraja Rehuannoksen rasvapitoisuus, g/kg ka Huhtanen ym. julkaisematon

30 Tutkimuksessa syötettiin rypsiä öljynä, kokonaisina tai murskattuina siemeninä. Käsittelyillä ei ollut vaikutusta maitotuotokseen, mutta maidon rasvahappokoostumus parani ihmisravitsemuksen kannalta. Kontrolli Rypsiöljy Kok. siem. Mursk. siem. Merk. Kuiva-aineen syönti, kg/pv NS Energiakorjattu maito, kg/pv NS Tyydyttyneet rasvahapot, g/100 g ** Kertatyydyttymättömät rasvahapot, g/100 g *** Kairenius ym. Maataloustieteen Päivät

31 Valkuaisomavaraisuus oli esillä Maataloustieteen Päivillä 2012: Aiheita muun muassa: Potentiaali ti ja realiteetit tit kotimaisen i valkuaistuotannon t lisäämiseksi i i nyt ja lähitulevaisuudessa Kotimaisen valkuaisen käytön taloudelliset edellytykset Härkäpapu kanojen rehuna Palkoviljat nautojen ruokinnassa Herne on vaativa suorakylvettävä Ratkaisuja härkäpavun kasvinsuojeluun Increasing the range of legume crops for Finnish crop rotations Lisäksi i posterit

32 Suomen Maataloustieteellisen seuran sivuilla Maataloustieteen Päivien julkaisut Paljon hyvää lähdemateriaalia! Maatalous- tieteen Päivien esitysten kokotekstit saatavilla

33 Valkuaisopas Tieto Tuottamaan -sarjassa Valkuaisrehujen tuotanto ja käyttö kirjan (2011) avulla voi arvioida ruokinnan eri valkuaisrehuvaihtoehtojen tuotosvaikutuksia ja taloudellisuutta ja löytää omalle tilalle viljeltäväksi soveltuvat valkuaiskasvit ja antaa ohjeita niiden viljelytekniikkaan Tilattavissa ProAgrian verkkokaupasta

34

35 Valkuaisruokinnan taloudellinen optimointi i

36 Maidontuotanto on taloudellista toimintaa Tuotantoon käytettävien panosten hinnan tulee olla pienempi kuin niillä saatavan tuotannonlisäyksen KarjaKompassi-ohjelmisto tarjoaa parhaat käytettävissä olevat välineet tämän ä kysymyksen k ratkaisemiseen i Valkuaisrehuja ei ole mielekästä käyttää jos rehujen hinnat nousevat enemmän kuin maitotuotto Koska karjatila on monimutkainen kokonaisuus, lopulliseen taloudelliseen tulokseen vaikuttavat lisäksi mm. Maitokiintiö merkitys vähenemässä Tilalla tuotettujen rehujen laatu, määrä, muut käyttömahdollisuudet Muista lyhyen ja pitkän aikavälin tarkastelun erot!

37

38 Kuinka paljon valkuaisrehuja? Panostuotos-suhde t ratkaisee taloudellisuuden! lli d KarjaKompassi apuna arvioinnissa Typen hyväksikäytön tehostamisesta kotieläintuotannossa ei suoria taloudellisia vaikutuksia Ainakaan vielä Maidon ureapitoisuuden i perusteella voidaan arvioida id lypsylehmien PVT:n riittävä saanti Kun maidon urea mg/100 ml tai enemmän, rehuannoksen typpipitoisuus riittää pötsimikrobien tarpeeseen Jos alle, urean tai muiden huonojen valkuaislähteiden kuten nurmirehun raakavalkuaispitoisuuden lisäämisestä voi olla hyötyä Lihanautojen (>200 kg) suositukseksi riittää PVT-minimi Pötsin mikrobivalkuaissynteesi riittää kattamaan eläimen tarpeen

39 Korkeatuottoisen lehmän valkuaisruokinta Lehmä korjaa itse valkuaisen ja energian suhdetta tuotostason noustessa Pienenevä OIV-tarve tuotostason noustessa tasaa valkuaisen syöttämistä lypsykauden eri vaiheissa Todellisuudessa maitorauhasen aminohappojen tarve maitovalkuaisen muodostukseen lienee varsin vakio Muuttuvalla normilla pystytään huomioimaan tuotostason lisääntyessä tapahtuvia muutoksia ravintoaineiden saannissa: Pötsin mikrobivalkuaissynteesin tehokkuus kasvaa ruokasulan virtausnopeuden pötsistä lisääntyessä Samalla ohitusvalkuaisen osuus kasvaa (valkuainen ei ehdi hajota) Rehuannoksen sulavuus eli energiapitoisuus laskee (kuitu ei ehdi sulaa) rehuannoksen valkuaispitoisuus suhteessa energiaan kasvaa Näiden tekijöiden huomioiminen olisi muuten erittäin vaikeaa, mutta se voidaan ratkaista suosituksen kautta

40 OIV-suositus pienenee tuotostason noustessa OIV-tar rve, g/p pv Tuotanto Ylläpito Maitovalkuaisen a tuotanto, to, g/pv g OIV / g maitovalk. : 1,45 1,44 1,42 1,40 1,39

41 Valkuaistarve on suositus OIV:n tarve ei ole samalla lailla absoluuttinen kuin välttämättömien kivennäisaineiden, vitamiinien tai rasvahappojen tarve Lehmä ei sairastu OIV:n puutostautiin vaan vähentää maitotuotostaan sille tasolle, johon maidon rakennusaineita riittää Sopiva valkuaistäydennysmäärän valinta on ennen kaikkea taloudellinen kysymys Kattaako lisämaidosta id saatava tili valkuaisrehun hankintakustannuksen? PS. Jos lehmä lypsää kovasti lihoistaan ja pyrkii menemään huonoon kuntoon, valkuaisruokintaa saattaa kannattaa ennemmin vähentää kuin lisätä Kun aminohappojen puute rajoittaa maidontuotantoa, energiaa jää enemmän lehmän omaan kuntoutumiseen

42 Käytännön ruokintatilanteissa lisävalkuainen lisää myös säilörehun syöntiä - Vaikutus sitä suurempi, mitä huonompi on säilörehun käymislaatu - Sulavuuden vaikutus ei yhtä selvä - Syönnin lisääntymisen ja tuotoslisän toteutumisen edellytyksenä on, että säilörehua on tarjolla vapaasti

43 Valkuaisvasteet melko riippumattomia perusrehuista Heinäsäilörehujen äilö raakavalkuaispitoisuus it i jasulavuus eivät vaikuta valkuaisrehuilla saatavaan lisätuotokseen OIV:n saanti rajoittaa maitotuotosta myös apilapitoista rehua syötettäessä Vaikka apilapitoisen rehun raakavalkauispitoisuus on korkea, lisävalkuaisen antaminen lisää maitotuotosta samoin kuin vähemmän valkuaista sisältävillä heinäsäilörehuruokinnoilla Lehmien tuotantopotentiaalista Lypsykauden vaihe Perinnöllinen maidontuotantokyky Maitotuotos lisääntyy keskimäärin 1+ kg, kun 1 kg rehuviljaa korvataan rypsipuristeella Samalla säilörehun syönti lisääntyy

44 Tuotosvaste valkuaislisästä vs. talous Parhaassakin tapauksessa perusruokinnan (sr+vilja) lisänä annetun valkuaisen nettohyväksikäyttö on vain n % Rypsillä n ja soijalla n. 9-10% Jos valkuaisrehut pois, keskituotos alenisi vain 6-9%? Miksi valkuaisen käyttö on silti taloudellisesti kannattavaa? Korvattaessa kilo viljaa rypsirouheella, lisääntyy säilörehun syönti n. 0,4 kg KA, nettokulut tästä noin 20 snt/pv Lisämaitoa noin 1-1,2 kg, josta snt tuloa Maidossa kotimainen, suht. korkea hintataso tukien kanssa ja rehut ns. maailmanmarkkinahintaisia (soijakauppa.) Juha Nousiainen 2012

45 Esimerkkilaskelma rypsirouheen hinnan vaikutuksista lypsylehmien ruokinnassa Juha Nousiainen, Valio Oy, 2012

46 Valkuaisen käytön taloudellisuus mistä rehuista taloudellisin valkuainen? Vastaus: Perusrehuista Hyvälaatuinen säilörehu ja vilja Varsinaisten valkuaisrehujen käyttö Lehmillä ei mitään välttämätöntä tarvetta, jos perusrehut OK Rehujen hinta, saatavuus suhteessa maidon hintaan ratkaisee (ts. maitotuotto miinus rehukustannus) Nykyhinnoilla valkuaisrehuja kannattaa käyttää Oleellista tuotosvasteen kannalta: vaikutus syöntiin Käytetäänkö valkuaisrehuja liikaa/maksetaanko niistä liikaa? Juha Nousiainen 2012

47 Säilörehu on myös valkuaisrehu Kun D-arvoa parannetaan OIV nousee (mikrobivalkauisen osuus) Syönti lisääntyy ja sitä kautta lisää lisää OIV:n (ja ME:n) saantia Säilörehun OIV D-arvo Kun käymislaatu paranee OIVov (ohitusvalkuainen) voi hieman parantua Syönti lisääntyy ja sitä kautta lisää lisää OIV:n (ja ME:n) saantia Optimaalinen raakavalkuaispitoisuus säilörehussa? g/kg ka pitäisi riittää, todennäköisesti alempikin, koska valkuaisrehuja käytetään yleensä Typpilannoituksella saatu rv-lisä ei hyödytä lehmää (voi hyödyttää tilaa jos nurmen kuiva-ainesato nousee) Säilörehunurmenraakavalkauispitoisuus määräytyy kuiva-ainesadon mukaan kun vakiolannnoitus ja korjuuaste vakio Juha Nousiainen 2012

48 Luotettavat lähtötiedot ovat realististen johtopäätösten edellytys Rehujen määrän kartoitus Kattava näytteenotto ja analysointi Vaihtelu säilörehussa suurempaa kuin viljoissa i Taloudellinen optimointi erittäin herkkä käytetyille hinnoille Muista lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin erot taloudellisessa tarkastelussa

49 Rehuarvot kertovat rehujen tuotantovaikutuksen suhteessa toisiinsa Rehuilla on vakioarvot, vaikka ruokintakokonaisuus k k i vaikuttaa niihin Vaikutuksia huomioitu korjaamalla lypsylehmien y energiansaantia korjausyhtälöllä, jossa huomioidaan: kuiva-aineen syönti rehuannoksen energiapitoisuus ylläpitotasolla rehuannoksen raakavalkuaispitoisuus Rehuarvojen laskentaan tarvittavat lähtötiedot luotettavasti ja edullisesti analysoitavissa Mm. ARTTURI -rehuanalyysi (www.mtt.fi/artturi) Rehuarvojen laskentaperusteet, rehuarvolaskurit ja esimerkkirehujen koostumustiedot sisältävät rehutaulukot saatavilla:

50 Rehutaulukoiden Tietosiilossa taustatietoa rehuarvoista ja ruokintasuosituksista

51 Mitä valkuaisrehuista kannattaa maksaa? Juha Nousiaisen esitys ProAgria Maito-valmennuksessa Typen hyväksikäyttö maidontuotannossa on alle 30 % Säilörehu-viljapohjaisen ruokinnan lisänä annetun valkuaisen nettohyväksikäyttö on vain noin % Pötsistä tä virtaavasta t aminotypestä tä noin 70 % on mikrobityppeä ja 30 % rehuista peräisin olevaa ohitusvalkuaista Jos valkuaisrehua ei käytettäisi ollenkaan, keskituotos pienenisi 6 9 % Taloudellisin valkuainen perusrehuista: hyvälaatuinen säilörehu + vilja Lehmillä ei ole välttämätöntä valkuaisen tarvetta vaan maitotuotos muodostuu vasteena käytettävissä oleville maidon lähtöaineille Nykyisillä rehujen ja maidon hinnoilla valkuaisrehuja kannattaa kuitenkin käyttää

52 Menestystä tä palkokasvien viljelyyn ja käyttöön! Kysymyksiä & kommentteja! Kuvassa valkoapila

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Palkokasvit

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Miten tuottaa ja käyttää ruokintaan kotovaraista valkuaista tehokkaasti?

Miten tuottaa ja käyttää ruokintaan kotovaraista valkuaista tehokkaasti? Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan Talviseminaari Syötekeskus, Pudasjärvi 11.1.2013 Miten tuottaa ja käyttää ruokintaan kotovaraista valkuaista tehokkaasti? Prof. Marketta Rinne wmtt Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Luomunautojen ruokinta Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT www.mtt.fi, www.mtt.fi/artturi, i www.mtt.fi/rehutaulukot t t Sähköposti: marketta.rinne@mtt.fi YmpäristöAgro

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus, Jokioinen Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta Hämeenlinna 12.12.2016 Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Työpaja Nivalassa

Lisätiedot

Monipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen

Monipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen Monipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen Jyväskylä 29.3.2010 Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Maitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Maitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitovalmennus 4.9.2014 Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitotilan (ja lehmän) tuotannollinen näkökulma optimiruokintaan (maitotuotto miinus rehukustannus)

Lisätiedot

Mistä kotimaista valkuaista tulevaisuudessa?

Mistä kotimaista valkuaista tulevaisuudessa? Mistä kotimaista valkuaista tulevaisuudessa? ProAgria Maito valmennus 4.9.2014 Vantaa Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus www.mtt.fi Tulevaisuuden trendit valkuaisruokinnan vinkkelistä

Lisätiedot

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen

Lisätiedot

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen Leppävirta 21.2.2013 Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin Seokset, korjuuaika, säilöntä, rehuarvot ja käyttö ruokinnassa Prof. Marketta Rinne MTT Maa-

Lisätiedot

Kaura lehmien ruokinnassa

Kaura lehmien ruokinnassa Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Märehtijän

Lisätiedot

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut:

Lisätiedot

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Annu Palmio 1, Auvo Sairanen 1, Kaisa Kuoppala 2 Marketta Rinne 2 1 Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Halolantie 31 A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi@luke.fi

Lisätiedot

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi

Lisätiedot

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2.

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2. Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2.2013 Puhakka/ Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa 7.2.2013 1 Johdanto

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila- Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg

Lisätiedot

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?

Lisätiedot

tehokkaasti ruokinnassa tarvitaanko uusia kasveja?

tehokkaasti ruokinnassa tarvitaanko uusia kasveja? Miten kotoista valkuaista voi hyödyntää tehokkaasti ruokinnassa tarvitaanko uusia kasveja? Maito-pienryhmien tapaaminen 8.10.2014 Hämeenlinna Marketta Rinne ja Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta Edellytykset Suomen valkuaisomavaraisuudelle Ilmo Aronen, Raisioagro Oy @IlmoAronen Kaikki eläimet tarvitsevat täydennysvalkuaista Täydennysvalkuaisella

Lisätiedot

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen

Lisätiedot

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Tutkimustuloksia Luomuinfo Suomen maatalousmuseo Sarka 25.4.2012 Erja Koivunen 1 Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Potentiaalisia kotimaisia

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2014 MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit Erkki Joki-Tokola MTT Ruukki Ajankohtaista 1 MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 2 Ajankohtaista

Lisätiedot

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi?

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? HAMK Mustiala Tulevaisuustyöpaja teemana Valkuaisomavaraisuuden lisääminen 6.2.2013 Ilmo Aronen T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Täydennysvalkuaisen

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Kotoista valkuaista lypsylehmien ruokintaan palkoviljat ja palkokasvipitoiset nurmet tehokkaaseen

Lisätiedot

Rehuarvojärjestelmä. Ruokintasuositukset. Kesän 2004 päivitys. Valkuaissuositukset

Rehuarvojärjestelmä. Ruokintasuositukset. Kesän 2004 päivitys. Valkuaissuositukset Rehuarvojärjestelmä Kuva: Eeva Saarisalo Eläinten ravintoaineiden tarve kuvataan ruokintasuosituksissa Rehutaulukoiden avulla arvioidaan rehujen ravintoaineiden sisältö Laskentaperusteet Taulukkoarvot

Lisätiedot

Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa

Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa Marketta Rinne 1), Pekka Huhtanen 1, 2) ja Juha Nousiainen 3) 1) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen,

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Siipikarjan terveys päivät Ikaalisten kylpylä 22.3.2012 Erja Koivunen 1 Soijarouheelle vaihtoehtoisia valkuaisen lähteitä siipikarjan ruokinnassa Rypsirouhe

Lisätiedot

KOTOISTEN VALKUAISREHUJEN KÄYTÖN VERTAILUA LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA

KOTOISTEN VALKUAISREHUJEN KÄYTÖN VERTAILUA LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA KOTOISTEN VALKUAISREHUJEN KÄYTÖN VERTAILUA LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutus Mustiala Kevät 2017 Johanna Valkama TIIVISTELMÄ Maaseutuelinkeinojen

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm Valio Oy 7.9.2017 Nurmisäilörehu Suomessa Nautojen ruokinnan perusta Kasvuolosuhteet =>

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus - Case Mustiala

Valkuaisomavaraisuus - Case Mustiala Valkuaisomavaraisuus - Case Mustiala Keinoja ravinnetehokkuuden parantamiseen -työpaja ja webinaari 27.10.2017, Mustiala, HAMK, HAMK Katariina Manni, lehtori HAMK Valkuaisomavaraisuuden määrittelystä Valkuaisomavaraisuusaste

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen

Lisätiedot

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage

Lisätiedot

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.

Lisätiedot

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä

Lisätiedot

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski 18.2.2010 Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita

Lisätiedot

Rehuteollisuuden näkökantoja

Rehuteollisuuden näkökantoja Rehuteollisuuden näkökantoja Omavara -hanke, loppuseminaari 19.3.2013 Pekka Heikkilä Liiketoiminnan kehitysjohtaja, Raisioagro Oy Taustaa Täydennysvalkuaisen tarpeesta alle 20 % on kotimaista Rypsirouhe/-puriste

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Siirtymäkauden ajan ruokinta Siirtymäkauden ajan ruokinta Tuomo Kokkonen ProAgria Maito valmennus 7.9.2017 31.8.2017 1 Kg/pv MJ/pv Lehmien energiavaje poikimisen jälkeen Vähintään 2. kerran poikineiden lehmien keskimääräinen syönti,

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Lisätiedot

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

Rehuarvoseminaari Viikki, Helsinki. Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Rehuarvoseminaari Viikki, Helsinki. Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari 19.3.2010 Viikki, Helsinki Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus Ohjelma 19.3.2010 9.00 Kahvi 9.30 Verkkopalvelu monipuolistuu / Märehtijöiden päivitykset, prof. Marketta

Lisätiedot

Ravintoaineiden saanti maidontuotannon taustalla - perusteita KarjaKompassin käyttöön

Ravintoaineiden saanti maidontuotannon taustalla - perusteita KarjaKompassin käyttöön 18.9.2012 Ravintoaineiden saanti maidontuotannon taustalla - perusteita KarjaKompassin käyttöön Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen www.mtt.fi, marketta.rinne@mtt.fi

Lisätiedot

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja 16.5.2017 Marketta Rinne Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman

Lisätiedot

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Papuilta, Jokioisten Martat, 16.3.2016 YK:n yleiskokouksen nimeämä, FAO:n organisoima http://iyp2016.org/

Lisätiedot

Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. Nivala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta

Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. Nivala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Ä Ä Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Nivala 4.11.2014 Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste on n. 16% Suomessa Valkuaisväkirehuista

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien ruokinnassa: 2. Valkuaisen hyväksikäyttö

Mikrolevät lypsylehmien ruokinnassa: 2. Valkuaisen hyväksikäyttö Mikrolevät lypsylehmien ruokinnassa: 2. Valkuaisen hyväksikäyttö Marjukka Lamminen, Anni Halmemies-Beauchet-Filleau, Tuomo Kokkonen, Seija Jaakkola ja Aila Vanhatalo Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden

Lisätiedot

Suomenkarjan ruokintasuositukset

Suomenkarjan ruokintasuositukset Suomenkarjan ruokintasuositukset Suomenlehmä-päivä Jokioinen 14.2.2014 Marketta Rinne ja Annu Palmio MTT Kotieläintuotannon tutkimus Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman

Lisätiedot

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA Kannonkoski 23.2.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus SISÄLTÖ Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Palkokasvit sikojen ruokinnassa

Palkokasvit sikojen ruokinnassa Palkokasvit sikojen ruokinnassa Hilkka Siljander-Rasi Palkokasveista on moneksi -työpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Vilja: puolet sikojen valkuaistarpeesta Täydennys: soija, palkokasvit, rypsi, puhtaat aminohapot

Lisätiedot

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80 1 (8) Rehuanalyysin tulkinta / märehtijät Rehuanalyysi kertoo rehun kemiallisen koostumuksen, säilönnällisen laadun ja rehuarvot. Tulosten tulkinnassa kokonaisuus ratkaisee, mutta tulkinnan helpottamiseksi

Lisätiedot

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Härkäpapu siipikarjan rehuna Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa

Lisätiedot

Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä

Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä Tausta Rehuvalkuainen yhä kasvava globaali haaste: Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit

Lisätiedot

Palkokasvit siipikarjan ruokinnassa kotimaisia tutkimustuloksia

Palkokasvit siipikarjan ruokinnassa kotimaisia tutkimustuloksia Palkokasvit siipikarjan ruokinnassa kotimaisia tutkimustuloksia Tutkija Sini Perttilä Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Soijan rajoittunut saatavuus (GM-vapaa erityisesti), suuret hintavaihtelut

Lisätiedot