Toiminnallisten tavoitteiden asettaminen ja todentaminen talonrakennushankkeissa erityisesti sisäilmaston osalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminnallisten tavoitteiden asettaminen ja todentaminen talonrakennushankkeissa erityisesti sisäilmaston osalta"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto Mervi Kajaala Toiminnallisten tavoitteiden asettaminen ja todentaminen talonrakennushankkeissa erityisesti sisäilmaston osalta Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa Valvoja: Ohjaaja: Professori Olli Seppänen Tekniikan tohtori Jarek Kurnitski

2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Työn nimi: Mervi Kajaala Toiminnallisten tavoitteiden asettaminen ja todentaminen talonrakennushankkeissa erityisesti sisäilmaston osalta Päivämäärä: Sivumäärä: 81 Osasto: Professuuri: Työn valvoja: Työn ohjaaja: Konetekniikan osasto Ene-58 LVI-tekniikka Professori Olli Seppänen Tekniikan tohtori Jarek Kurnitski Tässä diplomityössä kehitettiin ohjeistusta ja menetelmiä talonrakennushankkeen toiminnallisten tavoitteiden asettamiseen ja niiden todentamiseen keskittyen pääasiassa sisäilmasto-olosuhteisiin. Toiminnallisilla tavoitteilla tavoitellaan parempaa kokonaisuuden hallintaa kuvaamalla, minkälainen lopputuloksen tulee olla. Toiminnallisten tavoitteiden asettamiseksi kehitettiin talotekniikan palvelutasot, jotka sisältävät sanalliset kuvaukset ja tarkemmat tekniset määritteet. Työssä kehitettiin myös menetelmä tällä tavoin sovittujen toiminnallisten tavoitteiden todentamiseen. Toiminnalliset tavoitteet ovat oleellinen osa kokonaisvastuuhankkeen tarjouspyyntöä, koska varsinaisia suunnitelmia ei vielä ole. Näin on esimerkiksi elinkaarimallissa, jossa toimitukseen sisältyy suunnittelu, toteutus ja joitain käytön aikaisia vastuita. Suomessa tällaisesta mallista on vielä vähän kokemuksia. Tässä työssä tutkittiin elinkaarihankkeen erityispiirteitä haastattelemalla Suomessa toteutettujen kohteiden osapuolia. Tyypillisiä elinkaariominaisuuksia kohteissa olivat sisäolosuhde- ja energiatakuut. Laajimmillaan elinkaariominaisuus oli viety tilojen käytettävyyteen. Elinkaarimalli edellyttää toimiakseen aitoa yhteistyökykyä ja kumppanuutta toimijoiden välille. Työssä tehtiin myös katsaus elinkaarilaskelmiin ja esitettiin elinkaarilaskelmien esitystapa, jonka avulla laskelmien vertailu onnistuu helposti. Toiminnallisten tavoitteiden määrittämisellä rakennuksen teknisiä ratkaisuja ei lyödä lukkoon, ja näin voidaan hyödyntää toteuttajan osaamista innovatiivisten ja elinkaariedullisten ratkaisuvaihtoehtojen kehittämiseksi. Toiminnalliset tavoitteet on kuvattu taloteknisinä palveluina, jotka koostuvat olosuhdepalveluista, kiinteistöpalveluihin sisältyvistä teknisten järjestelmien hoidosta ja huollosta sekä käyttäjä- ja tukipalveluista. Esitetyille palveluille työssä määriteltiin sanalliset kuvaukset käyttäen hyväksi kansainvälisiä standardeja, Suomen Sisäilmastoluokitusta ja Tuottava toimisto 2005 projektin tuloksia. Taloteknisten palveluiden määrittämisessä oli mukana myös yritysedustajia, jotta palvelut vastaisivat mahdollisimman hyvin yritysmaailman tarpeita. Talotekniikkapalveluille on määritetty 1-4 tasoa, joista jokaiselle palvelulle voidaan valita kyseiseen hankkeeseen tarpeellinen. Lisäksi hankkeen alussa käytettävät sisäilma-olosuhdetavoitteiden sanalliset kuvaukset on muutettu kahdelle toimistorakennuksen tyyppitilalle yksityiskohtaisimmiksi teknisiksi määritteiksi, jotka ovat varsinaisen suunnittelun perustana. Työssä kehitetty sisäilmasto-olosuhteiden todentamismenetelmä sisältää katselmuksen, mittaukset ja asetettujen tavoitteiden toteutumisen todentamisen. Lämpötilan pysyvyyden todentaminen tehdään kalibroidun simulointimallin avulla, josta saaduista tuloksista lasketetaan tavoitelämpötilan ylityksen ja alituksen astetuntisumma, jolle on palvelutasossa määritetty sallittu määrä. Menetelmää testattiin osittain todellisessa kohteessa. i

3 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF THE MASTER S THESIS Author: Title of the thesis: Mervi Kajaala Operational Goal Setting and Verification in Building Construction Project Particularly in Indoor Environment Date: 31 May 2006 Number of Pages: 81 Department: Professorship: Supervisor: Instructor: Department of Mechanical Engineering Ene-58 Heating, Ventilation and Air Conditioning Professor Olli Seppänen Jarek Kurnitski D.Sc. (Tech.) The aim of this thesis was to develop guidelines and methods for operational goal setting and verification in building construction projects focusing on indoor environment quality. The purpose of operational goal setting is to achieve better management of complex systems in buildings by specifying the expected outcome. For this HVAC-services that include verbal descriptions and detailed technical specifications were developed. Also a verification method for this kind of goal setting was developed. Operational goals are an essential part of call for bids in Design-Build (DB) projects, since at that stage the designing has not began. This is also the case in Design-Build- Operate (DBO) project, which entails the use of a single contract that contains designing, building and some responsibilities during the time of use. In Finland there is very little experience of this kind of procurement method. In this study the method was examined by interviewing parties of a few construction projects that were carried out with this method. Most common characteristics in these projects were indoor condition and energy guarantees. The most extensive guarantees involved the usability of spaces. The study showed that DBO projects require genuine ability to co-operate and partnership to work properly. This study also gives an overview to life cycle cost analysis and an example of a representation in which the results of the calculation can easily be compared. When operational goals are set, technical designing is left to the contractor who has knowledge of designing innovative and life cycle effective systems. In this thesis operational goals are described as HVAC-services, which include condition services, real estate services, and user and support services. For the represented services verbal descriptions were defined by using international standards, Finnish Indoor Air Classification and the results of Productive Office 2005 project. Also corporate representatives where involved so that HVAC-services would serve better the business worlds needs. Levels from one to four were defined to each service so that the required one for the project can be chosen. In addition to verbal descriptions also detailed technical specifications for two office spaces were defined. In this thesis a verification method for indoor environment quality was developed. The method consists of inspection, measurements and verification. Long-term temperature performance verification should be carried out by using calibrated building simulation. Form the results thermal performance can be evaluated by calculating the number of actual hours when the criteria is met. Acceptable deviations as a acceptable number of degree hours outside the criteria are defined in the service level agreement. The developed verification method was examined partially in an existing building. ii

4 ESIPUHE Tämä diplomityö on tehty Teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan laboratoriossa. Työ on tehty osana CubeNet - talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut - hanketta, jonka tavoitteena on kehittää perusteita elinkaaripalveluille, jotka vastaisivat nykytilannetta paremmin tilaajien ja käyttäjien tarpeita kustannus- ja energiatehokkaasti sekä toimintavarmasti. Hanke on CUBE talotekniikan teknologiaohjelman strateginen tutkimuskokonaisuus, jolla luodaan laaja-alaisia valmiuksia yritysten tulevaisuuden elinkaaritoiminnoille. Tahdon lausua kiitokset diplomityön valvojana toimineelle professori Olli Seppäselle ja ohjaajalle tekniikan tohtori Jarek Kurnitskille saamastani ohjauksesta ja mahdollisuudesta osallistua mielenkiintoiseen hankkeeseen. Lisäksi haluan kiittää CubeNet hankkeen projektipäällikköä Mika Vuolletta innostavasta kannustuksesta sekä koko tutkijaryhmää. Teknillisen korkeakoulun LVI-laboratorion Kai Jokirantaa ja Tuomas Suur-Uskia kiitän avusta mittausosion suorittamisessa. Espoossa, toukokuussa 2006 Mervi Kajaala iii

5 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...i ABSTRACT...ii ESIPUHE... iii 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta Iso-Britannian kokemuksia elinkaarimallista Työn tavoite ja rajaukset SISÄILMASTON LAATULUOKITUKSET JA IHMISVASTEET Kansainvälisiä sisäilmaston laatuluokituksia ja standardeja Suomen sisäilmastoluokitus Sisäilmaston vaikutus työntekijöiden terveyteen ja tuottavuuteen Terve talo teknologiaohjelma Tuottava toimisto 2005 projekti PALVELUSTA SOPIMINEN, LAADUN MITTAAMINEN JA SOPIMUSTEKNIIKKA Palvelusta sopiminen Palvelun määritelmä Palvelun laatu Palvelujen hankintaprosessi Energiantehostustoimenpiteiden tulosten mittaus ja todentaminen Energiansäästön mittaus- ja todentamismenettely Energiansäästön mittaus- ja todentamissuunnitelma Energiansäästön mittaus- ja todentamisvaihtoehdot Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutus sisäilmaston laatuun Energiatehokkuuden mittaaminen ja todentaminen uudisrakentamisessa Olosuhteiden todentaminen Sisäilmastokatselmus ja sisäilmastomittaukset Sisäilmasto-olosuhteiden pysyvyys Todentaminen rakennusprosessin eri vaiheissa Palvelutakuiden liittäminen sopimuksiin Olosuhdevaatimusten periytyminen sopimuksissa Palkkiot ja sanktiot Muutokset olosuhteissa ELINKAARIHANKKEEN ELINKAARIKUSTANNUSTEN LASKENTA Elinkaarikustannusten syntyminen ja elinkaarilaskennan lähtötiedot Elinkaarilaskennan tavoitteet ja hyödyt Elinkaarilaskelmien merkitys elinkaarihankkeessa...33 iv

6 5 ESIMERKKIKOHTEIDEN HAASTATTELUT Esimerkkikohteet Kohteiden elinkaariominaisuudet ja tehdyt elinkaaritarkastelut Sisäilmaston tavoitearvojen ja palvelutasojen määrittäminen Todentaminen ja maksuperusteet kohteissa Viikin infokeskuksen LVI-teknisten töiden urakkakilpailu Esimerkkikohteiden yhteenveto ja johtopäätökset TALOTEKNIIKKAPALVELUIDEN MÄÄRITTÄMINEN Talotekniikkapalvelut Olosuhdepalvelut Järjestelmäpalvelut Kiinteistöpalvelut Käyttäjä- ja tukipalvelut Palvelutasojen määrittäminen Tilatarpeet palvelutasojen taustalla Palvelutasojen määrittämisen vaihtoehdot Palvelutasojen vieminen rakennushankkeen asiakirjoihin Kehitetyt palvelutasot Olosuhdepalvelutasojen kuvaukset Käyttäjä- ja tukipalvelutasojen kuvaukset Kiinteistöpalvelutasojen kuvaukset Järjestelmäpalvelutasojen kuvaukset Olosuhdepalvelujen huonekortit SISÄILMASTO-OLOSUHDE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN TODENTAMINEN Valmiin rakennuksen todentamismenettely Katselmus Mittaukset Huonelämpötilan pysyvyyden todentaminen Olosuhteiden todentaminen VM-datan toimitalossa Suoritetut mittaukset Mittausten tulokset Johtopäätökset Kohteessa tehtyjä huomioita Huonelämpötilan pysyvyyden todentamisen testaus JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO...75 LÄHDELUETTELO...78 Liite 1 Esimerkkikohteista tehdyt haastattelut Liite 2 Maaliskuun lämpötilat Helsingissä v

7 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Rakennettu ympäristö muodostaa kaksi kolmannesta kansallisvarallisuudestamme ja on keskeinen osa kulttuuriperintöämme. Korkeatasoiseen suunnitteluun perustuva, ympäristöystävällisesti ja kestävästi rakennettu, turvallinen ja viihtyisä ympäristö tuottaa kilpailuetua yrityksille ja on koko Suomelle tärkeä kilpailutekijä. Rakennusja kiinteistöala työllistää Suomessa viidenneksen työssäkäyvästä väestöstä ja alan toimintojen yhteisarvo oli vuonna 2000 noin 38 miljardia euroa. (Kansallinen rakennuspoliittinen ohjelma 2002) Ihmiset viettävät 90 % ajastaan sisätiloissa, mistä johtuen sisäympäristön vaikutuksiin ihmisissä kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Useissa tutkimuksissa on todettu (mm. Fisk 2000, Wargocki ym. 2000), että hyvä sisäilmaston laatu parantaa työntekijöiden tuottavuutta sekä vähentää sairaspoissaoloja ja SBS-oireita (Sick Building Syndrome). Merkittävä suomalainen tutkimus tähän liittyen on vuonna 2004 päättynyt Tuottava toimisto 2005 projekti. Sen päätavoitteena oli kehittää malli ja laskentamenettely, jonka avulla voidaan arvioida sisäympäristön suunnittelutekijöiden ja korjausten kokonaisedullisuus toimistotyössä ottaen huomioon työntekijöiden sairastavuus, muutokset työn tuottavuudessa, investointikustannukset sekä käyttökustannukset. Tutkimus osoitti, että olosuhteisiin kannattaa panostaa sitä enemmän mitä korkeampi työn hinta. Energiankulutuksella on suhteellisen vähäiset kustannusvaikutukset kokonaisuutta arvioitaessa. (Seppänen ym. 2004). Työn tuottavuuden aleneminen ja poissaolojen aiheuttama yhden tunnin työpanoksen menetys vastaa noin kwh energiamäärää, joten työntekijöiden hyvinvoinnin tulisi olla etusijalla ennen energiankulutuksen minimoimista. Toisaalta suuri energiankulutus ei ole hyvän sisäilmaston mittari. Yleensä voi olla juuri päinvastoin johtuen esimerkiksi vääränlaisista säädöistä ja liian suurista jäähdytystehoista, jotka myös aiheuttavat ihmisissä oireita. (Roulet 2001) Tyypillisessä toimistotalossa henkilöstökustannukset ovat 100 kertaa suuremmat kuin energiakustannukset, mikä tekee henkilöstön hyvinvoinnin entistä tärkeämmäksi. Täten tulisikin optimoida sekä sisäilmasto-olosuhteita ja energiankulutusta. (Olesen 2005) Kun määrälliset yhteydet tuottavuuteen ja sairaspoissaoloihin voidaan laskea sisäilmaston indikaattoreista, on helpompaa perustella parempi sisäilmastotaso kiinteistöjen omistajille ja vuokralaisille. Tissari (2005) on diplomityössään tehnyt laskelmia, jotka osoittavat, kuinka poikkeamat hyvästä sisäilmastosta ja siitä aiheutuvat tuottavuuden menetykset voi liittää tilakustannuksiin rinnastettavaksi kustannuseräksi. Laskentaan kuitenkin sisältyy vielä jonkin verran epävarmuuksia. 1

8 Energiankulutuksen pienentämistä tavoitteena ei kuitenkaan tule väheksyä, vaikka energiakustannusten kokonaisvaikutus rakennuksen kustannuksiin onkin varsin pieni. Olemassa olevia rakennuksia koskeva rakennus- ja kiinteistöalan yhdessä kehittämä rakennusten ympäristöluokitus PromisE antaa kiinteistön käyttäjälle mahdollisuuden asettaa vaatimuksia ja vertailla kiinteistöjä. Ympäristövastuullisuutta voidaan käyttää yrityksessä yrityksen kilpailukykyä parantavana keinona. Energiankulutuksen merkitys kasvaa, kun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2002/91/EY) vaatima energiatehokkuustodistus tulee käyttöön. Nykyisen rakennuttamiskäytännön mukaan talotekniikkajärjestelmät hankitaan jaettuina urakoina, jolloin osapuolet vastaavat pääasiassa omaan urakaan kuuluvista tehtävistä. Tavallisesti tällaisessa menettelyssä urakoitsijat hankkivat järjestelmän komponentit mahdollisimman edullisesti suunnitelmien sallimissa rajoissa. Tällaisella menettelyllä monimutkaista talotekniikkaa ei aina saada pelaamaan suunnitelmien mukaan. Kahden vuoden takuuaika saattaa umpeutua, ennen kuin järjestelmä saadaan kunnolla toimimaan. Niin ikään energiatehokkuuteen ei välttämättä kiinnitetä erityistä huomiota, mikä osittain johtuu energian edullisesta hintatasosta. Tämän vuoksi olisi järkevää, että talotekniikkajärjestelmät toimittaisi yksi taho, joka olisi sitoutunut vastaamaan kokonaisuudesta ja sen elinkaaritaloudellisuudesta. Valtioneuvoston kansallisessa rakennuspoliittisessa ohjelmassa (2002) todetaan, että elinkaaritalous ja kestävän kehityksen periaatteet on otettava huomioon rakennus- ja kiinteistöalalla koko rakennusprosessin suunnittelusta rakentamiseen, käyttöön ja ylläpitoon, korjaamiseen ja aina purkamiseen saakka. Elinkaari- ja ympäristöanalyysien tulisi olla rutiininomainen selvitys jokaisessa alkavassa hankkeessa. Silti ohjelmassa huomautetaan, että elinkaari- ja ympäristöosaamisen täytyy lähteä vapaaehtoisesta toiminnasta ja kysynnästä. Tässä tapauksessa rakentamismääräykset eivät ole oikea tapa vaikuttaa kehityksen kulkuun. Elinkaarimallilla tarkoitetaan sellaista tilapalvelujen hankinta- ja toimitustapaa, jossa palveluntuottajalle siirretään yhdellä sopimuksella vastuu ainakin rakennuksen suunnittelusta ja rakentamisesta ja kiinteistöpalveluista tietyn jakson ajaksi. Malliin liittyy myös elinkaarivastuu, joka käsittää rakennuksen suorituskyvyn, turvallisuuden ja toimivuuden tavanomaista takuuajan pidemmän vastuun. Elinkaarimalli -käsitteen alle kuuluu lukuisia hyvin erityyppisiä ja laajuisia toimintatapoja. (Lahdenperä ym. 2006) Elinkaarimallilla on tarkoitus aikaansaada omistajan ja käyttäjien tarpeet tyydyttävä rakennus, joka toimii tehokkaasti ja taloudellisesti. Elinkaarimallia voidaan soveltaa sekä julkisiin että yksityisiin hankkeisiin, mutta käytännössä niiden toteuttamiset 2

9 eroavat hieman toisistaan hankintalainsäädännön julkisille hankkeille asettamien rajoitusten vuoksi. 1.2 Iso-Britannian kokemuksia elinkaarimallista Elinkaarimallia on käytetty Iso-Britanniassa yksityisrahoituksella toteutettavissa julkisen sektorin hankkeissa vuodesta 1992 asti, jolloin konservatiivihallitus julisti julkilausuman elinkaarivastuuhankkeiden puolesta lisätäkseen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä. (Allen 2003). Näistä elinkaarivastuuhankkeista käytetään nimeä Private Finance Initiative (PFI) ja Private Public Partnership (PPP), joista ensimmäinen viittaa enemmän yksityisrahoituksella toteutettaviin hankkeisiin ja jälkimmäinen sitoo toteutustavan edellistä vielä selkeämmin julkisen sektorin hankkeeksi. (Lahdenperä & Rintala 2003) Iso-Britannian esimerkeistä voidaan päätellä, että yksityisrahoitus tuo mukanaan tarkemmin määriteltyjä sopimuksia, parempaa projektin johtoa ja innovatiivisia suunnitteluratkaisuja. Lisäksi se laajentaa julkisten hankintojen ympyröitä ja tehokkaasti sitouttaa urakoitsijoita pitkäaikaisiin sopimuksiin. Tällainen hankemuoto sopii toisiin kohteisiin paremmin kuin toisiin. Joka tapauksessa menestyksekkään elinkaarihankkeen ominaispiirre on luottavaiset suhteet osapuolten välillä, jotka perustuvat yhteiseen visioon. (Spackman 2002) Iso-Britannian National audit office (NAO) teki tutkimuksen kesään 2002 mennessä valmistuneiden PFI-hankkeiden onnistumisesta hintavarmuuden, valmistumisajan sekä suunnittelun ja rakentamisen laadun kannalta. Tutkimuksessa oli mukana 37 hanketta, joista 8 hankkeessa oli sopimuksen syntymisen jälkeen tullut hinnanmuutosta rakentamisen kustannuksista johtuen ja 9 hanketta oli myöhästynyt aikataulusta. Hinnan muutokset johtuivatkin pääasiassa laatutason parannuksista ja suunnitelmamuutoksista, jotka olisivat aiheuttaneet budjetin ylitystä myös perinteisellä hankintatavalla. Taulukossa 1 on verrattu perinteisen ja PFI-hankinnan toteutuneita kuluja ja valmistumisaikoja, joiden perusteella PFI-toteutuksella budjetointi olisi helpompaa ja hankkeet valmistuisivat aikataulussa. Myös suunnittelun ja rakentamisen laatuun oltiin tyytyväisiä tutkimukseen kuuluneissa hankkeissa. Tosin on vaikea arvioida, olisiko samoihin lopputuloksiin päästy näissä hankkeissa perinteisellä hankintatavalla. (NAO 2003) Taulukko 1 Perinteisen ja PFI-hankinnan vertailu (NAO 2003). Perinteinen hankinta PFI-hankinta Rakennushankkeiden hinnan ylitykset 73 % 22 % Rakennushankkeiden valmistumisen myöhästyminen 70 % 24 % 3

10 1.3 Työn tavoite ja rajaukset Elinkaarimallin haaste on sen laajuudessa, minkä vuoksi vain isoimmilla yrityksillä on valmiuksia tarjota elinkaarimallin toteutusta. Työn tavoitteena on kehittää perusteita elinkaaripalveluille, jotta sellaisten käyttö voisi tulevaisuudessa yleistyä. Perustana esitetylle hankemuodolle on mm. elinkaariedullisuus. Elinkaariedullisuutta arvioitaessa tehdään elinkaarilaskelmia, joissa verrataan eri vaihtoehtojen sovitun pituisen elinkaaren aikaisia kustannuksia. Tässä työssä käydään läpi elinkaarilaskentaan tarvittavia kustannustietoja ja tarkastellaan laskelmien erityispiirteitä ja reunaehtoja tutkittavassa hankemuodossa. Tässä työssä tutkitaan muutaman Suomessa valmistuneen talonrakennuksen elinkaarihankkeen onnistumista haastattelemalla hankkeiden osapuolia. Lisäksi esimerkkikohteista selvitetään, miten toiminnalliset tavoitteet on asetettu ja miten niitä on todennettu. Lisäksi tutkitaan, miten esimerkkikohteissa on hyödynnetty elinkaarilaskelmia. Työn päätavoitteina on määritellä talonrakennushankkeen toiminnallisia tavoitteita ja niiden todentamismenetelmiä keskittyen pääasiassa sisäilmasto-olosuhteisiin. Toiminnallisten tavoitteiden osalta pyritään määrittämään talotekniikkapalvelut siten, että ne palvelisivat yritysten tarpeita tavoitteista sovittaessa. Palveluille asetetaan erilaisia tasoja, joista voidaan valita kohteeseen sopiva ja tarpeen mukainen. Palvelutasojen määrityksessä laajennetaan Sisäilmastoluokitus 2000 laatuluokkia siten, että kaikkien talotekniikan järjestelmien vaikutukset sisäilmastoon tulevat huomioiduksi. Sovituille palvelutasoille tulisi sopimuksessa määrittää sanktiot ja/tai palkkiot, jotka lankeavat maksettaviksi tavoitetasojen ylittyessä tai alittuessa. Tämän vuoksi on tärkeää sopia todentamisen menetelmät, joita hankkeessa käytetään. Diplomityön tavoitteena on kehittää todentamismenetelmä, jolla voidaan arvioida asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Kehitetyn menetelmän soveltuvuutta käytäntöön tutkitaan todellisessa kohteessa. Työ rajautuu käsittelemään julkisia ja yksityisiä toimisto- ja toimitilarakennuksia rajaten pois asuinrakennukset. Talotekniikan osalta pääpaino on LVI-teknisillä asioilla siten, että myös sähkö- ja valaistustekniikan näkökulmia pyritään tuomaan esille. Todentamisen osalta pohditaan menetelmiä ja toimintatapoja puuttumatta sen tarkemmin mittausteknisiin kysymyksiin. Tässä työssä ei käydä läpi elinkaarilaskelmien laskentamenetelmiä, vaan keskitytään elinkaarilaskennan mahdollisuuksiin ja vaikutuksiin elinkaarihankkeissa. 4

11 2 SISÄILMASTON LAATULUOKITUKSET JA IHMISVASTEET 2.1 Kansainvälisiä sisäilmaston laatuluokituksia ja standardeja Sisäilmastolla tarkoitetaan sisätilojen sisäilman, lämpöolosuhteiden, valaistuksen ja akustisten olosuhteiden muodostamaa kokonaisuutta. Sisäilmalla puolestaan tarkoitetaan rakennuksen sisällä olevaa ilmaa, johon tulee ulkoilmaa ilmanvaihtojärjestelmän kautta ja vuotoilmana rakenteissa olevista raoista, ja joka sisältää rakennuksesta, ihmisestä tai hänen toiminnastaan peräisin olevia epäpuhtauksia. Lämpöolosuhteisiin kuuluvat sisäilman ja pintojen lämpötilat, lämpötilojen vaihtelu, ilman liike (veto) ja sisäilman kosteus. (Seppänen 1996) Kansainvälisiä sisäilmastostandardeja julkaisevat säännöllisesti International Organization for Standardization (ISO), European Committee for Standardization (CEN) ja American Society of Heating, Refrigerating and Air Conditioning Engineers (ASH- RAE). Termisen viihtyvyyden kannalta vuoden 2003 standardi ISO EN 7730 ja vuoden 2004 ASHRAE standard-55 ovat hyvin samankaltaiset. (Olesen 2004) ISO EN 7730 (1995) standardi esittää menetelmän termisen viihtyvyyden arvioimiselle ja määrittää hyväksyttävät termiset olosuhteet. Näitä kuvaamaan standardissa esitetään kolme indikaattoria: PMV (predicted mean vote), PPD (predicted percentage of dissatisfied) ja DR (draught rating). PMV on 7-pisteinen asteikko, joka kuvaa suuren otosryhmän lämpöaistimusta keskimäärin. Standardissa esitetään yhtälö PMV:n laskemiselle arvioidun aineenvaihdunnan tehon ja vaatetuksen sekä mitatun ilman lämpötilan, kesimääräisen säteilylämpötilan, ilman nopeuden ja vesihöyryn osapaineen arvojen avulla. PPD on lämpöaistimusta vastaava tyytymättömien osuus, joka voidaan laskea suoraan PMV-indeksin arvosta. Tyytymättömien osuus ei optimilämpötilassakaan ole alle 5 %, koska ihmiset reagoivat yksilöllisesti lämpöolosuhteisiin. Lämpöaistimusasteikko ja sitä vastaavat tyytymättömien osuudet on esitetty taulukossa 1. (ISO EN 7730) Taulukko 2 PMV-indeksin lämpöaistimusasteikko ja sitä vastaavat tyytymättömien osuudet, PPD. (ISO EN 7730). PMV Lämpöaistimus PPD [%] +3 kuuma lämmin hieman lämmin 25 0 neutraali 5-1 hieman viileä 25-2 viileä 75-3 kylmä 100 5

12 Keskimääräinen lämpöaistimus ja tyytymättömien osuus kuvaavat koko kehon lämpöoloja. Tyytymättömyys termisiin oloihin voi olla myös paikallista johtuen jonkin kehon osan viilentymisestä tai kuumentumisesta. Paikallinen viilentyminen ilmenee vedon tunteena, jonka aiheuttamaa tyytymättömien osuutta voidaan arvioida vetokriteerin (draught rating) avulla. Vetokriteerille on esitetty standardissa EN 7730 laskentamalli, joka ottaa huomioon paikallisen ilman lämpötilan, nopeuden ja turbulenssin voimakkuuden. Malli perustuu tutkimuksiin, joissa on verrattu 150 koehenkilön vedon tuntemuksia altistettaessa lämpötiloille C, ilman nopeuksille 0,05-0,4 m/s ja turbulentin voimakkuuksille 0-70 %. Muita syitä paikalliseen tyytymättömyyteen voivat olla poikkeavan korkea pään ja nilkkojen välinen lämpötilaero, liian korkea aineenvaihdunnan teho ja vaatetuksen määrä. Epämiellyttävän kuivan tai kostean ilman tunteen vähentämiseksi ilman suhteellisen kosteuden arvo suositellaan pidettäväksi 30 % ja 70 % välillä. (ISO EN 7730) CEN raportissa CR 1752 (1998) on annettu suositukset termisestä viihtyvyydestä, ilmanvaihdosta, ilmanlaadusta ja äänioloista kolmessa eri luokassa: A, B ja C, mikä mahdollistaa erilaisen laatutason valinnan. A luokka vastaa korkeaa (high level of expectation), B keskitason (medium level of expectation) ja C vaatimatonta (moderate level of expectation) sisäilmaston odotustasoa. Taulukossa 2 on esitetty standardin luokituksen mukaisia tavoitearvoja. Tilan epäpuhtaudet jakautuvat ihmisperäisiin ja rakennusperäisiin epäpuhtauksiin. Tästä syystä minimi-ilmanvaihtomäärä on ilmoitettu henkilöä ja lattiapinta-alaa kohden, jotka yhteen laskemalla saadaan tarvittava ulkoilmavirta. Kyseisessä laskutavassa on mahdollista ottaa huomioon, jos rakennuksen emissiot ovat hyvin alhaiset. Pienipäästöisen rakennuksen rakennusmateriaaleina tulee käyttää pääosin M-luokituksen materiaaleja eikä M3-luokan materiaaleja saisi käyttää merkittävissä määrin ollenkaan. (CR 1752) Taulukko 3 CR raportin luokkien tavoitearvoja. Yksikkö CR 1752 luokka A B C Operatiivinen lämpötila Ilman nopeus talvi talvi C m/s , , ,21 kesä kesä C m/s 23,5-25,5 0, , ,25 Lämmitys- ja ilmastointilaitteiden äänitaso dba Ulkoilmavirta l/s, hlö l/s, m² 1 0,7 0,4 Hiilidioksidipitoisuus CO2 ulkoilman tason yläpuolella ppm Tyytymättömien osuus (PPD) % < 6 < 10 <15 Lämpöaistimus (poikkeama neutraalista) ± 0,2 ± 0,5 ± 0,7 6

13 Edellä mainitut standardit ja raportit keskittyvät pääasiassa hyvän sisäilmaston kriteereihin. Valituilla luokilla ja kriteereillä on hyvin suuri vaikutus rakennuksen energiankulutukseen. Mutta toisaalta nämä kriteerit vaikuttavat terveyteen, tuottavuuteen ja viihtyvyyteen. Tutkimusten mukaan huonokuntoisen sisäympäristön kustannukset yhteiskunnalle, työnantajalle ja kiinteistön omistajalle ovat usein korkeammat kuin samassa rakennuksen energiakustannukset (pren 15251). Pitkälti raportin CR 1752 pohjalta on tehty uusi sisäilmastostandardiehdotus pren (2005) rakennusten energiatehokkuusdirektiivin standardisointityön yhteydessä. Sisäilmaston tavoitearvot on tuotu siihen lähes suoraan raportista CR Standardiehdotuksessa määritellään, miten sisäympäristön tavoitearvoja tulisi käyttää järjestelmien mitoitukseen. Lisäksi siinä otetaan kantaa rakennuksen energialaskentaan, sisäympäristön pitkäaikaiseen arviointiin ja mittausmenetelmiin todentamisessa ja seurannassa. (pren 15251) Standardiehdotus pren (2005) antaa ohjeita toimisto- ja liikerakennusten sekä julkisten rakennusten ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien suunnitteluun. Siinä jaotellaan sisäilman laatu neljään luokkaan: IDA 1 korkea sisäilman laatu (high indoor air quality), IDA 2 kohtalainen sisäilman laatu (medium indoor air quality), IDA 3 välttävä sisäilman laatu (moderate indoor air quality) ja IDA 4 huono sisäilman laatu (low indoor air quality). Tutkimuksen mukaan hiilidioksidipitoisuus on hyvä indikaattori ihmisperäisten epäpuhtauksien määrälle. Taulukossa 3 on esitetty eri luokkien ilmamäärille ja hiilidioksidipitoisuuksille oletusarvot ja vaihteluvälit, joista valitaan kyseiseen kohteeseen soveltuvin menetelmä ja luokka tilan käyttötarkoituksen mukaan. Ulkoilmavirta on määritetty erikseen oleskeluun ja oleskelemattomiksi tarkoitetuille tiloille. Jos tilaa ei ole tarkoitettu ihmisten oleskeltavaksi, ilmamäärä lasketaan tilan pinta-alan mukaan, muuten käytetään ihmismäärään perustuvaa ilmamäärää. Lisäksi standardin liitteinä on hyvän toimintatavan mukaisia ohjeita, talouden näkökulmia ja tarkistuslista matalaenergia järjestelmän suunnitteluun ja käyttöön. (pren 13779) Taulukko 4 pren standardin sisäilman laatuluokat. Ulkoilmavirta oleskellussa tilassa Ulkoilmavirta oleskelemattomassa tilassa CO2-pitoisuus ulkoilman tason yläpuolella Yksikkö pren luokka IDA 1 IDA 2 IDA 3 IDA 4 oletusarvo l/s, hlö 20 12,5 8 5 vaihteluväli l/s, hlö > <6 oletusarvo l/s, m² ei määri- 0,83 0,55 0,28 vaihteluväli l/s, m² telty >0,7 0,35-0,7 <0,35 oletusarvo ppm vaihteluväli ppm < >1000 7

14 2.2 Suomen sisäilmastoluokitus Suomessa rakennusten sisäilmaston vähimmäisvaatimukset määrittävät rakennuslaki ja siihen liittyvä Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Korkeatasoisempien sisäilmastotavoitteiden asettamiseen on yleisesti käytössä vapaaehtoinen sisäilmaluokitus 2000, jossa sisäilmastotavoitteet on jaettu kolmeen luokkaan: yksilöllinen sisäilmasto S1, hyvä sisäilmasto S2 ja tyydyttävä sisäilmasto S3. Sisäilmaluokituksen luokka S1 vastaa standardin pren A luokkaa. S1 luokassa tilan sisäilmaston laatu on erittäin hyvä ja lämpöolot viihtyisät kesällä ja talvella. Lisäksi tilan käyttäjällä tulee olla mahdollisuus yksilölliseen säätöön ja ilmanvaihdon tehostamiseen. S2 luokassa tilan sisäilmaston laatu on hyvä ja lämpöolot vedottomat. Kesän kuumimpina päivinä sallitaan lämpötilan nousu yli viihtyisän tason yläpuolelle. S3 luokka on tehty vastaamaan rakentamismääräysten vaatimaa vähimmäistasoa. (Sisäilmayhdistys 2001) Sisäilmastoluokitus 2000 sisältää sisäilmaston tavoitearvot, suunnittelu- ja toteutusohjeet sekä vaatimukset rakennustuotteille (Kuva 1). Se on tarkoitettu käytettäväksi tavanomaisten työ- ja asuintilojen sisäilmatavoitteiden määrittämisen apuvälineenä uudisrakentamisen lisäksi soveltuvin osin myös korjausrakentamisessa. Luokitus tukee suunnittelijoiden lisäksi myös rakennuttajien, laitevalmistajien, urakoitsijoiden ja käyttöhenkilöstön työtä rakennusprosessin jokaisessa vaiheessa. (Sisäilmayhdistys 2001) Sisäilmaston tavoitetasot (S) Ohjeet suunnittelulle ja toteutukselle (P) (Ohjeet rakennuttajalle) Vaatimukset rakennustuotteille (M) Rakennus ja rakenteet Ohjeet rakennus- ja rakennesuunnittelulle Rakennustöiden puhtausluokitus (P) Vaatimuksia kosteuden hallinnasta Talotekniikka Suunnitteluarvot Ilmanvaihtolaitoksen puhtausluokitus (P) Rakennusmateriaalien päästöluokitus Päästökriteerit Muut vaatimukset Ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokitus Yleiset vaatimukset Tuoteryhmäkohtaiset vaatimukset Kuva 1 Sisäilmastoluokituksen rakenne (Sisäilmayhdistys 2001). Sisäilmastoluokituksessa on määritetty tavoitearvot lämpöoloille, ilmanlaadulle, ja akustisille oloille, joita voidaan käyttää sisäilmaston tavoitetasojen määrittämiseen rakennushankkeen suunnittelussa. Taulukossa 4 on esitetty muutamia esimerkkejä sisäilmastoluokkien tavoitearvoista. 8

15 Taulukko 5 Sisäilmastoluokkien tavoitearvoja (Sisäilmayhdistys 2001). Yksikkö Sisäilmastoluokka S1 S2 S3 Huonelämpötila talvi C kesä C Huonelämpötilan tilapäinen poikkeama asetusarvosta C ± 0,5 ± 1 ± 2 Lämpötilaero pystysuunnassa C Lattian pintalämpötila C talvi (20 C) m/s 0,13 0,16 0,19 Ilman nopeus talvi (21 C) m/s 0,14 0,17 0,20 kesä (24 C) m/s 0,20 0,25 0,30 Ilman suhteellinen kosteus talvi % Hiilidioksidipitoisuus CO2 ppm Haihtuvat orgaaniset yhdisteet TVOC µg/m³ Hiukkaspitoisuus PM Lämmitys- ja ilmastointilaitteiden äänitaso dba Tavoitearvojen lisäksi sisäilmastoluokituksen suunnitteluosassa on annettu eri luokille suunnitteluarvoja (Taulukko 6). S1 luokan lämpötilojen saavuttaminen Suomen oloissa vaatii lähdes poikkeuksetta koneellista jäähdytystä, kun taas S2 luokka voidaan toteuttaa rakennusteknisin ratkaisuin ilman koneellista jäähdytystä. S3 luokassa sallitaan ylilämpeneminen kesällä. Lämpötila ei kuitenkaan missään olosuhteissa saa nousta yli 35 C. Kun ulkolämpötila on korkeintaan 15 C huonelämpötila ei saa ylittää 27 C lämpötilaa. (Sisäilmayhdistys 2001) Taulukko 6 Sisäilmastoluokkien suunnitteluarvoja (Sisäilmayhdistys 2001). Huonelämpötila Lämpötilan huonekohtainen säädettävyys Ilman nopeus Yksikkö Sisäilmastoluokka S1 S2 S3 talvi C kesä C talvi C ±2 ±2 - kesä C ±2 - - talvi (21 C) m/s < 0,14 < 0,17 < 0,20 kesä (24 C) m/s < 0,20 < 0,25 < 0,30 Ilman suhteellinen kosteus talvi % Ulkoilmavirta l/s,hlö Lämmitys- ja ilmastointilaitteiden äänitaso dba < 30 < 33 < 33 Tuloilman suodatus F8/EU8 F7/EU7 - Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokka P1 P2 - Rakennustöiden puhtausluokitus käsittelee pääasiallisesti rakennustyön eri vaiheissa noudatettavia periaatteita ja menettelytapoja. Näihin kuuluvat rakennustarvikkeiden 9

16 kuljetus, varastointi ja suojaus, tilojen työnaikainen osastointi sekä tilojen työn aikainen siivous ja loppusiivous. Pyrittäessä sisäilmastoluokkaan S1 tai S2 tulee rakennustöiden puhtausluokan olla P1, jonka vaatimukset on esitetty sisäilmastoluokituksessa. Pyrittäessä luokkaan S3 riittää luokka P2, jolle ei ole erillisiä vaatimuksia, mutta se vastaa normaalia hyvän rakentamisen mukaista käytäntöä. Puhtausluokitus on tarpeen, jotta tilojen sisäilmatavoitteet tulisivat otetuiksi huomioon rakentamisen kaikissa vaiheissa. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokituksen tavoitteena on varmistaa uuden ilmanvaihtojärjestelmän läpi virtaavaan tuloilman hyvä laatu. Luokkia on kaksi P1 ja P2. (Sisäilmayhdistys 2001) Hyvän sisäilmaston laatuun vaikuttavat monien muiden tekijöiden ohella sisätiloissa käytettävät rakennusmateriaalit. Rakennusmateriaalien ja ilmanvaihtotuotteiden päästöluokitusta ylläpitää Rakennustietosäätiö RTS, joka myös myöntää luokitukset. Rakennusmateriaalien päästöluokitus on kolmiportainen siten, että M1 luokka on paras ja M3 luokan materiaalit synnyttävät eniten epäpuhtauspäästöjä. Luokitus sisältää sisäilmaston kannalta keskeisten epäpuhtauspäästöjen raja-arvot. Tuotteista testataan haihtuvat orgaaniset yhdisteet (TVOC), formaldehydi, ammoniakki, karsinogeeniset yhdisteet ja hajut. Parhaaseen sisäilmastoluokkaan S1 pyrittäessä on runsaasti päästöjä aiheuttavien materiaalien (M2 ja M3) käyttöä rajoitettava. Ilmanvaihtotuotteille on vain yksi puhtausluokka M1. Se asettaa vaatimukset kanavien, kanavanosien, päätelaitteiden, säätö- ja palopeltien öljyisyydelle, ilmavirtaan irtoaville mineraalikuiduille sekä pintapölyn määrälle. Testaamattomille materiaaleille ei myönnetä luokitusmerkkiä. Terveen talon toteutuksen kriteerit -ohje (LVI ) ohjaa sisäilmaluokituksen mukaiseen rakentamiseen ja esittää, miten luokituksessa määritetyt laatutasot voidaan toteuttaa käytännön toimitilarakentamisessa. 2.3 Sisäilmaston vaikutus työntekijöiden terveyteen ja tuottavuuteen Sisäilmastolla on jo pitkään tiedetty olevan laadullisia yhteyksiä sairasrakennusoireisiin, terveyteen ja työn tuottavuuteen, mutta vasta viime aikoina asiaa on alettu tutkimaan tarkemmin. Rakennuksen terveellisyys välittyy sisäilman kautta. Tavallisimmin terveysvaikutukset esiintyvät ihossa, limakalvoissa ja hengityselimissä, koska ne muodostavat rajapinnan ihmisen ja ilman välillä. Sisäilmasto on monien kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden muodostama kokonaisuus. Terve talo teknologiahanketta edeltäneessä selvitystyössä todettiin, että suurimmat ongelmat aiheutuvat seuraavista sisäilmastotekijöistä: homeet, lämpöolot, veto, laitemelu, kosteus ja ilman epäpuhtaudet. (Seppänen ym. 1997) 10

17 2.3.1 Terve talo teknologiaohjelma Terve talo teknologiaohjelman valmistelu aloitettiin vuonna 1997 ja varsinainen toteutus tapahtui vuosina Ohjelman puitteissa käynnistyi yhteensä 123 hanketta. Terve talo käsite määriteltiin ohjelman alussa (Kuva 2). Ohjelmasta muodostui varsin laaja kokonaisuus, jonka neljä painopistealuetta olivat: palvelut ja liiketoimintakonseptit, ilmanvaihto ja talotekniikka, kosteus sekä emissiot. (Rantama ym. 2003) Terve talo on rakennus, joka on suunniteltu ja rakennettu siten, että se tarjoaa kilpailukykyisesti terveelliset, turvalliset ja toiminnallisesti tarkoitustaan vastaavat olosuhteet siellä asuville tai työskenteleville. Terveessä talossa on viihtyvyyttä ja työtehoa parantava hyvä sisäilmasto. Terve talo on rakennettu laadukkaaksi, kestäväksi ja taloudelliseksi. Rakennusta käytetään ja hoidetaan siten, että sen ominaisuudet säilyvät. Kuva 2 Terve talo- käsitteen määritelmä (Rantama ym. 2003). Ihmiset viettävät 90 % ajastaan sisätiloissa, mikä korostaa sisäilman terveellisyyden tärkeyttä. Sisäilman epäpuhtaudet ovat pääosin peräisin ihmisistä ja rakennusmateriaaleista. Rakennusmateriaalien emissioilla on sekä ärsyttäviä että terveyttä haittaavia vaikutuksia. Emissioihin voidaan vaikuttaa valitsemalla pienipäästöisiä ja luokiteltuja materiaaleja. Kosteusvauriot aiheuttavat terveydelle haitallisten epäpuhtauksien vapautumista rakenteista sisäilmaan. Sisäilman epäpuhtauksien määrä riippuu niiden lähteiden lisäksi ilmanvaihdon epäpuhtauksien poistotehokkuudesta. Suomalaisen selvityksen mukaan huono sisäilma aiheuttaa vuosittain jopa suuremmat kustannukset kuin lämmitysenergian kulutus. (Rantama ym. 2003) Sisäilmaston parannustoimenpiteillä voidaan saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä, kun tarkasteluissa otetaan huomioon terveydenhoitokustannusten ja sairaspoissaolojen väheneminen, parantunut työn tuottavuus, vähäisempi työntekijöiden vaihtuvuus sekä vähentyneet toimenpiteet sisäilmastosta johtuvista valituksista. Sisäilmastotason parannus nähdään liian usein pelkkänä kustannuseränä, eikä sen suoraan tai välillisesti aikaansaamia hyötyjä otetaan huomioon. (Rantama ym. 2003) Terve talo teknologiaohjelmassa tutkittiin ja kehitettiin Terveen talon toteutuksen kriteereitä sekä pyrittiin edesauttamaan niiden käyttöönottoa rakennushankkeissa. Tästä syystä ohjelmassa oli mukana myös hankkeita, joilla pyrittiin kehittämään selkeitä ratkaisuja käytännön rakentamiseen ja kiinteistönpidon kysymyksiin. Yksi näistä oli Tuottava toimisto 2005 tutkimus. (Rantama ym. 2003) 11

18 Yksi teknologiaohjelmaan kuuluvista projekteista oli Terveen talon kriteerit. Sen tuloksena syntyi työkalu, jonka avulla rakentamisen eri osapuolet voivat asettaa todennettavissa olevat vaatimukset ja tavoitetasot terveen talon sisäilmastolle. Käytännönläheisessä oppaassa, joka on julkaistu myös RT- ja LVI-korttina, kuvataan yksityiskohtaisesti, miten tavoitteet muutetaan toimenpiteiksi rakennusprosessin eri vaiheissa lähtien hankesuunnittelusta ja päättyen rakennuksen vastaanottoon ja käytönaikaiseen ylläpitoon ja huoltoon. (LVI ) Hankkeessa saatiin paljon uutta ja hyödyllistä tietoa sisäilmaston monista vaikutuksista ihmisiin. Jatkotarpeena ensimmäisenä mainitaan syntyneen tiedon levitys ja laajempi käyttöön saaminen. Lisätutkimuksen ja kehityksen tarve todettiin oleelliseksi. (Rantama ym. 2003) Tuottava toimisto 2005 projekti Tuottava toimisto 2005 projekti aloitettiin vuonna 2002 esitutkimuksen jälkeen. Nimensä mukaisesti projekti rajattiin koskemaan toimistotyyppistä työympäristöä. Tutkimukselle asetettiin neljä osatavoitetta: laatia kirjallisuudesta yhteenveto aikaisemmasta tutkimuksesta, tuottaa uutta kokeellista tietoa sisäympäristötekijöiden ja tuottavuuden välisestä yhteydestä, kehittää arviointimalli sisäympäristön parannuksen vaikutuksesta korjausten kokonaisedullisuuteen sekä kehittää käytännön ohjeita. (Seppänen ym. 2004) Työntekijän tuottavuuteen vaikuttavat sisäympäristön lisäksi monet tekijät (Kuva 3). Tuottava toimisto 2005 projektissa sisäilmaston vaikutuksia tuottavuuteen tutkittiin monialaisesti. Sisäilman laadun ja lämpöolojen vaikutusten lisäksi tutkittiin valaistuksen, akustisten olojen sekä tilasuunnittelun vaikutuksia. Tutkimuksessa otettiin kantaa myös psykososiaalisen (henkisen) työympäristön vaikutuksiin. (Seppänen ym. 2004) Suhteet muihin ihmisiin Sosiaalinen ympäristö Johtaminen Organisaation rakenne Organisaatio TUOTTAVUUS Henkilökohtaiset ominaisuudet Työ, ura, Koti/työ-suhde Työhön sitoutuminen Sisäympäristö Sisäilmasto Valaistus, Akustiikka Tilajärjestelyt ja sisustus Kuva 3 Työsuoritukseen vaikuttavat tekijät (Seppänen ym. 2004). 12

19 Tutkimustulosten perusteella määritettiin 13 yhteyttä yksittäisen sisäympäristötekijän ja työsuoritusten tai sairaspoissaolojen välillä. Tutkimuksessa todettiin esimerkiksi, että yli 25 C :n tai alle 21 C:n lämpötilat heikentävä työsuoritusta. Myös liian pieni (alle 20 dm³/s,hlö) tai suuri (yli 25 dm³/s,hlö) ilmanvaihto lisää oireilua sekä vaikuttaa sairastavuuteen ja työsuorituksiin. Myös likaisen ja vanhan ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja tasapainotus voivat parantaa tuottavuutta ja vähentää oireilua. (Seppänen ym. 2004) Tutkimuksessa laadittiin laskenta- ja suunnittelumalli sisäympäristön ja tuottavuuden välisille yhteyksille. Osa tuloksista saatiin tutkimuksen kokeellisesta osasta ja osa perustui kirjallisuustutkimuksiin. Tietyille sisäympäristötekijöille pystyttiin määrittämään määrällinen yhteys tuottavuuteen, jota voidaan käyttää arvioitaessa investointien kannattavuutta, kun laskelmiin sisällytetään paremman sisäympäristön arvo. Lisäksi tutkimuksessa listattiin useita tekijöitä, joilla todettiin olevan vaikutusta tuottavuuteen. Näiden tekijöiden määrällistä yhteyttä ei kuitenkaan pystytä arvioimaan. Myönteistä vaikutusta tuottavuuteen on sekä LVI- että rakennusteknisillä tekijöillä. Fyysisellä työympäristöllä on merkittävä vaikutus tuottavuuteen, mutta psykososiaalisen työympäristön ongelmat voivat ilmetä mm. sisäympäristöön liittyviä olosuhdevalituksia ja subjektiivista oireilua. Rakennuksen oikealla käytöllä sekä tarkoituksenmukaisella teknisten järjestelmien hoidolla ja huollolla voidaan parantaa merkittävästi sisäympäristöä. (Seppänen ym. 2004) Sisäympäristön parantaminen on kaikkien etu, kun siitä saatavat hyödyt jaetaan kaikkien osapuolten kesken. Paremman sisäympäristön aikaansaama tuottavuuden kasvu näkyy suoraan suurempana tuotoksina tai pienempinä kustannuksina. Kiinteistön omistaja hyötyy paremmasta sisäilmasta korkeampana vuokrana ja käyttöasteena, ja edelleen kiinteistösijoittajat saavat korkeamman tuoton sijoituksilleen. Tästä syystä hyvä sisäilmasto kannattaa olla osana vuokrasopimusta sisäolosuhdetakuuna. Tällöin oleellinen osa toimintaa on sisäolosuhteiden ja sisäympäristön laadun valvonta ja raportointi. (Seppänen ym. 2004) Tapauksessa, jossa olosuhdetakuu on sisällytetty vuokrasopimukseen, täytyy tarkoin määritellä, mistä sovitaan, miten sovittujen olosuhteiden toteutumista todennetaan ja valvotaan, sekä miten toimitaan tilanteessa, jossa olosuhteet eivät ole sopimuksen mukaiset. Tätä tarkoitusta varten tuottava toimisto projektissa laadittiin vuokra- tai kiinteistönhoitosopimuksiin liitettävä esimerkkilomake, jossa sovitaan sisäympäristön laadusta, sen mittaamisesta ja hinnoitteluperusteista. Kiinteistönhoitosopimuksen liitteellä on tarkoitus ketjuttaa vuokrasopimuksessa esitetyt sanktiot ainakin osittain koskemaan kiinteistönhoitoyritystä. (Seppänen ym. 2004) 13

20 3 PALVELUSTA SOPIMINEN, LAADUN MITTAAMINEN JA SOPIMUSTEKNIIKKA Talotekniikan elinkaarimallissa tilaaja voi ostaa olosuhdepalveluja, joissa palveluntuottaja suunnittelee, toimittaa ja ylläpitää järjestelmiä, joilla tuotetaan halutut sisäolosuhteet. Palvelujen tavoitetasot voidaan sopia esimerkiksi viittaamalla kansainvälisiin tai kansallisiin luokituksiin ja standardeihin sekä asettamalla tiloille palvelutasot. Toimitetun palvelun laatu varmistetaan todentamisella, jolla määritellään, miten hyvin asetetut tavoitetasot ovat toteutuneet. Sopimuksessa määritellään myös palvelusta maksettava korvaus eli palvelumaksu, johon yleensä liitetään palkkioita ja/tai sanktioita ylittyneen tai alittuneen palvelutason tapauksessa. 3.1 Palvelusta sopiminen Palvelusta sopiminen ei ole aivan yksinkertaista, ja siksi se vaatii tiettyjen käsitteiden määrittelemistä. Esimerkiksi palvelu käsitteenä ei ole yksiselitteinen. Ja siitä sopiminen vaatii tarkkaa palvelukuvausta, joka voidaan tehdä usealla eri tavalla. Palvelutasosopimus edellyttää tarkastelua siitä, onko asiakas saanut tilaamansa palvelun. Tämä saattaa tuottaa ongelmia, sillä palvelun laatu on subjektiivinen käsite Palvelun määritelmä Palvelut ovat varsin moniulotteisia ilmiöitä, joten palvelun määritteleminen yksiselitteisesti on hyvin vaikeaa. Palvelukäsitteen merkitys myös vaihtelee henkilökohtaisesta palvelusta palveluun tuotteena. Palvelu määritellään kirjallisuudessa usealla eri tavalla. Näistä Grönroos (2003) on yhdistänyt yleisimmin esiintyneet määritelmät seuraavanlaiseksi määritelmäksi: Palvelu on ainakin jossain määrin aineettomien toimintojen sarjasta koostuva prosessi, jossa toiminnot tarjotaan ratkaisuina asiakkaan ongelmiin ja toimitetaan yleensä, muttei välttämättä, asiakkaan, palvelutyöntekijöiden ja/tai fyysisten resurssien tai tuotteiden ja/tai palveluntarjoajan järjestelmien välisessä vuorovaikutuksessa. Palvelujen tärkein piirre on niiden prosessiluonne. Grönroosin (2003) mukaan määritelmästä voidaan erottaa kolme useimmille palveluille ominaista peruspiirrettä: Palvelut ovat prosesseja, jotka koostuvat toiminnoista tai toimintojen sarjoista eivätkä asioista. Palvelut tuotetaan ja kulutetaan ainakin jossain määrin samanaikaisesti. Asiakas osallistuu tuotantoprosessiin ainakin jossain määrin. 14

21 Evert Gummersson (1991) on onnistunut kuvaamaan palvelua varsin oivallisesti: Palvelu on jotakin, jota voi ostaa ja myydä, muttei pudottaa varpailleen. Tällä määritelmällä hän hieman kritisoi aikaisempia pyrkimyksiä löytää yleispätevää määritelmää, mutta siinä tulee esiin yksi palveluiden peruspiirteistä: vaikka palveluja voidaan ostaa ja myydä, niitä ei voi kokea konkreettisesti. (Grönroos 2003) Palvelua voidaan myydä ja ostaa myös palvelupakettina. Palvelupaketista voidaan erottaa kolme palveluryhmää: ydinpalvelu, avustavat palvelut ja tukipalvelut. Näistä ydinpalvelu on varsinainen markkinoilla olon syy eli se, mitä myydään. Ydinpalvelut tarvitsevat usein toimiakseen joitakin lisäpalveluita. Tällaisia lisäpalveluita kutsutaan avustaviksi palveluiksi. Ne ovat ydinpalvelujen kannalta välttämättömiä. Tukipalveluilla ei varsinaisesti helpoteta ydinpalvelun kulutusta tai käyttöä, vaan niillä lisätään ydinpalvelun arvoa ja kilpailukykyä. (Grönroos 2003) Palvelun laatu Koska palvelua ei voida yksiselitteisesti ja tyhjentävästi määritellä, myös palvelun laadun kuvaamiseen on useita eri malleja. Grönroos (2003) esittää palvelun laadun sisältävän kolme elementtiä (Kuva 4). Teknisellä laadulla tarkoitetaan palvelun konkreettisen lopputuloksen laatua. Toiminnallinen laatu kuvaa palveluprosessia eli sitä, miten asiakas palvelun saa. Palvelun nopeus, joustavuus, palvelualttius, asiakkaan kuunteleminen sekä henkilökunnan asenne ja käyttäytyminen ovat toiminnallisen laadun osatekijöitä. Lisäksi koettuun laatuun vaikuttaa palvelun tuottajan imago. Jos asiakkaalla on myönteinen mielikuva palvelun tarjoajasta, pienet virheet saadun palvelun laadussa annetaan todennäköisemmin anteeksi. Toisaalta, jos virheitä sattuu usein, se vaikuttaa imagoon negatiivisesti. Palvelun laatu on subjektiivinen käsite, sillä se riippuu asiakkaan laadulle asettamista odotuksista (Kuva 4). Koettu kokonaislaatu on hyvä, kun koettu laatu vastaa sille asetettuja odotuksia. Tämän seurauksena koettu kokonaislaatu voi olla alhainen, vaikka laatu itsessään olisikin jollain objektiivisella tavalla mitattuna koettu hyväksi. Asiakkaan odotuksiin suurin vaikutus on asiakkaan tarpeilla sekä palvelusta saaduilla tiedoilla. Lisäksi palvelun tuottavan yrityksen imago ja markkinointi vaikuttavat laadun odotuksiin. (Gröönroos 2003) 15

22 Imago Odotettu laatu Koettu kokonaislaatu Koettu laatu Markkinaviestintä Myynti Imago Suusanallinen viestintä Suhdetoiminta Asiakkaiden tarpeet ja arvot Tekninen laatu: miten Imago Toiminnallinen laatu: mitä Kuva 4 Koetun kokonaislaadun ulottuvuudet (Grönroos 2003). Palvelun onnistumista eli koettua kokonaislaatua voidaan arvioida parhaiten asiakaspalautteen avulla. Palautetta voidaan saada useilla tavoilla mm. reklamaatioiden, käyttäjätyytyväisyyskyselyiden sekä erilaisten raporttien ja auditointien kautta. Palautteen hankkiminen ei ole itseisarvo, vaan sen myötä saatava tieto on hyödynnettävä palvelun kehittämiseksi. Saatua tietoa käytetään ongelmien ennaltaehkäisyyn, korjaaviin toimenpiteisiin ongelmien ilmettyä ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. (Routto & Puhto 2000) Palvelujen hankintaprosessi Hankintaprosessi lähtee tarpeiden tunnistamisesta, jossa loppukäyttäjien tulisi myös olla osallisena. Seuraavaksi mietitään, miten ja mistä tarvittavat palvelut hankitaan. Palveluntuottaja voidaan valita joko kilpailu- tai neuvottelumenettelyllä. Hankintaprosessin yhteydessä joudutaan vastaamaan muutamiin perustavaa laatua oleviin kysymyksiin. Peruskysymyksiä hankinnan alkuvaiheessa ovat muun muassa seuraavat asiat (Puhto & Tiainen 2001): Miksi hankittavaa palvelua tarvitaan? Mikä on tärkeää tässä palvelussa? Mistä palvelussa ollaan valmiita maksamaan ja kuinka paljon? Miten palvelun laatu määritellään? Miten palvelu tuotetaan? Mistä tiedetään, saadaanko haluttua palvelua? Palveluista sovittaessa täytyy tilaajan määrittää halutun palvelun sisältö, palvelun laadun mittarit sekä palvelun toteutumiseen liittyvät palkkiot ja sanktiot (Kuva 5). 16

SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN

SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN Jarek Kurnitski Dosentti, TkT TKK LVI-tekniikka 5.3.2008 Sisäilmasto- 1 seminaari Sisäilmastoluokka vs. energialuokka

Lisätiedot

Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit

Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit Teknillinen Korkeakoulu LVI-laboratorio CUBENet Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut TKK LVI-laboratorio TKK Rakentamistalous VTT Tuotteet ja tuotanto

Lisätiedot

Talotekniikkapalvelut tilapalveluissa

Talotekniikkapalvelut tilapalveluissa Talotekniikkapalvelut tilapalveluissa Dosentti, TkT TKK LVI-laboratorio CUBENet Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut TKK LVI-laboratorio TKK Rakentamistalous VTT Tuotteet ja tuotanto VTT Rak.

Lisätiedot

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Faktoja Technopoliksen kiinteistökannasta 451 200 m2 Suomessa 24 100 m2 Pietarissa 79 200 m2 Tallinnassa >90% toimistotilaa 2011 taloudellinen

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

Sisäilman laatu ja mahdollisuudet

Sisäilman laatu ja mahdollisuudet Sisäilman laatu ja mahdollisuudet DI Jorma Säteri. Metropolia ammattikorkeakoulu Energiatehokas sisäilmasto Terveellinen, viihtyisä ja tuottava käyttäjien toiveiden mukainen Tarpeenmukainen Oikein säädetty

Lisätiedot

Uusi eurooppalainen sisäilmastandardiehdotus

Uusi eurooppalainen sisäilmastandardiehdotus Uusi eurooppalainen sisäilmastandardiehdotus EN 16798-1 (EN 15251rev.) Energy performance of buildings Part 1:Indoor environmental input parameters for design and assessment of energy performance of buildings

Lisätiedot

Sisäilmastoluokitus 2008 tarpeenmukainen sisäilmasto

Sisäilmastoluokitus 2008 tarpeenmukainen sisäilmasto Sisäilmastoluokitus 2008 tarpeenmukainen sisäilmasto DI Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Tilat ja niiden sisäolosuhteet ovat rakennusten tärkein tavoite Sopivien sisäolosuhteiden luominen kuluttaa

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa

Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa Korjausrakentamisen terveellisyys 9.4.2013 Rakennusfoorumi, Rakennustietosäätiö RTS Tuomo Ojanen VTT 2 Esityksen sisältö Enersis- hankkeen

Lisätiedot

KOULURAKENNUKSISSA. Timo Kalema and Maxime Viot. Teknisen suunnittelun laitos

KOULURAKENNUKSISSA. Timo Kalema and Maxime Viot. Teknisen suunnittelun laitos ILMANVAIHTO JA SISÄILMAN LAATU KOULURAKENNUKSISSA Timo Kalema and Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Tutkimukset T. Kalema, E. Mäkitalo, J. Rintamäki, T. Sahakari,

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet. 9.12.2014 Jyrki Vilmunen

Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet. 9.12.2014 Jyrki Vilmunen Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet 9.12.2014 Jyrki Vilmunen Korjausrakentamisen haasteita talotekniikalle Työmaan toteutusaikataulut ei realistisia Korjausrakentamisessa

Lisätiedot

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

suunnittelunäkökohtia

suunnittelunäkökohtia Avotoimiston ilmastoinnin suunnittelunäkökohtia Esa Sandberg, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori Hannu Koskela, Työterveyslaitos, Turku Sisäilmastoseminaari 13.03.2013, Helsinki Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Kimmo Liljeström Yksikönjohtaja Optiplan Oy 5.6.2014 Kimmo Liljeström 1 Sisältö Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa 1. Prosessi

Lisätiedot

tulokset. Sisäilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet

tulokset. Sisäilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Sisäilmasto- ja energiatehokkuustavoitteiden asettaminen ja valvonta elinkaarihankkeissa Jarek Kurnitski, Dosentti, TkT Tutkimuspäällikkö, TKK LVI-tekniikka jarek.kurnitski@tkk.fi 488 Elinkaarihankkeiden

Lisätiedot

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way.

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way. TAC - Finland Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin We help the best buildings in the world get that way. TAC:n tuotteiden ja palvelujen jakauma TAC:lla me: Kehitämme ja valmistamme

Lisätiedot

Huoneen lämpötilagradientin vaikutus energiankulutukseen

Huoneen lämpötilagradientin vaikutus energiankulutukseen lämpötilagradientin vaikutus energiankulutukseen TkL Mika Vuolle SIY Sisäilmatieto Oy e-mail:mika.vuolle@sisailmatieto.com Yleistä Käytännössä kaikilla ilmanjakotavoilla huoneeseen muodostuu pystysuuntainen

Lisätiedot

Rakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa. Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio

Rakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa. Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio Rakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio Rakennussimulointi tänään Simuloinnin käyttö suunnittelussa lisääntyy Olosuhdevaatimukset

Lisätiedot

Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys

Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Evicures-hankeseminaari, 27.5.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisältö Lämpöaistimuksen ja -viihtyvyyden tausta Miksi

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT seminaari

INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT seminaari INTELLIGENT ENERGY ANAGEENT seminaari Tervetuloa BuildingEQ projektin esittely Toimitusjohtaja Reijo Hänninen Olof Granlund Oy Helsinki, HTC Center, Tammasaarenkatu 5 Ke 22.4.2009 1 Seminaariohjelma 09.00

Lisätiedot

Hyvä (esteetön) sisäilma

Hyvä (esteetön) sisäilma Hyvä (esteetön) sisäilma Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 18/3/2015 Mitä on sisäilma? Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi eri lähteistä peräisin olevia

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Betonipäivät 2012 27. marraskuuta 2012 Rakentamisen ympäristövaikutukset miksi? Rakennukset ja asuminen

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus

Lisätiedot

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet

Lisätiedot

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta Korjausrakentamispalveluiden ostaminen taloyhtiössä TkT Jari Virta Korjausrakentamisen osapuolia Valtuudet palveluiden hankintaan Kuntotutkijat tms. Valvojat Materiaalin toimittajat Urakoitsijat Tilaaja

Lisätiedot

Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen.

Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen. Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen. Jukka-Pekka Kärki Rakennusterveysasiantuntija Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilmaongelmiin liittyvissä korjaushankkeissa

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto

Lisätiedot

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja Timo Kalema, Ari-Pekka Lassila ja Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Kone- ja tuotantotekniikan laitos Tutkimus RYM-SHOK

Lisätiedot

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Konehuoneen rakentamissa on haasteita, jotka vaikuttavat suoraan kauppaketjujen liiketoimintaan HAASTEET VAIKUTUKSET RATKAISU:

Lisätiedot

AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI

AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2 hankkeen työpaja Juha Salminen TkT, Kehitysjohtaja, Consti Yhtiöt Kumppanisi korjausrakentamisessa www.consti.fi

Lisätiedot

Sisäilmastoluokitus 2008 Sisäympäristön uudet tavoitearvot

Sisäilmastoluokitus 2008 Sisäympäristön uudet tavoitearvot 1.12.2008 Sisäilmastoluokitus 2008 Sisäympäristön uudet tavoitearvot PL 25, 02131 Espoo Dipl.ins. Jorma Säteri Valkjärventie 1 Puh. (09) 4355 560 Fax (09) 4355 5655 www.sisailmayhdistys.fi Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

ESCO-palvelu. Investointi maksuun sen tuottamalla energiansäästöllä Potentiaalia myös maataloustuotannossa

ESCO-palvelu. Investointi maksuun sen tuottamalla energiansäästöllä Potentiaalia myös maataloustuotannossa Maatilan energiahuolto -hanke 1 (4) /energiahuolto ESCO-palvelu Investointi maksuun sen tuottamalla energiansäästöllä Potentiaalia myös maataloustuotannossa Maatilan energiahuolto -hanke 2 (4) /energiahuolto

Lisätiedot

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus 1 Energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU energiansäästötavoite on yksi EU:n vuodelle 2020 20/20/20 tavoitteista, joista kaksi muuta ovat kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Kulomäen koulu, Vantaa

Tutkimusraportti, Kulomäen koulu, Vantaa HB Sisäilmatutkimus Oy 2.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Tutkimusraportti, Kulomäen koulu, Vantaa Johdanto Tutkimuksen kohteena on Kulomäen koulun

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Laatujärjestelmä. sisäilmaston ja energiatehokkuuden parantamiseksi asuinkerrostalojen peruskorjauksen yhteydessä

Laatujärjestelmä. sisäilmaston ja energiatehokkuuden parantamiseksi asuinkerrostalojen peruskorjauksen yhteydessä Laatujärjestelmä sisäilmaston ja energiatehokkuuden parantamiseksi asuinkerrostalojen peruskorjauksen yhteydessä 1 Asuinkerrostalon peruskorjaus Laatujärjestelmää hyväksikäyttäen 2 Laatujärjestelmän osat

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Koisotie 5, Helsinki

Tutkimusraportti, Koisotie 5, Helsinki 20.8.2012 Tutkimusraportti Koisotie 5 Sivu 1 Vantaan kaupunki, Tilakeskus, rakennuttaminen Ulla Lignell Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 050 304 1141 e-mail. ulla.lignell@vantaa.fi Tutkimusraportti, Koisotie

Lisätiedot

Build Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Build Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa Build Up Skills Finland 19.11.12 Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa ENERGIATEHOKKUUS Kuuma aihe, monta näkökulmaa Kiinteistöalalle profiilin noston mahdollisuus! 19.11.2012 Piia

Lisätiedot

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö. Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö Axovaatio Oy, AX-Suunnittelu

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö. Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö Axovaatio Oy, AX-Suunnittelu Axovaatio Oy, AX-Suunnittelu TAPRE - taustaa Taloudelliset, ympäristölliset ja muut yhteiskunnalliset tavoitteet edellyttävät energiatehokkuuden parantamista. Se, miten tavoitteet saadaan jalkautettua,

Lisätiedot

ILMANVAIHDON VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA VIIHTYVYYTEEN TOIMISTOTYÖSSÄ - LABORATORIOKOE

ILMANVAIHDON VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA VIIHTYVYYTEEN TOIMISTOTYÖSSÄ - LABORATORIOKOE Sisäilmastoseminaari 2013 79 ILMANVAIHDON VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA VIIHTYVYYTEEN TOIMISTOTYÖSSÄ - LABORATORIOKOE Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos,

Lisätiedot

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö Elinkaaritehokkuus & hankinnat 13.6.2013 Energiatehokkuustavoitteet suunnittelun ja urakoinnin hankinnoissa Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI Tapren

Lisätiedot

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Wise Group Finland Oy Talonrakennuksen konsultointi-, suunnittelu- ja rakennuttaminen Toimialat RAP, RAK,

Lisätiedot

AVOTOIMISTOJEN ILMASTOINTI, LÄMPÖOLOT JA ILMANLAATU TOTI-KENTTÄKOHTEISSA

AVOTOIMISTOJEN ILMASTOINTI, LÄMPÖOLOT JA ILMANLAATU TOTI-KENTTÄKOHTEISSA Sisäilmastoseminaari 2012 1 AVOTOIMISTOJEN ILMASTOINTI, LÄMPÖOLOT JA ILMANLAATU TOTI-KENTTÄKOHTEISSA Hannu Koskela, Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto, Henna Häggblom, Vesa Koskinen, Jarkko Heinonen*,

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Rakentaja kiristyvien vaatimusten keskellä. 10.12.2014 Tapio Hirvonen laatupäällikkö

Rakentaja kiristyvien vaatimusten keskellä. 10.12.2014 Tapio Hirvonen laatupäällikkö Rakentaja kiristyvien vaatimusten keskellä 10.12.2014 Tapio Hirvonen laatupäällikkö in palvelualueet Projektin toteutus Elinkaarihankkeet ja -palvelut Palveluiden johtaminen Suunnittelu ja hankekehitys

Lisätiedot

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT KUNTOON! Seminaari 5.3.2013

ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT KUNTOON! Seminaari 5.3.2013 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT KUNTOON! Seminaari 5.3.2013 Markku Rantama Rantama Consulting Työn vaiheet 1. Vaihe Tietokartoitus; vastaavat menettelyt,

Lisätiedot

Asuntokaupan kuntotarkastajan AKK ajankohtaispäivä

Asuntokaupan kuntotarkastajan AKK ajankohtaispäivä Asuntokaupan kuntotarkastajan AKK ajankohtaispäivä 14.-15.6.2012, HELSINKI Torstai 14.6.2012 Sisäilmaongelmat ja niiden hallinta 08.45-09.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 09.00-09.20 Tilaisuuden avaus

Lisätiedot

VAETS yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015

VAETS yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen jatkohanke VAETS yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Markku Rantama Rantama Consulting Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Ekotehokkuuden Check List

Ekotehokkuuden Check List Ekotehokkuuden Check List Käyttötarkoitus: Työkalu ekotehokkuuden elementtien soveltuvuuden arviointiin ja käyttöönottoon 1(12) 1. Yleiset ympäristösuorituskyvyn tavoitteet a) Osapuolten (omistaja ja käyttäjä)

Lisätiedot

Kiinteistöjen. elinkaaripalvelut. tahtiranta.fi 075 758 0801

Kiinteistöjen. elinkaaripalvelut. tahtiranta.fi 075 758 0801 Kiinteistöjen elinkaaripalvelut 075 758 0801 Kuntoarviot Meiltä kiinteistöjen aistinvaraiset kuntoarviot ainetta rikkomattomin menetelmin ja kiinteistöhuoltokorttien kuntoarvio-ohjeita noudattaen. Kuntoarviolla

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9)

IV-kuntotutkimus. Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Mittaukset kuntotutkimuksen yhteydessä - Lämpöolosuhteet, ilmavirrat, paine-erot ja ilmanpitävyys Tämä IV-kuntotutkimusohje

Lisätiedot

Rakennusmateriaalien hallinta rakennusprosessin aikana (Rakennustyömaiden kuivanapito suojaamalla)

Rakennusmateriaalien hallinta rakennusprosessin aikana (Rakennustyömaiden kuivanapito suojaamalla) Rakennusmateriaalien hallinta rakennusprosessin aikana (Rakennustyömaiden kuivanapito suojaamalla) Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 3 / 2 / 2015 Hyvän sisäilman osatekijät Estetään ulkoa

Lisätiedot

TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI

TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI MITTAROINTI- OHJE VERSIO 21.5.2013 TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI Tampereen kaupunki -TUOTE: Kuka tekee: Kenelle ja mihin tarkoitettu: Käyttäjävaatimukset: Resurssitarve: Valmistelija:

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 1 2 IPCC = The Intergovernmental Panel on Climate Change 3 Energiaskenaariot, määräykset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 27.9.2010 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ ASUMISVIIHTYISYYS SISÄILMASTO-ONGELMAT

Lisätiedot

MERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys

MERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys MERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys Mika Airaksela Asuntoreformiyhdistys ARY Ry 2.4.2008 Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys Mika Airaksela MERAREPONEN kansainväliset

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen KORJAUSRAKENTAMINEN 2012 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen Markku Rantama Rantama Consulting 28.2.2012 Mistä syntyy tarve tehdä IV-kuntotukimus?

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat - Mitä jokaisen pitää tietää?

Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat - Mitä jokaisen pitää tietää? Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat - Mitä jokaisen pitää tietää? Energiaviisas asuintalo - Helsinki 13.11.2012 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Energiatehokkuuden parantaminen rakennuksen korjaus-

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II seminaari 19.12.2013

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II seminaari 19.12.2013 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden Ilmastointijärjestelmät kuntoon II seminaari 19.12.2013 Markku Rantama Rantama Consulting Mistä syntyy tarve tehdä IV-kuntotukimus? Sisäilmaongelma

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA

EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA Sisäilmastoseminaari 2014 Helsinki, 13.03.2014 EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA Guangyu Cao 1, Jorma Heikkinen

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Sisäilmastoseminaari 2014 13.3.2014

Sisäilmastoseminaari 2014 13.3.2014 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden Sisäilmastoseminaari 2014 13.3.2014 Markku Rantama Rantama Consulting Kuvat: Awillas Oy Airix Talotekniikka oy Kuvat: Awillas Oy Mistä syntyy tarve

Lisätiedot

Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta

Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Ennakoiva laadunohjaus rakennusvalvonnan suuri mahdollisuus vähän hyödynnetty www.pientalonlaatu.fi Energiajunior laskentaohjelma Energiakortti Tiiveyskortti

Lisätiedot

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Tapren perusajatus Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tapre - hankkeen tavoite on luoda

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Sisäilmaluokitusta uudistettiin

Sisäilmaluokitusta uudistettiin Esko Kukkonen, diplomi-insinööri AUSUM Sisäilmayhdistys ry esko@vartioharju.inet.fi 474 Valitukset huonosta sisäilmastosta ja siitä johtuvat terveys- ja viihtyvyysongelmat ovat olleet kovin yleisiä. Niiden

Lisätiedot

Mahdottomuus vai mahdollisuus

Mahdottomuus vai mahdollisuus Rakennuksen energiataloudellinen käyttö Mahdottomuus vai mahdollisuus Timo Posa 31.8.2010 Roolit Hallinta Huolto Käyttäjä Toiminta HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh

Lisätiedot

Rakennuksen kuntoarvioija PKA ajankohtaispäivä

Rakennuksen kuntoarvioija PKA ajankohtaispäivä Rakennuksen kuntoarvioija PKA ajankohtaispäivä, HELSINKI Torstai 14.6.2012 Sisäilmaongelmat ja niiden hallinta 08.45-09.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 09.00-09.20 Tilaisuuden avaus Koulutuspäivien puheenjohtaja,

Lisätiedot

HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti

HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Mikrobi-ilmanäytteet Elinympäristössämme esiintyy mikrobeja, joiden määrä vaihtelee kosteus-

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot