Miten tuottaa ja käyttää ruokintaan kotovaraista valkuaista tehokkaasti?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten tuottaa ja käyttää ruokintaan kotovaraista valkuaista tehokkaasti?"

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan Talviseminaari Syötekeskus, Pudasjärvi Miten tuottaa ja käyttää ruokintaan kotovaraista valkuaista tehokkaasti? Prof. Marketta Rinne wmtt Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen ww.mtt.fi, Sähköposti: MTT

2 Rehujen käyttö tehokkaasti? Valkuaisen käytön tehokkuus Rehuvalkuaisen muuntaminen maidon valkuaiseksi tai lihaksi biologinen tuotosvaste Ympäristönäkökulma ravinnehävikit lannankäsittelyssä ja rehujen tuotannossa Rehustuksen hinnan muutos vs. maitotilin muutos taloudellisuus Energian käytön tehokkuus Lehmän geneettinen kyky muuntaa ravintoaineet maidoksi Metaanin tuotanto ilmastovaikutukset Tehokas = taloudellinen Tuotot miinus kustannukset Tuotosvasteet tunnettava (biologia pysyy samana) Tuotteiden ja panosten hinnat vaikuttavat ratkaisevasti (vaihtelevat) Työnkäyttö Hävikit mahdollisimman pieniksi kaikissa kohdissa! 2

3 Kotovarainen valkuainen = tilalla tuotettu, kotimainen? Suurin osa lehmien valkuaisesta tulee perusrehuista Nurmisäilörehu (koostumuksessa ja kasvilajeissa suuri vaihtelu) Vilja (ohra, kaura tärkeimmät) Kokoviljasäilörehu (viljan lisäksi seokseen mahdollista lisätä esim. palkokasveja) Kotovaraisia i (omalla tilalla ll tai kotimaassa tuotettuja) t tt valkuaisrehuja Rypsi Herne Härkäpapu Tulevaisuudessa lupiini, i auringonkukka? kk 3

4 Palkokasvit tuottamaan kotovaraista valkuaista Nurmipalkokasvit Apilat tärkeimpiä Säilörehu, kuivaheinä tai laidunnus Palkokasvit tuorerehuna tai mukana kokoviljasäilörehuseoksissa Herne, virnat, härkäpapu p Säilörehu tai syöttö suoraan kasvustosta Palkoviljat Herne, härkäpapu, lupiini Siemenet osana väkirehua Kuva: Arja Seppälä MTT

5 Palkokasvien käyttö säästää energiaa Känkänen, H., Suokannas, A., Tiilikkala, K., Nykänen, A Biologinen typensidonta fossiilisen energian säästäjänä. ä MTT Raportti 76, 60 s. 5

6 Palkokasvit eivät ole luomutilojen yksinoikeus Maksimaalinen palkokasvien käyttö (rehuntuotanto, viherlannoitus, aluskasvit) voisi vähentää väkilannoitetypen käyttöä 60 % nykyisestä Merkittävä taloudellinen ja energian säästö Yhden typpilannoitekilon valmistaminen ja kuljetus kuluttaa n. 33 MJ Vaikutukset kasvihuonepäästöihin niin peltoviljelyssä, ruokinnassa kuin lannankäsittelyssä vaativat lisäselvityksiä Viljelijöiden motivaatio tärkeällä sijalla viljelyjärjestelmien kokonaisvaltaisessa kehittämisessä Taloudellinen tulos, maan kasvukunto, ympäristövaikutukset Palkokasvit sopivat hyvin märehtijöiden ruokintaan! Lähde: Känkänen, H., Suokannas, A., Tiilikkala, K., Nykänen, A Biologinen typensidonta fossiilisen energian säästäjänä. MTT Raportti 76, 60 s. 6

7 Palkokasvien haasteita Viljelyn epävarmuus, sadon määrän ja laadun vaihtelut Usein vaateliaita kasveja kasvuolojen suhteen Säilörehun valkuaispitoisuus suhteessa sulavaan energiaan voi nousta typen hyväksikäyttö maidontuotannossa huononee sonnan ja erityisesti virtsan mukana erittyvä typen määrä lisääntyy Korkea kalsiumpitoisuus, puhaltuminen, kasviestrogeenit Monipuolisuudesta etuja Viljelyvarmuutta ja rehuarvoa lisää monen kasvin seoksen käyttäminen Sopivat ruokintaan seoksena nurmisäilörehun kanssa Märehtijät syövät enemmän useammasta kasvilajista tehtyä säilörehua kuin yhdestä

8 Nurmipalkokasveja lypsylehmille Puna-apila apila eniten viljelty Sopii hyvin säilörehunurmiin Valkoapila Erittäin hyvä rehuarvo (vähän kuitua, hyvä sulavuus) Sopii laitumiin Alsikeapila Sirppimailanen, sinimailanen, keltamaite, vuohenherne Käyttöä olisi varaa lisätä Virnat, herne, härkäpapu mm. mukana kokoviljasäilörehuseoksissa Puna-apila Valkoapila Sinimailanen Vuohenerne

9 Apilassa heiniä enemmän raakavalkuaista Apilan RV-pitoisuus on tyypillisesti suurempi kuin nurmiheinien Seoskasvustossa heinät pienentävät rehun RV-pitoisuutta ja vähentävät typpitappioita Seoskasvuston korjuuajan optimoiminen vaativaa Toisaalta niukasti typpilannoitetun it t apilanurmen RV-pitoisuus i voi olla varsin matala varsinkin jos myös apilapitoisuus jää pieneksi Lannoitetuissa nurmissa heinien typpipitoisuus vaihtelee huomattavasti käytettyjen lannoitemäärien ja muiden kasvuolosuhteiden mukaan 1. nurmiheinäsadon RV-pitoisuus lisääntyy 5.5 g/kg ka, kun typpilannoitusta lisätään 10 kg Korhonen, M., Rinne, M. & Huhtanen, P Lannoitusvasteet nurmirehun tuotannossa. Suomen Maataloustieteellisen Seuran julkaisuja no 21. Toim. Anneli Hopponen. Saatavilla:

10 Kasvilaji ja tuotantotapa vaikuttavat nurmien koostumukseen Luomu 1) Tavanomainen 2) g/kg ka Apila Heinä Apila Heinä Kuiva-aine, g/kg Tuhka Raakavalkuainen Kuitu (NDF) D-arvo ) Rinne ym. 2007, 1. sato 2) Huhtanen ym. 2006, AFS 15: , heinät 1. sato

11 Puna-apilapitoisen säilörehun käyttö lypsylehmien rehuna Säilörehun syönti lisääntyy Syönti-indeksi arvioi määrän Maitotuotos lisääntyy Mutta maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet pienenevät Maidon rasvahappokoostumus paranee ihmisravitsemuksen kannalta Tulokset riippuvat huomattavasti siitä, mihin verrataan Mikä on käytettyjen säilörehun sulavuus, säilönnällinen laatu Vaihtelu suurta niin puna-apilavaltaisten kuin pelkistä nurmiheinistä tehtyjen säilörehujen sisällä Vaihtelua aiheuttavat kehitysvaihe korjuuhetkellä, viljelytekniikka (lannoitus), korjuun ja säilönnän onnistuminen, kasvuolosuhteet 11

12 Mun mielestä apilarehu on hyvää! Kun säilörehussa apilaa %: Säilörehun syönti kg ka/pv Maitoa kg /pv EKM tuotos kg/pv Valkuaistuotos + 31 g/pv Verrattuna nurmikasvisäilörehuruokintoihin Tulokset yhteenvetoja kirjallisuudesta ja MTT:n tutkimuksista, Kuoppala 2010

13 13

14 Palkoviljat valkuaispitoisia väkirehuja Herne, härkäpapu Mahdollista viljellä Suomessa Voivat korvata nautojen ruokinnassa ainakin osittain rypsin Herneen valkuaispitoisuus vain runsaat 20 %, härkäpavun n. 30 % Lupiini (sinilupiini siemeninä, valkolupiini koko kasvustona) Kokemukset Suomessa vähäisiä tulossa!? Matala tärkkelyspitoisuus, mielenkiintoinen lisä märehtijöille!? Soijapapu Tärkeä tuontivalkuaisrehu sioille ja siipikarjalle, ei menesty Suomessa Herne Härkäpapu Sinilupiini Soijapapu MTT

15 Herne, härkäpapu, virnat, lupiinit säilörehuna Vaativat pitkän kasvuajan tuleentuaakseen, mutta kokoviljasäilörehuksi korjattuna ehtivät pohjoisempanakin Korkea siemenkustannus mutta pienempi lannoitekustannus ja esikasviarvo kompensoivat Vaihtoehto viljelykiertoon sekä tavanomaisessa että luomutuotannossa Viljellään usein vahvakortisten viljojen kanssa seoksena Korjuu, kun palot ovat täyttyneet ja vilja on maitotuleentumisasteella Aikaisemminkin, jos kasvusto lakoontumassa 15

16 Kokoviljasäilörehua palkokasveista Herne, härkäpapu, virnat, lupiinit Kokoviljasäilörehuksi seoskasvustona viljojen kanssa Vilja pitää rentovartiset herneen ja virnan pystyssä Viljelyvarmuus lisääntyy, kasvitaudit vähenevät Nurmen perustaminen mahdollista samalla Palkokasvit parantavat kokoviljasäilörehun rehuarvoa pelkkään viljaan verrattuna Seoksen kasvilajit kannattaa valita sekä kasvien ominaisuuksien että ruokintatilanteen kannalta (millaista rehua tarvitaan) Paljon massaa vai hyvä sulavuus ja korkea valkuaispitoisuus? Käytetäänkö tää rehu korkeatuottoisille k tt ill lehmille, lihanaudoille, ill hiehoille tai ummessa oleville Käytettävissä olevat peltolohkot, maalajit 16

17 Kokoviljasäilörehua palkokasveista Sulavuus ja rehuarvo riippuvat kasvilajeista, -lajikkeista ja kasvuoloista sekä korjuuajankohdasta Sulavuutta ja raakavalkauispitoisuutta laskevat viljan suuri osuus Herneen sulavuus pysyy yy kauan korkeana ja jopa nousee kasvukauden edetessä (siis kasvaa edelleen) Korjuu kun vilja maitotuleentumisasteella t t i t ll ja palot täyttyneet Korjuu mieluiten suoraan korjaavalla menetelmällä, etteivät parhaat osat varise Kannattaa syöttää lehmille seosrehuna nurmisäilörehun kanssa Kuva: MTT / Essi Saarinen 17

18 Kokoviljakasvustojen raakavalkuaispitoisuuksia Rehutaulukot ( Kokoviljasäilörehu ohrasta 100 g/kg ka Härkäpapusäilörehu (vihreät siemenet) 190 g/kg ka Herne- ja virnasäilörehu (kukinnan alku) 200 g/kg ka Juutinen, E Säilörehua herneestä ja härkäpavusta. Nauta 4, sivut Hernekaurasäilörehu 159 g/kg ka Härkäpapukaurasäilörehu 152 g/kg ka 18

19 Ruutukokeiden tuloksia erilaisista seoksista (RV-pitoisuus, g/kg ka) Nykänen, A., Rinne, M. & Jauhiainen, L Palkokasveista valkuaista ja sulavuutta kokoviljaseoksiin. Maataloustieteen Päivät SeosTimo 158 SeosAlgarve 148 VehnäHerneTimo 124 VehnäHerneNitouche 108 VehnäHerneAlgarve 110 VehnäHerneAlgarve2 121 VehnäVirnaRuisJuuso 107 VehnäVirnaRuisRiihi 144 OhraHerne 117 KauraVirna

20 Ruukin viime kesän tuloksia säilörehun raaka-aineista (RV-pitoisuus, g/kg ka) Härkäpavut Tangenta 176 Fuego 137 Kontu 183 Herneet Dolores 193 Florida 124 Arvika 165 Jermu 130 Viljat Wappu-vehnä 103 Kuva: MTT / Essi Saarinen Wilhelm-kaura 100 Saarinen ym. julkaisematon 20

21 Kokoviljasäilörehu on Suomen maissi! Yksivuotinen karkearehukasvi maitotilan viljelykiertoon Yhdellä korjuukerralla kohtuullinen kuiva-ainesato Sulavuus tyypillisesti ti selvästi nurmiheiniä i iä matalampi Syöntiä lisäämällä lehmät pystyvät ylläpitämään ravintoaineiden saantia ja maitotuotosta Ks. Syönti-indeksi Raakavalkuaispitoisuus tyypillisesti selvästi nurmiheiniä matalampi Tämä voi olla hyöty tai haitta riippuen siitä, mikä on muun rehuannoksen raakavalkuaispitoisuus Lypsylehmillä kannattaa typen hyväksikäytön näkökulmasta pyrkiä rehuannoksen PVT-pitoisuuteen 0 g/kg ka. RV-pitoisuutta voi nostaa ottamalla seokseen mukaan palkokasveja 21

22 Miten onnistuu palkoviljojen viljely? Viljely voi olla suurempi haaste kuin käyttö ruokinnassa Pätee myös nurmipalkokasveihin Haasteet mm. viljelytekniikan kehittämiseen ja kasvinjalostukseen Riittävä ä satotaso t ja viljelyvarmuus l merkittäviä iä taloudelliseen tulokseen vaikuttavia tekijöitä Monipuolisen viljelykierron (ja ruokinnan) asettamat haasteet viljelijän osaamiselle, kalustolle, logistiikan ja varastoinnin hallinnalle Viljely lisääntynee ilmastonmuutoksen edetessä, sillä kasvukauden pituus rajoittaa nykyään palkoviljojen viljelyä MTT Kuva: MTT / M. Rinne

23 Tilalla tuotettujen valkuaisrehujen etuja Palkokasvit typpeä sitovina kasveina vähentävät typpilannoitteiden oston tarvetta Taloudelliset säästöt Positiiviset ilmastovaikutukset odotettavissa Lisäävät omavaraisuutta valtakunta- ja tilatasolla Huoltovarmuus ja ruokaturva paranevat Ostorehujen ja lannoitteiden hintavaihtelut eivät vaikuta Tuovat monipuolisuutta viljelykiertoihin Katkaisevat viljojen kasvitautikierteitä Parantavat maan rakennetta Lisäävät biodiversiteettiä Tarjoavat pölyttäjille ravintoa Tuovat mielenkiintoa viljelyyn MTT

24 MTT

25 Perinteiset valkuaisrehut vs. palkoviljat Rehu RV His Met Lys HVO OIV ME g/kg ka g/100 g RV % g/kg ka /kg ka Rypsirouhe Rypsipuriste Soijarouhe Herne Härkäpapu Lupiini Rehutaulukon mukaan herne, härkäpapu ja lupiini sisältävät hyvin vähän metioniini-aminohappoa, joten metioniinin saanti voi tulla rajoittavaksi Myös niiden valkuaisen pötsihajoavuus (HVO) on selvästi suurempi soijaan ja varsinkin rypsiin verrattuna Karkea jauhaminen voi olla hienoinen i etu valkuainen ei hajoa pötsissä aivan yhtä nopeasti MTT

26 Kotimaiset palkoviljat valkuaisrehuina lypsylehmille Tutkimustuloksia niukasti, lähinnä vain herneestä Kokeet tehty luomuruokintaan sopivalla väkirehutasolla Härkäpavusta ja lupiinista vasta tulossa kotimaisia tutkimustuloksia naudoilla Helsingin yliopistossa Viikissä on käynnistynyt y y tutkimusprojekti, jossa palkoviljojen käyttöä lypsylehmillä selvitetään Tutkimuskohteina k i härkäpapu ja sinilupiini il ii i Prof. Aila Vanhatalo, jatko-opiskelija Laura Puhakka MTT

27 Herne lypsylehmän y valkuaislisänä Ei ole aivan rypsin veroinen Ei lisää rehuvalkuaisen virtausta ohutsuoleen Herneen valkuaisen pötsihajoavuus suuri Sopii hyvin, jos säilörehun sulavuus on hyvä, mutta valkuaispitoisuus matala Herne vaikuttaa edullisesti Saattaa lisätä säilörehun syöntiä Lisää pötsimikrobien energian saantia Voi lisätä mikrobivalkuaisen muodostusta pötsissä Korvaa ruokinnassa lähinnä rehuviljaa MTT

28 Härkäpavun haitta-aineet Tanniinit Visiini ja konvisiini Märehtijät huomattavasti yksimahaisia kestävämpiä pötsimikrobit hajottavat haitta-aineita Tanniinit Huonontavat t sulavuutta yksimahaisilla i ill Märehtijöillä voivat parantaa valkuaisarvoa pienentämällä pötsihajoavuutta Visiini ja konvisiini voivat aiheuttaa vakavaa anemiaa muniville kanoille (ja G6PD-mutaation omaaville ihmisille) Lähde: Crepon, K., Marget, P., Peyronnet, C., Carrouee, B.,Arese, P.&Duc, G Nutritional value of faba bean (Vicia faba L.) seeds for feed and food. Field Crops Research 115: MTT Kuva: MTT / M. Rinne

29 Etenevä ilmastonmuutos lisää rypsin / rapsin ja palkoviljojen tuotantopotentiaalia Peltonen-Sainio, P., Hannukkala, A., Huusela-Veistola, E., Voutila, L., Niemi, J., Valaja, J., Jauhiainen, L. & Hakala, K Potential and realities of enhancing rapeseed- and grain legume-based protein production in a northern climate. Journal of Agricultural l Science. Doi: /S X. 1017/S X Tällä hetkellä valkuaiskasveja viljellään n ha ja pintaala voisi kaksinkertaistua Suurin pinta-alan lisäyspotentiaali herneellä (viljelyala tällä hetkellä n ha) Tuontivalkuainen melko helposti korvattavissa märehtijöiden ruokinnassa, mutta sikojen ja erityisesti siipikarjan osalta se on vaikeaa 29

30 Rypsipohjaiset rehut soveltuvat erinomaisesti nautojen rehuksi Rypsirehut parempia kuin soijarehut Huhtanen, P., Hetta, M. & Swensson, C Evaluation of canola meal as a protein supplement for dairy cows: A review and meta- analysis. Canadian Journal of Animal Science 91: Rypsirehujen etuja: Hyvä aminohappokoostumus mahdollistaa maitovalkuaisen tuotannon Maidomuodostuksen rajoitusten purkaminen lisää syöntiä (energiansaantia) Mahdollista viljellä Suomessa kotimaisuus Rypsin sisältämä öljy voi vähentää pötsin metaanipäästöjä = ilmastovaikutuksia MTT

31 Viisi koeruokintaa: Rinne ym. Maataloustieteen Päivät 2006 Kontrolli Rypsi 1 Rypsi 2 Soija 1 Soija 2 Pelkkä ohra- kaura 2.0 kg rypsipuristetta 4.0 kg rypsipuristetta 1.4 kg soijapuristetta 2.9 kg soijapuristetta Väkirehun kokonaismäärä kaikissa koeruokinnoissa oli 9 kg Sama määrä RV:ta molemmista valkuaisrehuista tasoilla 1 ja 2 Lisäksi i lehmät saivat vapaasti säilörehua, joka sisälsi i puolet apilaa

32 Rypsipuriste lisäsi kokonaissyöntiä enemmän kuin soijapuriste Sy yönti (kg g/d) Valkuaisrehu Ohrakaura Säilörehu Merkit- sevyys: R vs. S * L * 0 Kontro olli Rypsi 1 Rypsi 2 Soija 1 Soija 2

33 Rypsipuriste lisäsi maitotuotosta enemmän kuin soijapuriste vertailuperusteena valkuaisrehun määrä 37.5 uotos (k kg/pv) y = 0.94x Rypsi Soija EKM-t y = 0.48x Valkuaisrehuannos (kg/d)

34 Dieetin RV-pitoisuuden nostaminen rypsillä lisäsi maitotuotosta enemmän kuin soijaa käytettäessä 37.5 uotos (k kg/pv) y = 0.070x Rypsi Soija EKM-t 30.0 y = 0.024x Rehuannoksen RV-pitoisuus i (g/kg KA)

35 Typen hyväksikäyttö on sitä huonompi, mitä enemmän rehuannos sisältää typpeä. Rypsin typen hyväksikäyttö oli parempi kuin soijan. Typen hyv.kä äyttö (% %) Kontrolli Rypsi 1 Rypsi 2 Soija 1 Soija 2 Rinne, M., Kuoppala, K., Ahvenjärvi, S. & Vanhatalo, A Rypsi soijaa parempi lypsylehmien valkuaistäydennys myös apilapitoista säilörehua syötettäessä. Typen hyväksi- käyttö = maidon valkuaistuotos / RVsaanti MTT

36 Käytännössä paras keino parantaa typen hyväksikäyttöä maidontuotannossa t on pienentää rehuannoksen raakavalkuaispitoisuutta hyväksi ikäyttö (% %) Typen Rehuannoksen raakavalkuaispitoisuus (g/kg ka) Huhtanen ym Utilization and partition of dietary nitrogen in dairy cows fed grass silage-based diets. J. Dairy Sci. 91:

37 Valkuaisrehun laadulla on merkitystä Rypsi sopii soijaa paremmin täydentämään viljaa ja nurmirehua nautojen ruokinnassa Soija puolestaan sopii hyvin sikojen ja siipikarjan ruokintaan Rypsiä voidaan käyttää myös sikojen ja siipikarjan ruokinnassa Herne ja härkäpapu sopivat kaikkien eläinryhmien ruokintaan Huomioi, että valkuaispitoisuuksissa isot erot: Herne reilut 200 g/kg ka Härkäpapu noin 300 g/kg ka Rypsirehut g/kg ka Soijarehut noin 500 g/kg ka Usein saadaan paras tulos, jos vain osa valkuaisrehusta korvataan kotimaisilla palkoviljoilla MTT Soija- puriste Rypsi- puriste

38 Rypsipohjaiset rehut soveltuvat hyvin täydentämään säilörehua ja viljaa Lisääntyvää kiinnostusta myös rypsin tilakäyttöön Kylmäpuristettu rypsirouhe Murskatut rypsinsiemenet [Kokonaiset rypsinsiemenet] MTT Kuva: MTT / M. Rinne

39 Rypsirehun valinta vaikuttaa rehuannoksen rasvapitoisuuteen laskennallinen esimerkki Säilörehu Ohrakaura kg ka/pv Rypsirehu Määrä kg ka /pv Rehun rasva-pit. Rasvan saanti Ruokinnan rasva-pit. g/kg ka g/pv g/kg ka Rypsirouhe Rypsipuriste Rypsipuriste Rypsipuriste, kylmäpuristettu Rypsinsiemen, kokonainen tai murskattu Rehujen rasvapitoisuudet Rehutaulukoista MTT

40 Runsas rasva vähentää maidontuotantoa: tuotosvaste rasvalisäykselle ll käyräviivainen ä i Maidont tuotanto, kg EKM/ /pv Ohjeellinen rasvan käytön yläraja Rehuannoksen rasvapitoisuus, g/kg ka MTT

41 Valkuaisruokinnan optimointi MTT

42 Valkuaisruokinnan optimointi tärkeää Hyvälaatuinen rehuvalkuainen on kallista Tuotannon taloudellisuuden optimointi Valkuaisyliruokinta on tarpeetonta ja jopa haitallista eläimille Ylimääräinen typpi poistetaan urana virtsan mukana Ympäristönäkökohdat Ammoniakin haihtuminen eläinsuojista, lantavarastoista ja pelloilta Nitraatin huuhtoutuminen pohjavesiin Typpioksiduuli id on voimakas kasvihuonekaasu k MTT

43 Valkuais- ja energiaruokinnan erottaminen vaikeaa Pötsin mikrobivalkuaisen tuotannon edellytys on, että pötsimikrobit saavat energiaa pötsissä fermentoituvasta orgaanisesta aineesta Esim. säilörehun valkuaisarvo (OIV-arvo) on sitä parempi, mitä parempi sen energia-arvo arvo (sulavuus, D-arvo) on OIV-arvo Lisäksi pötsimikrobeilla on oltava riittävästi ammoniakkia aminohappojen rakennusaineeksi PVT-arvo Mikrobit voivat myös hyötyä hyvälaatuisesta t valkuaisesta käyttämällä ällä suoraan rehun sisältämiä aminohappoja MTT

44 Pötsimikrobit tarvitsevat typpeä - Jos rehuannoksen raakavalkuaispitoisuus on niin pieni, että rehuannoksen PVT-arvo on negatiivinen, typen lähteen lisääminen rehuannoksen on syytä tehdä - Pötsin mikrobit tarvitsee typpeä, jotta laskennallinen OIV:n saanti toteutuu - Mikrobien typen puute huonontaa kuidun sulavuutta - Teoriassa myös ei-valkuaistyppi kuten urea toimii, mutta käytännössä kasvivalkuainen on varmempi valinta - Myös runsaasti raakavalkuaista sisältävä säilörehu ja muut ns. huonolaatuista valkuaista sisältävät rehut toimivat pötsimikrobien typen lähteenä - Pötsimikrobien typen tarve tyydyttyy, y yy, kun rehuannoksen valkuaispitoisuus on noin g/kg ka (13-14 % ka:ssa) - Maidon ureapitoisuus tällöin noin mg / 100 ml - Typen tarve riippuu myös mm. säilörehun sulavuudesta - Mitä enemmän mikrobit saavat energiaa, sitä enemmän ne tarvitsevat myös typpeä - Tarve hieman suurempi (n. 160 g/kg ka) apilapitoisia säilörehuja käytettäessä ttä ä - Apilan valkuaisen pötsihajoavuus pienempi kuin nurmiheinien MTT

45 Mikä on taloudellisesti järkevä valkuaistäydennys lypsylehmille? OIV:n (ohutsuolesta imeytyvä valkuainen) tarve ei ole samalla lailla absoluuttinen kuin esimerkiksi välttämättömien kivennäisaineiden, vitamiinien tai rasvahappojen tarve Lehmä ei sairastu OIV:n puutostautiin vaan vähentää maitotuotostaan sille tasolle, johon maidon rakennusaineita riittää Jos valkuaisrehuja ei käytettäisi ollenkaan, keskituotos putoaisi 6-9 % Sopiva valkuaistäydennysmäärän valinta on ennen kaikkea taloudellinen kysymys Kattaako lisämaidosta saatava tulo valkuaisrehun hankintakustannuksen? KarjaKompassi tukena ruokinnan taloudellisessa optimoinnissa tuotosvasteiden perusteella Ravinteiden hyväksikäytön parantamisesta ei makseta Ainakaan toistaiseksi MTT

46 Lyhyen ja pitkän aikavälin ruokinnan optimoinnissa i i eri periaatteet Lyhyt tähtäin Varastossa olevien rehujen paras hyödyntäminen ja täydentäminen Kuinka paljon rypsirouhetta kannattaa ostaa täydennysrehuksi? Varastossa oleville markkinattomille rehuille matala hinta varmistamaan niiden maksimaalisen muuntamisen maidoksi Pitkä tähtäin Eläinmäärän ja viljelypinta-alan yhteensovittaminen, rehuntuotantosuunnitelma t t Otanko härkäpavun mukaan viljelykiertoon karjan valkuaisruokintaa varten? Mikä on sen taloudellinen vaikutus? Kaikille rehuille todelliset hinnat ja tuotantokustannukset MTT

47 Korkeatuottoisen lehmän valkuaisruokinta Lehmä korjaa itse valkuaisen ja energian suhdetta tuotostason noustessa Pienenevä OIV-tarve tuotostason noustessa tasaa valkuaisen syöttämistä lypsykauden eri vaiheissa Todellisuudessa maitorauhasen aminohappojen tarve maitovalkuaisen muodostukseen lienee varsin vakio Muuttuvalla normilla pystytään huomioimaan tuotostason lisääntyessä tapahtuvia muutoksia ravintoaineiden saannissa: Pötsin mikrobivalkuaissynteesin tehokkuus kasvaa ruokasulan virtausnopeuden pötsistä lisääntyessä Samalla ohitusvalkuaisen osuus kasvaa (valkuainen ei ehdi hajota) Rehuannoksen sulavuus eli energiapitoisuus laskee (kuitu ei ehdi sulaa) rehuannoksen valkuaispitoisuus suhteessa energiaan kasvaa Näiden tekijöiden huomioiminen olisi muuten erittäin vaikeaa, mutta se voidaan ratkaista suosituksen kautta MTT

48 OIV-suositus pienenee tuotostason noustessa OIV-tar rve, g/p pv Tuotanto Ylläpito Maitovalkuaisen a tuotanto, to, g/pv g OIV / g maitovalk. : 1,45 1,44 1,42 1,40 1,39

49 Valkuaistarve on suositus OIV:n tarve ei ole samalla lailla absoluuttinen kuin välttämättömien kivennäisaineiden, vitamiinien tai rasvahappojen tarve Lehmä ei sairastu OIV:n puutostautiin vaan vähentää maitotuotostaan sille tasolle, johon maidon rakennusaineita riittää Sopiva valkuaistäydennysmäärän valinta on ennen kaikkea taloudellinen kysymys Kattaako lisämaidosta saatava tili valkuaisrehun hankintakustannuksen? k t k PS. Jos lehmä lypsää kovasti lihoistaan ja pyrkii menemään huonoon kuntoon, valkuaisruokintaa saattaa kannattaa ennemmin vähentää kuin lisätä Kun aminohappojen puute rajoittaa maidontuotantoa, energiaa jää enemmän lehmän omaan kuntoutumiseen MTT

50 Käytännön ruokintatilanteissa lisävalkuainen lisää myös säilörehun syöntiä Vaikutus sitä suurempi, mitä huonompi on säilörehun käymislaatu Sulavuuden vaikutus ei yhtä selvä Syönnin lisääntymisen ja tuotoslisän toteutumisen edellytyksenä on, että säilörehua on tarjolla vapaasti MTT

51 Valkuaisvasteet melko riippumattomia ruokintatilanteesta ja eläinaineksesta Heinäsäilörehujen äilö raakavalkuaispitoisuus it i ja sulavuus eivät vaikuta valkuaisrehuilla saatavaan lisätuotokseen OIV:n saanti rajoittaa maitotuotosta myös apilapitoista p rehua syötettäessä Vaikka apilapitoisen rehun raakavalkauispitoisuus on korkea, lisävalkuaisen antaminen lisää maitotuotosta samoin kuin vähemmän valkuaista sisältävillä heinäsäilörehuruokinnoilla Lehmien maitotuotos ei vaikuta maitotuotoksen muutokseen Lypsykauden vaihe Perinnöllinen maidontuotantokyky Maitotuotos lisääntyy keskimäärin 1+ kg, kun 1 kg rehuviljaa korvataan rypsipuristeella Samalla säilörehun syönti lisääntyy MTT

52 Tuotosvaste valkuaislisästä vs. talous Parhaassakin tapauksessa perusruokinnan (säilörehu+vilja) lisänä annetun valkuaisen nettohyväksikäyttö on vain n % Rypsillä n % ja soijalla n. 9-10% Jos valkuaisrehut pois, keskituotos alenisi vain 6-9%? Miksi valkuaisen käyttö on silti taloudellisesti kannattavaa? Korvattaessa kilo viljaa rypsirouheella, lisääntyy säilörehun syönti n. 0,4 kg KA, nettokulut tästä noin 20 snt/pv Lisämaitoa noin 1-1 1,2 kg, josta snt tuloa Maidossa kotimainen, suht. korkea hintataso tukien kanssa ja rehut ns. maailmanmarkkinahintaisia Juha Nousiainen, Valio Oy, 2012

53 Valkuaisen käytön taloudellisuus mistä rehuista taloudellisin valkuainen? Vastaus: Perusrehuista Hyvälaatuinen säilörehu ja vilja Varsinaisten valkuaisrehujen käyttö Lehmillä ei välttämätöntä tarvetta varsinaisten valkuaisrehujen saantiin, jos perusrehut normaalilaatuisia Rehujen hinta ja saatavuus suhteessa maidon hintaan ratkaisee (ts. maitotuotto miinus rehukustannus) Nykyhinnoilla valkuaisrehuja kannattaa käyttää Oleellista tuotosvasteen kannalta: vaikutus syöntiin Käytetäänkö valkuaisrehuja liikaa/maksetaanko niistä liikaa? Juha Nousiainen, Valio Oy, 2012

54 Säilörehu on myös valkuaisrehu! Kun D-arvoa parannetaan OIVmv nousee (mikrobivalkuaisen osuus) Syönti lisääntyy ja sitä kautta lisää lisää OIV:n (ja ME:n) saantia Säilörehun OIV-pitoisuus D-arvo Kun käymislaatu paranee OIVov (ohitusvalkuainen) voi hieman parantua Syönti lisääntyy ja sitä kautta lisää OIV:n (ja ME:n) saantia Optimaalinen raakavalkuaispitoisuus säilörehussa? g/kg ka pitäisi riittää, todennäköisesti alempikin, koska valkuaisrehuja käytetään yleensä Typpilannoituksella saatu rv-lisä ei hyödytä lehmää jos rehuannoksen PVT > 0 (voi hyödyttää tilaa jos nurmen kuiva-ainesato nousee) Säilörehunurmen raakavalkuaispitoisuus it i määräytyy ä kuiva-ainesadon i mukaan, kun vakiolannoitus ja korjuuaste vakio (määperän kasveille käyttökelpoinen typpi laimentuu riippuen muodostuvan kuiva-aineen määrästä) Juha Nousiainen, Valio Oy, 2012

55 Suomalaisten säilörehun keskimääräinen koostumus Lähde: ARTTURI Rehuanalyysit, Näytteiden lkm Kuiva-ainepitoisuus, g/kg D-arvo, g/kg ka RV, g/kg ka OIV, g/kg ka PVT, g/kg ka Syönti-indeksi

56 Laskennallinen raakavalkuaisen (RV) ja OIV:n saanti (g/pv) perusrehuista tyypillisellä lypsylehmien ruokinnalla (syönti kuiva-aineena 11 kg säilörehua, 7 kg ohra-kauraa ja 2 kg rypsirouhetta) Rypsirouhe 1500 Vilja Säilörehu RV OIV 56

57 Rehuarvot kertovat rehujen tuotantovaikutuksen suhteessa toisiinsa Rehuilla on vakioarvot, vaikka ruokintakokonaisuus k k i vaikuttaa niihin Vaikutuksia huomioitu korjaamalla lypsylehmien y energiansaantia korjausyhtälöllä, jossa huomioidaan: kuiva-aineen syönti rehuannoksen energiapitoisuus ylläpitotasolla rehuannoksen raakavalkuaispitoisuus Rehuarvojen laskentaan tarvittavat lähtötiedot luotettavasti ja edullisesti analysoitavissa Mm. ARTTURI -rehuanalyysi ( Rehuarvojen laskentaperusteet, rehuarvolaskurit ja esimerkkirehujen koostumustiedot ti t sisältävät ät rehutaulukot t saatavilla: MTT

58 Rehutaulukoiden Tietosiilossa taustatietoa rehuarvoista ja ruokintasuosituksista

59 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden saavuttamiseen lypsykarjatilalla Apila mukaan nurmiin Nurmen korjuu hyvin sulavana D-arvo tavoite 690 g/kg ka Säilörehun hyvä säilönnällinen laatu Monipuolinen karkearehu Kokoviljasäilörehu mahdollisuuksien mukaan? Palkokasvit mukana kokoviljasäilörehun sadon parantamisessa ja raakavalkuaispitoisuuden nostamisessa Rehujen oikea kohdentaminen eläinryhmittäin Osa rypsirouheesta/-puristeesta voidaan korvata herneellä tai härkäpavulla lypsylehmien l ruokinnassa

60 Kehittyvä biotalous tuo uusia sivutuotteita ulottuville Bioenergiantuotannon sivutuotteet Rouheet, puristeet, rankit, mikrobi- ja leväjakeet Erilaisten materiaalien aikaisempaa monipuolisempi fraktiointi ja hyödyntäminen Rehuksi kasvatettavat hyönteiset! ch/player/vide o?id=52aaa69 4-6a50-454b e0d0e6e81 60

61 Valkuaisomavaraisuus oli esillä Maataloustieteen Päivillä 2012: (myös paljon muuta hyvää aineistoa!) Aiheita muun muassa: Potentiaali ja realiteetit kotimaisen valkuaistuotannon lisäämiseksi nyt ja lähitulevaisuudessa Kotimaisen valkuaisen käytön taloudelliset edellytykset Härkäpapu kanojen rehuna Palkoviljat nautojen ruokinnassa Herne on vaativa suorakylvettävä Ratkaisuja härkäpavun kasvinsuojeluun Increasing the range of legume crops for Finnish crop rotations Lisäksi i posterit MTT

62 Rehutaulukoiden Tietosiilossa rehutietoutta 62

63 Valkuaisopas Tieto Tuottamaan - sarjassa Valkuaisrehujen tuotanto ja käyttö kirjan (2011) avulla voi arvioida ruokinnan eri valkuaisrehuvaihtoehtojen tuotosvaikutuksia ja taloudellisuutta ja löytää omalle tilalle viljeltäväksi soveltuvat valkuaiskasvit ja antaa ohjeita niiden viljelytekniikkaan Tilattavissa ProAgrian verkkokaupasta MTT

64 MTT

65 Kysymyksiä & kommentteja! Valkoapila. Kuva: MTT / M. Rinne

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen Leppävirta 21.2.2013 Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin Seokset, korjuuaika, säilöntä, rehuarvot ja käyttö ruokinnassa Prof. Marketta Rinne MTT Maa-

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen

Lisätiedot

ProAgria Huittinen 19.9.2012, Karvia 20.9.2012

ProAgria Huittinen 19.9.2012, Karvia 20.9.2012 ProAgria Huittinen 19.9.2012, Karvia 20.9.2012 Härkäpapu, herne, lupiini i ja rypsi väkirehuna Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen www.mtt.fi, www.mtt.fi/artturi, www.mtt.fi/rehutaulukot

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Luomunautojen ruokinta Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT www.mtt.fi, www.mtt.fi/artturi, i www.mtt.fi/rehutaulukot t t Sähköposti: marketta.rinne@mtt.fi YmpäristöAgro

Lisätiedot

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Työpaja Nivalassa

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus, Jokioinen Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta Hämeenlinna 12.12.2016 Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Palkokasvit

Lisätiedot

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen

Lisätiedot

tehokkaasti ruokinnassa tarvitaanko uusia kasveja?

tehokkaasti ruokinnassa tarvitaanko uusia kasveja? Miten kotoista valkuaista voi hyödyntää tehokkaasti ruokinnassa tarvitaanko uusia kasveja? Maito-pienryhmien tapaaminen 8.10.2014 Hämeenlinna Marketta Rinne ja Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Monipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen

Monipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen Monipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen Jyväskylä 29.3.2010 Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Mistä kotimaista valkuaista tulevaisuudessa?

Mistä kotimaista valkuaista tulevaisuudessa? Mistä kotimaista valkuaista tulevaisuudessa? ProAgria Maito valmennus 4.9.2014 Vantaa Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus www.mtt.fi Tulevaisuuden trendit valkuaisruokinnan vinkkelistä

Lisätiedot

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Kotoista valkuaista lypsylehmien ruokintaan palkoviljat ja palkokasvipitoiset nurmet tehokkaaseen

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Märehtijän

Lisätiedot

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut:

Lisätiedot

Maitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Maitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitovalmennus 4.9.2014 Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitotilan (ja lehmän) tuotannollinen näkökulma optimiruokintaan (maitotuotto miinus rehukustannus)

Lisätiedot

Kaura lehmien ruokinnassa

Kaura lehmien ruokinnassa Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,

Lisätiedot

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Annu Palmio 1, Auvo Sairanen 1, Kaisa Kuoppala 2 Marketta Rinne 2 1 Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Halolantie 31 A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi@luke.fi

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2.

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2. Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2.2013 Puhakka/ Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa 7.2.2013 1 Johdanto

Lisätiedot

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2014 MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit Erkki Joki-Tokola MTT Ruukki Ajankohtaista 1 MTT Agrifood Research Finland 1/16/2014 2 Ajankohtaista

Lisätiedot

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna

Lisätiedot

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi

Lisätiedot

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm Valio Oy 7.9.2017 Nurmisäilörehu Suomessa Nautojen ruokinnan perusta Kasvuolosuhteet =>

Lisätiedot

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Lisätiedot

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila- Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg

Lisätiedot

Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. Nivala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta

Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. Nivala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Ä Ä Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Nivala 4.11.2014 Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste on n. 16% Suomessa Valkuaisväkirehuista

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi?

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? HAMK Mustiala Tulevaisuustyöpaja teemana Valkuaisomavaraisuuden lisääminen 6.2.2013 Ilmo Aronen T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Täydennysvalkuaisen

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta Edellytykset Suomen valkuaisomavaraisuudelle Ilmo Aronen, Raisioagro Oy @IlmoAronen Kaikki eläimet tarvitsevat täydennysvalkuaista Täydennysvalkuaisella

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen

Lisätiedot

Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa

Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa Marketta Rinne 1), Pekka Huhtanen 1, 2) ja Juha Nousiainen 3) 1) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen,

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja

Lisätiedot

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Papuilta, Jokioisten Martat, 16.3.2016 YK:n yleiskokouksen nimeämä, FAO:n organisoima http://iyp2016.org/

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus - Case Mustiala

Valkuaisomavaraisuus - Case Mustiala Valkuaisomavaraisuus - Case Mustiala Keinoja ravinnetehokkuuden parantamiseen -työpaja ja webinaari 27.10.2017, Mustiala, HAMK, HAMK Katariina Manni, lehtori HAMK Valkuaisomavaraisuuden määrittelystä Valkuaisomavaraisuusaste

Lisätiedot

Rehuarvojärjestelmä. Ruokintasuositukset. Kesän 2004 päivitys. Valkuaissuositukset

Rehuarvojärjestelmä. Ruokintasuositukset. Kesän 2004 päivitys. Valkuaissuositukset Rehuarvojärjestelmä Kuva: Eeva Saarisalo Eläinten ravintoaineiden tarve kuvataan ruokintasuosituksissa Rehutaulukoiden avulla arvioidaan rehujen ravintoaineiden sisältö Laskentaperusteet Taulukkoarvot

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä

Lisätiedot

Luomuvalkuaisen tuotanto

Luomuvalkuaisen tuotanto Luomuvalkuaisen tuotanto Tutkittua tietoa luomusta 18.2.2014 Mikkeli Vanhempi tutkija, MMM Päivi Kurki, MTT MTT:n SOLID hanke Sustainable Organic and Low Input Dairying, EU FP7 puitephjelma-sopimus n o

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

KOTOISTEN VALKUAISREHUJEN KÄYTÖN VERTAILUA LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA

KOTOISTEN VALKUAISREHUJEN KÄYTÖN VERTAILUA LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA KOTOISTEN VALKUAISREHUJEN KÄYTÖN VERTAILUA LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutus Mustiala Kevät 2017 Johanna Valkama TIIVISTELMÄ Maaseutuelinkeinojen

Lisätiedot

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,

Lisätiedot

Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä

Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä Tausta Rehuvalkuainen yhä kasvava globaali haaste: Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman

Lisätiedot

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Tutkimustuloksia Luomuinfo Suomen maatalousmuseo Sarka 25.4.2012 Erja Koivunen 1 Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Potentiaalisia kotimaisia

Lisätiedot

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Siipikarjan terveys päivät Ikaalisten kylpylä 22.3.2012 Erja Koivunen 1 Soijarouheelle vaihtoehtoisia valkuaisen lähteitä siipikarjan ruokinnassa Rypsirouhe

Lisätiedot

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Luomuseminaari Jyväskylä 8.10.2016 Tähtää valkuaisomavaraisuuden parantamiseen

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

Suomenkarjan ruokintasuositukset

Suomenkarjan ruokintasuositukset Suomenkarjan ruokintasuositukset Suomenlehmä-päivä Jokioinen 14.2.2014 Marketta Rinne ja Annu Palmio MTT Kotieläintuotannon tutkimus Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski 18.2.2010 Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80 1 (8) Rehuanalyysin tulkinta / märehtijät Rehuanalyysi kertoo rehun kemiallisen koostumuksen, säilönnällisen laadun ja rehuarvot. Tulosten tulkinnassa kokonaisuus ratkaisee, mutta tulkinnan helpottamiseksi

Lisätiedot

Herne säilörehun raaka-aineena

Herne säilörehun raaka-aineena Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen 2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan

Lisätiedot

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja 16.5.2017 Marketta Rinne Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA Kannonkoski 23.2.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus SISÄLTÖ Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry 1 Satafoodin hankkeet

Lisätiedot

Rehuteollisuuden näkökantoja

Rehuteollisuuden näkökantoja Rehuteollisuuden näkökantoja Omavara -hanke, loppuseminaari 19.3.2013 Pekka Heikkilä Liiketoiminnan kehitysjohtaja, Raisioagro Oy Taustaa Täydennysvalkuaisen tarpeesta alle 20 % on kotimaista Rypsirouhe/-puriste

Lisätiedot