Perusopetuksen laadun kehittäminen - Oppilaanohjauksen kehittäminen

Transkriptio

1 Liitemuistio Perusopetuksen laadun kehittäminen - Oppilaanohjauksen kehittäminen Perusopetuksen laadun kehittäminen perustuu seuraaviin asiakirjoihin. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan ( ) Valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2008 sekä Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelmaan luonnos ( ) Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen laadun kehittämiseen. Perusopetuksessa syntyvät koulutusasenteet, tiedot ja taidot muodostavat perustan myöhemmälle oppimiselle ja tästä syystä on erityisen tärkeää huolehtia perusopetuksen laadusta. Perusopetuksen voimavaroja vahvistamalla ehkäistään ja lievennetään lasten ja nuorten syrjäytymistä. Tavoitteena on ryhmäkokojen pienentäminen sekä tukija erityisopetuksen, oppilaanohjauksen ja oppilashuollon vahvistaminen ja koulujen kerhotoimintaan panostaminen. Vanhempien ja koulun yhteistyötä edistetään. Vuonna 2008 painopisteenä ovat oppilaanohjaus sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevat oppilaat. Oppilaanohjauksen kehittäminen Ohjaustoiminnan päämääränä on tukea koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä tarjota ohjaus- ja neuvontapalveluja perusopetusikäisille lapsille ja nuorille. Nuorten ohjaus järjestetään perinteisesti kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettavana oppilaan- ja opinto-ohjauksena tai työhallinnon palveluihin kuuluvana ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluna tai koulutusneuvontana. Nuoret voivat saada ohjausta myös työpajojen, nuorisotoimen, erilaisten kolmannen sektorin toimijoiden sekä lukuisten hankkeiden ja projektien järjestämänä. Usein ohjaustyötä tehdään omien muitten perustehtävien ohella ja vain osalle ohjausta antavista toimijoista nuorten koulutukseen ohjaaminen on omaa ydintyötä. Oppilaanohjauksen haasteita, joihin kehittämistoimilla pyritään aikaansaamaan pysyviä ratkaisuja ovat joustavien vaihtoehtojen tarjoaminen sekä koulujen ja oppilaitosten opetusjärjestelyissä että opintopolun nivelvaiheissa, siirtymävaiheissa oppilaiden ja opiskelijoiden ohjauksen tarve on erittäin suuri, mutta ohjaustarjonta on usein riittämätöntä tarve matalan kynnyksen ohjauspalveluihin on suuri erityisesti niiden nuorten kohdalla, jotka ovat jääneet perusopetuksen ja lukiokoulutuksen jälkeen vaille opiskelupaikkaa tai työpaikkaa, nuorilla ei ole riittävästi tietoa, kun he valitsevat jatko-opiskelupaikkoja tai ammattialaa, nykyisellään ohjaustoiminta ei muodosta jatkumoa esiopetuksesta toisen asteen opintojen loppuun, vaikka voimassa olevat opetussuunnitelmien perusteet edel-

2 2 lyttävät sitä. Opintopolun ja työuran eri vaiheissa tarvitaan erilaisia ohjaus- ja tukimuotoja, ja näitä tulisi olla tarjolla ja tukitoimien ja toimenpiteiden seuranta tulisi jatkua perusopetuksesta toisen asteen nivelvaiheen yli. Tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä, korjaavien erityispalveluiden tarvetta sekä jatko-opintoihin siirtymisen ja työllistymisen esteitä. tavoitteet Oppilaanohjauksen kehittäminen on keskeinen osa perusopetuksen laadun kehittämistoimintaa, joka alkaa vuonna Oppilaanohjauksen kehittämistoimilla tehostetaan perusopetuksen oppilaanohjausta, erityisesti uravalinnan ohjausta sekä jatko-opintoihin, työhön ja ammatteihin perehtymistä. Tavoitteena on myös ehkäistä koulutuksellista syrjäytymistä ja opintojen keskeyttämistä. Tavoitteena on jatkaa jo aiemmin 2000-luvulla olleiden ohjauksen kehittämishankkeiden ja tehtyjen tutkimusten työtä kunnassa tai alueella. Oppilaanohjauksen kehittämistyön tavoitteena on vahvistaa perusopetusikäisen nuoren oppimaan oppimisen taitoja, syventää nuoren tietoja uravalinnan ohjaamisessa siten, että nuorella on mahdollisuus tehdä tietoon eikä pinnallisiin mielikuviin perustuvia ratkaisuja oman elämänsä suhteen sekä antaa oppilaalle aikaisempaa enemmän yksilölliset tarpeet huomioivaa henkilökohtaista jatko-opintoihin ohjausta. Kunnan tai kuntien yhteistyössä on tavoitteena laatia ohjaussuunnitelma tai ohjauksen aluestrategia, jossa on määritelty ohjaukseen liittyvät tehtävä eri toimijatahojen, opetustoimen, työhallinnon, sosiaali- ja terveystoimen, työelämän ja nuorisotoimen edustajien välisenä yhteistyönä. Ohjaussuunnitelmassa on hyvä tuoda esiin niiden yhteys koulujen ohjaussuunnitelmiin. Edellä mainittuja tavoitteita voidaan tarkastella oppilaan, koulun ja kunnan näkökulmasta seuraavasti: Oppilaan kannalta tavoitteena on - ehkäistä ennakolta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä, - tukea oppilaan opintojen sujuvaa etenemistä ja antaa tietoja oppilaan huoltajille, - kehittää työmuotoja, joiden avulla nuori ja hänen huoltajansa voivat pohtia yhdessä oppilaan ohjaajan kanssa nuoren jatko-opintoja ja uravaihtoehtoja, - kehittää sellaisia alueellisia ja koulukohtaisia rakenteita, joissa oppilaanohjaus on pitkäaikainen prosessi, joka alkaa mahdollisimman varhain perusopetuksessa ja kestää aina toisen asteen opintojen päättämiseen asti, - tukea nuorta opintojen ja ammatinvalinnan ohjaamisessa ja antaa nuorelle riittävästi tietoja, joita hän tarvitsee omaan urasuunnitteluunsa ja - hankkia kokemuksia ja tietoa tulevaisuudensuunnittelun kannalta keskeisistä asioista, työelämästä ja ammateista, jatko-opiskelumahdollisuuksista, itsestä oppijana ja opis kelijana, omista arvoista ja valintoihin vaikuttavista muista tekijöistä. Oppilaan- ja opinto-ohjaajien kannalta tavoitteena on - huolehtia tehostetusta oppilaan -ja opinto-ohjauksesta erityisesti perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen osalta,

3 3 tukea oppilaita itsenäistymiseen ja vastuunottamiseen omien jatkosuunnitelmiensa osalta, vahvistaa alueellisia verkostoja ja kehittää verkostomaisia työmuotoja, joilla syvennetään nivelvaiheen tukitoimia, selvittää yhdessä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa vaihtoehtoisia jatkosuunnitemia peruskoulun jälkeen ja ottaa huomioon ne oppilaan yksilölliset tekijät, jotka ovat keskeisiä elämän-, jatkoopintojen ja urasuunnittelun kannalta. Koulujen kannalta tavoitteena on - arvioida aiempaa kehittämistyötä ja siitä saatuja tuloksia sekä suunnitella, miten aiemmin tehtyä kehittämistyötä ja toimenpiteitä tullaan jatkamaan tässä yhteydessä, - kehittää ja ottaa käyttöön sellaisia opiskelumuotoja, opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat monipuolisten ohjauspalveluiden kehittämisen kunnassa tai alueella, - kehittää työelämään tutustumisjaksoja (TET-jaksoja) siten, että ne tukevat nykyistä selvemmin nuorta jatko-opintoja ja ammatinvalintaa koskevissa kysymyksissä, luoda kuntaan tai alueelle pysyviä rakenteita, joissa on otettu huomioon koulujen ja oppilaitosten välinen tiedottaminen ja tiedonsiirto perus- ja toisen asteen välillä siitä riippumatta, kuka on koulutuksen järjestäjä, - kehittää toisen asteen yhteishakuun liittyvää jälkiohjausta yhteistyössä perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa sekä - sitouttaa koulun opettajakunta opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti siihen, että oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tuetaan oppilaanohjaajien, opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. Kunnissa tavoitteena on - arvioida aiempaa kehittämistyötä ja siitä saatuja tuloksia sekä suunnitella, miten aiemmin tehtyä kehittämistyötä ja toimenpiteitä tullaan jatkamaan tässä yhteydessä, edistää ja kehittää ohjauspalveluita yhteistyössä eri hallinnonalojen kuten opetustoimen, nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä työvoimatoimen, eri kouluasteiden sekä eri alueiden välillä, luoda kuntaan tai alueelle rakenne, jossa on otettu huomioon tiedottaminen ja tiedonsiirto perus- ja toisen asteen välillä, järjestää kunnassa/alueella seuranta, jossa erityisenä kohderyhmänä ovat ne nuoret, jotka ovat jääneet ilman jatko-opintopaikkaa tai työpaikkaa tai jotka ovat jättäneet opintonsa kesken. Tämän tavoitteen osalta oppilasmäärältään pienet ja suuret kunnat ovat erilaisissa tilanteissa, luoda nuorille matalan kynnyksen ohjauspisteitä, kehittää toisen asteen yhteishakuun liittyvää jälkiohjausta yhteistyössä perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa sekä luoda uusia toimintamalleja, käytänteitä ja yhteistyöverkostoja, jotka tukevat nuorten siirtymistä koulusta työelämään. kuvaus Kunnissa tai alueilla tehtävä kehittämistyö on hyvä kuvata erillisenä koulujen ja oppilaitosten kehittämistyöstä siitä huolimatta, että ne ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa:

4 4 Kunnassa tai alueella tehtävän kehittämistyön lähtökohtana on luoda rakenteita, joiden avulla nuoret saavat riittävästi ohjauspalveluita, tehostaa erityisesti niiden oppilaiden seurantaa, jotka eivät ole jatkaneet opintojaan perusopetuksen jälkeen tai joilla ei ole opintojen jälkeen työpaikkaa tai jotka keskeyttävät opintonsa, sopia selkeästi koulutuksensa keskeyttäneiden nuorten ohjauksesta ja vastuunjaosta eri yhteistyötahojen kesken, syventää ja luoda oppilaan -ja opintojen-ohjausta tukevia rakenteita yhteistyössä eri hallintokuntien, kuten opetus-, nuoriso-, vapaa-aika-, sosiaali- ja terveystoimen sekä työvoimahallinnon kanssa, kehittää ja vakiinnuttaa toimintamalleja, joilla edesautetaan nuoria heidän siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle. Näitä toimintamalleja voivat olla kunnan tai alueen koulujen ja oppilaitosten välisen säännöllisen yhteydenpidon ja tiedonvälityksen tehostaminen, kehittää erilaisia tukitoimia ja rakenteita, joilla oppilaiden seuranta voidaan ulottaa jatkumaan perusopetuksesta toisen asteen nivelvaiheen yli sekä laatia alueellinen ohjaussuunnitelma käytännön toimenpiteineen, jossa ohjausyhteistyön periaatteista on sovittu eri toimijoiden, koulujen ja oppilaitosten sekä opetustoimen, työhallinnon, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen ja työelämän edustajien kesken. Ohjaussuunnitelmalla tulee olla yhteys koulujen ja oppilaitosten ohjaussuunnitelmiin. Kouluissa tehtävän kehittämistyön lähtökohtana on tehostaa henkilökohtaista oppilaan- ja opintojen ohjausta sekä ammatinvalinnan ohjausta, tehdä ohjausprosessista pitkäkestoisempi, jolloin oppilailla ja heidän huoltajillaan on mahdollisuus saada parempia ohjauspalveluita, tukea oppilasta hänen siirtyessään opintopolulla eri nivelvaiheiden yli esimerkiksi siirryttäessä perusopetuksen vuosiluokalta 6 vuosiluokalle 7 tai siirryttäessä perusopetuksesta toiselle asteelle, vahvistaa perusopetuksen ylempien vuosiluokkien oppilaiden työelämäyhteyksiä, jotta oppilailla olisi mahdollisuus tutustua nykyistä laajemmin erilaisiin ammatteihin ja eri koulutusaloihin sekä vahvistaa opettajien työelämäyhteyksiä ja -tuntemusta toisen asteen jatkokoulutuksesta. Organisaatio ja hallinnolliset kysymykset Toiminta voidaan aloittaa vuoden 2008 aikana noin 200 paikkakunnalla ja se voidaan järjestää yhden kunnan toimintana tai alueellisena yhteistyönä useamman kunnan kanssa. Kunnan opetustoimi vastaa oppilaanohjauksen kehittämisestä tiiviissä yhteistyössä kunnan koulujen ja muiden oppilaitosten sekä eri hallinnonalojen kanssa. Kunnat varaavat riittävän resurssin oppilaiden henkilökohtaiseen ohjaukseen. Tehtävien järjestämisestä on tarpeen sopia kunnissa etukäteen. Yhteistyöverkostoja rakennetaan oppilaiden huoltajien, eri viranomaistahojen sekä palvelutuottajien lisäksi myös kunnan eri hallinnonalojen kanssa sekä eri koulu- ja oppilaitosmuotojen kanssa.

5 5 Kunnassa tai kuntien yhteistyönä tehdään opetustoimen ja muiden eri hallintokuntien yhteistyönä kunnallinen tai seudullinen suunnitelma siitä, miten ohjauspalvelut järjestetään alueella. Suunnitelmassa tulee huomioida: toiminnan kehittäminen ja suunnittelun kokonaisvaltaisuus niin, että siinä otetaan huomioon yhteistyö huoltajien, eri viranomaistahojen sekä eri ohjauspalveluita tuottavien toimijoiden kesken, oppilaiden ja oppimaan oppimisen taitojen, uravalinnan ja jatko-opintojen ohjaus osana oppilaanohjauksen kehittämistä, oppilaanohjauksen laadun kehittäminen kiinteänä osana kunnan tai kuntien perusopetuksen ja toisen asteen yhteistyötä sekä kunta- tai seutukohtaisten ohjaussuunnitelmien ajantasaistaminen siten, että ohjausyhteistyön periaatteista ja käytännön toteutuksesta on selkeästi sovittu eri toimijoiden kesken. Kunnassa tai kuntien yhteistyönä perustetaan eri hallinnonalojen ja yhteistyöverkostoa edustavien henkilöiden yhteinen ohjausryhmä. suunnittelu, käynnistäminen ja vakiinnuttaminen Oppilaanohjauksen kehittäminen sisältää kysymyksiä, jotka on otettava huomioon jo suunnittelun alkuvaiheessa ja erityisesti toiminnan vakiinnuttamisessa: 1) Henkilökohtaista oppilaanohjausta tarvitseva oppilas ja hänen elämäntilanteensa - miten nuori saa koulunkäyntiinsä riittävästi tukea - miten perhe saadaan mukaan koulunkäynnin tukemiseen - millaisia muita oppilaanohjaukseen liittyviä tukirakenteita tarvitaan ja kehitetään koulussa/kunnassa - miten nuori saa riittävästi tietoja ja kokemuksia, joita hän tarvitsee tulevaisuutensa suunnittelun kannalta keskeisistä asioista kuten työelämästä ja ammateista, jatkoopiskelumahdollisuuksista, itsestään oppijana ja opiskelijana, omista arvoistaan ja valintoihin vaikuttavista muista tekijöistä 2) Yhteistyön kehittäminen osana oppilaanohjausta - miten oppimaan oppimisen taitoja kehitetään osana oppilaanohjausta ja koulun muuta opetusta - miten elämänhallintataitoja kehitetään osana oppilaanohjausta ja muuta perusopetusta - miten koulussa ja eri oppilaitosten kesken kehitetään yhteistyökäytäntöjä - miten opettajien työelämätietoutta ja yhteyksiä tuetaan 3) Koulu ja muutokset koulun toiminnassa - miten kehitetyt toiminnot vakiinnutetaan pysyviksi toimintatavoiksi koulussa ja kunnassa - miten kunnan tai alueen ohjaussuunnitelma kytketään oppilaitosten ohjaussuunnitelmiin. - mitä peruskoulujen päättävien nuorten seurannasta ja ohjauksesta kunnallisessa ohjaussuunnitelmassa sovitaan ja - miten ja keiden toimesta ns. jälkiohjaus hoidetaan.

6 6 4) Hallinnonalojen välinen yhteistyö - miten opetustoimen ja muiden hallintokuntien sekä eri viranomaistahojen välinen yhteistyö, yhteisten hallintokysymysten ratkaiseminen, käytännön työnjohtokysymykset otetaan kehittämistyössä huomioon - miten yhteistyömuodot vakiinnutetaan osaksi kunnan tai kuntien välistä yhteistyötä Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on esitetty toiminnan suunnittelu- ja käynnistämisvaiheen toimenpiteet pääpiirteissään vuoden 2008 ja 2009 osalta. Toimenpiteet Tavoite tai tarkoitus Menetelmät Aika Hakumenettelyn valmistelu Hakijoille suunnattu ennakkotiedottaminen - valmistella hakukirje ja liitemuistio kunnille - ottaa huomioon alueellinen kattavuus - selkeyttää toiminnan tavoitteita ja edellytyksiä - auttaa kuntia ennakoimaan kehittämistyön edellyttämiä (talous-, henkilöstö- ja aikaresurssit) Kuntien valinta - opetusministeriö tekee päätöksen ja myöntää valtion erityisavustuksen niille kunnille, jotka saavat valtion erityisavustuksen perusopetuksen laadun kehittämiseksi vuonna valtionavustus julistetaan kuntien haettavaksi budjettivaraumalla - valtakunnallinen tiedotustilaisuus hakijoille 11/ / päätökset 01/2008 valmistelu/ paikkakunnat Henkilöstön koulutus käynnistäminen kunnissa ja kouluissa - perehdyttää paikkakunnat toiminnan sisältöön ja sitouttaa ne tavoitteisiin - vahvistaa paikallisia hallinnonalojen yli ulottuvia verkostoja ja moniammatillista yhteistyötä - valmistella toiminta kullakin paikkakunnalla tai alueella - etsiä koulu, tilat, henkilöstö: kehittämistiimi - saada asiantuntevaa opetushenkilöstöä, käynnistää toiminnasta vastaavan tiimin - kirkastaa toiminnan tavoitteita mukana olevalle henkilöstölle 1-5/ / /2008 5/ toimintaa tukevan täydennyskoulutuksen käynnistäminen - mahdolliset alueelliset tapaamiset - toiminta-suunnitelma - toiminta-suunnitelman toimeenpano - tiedottaminen - neuvottelut paikkakunnan peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten rehtoreiden ja tarvittaessa muiden kanssa - koulutuskokonaisuus - koulutukseen sisältyy mahdollisuus saada tarvittaessa kunta- tai koulukohtaista konsultaatiota kouluttajalta ja/tai hankkeen vetäjältä 8/2008-8/2009-

7 7 tukeminen arviointi ja vakiinnuttaminen - seurata ja arvioida toiminnan kehittymistä - tukea paikkakuntien välistä tiedon ja kokemusten vaihtoa ja hyödyntää verkkooppimisalustaa kokemusten vaihdossa - vahvistaa toiminnan edellyttämää osaamista - arvioida toiminnan tuloksellisuutta - saada toiminnasta peruskoulun käytäntöihin vaikuttavaa - arviointiraportit kehittävän arvioinnin pohjalta - koulutus - neuvottelu - ja konsultointitilaisuudet - verkko-oppimisalustan ja kehitettävän oppimisympäristön käyttäminen. - sisällytetään paikalliseen toimintasuunnitelmaan - toteutetaan kunnallinen tai alueellinen suunnitelma - tiedottaminen valtakunnallisesti 8-12 / /2009 8/2008- aloittamista tukeva koulutus aloittamista tuetaan täydennyskoulutuksella, joka alkaa vuoden 2008 alkupuolella ja kestää koko vuoden. Koulutus on 4-8 opintopisteen laajuinen. Osa koulutuksesta järjestetään valtakunnallisena ja osa alueellisena. Koulutus on osanottajille maksutonta. Koulutus suunnataan kuntien perustamille moniammatillisille ohjausryhmille, eri hallinnonalojen toimijoille, koulujen ja oppilaitosten rehtoreille sekä oppilaan- että opinto-ohjaajille. Kustannukset ja määrällisiä kysymyksiä Tavanomaisen opetuksen valtionosuuden lisäksi myönnettävä avustus on noin euroa lukuvuodeksi kunnan perusopetusikäisten oppilaiden lukumäärän mukaan. Avustusta saa käyttää toiminnan käynnistämiseen liittyviin kustannuksiin jo alkaen. Opetusministeriö varautuu rahoittamaan toimintaa myös vuosina edellyttäen, että eduskunta hyväksyy toiminnan kehittämiseen suunnitellun määrärahan. Määrärahaa voidaan käyttää toiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin, kuten opinto-ohjaajan/ohjaajien ja koulun/oppilaitosten rehtoreiden koulutukseen, sijaiskustannuksiin, matkoihin, itse oppilaanohjauksen kehittämisestä aiheutuviin ylimääräisiin kuluihin, kuten henkilökunnan palkkaukseen. Kunta tai kunnat yhdessä resursoivat myös omaa kehittämistyöhön tarvittavaa asiantuntemusta ja työaikaa.