ProAgria Huittinen , Karvia

Transkriptio

1 ProAgria Huittinen , Karvia Härkäpapu, herne, lupiini i ja rypsi väkirehuna Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Sähköposti: marketta.rinne@mtt.fi

2 Valkuaisruokinnan optimointi tärkeää Valkuainen on rehuannoksen kallein komponentti Tuotannon taloudellisuuden optimointi Ympäristönäkökohdat Ammoniakin haihtuminen eläinsuojista, lantavarastoista ja pelloilta Nitraatin huuhtoutuminen pohjavesiin Lannasta muodostuva typpioksiduuli on voimakas kasvihuonekaasu Märehtijätuotannon julkisuuskuva Korkeilla valkuaistasoilla lisävalkuaisen marginaali hyväksikäyttö vain 5-10% Valkuaisarvojen avulla ruokintaa voidaan suunnitella

3 Tilalla tuotettujen valkuaisrehujen etuja Palkokasvit typpeä sitovina kasveina vähentävät typpilannoitteiden oston tarvetta Positiiviset ilmastovaikutukset odotettavissa Kiinnostus rypsin käyttöön omalla tilalla kasvussa Lisäävät omavaraisuutta valtakunta- ja tilatasolla Huoltovarmuus ja ruokaturva paranevat Ostorehujen ja lannoitteiden hintavaihtelut eivät vaikuta Tuovat monipuolisuutta viljelykiertoihin Katkaisevat viljojen kasvitautikierteitä Parantavat t maan rakennetta Lisäävät biodiversiteettiä Tarjoavat pölyttäjille ravintoa Tuovat mielenkiintoa viljelyyn

4 Monenlaisia vaihtoehtoja palkokasvien käyttöön: Palkoviljat Herne, härkäpapu, lupiini Siemenet osana väkirehua Palkokasvit tuorerehuna tai mukana kokoviljasäilörehuseoksissa Herne, virnat, härkäpapu Säilörehu tai syöttö suoraan kasvustosta Nurmipalkokasvit Apilat tärkeimpiä Säilörehu, kuivaheinä tai laidunnus

5 Valkuaisen sulatus Rehujen valkuaissisältö i ei kerro kovin paljon lehmän käyttöön tulevan valkuaisen määrästä ja laadusta: Mikrobivalkuaisen (aminohappojen) muodostuminen yksinkertaisista k i i t typellisistä i tä aineista i Urea, nitraatit Rehun sisältämän valkuaisen (aminohappojen) hajotus pötsissä

6 Märehtijän erityispiirteet valkuaisruokinnassa Märehtijän valkuaisen saannissa pötsimikrobeilla on keskeinen rooli. Ne muuttavat ison osan rehun valkuaisesta mikrobivalkuaiseksi. Mikrobien toiminnasta seuraa kytkentä rehun sulavuuden ja rehun valkuaisarvon välille, eli Mitä sulavampaa rehua, sitä enemmän siitä voi muodostua mikrobivalkuaista

7 Pötsimikrobit tarvitsevat typpeä - Jos rehuannoksen raakavalkuaispitoisuus on niin pieni, että rehuannoksen PVT-arvo on negatiivinen, typen lähteen lisääminen rehuannoksen on syytä tehdä - Pötsin mikrobit tarvitsee typpeä, jotta laskennallinen OIV:n saanti toteutuu - Mikrobien typen puute huonontaa kuidun sulavuutta - Teoriassa myös ei-valkuaistyppi kuten urea toimii, mutta käytännössä kasvivalkuainen on varmempi valinta - Myös runsaasti raakavalkuaista sisältävä säilörehu ja muut ns. huonolaatusita valkauista sisältävät rehut toimivat pötsimikrobien typen lähteenä - Pötsimikrobien typen tarve tyydyttyy, y yy, kun rehuannoksen valkuaispitoisuus on noin g/kg ka (13-14 % ka:ssa) - Typen tarve riippuu myös mm. säilörehun sulavuudesta - Mitä enemmän mikrobit saavat energiaa, sitä enemmän ne tarvitsevat myös typpeä - Tarve hieman suurempi (n. 160 g/kg ka) apilapitoisia säilörehuja käytettäessä - Apilan valkuaisen pötsihajoavuus pienempi kuin nurmiheinien

8 Palkoviljat valkuaispitoisia väkirehuja Herne, härkäpapu Mahdollista viljellä Suomessa Voivat korvata nautojen ruokinnassa ainakin osittain rypsin Herneen valkuaispitoisuus vain runsaat 20 %, härkäpavun n. 30 % Lupiini i (sinilupiini) il ii i) Kokemukset Suomessa vähäisiä tulossa!? Matala tärkkelys- ja öljypitoisuus, mielenkiintoinen lisä märehtijöille!? Soijapapu Tärkeä tuontivalkuaisrehu sioille ja siipikarjalle, ei menesty Suomessa Herne Härkäpapu Valkolupiini Soijapapu

9

10 Perinteiset valkuaisrehut vs. palkoviljat Rehu RV His Met Lys HVO OIV ME g/kg ka g/100 g RV % g/kg ka /kg ka Rypsirouhe Rypsipuriste Soijarouhe Herne Härkäpapu Lupiini Rehutaulukon mukaan herne, härkäpapu ja lupiini sisältävät hyvin vähän metioniini-aminohappoa, joten metioniinin saanti voi tulla rajoittavaksi Myös niiden valkuaisen pötsihajoavuus (HVO) on selvästi suurempi soijaan ja varsinkin rypsiin verrattuna Karkea jauhaminen voi olla hienoinen i etu valkuainen ei hajoa pötsissä aivan yhtä nopeasti

11 Kotimaiset palkoviljat valkuaisrehuina lypsylehmille Tutkimustuloksia niukasti, lähinnä vain herneestä Kokeet tehty luomuruokintaan sopivalla väkirehutasolla Härkäpavusta ja lupiinista ei lainkaan kotimaisia tutkimustuloksia naudoilla Helsingin yliopistossa Viikissä on käynnistynyt tutkimusprojekti, jossa palkoviljojen käyttöä lypsylehmillä selvitetään Tutkimuskohteina härkäpapu ja sinilupiini Prof. Aila Vanhatalo, jatko-opiskelija Laura Puhakka

12 Hernettä vai rypsiä? Perusrehuna 2. sadon timotei-nurminata-puna-apilasäilörehu vapaasti annettuna apilan osuus 40%, D-arvo 63.6 %, Raakavalkuainen 14.1% Väkirehuna ohra-kauraseos (1:1) 8 kg/pv (K) Valkuaistäydennyksenä (yhtä paljon typpeä kaikista lisävalkuaisista) rypsirouhe (21.8 % = 1.7 kg/pv) (R) herne (41,8 % = 3.3 kg/pv) (H) herne + luomurypsi ( %) = kg /pv (HR) Tulokset julkaistu: KHALILI, H., KUUSELA, E., SAARISALO, E., SUVITIE, M Use of rapeseed and pea grain protein supplements for organic milk production. Agricultural and Food Science in Finland 8, 3: KHALILI, H., SAARISALO, E., SUVITIE, M., KUUSELA, E Herne ja rypsi valkuaisrehuina luonnonmukaisessa maidontuotannossa. Koetoiminta ja käytäntö 56, 1( ): 2.

13 Maitotuotos, EKM kg/pv Kontrolli Rypsi Herne H+R

14 Valkuaistuotos, g/pv Kontrolli Rypsi Herne H+R

15 Hernettä vai rypsiä? Perusrehuna 1. sadon timotei-nurminatasäilörehu vapaasti Raakavalkuainen 16.0% Väkirehuna ohra-kauraseos (1:1) 10 kg/pv (Kontr.) Raakavalkuainen 12.9 % Vlk Valkuaistäydennyksenä äd k ä( (yhtä paljon typpeä kaikista lisävalkuaisista) ) rypsirouhe 2 kg/pv (Rypsi) kuiva herne (Herne-k) murskesäilötty herne (Herne-m) Tulokset jukaistu: AHVENJÄRVI, S., VANHATALO, A., JAAKKOLA, S Herne lisää lehmien maitotuotosta. Koetoiminta ja käytäntö 62, 2( ): s. 6. VANHATALO, A., AHVENJÄRVI, S., JAAKKOLA, S Metabolic and production responses in dairy cows fed peas or rapeseed meal on grass silage based diet. In: The X International symposium on ruminant physiology : August 30th to September 4th 2004, Copenhagen, Denmark : short papers. Journal of animal and feed sciences 13, Suppl. 1:

16 Herneen vaikutus maitotuotokseen, EKM kg/pv Kontr. Rypsi Herne-k Herne-m Valkuaislisä nosti maitotuotosta Valkuaisrehujen välillä ei merkitseviä eroja

17 Herne lypsylehmän y valkuaislisänä Ei ole aivan rypsin veroinen Ei lisää rehuvalkuaisen virtausta ohutsuoleen Herneen valkuaisen pötsihajoavuus suuri Sopii hyvin, jos säilörehun sulavuus on hyvä, mutta valkuaispitoisuus matala Herne vaikuttaa edullisesti Saattaa lisätä säilörehun syöntiä Lisää pötsimikrobien energian saantia Voi lisätä mikrobivalkuaisen muodostusta pötsissä Korvaa ruokinnassa rehuviljaa

18 Härkäpavun haitta-aineet Tanniinit Visiini ja konvisiini Märehtijät huomattavasti yksimahaisia kestävämpiä ä pötsimikrobit hajottavat haitta-aineita Tanniinit Huonontavat sulavuutta yksimahaisilla Märehtijöillä voivat parantaa valkuaisarvoa pienentämällä pötsihajoavuutta Visiini ja konvisiini voivat aiheuttaa vakavaa anemiaa muniville kanoille (ja G6PD-mutaation omaaville ihmisille) Lähde: Crepon, K., Marget, P., Peyronnet, C., Carrouee, B., Arese, P. & Duc, G Nutritional value of faba bean (Vicia faba L.) seeds for feed and food. Field Crops Research 115:

19 Palkoviljojen haitta-aineet Haitta-aine Esiintyminen Fysiologiset vaikutukset Proteaasi- inhibiittorit Useimmat palkokasvit Heikentynyt kasvu Heikentynyt valkuaisen sulavuus Haiman liikakasvu Tanniinit Useimmat palkokasvit Heikentynyt kasvu Vaikutukset valkuaisen ja tärkkelyksen sulatukseen Heikentynyt maittavuus Lektiinit Saponiinit Useimmat palkokasvit Useimmat palkokasvit Heikentynyt kasvu Suoliston vauriot Heikentynyt ravintoaineiden imeytyminen Kuolema Vaikuttaa suoliston seinämän läpäisevyyteen Vähentää syöntiä Visiini/konvisiini Härkäpapu Hemolyyttinen anemia Alkaloidit Lupiinit Heikentynyt kasvu Heikentynyt maittavuus Hermostolliset häiriöt Lähde: Puhakka ym. Maataloustieteen Päivät 2012

20 Miten onnistuu palkoviljojen viljely? Viljely voi olla suurempi haaste kuin käyttö ruokinnassa Pätee myös nurmipalkokasveihin Haasteet mm. viljelytekniikan kehittämiseen ja kasvinjalostukseen Riittävä ä satotaso t ja viljelyvarmuus l merkittäviä iä taloudelliseen tulokseen vaikuttavia tekijöitä Monipuolisen viljelykierron (ja ruokinnan) asettamat haasteet viljelijän osaamiselle, kalustolle, logistiikan ja varastoinnin hallinnalle Viljely lisääntynee ilmastonmuutoksen edetessä, sillä kasvukauden pituus rajoittaa palkoviljojen viljelyä Kertokaa omia kokemuksia palkoviljojen viljelystä!

21 Rypsipohjaiset rehut soveltuvat erinomaisesti nautojen rehuksi Rypsirehut parempia kuin soijarehut Huhtanen, P., Hetta, M. & Swensson, C Evaluation of canola meal as a protein supplement for dairy cows: A review and meta- analysis. Canadian Journal of Animal Science 91: Rypsirehujen etuja: Hyvä aminohappokoostumus mahdollistaa maitovalkuaisen tuotannon Maidomuodostuksen rajoitusten purkaminen lisää syöntiä (energiansaantia) Mahdollista viljellä Suomessa kotimaisuus Pötsihajoavuuden kuumennuskäsittelyllä ei saada etua tuotantovaikutukseen

22 Viisi koeruokintaa: Rinne ym. Maataloustieteen Päivät 2006 Kontrolli Rypsi 1 Rypsi 2 Soija 1 Soija 2 Pelkkä ohra- kaura 2.0 kg rypsipuristetta 4.0 kg rypsipuristetta 1.4 kg soijapuristetta 2.9 kg soijapuristetta Väkirehun kokonaismäärä kaikissa koeruokinnoissa oli 9 kg Sama määrä RV:ta molemmista valkuaisrehuista tasoilla 1 ja 2 Lisäksi lehmät saivat vapaasti säilörehua, joka sisälsi puolet apilaa Suola- ja hiveainetäydennys

23 Rypsipuriste lisäsi kokonaissyöntiä enemmän kuin soijapuriste Sy yönti (kg g/d) Valkuaisrehu Ohrakaura Säilörehu Merkit- sevyys: R vs. S * L * 0 Kontro olli Rypsi 1 Rypsi 2 Soija 1 Soija 2

24 Rypsipuriste lisäsi maitotuotosta enemmän kuin soijapuriste vertailuperusteena valkuaisrehun määrä 37.5 uotos (k kg/pv) y = 0.94x Rypsi Soija EKM-t y = 0.48x Valkuaisrehuannos (kg/d)

25 Dieetin RV-pitoisuuden nostaminen rypsillä lisäsi maitotuotosta enemmän kuin soijaa käytettäessä 37.5 uotos (k kg/pv) y = 0.070x Rypsi Soija EKM-t 30.0 y = 0.024x Rehuannoksen RV-pitoisuus i (g/kg KA)

26 Valkuaisrehun laadulla on merkitystä Rypsi sopii soijaa paremmin täydentämään ää viljaa ja nurmirehua nautojen ruokinnassa Soija puolestaan sopii hyvin sikojen ja siipikarjan ruokintaan Rypsiä voidaan käyttää myös sikojen ja siipikarjan ruokinnassa Herne ja härkäpapu sopivat kaikkien eläinryhmien ruokintaan Rypsi- puriste Huomioi, että valkuaispitoisuuksissa isot erot: Herne reilut 20 % Härkäpapu noin 30 % Rypsirehut % Soijarehut noin 50 % Usein saadaan paras tulos, jos vain osa valkuaisrehusta korvataan kotimaisilla palkoviljoilla Soija- puriste

27 Rypsipohjaiset rehut soveltuvat hyvin täydentämään säilörehua ja viljaa Lisääntyvää kiinnostusta rypsin tilakäyttöön Kylmäpuristettu rypsirouhe Murskatut rypsinsiemenet Kokonaiset rypsinsiemenet

28 Rypsirehun valinta vaikuttaa rehuannoksen rasvapitoisuuteen laskennallinen esimerkki Säilöre hu Ohrakaura kg ka/pv Rypsirehu Määrä kg ka /pv Rehun rasva-pit. Rasvan saanti Ruokinnan rasva-pit. g/kg ka g/pv g/kg ka Rypsirouhe Rypsipuriste Rypsipuriste Rypsipuriste, kylmäpuristettu Rypsinsiemen, kokonainen tai murskattu Rehujen rasvapitoisuudet Rehutaulukoista

29 Runsas rasva vähentää maidontuotantoa: tuotosvaste t t rasvalisäykselle ll käyräviivainen ä i Maidont tuotanto, kg EKM/ /pv Ohjeellinen rasvan käytön yläraja Rehuannoksen rasvapitoisuus, g/kg ka Huhtanen ym. julkaisematon

30 Tutkimuksessa syötettiin rypsiä öljynä, kokonaisina tai murskattuina siemeninä. Käsittelyillä ei ollut vaikutusta maitotuotokseen, mutta maidon rasvahappokoostumus parani ihmisravitsemuksen kannalta. Kontrolli Rypsiöljy Kok. siem. Mursk. siem. Merk. Kuiva-aineen syönti, kg/pv NS Energiakorjattu maito, kg/pv NS Tyydyttyneet rasvahapot, g/100 g ** Kertatyydyttymättömät rasvahapot, g/100 g *** Kairenius ym. Maataloustieteen Päivät

31 Valkuaisomavaraisuus oli esillä Maataloustieteen Päivillä 2012: Aiheita muun muassa: Potentiaali ti ja realiteetit tit kotimaisen i valkuaistuotannon t lisäämiseksi i i nyt ja lähitulevaisuudessa Kotimaisen valkuaisen käytön taloudelliset edellytykset Härkäpapu kanojen rehuna Palkoviljat nautojen ruokinnassa Herne on vaativa suorakylvettävä Ratkaisuja härkäpavun kasvinsuojeluun Increasing the range of legume crops for Finnish crop rotations Lisäksi i posterit

32 Suomen Maataloustieteellisen seuran sivuilla Maataloustieteen Päivien julkaisut Paljon hyvää lähdemateriaalia! Maatalous- tieteen Päivien esitysten kokotekstit saatavilla

33 Valkuaisopas Tieto Tuottamaan -sarjassa Valkuaisrehujen tuotanto ja käyttö kirjan (2011) avulla voi arvioida ruokinnan eri valkuaisrehuvaihtoehtojen tuotosvaikutuksia ja taloudellisuutta ja löytää omalle tilalle viljeltäväksi soveltuvat valkuaiskasvit ja antaa ohjeita niiden viljelytekniikkaan Tilattavissa ProAgrian verkkokaupasta

34

35 Valkuaisruokinnan taloudellinen optimointi i

36 Maidontuotanto on taloudellista toimintaa Tuotantoon käytettävien panosten hinnan tulee olla pienempi kuin niillä saatavan tuotannonlisäyksen KarjaKompassi-ohjelmisto tarjoaa parhaat käytettävissä olevat välineet tämän ä kysymyksen k ratkaisemiseen i Valkuaisrehuja ei ole mielekästä käyttää jos rehujen hinnat nousevat enemmän kuin maitotuotto Koska karjatila on monimutkainen kokonaisuus, lopulliseen taloudelliseen tulokseen vaikuttavat lisäksi mm. Maitokiintiö merkitys vähenemässä Tilalla tuotettujen rehujen laatu, määrä, muut käyttömahdollisuudet Muista lyhyen ja pitkän aikavälin tarkastelun erot!

37

38 Kuinka paljon valkuaisrehuja? Panostuotos-suhde t ratkaisee taloudellisuuden! lli d KarjaKompassi apuna arvioinnissa Typen hyväksikäytön tehostamisesta kotieläintuotannossa ei suoria taloudellisia vaikutuksia Ainakaan vielä Maidon ureapitoisuuden i perusteella voidaan arvioida id lypsylehmien PVT:n riittävä saanti Kun maidon urea mg/100 ml tai enemmän, rehuannoksen typpipitoisuus riittää pötsimikrobien tarpeeseen Jos alle, urean tai muiden huonojen valkuaislähteiden kuten nurmirehun raakavalkuaispitoisuuden lisäämisestä voi olla hyötyä Lihanautojen (>200 kg) suositukseksi riittää PVT-minimi Pötsin mikrobivalkuaissynteesi riittää kattamaan eläimen tarpeen

39 Korkeatuottoisen lehmän valkuaisruokinta Lehmä korjaa itse valkuaisen ja energian suhdetta tuotostason noustessa Pienenevä OIV-tarve tuotostason noustessa tasaa valkuaisen syöttämistä lypsykauden eri vaiheissa Todellisuudessa maitorauhasen aminohappojen tarve maitovalkuaisen muodostukseen lienee varsin vakio Muuttuvalla normilla pystytään huomioimaan tuotostason lisääntyessä tapahtuvia muutoksia ravintoaineiden saannissa: Pötsin mikrobivalkuaissynteesin tehokkuus kasvaa ruokasulan virtausnopeuden pötsistä lisääntyessä Samalla ohitusvalkuaisen osuus kasvaa (valkuainen ei ehdi hajota) Rehuannoksen sulavuus eli energiapitoisuus laskee (kuitu ei ehdi sulaa) rehuannoksen valkuaispitoisuus suhteessa energiaan kasvaa Näiden tekijöiden huomioiminen olisi muuten erittäin vaikeaa, mutta se voidaan ratkaista suosituksen kautta

40 OIV-suositus pienenee tuotostason noustessa OIV-tar rve, g/p pv Tuotanto Ylläpito Maitovalkuaisen a tuotanto, to, g/pv g OIV / g maitovalk. : 1,45 1,44 1,42 1,40 1,39

41 Valkuaistarve on suositus OIV:n tarve ei ole samalla lailla absoluuttinen kuin välttämättömien kivennäisaineiden, vitamiinien tai rasvahappojen tarve Lehmä ei sairastu OIV:n puutostautiin vaan vähentää maitotuotostaan sille tasolle, johon maidon rakennusaineita riittää Sopiva valkuaistäydennysmäärän valinta on ennen kaikkea taloudellinen kysymys Kattaako lisämaidosta id saatava tili valkuaisrehun hankintakustannuksen? PS. Jos lehmä lypsää kovasti lihoistaan ja pyrkii menemään huonoon kuntoon, valkuaisruokintaa saattaa kannattaa ennemmin vähentää kuin lisätä Kun aminohappojen puute rajoittaa maidontuotantoa, energiaa jää enemmän lehmän omaan kuntoutumiseen

42 Käytännön ruokintatilanteissa lisävalkuainen lisää myös säilörehun syöntiä - Vaikutus sitä suurempi, mitä huonompi on säilörehun käymislaatu - Sulavuuden vaikutus ei yhtä selvä - Syönnin lisääntymisen ja tuotoslisän toteutumisen edellytyksenä on, että säilörehua on tarjolla vapaasti

43 Valkuaisvasteet melko riippumattomia perusrehuista Heinäsäilörehujen äilö raakavalkuaispitoisuus it i jasulavuus eivät vaikuta valkuaisrehuilla saatavaan lisätuotokseen OIV:n saanti rajoittaa maitotuotosta myös apilapitoista rehua syötettäessä Vaikka apilapitoisen rehun raakavalkauispitoisuus on korkea, lisävalkuaisen antaminen lisää maitotuotosta samoin kuin vähemmän valkuaista sisältävillä heinäsäilörehuruokinnoilla Lehmien tuotantopotentiaalista Lypsykauden vaihe Perinnöllinen maidontuotantokyky Maitotuotos lisääntyy keskimäärin 1+ kg, kun 1 kg rehuviljaa korvataan rypsipuristeella Samalla säilörehun syönti lisääntyy

44 Tuotosvaste valkuaislisästä vs. talous Parhaassakin tapauksessa perusruokinnan (sr+vilja) lisänä annetun valkuaisen nettohyväksikäyttö on vain n % Rypsillä n ja soijalla n. 9-10% Jos valkuaisrehut pois, keskituotos alenisi vain 6-9%? Miksi valkuaisen käyttö on silti taloudellisesti kannattavaa? Korvattaessa kilo viljaa rypsirouheella, lisääntyy säilörehun syönti n. 0,4 kg KA, nettokulut tästä noin 20 snt/pv Lisämaitoa noin 1-1,2 kg, josta snt tuloa Maidossa kotimainen, suht. korkea hintataso tukien kanssa ja rehut ns. maailmanmarkkinahintaisia (soijakauppa.) Juha Nousiainen 2012

45 Esimerkkilaskelma rypsirouheen hinnan vaikutuksista lypsylehmien ruokinnassa Juha Nousiainen, Valio Oy, 2012

46 Valkuaisen käytön taloudellisuus mistä rehuista taloudellisin valkuainen? Vastaus: Perusrehuista Hyvälaatuinen säilörehu ja vilja Varsinaisten valkuaisrehujen käyttö Lehmillä ei mitään välttämätöntä tarvetta, jos perusrehut OK Rehujen hinta, saatavuus suhteessa maidon hintaan ratkaisee (ts. maitotuotto miinus rehukustannus) Nykyhinnoilla valkuaisrehuja kannattaa käyttää Oleellista tuotosvasteen kannalta: vaikutus syöntiin Käytetäänkö valkuaisrehuja liikaa/maksetaanko niistä liikaa? Juha Nousiainen 2012

47 Säilörehu on myös valkuaisrehu Kun D-arvoa parannetaan OIV nousee (mikrobivalkauisen osuus) Syönti lisääntyy ja sitä kautta lisää lisää OIV:n (ja ME:n) saantia Säilörehun OIV D-arvo Kun käymislaatu paranee OIVov (ohitusvalkuainen) voi hieman parantua Syönti lisääntyy ja sitä kautta lisää lisää OIV:n (ja ME:n) saantia Optimaalinen raakavalkuaispitoisuus säilörehussa? g/kg ka pitäisi riittää, todennäköisesti alempikin, koska valkuaisrehuja käytetään yleensä Typpilannoituksella saatu rv-lisä ei hyödytä lehmää (voi hyödyttää tilaa jos nurmen kuiva-ainesato nousee) Säilörehunurmenraakavalkauispitoisuus määräytyy kuiva-ainesadon mukaan kun vakiolannnoitus ja korjuuaste vakio Juha Nousiainen 2012

48 Luotettavat lähtötiedot ovat realististen johtopäätösten edellytys Rehujen määrän kartoitus Kattava näytteenotto ja analysointi Vaihtelu säilörehussa suurempaa kuin viljoissa i Taloudellinen optimointi erittäin herkkä käytetyille hinnoille Muista lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin erot taloudellisessa tarkastelussa

49 Rehuarvot kertovat rehujen tuotantovaikutuksen suhteessa toisiinsa Rehuilla on vakioarvot, vaikka ruokintakokonaisuus k k i vaikuttaa niihin Vaikutuksia huomioitu korjaamalla lypsylehmien y energiansaantia korjausyhtälöllä, jossa huomioidaan: kuiva-aineen syönti rehuannoksen energiapitoisuus ylläpitotasolla rehuannoksen raakavalkuaispitoisuus Rehuarvojen laskentaan tarvittavat lähtötiedot luotettavasti ja edullisesti analysoitavissa Mm. ARTTURI -rehuanalyysi ( Rehuarvojen laskentaperusteet, rehuarvolaskurit ja esimerkkirehujen koostumustiedot sisältävät rehutaulukot saatavilla:

50 Rehutaulukoiden Tietosiilossa taustatietoa rehuarvoista ja ruokintasuosituksista

51 Mitä valkuaisrehuista kannattaa maksaa? Juha Nousiaisen esitys ProAgria Maito-valmennuksessa Typen hyväksikäyttö maidontuotannossa on alle 30 % Säilörehu-viljapohjaisen ruokinnan lisänä annetun valkuaisen nettohyväksikäyttö on vain noin % Pötsistä tä virtaavasta t aminotypestä tä noin 70 % on mikrobityppeä ja 30 % rehuista peräisin olevaa ohitusvalkuaista Jos valkuaisrehua ei käytettäisi ollenkaan, keskituotos pienenisi 6 9 % Taloudellisin valkuainen perusrehuista: hyvälaatuinen säilörehu + vilja Lehmillä ei ole välttämätöntä valkuaisen tarvetta vaan maitotuotos muodostuu vasteena käytettävissä oleville maidon lähtöaineille Nykyisillä rehujen ja maidon hinnoilla valkuaisrehuja kannattaa kuitenkin käyttää

52 Menestystä tä palkokasvien viljelyyn ja käyttöön! Kysymyksiä & kommentteja! Kuvassa valkoapila