Kyläturvallisuus Tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen Loppuraportti. Aikku Eskelinen

Transkriptio

1 Kyläturvallisuus Tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen Loppuraportti Aikku Eskelinen

2 Kyläturvallisuus Tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen Loppuraportti Teksti: Aikku Eskelinen Kuvat: SPEKin arkistot ja Kainuun pelastuslaitos Taitto: Leena Huhmarniemi Kopiointirajoitus: Tämän painotuotteen kopioiminen on tekijänoikeuslain 404/61) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. Teoksen muunlainen kopiointi tai tallentaminen digitaaliseen muotoon on ehdottomasti kielletty. ISBN (sähköinen julkaisu) 2016 Julkaisija: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Ratamestarinkatu Helsinki Puh

3 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Resurssit ja ohjaus Hankkeen tavoitteet ja toteutus Tavoite: Kyläturvallisuusmallin rakentaminen Tavoite: Meidän turvallinen kylä -koulutusten toteuttaminen Koulutusten keskeinen sisältö Tavoite: Kylien turvallisuuden yhdyshenkilöiden rekrytointi maanlaajuisesti Tavoite: Kotona asuvien ikäihmisten kohtaaminen diakoniatyön kautta Tavoite: Pelastustoimen yhteistyön kehittäminen Tiedottaminen Vierailut ja hankkeen esittely Arviointi Hankkeen tulokset Yhteenveto hankkeesta...20 Liite Liite Liite

4 1. Hankkeen tausta Suomessa 30,8 % väestöstä asuu maaseudulla, ja useat heistä alueilla, joihin pelastuspalveluiden saapuminen paikalle kestää huomattavan pitkiä aikoja. Maaseudun pelastuspalveluista vastaavat usein sopimuspalokunnat, mutta on myös runsaasti kyliä, joista palokunta puuttuu. On syntynyt tarve kouluttaa ihmisiä tunnistamaan riskejä ja varautumaan erilaisiin onnettomuuksiin erityisesti näillä alueilla, joista puuttuu yhteisön turvallisuutta vahvistava palokunta. Maaseudun asukkailla on vahva usko kyläyhteisöjen omatoimiseen tulipalojen ehkäisyyn ja varautumiseen. Ongelmaksi on muodostunut, ettei kylien asukkaille ole tarjottu - yksittäisiä hankkeita lukuun ottamatta - organisoitua, pitkäjänteistä tapaa osallistua asuinalueensa turvallisuuden kehittämiseen. Perinteisen naapuriavun rinnalle kyläyhteisöt kaipaavatkin tukea ja ohjeistusta siitä, miten kylät voivat itsenäisesti parantaa asukkaidensa tulipalojen ehkäisyä ja pelastustoimintaa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) julkaisi keväällä 2014 esiselvityksen, joka kokosi yhteen Suomessa vuosina välisellä ajalla toteutetut omatoimiseen varautumiseen ja kyläturvallisuuteen liittyvät hankkeet, jotka ovat kohdistuneet pääasiassa harvaan asutulle maaseudulle. Selvitys vertailee ja nivoo yhteen kyseisten hankkeiden toimintatavat, opetussisällöt ja menetelmät sekä samalla luo kokonaiskuvan viime vuosina toteutetuista maaseudun turvallisuushankkeista. Esiselvitys on toteutettu SPEKin tutkimustyönä pohjaksi Arjen turva harvaanasutuilla alueilla -kylien turvallisuuskoulutus -hankkeelle. Esiselvitys kokoaa yhteen tietoa kyläturvallisuushankkeiden hyvistä käytännöistä ja työskentelytavoista, joita voidaan hyödyntää nykyisissä ja tulevissa hankkeissa. Esiselvityksen perusteella tuleville kyläturvallisuushankkeille voidaan antaa seuraavat suositukset: Asukkaat asiantuntijoina. Kylien asukkaiden tulee saada vaikuttaa koulutussisältöihin ja aihevalintoihin. Hankkeisiin tulee jättää väljyyttä, joka mahdollistaa sopeutumisen kyläläisten tarpeisiin. Sisältötoiveita tulee tiedustella kyläläisiltä etukäteen. Kunta mukaan. Kyläturvallisuus on osa kunnan kokonaisturvallisuutta. Koska maaseudulla turvallisuuden tunnetta heikentää eniten pelko palveluiden heikkenemisestä, tulisi kyläturvallisuustapahtumiin saada edustus pelastuslaitokselta ja/tai kunnan virkamiehistöstä. Kyläturvallisuussuunnitelmiin liittyvää vastavuoroisuutta tulee kehittää. Monipuoliset tapahtumat, yksinkertaistettu turvallisuusasia. Onnistuneissa tapahtumissa turvallisuusasia kytkeytyy laajempaan hyvinvointiteemaan ja tarjolla on muutakin kiinnostavaa ohjelmaa, kuten vaikkapa tanssit. Valittaessa tapahtumassa käsiteltäviä turvallisuusaiheita vähemmän on enemmän. Kouriintuntuvaa tekemistä. Tapahtumissa tulee välttää esitelmöintiä ja keskittyä konkreettiseen yhdessä tekemiseen. Opetusmateriaalin tulee olla yksinkertaista ja vuorovaikutteisuuteen ohjaavaa. Kylätoimintaan osallistumattomien huomioiminen. Tapahtumien järjestämisen lisäksi tulee olla vaihtoehtoinen ja henkilökohtaisempi lähestymistapa kylätoimintaan osallistumattomia varten. Tällöin yhteistyön merkitys korostuu mm. kotipalvelun ja diakoniatyön kanssa. Pääsy turvallisuusverkostoon. Hankkeen päättyessä kiinnostuneille asukkaille tulisi tarjota mahdollisuus jatkaa yhteisöllistä turvallisuustyötä. Alueella toimivien järjestöjen toimintaa tulisi esitellä mahdollisuutena osallistua kyläturvallisuuden jatkokehittämiseen. 4

5 SPEK toteutti Palosuojelurahaston rahoittamana vuosina Arjen turva harvaanasutuilla alueilla -hankkeen Kainuussa. Hankkeessa järjestettiin Meidän turvallinen kylä -koulutuksia, joissa tarkasteltiin kylien asukkaiden turvallisuutta monista näkökulmista. Hankkeen turvallisuuskoulutukset sisälsivät paloturvallisuuden ja omatoimisen varautumisen lisäksi kyläläisten hyvinvoinnin tarkastelua ja paikallisen vapaaehtoistoiminnan esittelyä. Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen -hankkeessa jatkettiin vuosina kyläturvallisuus -toimintamallin juurruttamista järjestämällä kylien asukkaiden turvallisuuskoulutuksia maanlaajuisesti, rekrytoitiin uusia turvallisuuden yhdyshenkilöitä sekä ylläpidettiin yhdyshenkilörekisteriä. Turvallinen kylä -oppaan sisältöjä päivitettiin ja opas käännettiin ruotsin kielelle. Kyläturvallisuus.fi -sivuja täydennettiin säännöllisesti. Nämä toimenpiteet ovat muodostaneet pohjan yhtenäiselle maaseudun asukkaiden omatoimista varautumista tukevalle mallille. Mallin kehittämistä on rahoittanut Palosuojelurahasto. Hankkeessa kehitettiin kyläturvallisuutta seuraavan neljän toimenpiteen kautta: 1. Kylien turvallisuuden yhdyshenkilöiden rekrytointi ja koulutus maanlaajuisesti. 2. Kylissä asuvien erityisryhmien tavoittaminen diakoniatyön kautta (henkilökunnan koulutus). 3. Yhtenäisen mallin alueellinen sopeuttaminen aluepelastuslaitosten tueksi. 4. Yhdyshenkilötoiminnan arviointi (mitataan kyläturvallisuusmallin vaikuttavuutta paikallistasolla). 1.1 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on vapaaehtoisten palokuntalaisten pääkouluttajajärjestö, jolla on myös kattava omatoimisen varautumisen valtakunnallinen koulutusjärjestelmä. SPEK kouluttaa vuosittain noin 400 kurssinjohtajaa jotka vastaavat vapaaehtoisen palokuntalaisen kouluttamisesta Suomessa. SPEK on myös valtakunnallinen omatoimisen varautumisen asiantuntija, joka vastaa pääkouluttajiensa koulutuksesta. SPEK on toteuttanut hankkeita mm. erityisryhmien asumisen turvallisuuteen sekä maahanmuuttajien turvallisuuteen liittyen. Valmiudet ja asiantuntemus kouluttaa eri kohderyhmiä ovat siis olemassa. SPEKin tarkoitus on edistää yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan valmiutta ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvaamiseen onnettomuuksien ja tuhojen aiheuttamilta vaaroilta normaali- ja poikkeusoloissa erityisenä tehtävänään palo- ja pelastusalan, varautumisen ja väestönsuojelun kehittäminen. Sen erityisenä tehtävänä on lisäksi ylläpitää ja edistää osaltaan maamme vapaaehtoispalokuntien toimintakykyä. Järjestö toteuttaa tarkoitustaan valtakunnallisena keskusjärjestönä toimien yhteistyössä viranomaisten sekä eri järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa (SPEKin säännöt 2). SPEKin arvot SPEK on ihmislähtöinen, asiantunteva, avoin, aloitteellinen ja yhteistyöhakuinen. Toiminnassa huomioidaan myös pelastustoimen arvot, jotka ovat inhimillisesti, tasapuolisesti ja luotettavasti. Näitä toteutamme asettamalla ihmiset toimintamme keskiöön, seuraamalla aikaamme, tuottamalla ja välittämällä uutta tietoa, saattamalla yhteen eri toimijat sekä kehittämällä uudenlaisia toimintatapoja ja -malleja 5

6 2. Resurssit ja ohjaus Kyläturvallisuus -tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen -hankkeen projektipäällikkönä toimi Aikku Eskelinen. Projektipäällikön lähimpänä esimiehenä toimi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) varautumisjohtaja Karim Peltonen. Hankkeen sisällöllisestä ohjauksesta vastasi SPEKin aluejohtaja Sirpa Suomalainen. Ohjausryhmän jäsenet edustivat kattavasti hankkeen tavoitteiden mukaisia tahoja. Ryhmä kokoontui hankkeen aikana neljä kertaa. Ohjausryhmän kokoonpano: Kuittinen Tero, toiminnanjohtaja, Pohjois-Karjalan Pelastusliitto ry Laurikainen Heikki, tutkija, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Lukkari Tarja, erityisasiantuntija, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Harvaan asutun maaseudun verkosto Nummela Irene, asiantuntija, Kirkkohallitus Oikarainen Ari, Suomen Kylätoiminta ry:n edustaja Oksanen Marjo, paloinsinööri, Päijät-Hämeen pelastuslaitos Perheentupa Tuomas, kehittämisjohtaja, Suomen Kylätoiminta ry Suomalainen Sirpa, aluejohtaja, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Åström Christell, pääsihteeri, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) Ohjausryhmän tehtäviin kuuluivat: - projektisuunnitelman käsittely ja hyväksyntä - projektin toiminnan ja tavoitteiden saavuttamisen seuraaminen - projektin edistymisen arviointi - tiedottaminen - projektin väliraportin käsittely ja hyväksyminen - asiantuntemuksen antaminen projektin käyttöön - sidosryhmätyöskentely- projektin tulosten läpikäyminen ja - tulosten levittäminen hankkeen päättymisen jälkeen. 6

7 3. Hankkeen tavoitteet ja toteutuminen 3.1 Tavoite: Kyläturvallisuusmallin rakentaminen Kyläturvallisuusmalli mikä se on? Kansallisesti yhteisen kyläturvallisuusmallin rakentaminen perustuu malliin, jossa SPEK-ryhmä (SPEK ja 13 alueellista pelastusliittoa) toimii maaseudun omatoimiseen varautumiseen keskittyvänä lisäresurssina tarjoten alueellisille pelastuslaitoksille kylien turvallisuuden yhdyshenkilöiden henkilörekisterin, koulutusten koordinoinnin ja materiaalit (myös sähköiset) sekä kouluttajakoulutuksia tarpeen mukaan. Tavoitteena on, että hankkeen päätyttyä kyläturvallisuusmallista tulee pysyvä osa muun muassa pelastusliittojen toimintaa. Kyläturvallisuus -tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen -hankkeen päätavoitteena oli Kainuussa toteutetun kylien turvallisuuskoulutuksen kehittäminen maanlaajuiseksi kyläturvallisuusjärjestelmäksi. Kyläturvallisuushankkeessa käynnistettiin yhtenäisen valtakunnallisen kyläturvallisuusmallin rakentaminen. Ylläpito Meidän turvallinen kylä -kouluttajakoulutukset Meidän turvallinen kylä -koulutusmateriaalin päivitys Kyläturvallisuus.fi -sivujen päivitys Kylien turvallisuuden yhdyshenkilöiden verkosto ja säännöllinen tuki Kyläturvallisuusmallin laajentaminen ja tunnettavuus Kylien turvallisuuteen liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestäminen Meidän turvallinen kylä -kouluttajareservin ylläpito Meidän turvallinen kylä -kouluttajien tuki ja täydennyskoulutus Verkostoyhteistyössä pelastusliitot, pelastuslaitos, paikallinen kyläasiamies, kyläyhdistys ja muut järjestöt Meidän turvallinen kylä -koulutuksen toteutus Kehittäminen Meidän turvallinen kylä -koulutusten arviointi, koulutusten ja koulutusmateriaalin kehittäminen 7

8 3.2 Tavoite: Alueellisten Meidän turvallinen kylä -koulutusten toteuttaminen Meidän turvallinen kylä -koulutusmalli esiteltiin kylätoiminnan valtakunnallisilla koulutus- ja neuvottelupäivillä toukokuussa 2015 Tampereella. Neuvottelupäiville osallistuivat kaikki kyläasiamiehet (maakunnalliset, seudulliset ja kuntakohtaiset) sekä vastaavien yhdistysten luottamushenkilöt ja muut toimihenkilöt. Neuvottelupäivien päätteeksi alueelliset Meidän turvallinen kylä -koulutukset sovittiin kyläasiamiesten kanssa yhteistyössä. Meidän turvallinen kylä -koulutusten suunnittelu käynnistettiin perustamalla kullekin koulutuspaikkakunnalle tarpeenmukaiset työryhmät, joiden jäsenet osallistuivat koulutusten käytännön toteutukseen ja markkinointiin. Alueellisiin työryhmiin kuului paikallisten pelastuslaitosten, kylätoiminnan ja kyläyhdistysten väkeä. Tavoitteena oli järjestää vähintään 15 alueellista Meidän turvallinen kylä -koulutusta pelastuslaitosten ja järjestöyhteistyökumppanien yhteistyönä. Koulutuksia järjestettiin 14 ja niihin osallistui yli 200 kyläläistä eri puolilta Suomea. Koulutuspäivien teemoina olivat paloturvallisuus ja arjen häiriötilanteisiin häiriötilanteisiin - kuten sähkökatkoihin - varautuminen. Myös kyberturvallisuus nousi pohdintojen kohteeksi koulutusten aikana Koulutusten keskeinen sisältö (ks. liite 1): Tulipalojen ja onnettomuuksien ehkäisyn peruskoulutus Meidän turvallinen kylä -koulutusten alkusammutuskoulutus koostui teoriaosuudesta ja sammutuspeitteen ja käsisammuttimen käyttöharjoituksista. Koulutuksessa opeteltiin myös tunnistamaan palovaaran aiheuttajia ja ehkäisemään vaaratilanteita. Osallistujille jaettiin koulutusosion päätteeksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön myöntämä alkusammutuskortti AS1. Alkusammutuskoulutuksen yhteydessä kyläläiset keskustelivat vilkkaasti turvallisuussuunnitelmien laatimisesta ja päivittämisestä sekä toivoivat ohjausta, tukea ja neuvontaa oman kylän turvallisuussuunnitteluun. Omatoiminen varautuminen Omatoiminen varautuminen tarkoittaa vaaratilanteiden syntymisen ennaltaehkäisemistä sekä varautumista henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen kaikenlaisissa vaaratilanteissa. Varautumisella pyritään ehkäisemään vaaratilanteita, huomioimaan normaaliolojen häiriötilanteet sekä valmistellaan toimenpiteet poikkeusolojen varalta. Varautuminen sähkökatkoksiin on perinteisesti sisäistetty maaseudulla hyvin ja vaihtoehtoisia lämmitys- ja ruuanvalmistuskeinoja on käytetty kautta aikojen. Meidän turvallinen kylä -koulutuksissa tarkasteltiin monipuolisesti mm. sähkön, lämmön, ruuan, lääkehuollon ja polttoaineen turvaamista kotioloissa. 8

9 Turvallinen kylä hyvinvoivat kyläläiset Koulutuspäivän päätteeksi pohdittiin, mikä tuo turvallisuutta ja hyvinvointia omalle kylälle. Keskusteluissa nousivat esille muun muassa haasteet kylällä tehtävässä vapaaehtoistyössä, vuorovaikutus ja verkostot sekä luottamus itseen ja muihin toimijoihin. Turvallisuuden yhdyshenkilön tehtävät kylässä Yhdyshenkilön tehtävänä on ensisijaisesti tiedottaa esim. tulevista turvallisuuskoulutuksista ja huolehtia, että yhdistyksen kokousasiakirjoihin tulee ajantasainen tieto kylän turvallisuustyön etenemisestä. Turvallisuuden yhdyshenkilön työn onnistuminen vaatii motivaatiota ja kyläläisten vahvan tuen. Yhdyshenkilöllä on ajankohtainen tieto käytettävissään muun muassa SPEKin uutiskirjeen ja kyläturvallisuus.fi -sivujen avulla. Verkoston kautta yhdyshenkilö saa ajantasaista tietoa kyläturvallisuuden kehittämisestä ja hyviä vinkkejä oman kylän turvallisuustyöhön. Pelastuslaitos saa myös linkin yhdyshenkilön avulla kylän turvallisuusorganisaatioon. Syksyllä 2015 toteutuneet koulutukset: Kuusamo, Nissinvaara la Alajärvi, Luoma-aho la Hämeenlinna, Nummenkylä la Mikkeli, Ristiina la Jyväskylä, Tikkala la Keväällä 2016 toteutuneet koulutukset: Ivalo, Tolosen kylä la Haapavesi-Siikalatva seutukunta, la Pello, Juoksenki la Loimaa, Mellilä la Karttula, la Ii, la Utajärvi, la Puolanka, la Ruokolahti, la Koulutuksiin osallistui jatkohankkeen aikana 236 henkilöä, edustettuna 111 eri kylää. Kokonaisuudessaan Meidän turvallinen kylä -koulutuksiin vuosina 2014 (Kainuun pilotti) 2016 on osallistunut 321 henkilöä, edustettuna 130 eri kylää. 9

10 10

11 3.3 Tavoite: Kylien turvallisuuden yhdyshenkilöiden rekrytointi maanlaajuisesti Meidän turvallinen kylä -koulutusten aikana halukkaat osallistujat ovat voineet liittyä yhdyshenkilöiden postituslistalle, jonka kautta heille lähetetään säännöllistä ja ajankohtaista kyläturvallisuustietoa. Hankkeen tavoitteena oli rakentaa 200 henkilön yhdyshenkilöverkosto. Koulutusten aikana yhdyshenkilöiden postituslistalle liittyi 146 henkilöä lähes sadalta eri kylältä. Tavoitteena oli edistää yhdyshenkilöiden sitoutumista toimintaan. Sitoutumisen edellytyksenä vapaaehtoistyössä ovat kiinnostuksen herääminen, ajankohtaisen tiedon saaminen ja jakaminen sekä vaikuttamisen mahdollisuudet omalla kylällä. Hankkeessa rohkaistiin kylä- ja asukasyhdistyksiä tukemaan yhdyshenkilön työtä ottamalla oman kylän turvallisuus esille kylän kokouksissa ja tapahtumissa ja kirjaamaan turvallisuustyön edistyminen asiakirjoihin. Tavoitteena oli, että yhdyshenkilöt järjestävät tuetusti turvallisuuskoulutuksia ja liittävät tulipalojen ehkäisyn osaksi kyläyhdistysten toiminta- ja turvallisuussuunnitelmia. Tavoitteena oli myös, että yhdyshenkilöt yhteistyössä kyläläisten kanssa huomioivat omatoimisen varautumisen kyläturvallisuussuunnitelmissa. Yhdyshenkilöille lähetettiin hankkeen aikana säännöllistä kyläturvallisuuden kehittämiseen liittyvää ajankohtaista tietoa ja annettiin ohjausta sähköpostitse ja puhelimella. SPEK sitoutuu myös jatkossa yhdyshenkilöiden ohjaukseen ja ajankohtaisen kyläturvallisuustiedon jakamiseen. Yhdyshenkilöt alueittain: Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Häme Varsinais-Suomi Lappi Etelä-Karjala 21 hlöä 22 hlöä 8 hlöä 12 hlöä 18 hlöä 5 hlöä Koillismaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi/P-Savo Uusimaa 12 hlöä 13 hlöä 4 hlöä 9 hlöä 21 hlöä 1 hlö Yhteensä 146 yhdyshenkilöä 11

12 3.4 Tavoite: Kotona asuvien ikäihmisten kohtaaminen diakoniatyön kautta Hankkeen asiantuntemusta tarjottiin myös kirkon diakoniatyöntekijöille. Erityisesti diakoniatyön on havaittu olevan merkittävä toimija harvaan asutuilla alueilla. Kirkko on näillä alueilla yksi harvoista julkisista toimijoista, joilla on vielä merkittävä palveluverkosto olemassa. Lisäksi näyttää siltä, että maaseudun ikäihmisten keskuudessa kirkko nähdään toivottuna yhteistyökumppanina. Kotikäyntejä tekeville diakoniatyöntekijöille järjestettiin kolme alueellista Turvallinen koti, turvallinen arki -koulutusta, yhteistyössä kirkkohallituksen kanssa. Koulutuksiin osallistui yhteensä 34 diakoniatyöntekijää 14 eri seurakunnasta. Koulutusmalli ja aineisto soveltuvat myös muille ikäihmisten luona kotikäyntejä tekeville tahoille. Turvallinen koti turvallinen arki -koulutusohjelma: Kodin paloturvallisuus pähkinänkuoressa Paloturvallisuusriskeistä ilmoittaminen pelastusviranomaisille - miten ja milloin? Työkaluja kodin turvallisuuden havainnointiin o Kodin turvallisuuden tarkistuslista o Turvaohjeita senioreille o Varautumistesti tutuksi o Esteetön liikkuminen Toteutuneet koulutukset , Oulu. Kouluttajina turvallisuuskouluttaja Marko Hottinen ja Aikku Eskeli - nen. 14 osallistujaa , Rovaniemi. Kouluttajina Esa Alatörmänen, Lapin pelastuslaitos ja Aikku Eskelinen. 10 osallistujaa , Jyväskylä. Kouluttajana Aikku Eskelinen. 10 osallistujaa. 12

13 3.5 Tavoite: Pelastustoimen yhteistyön kehittäminen Kyläturvallisuushanke oli esillä SPEK-ryhmän yhteistoimintaseminaarissa Padasjoella Seminaarissa tiedusteltiin liittojen halukkuutta kyläturvallisuusmallin kehittämiseen ja Meidän turvallinen kylä -koulutusten toteuttamiseen hankkeen päättymisen jälkeen. Mukana seminaarissa olivat liiton puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat. Seminaarissa päätettiin, että pelastusliitot toimivat alueillaan jatkossa Meidän turvallinen kylä -koulutusten organisoijina. Lisäksi päätettiin, että SPEK kouluttaa vapaaehtoisia kouluttajia pelastusliittojen käyttöön vuonna Kouluttajakoulutukset (ks. liite 3) suunnataan laajalti kaikille kiinnostuneille vapaaehtoistoimijoille eri järjestöistä. Koulutuksen osallistuja sitoutuu toimimaan pelastusliiton alueella kyläturvallisuuskouluttajana ja jatkossa pelastusliitot toimivat kouluttajien tukena koulutusten järjestämisessä ynnä muissa käytännön toimissa. Tavoitteena on aktivoida ja motivoida vapaaehtoistoimijoita toimimaan kyläturvallisuuskouluttajina ja tarjota työkaluja koulutusten toteuttamiseen. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuuspalvelujen ryhmä kokoontui keväällä 2016 päättämään pelastuslaitosten sitoutumisesta jatkossa Meidän turvallinen kylä -koulutusten tukemiseen. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on Suomen kaikkien 22 pelastuslaitoksen vapaaehtoinen yhteenliittymä. Kumppanuusverkoston tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että tuotetut palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita, taloudellisia ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä. Turvallisuuspalvelujen kokoontumisessa päätettiin seuraavaa: Pelastuslaitos tukee mahdollisuuksien mukaan Meidän turvallinen kylä -koulutuksia tarjoamalla kylille turvallisuusviestintää ja alkusammutuskoulutusta koulutuspäiville. Pelastuslaitos pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan parantamaan kylien turvallisuutta yhteistyössä kyläyhdistysten, SPEKin ja muiden järjestöjen kanssa. Vaikuttavuus saavutetaan vain yhdessä tekemällä Jouni Perttula, Poliisiammattikorkeakoulu 13

14 4. Tiedottaminen Tiedottamista hankkeen eri vaiheista toteutettiin tarpeenmukaisesti ja kohdennetusti. Yleistiedote julkaistiin viestimissä (lehdet, radio, ym.) kesäkuussa Meidän turvallinen kylä -koulutuksista tiedotettiin mm. kunkin pilottikylän paikallismediassa koulutusten yhteydessä. Hankkeen päättymisvaiheessa julkaistiin jälleen laajempi yleistiedote. Hankkeen koulutukset olivat näyttävästi esillä eri lehdissä ja yhteistyökumppaneiden kotisivuilla. Hankkeen loppuraportti julkaistaan elokuussa Markkinointia ja tiedottamista toteutettiin seuraavien yhteistyökumppaneiden kautta: Kyläasiamiesten verkostot Alueelliset lehdet Radiotiedotteet Paikalliset järjestöt ja yhteisöt Pelastusliitot Pelastuslaitokset Kylätiedotteet Kuntien kotisivut Kuntien maaseututoimijat Facebook SPEKin kotisivut Suomen Kylätoiminta ry Kotiseutuliiton tapahtumakalenteri Turvallinen kylä -opas päivitettiin keväällä 2016 ja oppaan ruotsinkielinen versio valmistui kesällä Opas on kehitetty kylien omatoimisen varautumisen oppaaksi ja kylillä toimivien turvallisuuden yhdyshenkilöiden työn tueksi. Oppaassa annetaan käytännön neuvoja ja vinkkejä jokaisen kyläisen arkipäivään ja kyläyhdistysten turvallisuustyöhön sekä tarkastellaan turvallisuutta useasta näkökulmasta ja tuodaann esiin erilaisia toimintamalleja. Opasta jaettiin muun muassa koulutuksiin osallistuneille kyläyhdistyksille, yhteistyökumppaneille, turvallisuuden yhdyshenkilöille, ohjausryhmän jäsenille, pelastuslaitosten yksiköihin ja pelastusliittoihin. Kyläturvallisuus.fi -sivujen päivittämistä jatkettiin hankkeen aikana. Sivuille on koottu maaseudun turvallisuustyötä tukevia sähköisiä aineistoja. Sivujen on tarkoitus olla jatkossa kylien turvallisuuden yhdyshenkilöiden käytännön työkalu ja tiedonhakukanava. 14

15 5. Vierailut ja hankkeen esittely Kyläturvallisuusmalli oli hankekauden aikana esiteltävänä useissa eri kokoontumisissa, seminaareissa ja koulutuksissa. Tilaisuudet : Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? -seminaari, Helsinki Järjestäjät: Harvaan asutun maaseudun verkosto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. Puheenaiheina olivat muun muassa maaseudun turvallisuuden tulevaisuudennäkymät, yhteiskunnan rakenteiden muutosten ja digitalisoitumisen vaikutukset maaseudun turvallisuuteen sekä alueilla annettava turvallisuuskoulutus Yhdistysten uudet haasteet -tilaisuus, Somero Kylien turvallisuuskoulutukset Kylämme hyvinvointi -tilaisuus, Hyrynsalmi Sisäinen turvallisuus ja kolmas sektori -seminaari, Oulun yliopisto Meidän turvallinen kylä -koulutusten esittely Sairaalaturvallisuuden neuvottelupäivät. Pelastusopisto, Kuopio Kyliltä kuultua - kokemuksia ja huomioita maaseudun kyläturvallisuus -koulutuksista Maatalouden poikkeusolojen valmiuskurssi, Sotkamo Kylien turvallisuussuunnittelu Kylien turvallisuusilta, Askainen Turvallisuusseminaari, Porvoo Kylien turvallisuuskoulutukset Turvalliset kylät Nurmijärvelle -työpaja, Nurmijärvi Meidän turvallinen kylä -kokemuksia ja kuulumisia kylien turvallisuus -koulutuksista Pohjavaaran kyläyhdistys, Sotkamo Kylän turvallisuussuunnittelu SPR:n Pieksämäen yhdistys Omatoiminen varautuminen ja Kotivara Kangasniemen kyläilta Alustus: Meidän turvallinen kylä -kokemuksia ja kuulumisia kylien turvallisuuskoulutuksista Yhdistysten uudet haasteet -tilaisuus, Muurlan opisto Alustus: Meidän turvallinen kylä -kokemuksia ja kuulumisia kylien turvallisuuskoulutuksista. 15

16 6. Arviointi Hankkeen ennakkoarvioinnissa sekä toimenpiteiden suunnittelussa tarkasteltiin Palosuojelurahaston valtakunnallisia vaikuttavuustavoitteita. Tavoitteena oli muun muassa lisätä kylien asukkaiden kykyä ehkäistä onnettomuuksia ja vahvistaa yhteisölähtöisesti asumisen paloturvallisuutta. Ennakkoarvioinnissa konkreettisina toimenpiteinä listattiin vähintään 15 kyläturvallisuusyhdyshenilökoulutusta, joista syntyy vähintään 200 henkilön kasvava verkosto sekä kylien turvallisuuden yhdyshenkilöiden järjestämät turvallisuustapahtumat osana kyläyhdistysten toiminta- ja turvallisuussuunnitelmia. Toiminnan juurtumista ja kohderyhmien sitoutumista on arvioitu erilaisten dokumenttien avulla, muun muassa koulutuksiin osallistujien määrien ja palautteiden kirjaamisen avulla. Hankkeen sisäistä itsearviointia on tehty projektin seurantalomakkeen avulla sekä hankkeen käynnistysvaiheessa tehdyllä riskikartoituksella. Toimintaa seurattiin myös keräämällä tietoa verkostolta, koulutuksiin ja kehittämiseen osallistuneilta toimijoilta ja muilta hankkeessa mukana olleilta. Toimintaa on arvioitu myös projektipäiväkirjan, pöytäkirjojen, muistioiden, kirjeenvaihdon ja säännöllisen raportoinnin sekä yhdyshenkilöille suunnatun webropol -kyselyn avulla. 6.1 Onnistumiskartoitus Hankkeen ensimmäisen ja toisen vaiheen onnistumiskartoitukset tehtiin syyskuussa 2015 ja toukokuussa 2016, osallistujina Aikku Eskelinen, Sirpa Suomalainen ja Heikki Laurikainen. Onnistumiskartoitus on menetelmä, jolla luodaan katsaus tehtyyn projekti- ja arviointityöhön. Onnistumiskartoitus tukee projektin etenemistä nostamalla tehdystä työstä esille niitä asioita, jotka koettiin työtä edistäviksi tai haittaaviksi. Onnistumiskartoituksissa kävi ilmi, että projekti on edennyt hyvin. Tavoitteet olivat realistiset ja työskentelytapa joustava. Projektissa on ollut avoin vuoropuhelu eri toimijoiden kesken ja tiedottaminen oli säännöllistä. 6.2 Tupu Holman itsearviointi Ohjausryhmän kokouksessa marraskuussa 2015 tehtiin itsearviointia Tupu Holman kehittämän pikaitsearviointilomakkeen avulla. Keskusteluissa nousi esiin aluehallintovirastojen yhteistyön kehittäminen jatkossa ja informaation vieminen maaseudun Leader -toimintaryhmille Maaseutu.fi -sivujen kautta. Lisäksi arvioinnissa keskusteltiin projektin henkilöresurssien vähäisyydestä ja siitä, että toimijoiden jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota. 6.3 Kysely yhdyshenkilöille Toimintamallin rakentamisen keskiössä on ollut yhdyshenkilötoiminnan vaikuttavuuden mittaaminen. Vaikuttavuuden mittareita olivat 1) koulutettujen yhdyshenkilöiden määrä, 2) turvallisuustyön eteneminen kylillä, 3) yhdyshenkilöiden oma arviointi turvallisuustyön vaikutuksesta. Tavoitteena oli, että mikäli vuosittain koulutetaan noin 200 yhdyshenkilöä ja heistä jokainen järjestää kylällään 16

17 turvallisuuskoulutuksen, johon osallistuisi keskimäärin 15 asukasta, tarkoittaisi tämä vuodessa 3000 henkilön kouluttamista tulipalojen ehkäisyyn ja omatoimiseen varautumiseen. Yhdyshenkilöille huhtikuussa 2016 suunnatun webropol -kyselyn (ks. kooste, liite 2) tavoitteena oli tiedustella yhdyshenkilöiden kokemuksia oman kylän turvallisuustyön edistymistä Meidän turvallinen kylä -koulutusten jälkeen. Webropol -kysely lähetettiin 137 yhdyshenkilölle ja kyselyyn vastasi 82 yhdyshenkilöä. Vastaajien ikäjakauma oli vuoden välillä. Suurin osa vastaajista oli vuotiaita. Kyselyssä tiedusteltiin kylien turvallisuussuunnitelmien tilaa ja eri yhteistyökumppaneiden osuutta turvallisuustyössä sekä yhdyshenkilön omaa arviota yhteistyökumppaneiden tarpeesta jatkossa. Yhdyshenkilöiltä tiedusteltiin myös heidän omaa rooliaan kylän turvallisuustyössä. Tärkeimmiksi tehtäviksi nousivat turvallisuustiedon välittäminen kylän kokouksissa ja tapahtumissa sekä keskustelun ylläpitäminen. Myös osallistuminen kylän turvallisuussuunnitelman laatimiseen ja viranomaisyhteistyö nousivat vastauksissa tärkeiksi tehtäviksi. Noin puolet vastaajista kertoi olleensa mukana järjestämässä turvallisuusaiheisia tapahtumia kylällä Meidän turvallinen kylä -koulutusten jälkeen. Tapahtumia oli järjestetty monipuolisesti eri kohderyhmille. Yhdyshenkilöiden toiminnan vaikuttavuuden mittaaminen ja seuranta vaatii aikaa ja vaikuttavuus näkyy vasta vuosien päästä. Säännöllinen yhteydenpito, ohjaus ja neuvonta edesauttavat yhdyshenkilöiden sitoutumista toimintaan ja kylän turvallisuuden kehittämiseen. 6.4 Koulutuspalautteet Hyvin sai eväitä jatkosuunnitelmiin kylän ja oman turvallisuuden huolehtimiseen Koulutusten palautekyselyihin vastanneet olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä koulutuskokonaisuuteen. Asia koettiin tärkeäksi ja ajatuksia herättäväksi. Asioita ei pidetä enää itsestäänselvyyksinä. Silmien avautuminen auttoi näkemään epäkohtia ja myös voimavaroja. Osa osallistujista olisi toivonut syvempää perehtymistä teemaan. Tarpeellinen koulutus, vien terveiset. Käsitellään asioita kyläkokouksissa Koulutuspalautteissa kävi ilmi koulutuspäivän tarpeellisuus. Moni meistä helposti ajattelee, ettei mitään varmistamista kotona tarvitse. Osallistujille kirkastui, että koulutus ei ole uhkakuvien luomista vaan järkevää. Koulutuksissa käytiin läpi hyviä ja käytäntöön helposti vietäviä asioita. Asioiden laaja-alaisuus, pelastuslaitosten esittely ja sammutusharjoitus sekä huomion kiinnittäminen varautumiseen koettiin tärkeänä. 17

18 Antoi uusia polunalkuja lähteä liikkeelle ja ravisteli entisille, vähän sivuun jääneille poluille Koulutus vahvisti tarvetta vapaaehtoiseen auttamiseen ja turvallisuusajatteluun ja kyläaktiivien tahtotila selkeni toiminnan kehittämisessä. Vastauksista ilmeni, että hankkeita kannattaa viedä kylillä eteenpäin ja yhteistyötä eri viranomaisten, esimerkiksi pelastuslaitoksen kanssa, on lisättävä. Kylät voisivat pyytää eri asiantuntijoita tapahtumiin. Tämä voisi piristää toimintaa ja tukea luottamushenkilöiden jaksamista. 18

19 7. Hankkeen tulokset Meidän turvallinen kylä -koulutusmallin kehittäminen ja jalkauttaminen Yhdyshenkilöverkoston luominen ja ylläpito Diakoniayhteistyön käynnistäminen Pelastusliittojen sitoutuminen kyläturvallisuuskoulutusten toteuttamiseen jatkossa Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston päätös yhteistyöstä Kyläturvallisuus -teeman tunnetuksi tekeminen maanlaajuisesti Meidän turvallinen kylä -kouluttajakoulutukset 2016 (ks. liite 3) 19

20 8. Yhteenveto hankkeesta Turvallinen kylä on hyvinvoiva kylä. Arjen sujuminen, kylän elinvoimaisuus ja toimiva infrastruktuuri tuovat turvallisuutta harvaan asutuille alueille. Kylän turvallisuussuunnitelmassa sovitut menetelmät tuovat myös turvaa; naapuriapu, myönteinen kontrolli ja jokaiselle sopiva omaehtoinen turvallisuustyö edistävät kyläläisten hyvinvointia ja osallisuutta merkittävästi. Kuntatasolla kylien aktiivisuus lisää vuoropuhelua ja vaikuttamismahdollisuuksia. Suurimpana riskiryhmänä harvaan asutuilla alueilla ovat kotona asuvat vanhukset, joiden toimintakyky on heikentynyt. Omaiset ja kotihoidosta vastaavat tahot ovat osaltaan näiden vanhusten turvallisuutta varmistamassa. Kylän asukkaiden ymmärrys ensitoimista häiriötilanteiden tai onnettomuuksien uhatessa ovat avainasemassa tilanteessa, jossa pelastustoimi ei tavoita asukkaita riittävän nopeasti. On tärkeää tietää, miten toimitaan oikein, ja vielä tärkeämpää ovat koulutus ja harjoittelu. Meidän turvallinen kylä -koulutukset ovat osoittautuneet onnistuneeksi tavaksi aktivoida kyläläisiä omaehtoiseen ja omannäköiseen turvallisuustyöhön. Koulutuspalautteista voi havaita, että koulutusten merkitys on ollut ensisijaisesti herätellä uinuvia ja kenties sivussa olleita sekä helposti toteutettavia toimintamuotoja kylän toiminnan virkistämiseksi. Koulutuksiin osallistuneilla on vahva tahtotila turvallisuustyön jatkamiseen kylillä ja siihen he tarvitsevat tukea ja koulutusta myös jatkossa. Sekä Arjen turva -hankkeen ( ), että päättymässä olevan jatkohankeen aikana on tullut esille niin paikallisen kuin valtakunnallisenkin kyläturvallisuustyön sirpaleisuus. Tietoa on paljon, mutta turvallisuustyön organisointiin ja tarvittavan tiedon keskittämiseen on jatkossa kiinnitettävä voimavaroja. Meidän turvallinen kylä -koulutukset ja kylien turvallisuuden yhdyshenkilörekisterin käynnistäminen ja ylläpito ovat mahdollistaneet keskustelun ylläpitämisen ja turvallisuustiedon jakamisen kylän asukkaille ja aktiivitoimijoille sekä tukeneet pelastuslaitosten harvaan asutuille alueille kohdistuvaa turvallisuusviestintää. Yhdyshenkilö tiedottaa esimerkiksi tulevista turvallisuuskoulutuksista ja huolehtii kyläyhdistyksen tai -toimikunnan kokousasiakirjoihin ajantasaisen tiedon kylän turvallisuustyön etenemisestä. Hankkeen päättymisen jälkeisen yhteistyön suunnittelu on toteutettu pelastuslaitosten ja pelastusliittojen kanssa yhteistyössä. Pelastusliitot toimivat alueillaan jatkossa Meidän turvallinen kylä -koulutusten organisoijina ja pelastuslaitokset sitoutuvat jatkossa mahdollisuuksiensa mukaan Meidän turvallinen kylä -koulutusten tukemiseen. Tämä tuo alueille hyvän ja jatkuvuutta edistävän yhteistoimintamallin. 20

21 Liite 1 21

22 Liite 2 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen Poimintoja webropol -kyselystä kyläturvallisuuden yhdyshenkilöille huhti-toukokuussa 2016 Sukupuoli Vastaajien määrä: 81 Ikä Vastaajien määrä: v v v v v. - 5 Milloin osallistuit Meidän turvallinen kylä -koulutukseen? Vastaajien määrä: 82 Onko kylällänne tehty turvallisuussuunnitelma tai kyläsuunnitelma, joka sisältää turvallisuusnäkökohtia? Vastaajien määrä: 82 22

23 Jos kylällänne on tehty tai olette tekemässä turvallisuussuunnitelmaa, mitkä tahot ovat osallistuneet suunnitelman tekemiseen (mm. kunta, järjestöt)? Vastaajien määrä: 30 Tiehoitokunta - kyläläiset Kyläseura, omaishoitajat, kunta, pelastuslaitos Kylätoimikunta Kyläyhdistyksen aktiiveja sekä muita kylällä asuvia kiinnostuneita. VPK, Askaisten kyläyhdistys, koulun vanhempien yhdistys, Martat Kyläyhdistys Yhdyshenkilö sekä kylätalon osalta pelastuslaitos. Oma kyläyhdistyksemme, ehkäpä SPEKin Aikku pääsee myös mukaan jossain vaiheessa. Kyläyhdistys Kylätoimikunta Tällä hetkellä vasta kyläseura on sitä tekemässä. Kyläyhdistys ja asukkaat Kyläläiset yhteistuumin Kylän asukas tekee opinnäytetyötä, jossa käytetty kylän asukkaiden mielipiteitä turvallisuustoiveissa. Opinnäytetyö - kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Kylä ry Järjestöt Kyläyhdistys Kunta, terveystoimi, palopäällikkö Kunta, heidän ohjauksessaan aloitamme. Inarin kunta Palokunta KKTM ry:n rahoitusta ja paikallisia yrityksiä. Pelastuslaitos Kunta Kunnan palaveri on toukokuun lopulla. Kyläseuran palaveri on kesäkuun alussa. Hanke aikoo terästäytyä asiassa. Kyläparlamentissa palkatun projektipäällikön johdolla. Hanketoimijat Mitä yhteistyötahoja mielestäsi tarvitaan kylän turvallisuussuunnitelman tekemisessä? Vastaajien määrä: 62 - Asiantuntijat, henkilöt jotka ovat suunnitelman jo tehneet. - Kylän oma väki. - Pelastusviranomaiset, maatalousviranomaiset, eläinlääkäri, naapurikylät - Kunta/palo-ja pelastusviranomaiset - Kunnan viranomaisia, jotka tietävät kunnan määräyksistä ja käytännöistä sekä palo- ja pelastuslaitoksen edustaja. - Destia, naapurikylät, poliisipalokunta, sairaskuljetus, taksit, rahtarit, SPR, seurakunta, Vapepa mökkiläiset 23

24 - Hanke, Vapepa, kylän kaikki järjestöt metsästäjistä maa- ja kotitalousnaisiin + viranomaisyhteys terveys- ja sosiaalitoimi, poliisi. - Sote-alue (mikä se sitten onkaan). - Kunnanjohto - Lasten edustajat esimerkiksi MLL, koulut, eläkeläisjärjestöt, yrittäjät, päiväkoti. - Kunta ja pelastuslaitos - Urheiluseurat - Nuorisoseurat - Vesiosuuskunta - Metsästäjät - Kaikki mahdolliset jotka kylillä vaikuttavat, toimivat ja asuvat. - Ammattioppilaitos - Ympäristöviranomainen - Ikäjakaumaa, erityishoitoa tarvitsevat asukkaat yms.. - Paikallinen VPK - SPEK - Kunnan rakennus- ja liikenneviranomaiset. - Kunnan tekninen lautakunta - Vakuutusyhtiöt - Tässä vaiheessa ei tarvita muita tahoja. Jatkossa yhteistyö on tarpeen kunnan, viranomaisten ja muiden kylien edustajien kanssa. Olet ilmoittautunut kyläturvallisuuden yhdyshenkilöksi. Mitkä ovat mielestäsi yhdyshenkilön tärkeimmät tehtävät kylällä? Vastaajien määrä: 81 24

25 Mikäli olet osallistunut Meidän turvallinen kylä -koulutukseen, vastaa kuinka samaa tai eri mieltä olet seuraavien väittämien kanssa. Vastaajien määrä: 72 25

26 Millaisia turvallisuusaiheisia tapahtumia kylällänne on järjestetty Meidän turvallinen kylä -koulutuksen jälkeen? Vastaajien määrä: 44 Muu, mikä? - Osoitetiedot esille - Kunnan kanssa turvallisuuskokous. - SPR:n toiminanesittely, omaarviointi kylien turvallisuudesta. - Vapepa piti etsintäkurssin Evijärvellä. - Ikäihmisten liikenneturva tulossa. - Ensiapukoulutusaloitetaan, tietoiskut turvallisuudesta, kyläkahviossa turvallisuusalan tiedotteita. - Kyläkokouksessa SPEKin Aikku Eskelisen vierailu. - Keskusteltu asiasta eri yhteyksissä. - Kylätoimikunta käyntiin uudelleen. - Oppilaitoksessa järjestetään säännöllisesti turvallisuuskursseja, mutta ei kyläläisille varsinaisesti. - Keskustelua edustamassani järjestössä. - Ehdottomasti 10. kysymysten toteuttamiseen. - Muun yhteistyön lisääntyminen päivä - Emme vielä ole ehtineet viedä asiaa eteenpäin. Toivottavasti ei sammu innostus! - Turvallisuusilta, jossa keskusteltiin asiasta. - Kylätalolla turvallisuusasioiden päivittäminen. - Olen pitänyt päiväkodilla turvallisuusviikon. 26

27 Oletteko suunnitelleet järjestää kylällänne turvallisuusaiheisia tapahtumia tulevaisuudessa? Vastaajien määrä: 74 Kyllä, millaisia? - EA-koulutusta ja alkusammutusopastusta on toivottu. - Asukkaiden tutustuttaminen kotiympäristöönsä. - Kyläiltoja - Kyläturvallisuuskoulutus - Päivä maalla- tapahtuman yhteyteen olen ajatellut. Pitää puhua muille ensin. - Aiheeseen liittyviä päivään yhdistetty kodinturvainfo. - Alkusammutuskoulutus - Ensiapukoulutus - Maastoetsintä - Olemme niin alussa, ettei vielä tarkasti osaa sanoa. - Varautuminen ja alkusammutus - Perustettiin Punkaharjun Pitäjäyhdistys, joka tarjoaa tulevaisuudessa turvallisuusnevontaa ja koulutusta kyläläisille. - Kertoa, mitä kuuluu naapurin turvaamiseksi. - Esim. nuorille sammutusharjoituksia. - Turvallisuuskävely - Ensiapukoulutus ja turvallisuuskävely - Maakunnallisesti, osallistumme mm. Tupaswillan perinnepäiville ja maanpuolustusnaisilla ja Naisten Valmiusliiton naisilla on siellä rastitehtävä yleisölle varautumisesta. - Ensisammutuskoulutusta - Eri yhdistysten ja lähikylien yhteistyöhön. - Samanlaisia kuin aikaisemminkin. - Liikenneturvatempaus - Ensiapu ja paloturvallisuus - Keskustelutilaisuus: mitä jos meillä sattuu jotain. - Ensiapukoulutusta, turvallisuussuunitelman avaaminen kyläläisille. - Info sitten kun suunnitelmat on valmiina. - Eri kylillä erilaisia turvallisuustilaisuuksia. - Alkusammutus - VPKn toimesta koulutuksia kyläläisille. - Poliisin ja vakuutusyhtiön kanssa rikollisuudesta. - Kylätuvallisuussuunnitelma - Kylän turvallisuussuunnitelman käynnistäminen tai päivittäminen. - Turvallisuussuunnitelman teko alkaa. - Turvallisuussuunnitelman laatiminen. - Suunnitelman kasaus. 27

28 - Tullaan järjestämään kun käynnistämme turvallisuussuunnitelman tekemisen syksyllä Turvallisuussuunnitelman käynnistäminen, varautuminen ja kotivara. - Tarpeen olisi, mutten tiedä millaista. - Tarkempaa tietoa ei vielä ole. - Ei vielä päätetty. - Ei ole vielä tarkkaa suunnitelmaa. - Vielä avoin. - On vielä jäänyt keskusteluasteelle. Mitä lisätukea tai ohjausta toivot jatkossa oman kyläsi turvallisuustyöhön? Vastaajien määrä: 39 - Esimerkiksi hankerahoituksella tuotettuja tapahtumia ja koulutuksia, kun omat resurssit ja ammattitaito ei tahdo riittää. - Mukavaa olisi jos kyläläiset saisivat eri teemoihin liittyviä tietoiskuja vaikkapa kerran vuodessa, järjestettynä jonkun muun toimesta kuin kyläyhdistyksen. - Varmaankin paikalliselta taholta saatavaa. - Kyläkohtaista arviointia kylien turvallisuudesta. - Kursseja ja tapahtumien vetoapua. - Yhteisen mallin rakentaminen, järjestäytymistä, ryhmien perustamista ja yhteistyötä. - Oikean koulutuksen! - Valmiita malleja, pohjia ym. vertaistukea. - Sähköisiä kirjeitä olen saanut ja asiaa pitääkin pitää esillä, että se ei jää taka-alalle. - Pelatuslaitos/poliisi - Koulutuspaketteja ja konkreettisesti esim. tukea bensakustannuksiin. - Kylätapahtumiin turvallisuusaiheisia tietoiskuja. - SPEKin Aikku Eskelisen vierailu turvallisuussuunnitelman viimeistelyssä. - Vinkkejä eri tilaisuuksien järjestämiseen ja aiheista. - Vaikea sanoa koska asia on vasta aluillaan kylällämme. - Malleja hyvistä kyläturvallisuussuunnitelmista esim. vierailu jollain toisella kyläalueella. - Tietoa ajankohtaisista asioista. - Jotain leafletteja aiheista olisi eri tapahtumissa kiva jakaa. - Enemmän sähköistä koulutusaineistoa. - Pitää turvallisuudesta luentoja. - Mistä saa osoitekoodinaatit kesämökkeihin, joissa ei ole osoitetta? - Kylällä iäkästä väkeä, jotka eivät helposti tule yhteisiin tilaisuuksiin. Ehkä pitäisi kiertää taloissa. - Meillä on homma vielä täysin alkutaipaleella. Kaikki tuki ja ohjaus on tarpeen. - Kuinka järjestää viestintä kyläläisille kuten myös palaute. - En osaa vielä sanoa. - Luulen, että jos kyläyhdistys järjestää turvallisuussuunnitelmaan liittyvän tapahtuman, ei siihen monikaan asukas ole halukas osallistumaan, pelätään sitoutumista ja selitellään ettei ole aikaa. Kyläturvallisuutta ei pidetä tärkeänä ennenkuin jotain tapahtuu. En tiedä sitten menisikö asia paremmin perille, jos viranomainen kutsuisi kyläläiset asioita pohtimaan? - Käytännön tietoa siitä, miten asia on saatu jalkautumaan kylälle ja mitä olisivat ne asiat, joita kannattaisi tehdä ensin. 28

29 - Määräajoin palokunnan, poliisin, sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Hyvä yhteistyö ja yhteishenki on ehdoton. - Vinkkejä, linkkejä - Joku tapaaminen voisi olla mukava, lisäinfoa ja aktivointia. - Millainen turvallisuussuunnitelman tulisi olla? - Milloin seuraavaa kyläturvallisuutta käsittelevää koulutusta olisi tarjolla? - Vuosi sitten pohdimme kyllä kylän turvallisuusasiaa, sitten unohtui muiden asioiden varjoon kyläyhdistyksen henkilöresurssien vähäisyyden vuoksi. - Yksinkertainen suunnitelmapohja, missä huomioitu mm. maastopalon, katoamisen ja veden varaan joutumisen tarpeet sekä huolenpitoon/seurantaan vanhuksista ja sairaista. - Sopivan ryhmäyhteydenpito-ohjelman hankkiminen ja koulutus, snapchat, whatsapp, skype tms. Ehkä myös internetistä riippumaton karttaohjlema. - Lisäkoulutusta - Jokunen tilaisuus olisi paikallaan. - Kouluttamiseen ulkopuolista asiantuntijuutta ehkä. - Jos mahdollista esim. kylille yhteinen koulutus ihan perusasioista. - Suunnitelman tekemiseen ohjausta. - Jos kyläyhdistyksen johtokunta päättää tehdä turvallisuussuunnitelman, suunnitelman laadintaan tarvitaan tukea. - Porukka ottaisi turvallisuuden tosissaan. 29

30 Liite 3 30

31 31

32 Kyläturvallisuus Tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen -hanketta rahoitti Palosuojelurahasto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Ratamestarinkatu Helsinki Puh