PÖYTÄKIRJA. Maanantai klo

Transkriptio

1 Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 02/2015 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET Maanantai klo Kunnanviraston valtuustosali Jäsen Paikalla Varajäsen Paikalla Erkki Pääkkönen, pj. Taisto Jäntti Pirjo Hänninen, vpj. Maire Nissinen Maarit Tarvainen Seija Korhonen Katja Suhonen Anne Jaakkola Sami Lempinen Pentti Mali Marika Pitkänen Jarmo Tarkkonen Pekka Ruotsalainen Matti Liimatainen Matti Tarvainen, kv. pj. Jouko Paretskoi, kv. 1 vpj. Hannu Ylönen, kv. 2. vpj. Petteri Ristikangas, kunnanj. esittelijä Kaija Tarvainen, hallintojoht. pöytäkirjanpitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAI- SUUS ASIAT PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUSTAPA PÖYTÄKIRJAN AL- LEKIRJOITUS JA VARMENNUS Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjät PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS Erkki Pääkkönen Tarkastusaika Allekirjoitukset Pirjo Hänninen Tiistai Kaija Tarvainen Erkki Pääkkönen 37 Marika Pitkänen PÖYTÄKIRJA ON PI- DETTY YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Paikka ja pvm Virka-asema Kunnanvirastossa keskiviikkona klo Allekirjoitus toimistosihteeri Saini Malinen

2 Kunnanhallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Khall. 32 Kunnanvaltuusto (Kvalt ) on määritellyt kunnanhallituk - sen kokouksista ilmoittamisesta toimikaudella seuraavaa: Kunnanhallituksen ilmoitusten laillisuuteen vaikuttavat ilmoitukset julkaistaan vain kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kunnanhallituksen harkintaan jätetään, milloin ilmoitus on julkaistava julkisten kuulutusten ilmoitustaulun lisäksi myös paikallislehti Sisä-Savossa, valtakunnallisessa tai maakunnallisessa sanomalehdessä tai alan ammattilehdessä. Laillisuuteen vaikuttamatta ilmoitukset julkaistaan myös kunnan internet-sivustolla. Tervon kunnan hallintosäännön (Kvalt ) III luvun 7 :n mukaan: Kunnanhallitus päättää puolivuosittain varsinaisten kokoustensa ajan ja paikan, joista ilmoitetaan siten kuin kunnallisten ilmoitusten julkaisemisessa Tervon kunnassa on päätetty. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai, kun enemmistö jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 8 ja 9 mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kunnanhallituksen päätöksen ( ) 274 mukaan kunnanhallituksen kokouskutsun antaa neljä päivää ennen kokousta sähköpostilla puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouksen laillisuuteen vaikuttamatta voidaan kokous kutsua koolle myös lyhyemmällä kutsumisajalla ja tarvittaessa puhelimitse ja/tai sähköpostilla. Kokouskutsu lähetetään jäsenille, valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajille sekä paikallislehti Sisä-Savolle, Savon Sanomille, Oy Yleisradio Oy:lle ja Iskelmä Oikea Asemalle. Kuntalain ( /365) 58 :n mukaan kunnanhallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokouksen puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden.

3 Kunnanhallitus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN Khall. 33 Tervon kunnan hallintosäännön (Kvalt ) 19.n mukaan pöytäkirja tarkistetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Pirjo Hänninen ja Maarit Tarvainen. Kunnanhallitus valitsee kaksi jäsentä kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Pirjo Hänninen ja Marika Pitkänen.

5 Kunnanhallitus TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Khall. 34 Tervon kunnan hallintosäännön (Kvalt )11 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Kunnanhallitus päättää asialistan hyväksymisestä. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. Lisäksi päätettiin käsitellä 45 Kuntakohtaisten vyöhykehintojen hyväksyminen.

6 Kunnanhallitus KUNNANJOHTAJAN AJANKOHTAISKATSAUS Khall. 35 Kunnanjohtaja esittelee ajankohtaisia asioita. Merkitään tiedoksi. Esityksen mukainen. Kunnanjotaja esitetteli kunnahalitukselle vuoden 2014 talousarvion vuodenvaihteen tilanteen.

7 Kunnanhallitus AJANKOHTAISET JA TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT Khall Valtion viranomaiset Valtiovarainministeriö 1) Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja päätös kunnan verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen vahvistamisesta kunnille vuonna 2015; Päätös VM/2633/ /2014, ) Päätös kuntien kotikuntakorvauksen perusosasta vuodelle 2015; Päätös VM/2632/ /2014, Opetus- ja kulttuuriministeriö 1) Opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamat (1705/2009) 29 :n mukaiset perusopetuksen yksikköhinnat vuonna 2015; Dnro 55/221/2014, ) Päätös opetus- ja kulttuuritointa varten kunnille käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta sekä kuntayhtymille, rekisteröidyille yhteisöille ja säätiöille myönnettävästä rahoituksesta vuodelle 2015; 56/221/2014, ) Perusopetuslaissa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan yksikköhinta ja ohjaustuntien laskennalliset määrät vuonna 2015; Päätös Dnro 50/221/2014, ) Päätös opetus- ja kulttuuritointa varten kunnille käyttökustannuksiin myönnettävän valtionosuuden sekä kuntayhtymille, rekisteröidyille yhteisöille ja säätiöille myönnettävän rahoituksen tarkistamisesta vuodelle 2014; 80/221/2013, Verohallinto 1) Päätös Kainuun, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon verotoimistojen yhdistämisestä Itä-Suomen verotoimistoksi; Päätös Dnro A24/ /2014, ARA Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 1) ARA tuet hakuohje ; Dnro 20808/021/15, Maanmittauslaitos 1) Uusia toimintatapoja kirjaamisprosessissa, Kirje Kainuun prikaati; Pohjois-Savon aluetoimisto 1) Tukitarpeet puolustusvoimille vuodelle 2016 (PSALTSTO); Pyyntö ML1458, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1) Lausuntopyyntö ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi; POSELY/53/2015,

8 Kunnanhallitus Kuntien yhteiset viranomaiset Suomen Kuntaliitto 1) Vuoden 2014 yleiskirjeluettelo; Yleiskirje 1/2015, ) EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä äkillisestä sairastumisesta aiheutuneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen potilaalle; Yleiskirje 2/2015, ) Työllisyyspalveluihin liittyvät lainsäädäntömuutokset ; Yleiskirje 3/2015, ) Henkilökuljetusten uudistaminen; Jakelukirje 1/2015 Dnro 1/04.01/2015, Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä 1) Yhtymävaltuuston pöytäkirja 2/2014, ) Yhtymähallitukisen pöytäkirja 9/2014, Pohjois-Savon pelastuslaitos 1) Pelastustoimen perussopimus ja kuntien maksuosuuden määräytyminen; Asianro 1163/2014 Tehtävä , Varkauden kaupunki 1) Soisalon Työterveysliikelaitoksen johtokunnan pöytäkirja 1/2015, IS-Hankinta Oy 1) Tervon kunta; Sopimukset 3. Muut Suonenjoen kaupunki 1) Kaupunginhallituksen pöytäkirjanote ; Suonenjoen kaupungin edustajien valitseminen Kehitysyhtiö SavoGrow Oy:n neuvottelukuntaan Vesannon kunta 1) Vuoden 2015 talousarvio ja vv taloussuunnitelma, ) Kunnanhallituksen pöytäkirjanote ; Kehitysyhtiö Savogrow Oy:n neuvottelukunnan jäsenten valinta Tervon kunta 1) Vanhusneuvoston pöytäkirja 1/2015, Kunnanhallitus merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi. Esityksen mukainen.

9 Kunnanhallitus VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISUUS Khall. 37 Kuntalain ( /365) 51.1 :n mukaan hallitus voi ottaa käsiteltäväkseen asian, joka on tämän lain nojalla tai hallintosäännössä siirretty hallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Tervon kunnan hallintosäännön (Kvalt ) IV luvun 23 :n mukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja ratkaisee kunnanjohtajan osalta asiat, jotka koskevat vuosiloman myöntämistä, virkavapauden ja työvapaan myöntämistä silloin, kun siihen on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus. Kunnanhallitus on päättänyt, että kunnanhallitus ei käytä otto-oikeuttaan seuraavien asioiden ja asiaryhmien osalta: - sellaiset virkavapaudet ja työvapaat, jonka saamiseen viranhaltijalla tai työntekijällä on lainsäädännön, virka- tai työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus - harkinnanvaraiset palkattomat virkavapaudet tai työvapaat, joiden kesto on enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan - vuosilomaa ja lomarahavapaata koskevat päätökset - henkilöstön koulutus- ja kehittämistoiminta - henkilöstölle myönnettäviä henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisia osia ja määrävuotiskorotuksia koskevat asiat - eron myöntäminen virka- tai työsuhteesta - sijaisen ottaminen enintään 1 vuoden määräajaksi ja valitun palkkaus - työ- ja yms. harjoittelua koskevat sopimukset - sivutoimi-ilmoitukset - henkilöstön työtehtäviin ja työaikoihin liittyvät päätökset - henkilökohtaisen lisän maksaminen ja määräaikainen peruspalkan tarkistaminen tehtävien olennaisesti muuttuessa. Hallituksen kokouksessa ovat nähtävillä kunnanhallituksen puheenjohtajan, kunnanjohtajan ja hallintojohtajan viranhaltijapäätökset. Päätösluettelot ovat luettavissa kunnanvirastolla ja kokouksessa. Tervon kunnan hallintosääntö (Kvalt ). Kunnanhallituksen puheenjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää käyttääkö se otto-oikeuttaan em. viranhaltijapäätösten kohdalla.

10 Kunnanhallitus Kunnanjohtaja ja hallintojohtaja eivät osallistu asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Pöytäkirjanpitäjänä toimii kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kunnanhallitus päätti, ettei se käytä otto-oikeuttaan em. viranhaltijapäätösten kohdalla. Kunnanjohtaja ja hallintojohtaja eivät osallistuneet asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon (Hallintolaki 434/ , asianosaisjääviys). Pöytäkirjanpitäjänä toimi kunnanhallituksen puheenjohtaja.

11 Kunnanhallitus ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMINEN Khall. 38 Kunnalla on Etuostolain (608/1977) mukaisesti etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa ( /654). Tällöin kunnalla on oikeus lunastaa myyty kiinteistö. Etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten ( /289). Etuosto-oikeutta ei ole milloin - kiinteistö käsittää tai, jos samalla luovutuskirjalla tai muutoin luovutuksin, jotka on katsottavissa samaksi kaupaksi, myydään eri kiinteistöjä, nämä yhdessä käsittävät 5000 neliömetriä tai sitä vähemmän - ostajan on myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (40/65) 2. ja 4. luvun säännösten mukaan voisi periä myyjän, taikka tällaisen henkilön puoliso - ostajana on valtio, valtion liikelaitos tai muu valtion laitos ( /471) - myynti tapahtuu pakkohuutokaupalla. Em. maapinta-alaa laskettaessa otetaan huomioon myös kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana saman ostajan ja saman myyjän välillä samassa kunnassa tehdyt kiinteistökaupat sekä kaupat, jossa kiinteistönluovuttajana tai luovutuksensaajana on yhteisö, josta ostaja tai myyjä omistaa yli puolet, samoin kuin kaupat, jossa kiinteistö on kolmannen kautta siirtynyt samalta myyjältä samalle ostajalle ( /654). Kunnalla on etuosto-oikeus maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 110 :ssä tarkoitetulla kehittämisalueella, kun asiasta on mainitun lain 111 ja 112 :n nojalla päätetty ( /140). Etuosto-oikeutta ei ole, milloin sen käyttämistä, huomioon ottaen ostaja ja myyjän välinen suhde, luovutuksen ehdot tai muut olosuhteet, on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. Etuosto-oikeutta ei myöskään ole kun valtio, valtion liikelaitos tai muu valtion laitos myy kiinteistön: - eduskunnan kaupalle antamassa suostumuksessa nimeämälle luovutuksensaajalle tai - sellaiselle yhtiölle, jossa valtiolla on määräysvalta, valtion rahastolle tai julkisoikeudellista tehtävää hoitavalle säätiölle niiden omaa käyttöä varten ( /471). Julkiselta kaupanvahvistajalta on saatu seuraavat ilmoitukset kiinteistökaupoista:

12 Kunnanhallitus Luovutuslaji: kauppa Luovuttajat: Jääskeläinen Reijo ja Jääskeläinen Liisa Luovutuksen saaja: Kovanen Tanja Luovutuksen kohde: määräala (uusi), , Hautalahti, Paavola Rn:o 5:38, m 2 Tervon kunnan hallintosääntö (Kvalt ). Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi kaupanvahvistajan ilmoituksen kiinteistökaupasta ja harkitsee, käyttääkö kunta etuostolain mukaista etuosto-oikeutta ko. kiinteistökaupassa. Kunnanhallitus merkitsi tiedoksi kaupanvahvistajan ilmoituksen kiinteistökaupasta. Kunnanhallitus päätti, että kunta ei käytä Etuostolain mukaista etuosto-oikeutta ko. kiinteistökaupassa.

13 Kunnanhallitus YRITYSTUET 2015 Khall. 39 Elinkeinotoiminnan edistämiseksi kunnalla on käytössä seuraavat yritystuet: 1. Uuden, aloittavan tai paikkakunnalle muuttavan yrityksen perustamisraha 2. Markkinointituki 3. Koulutustuki 4. Oppisopimustuki 5. Yritysten kehittämisen tuki. Tervon kunnan yritystukien myöntämisperiaatteena on lisäksi ollut, että yritystoiminnan edistämismäärärahasta varataan määräraha käyttötarkoitukseltaan ennalta sitomattomiin tarkoituksiin, kuten elinkeinoelämän kehittämishankkeisiin, esiselvitysten tekemiseen jne. Yritystukien myöntämisperiaatteet liitteessä Kunnanhallitus hyväksyy liitteen1 mukaiset vuoden 2015 yritystukien myöntämisperiaatteet. 2. Kunnanhallitus päättää, että kunnan myöntämien yritystukien saamisen ehtona on elinkeinoasiamiehen puoltava lausunto tuen myöntämisestä. Esityksen mukainen.

14 Kunnanhallitus NILAKAN KUNTIEN ICT-YMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- JA MUUTOSTYÖ / Khall. 40 Kvalt. 37 ( ) Khall. 263 ( ) Istekki Oy on selvittänyt sopimuksen mukaisesti Nilakan kuntien ICTympäristön nykytilaa touko-marraskuussa 2014 meneillään olevaan kuntarakenneselvitykseen liittyen. Kunnat ovat alkuvuodesta 2014 alkaen olleet Istekki Oy:n osakkaita, joten ns. in-house -hankinnat yhtiöstä ovat mahdollisia. Vuonna 2015 on tarkoitus toteuttaa seuraavat ICT-ympäristön muutokset: 1. Perus-ICT:n muutostyöt 2. Talous- ja henkilöstöhallinnon yhtenäistämisprojekti 3. Uusien sähköisten palveluiden suunnittelu. 1. Perus-ICT:n muutostyöt ICT-ympäristön selvityksessä on käynyt ilmi, että isossa osassa kuntien nykyisiä ICT-ympäristöjä on eroavaisuuksia ja useita eri toimittajia. Tällainen tilanne hankaloittaa kuntien yhteistyön rakentamista. Muutostarpeita on mm. tietoliikenne-, tuki- ja tietojärjestelmäpalveluissa sekä niiden taustalla olevissa konesali- ja tukipalveluissa sekä laitekannoissa. Kuntien ICT-palveluita tuotetaan tällä hetkellä useilla eri paikkakunnilla, mm. Iisalmessa, Suonenjoella, Kuopiossa ja Mikkelissä. Jotta kuntien välinen yhteistyö oli se sitten uuden kunnan tai nykyistä tiiviimmän yhteistyön merkeissä olisi mahdollista, tulee ICT-ympäristössä tehdä minimissään seuraavat muutokset vuosien aikana: 1. Loppukäyttäjäpalvelut a. Palvelupistepalvelu b. Lähitukipalvelu 2. Toimialuepalvelut a. Peruspalvelut, kuten tulostusratkaisut, käyttäjähakemistot, sovellusten jakelu- ja paketointipalvelut jne. 3. Viestintäpalvelut a. Lync b. Sähköposti ja -kalenteri 4. Päätelaitepalvelut a. Työasemien etähallinta b. Mobiililaitteiden hallinta c. Tietoturvapalvelut jne.

15 Kunnanhallitus Turvallisuuspalvelut a. Etätyöratkaisut b. Virustorjuntaratkaisut 6. Tietoliikennepalvelut a. Verkon valvonta b. Langallinen lähiverkko c. Langaton lähiverkko d. Palomuuripalvelut e. Roskapostinsuodatus f. Reitityspalvelut 7. Lisenssipalvelut a. Microsoft vakiointisopimus Istekki Oy on arvioinut em. perus-ict:n kehittämis- ja muutostöiden / yhtenäistämiseen liittyvien töiden työmääräksi noin 380 henkilötyöpäivää ja kustannuksiksi noin vuoden 2015 aikana. 2. Talous- ja henkilöstöhallinnon yhtenäistämisprojekti Keskeisenä yhteisen palvelutuotannon mahdollistajana selvityksissä on noussut esiin tarve yhtenäistää talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät sekä niiden tietotekninen palvelutuotanto. Nykyisin Nilakan kuntien talous- ja henkilöstöasioita hoidetaan useilla eri tietojärjestelmillä, joten yhtenäistämistarve on ilmeinen. Tähän liittyvä yhtenäistämisprojekti on syytä aloittaa ajoissa jo vuoden 2015 aikana. Yhteisen järjestelmän tuotanto edellyttää ICT-ympäristön yhtenäistämistä ennen tämän tuotantoon vientiä. Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien yhtenäistäminen on tarkoitus aloittaa elo-syyskuussa 2015 ja jatkaa vuoden 2016 puolella. Kustannusarvio muutostyöstä vuoden 2015 osalta on noin Nämä kustannukset kohdistuvat nykyisten palvelinympäristöjen siirtoon Istekin konesaliin ja uuden käyttöympäristön luomiseen yhdessä CGI:n kanssa. Uusitun ICT-ympäristön myötä kunnille syntyy mahdollisuuksia tarjota kuntalaisille nykyaikaisia sähköisiä asiointipalveluja. Näitä ovat mm. 1.Etäpalvelut Uusien palvelumallien avulla asiakas voi saada palvelua etänä esimerkiksi kotonaan. Erilaisia asiantuntijapalveluita voidaan tarjota paikasta riippumattomasti verkon kautta. Näitä palveluita ovat mm. etäasiointi asiantuntijan kanssa, etäopetus, kotihoidon etäpalvelut ja etäkokoukset. 2. Verkkoasiointi Palveluiden saatavuutta voidaan lisätä täydentämällä palveluverkostoa

16 Kunnanhallitus paikasta riippumattomilla verkkoasioinnin palveluilla. Palveluaikoja voidaan laajentaa ajasta riippumattomilla itsepalveluasioinnin keinoilla. 3. Verkko osallistuminen Osallisuus ja kuntalaisen aktiivinen vuorovaikutus voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti sen jälkeen, kun asiakaspalvelumallia on yhtenäistetty läpi toimialojen. Opetustoimessa digitaalisilla sisällöillä, oppimisympäristöillä ja sähköisillä vuorovaikutuksen ratkaisuilla voidaan tukea monipuolisesti oppimista. 4. Verkkoneuvonta Verkkoneuvonnalla voidaan välttää turhia asiointikäyntejä. Asiakasportaali auttaa ja ohjaa kuntalaisia tiedon ja palveluiden hakemisessa ja asioiden vireillepanossa. Välineinä voivat olla palvelusivuston lisäksi mm. videoneuvottelu ja chat-palvelut. 5. Automatisoidut prosessit Palveluiden sähköistäminen mahdollistaa palveluiden ja palveluihin liittyvien prosessin osien automatisoinnin. Tästä esimerkkejä ovat automaattiset hälytykset, ilmoitukset ja tietojen automaattinen välittyminen asiakkaiden ja eri viranomaisten välillä. Sähköisten uusien kuntalaispalveluiden suunnittelu ja toteutus liittyy oleellisesti kunta- ja palvelurakenteen muutokseen ja on tehtävä yhdessä näiden kanssa. Toimivan uuden palvelun tulee sisältää uusia virtaviivaisia prosesseja ja oikeanlaista uutta teknologiaa kuhunkin palveluun sopivasti yhdistettynä. Lähtökohtana uusien palveluiden toteutuksessa tulee olla se, että kansalaiselle luodaan mahdollisuudet osallistua palvelun tuottamiseen omalta osaltaan ajasta ja paikasta riippumattomasti. Istekin kanssa yhteistyössä uusittavan ICT-ympäristön myötä kuntien käyttöön tulevat mm. valokuituverkko ja uusia yhteydenpitovälineitä, jotka mahdollistavat sähköisten palveluiden toteuttamisen. Nykyisellä neljän kunnan toisistaan merkittävästi poikkeavalla ICT-kokonaisuudella näitä ei ole mahdollista toteuttaa. Vuonna 2015 luodaan kestävää pohjaa yhteisen sähköisen palvelutuotannon toteutuksille. Jo olemassa olevia ja helposti käyttöön otettavia nykyaikaisia palveluita voidaan myös ottaa käyttöön viimeistään heti kun perus-ict -ratkaisuja on saatu riittävästi yhtenäistettyä. Uusien sähköisten asiointipalveluiden suunnitteluun on varattu Istekki Oy:n resursseja 30 henkilötyöpäivää noin :n arvosta. Varsinaiset toteutukset arvioidaan ja sovitaan erikseen kuntien kanssa vuoden 2015 aikana. Yhteenveto arvioiduista ICT-ympäristön muutoskustannuksista vuonna 2015

17 Kunnanhallitus Perus-ICT:n muutostyö Talous- ja henkilöstöhallinnon yhtenäistämisprojekti Uusien sähköisten palveluiden suunnittelu Yhteensä Nilakan kuntien välinen kustannusten jakosopimus ICT-ympäristön kehittämis- ja muutostyökustannuksista esitetään toteutettavaksi 30 prosentin tasaosuuksin ja asukasluvun mukaisesti 70 prosentin suhteellisella osuudella kokonaiskustannuksista. Tervon kunnan osuus arvioiduista ICT-ympäristön kehittämis- ja muutostyökustannuksista vuonna 2015 on arviolta euroa. Kustannus ei sisällä jatkuvien palveluiden kustannuksia, jotka tullaan arvioimaan vuoden 2015 alkupuolella. Kunnan talousarvioesityksessä on :n investointimääräraha ICT-ympäristön kehittämis- ja muutostöihin sekä hankintoihin. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle seuraavaa: 1. Tervon kunta päättää osallistua Nilakan kuntien ICT-ympäristön kehittämis- ja muutostyöhön Istekki Oy:n tekemän suunnitelman ja kustannusarvion mukaisesti edellyttäen, että kaikki Nilakan kunnat ovat hankkeessa mukana. 2. Tervon kunta päättää jatkossa hankkia ICT-palvelut Istekki Oy:ltä erillisten sopimusten mukaisesti. Kvalt. 37 Khall. 40 Esityksen mukainen. Kunnanhallituksen esityksen mukainen. Istekki Oy:n valmistelema Nilakan kuntien (Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto) ICT-muutostuki -projektin loppuraporti on julkaistu Liite 2. Kunnanhallitus saa tietoonsa Nilakan kuntien (Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto) ICT-muutostuki -projektin loppuraportin.

18 Kunnanhallitus Esityksen mukainen.

19 Kunnanhallitus ASUNTO-OSAKEYHTIÖ OPETTAJA-ASUNTOLAN PERUSTAMINEN JA OPETTAJA-ASUN- TOLAN/MÄÄRÄALAN MYYMINEN PERUSTETTAVALLE KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖLLE Khall. 41 Kvalt. 31 ( ) Khall. 245 ( ) Khall. 289 ( ) Khall. 273 ( ) Kvalt. 82 ( ) Khall. 246 ( ) Kunnanvaltuusto on päättänyt laittaa opettaja-asuntolan myyntiin (Kvalt. 41, ). Opettaja-asuntola tulee muuttaa asunto-osakeyhtiöksi, jotta yksittäisten asuntojen myyminen mahdollistuu. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle seuraavaa: 1.Tervon kunta perustaa kunnan 100-prosenttisesti omistaman asunto-osakeyhtiö Opettaja-asuntolan. 2. Osakepääomaksi määritetään osakeyhtiölain mukainen minimipääoma euroa. 3. Kunnanhallitus nimeää kolme yhtiökokousedustajaa perustettavaan asunto-osakeyhtiöön. 4. Opettaja-asuntola/erikseen määriteltävä määräala myydään Tervon kunnan 100-prosenttisesti omistamalle Asunto-osakeyhtiö Opettaja-asuntolalle. 5. Tervon kunta lainaa kauppahinnan ja :n käyttöpääomalainan 12 kuukauden euribor + 3 prosenttiyksikön marginaalilla Asuntoosakeyhtiö Opettaja-asuntolalle. Esityksen mukainen. Kvalt. 82 Khall. 273 Kunnanhallituksen esityksen mukainen.

20 Kunnanhallitus Kunnanhallitus nimeää kolme yhtiökokousedustajaa perustettavaan asuntoosakeyhtiöön. Kunnanhallitus nimesi perustettavaan asunto-osakeyhtiöön yhtiökokousedustajiksi Jukka Korhosen, Pekka Ruotsalaisen ja Matti Tarvaisen. Khall Kunnanhallitus kumoaa kunnanhallituksen päätöksen. 2. Kunnanhallitus nimeää kaksi yhtiökokousedustajaa perustettavaan asunto-osakeyhtiöön. 3. Kunnanhallitus nimeää kolme hallituksen jäsentä ja heidän joukostaan puheenjohtajan perustettavaan Asunto-osakeyhtiöön. Kohta 1: Kohta 2: Esityksen mukainen. Kunnanhallitus nimesi perustettavaan Asunto-osakeyhtiöön yhtiökokousedustajiksi Hannu Ylösen ja Erkki Pääkkösen. Khall. 245 Kohta 3: Kunnanhallitus nimesi perustettavaan Asunto-osakeyhtiöön hallituksen jäseniksi Jukka Korhosen, Pekka Ruotsalaisen ja Matti Tarvaisen. Puheenjohtajaksi nimettiin Jukka Korhonen. Tervon kunnan 100-prosenttisesti omistaman Asunto Oy Tervon Opettajaasuntolan perustamisen yhteydessä tavoitteeksi asetettiin asunto-osakkeiden myyminen yksityishenkilöille tai yrityksille. Tervon kunnan hallintosääntö (Kvalt ). 1. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan esteellisyyksien vuoksi kunnanhallitus nimeää puheenjohtajan asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. 2. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Asunto Oy:n Tervon Opettaja-asuntolan koko osakekanta 559 kappaletta myydään julkisen tarjouskilpailun perustella. Kunta pidättää oikeuden hylätä tai hyväksyä tarjous. Kunnanvaltuusto valtuuttaa kunnanhallituksen toimeenpanemaan osakkeiden myynnin.

21 Kunnanhallitus Kohta 1: Puheenjohtajaksi nimettiin Pentti Mali. Kohta 2: Esityksen mukainen. Jukka Korhonen, Erkki Pääkkönen ja Pekka Ruotsalainen eivät osallistuneet asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon. (Hallintolaki 434/ mom., palvelussuhdejääviys) Kvalt. 31 Asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan puheenjohtajana toimi kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Jouko Paretskoi. Matti Tarvainen, Hannu Ylönen, Erkki Pääkkönen ja Pekka Ruotsalainen eivät osallistuneet asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon (Hallintolaki 434/ mom., palvelussuhdejääviys). I varapuheenjohtaja Jouko Paretskoi totesi ennen asian käsittelyä ja päätöksentekoa kunnanvaltuuston olevan päätösvaltainen 12-jäsenisenä (2/3 valtuutetuista paikalla). Kunnanhallituksen esityksen mukainen. Khall. 41 Asunto Oy Tervon Opettaja-asuntolan koko osakekanta (559 kappaletta) on ollut julkisessa myynnissä Myynnistä on tiedotettu Paikallislehti Sisä-Savossa, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan www-sivuilla. Kohteesta ei tehty tarjouksia. Tarjousten jättöajan jälkeen on Monirakennus Wallen Oy:n kanssa käyty keskusteluja kohteesta. Monirakennus Wallen on jättänyt tarjouksen Asunto Oy Tervon Opettaja-asuntolan koko osakekannasta. Kunnanvaltuusto on valtuuttanut kunnanhallituksen toimeenpanemaan osakkeiden myynnin. Tarjous liitteenä 3. Kunnanhallitus päättää hyväksyä Monirakennus Wallen Oy:n tekemän ehdollisen tarjouksen koskien Asunto Oy Tervon Opettaja-asuntolan koko

22 Kunnanhallitus osakekantaa (559 kappaletta). Tervon kunnan Asunto Oy Tervon Opettajaasuntolalle myöntämä euron velka maksetaan Tervon kunnalle tarjousasiakirjan mukaisesti. Mikäli tarjousasiakirjassa mainitusta ehdoista joku tai jotkut ehdot eivät täyty, tarjouksen hyväksyminen raukeaa Tervon kunnan osalta. Esityksen mukainen. Maarit Tarvainen ei osallistunut asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon (Hallintolaki 434/ , asianosaisjääviys).

23 Kunnanhallitus VANHUSNEUVOSTON NIMEÄMINEN TOIMIKAUDEKSI Khall. 42 Khall. 17 ( ) Tervon kunnan hallintosäännön (Kvalt ) 2 :n mukaan Tervon kunnan hallinto-organisaatioon kuuluu kunnanhallituksen alainen vanhusneuvosto. 4 :n mukaan vanhusneuvostossa on kymmenen (10) jäsentä. Kunnanhallitus nimeää vanhusneuvostoon jäsenet vanhusneuvoston perustavan kokouksen pöytäkirjan mukaisesti. Vanhusneuvostoon on esitetty kuuluvan edustajat eläkeläisjärjestöistä, vanhustyöjärjestöistä, kunnan eri hallintokunnista sekä terveydenhuollosta. Vanhusneuvosto nimeää puheenjohtajan keskuudestaan, esittelijäksi nimetään perusturvajohtaja. Vanhusneuvosto - edistää viranomaisten, vanhusten sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistoimintaa sekä edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon - edistää ikäihmisten selviytymistä eri toiminnoissa, kuten asumisessa, sosiaali- ja terveyspalveluiden saamisessa sekä kulttuuri- ja vapaaajan toiminnoissa - seuraa ikäihmisten näkökulmasta kunnan päätöksentekoa erityisesti heille tarkoitettujen palveluiden, tukitoimien ja muiden etuuksien järjestämiseksi sekä niiden saavutettavuuden parantamiseksi - vaikuttaa ympäristön suunnitteluun ja toteutukseen, siten että julkiset tilat soveltuvat myös ikäihmisten, vammaisten ja sairaiden tarpeisiin - tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja kunnan viranomaisille ikäihmisiä koskevissa kysymyksissä sekä hoitaa muut vanhusneuvoston toimialaan kuuluvat ja kunnanhallituksen määräämät tehtävät - kutsuu kunnan alueella toimivien eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen edustajat vähintään kerran vuodessa yhteistyö- ja neuvottelutilaisuuteen. Toimikautena vanhusneuvostossa n toiminut 10 jäsentä vanhusneuvoston perustavan kokouksen pöytäkirjan ja Tervon kunnan hallintosäännön mukaisesti. Vanhusneuvostossa on ollut keskustelua neuvoston suuresta jäsenmäärästä. Peruturvajohtaja ja vanhusneuvosto valmistelevat asiaa seuraavaan kunnanhallituksen kokoukseen mennessä. Kunnanhallitus nimeää toimikaudekseen vanhusneuvoston jäsenet ja esittelijän seuraavassa kunnanhallituksen kokouksessa.

24 Kunnanhallitus Esityksen mukainen. Khall. 42 Vanhusneuvosto 2 ( ) Vanhusneuvosto 9 ( ) Khall. 63 ( ) Tervon kunnan hallintosäännön (Kvalt ) 2 :n mukaan Tervon kunnan hallinto-organisaatioon kuuluu kunnanhallituksen alainen vanhusneuvosto. 4 :n mukaan vanhusneuvostossa on kymmenen (10) jäsentä. Kunnanhallitus nimeää vanhusneuvostoon jäsenet vanhusneuvoston perustavan kokouksen pöytäkirjan mukaisesti. Vanhusneuvostoon on esitetty kuuluvan edustajat eläkeläisjärjestöistä, vanhustyöjärjestöistä, kunnan eri hallintokunnista sekä terveydenhuollosta. Vanhusneuvosto nimeää puheenjohtajan keskuudestaan, esittelijäksi nimetään perusturvajohtaja. Vanhusneuvosto - edistää viranomaisten, vanhusten sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistoimintaa sekä edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon - edistää ikäihmisten selviytymistä eri toiminnoissa, kuten asumisessa, sosiaali- ja terveyspalveluiden saamisessa sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnoissa - seuraa ikäihmisten näkökulmasta kunnan päätöksentekoa erityisesti heille tarkoitettujen palveluiden, tukitoimien ja muiden etuuksien järjestämiseksi sekä niiden saavutettavuuden parantamiseksi - vaikuttaa ympäristön suunnitteluun ja toteutukseen, siten että julkiset tilat soveltuvat myös ikäihmisten, vammaisten ja sairaiden tarpeisiin - tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja kunnan viranomaisille ikäihmisiä koskevissa kysymyksissä sekä hoitaa muut vanhusneuvoston toimialaan kuuluvat ja kunnanhallituksen määräämät tehtävät - kutsuu kunnan alueella toimivien eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen edustajat vähintään kerran vuodessa yhteistyö- ja neuvottelutilaisuuteen. Oheismateriaalina 2 vanhusneuvoston perustavan kokouksen muistio Kunnanhallitus nimeää toimikaudekseen vanhusneuvostoon kymmenen (10) jäsentä vanhusneuvoston perustavan kokouksen

25 Kunnanhallitus pöytäkirjan mukaisesti. 2. Kunnanhallitus nimeää työryhmän esittelijäksi perusturvajohtajan. Vanhusneuvosto 9 ( ) Kunnanhallitus nimesi toimikaudekseen vanhusneuvostoon kymmenen (10) jäsentä: Kyllikki Kekkonen Seija Kemppainen Seija Korhonen Maire Nissinen Heta Nuutinen Marjatta Puranen Anja Raatikainen Salme Smahl Pentti Tolonen Hannu Ylönen 2. Esityksen mukainen. Päätösesitys: 1) Vanhusneuvosto käy kokouksessaan läpi Tervon vanhusneuvoston perustavan kokouksen muistion ja toimintasäännön (liite nro 1) sekä vanhuspelvelulain ( /980) säädökset vanhusneuvoston toiminnasta. 2) Mahdolliset esitykset kunnanhallitukselle vanhusneuvoston toiminnasta annetaan kokouksessa perustuen käytyyn keskusteluun. Vanhusneuvosto 2 ( ) 1) Esityksen mukainen. 2) Vanhusneuvosto uudistaa vanhusneuvoston toimintasäännön syksyn 2014 aikana ja esittää sen kunnanhallituksen vahvistettavaksi. Päätösesitys: Vanhusneuvosto esittää liitteen nro 1 mukaisen toimintasäännön kunnanhallituksen vahvistettavaksi.

26 Kunnanhallitus Khall. 42 Esityksen mukainen. Liite Kunnanhallitus hyväksyy liitteen 4 mukaisen Tervon kunnan vanhusneuvoston toimintasäännön. Tervon kunnan hallintosääntöön tehdään tarvittavat vanhusneuvostoa koskevat muutokset. 2. Kunnanhallitus nimeää toimikaudekseen vanhusneuvoston seitsemän (7) varsinaista jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet sekä esittelijän vanhusneuvoston päivitetyn toimintasäännön mukaisesti. Kohta 1: Esityksen mukainen. Kohta 2: Kunnanhallitus nimesi toimikaudekseen vanhusneuvoston seitsemän (7) varsinaista jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: jäsen Salme Selamo Anja Raatikainen Seija Korhonen Heta Nuutinen Pirkko-Liisa Hätinen Hilkka Simonen Maire Nissinen varajäsen Pirkko Simonen Marjatta Weckström Ritva Kokander Hannu Ylönen Eeva-Maija Pitkänen Pirkko Huttunen Pirjo Hänninen Kunnanhallitus nimesi vanhusneuvoston esittelijäksi perusturvajohtajan.

27 Kunnanhallitus KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 16, 23 JA 61 Khall. 43 Kaavatmk. 4 ( ) Kaavatmk. 36 ( ) Khall. 192 ( ) Kaavatmk. 29 ( ) Khall. 83 ( ) Kaavatmk. 19 ( ) Khall. 38 ( ) Kaavatmk. 10 ( ) Kaavatoimikunta keskustelee Kirkonkylän asemakaavan muutoksen tavoitteista, kaavan rajauksesta ja käynnistämisestä. Oheismateriaali 7. Päätösesitys: 1. Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle Kirkonkylän asemakaava prosessin käynnistämisestä kortelissa Kaava-alueeksi esitetään oheisen kartan (oheismateriaali 7) mukaista aluetta. 3 Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että kaavoittajaksi valitaan Timo Leskinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Khall. 38 Esityksen mukainen Tervon kunnan hallintosääntö (Kvalt ) 5. Oheismateriaali 4. Kunnanhallitus päättää kaavatoimikunnan esityksen mukaisesti 1. käynnistää Kirkonkylän asemakaavanmuutosprosessin korttelissa tehdä kaavoitusmenettely-, vuorovaikutus- sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti 3. hyväksyä kaava-alueeksi kartan (oheismateriaali 4) mukaisen alueen 4. hyväksyä kaavoittajaksi Timo Leskisen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä Esityksen mukainen.

28 Kunnanhallitus Kaavatmk. 19 ( ) Kirkonkylän asemakaavan korttelin 23 tontilla 1, osoite Asontie 2 on nykyisellään liikerakentamisen mahdollistava KL- merkintä. Kyseisen tontin vieressä sijaitsee Kanervan palvelukoti. Kyseisen alueen osalta on käyty alustavaa keskustelua kaavamerkinnän muuttamisesta paremmin todennäköisiä tarpeita vastaavaksi (esimerkiksi palveluasuminen). Oheismateriaali 6. Päätösesitys: 1. Kaavatoimikunta keskustelee muutoksen tavoitteista, kaavan rajauksesta ja kaavoituksen käynnistämisestä. 2. Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle kirkonkylän asemakaavaprosessin käynnistämisestä korttelin 23 tontilla Kaava-alueeksi esitetään oheisen kartan (oheismateriaali 6) mukaista aluetta (korttelin 23 tontti 1). 4. Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että kaavoittajaksi valitaan Timo Leskinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Hyväksyttiin muutettuna siten, että kaavamuutos toteutetaan samassa yhteydessä aiemmin päätetyn korttelissa 16 toteutettavan kaavamuutoksen kanssa. Lisäksi tässä yhteydessä muutetaan myös Kanervan palvelukodin kortteli 61 vastaamaan nykytilannetta. Khall. 83 Tervon kunnan hallintosääntö (Kvalt ) 5. Kunnanhallitus päättää toteuttaa asemakaavamuutosprosessin kaavatoimikunnan esityksen mukaisesti. Kaavatmk. 29 Esityksen mukainen. Kaavanlaatijakonsultti on valmistellut oheismateriaalina (OM 2) olevan kaavamuutosaineiston. Aineistossa on erityisesti mietitty nykyisen Sillankorvan tontille kaavailtua kerrostaloa ja sen sijoittumista sekä enimmäiskerroslukumäärää(korkeutta). Alustavissa keskusteluissa on haluttu mahdollistaa esteettömän ja selvästi alueessaan näkyvän, runkomitoiltaan ja - mittasuhteiltaan kuitenkin alueelle ominaisen pienipiirteisen rakennuksen sijoittuminen tontille.

29 Kunnanhallitus Kanervan palvelukoti on sijoitettu kortteliin 61, jonka kaavoitus on tarkoitus päivittää nykyistä käyttötarkoitusta vastaavaksi. Kortteliin 23 on kaavailtu alustavasti Kanervan palvelukodin kaltaista tai vastaavaa rakentamista, jonka kaltaisille näyttäisi olevan kysyntää ja tarvettakin. Päätösesitys: Kaavatoimikunta: 1. keskustelee ja pohtii erityisesti korttelin 16 tontille 4(nykyinen Sillankorva) osoitettavan kerrostalon enimmäiskerroslukumäärästä. 2. toteaa näkemyksenään, että Tervonsalmen sillan tuntumaan ja varjoon sijoittuvalle tontille halutaan osoittaa korkeutensa puolesta ympäristöönsä selvästi erottuvan ja maisemaan soveltuvan näkyvän asuinrakennuksen mahdollistamaa rakentamista, jossa keskeisenä on seudullemme tunnusomainen pienipiirteisyys mm. rakennuksen muissa mittasuhteissa. 3. esittää kunnanhallitukselle, että kyseisen tontin enimmäiskerroslukumääräksi osoitetaan viisi. 4. esittää kunnanhallitukselle em. tavalla täydennetyn kirkonkylän asemakaavamuutosaineiston hyväksymistä ja asettamista nähtäville MRL:n mukaisesti em. lain tarkoittamana kaavaluonnoksena. Lausunnot ehdotetaan pyydettävän mrl:n säännösten mukaisesti. Khall. 192 Hyväksyttiin. Oheismateriaali 11. Kunnanhallitus päättää 1. Kirkonkylän asemakaavan muutosasiakirjojen hyväksymisestä kaavatoimikunnan esityksen mukaisesti ja asettaa kaavaluonnoksen nähtäville väliseksi ajaksi MRL:n tarkoittamalla tavalla. 2. Pyytää lausunnot Ely-keskukselta, Museovirastolta, Pohjois-Savon liitolta ja Savon Voima Oyj:ltä. Esityksen mukainen.

30 Kunnanhallitus Kaavatmk. 36 Kaavaluonnossaineistoon lausuntonsa antoivat ELY-keskus ja Kuopion Museo (Oheismateriaali 3). Kaavanlaatijakonsultin vastine oheismateriaalina(oheismateriaali 3). Muinaisjäännösinventointi on tehty ja muutosalueelta ei löytynyt muinaisjäännöksiä. Raportti tästä on parhaillaan valmisteilla. Päätösesitys: Kaavatoimikunta päättää esittää kunnanhallitukselle lausuntojen huomioimista seuraavasti: 1. (Museo) Korjataan kaavaselostusta lausunnon mukaisesti. Päivitetään korttelin 16 rakennuksien inventointia sekä analysoidaan rakennusten kulttuurihistorialliset arvot sekä täydennetään kaavaselostusta. Tässä vaiheessa todetaan se, että entinen kunnanlääkärin talo on ollut kylmillään useita vuosia ja on kylmillään ollessaan kärsinyt muutamia vesivahinkoja ja on tällä hetkellä purkukunnossa. Sillankorvaan ollaan parhaillaan tekemässä kuntoselvitystä päätösharkinnan tueksi. 2. (ELY) Saadut lausunnot ja mielipiteet liitetään kaava-aineistoon. Päivitetään korttelin 16 rakennuksien inventointi ja lisätään kaava- aineistoon. Täydennetään vaikutusarviota ja tarkastelua lausunnossa esitetyllä Sillankorvan säilyttävällä vaihtoehdolla, vaikka se on käytännössä 0-vaihtoehto, koska alueelle ei tilan ahtauden vuoksi voida sijoittaa uutta massaa ilman, että Sillankorvan rakennus puretaan. Pohjakartan todetaan olevan riittävän ajan tasalla, kun huomioidaan se, että kortteliin 16 alueella ei ole tapahtunut muita muutoksia kuin paloaseman laajennus sekä piha-alueen jäsennöitymistä. Korttelissa 23 on uusi hoitokoti, mutta kaavaratkaisun korttelirajauksia ei ole muutettu, joten pohjakartan tarkkuuden katsotaan näiltäkin osin riittäväksi. Tarvittaessa alueella tehdään täydennysmittauksia. Alueelta on laadittu meluselvitys, joka osoittaa, että alue soveltuu asumiseen. Selostuksen kuvassa 13 on esitetty yöajan melutaso, joka on tässä yhteydessä määräävä. Selostukseen lisätään päiväajan meluvyöhykekartta. Kaavatoimikunta: 1. keskustelee ja pohtii saatujen lausuntojen valossa vielä erityisesti korttelin 16 tontille 4(nykyinen Sillankorva) osoitettavan kerrostalon enimmäiskerroslukumäärää sekä Sillankorvan säilyttävää vaihtoehtoa. 2. toteaa näkemyksenään, että Sillankorvan säilyessä lisärakennusoikeuden sijoittaminen kyseiselle alueelle ei ole tilanahtauden vuoksi asiallisesti mahdollista. 3. toteaa näkemyksenään, että kaavailtu enintään viisikerroksinen ja muilta mittasuhteiltaan pienipiirteinen kerrostalo soveltuu väljästi sijoitettuna hyvin Tervonsalmen korkeahkon sillan varjoon. 4. Kaavahankkeen käsittelyä jatketaan inventointien ja kuntotutki-

31 Kunnanhallitus muksen valmistuttua. Kaavatmk. 4 Hyväksyttiin. Sittemmin on käynyt ilmi, että korttelin 23, osoite Asontie 2 olisi tarvetta päästä käynnistämään mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu palveluasuntoinvestointi. Toisaalta korttelin 16 kaavamuutoksen inventointi vienee runsaasti aikaa, joten em. seikkojen vuoksi olisi perusteltua jatkaa kirkonkylän kaavamuutoksia toisistaan erillisinä. Kaavanlaatijakonsultti on valmistellut kortteleiden 23 ja 61 osalta kaavaehdotusaineiston (Oheismateriaalina, OM 1). Päätösesitys: Kaavatoimikunta päättää esittää huomioitavaksi kortteleita 23 ja 61 koskevat luonnosvaiheen lausunnot aiemmin päätetyn mukaisesti siten, että: 1. todetaan Korttelissa 61 olevan uusi hoitokoti, mutta kaavaratkaisun korttelirajauksia ei ole muutettu, joten pohjakartan tarkkuuden katsotaan näiltä osin riittäväksi. 2. Tarvittaessa alueella tehdään täydennysmittauksia. 3. Alueelta on laadittu meluselvitys, joka osoittaa, että alue soveltuu asumiseen. Selostuksen kuvassa 13 on esitetty yöajan melutaso, joka on tässä yhteydessä määräävä. 4. Selostukseen lisätään päiväajan meluvyöhykekartta. Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle em. tavalla täydennetyn kortteleita 23 ja 61 koskevan kirkonkylän asemakaavamuutosaineiston hyväksymistä ja asettamista nähtäville MRL:n mukaisesti em. lain tarkoittamana kaavaehdotuksena. Lausunnot ehdotetaan pyydettävän mrl:n säännösten mukaisesti. Hyväksyttiin. Khall. 43 OM 1.

32 Kunnanhallitus Kunnanhallitus päättää 1. Kirkonkylän asemakaavan kortteleita 23 ja 61 koskevan kirkonkylän asemakaavamuutosaineiston hyväksymisestä ja asettamisesta nähtäville MRL:n tarkoittamana kaavaehdotuksena. 2. Asettaa kaavamuutosaineiston nähtäville väliseksi ajaksi MRL:n tarkoittamalla tavalla. 3. Pyytää lausunnot Ely-keskukselta, Museovirastolta, Pohjois-Savon liitolta ja Savon Voima Oyj:ltä. Esityksen mukainen.

33 Kunnanhallitus JIRA KARTING & PRODUCTIONS OY:N RAHOITUSTAKAUSHAKEMUS Khall. 44 Kvalt. 63 ( ) Khall. 169 ( ) Hakemus, liite 6, salassa pidettävä, JulkL. (621/1999) mom. 23 kohta. JIRA Karting & Productions Oy on tervolainen karting-autoiluun ja tapahtumatuotantoon erikoistunut yritys. Yritys vuokraa tiloissaan (entinen T. Koskisen Kuormalava Oy:n halli) sijaitsevaa karting-rataa ajajien käyttöön. Lisäksi vuokrataan kokoustilaa sekä saunallista VIP-tilaa. Yritys suunnittelee ja toteuttaa myös tilauksesta erilaisia tapahtumia, tapahtumapaketteja ja ajo-opetusta niin yrityksille kuin yksityishenkilöillekin. JIRA Karting & Productions Oy hakee liitteen 6 (salassa pidettävä, JulkL. (621/1999) mom. 23 kohta, esitellään kokouksessa) mukaisesti Tervon kunnalta rahoitustakausta euroa. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että 1.Tervon kunta myöntää JIRA Karting & Productions Oy:lle Karting hankkeelle euron rahoitustakauksen. 2. Rahoitustakauksen myöntämisen ehtona on, että ELY-keskus myöntää hankkeelle yritystukiavustuksen. 3. Kunnan myönteinen rahoitustakaus edellyttää, että Tervon kunnan takaus purkautuu ensimmäisenä, kun lainaa on jäljellä alle euroa, kuitenkin viimeistään Esityksen mukainen. Kvalt. 63 Salassa pidettävä liite 3 esitellään kokouksessa. Kunnanhallituksen esityksen mukainen. Khall. 44 JIRA Karting & Productions Oy esittää päivätyssä kirjeessä, että kunnan myöntämää euron rahoitustakausta jatkettaisiin.

34 Kunnanhallitus JIRA Karting & Productions Oy:n hakemus liitteenä 5 (salassa pidettävä, JulkL. 621/1999, mom. 23 kohta). Liite esitellään kokouksessa. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Tervon kunnan myöntämää euron rahoitustakausta JIRA Karting & Productions Oy:lle Karting hankkeelle jatketaan saakka. Esityksen mukainen.

35 Kunnanhallitus KUNTAKOHTAISTEN VYÖHYKEHINTOJEN HYVÄKSYMINEN Khall. 45 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on toimittanut kuntiin kirjeen kuntakohtaisten vyöhykehintojen vahvistamisesta (POSELY/2083/2014), oheismateriaali 2: Ely-keskus siirtyy vähitellen käyttämään hankkimissaan liikenteissä valtakunnallista vyöhykepohjaista lippu- ja maksujärjestelmää kesäkuun 205 alussa. Ensimmäiset Waltti-järjestelmään siirtyvät liikenteet tullaan kilpailuttamaan tammikuussa Siirryttäessä käyttämään vyöhykepohjaista hinnoittelua seutulippujärjestelmä poistuu käytöstä sitä mukaa, kun siirtymäajan liikennöitsijäsopimukset ja niiden perusteella tehdyt kuntien ja ELYkeskuksen väliset yhteistyösopimukset päättyvät. ELY-keskuksen ja kuntien välisisissä yhteistyösopimuksissa on sovittu, että kunta osallistuu ELY-keskuksen hankkimien liikenteiden kustannuksiin ainakin vastaavalla osuudella kuin mitä ne ovat rahoittaneet seutulippuja vuonna Waltti-järjestelmään siirtyvä liikenne tullaan kilpailuttamaan ja hankintaasiakirjoissa tulee olla manittuna sekä vyöhykkeiset asiakashinnat että yleiskausilipun hinta, jonka liikenteenharjoittaja tulee saamaan lipusta tulona. Waltti-järjestelmässä kunnille ei enää myönnetä erillistä valtionavustusta lipun hinnan alentamiseen, vaan kunta ja ELY vastaavat hinnanalennuksesta tasaosuuksin. ELY-keskus saa Walttijärjestelmästä sopimuskohtaiset raportit kunnan ja ELY-keskuksen subventio-osuuksista, minkä perusteella kunta maksaa suoraan liikenteenharjoittajalle oman osuutensa ja ELY-keskus oman osuutensa. Vyöhykehinnoittelu eroaa eniten seutulipun hinnoittelusta siinä, että kuntalaisille ei enää lähtökohtaisesti tarjota samanhintaisia kausilippuja. Kunnalla on mahdollisuus tasata omalla rahoituksellaan vyöhykehinnoittelua siten, että kunnan alueelle sijoittuville vyöhykkeille muodostuu yhtenäinen hintataso. Ko. järjestely vaatii erillisiä neuvotteluja sekä ELY-keskuksen että Waltti-järjestelmää hallinnoivan Lippu- ja maksujärjestelmä Oy:N kanssa. Jos kunta ei lähde tukemaan kuntakausilipun hinnoittelua, asiakkaille tarjotaan vain alentamatonta yleiskausilippua. ELY-keskuksen Walttiliiketeessä kausilipputuotteiden lisäksi myydään muina lipputuotteina eri ikäryhmien kerta- ja arvolippuja. Arvolippua käyttäessään asiakas saa 20 %:n alennuksen kertalipun hinnasta. Ely on pyytänyt kuntia hyväksymään kuntakohtaiset

36 Kunnanhallitus vyöhykehinnoittelut mennessä. Kuntiin tulleen tiedotteen mukaan Pohjois-Savon ELY-keskus siirtää Waltti-järjestelmän käyttöönottoa vuodella (Pohjois-Savon ELYkeskus) : Pohjois-Savon ELY-keskus on valmistellut joukkoliikenteen uuden lippu- ja maksujärjestelmän käyttöönottoa niin, että se olisi käytössä kesäkuun 2015 alusta lukien. ELY-keskus on nyt arvioinut järjestelmän toimivuutta ja päättänyt siirtää Waltti-lippujen käyttöönottoa hankkimissaan liikenteissä vuodella, kesäkuun alkuun Joensuun kaupunki pilotoi järjestelmää parhaillaan Joensuun seudun joukkoliikenteeessä ja järjestelmän osittainen käyttö on kuluvan talven aikana alkamassa myös Kuopiossa. ELY-keskuksen tavoitteena oli kerätä kokemuksia lippujen ristiinkäytöstä Joensuun ja Kuopion kaupunkiseutujen kanssa. Koska ELY-keskuksen hankintajärjestelmä ei mahdollista asteittaista siirtymistä nykyisestä lippujärjestelmästä Waltti-järjestelmään, on asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaista siirtää järjestelmän käyttöönottoa. Waltti-liikenteiden kilpailutuksen valmistelua jatketaan kuitenkin siten, että uuden lippu- ja maksujärjestelmän mukainen liikenne on mahdollista ottaa käyttöön Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimivalta-alueella Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois- Savossa kesäkuun alusta Tervon kunta hyväksyy kuntakohtaiset oheismateriaali 2:n mukaiset vyöhykehinnoittelut. Esityksen mukainen.