KESKI-POHJANMAAN ALUERAKENNE 2030

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-POHJANMAAN ALUERAKENNE 2030"

Transkriptio

1 KESKI-POHJANMAAN ALUERAKENNE

2 ESIPUHE Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaavan tavoitteena on pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen sekä muiden aihepiirien päivittäminen ja täydentäminen. Vaihekaavan on tarkoitus valmistua vuonna Yhdessä hyväksytyt vaihekaavat muodostavat Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan (ns. kokonaismaakuntakaavan). Aluerakenne on käsitelty Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavassa, joka on vahvistettu vuonna Vireillä olevan maakuntakaavan 3. vaiheen tavoitteita ja toteutusta kartoittavissa kuntakohtaisissa neuvotteluissa ( ) päivitettäväksi ja täydennettäväksi aihepiiriksi nousi maakunnan aluerakenne. Tämä selvitys toimii maakuntakaavan taustaselvityksenä maakunnan aluerakenteen päivittämisen ja täydentämisen osalta. Selvityksessä tarkastellaan aluerakenteeseen vaikuttavia lähtökohtia sekä kuvataan maakuntasuunnitelman tavoitteet ja nykyinen aluerakenne. Näiden pohjalta luodaan tavoitteellinen aluerakenne ja yhdyskuntarakenteen mitoitus vuoteen Selvitys on ei-oikeusvaikutteinen. Sen keskeisen lähtökohdan muodostavat MRL:n sisältövaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakuntasuunnitelman aluerakenteen tavoitteet. Selvityksen mittakaava on ensisijaisesti ylikunnallinen, mutta soveltuvilta osin myös kuntakohtainen. Tulokset palvelevat maakuntakaavan laatimisen ohella kuntakaavoitusta, lähinnä kuntien omaa ja yhteistä yleiskaavoitusta. Tuloksia hyödynnetään myös maakuntasuunnitelman päivittämisen ja muun maakunnallisen suunnittelun yhteydessä. Selvitykset laatimiseen ovat osallistuneet Sigma Konsultit Oy (tavoitteellinen aluerakenne ja yhdyskuntarakenteen mitoitus) ja Entrecon Oy (kaupan palveluverkko ja mitoitus). Selvityksen muiden osien laatimisesta sekä työn ohjauksesta ja kokonaiskoordinaatiosta on vastannut Keski-Pohjanmaan liitto. Selvityksen toteuttamisen tukena on toiminut projektiryhmä, johon ovat kuuluneet Altti Seikkula, Keski-Pohjanmaan liitto, puheenjohtaja Anne-Maarit Mansikka-aho, Vetelin kunta Jukka Nurmela, Toholammin kunta Timo Mämmi, Kälviän kunta Veli-Pekka Koivu, Kokkolan kaupunki Kirsti Reskalenko, Kokkolan kaupunki ( asti) Markku Järvelä, Vaasan tiepiiri Erno Hyvönen, Keski-Pohjanmaan liitto ( asti) Jussi Rämet, Keski-Pohjanmaan liitto, sihteeri Maakuntakaavoitusta ohjaava maakuntakaavoituksen neuvottelukunta on toiminut myös tämän selvityksen ohjausryhmänä. Selvityksestä pyydettiin kirjalliset kommentit osallisilta. Selvitys viimeisteltiin saatujen kommenttien pohjalta. 2

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 4 KESKI-POHJANMAAN KEHITTÄMINEN JA TAVOITTEELLINEN ALUERAKENNE... 4 Asutuksen historiallinen kehitys...4 Maakunnan historiallinen ja kulttuurinen kehitys...6 Maakunnan kehittäminen...6 KESKI-POHJANMAAN ALUERAKENTEEN LÄHTÖKOHTIA... 8 Väestökehitysarvio...8 Elinkeinorakenne...10 Pendelöinti...11 Kaupan palveluverkko...12 Matkailu- ja virkistysalueet...12 Liikenneverkko...13 YLIMAAKUNNALLISET KEHITTÄMISVYÖHYKKEET KESKI-POHJANMAAN ALUERAKENNE Nykyinen aluerakenne...19 TAVOITTEELLINEN ALUERAKENNE Tavoitteellinen palveluverkko...20 Aluerakenteen kehittämisen periaatteet...21 Tavoitteellinen liikenneverkko...22 Erityiskohteet...23 Yhdyskuntarakenteen mitoitus...24 ALUERAKENNESELVITYKSEN OIKEUSVAIKUTUKSET LIITE 1: NYKYINEN ALUERAKENNE -analyysikartta LIITE 2: ALUERAKENNE tavoitekartta 3

4 JOHDANTO Aluekehitykseen ja -rakenteeseen kohdistuu voimakkaita muutospaineita. Keskeisesti alueellista kehitystä, kilpailukykyä ja samalla aluerakennetta muokkaavia voimia ovat globalisaatio ja Euroopan integraatioprosessi. Globalisoituva talous suosii tuotannon ja toimintojen keskittymistä. Rinnakkaisesti globalisaation kanssa etenevä yleiseurooppalainen integraatio luo puolestaan mosaiikkimaisempaa kehitystä alueellisen toiminnan ja toimintaympäristön fyysisten olosuhteiden puitteissa. Näiden seurauksena keskusten ohella omaehtoisen kasvun mahdollisuuksia on myös erikoistuvilla, verkostoituvilla ja vyöhykemäiseen kehittämiseen sitoutuneilla alueilla, joilla on hyvät sijaintitekijät sekä runsaasti resursoitu toiminta- ja asuinympäristö. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen lisäävät kehittämistyön vastuullisuutta. Euroopan aluerakennetta tarkastelevan ESPON-ohjelman (European Spatial Planning Observation Network) tutkimuksen (ESPON Project 3.2) trendiskenaarion mukaan Euroopan unionin vahvat metropolialueet jatkavat kasvuaan väestön, talouden ja hallinnon keskuksina. Euroopan unionin ydin on ns. Pentagon, joka kattaa maantieteellisesti Lontoon, Pariisin, Milanon, Münchenin ja Hampurin keskusalueen. Ydinalueiden ennakoidaan laajenevan alueellisesti Pohjoismaiden eteläisimmille alueille. Toisena yleiseurooppalaisena trendinä jatkuu pääkaupunkiseutujen aseman vahvistuminen kansallisina keskusseutuina. Vastaavasti eurooppalaisilla maaseutualueilla elinkeinorakenteen monipuolistumisen uskotaan jatkuvan alueellista erilaistumista voimistavien prosessien kautta. Kaupunginläheisen maaseudun sekä asuin- ja matkailualueina vetovoimaisen maaseudun väestömäärän ja taloudellisen hyvinvoinnin arvioidaan kasvavan. Lisäksi maaseutualueilla on laajaa potentiaalia bioenergian tuotannossa, mikä auttaa myös korvaamaan perinteisen maataloustuotannon sopeutumista. Suomessa pitkän aikavälin kehityksessä painottuvat alue-eroja tasaava ja keskittävä kehitys. Viimeisten vuosikymmenten aikana keskittyminen oli erityisen voimakasta 1990-luvun puolivälin jälkeen, kun muuttovirrat suuntautuivat lähinnä suurimmille kaupunkiseuduille uusien työpaikkojen perässä. Kuitenkin tällä vuosituhannella kehityksessä on ollut hajakeskittäviä piirteitä, jolloin myös pienten maakuntakeskusten ja maakuntien väkiluku sekä aluetalous ovat kääntyneet uuteen kasvuun. Muutokset heijastuvat keskeisesti aluerakenteeseen ja sen tasapainoon. KESKI-POHJANMAAN KEHITTÄMINEN JA TAVOITTEELLINEN ALUERAKENNE Asutuksen historiallinen kehitys Arkeologisten tutkimusten mukaan ensimmäiset asukkaat ovat liikkuneet Keski-Pohjanmaalla kivikaudella ns. Suomusjärven kulttuurin aikana, joka ajoittuu noin e.kr. vaiheille (kuva 1). Tuolloin merenranta oli Kaustisen, Vetelin, Kannuksen ja Toholammin korkeudella. Kivikauden jälkeen Keski-Pohjanmaalla ei ole ollut kahteen vuosituhanteen asutusta. Rannikkoalueille syntyi pysyvää asutusta luvuilla. Tällöin asutettiin jokien suut ja sopivimmat rannikon asuinpaikat Etelä-Pohjanmaan ja Torniojoen välillä. Keski- Pohjanmaalla rannikon asutus oli suhteellisen harva. Alueelle saapui kuitenkin uusia asukkaita Ruotsista sekä 1500-luvulla savolaisia Perhoon, Veteliin ja Halsualle vesistöjen latva-alueille (kuva 2). Uudet asukkaat muodostivat oman heimon keskipohjalaiset. 4

5 Kuva 1. Asutus Keski-Pohjanmaalla e.kr. Kuva 2. Asutus Keski-Pohjanmaalla luvuilla. Uudisasukkaiden kulkureittejä olivat vesistöt. Jokia pitkin oli hyvä kulkea ja niiden rannoille rakennettiin asumuksia, jonka myötä maakunnan asutus alkoi sijoittua jokivarsiin (kuvat 3 ja 4). Asutus on muodostunut kyliksi yleisen länsisuomalaisen tavan mukaan, eli kylät ovat ryhmäkyliä. Nämä voivat olla kasakyliä, jolloin talot ovat yhdessä ryhmässä. Toinen muoto on rivi- eli raittikylät, joissa talot on rakennettu kylätien varteen tai joen rantaan peräkkäin. Tyypillistä on ollut sukukylien muodostuminen, jolloin koko suku on asunut samassa kylässä ja taloja on jaettu perheen lapsille. Siten tiloista on muodostunut suhteellisen pieniä. Kuva 3. Asutus Keski-Pohjanmaalla luvuilla Kuva 4. Asutus Keski-Pohjanmaalla luvuilla 5

6 Maalaiskylien kukoistuskausi oli luvuilla, jolloin kylissä oli runsaasti asukkaita, uudisrakentamista ja palveluita. Kuitenkin yhteiskuntasuunnittelun ja maaltapaon aikana asukkaat muuttivat kirkonkyliin, kaupunkeihin, Etelä-Suomeen ja Ruotsiin. Tämän seurauksena maaseutu alkoi autioitua ja kirkonkylien omaleimaisuus heikentyä (Kotiseudun muisti II - hanke, Hans-Peter Schulz ja Jaana Itäpalo 2004). Viime vuosikymmeninä erityisesti kaupunkien läheinen maaseutu on saanut muuttovoittoa väljempää omakotitaloasumista arvostavista lapsiperheistä. Samoin perinteisesti vahvalla ydinmaaseudulla on edelleen monipuoliset edellytykset taloudelliselle kasvulle sekä uusien elinkeinojen ja tuotannonalojen kehitykselle. Maakunnan historiallinen ja kulttuurinen kehitys Historiallinen ja kulttuurinen, ns. Laaja Keski-Pohjanmaa, koostui nykyisen maakunnan lisäksi Kalajokilaaksosta ja osasta Pietarsaaren seutua (ks. kuva 6). Kuitenkin Oulun läänin perustaminen vuonna 1775 jakoi maakunnan kahtia. Vuodesta 1994 lähtien Keski-Pohjanmaa on ollut 12 kunnan muodostama hallinnollinen maakunta. Keski-Pohjanmaan liittoon kuuluu kuitenkin varsinaisten jäsenten lisäksi edunvalvontajäseniä naapurimaakunnista. Vuonna 1997 toteutetun lääniuudistuksen jälkeen maakunta on kuulunut Länsi-Suomen lääniin. Uudistuksessa aiemmat maakunnalliset läänit korvattiin hallinnollisilla suurlääneillä, mikä kasvatti maakuntien asemaa aluekehitysviranomaisina. Hallinnolliset muutokset eivät ole vaikuttaneet identiteettiin, sillä erityisesti Kalajokilaaksossa asukkaat tuntevat itsensä edelleen keskipohjalaisiksi. Euroopan unionin alueluokitusjärjestelmän suuraluejaossa (NUTS 2) Keski-Pohjanmaa kuuluu nykyisin Pohjois-Suomen suuralueeseen yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien kanssa. Maakunta on kuitenkin verkostoitunut moneen suuntaan sillä on merkittävä rooli Länsi- ja Pohjois-Suomen välittäjäalueena. Parhaillaan valtakunnan tasolla käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras) vähentää kuntien määrää myös Keski-Pohjanmaalla. Koska taajama- ja kylärakenne säilyy entisellään, tällä ei ole ainakaan lyhyellä aikavälillä vaikutusta maakunnan aluerakenteeseen. Samoin vireillä oleva valtakunnallinen aluehallinnon uudistamishanke (Alku) muuttaa valtion aluehallintoa. Maakuntien liittojen kumppaneiksi tulevat valtion kehittämisviranomaisena toimivat elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukset. Tällä pyritään lisäämään maakuntien ja valtion aluehallinnon yhteistyötä sekä toiminnan vaikuttavuutta. Maakuntakaavan ohjausvaikutus säilyy ja vahvistuu. Maakunnan kehittäminen Nykyisin alueiden kehittämisen ja käytön vastuu on maakuntien liitoilla ja kunnilla. Liittojen toteuttama maakunnan suunnittelu koostuu maakuntasuunnitelmasta ja sitä toteuttavista suunnitelmista. Maakuntasuunnitelman tavoitteet ohjaavat maakuntaohjelmaa ja sen toteuttamissuunnitelmaa sekä maakuntakaavaa. Viimeksi mainitussa painotetaan maakunnallisten tavoitteiden ohella valtioneuvoston vahvistamia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT). Näistä tavoitteista tätä selvitystä koskevat erityisesti toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, virkistyskäyttö ja luonnonvarat sekä toimivat yhteysverkos- 6

7 tot ja energiahuolto. Tämän selvityksen laatimisen aikana ympäristöministeriössä on käynnissä VATien tarkistaminen. Tarkistuksen keskeisin teema on ilmastonmuutos. Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman kaksi johtavaa tavoitetta ovat: koko maakunta kasvuun sekä dynaaminen haastaja-asema naapurimaakuntien välissä. Tavoitteiden toteuttamiseksi: - alueen yritystoimintaa tuetaan innovatiivisella elinkeinopolitiikalla ja verkostoituneella innovaatioympäristöllä. Tämän tavoitteena on maakunnan yritystoiminnan kilpailuaseman parantaminen, tietotekniikan laaja hyödyntäminen, kasvuyritysten toiminnan tukeminen ja uuden yritystoiminnan synnyttäminen. - maaseudun elinvoimaisuutta edistetään maaseudun, maa- ja metsätalouden sekä turkistalouden toimintaedellytyksiä vahvistamalla, maaseudun yritystoimintaa monipuolistamalla sekä maaseudun yhteyksien ja palvelujen turvaamisella. - osaamista parannetaan maakunnan väestön koulutus- ja osaamistasoa kohottamalla, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa vahvistamalla valituilla kärkitoimialoilla sekä teknologian siirtomekanismeja kehittämällä. - peruspalveluja turvataan takaamalla korkeatasoiset hyvinvointipalvelut kaikille keskipohjalaisille: kokonaisuus, jossa palvelut yhdessä työn, vapaa-ajan ja ympäristön kanssa tukevat toisiaan. Lähtökohtana on hyvän elämän maakunta kaiken ikäisille asukkaille. - maakuntaidentiteettiä ja -imagoa vahvistetaan maakuntakuvaa kehittämällä, maakunnan markkinointia tehostamalla ja sen yhtenäisyyttä lujittamalla sekä maakunta- ja kuntakeskusten asemaa vahvistamalla. - maakunnan logistista asemaa parannetaan kilpailukykyisiä kansainvälisiä liikenne- ja tietoyhteyksiä sekä logistisia järjestelmiä kehittämällä. Kansainväliset liikenneyhteydet osana yleiseurooppalaisia liikenneverkkoja tulee saada korkeatasoisiksi. Tavoitteena on Barentsin alueen kytkeminen Manner-Eurooppaan osin Keski-Pohjanmaan liikenneverkkojen kautta. - maakunnan hyvä elinympäristö säilytetään luontoa ja kulttuuriperintöä hoitamalla sekä käyttämällä luonnonvaroja kestävästi. Ympäristön hoito ja korkea laatu ovat koko maakunnan ominaispiirteenä. Maakunnan aluerakenteen osalta maakuntasuunnitelman tavoitteena on tasapainoinen, vetovoimainen, hyvin saavutettavissa oleva ja eheä aluerakenne, joka tukee koko maakunnan kasvuun saamista. Maakunnan aluerakenteen kehittämisen perusta on alueen omien vahvuuksien ja sijaintitekijöiden hyödyntämisessä, sisäisen ja ulkoisen verkostoitumisen edistämisessä sekä kansainvälisten ja ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toteuttamisessa. Keski-Pohjanmaan kaupunki- ja taajamakeskustojen kasvun ohjauksessa painotetaan toiminnallista ja kaupunkikuvallista kehittämistä sekä uudisrakentamisen ohjaamista olemassa olevien rakenteiden yhteyteen lähtökohtaisesti aluerakennetta eheyttävällä tavalla. Maakuntakeskus Kokkolan asemaa vahvistetaan valtakunnan kaupunkikeskusten verkostossa sekä kaupungin vetovoimaa kehitetään maakunta- ja kasvukeskuksena. Keskeinen tavoite on kaupungin ydinkeskustan ja liittyvien kuntien alakeskusten aito yhteistoiminta sekä sujuva työnjako painottaen kaupungin ja maaseutumaisten alueiden tasapainoista kehitystä. Kaupunkikeskustasoa maakunnan aluerakenteessa edustavat Kannus sekä mahdollisen ja toivottavan kuntaliitoksen myötä Kaustinen Veteli. 7

8 Kuntakeskuksia ja maaseutualueiden taajamia kehitetään monipuolisen asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina ottaen huomioon liikenne- ja viestintäverkkojen hyvän saatavuuden ja palvelutason. Harvaan asutulla ja etäällä keskuksista sijaitsevalla maaseudulla voi esiintyä tarpeita sopeuttaa toimintoja väestön vähetessä ja ikääntyessä. Kuitenkin maakunnan keskeinen tavoite on maaseudun säilyttäminen elinvoimaisena ja vetovoimaisena. Toimiva liikenneinfrastruktuuri ja logistiikka ovat maakunnan kasvun edellytys. Keskeisessä asemassa ovat toimivat kansainväliset, valtakunnalliset ja alueiden väliset liikenne- ja viestintäverkot. Maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisen pääpaino on Suomen pääradan, erityisesti Kokkola Ylivieska Oulu-kaksoisraiteen, valtateiden (8, 13, 28 ja kantatiet 58, 63 86), Kokkolan sataman ja Kruunupyyn lentoaseman kehittämisessä. Alempiasteinen tieverkko palvelee arkipäivän liikkumisen ohella alkutuotannon kuljetusketjuja. Tietoliikenneyhteyksien kehittämiseksi parannetaan kyläverkkoja ja yhdistetään ne runkoverkolla, ns. maakuntaverkolla, yhdeksi kokonaisuudeksi. KESKI-POHJANMAAN ALUERAKENTEEN LÄHTÖKOHTIA Väestökehitysarvio Seuraavassa on esitetty Tilastokeskuksen vuonna 2003 ja 2007 laatimat väestökehityksen trendiennusteet sekä Keski-Pohjanmaan liiton tavoiteuralaskelman mukaiset väestökehitysarviot vuosilta 2003 ja 2006 (kuva 5). Vanhimpien väestökehitysarvioiden tiedot ovat vuoden 2003 väestötietoja ja uudemmat vuoden Tilastokeskuksen ja Keski-Pohjanmaan liiton uusimmat väestökehitysarviot ovat yhteneviä keskenään, joten näitä voidaan pitää myös suhteellisen luotettavina arvioina. Väestön kasvu on ollut viime vuosina ennakoitua nopeampaa. Vuoden 2008 maaliskuussa Keski-Pohjanmaan toteutunut väkiluku ylitti asukasta. Väestökehitysarvioiden mukaan maakunnan väkiluvun ennakoidaan jatkavan hallittua kasvua myös tulevina vuosikymmeninä (taulukko 1). Väestönkasvu johtuu pääasiassa syntyneiden enemmyydestä sekä osittain vuotiaiden perheellisten muuttovoitosta. Muuttovoitto suuntautuu lähinnä Kokkolan seutukuntaan, erityisesti Kokkolan kaupunkiin. Vallitsevan kehityksen jatkuessa Kaustisen seutukunnan ennakoidaan menettävän väestömääräänsä pitkällä aikavälillä. On kuitenkin huomioitava, että uudet työpaikat ja suurten ikäluokkien eläköityminen voivat mahdollistaa nuorten pysymisen maakunnassa sekä lisätä koulutettujen henkilöiden (paluu)muuttoa maakuntaan. Toisena trendinä on havaittavissa vanhusväestön (yli 65-vuotiaiden) osuuden kasvaminen väestössä ja siten keski-iän kohoaminen. Kuitenkaan korkean syntyvyyden vuoksi maakunnan ikärakenteen ei ennakoida vanhenevan kovin nopeasti lähivuosina. Erityisesti Kaustisen seutukunnassa nuorten (alle 15-vuotiaiden) osuus voi jopa kasvaa vuoteen 2030 mennessä. 8

9 Keski-Pohjanmaan väestökehitys mk2003 TK2003 mk2006 TK Kuva 5. Keski-Pohjanmaan maakunnan väestökehitysarviot vuosilta 2003, 2006 ja Keski- Pohjanmaan liiton vuonna 2006 (mk2006) ja Tilastokeskuksen vuonna 2007 (TK2007) laatimia arvioita voidaan pitää luotettavina väestökehitysarvioina. Taulukko 1. Keski-Pohjanmaan maakunnan väestökehitysennuste vuoteen 2030 (Tilastokeskus). 9

10 Elinkeinorakenne Keski-Pohjanmaan elinkeinojen kehityksessä on havaittavissa kaksi selkeää trendiä aluetalouden myönteinen vire ja rakennemuutos. Maakunnan työttömyysaste on tällä hetkellä alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Lisäksi työpaikkojen lukumäärä on kasvanut tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana (taulukko 2). Työpaikat ovat lisääntyneet Kaustisen ja Kokkolan seutukunnissa kyseisenä aikana. Elinkeinorakenteen muutos näkyy selkeimmin maatalouden työpaikkojen määrässä. Kuitenkaan maakunnan maatalouden työpaikkojen määrän väheneminen ei ole ollut yhtä voimakasta kuin Suomessa keskimäärin. Tämä voidaan tulkita siten, että maatalouden asema on suhteellisesti vahvistunut alueella muuhun maahan nähden. Alkutuotannon ennakoidaan vahvistuvan lähitulevaisuudessa erityisesti käynnistyvien kaivoshankkeiden (Kaustinen, Kokkola ja Himanka) ja niiden kerrannaisvaikutusten myötä. Samoin bioenergian tuotanto ja matkailuelinkeino tarjoavat potentiaalisia työpaikkoja myös maaseutualueille. Teollisuudessa rakennemuutoksesta ja globalisaatiosta johtuva tuotannon uusjako ei näy kovin voimakkaasti Keski-Pohjanmaan työpaikkojen määrässä. Merkittävä muutos on se, että vaatetusteollisuus on supistunut, mutta korvaavia työpaikkoja on syntynyt mm. metalli-, vene- ja kemianteollisuuteen. Lisäksi naistyöpaikkoja on syntynyt erityisesti palvelualoille. Kaustisen seutukunnan teollisten työpaikkojen määrä on vähäinen, mutta kasvuluvut mm. puu- ja ICTalalla ovat korkeat. Taulukko 2. Keski-Pohjanmaan maakunnan ja seutukuntien työpaikat vuosina 1995, 2000 ja 2005 (Tilastokeskus) Keski-Pohjanmaan maakunta Yhteensä Maa- ja metsätalous Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitus- ja rav. toiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus-, vakuutus-, ym. toim Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Kaustisen seutukunta Yhteensä Maa- ja metsätalous Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitus- ja rav. toiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus-, vakuutus-, ym. toim Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon

11 Pendelöinti Kokkolan seutukunta Yhteensä Maa- ja metsätalous Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitus- ja rav. toiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus-, vakuutus-, ym. toim Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Keski-Pohjanmaalla työssäkäynti oman asuinalueen ulkopuolella eli pendelöinti ei ole kovin yleistä muualla kuin kaupunkien välittömässä läheisyydessä (kuva 6). Keski-Pohjanmaalla eniten ulkopaikkakuntalaisia työskentelee Kokkolassa. Erityisen paljon työssäkäyntiliikennettä on Kälviän ja Kokkolan välillä. Pienempinä työpaikkakeskittyminä maakunnassa erottuvat Kannus sekä Kaustinen Veteli. Pendelöinnin vallitseva suunta on jokilaaksojen ja valtateiden myötäinen. Pendelöinti ylittää maakuntarajan etelässä ja pohjoisessa. Ylimaakunnallinen työssäkäynti on yleistä Kokkolan, Kruunupyyn ja Pietarsaaren välillä. Vastaavasti Kalajokilaaksossa painottuvia keskuksia ovat Ylivieska, Sievi ja Kalajoki. TYÖPAIKKAPENDELÖINTI 2005 (henkilöä) KALAJOKI ALAVIESKA LOHTAJA HIMANKA YLIVIESKA KOKKOLA LUOTO KANNUS SIEVI NIVALA PIETARSAARI KRUUNUPYY KÄLVIÄ TOHOLAMPI ULLAVA KAUSTINEN REISJÄRVI HAAPAJÄRVI PYHÄJÄRVI UUSIKAARLEPYY PEDERSÖRE VETELI LESTIJÄRVI HALSUA PERHO Tilastokeskus, SYKE/YKR-aineisto Kuva 6. Keski-Pohjanmaan pendelöinti vuonna 2005 (Tilastokeskus). 11

12 Kaupan palveluverkko Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko -selvitys on tehty vuonna Selvitys on päivitetty vastaamaan nykytilannetta vuonna Näissä Entrecon Oy:n laatimissa selvityksissä on tarkasteltu Keski-Pohjanmaan maakuntaa sekä Ylivieskan ja Pietarsaaren seutukuntia. Seuraavaan on tiivistetty selvitysten tuloksia. Tällä vuosituhannella erityisesti Ylivieska on lisännyt kaupallista vetovoimaansa ja laajentanut markkina-aluettaan. Kuitenkin Kokkola on edelleen alueen suurin kaupan keskus. Sen kaupalliseen vaikutusalueeseen kuluu koko maakunta ja Kruunupyyn kunta. Kokkolassa erityisesti päivittäistavarakauppa on hypermarkettien ja keskustan erikoistavarakaupan tavaratalojen vuoksi vahva. Pietarsaaren markkina-alue ja myynti ovat selkeästi pienempiä kuin Kokkolassa ja Ylivieskassa. Keski-Pohjanmaan maakunnan kaupan palveluverkon hierarkiassa Kokkola on maakunnan kaupan keskus (kuvat 7 ja 8). Kaupan alakeskukset ovat Kannus ja Kaustinen. Niissä on saatavilla päivittäistavarakaupan palveluiden ohella erikoispalveluita. Muissa kuntakeskuksissa on lähinnä kaupan peruspalveluita. Kuva 7. Keski-Pohjanmaan päivittäistavarakaupan myymäläverkosto vuonna 2007 (Entrecon Oy). Kuva 8. Keski-Pohjanmaan erikoistavarakaupan toimipaikat vuonna 2008 (Entrecon Oy). Matkailu- ja virkistysalueet Keski-Pohjanmaan matkailustrategia ja toimenpideohjelmassa Keski-Pohjanmaan matkailukeskittymät ovat Kokkola, Kalajoki, Kaustinen ja Peuran polku (kuva 9). Matkailukeskittymällä tarkoitetaan hyvin saavutettavissa olevaa toiminnallista aluetta, jolla on monipuolinen vetovoima ja palveluvarustus sekä alueen yrittäjillä ja muilla toimijoilla on vahva halu kehittää matkailuelinkeinoa. Se rakentuu yksittäisistä matkailukohteista ja toimintaa leimaa laaja vuorovaikutus eri alueiden toimijoiden kanssa. 12

13 Kalajoki Kokkola Kaustinen Peuran polku YKR-aineisto Kuva 9. Keski-Pohjanmaan matkailukeskittymät (Keski-Pohjanmaan matkailustrategia ja toimenpideohjelma). Liikenneverkko Liikenteen ennakoidaan kasvavan eniten maakunnan valtateillä 8, 13, ja 28 sekä kantatiellä 63 (kuva 10). Suurinta kasvu on valtatiellä 8 Kokkolan ja Kälviän välillä (Piispanmäki Vitikka). Kyseinen yhteysväli on nykyisin maakunnan vilkkaimmin liikennöity tieosuus. Myös Pietarsaaren lähistöllä on odotettavissa liikennemäärän kasvua. Alemmalla tieverkolla liikennemäärät eivät keskimäärin kasva, mutta niiden kehittäminen on tärkeää erityisesti raskaan liikenteen kuljetusketjujen ja päivittäisen liikkumisen kehittämiseksi ja turvaamiseksi ympärivuotisesti. Tulevina vuosina on käytettävissä lisämäärärahoja kansallisen puuhuollon turvaamiseksi alemman tieverkon hankkeiden toteuttamiseksi. 13

14 Kuva 10. Liikenteen muutosennuste (Kokkola Pietarsaari Kaustinen liikennejärjestelmäsuunnitelma). Maakunnan kevyen liikenteen väylät sijoittuvat pääasiassa valtatien 8 varteen sekä kuntakeskusten läheisyyteen (kuva 11). Laaja ylimaakunnallinen yhteys on Pietarsaaren Kokkolan ja Kälviän välillä. Maakunnan kehittämistarpeet keskittyvät Kaustisen ja Vetelin välille sekä taajamiin. 14

15 Kuva 11. Kevyen liikenteen verkko ja sen kehittäminen (Kokkola Pietarsaari Kaustinen liikennejärjestelmäsuunnitelma). YLIMAAKUNNALLISET KEHITTÄMISVYÖHYKKEET Valtakunnan aluerakennetta on ympäristöministeriön (Kilpailukykyä, hyvinvointia ja ekotehokkuutta Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuva 2006) mukaan ohjattava monikeskuksiseen suuntaan, jonka myötä Suomeen syntyy vahva, yhtenäinen ja keskinäisessä työnjaossa toimiva kaupunkiverkosto, jossa eri keskukset ja alueet tukevat toinen toisiaan. Kaupunkiseutujen on tärkeä luoda yhteistoimintaa ja työnjakoa vaikutusalueensa muiden keskusten ja maaseutualueiden kanssa. Eurooppalaisittain harvaan asutussa Suomessa erityisesti kaupunkien ja maaseudun keskinäistä vuorovaikutusta on vahvistettava ja kehitettävä toisiaan tukien. Monikeskuksisuutta ja verkostoitumista edistävät hyviin ja monipuolisin liikenne- ja viestintäyhteyksiin pohjautuvat kehittämisvyöhykkeet. Ne sekä linkittävät alueita toisiinsa että edistävät alueiden välistä yhteistyötä (ks. Jussi S. Jauhiainen ym. 2007, Vyöhykkeet aluekehittämisessä). Keski-Pohjanmaan maakunta kuuluu Euroopan unionin alueluokitusjärjestelmän suuraluejaossa Pohjois-Suomeen yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien kanssa. Pohjoisen suuralueelle on tunnusomaista mm. harva asutus ja pitkät etäisyydet. Kuitenkin Perämeren rannikolle ja erityisesti Suomen pääradan varrelle on sijoittunut runsaasti asutusta, korkeakouluja, palveluita ja teollisuutta. Tehostetulla ja luovalla maankäyttö- ja liikennesuunnittelulla voidaan kannustaa asumista sekä kauppa- ja logistiikkapalveluita sijoittumaan radan varrelle 15

16 erityisesti vetovoimaisimmille asemaseuduille ja niiden lähialueille. Lisääntyvä ratakapasiteetti ja matkakeskusten kehittäminen mahdollistavat mm. nopeat kaukoliikenteen yhteydet ja toimivat matkaketjut. Tämä näkyy esimerkiksi autoriippuvuuden vähenemisenä ja siten esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisenä. Valtakunnan tasolla Helsingin seutu edustaa kansainvälisesti tärkeää valtakunnan keskusta. Pohjois-Suomen kansainvälisesti tärkeä osakeskus on Oulu (kuva 12). Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus Kokkola on kansallisesti tärkeä keskus. Laajalla Keski-Pohjanmaalla Pietarsaari ja Ylivieska ovat alueellisia keskuksia. Kokkolan ja Pietarsaaren kaupunkiseuduilla on edellytyksiä suurteollisuuden ja muun elinkeinoelämän kasvulle. Kaupungit muodostavat pitkälti yhtenäisen työssäkäyntialueen. Useat luontaiset yhteydet tukevat yhteistyötä Kokkola Pietarsaari Vaasa -linjalla. Keski-Pohjanmaalle tärkeä valtatien 8 tarjoama runkoyhteys ja vahvistuva elinkeinoelämä luovat liikenne- ja kasvuedellytyksiä koko Oulu Kokkola Vaasa - rannikkoalueelle. Kokkolassa, Ylivieskassa ja Kannuksessa kasvavat kaupan palvelut yhdessä käynnissä olevien suurten liikenneinvestointien kanssa ohjaavat aluerakennetta vyöhykemäisesti. Keski- Pohjanmaan kansainvälinen kehittämisvyöhyke on Perämeren rannikon suuntainen Perämerenkaari (Keski-Pohjanmaa Tornio-Haaparanta Skellefteå). Vyöhykkeelle on sijoittunut suurteollisuutta, korkean teknologian yrityksiä sekä yliopistoja ja korkeakouluja. Suomen päärata ja sitä tukeva tiestö ovat vyöhykkeen aluerakenteen runko ja perusinfrastruktuuri. Toimijoiden välistä yhteistyötä tiivistetään edelleen käynnistämällä Kokkola Oulu -kasvuvyöhyke. Sen kehittämisen strategiset painopisteet ovat osaamisen, elinkeinotoiminnan, maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittäminen sekä viestintä ja yhteistyömuodot. Vyöhykkeen kasvun mahdollisuuksia ovat suurteollisuuden innovaatiot, uusiutuvien kotimaisten energiamuotojen kehittäminen mm. liikennepolttoaineiksi sekä maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelu. Toimenpiteet toteutetaan ylimaakunnallisena kehittämishankkeena. 16

17 Kuva 12. Suomen monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne (Ympäristöministeriö 2006). Liikenne- ja viestintäministeriön valtakunnan liikenneväylien pitkäjänteistä kehittämistä ohjaavan liikennepoliittisen selonteon mukaan Barentsin alueen luonnonvarojen hyödyntäminen ja ympäristöhankkeiden toteutus lisäävät Euroopan pohjoisten alueiden merkitystä. Kauttakulkuliikenteen reittien kehittäminen erityisesti Barentsin alueelta ja Luoteis-Venäjältä Perämeren vientisatamiin luo mahdollisuuksia pohjoisten alueiden elinkeinojen kehittämiselle myös Suomessa. Kokkolan satama on Perämeren johtava transitosatama. Transitoreitti kulkee Vartiuksen raja-aseman ja Oulun kautta Kokkolaan (kuvat 13 ja 14). Transitoliikenteen hyötyjä ja reittejä on analysoitu tarkemmin LVM:n hallinnoimissa TRAMA-hankkeissa. Transiton ohella Suomen pääradan ja Kokkolan sataman kansainvälistä ja kansallista merkitystä lisäävät Kainuussa (mm. Talvivaara) ja Lapissa (mm. Kolari ja Sokli) vireillä olevat suuret kaivoshankkeet sekä Perämerenkaaren yhteistyö. Kehittämisvyöhykkeitä konkretisoivat liikennepoliittisessa selonteossa vuosina esitetyt Seinäjoki Oulu-radan kehittäminen ja Kokkola Ylivieska-kaksoisraide. Tavoitteena on Kokkola Ylivieska Oulu kaksoisraiteen toteuttaminen ilman katkoja. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on Suomen Pääradan (Helsinki Rovaniemi) kehittäminen kokonaisuudessaan kaksoisraiteiseksi. Lisäksi vuoden 2011 jälkeen on suunniteltu valtatien 8 kehittäminen välillä Vaasa Kokkola Oulu. 17

18 Kuva 13. Suomen tärkeät kansainväliset maa- ja meriliikenneyhteydet (LVM/Liikennepoliittinen selonteko). Kuva 14. Pohjois-Suomen tärkeät kansainväliset maa- ja meriliikenneyhteydet (Pohjois-Suomen logistiikkastrategia ja toimenpideohjelma). Maakunnan aluerakenteen kehityksessä keskeinen asema on kaupunki maaseutu -vuorovaikutuksella. Maa- ja metsätalousministeriön (Suomen kaupungit ja maaseututyypit vuonna 2006) kuntien luokittelussa Suomessa on 58 kaupunkia. Kaupungit eivät kata koko maata riittävän tiheänä verkkona, vaan kaupunkiseutujen välissä on katvealueita. Keski-Pohjanmaan maakunnassa vain Kokkola sijoittuu kaupunki-luokkaan. Muilta osin maakunta on elinvoimaista maaseutua ja vahvaa maatalousaluetta ilmentävää ydinmaaseutua (kuva 15). Ydinmaaseudun arvioidaan säilyvän ja kehittyvän voimakkaana alkutuotantovaltaisena alueena, jolla on hyvät mahdollisuudet kasvattaa kilpailukykyä ja monipuolistaa elinkeinotoimintoja. Maaseudun asumisen ja työpaikkojen tihentymät ovat kuntien taajamissa ja kylissä. 18

19 Kuva 15. Suomen kaupungit ja maaseututyypit vuonna 2006 (MMM). KESKI-POHJANMAAN ALUERAKENNE Nykyinen aluerakenne Keski-Pohjanmaalla vesistöt, Lestijoki maakunnan pohjoisosassa ja Perhonjoki etelässä sekä merenranta lännessä, ovat perinteisesti olleet asutusta ja liikkumista ohjaavia tekijöitä. Kuntien keskustat sijoittuvat nauhamaisesti vesistöjen läheisyyteen ja palveluverkon rungon muodostavat kuntien asemakaavoitetut keskusta-alueet. Kokkola on ollut maakunnan keskus kautta aikojen. Sen sijaan Lestijokilaakson keskus sijaitsee Kannuksessa ja Perhonjokilaakson Kaustisen ympäristössä. Haja-asutusalueilla palveluverkko on harventunut koko valtakunnan tasolla. Viime vuosikymmeninä jotkut maaseudun kylät ovat menettäneet asukkaita kuntakeskukseen tai lähemmäksi kyläkeskustoja. Tämän seurauksena myös palvelutarjontaa on jouduttu joiltakin osin sopeuttamaan. Usein kylät koostuvat taloryppäistä, vapaa-ajan käytössä olevista asunnoista ja peruspalveluista. Maaseutu on monimuotoinen, jonka vuoksi kehitys on mosaiikkimaista. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että osa kylistä elää kasvun aikaa kaupunkilaisten muuttaessa maaseutumaiseen asumisympäristöön. Hyviä keskipohjalaisia esimerkkejä kasvavista kylistä ovat Peltokorpi ja Ruotsalo Kälviällä, Marinkainen Lohtajalla sekä Eskola Kannuksessa. Kaustisen seutukunnas- 19

20 sa vastaavia esimerkkejä ovat ainakin Järvelä Kaustisella, Tunkkari Vetelissä ja Sykäräinen Toholammilla. Maakunnan kylissä asuu runsaasti kesäasukkaita. Taulukko 3. Kuntien asuntojen määrä ja muutos sekä kesäasuntojen määrä. Kunta Asuntojen lkm Asuntojen lkm:n muutos Kesäasuntojen lkm Halsua Kaustinen Lestijärvi Perho Toholampi Ullava Veteli Himanka Kannus Lohtaja Kälviä Kokkola TAVOITTEELLINEN ALUERAKENNE 2030 Tavoitteellinen palveluverkko Maakuntakeskus Kokkolaa kehitetään maakunnan työpaikkojen, osaamisen, kaupan ja vapaaajanpalveluiden keskittymänä. Laajentuvan Kokkolan asemaa vahvistetaan Suomen kaupunkikeskusten verkostossa ja siten turvataan kansallisen tason hallinto- ja muiden palveluiden säilyminen maakunnassa. Keskeinen asema on monikeskuksisella verkostoitumisella sekä aktiivisella osallistumisella kasvuvyöhykkeiden kehitystoimintaan. Kokkolan väestömäärän ennakoidaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä kuten aikaisemmin kappaleessa väestökehitysarvio on mainittu. Kuntaliitokset Lohtajan, Kälviän ja Ullavan kanssa tuovat lisähaastetta maankäytön suunnitteluun ja asuntotuotantoon. Nykyinen kaupunki- ja kuntakeskusrakenne säilyy ja sen kehitystä edistetään kuntataloutta vahvistavalla tavalla. Erityisesti kiinnitetään huomiota kaupallisten ja julkisten palvelujen toimintaedellytyksiin sekä uusien työpaikkojen luomiseen ja asukkaiden osaamisen kehittämiseen. Taajamien vetovoimaisuutta parannetaan eheyttämällä niiden rakennetta ja sovittamalla laajenemissuunnat kuntien olemassa oleviin yleis- ja asemakaavoihin sekä osaksi muita rakenteita. Kyläkeskusten palvelut, vähintään ala-aste, pyritään säilyttämään kylissä. Elinvoimaisilla ja kasvavilla kylillä on siten tulevaisuudessakin tärkeä asema maakunnan aluerakenteessa. Kaupan palveluverkko on käsitelty maakuntakaavan 2. vaiheessa. Kaupan palveluverkon selvitys on päivitetty vuonna 2008 vastaamaan nykyistä tilannetta. Kokkolan tiedossa olevat kaupan hankkeet sijoittuvat maakuntakaavan 2. vaihekaavan km-merkinnän (Heinola) ja keskustatoimintojen alueelle liikenneväylien läheisyyteen. Kaupunkitason keskuksissa suunnitteilla olevat kaupan suuryksiköt sijoittuvat keskustatoimintojen vaikutusalueelle valtateiden ja pääradan välittömään läheisyyteen. Tiedossa olevat konkreettiset hankkeet tukeutuvat pääasiassa olemassa olevaan aluerakenteeseen. Maakuntakaavan ohjausvaikutus huomioiden tavoitteena on säilyttää maankäytön strateginen ja yleispiirteinen luonne. 20

21 Kuntakeskuksissa lähikauppaverkko säilyy ja osin vahvistuu. Kuitenkin maaseutumaisissa ympäristöissä lähipalveluiden saatavuus uhkaa heikentyä, jos kysyntä ei riitä ylläpitämään kaupan myyntiä. Aluerakenteen kehittämisen periaatteet Maakunnan palveluverkko säilytetään maantieteellisesti kattavana ja riittävän tiheänä, jotta palvelut ovat asukkaiden saatavilla. Palveluverkon muodostavat maakuntakeskus (Kokkola) ja sen alakeskus Koivuhaka sekä kaupunkikehittämisen kohdealue, kaupunkitason keskukset (Kannus ja Kaustinen Veteli) sekä kunta- ja kyläkeskukset. Tiiviin kylämäisen asumisen alueille suositellaan laadittavaksi tarkkoja, rakennuspaikkakohtaisesti tutkittuja osayleiskaavoja, ns. kyläkaavoja. Tällaisia alueita ovat Lestijokivarsi Himangalta Lestijärven Syrin kylälle asti sekä vastaavasti Perhonjokilaakso Kaustisen Nikulasta Vetelin Heikkilään sekä Vetelin Sillanpäästä Perhon Möttöseen. Kokkolan hallittu laajeneminen Peltokorven ja Ruotsalon alueille Kälviällä sekä Marinkaisiin Lohtajalla vaatii vastaavaa osayleiskaavallista ohjausta. Samoin Kälviän Kasikulman kehityksen turvaaminen laajenevien kaupallisten palveluiden ja työpaikkojen alueena vaatii maankäytön ohjausta ja edistämistä kaavoituksella. Edellä mainituilla alueilla asumisen ja muun uudisrakentamisen ohjaamisen periaatteena suositaan alueen maaseutumaisuutta ja toisaalta otetaan huomioon yhdyskuntataloudelliset näkökohdat. Rakentamisen ohjaamisen lähtökohtana ovat siis suhteellisen tiiviit rakennusryhmät, jotka on mahdollista liittää edullisesti yhdyskuntateknisten verkostojen piiriin. Kylämäisen asumisen alueita vahvistetaan sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä erityisesti kylän ydinaluetta toiminnallisesti ja kyläkuvallisesti. Uudisrakentamista sijoitetaan palveluiden kannalta edullisesti ensisijaisesti olemassa olevan asutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien varteen. Rakentamisen ohjauksen ensisijainen väline on rakennusjärjestys, mutta tarpeen mukaan myös väljä osayleiskaavoitus. Rakentaminen sovitetaan kyläkokonaisuuteen ja -ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen sekä toisaalta parhaiden peltoalueiden säilyttämiseen maatalouskäytössä. Suurta maapinta-alaa vaatien toimintojen kehittämisen kohdealueina on osoitettu Kälviän Kasikulman alue sekä Kokkolan eteläraja valtatien 8 ja pääradan välisellä alueella. Nämä alueet sijoittuvat 10 kilometrin säteelle keskustasta ja niillä sijaitseva vapaan maan reservi on riittävä kyseisen luonteiselle toiminnalle. Suurteollisuus- ja energiantuotantoalue Kokkolassa muodostaa vetovoimaisen kokonaisuuden, jonka kehitystä tuetaan luomalla yrityksille hyvät toimintaedellytyksiä työvoiman saatavuuden ja infrastruktuurin puolesta. Esimerkiksi Kokkola Ylivieska Oulu-yhteysvälin kaksoisraide ja logistiikkakeskuksen sijoittuminen alueelle tukevat teollisuuslaitosten ja sataman toimintaa. Alueen toimintaympäristöä kehitetään tavoitellen uusien yritysten etabloitumista ja logistiikan palveluiden kehittämistä. Suurteollisuusalueella toimii nykyisin noin kaksikymmentä yritystä, joista esimerkiksi Boliden Kokkola Oy on Euroopan toiseksi suurin ja maailman viidenneksi suurin sinkkitehdas työllistäen noin 630 henkilöä. OMG Kokkola Chemicals Oy on puolestaan maailman suurin koboltin jalostaja ja tuottaja. Kokkolassa yhtiön palveluksessa on lähes 400 henkilöä. Alueella on monien kemianteollisuusyritysten lisäksi muidenkin alojen yrityksiä. 21

22 Maatalousvaltaisten toimintojen alueita kehitetään maa- ja metsätalouden, turkistalouden sekä muun alkutuotannon toimintaedellytysten turvaamiseksi. Aluerakenteen tavoitteita ovat alemman tieverkon ylläpito ja kehittäminen sekä tietoliikenneyhteyksien kehittäminen kattaviksi ja käyttäjien tarpeita vastaaviksi koko maakunnassa. Maatalouden toimintaedellytyksiä parantavat tilusjärjestelyt, jotka auttavat kasvattamaan tilakokoa, kehittämään teiden liittymäjärjestelyitä ja vähentämään päivittäisen liikkumisen tarvetta. Turkistalouden taloudellisia edellytyksiä parantavat suuryksiköt. Asuinrakentaminen on pääasiassa maatiloihin liittyvää korvaavaa ja täydentävää rakentamista ja sitä ohjataan ensisijaisesti rakennusjärjestyksellä. Loma-asutusvyöhyke sijoittuu maakunnan suurimpien järvien, lähinnä Ullavanjärven ja Lestijärven, sekä lähes koko merenrannikon, lukuun ottamatta puolustusvoimien aluetta Lohtajalla sekä Himangan keskustan ja Kokkolan kaupungin kaava-alueita, alueelle. Alueiden kehittämisessä otetaan huomioon loma-asutuksen erityistarpeet, kuten veden ja sähkön saanti, sekä jätehuolto. Näillä alueilla loma-asutusrakenne säilyy lähes nykyisellään, mutta loma-asuntojen varustelutason ja keskikoon ennakoidaan kasvavan. Nämä lisäävät alueen viipymää. Lomaasumisvyöhykkeillä rakentaminen tulee tapahtua rakennuspaikkakohtaisesti tutkittujen rantaosayleiskaavojen avulla. Matkailu- ja virkistysalueiksi on määritelty Kokkolan, Kalajoen, Kaustisen ja Peuran polun matkailukeskittymät. Näiden kehittämisessä otetaan huomioon valtioneuvoston periaatepäätös Suomen matkailupolitiikasta, joka mm. kannustaa matkailukeskittymien kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Maankäyttöä, ympäristöä, rakenteita ja muuta toimintaympäristöä kehitetään ei-oikeusvaikutteisilla master plan -suunnitelmilla sekä tarvittaessa myös kaavoituksen avulla. Keskittymien kehittämisessä otetaan huomioon koko maakunnan kehittäminen kohdentaen toimenpiteitä keskittymien sisäisiin ja ulkoisiin toimintoihin. Aluerakennekartassa omalla merkinnällä osoitettujen alueiden ohella Lestijokilaaksoa kehitetään maakuntakaavan 1. vaiheen suunnitteluohjeella painottaen taloudellisten toimintojen turvaamista ja luonnontaloudellisia lähtökohtia. Virkistyskäyttömahdollisuuksia parannetaan kehittämällä retkeilyreitistöjä sekä kalastus- ja kanoottimatkailua. Maakunnan rajalla Kalajoen alueen kehittäminen merellisenä matkailualueena perustuu Hiekkasärkkien matkailukeskuksen palveluihin sekä Rahjan saariston ja muun maankohoamisrannikon luonnon- ja kulttuuriympäristöön liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Tavoitteellinen liikenneverkko Valtatietasoisena yhteytenä kehitettävät päätiet ovat valtatiet 8, 13, ja 28 sekä kantatiet ja 58. Valtatie 8 (Turku Kokkola Liminka) on osa E8-tietä, joka jatkuu Limingasta edelleen Norjan Tromssaan. Keski-Pohjanmaalla kehittämistoimenpiteet kohdistuvat Kokkolan kohtaan, Kälviälle ja Himangan keskustaan. Valtatien 13 suurin toimenpide on Perhon ohikulkutie ja valtatien 28 Kannuksen liittymäjärjestelyt. Kantateiden 63 ja 86 (Kauhava Kaustinen Toholampi Sievi Ylivieska Liminka) tieluokitus muutetaan valtatieksi. Keski- Pohjanmaalla kehittämistoimenpiteet sijoittuvat Evijärvi Kaustinen -yhteysvälille ja Toholammin keskustaan. Kantatietä 58 kehitetään muuna kehitettävänä tieosuutena yhteysvälillä Kinnula Lestijärvi Reisjärvi. Maakunnan päätiestöllä on laajasti kevyen liikenteen väylien yhteystarpeita. Laajin ylikunnallinen yhteys on välillä Kaustinen Veteli. 22

23 Kaksiraiteinen päärata on Suomen päärata. Keski-Pohjanmaalle kohdistuva toimenpide on kaksoisraide Kokkola Ylivieska välille. Radan tasonnostoon sisältyy mm. yhteysvälin eritasoristeysten poistamisen sekä korvaamisen ali- ja ylikuluilla. Toimenpiteet vaikuttavat radan varren maankäyttöön ja tiejärjestelyihin. Kokkolan väliratapihalla on myös muutostarpeita. Pääradan toimenpiteet mahdollistavat Kokkolan matkakeskuksen ja sataman logistisen kehittämisen. Satama- ja logistiikkatoiminnot sisältävät syväväylän syventämisen ja alueen logistiset järjestelyt. Toteutuksessa otetaan soveltuvilta osin huomioon liikennöinnin kytkeytyminen Itämeren moottoritiehen sekä energiahuollon turvaaminen. Erityiskohteet Puolustusvoimien alueena kehitetään Lohtajan Vattajanniemen pohjoisosaa vahvistetun maakuntakaavan 1. vaiheen mukaan. Kaivostoiminnan alueiden kehittäminen mahdollistetaan siten, että toimintaedellytykset tukevat käynnistyvää kaivostoimintaa. Keski-Pohjanmaalla on vireillä kolme kaivosta. Litium-varantojen hyödyntäminen pienkaivostoimintana Ullavan Läntässä ja jalostus Kaustisen Kalavedellä käynnistyy lähivuosina. Alueella on valtausoikeudet ja toiminta on käynnistynyt kaivoksen rakennustöillä. Kaivoksen suunniteltu vuotuinen louhintamäärä on tonnia. Kaivoksen ja rikastamon kuljetusmäärät ovat yhteensä 0,5 miljoonaa tonnia/vuosi. Kaivostoiminnan käynnistäminen vaatii tiejärjestelyitä alemmalla tieverkolla ja kantatiellä 63. Himangan Hirsikankaan kultaesiintymästä on irrotettavissa noin neljän tuhannen kilon kultakappale. Esiintymän koko on vähintään 800 metriä pitkä, metriä leveä ja se jatkuu ainakin 200 metrin syvyyteen. Alueella on valtausoikeudet ja tällä hetkellä ovat käynnissä jatkotutkimukset. Mahdollisesta kaivostoiminnan käynnistämisestä päätetään myöhemmin. Kälviällä on tavoitteena Koivusaarennevan ja Peränevan sekä Halsuan Kairinevan ilmeniittimalmioita hyödyntävän keskisuuren kaivostoiminnan käynnistäminen ja siihen liittyvän jalostuksen aloittaminen. Rikastamo on suunniteltu sijoitettavaksi Koivusaarennevalle. Suunniteltu vuotuinen louhintamäärä on noin 1,4 miljoonaa tonnia. Turvetuotannon kehittämisvyöhykkeiden avulla varmistetaan turpeen riittävä saanti ja huoltovarmuus. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaiheessa on osoitettu turvetuotanto ja sen kehittämisvyöhykkeet. Kehitettävänä energiahuollon yhteytenä vahvistetaan rannikon suuntaisesti kulkevia voimansiirtoyhteyksiä, koska nykyinen sähkönsiirtoverkko on suhteellisen vanha eikä verkon kapasiteetti vastaa tulevaisuuden sähkönsiirtotarpeita. Kantaverkkoyhtiöllä on tarkoitus lopettaa 220 kv jännitteen käyttö koko Pohjanmaan rannikkoalueella vuosikymmenen kuluessa ja siirtyä 400 kv sekä 110 kv jännitteiden hyödyntämiseen. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan YVA-menettelyn päättänyt uusi 400 kv voimajohto Seinäjoelta Mustasaaressa sijaitsevalle Tuovilan sähköasemalle. Tämän jälkeen hankekokonaisuudessa edetään rakentamalla Porin seudulta uusi 400 kv voimajohto yhteys Kristiinankaupunkiin, jossa on YVA-menettely käynnissä. Osana tulevia kantaverkon kehittämisen perusratkaisuja Keski-Pohjanmaalla on 23

24 tarpeellista rakentaa uusi 400 kv voimajohtoyhteys Kokkolasta Oulujoelle. Tästä hankkeesta Fingrid Oyj käynnistää YVA-menettelyn talven 2009 aikana. Laajakaistan runkoverkko eli maakuntaverkko yhdistää kyläverkot yhdeksi kokonaisuudeksi koko maakunnassa sekä linkittää verkon naapurimaakuntiin. Perämerenkaaren kansainvälisen kehittämisvyöhykkeen toimintojen verkostoitumista edistetään alueidenkäyttöratkaisuilla. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa varaudutaan palvelutasoltaan korkeatasoisiin kansainvälisiin liikenneyhteyksiin, erityisesti pääteiden liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseen, raideliikenteen kehittämiseen sekä tietoliikenneverkostoihin. Perämeren rannikon matkailu- ja virkistyspalvelujen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa otetaan huomioon seudullisesti merkittävien virkistysalueiden, veneilyreittien ja -satamien, kehittämistarpeet sekä yhtenäisen kevyen liikenteen reitin kehittämismahdollisuus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset sekä turvataan maiseman ja luonnontalouden erityispiirteet ja luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Maankohoamisrannikon luonnon- ja kulttuuriperinnön kansainvälisten arvojen säilymistä ja matkailullista hyödyntämistä on pyrittävä edistämään. Yhdyskuntarakenteen mitoitus Aluerakenteen mitoitustarkastelussa hahmotetaan yleispiirteisesti niitä maa-ala- ja asuntotarpeita, joita aluerakenteen toteutuminen kuntatasolla edellyttää. Mitoitukselliset lähtökohdat muodostuvat väestömäärän ja asumisväljyyden kasvusta, ruokakuntien koon pienenemisestä sekä vähäisessä määrin rakennuskannan poistumasta. Väestömäärän oletetaan kasvavan maakunnassa siis 500 henkilöllä, eli vuoteen 2030 mennessä. Väestömäärää koskevat ennusteet eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti maakunnan alueella; uudet Kokkolan ennusteet kasvattaisivat kaupungin väkilukua asukkaalla vuosina (195 asukasta / vuosi). Vastaavasti maaseutukunnissa muutos voi olla negatiivista. VTT on ennakoinut Asuinrakennukset vuoteen selvityksessä asuntokunnan keskikooksi 1,92 henkilöä vuonna Vuonna 2005 asuntokunnan keskikoko Kokkolassa oli 2,3 ja koko maassa keskimäärin 2,14. Voidaankin arvioida, että maakunnassa kokonaisuutena asuntokuntien keskikoko laskee 12 %, joka samalla nostaa asumisväljyyttä. Asumisväljyys noussee lisäksi huonetila- ja varustelutasovaatimusten johdosta hieman. Asumisväljyyden ja asuntokuntien keskikoon vaikutus maakunnan asuntotuotantoon on arvioitu kokonaisuutena 18 %:ksi. Asuntojen poistuman arvioidaan olevan maakunnassa keskimäärin 5 %. Tämä kohdistuu lähinnä maaseutukuntiin; Kokkolassa asuntojen poistumaa ei ole kovin paljon. Asuntojen määrän kasvun alueellisen jakauman oletetaan seuraavan väestömäärän alueellista jakautumista. Tällöin suurin asuntotuotantopaine kohdistuu maakuntakeskukseen. Asuntomääräksi muutettuna maakuntaan arvioidaan tarvittavan noin uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä eli asuntojen määrä nousisi :sta :aan. Kasvu hidastuisi varsin selvästi viime vuosien asuntojen määrän kehityksestä (3 400 uutta asuntoa vuosina ). Tarkemmin asuntojen määrä muodostuu seuraavien osakokonaisuuksien perusteella: 24

25 Väestön lisäys: Poistuma: Asumisväljyys/asuntokuntakoko: 500 / 2.4 = 208 asuntoa x 0,05 = 1580 asuntoa x 0,18 = 5688 asuntoa Uusien asuntojen tarve: noin 7500 asuntoa Maakuntakeskus Kokkola: Suurin osa kasvusta tapahtuu Kokkolan kaupunkialueella. Kokkolaan (vuoden 2008 rajojen mukaiselle alueelle) arvioidaan toteutettavaksi uutta asuntoa tarkastelujaksolla Arvio perustuu tarkempiin analyyseihin jotka on tehty Kokkolan kantakaupungin yleiskaavan 2030 yhteydessä (Kokkolan kaupunki, Kirsti Reskalenko). Kokkolan kylävaiheyleiskaavan periaatteiden mukaan näistä tulee sijoittumaan kyläalueille 11 % (590) ja loput taajama-alueille (4 760). Kokkolassa taajama-alueiden rakentamisen tavoitteena on olemassa olevan taajamarakenteen tiivistäminen, jonka johdosta vain osa aluetarpeista laajentaa taajama-aluetta. Mikäli puolet uusista asunnoista sijoittuu nykyiseen taajamarakenteeseen jää laajennusaluetarpeeksi Kokkolassa noin 350 hehtaaria yhden asunnon tilantarpeen ollessa m 2. Kaupunkikeskustason keskukset: Koko maakunnan asuntorakentamistarpeesta sijoittuisi siis reilut 2000 asuntoa muualle kuin Kokkolan vuoden 2008 rajojen mukaiselle alueelle. Näistä huomattava osa arvioidaan rakennettavan Kannukseen ja Kaustinen Veteli alueelle. Kaupunkikeskuksissa rakentamisen painopisteen tulisi olla taajamarakennetta eheyttävä. Tämä johtaa rakentamisen painopisteen sijoittumiseen keskustojen yhteyteen. Asuntotuotannosta 3/4 sijoittuisikin asemakaavoitetuille tai kaavoitettaville alueille ja loput kyliin. Uutta asemakaavaaluetta Kannuksessa ja Kaustinen-Veteli-keskusalueella tarvittaneen 150 hehtaaria yhden asunnon tilatarpeen ollessa m 2. Kuntakeskukset: Nykyisten kuntakeskusten (Halsua, Himanka, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Perho, Toholampi ja Ullava) asuntorakentaminen kattaa noin kymmenesosan maakunnan tarpeesta eli näihin kuntiin sijoittuisi reilut 700 uutta asuntoa. Tästä asuntotarpeesta puolet arvioidaan sijoittuvan taajamarakenteeseen ja puolet kyliin. Kaupalliset palvelut: Entrecon Oy:n laatiman kaupan palveluverkon selvityksen mukaan maakunnan kasvavan ostovoiman arvioidaan vaativan noin kerrosalaneliötä kaupan uudisrakentamista koko maakunnassa. Tästä Kokkolan seutukuntaan tulisi noin kerrosalaneliötä ja Kaustisen seutukuntaan noin neliötä. Kokkolan tiedossa olevat hankkeet kattavat noin puolet kaupan laskennallisesta arviosta. Kaupallisten palvelujen mitoitusta on käsitelty tarkemmin erillisessä selvityksessä. Suurta maapinta-alaa vaativat toiminnot: Aluerakenneselvityksen tarkkuustason mitoitustarkastelussa esiin nousee lisäksi Kokkolaan ja Kälviälle sijoitetut kaksi suurta maapinta-alaa vaativien toimintojen kehittämisen kohdealuetta. Näillä alueilla ei ole kuitenkaan tiedossa konkreettisia hankkeita eikä varauksilla tarkoiteta lähtökohtaisesti vähittäiskaupan suuryksikköjä. Aluerakenneselvityksen näkökulmasta kyseessä on siis alueet, joilta voidaan osoittaa huomattavia maapinta-aloja pääteiden varressa. Kohteiden luonne ja mitoitus ( myös liikenteellinen ) tulee tutkia alempiasteisen kaavoituksen yhteydessä. 25

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet:

Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet: Tekninen lautakunta 38 07.04.2015 2. Vaihemaakuntakaavaluonnos Teknltk 38 Pohjois-Pohjanmaan alueella voimassa olevia maakuntakaavoja täydennetään ja päivitetään kolmessa vaiheessa. Maakuntakaavan uudistamisen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava

Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava Kohdekuvaukset Viite 82122444 Pvm 14.12.2009 Tarkistettu 2.2.2010 24.3.2010 Ympäristöministeriön vahvistama 8.2.2012 Dnro YM3/5222/2010

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

Keskusjärjestelmä 2.0

Keskusjärjestelmä 2.0 Keskusjärjestelmä 2.0 DI, VTM, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy FM Jaana

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä. Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologia -hanke Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologiahankkeen taustaa Tehtävä: Alueiden luokittelu kaupunki- ja maaseututyyppeihin Miksi: Tarvitaan tietoa erityyppisten

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Tekninen lautakunta 38 07.04.2015 Kunnanhallitus 94 20.04.2015 Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Teknltk 07.04.2015 38 Pohjois-Pohjanmaan alueella voimassa olevia maakuntakaavoja

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KESKI-POHJANMAAN LIITTO Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Lomakylä Saimaan maakunnan näkökulmasta. EkoLATu-seminaari 17.3.2010 Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto

Lomakylä Saimaan maakunnan näkökulmasta. EkoLATu-seminaari 17.3.2010 Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Lomakylä Saimaan maakunnan näkökulmasta EkoLATu-seminaari 17.3.2010 Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savossa Suomen puhtaimmat vesistöt Loma-asumisen ykkösmaakunta 50

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 SELOSTEITA JA KATSAUKSIA Nro 37 Keski-Pohjanmaan tilastokatsaus 2001 Kokkola 2001 Selosteita ja katsauksia nro 37 Verkkojulkaisu

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa 1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa

Lisätiedot

HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI- RAAHE

HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI- RAAHE POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI- RAAHE MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Nämä merkinnät ja määräykset liittyvät 17.9.2009 päivättyihin kaavaehdotuskarttoihin

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot