Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava
|
|
- Anne Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava Kohdekuvaukset Viite Pvm Tarkistettu Ympäristöministeriön vahvistama Dnro YM3/5222/2010 Maakuntavaltuuston hyväksymä Ramboll Finland Oy Pitkänsillankatu KOKKOLA Puhelin: Faksi:
2 SISÄLLYS 1. YHDYSKUNTARAKENNE Taajamatoimintojen alueet Keskustatoimintojen alueet Keskustatoimintojen alakeskukset Kylät Työpaikka-alueet Logistiikka-alueet Energiahuollon alueet KEHITTÄMISPERIAATEMERKINNÄT Perämerenkaari Kaupunkikehittämisen kohdealue Maaseudun kehittämisen kohdealue Matkailun vetovoima-alue/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue Yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta Maantieverkko Viheryhteystarve Rataverkko Laivaväylä Suurjännitelinja Laajakaistaverkko KAUPAN PALVELUVERKKO VIRKISTYS MAA-AINESTEN OTTO Hiekka ja sora-aineksen ottoalueet Kalliomurskealueet Luonnonkivituotantoon soveltuvat alueet Kaivostoiminta-alueet LUONNON MONIMUOTOISUUS Harjujensuojelu Arvokkaat harjut Arvokkaat kalliot Arvokkaat moreenimuodostumat Pohjavesialueet Muut tärkeät alueet tai kohteet 108 LÄHTEET 109 Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset
3 1. YHDYSKUNTARAKENNE Yhdyskuntarakenne on käsitelty maakuntakaavan 1. vaihekaavassa ja se otettiin mukaan 3. vaihekaavaan täydennys- ja päivityselementtinä. Keski-Pohjanmaan liiton ja Sigma Konsulttien yhteistyönä 2008 valmistunut "Keski-Pohjanmaan aluerakenne 2030" on ollut 3. vaiheen maakuntakaavan lähtömateriaalina erityisesti yhdyskuntarakenteen ja sen mitoituksen sekä kehittämisperiaatteiden kuin myös perustellun väestökehitysarvion osalta. Taajamatoimintojen alueiden rajaukset tulkittiin kuntien yleiskaavojen, asemakaavojen ja YKR -aineiston mukaan. Keskustatoimintojen alueet osoitetaan edelleen kuntien keskustoihin. Uutena merkintänä kaavaan osoitetaan keskustatoimintojen alakeskukset Himangan, Kannuksen, Kokkolan ja Vetelin alakeskuksiin. Kaavaan on merkitty kyliksi sekä kylämäisen asumisen alueet että maatalousvaltaisten toimintojen alueet samalla at -merkinnällä. Kylämäisen asumisen alueita vahvistetaan sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä erityisesti kylän ydinaluetta toiminnallisesti ja kyläkuvallisesti. Uudisrakentamista sijoitetaan palveluiden kannalta edullisesti ensisijaisesti olemassa olevan asutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien varteen. Rakentamisen ohjauksen ensisijainen väline on rakennusjärjestys, mutta tarpeen mukaan myös väljä osayleiskaavoitus. Rakentaminen sovitetaan kyläkokonaisuuteen ja -ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen sekä toisaalta parhaiden peltoalueiden säilyttämiseen maatalouskäytössä. Maatalousvaltaisten toimintojen alueita kehitetään maa- ja metsätalouden, turkistalouden sekä muun alkutuotannon toimintaedellytysten turvaamiseksi. Näissä kylissä asuinrakentaminen on pääasiassa maatiloihin liittyvää korvaavaa ja täydentävää rakentamista ja sitä ohjataan ensisijaisesti rakennusjärjestyksellä. Aluerakenneselvityksessä käsiteltiin myös loma-asumista. Loma-asutusvyöhyke sijoittuu maakunnan suurimpien järvien, lähinnä Ullavanjärven ja Lestijärven, sekä lähes koko merenrannikon, lukuun ottamatta puolustusvoimien aluetta Lohtajalla sekä Himangan keskustan ja Kokkolan kaupungin kaava-alueita, alueelle. Alueiden kehittämisessä otetaan huomioon loma-asutuksen erityistarpeet, kuten veden ja sähkön saanti, sekä jätehuolto. Näillä alueilla loma-asutusrakenne säilyy lähes nykyisellään, mutta lomaasuntojen varustelutason ja keskikoon ennakoidaan kasvavan. Nämä lisäävät alueen viipymää. Loma-asumisvyöhykkeillä rakentaminen tulee tapahtua ensisijaisesti rakennuspaikkakohtaisesti tutkittujen rantaosayleiskaavojen avulla. Siten niitä ei merkitä maakuntakaavaan. 1.1 Taajamatoimintojen alueet Aluemerkintä, taajamatoimintojen alue: Taajamatoimintojen alue. Suunnittelumääräykset: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityishuomio yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen sekä alavilla ja avoimilla alueilla sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskien minimoimiseen. Lisäksi suunnittelussa tulee korostaa taajamien omaleimaisuutta sekä ympäristö-, virkistys-, luonto- ja kulttuuriarvojen huomioimista. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 3
4 Kuvaus ja perustelut: Taajamatoimintojen alueita osoitetaan kaikkien yhdeksän kunnan keskustojen alueille sekä Kokkolan alakeskusten Kälviän, Lohtajan ja Ullavan keskustoihin ja myös Kokkolan Kasikulman, Kokkolan Marinkaisten, Kannuksen Eskolan ja Vetelin Räyringin alueille. Merkintä on ollut mukana maakuntakaavan 1. vaiheessa ja 3. vaiheeseen se on otettu päivityselementtinä sekä osana kaavassa esitettävää aluerakennetta. Merkinnät perustuvat kuntien yleis- ja asemakaavojen sekä YKR -aineiston mukaiseen tulkintaan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Maakunnan suunnittelussa on esitettävä valtakunnallisesti tärkeät vyöhykkeet sekä kaupunki- ja taajamaverkostot ja niiden kehittämisperiaatteet. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Keskeiset vaikutukset: Merkintä ohjaa alempiasteista kaavoitusta alueella pyrkimyksenä eheyttää ja täydentää nykyistä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Kohteet kaavassa: Kunta Kaavakoodi Kohde/ Alueen kuvaus Halsua 74_211 Keskustan alue Himanka 95_211 Keskustan alue Kannus 217_211 Keskustan alue 217_212 Eskolan alue Kaustinen 236_211 Keskustan alue Kokkola 272_211 Kokkolan keskustan alue 315_211 Kokkolan Kälviän keskustan alue 315_216 Kokkolan Kälviän Kasikulman alue 429_211 Kokkolan Lohtajan keskustan alue. 429_212 Kokkolan Marinkaisten keskustan alue 885_211 Kokkolan Ullavan keskustan alue Lestijärvi 421_211 Keskusta - Änäkkälä - Paranta -alue Perho 584_211 Keskustan alue Toholampi 849_211 Keskustan alue Veteli 924_211 Keskustan alue 924_212 Räyringin alue 1.2 Keskustatoimintojen alueet Alue-/kohdemerkintä, keskustatoimintojen alue: Keskustatoimintojen alue. Suunnittelumääräykset: Alueelle voidaan sijoittaa asumista, keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita sekä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 4
5 Kuvaus ja perustelut: Keskustatoimintojen alueita, joita on yhteensä kahdeksan, osoitetaan kaikkien kuntien liikekeskustoihin. Merkintä on ollut mukana maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheessa ja 3. vaiheeseen se on otettu täydennys- ja päivityselementtinä sekä osana kaavassa esitettävää aluerakennetta. Merkinnät perustuvat maakuntakaavan 1. vaiheen selvityksiin, aluerakenneselvitykseen sekä alueilla vallitseviin olosuhteisiin. Kokkolan ja Kannuksen keskustat on osoitettu aluemerkinnällä, muut kohdemerkinnällä. Kälviän, Lohtajan ja Ullavan C - merkintä on muuttunut ca -merkinnäksi kuntaliitoksen myötä ja myös Himangan merkintä on muuttunut samoin tulevan kuntaliitoksen huomioiden. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Kaupunkiseuduilla on myös varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Keskeiset vaikutukset: Merkintä ohjaa alempiasteista kaavoitusta alueella pyrkimyksenä eheyttää ja täydentää nykyistä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Kohteet kaavassa: Kunta Kaavakoodi Kohde/ Alueen kuvaus Halsua 74_221 Halsuan liikekeskusta Kannus 217_221 Kannuksen liikekeskusta Kaustinen 236_221 Kaustisen liikekeskusta Kokkola 272_221 Kokkolan ydinkeskusta Lestijärvi 421_221 Lestijärven liikekeskusta Perho 584_221 Perhon liikekeskusta Toholampi 849_221 Toholammin liikekeskusta Veteli 924_221 Vetelin liikekeskusta 1.3 Keskustatoimintojen alakeskukset Kohdemerkintä, keskustatoimintojen alakeskus: Keskustatoimintojen alakeskus. Suunnittelumääräykset: Alueelle voidaan sijoittaa asumista sekä palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita. Kaupallisia palveluja saadaan sijoittaa alakeskuksen sekä sen vaikutusalueen oman väestöpohjan tarpeisiin. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 5
6 Kuvaus ja perustelut: Alakeskukset osoitetaan Kannuksen, Kokkolan sekä Vetelin alakeskuksiin ja niitä on seitsemän. Kälviän, Lohtajan ja Ullavan C -merkintä on muuttunut ca -merkinnäksi kuntaliitoksen myötä ja samoin on muuttunut Himangan merkintä ennakoiden tulevaa kuntaliitosta. Merkintä on otettu uutena elementtinä maakuntakaavan 3. vaiheeseen. Merkinnät perustuvat aluerakenneselvitykseen sekä alueilla vallitseviin olosuhteisiin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Keskeiset vaikutukset: Merkintä ohjaa alempiasteista kaavoitusta alueella pyrkimyksenä eheyttää ja täydentää nykyistä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Kohteet kaavassa: Kunta Kaavakoodi Kohde/ Alueen kuvaus Himanka 95_221 Himangan liikekeskusta Kannus 217_217 Eskolan liikekeskusta, Kannuksen alakeskus Kokkola 272_222 Koivuhaan liikekeskusta, Kokkolan alakeskus 315_221 Kälviän liikekeskusta, Kokkolan alakeskus 429_221 Lohtajan liikekeskusta, Kokkolan alakeskus 885_221 Ullavan liikekeskusta, Kokkolan alakeskus Veteli 924_219 Räyringin liikekeskusta, Vetelin alakeskus 1.4 Kylät Kohdemerkintä, kyläkeskus: Kylä. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtainen suunnittelu on ensisijaisesti tarkoitettu toteutettavaksi laatimalla maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia yleiskaavoja. Suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää alkutuotannon, asumisen, palvelujen sekä muun elinkeinotoiminnan yhteensovittamiseen, hyvien peltoaluekokonaisuuksien säilyttämiseen maatalouskäytössä sekä olemassa olevien verkostojen hyödyntämiseen. Kuvaus ja perustelut: Kaavaan osoitetaan merkinnällä kylät kunnittain ja niitä on yhteensä 42, joista 27 on kylämäisen asumisen kyliä ja 15 maatalousvaltaisia kyliä. Merkintä on ollut mukana maakuntakaavan 1. vaiheessa ja 3. vaiheeseen se on otettu päivityselementtinä sekä osana kaavassa esitettävää aluerakennetta. Merkinnät perustuvat maakuntakaavan 1. vaiheen selvityksiin, aluerakenneselvitykseen sekä alueilla vallitseviin olosuhteisiin. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 6
7 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailuja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Maakunnan suunnittelussa on selvitettävä maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Keskeiset vaikutukset: Merkintä ohjaa alempiasteista kaavoitusta alueella pyrkimyksenä eheyttää ja täydentää nykyistä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Kohteet kaavassa: Kylämäisen asutuksen kylät: Kunta Kaavakoodi Kohde/ Alueen kuvaus Halsua 74_212 Ylikylä; koulu 74_213 Meriläinen; koulu Himanka 95_212 Pahkala; koulu Kannus 217_213 Märsylä; koulu 217_214 Väli-Kannus; koulu 217_215 Roikola; koulu Kaustinen 236_215 Puumala; koulu 236_216 Köyhäjoki; koulu 236_217 Järvelä; koulu Kokkola 272_212 Långön kyläalue 272_213 Knivsundin kyläalue 272_214 Rödsön kyläalue; koulu 272_215 Vitsari; koulu 272_216 Sokoja; koulu 315_212 Kokkolan Kälviän Ruotsalon kylä; koulu 315_214 Kokkolan Kälviän Välikylä 315_215 Kokkolan Kälviän Peltokorpi; koulu 429_213 Kokkolan Lohtajan Ala-Viirre; koulu 885_213 Kokkolan Ullavan Rahkonen; koulu Lestijärvi 421_213 Yli-Lesti; koulu Perho 584_212 Oksakoski; koulu 584_213 Möttönen; koulu Toholampi 849_212 Alakylä; koulu 849_214 Kleemola; koulu 849_215 Sykäräinen; koulu Veteli 924_216 Pulkkinen; koulu 924_218 Patana; koulu Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 7
8 Maatalousvaltaiset kylät: Kunta Kaavakoodi Kohde/ Alueen kuvaus Himanka 95_213 Hillilä Kannus 217_216 Korpela Kaustinen 236_212 Salonkylä 236_213 Jylhä 236_214 Vintturi Kokkola 315_213 Kokkolan Kälviän Passoja 429_214 Kokkolan Lohtajan Väli-Viirre 429_215 Kokkolan Lohtajan Karhi 885_212 Kokkolan Ullavan Haapala Lestijärvi 421_212 Syri Toholampi 849_213 Parhiala Veteli 924_213 Isokylä 924_214 Sillanpää 924_215 Polso 924_217 Kalliojärvi 1.5 Työpaikka-alueet Kohdemerkintä, työpaikka-alueet: Työpaikka-alue suurta maapinta-alaa vaativille toiminnoille. Suunnittelumääräykset: Alueiden liittyminen päätieverkkoon tulee kytkeä yhteen Kokkolan ohikulkutien korkealuokkaisten liikenteellisten ratkaisujen kanssa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää päätiestön turvallisiin liittymäjärjestelyihin sekä alueiden kaupunkikuvalliseen merkitykseen Kokkolaa lähestyttäessä. Alueelle ei saa sijoittaa runsasta asiointiliikennettä aiheuttavaa toimintaa. Vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen on kielletty. Kuvaus ja perustelut: Merkinnällä osoitetaan monipuoliset työpaikka-alueet, joissa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia. Alueen toimintojen määrittelyssä ratkaisevaa on toiminnan vaikutus ympäristöön. Esimerkiksi tuotannollisen toiminta ei voi olla ympäristövaikutuksiltaan rinnastettavissa ympäristöhäiriötä tuottavaan teollisuustoimintaan. Merkinnät perustuvat maakuntakaavan 1. vaiheen selvityksiin, aluerakenneselvitykseen sekä alueilla vallitseviin olosuhteisiin. Merkintä tukee varautumista vaikeasti ennakoitaviin laajaa maapinta-alaa vaativiin erityishankkeisiin. Koska maakuntakaavassa ei ole voitu arvioida hankealueiden maantieteellistä laajuutta, on päädytty käyttämään kohdemerkintää. Käytännössä kohteiden maksimilaajuus on Kokkolan eteläpuolisen merkinnän osalta 200 ha (kolmio: vt 8 päärata kaupungin raja) ja Kokkolan Kälviän Kasikulman alueen osalta 180 ha (kolmio: vt 8 vt 28 ja vt 28 uusi linjausvaraus). Vähittäiskaupan suuryksikön rakentaminen alueille on kielletty, samoin lyhytmatkaista asiointiliikennettä aiheuttava toiminta. Alueelle siis sijoittuu lähinnä logistisia varastointi- Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 8
9 alueita (tukkukaupan varastointia) ja paljon tilaa vaativaa tuotantotilaa. Alueiden arvioitu aluetehokkuus on 0.2 eli kerrosalaa eteläisellä alueella olisi k-m 2 ja pohjoisella alueella k-m 2. Arvioitu maksimitilanteen työpaikkamäärä on yhteensä 760 (1000 k-m 2 / tp). Tällä varaudutaan Kokkolan seutukunnan työpaikkojen 13 %:n kasvuun toimialaryhmissä "teollisuus sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikenne", joiden yhteinen työpaikkamäärä seutukunnassa v oli Eteläinen alue aiheuttaa maksimitilanteessa henkilöautoliikenteen osalta 800 ajoneuvon vuorokausiliikenteen (400 tp x 2) ja 200 raskaan liikenteen vuorokausiliikenteen (1 ajoneuvo / vrk / 2000 k-m 2 ). Suuntajakautumalla 80/20 keskustan suunnan eduksi hankealue lisää liikennettä valtatielle 8 siten vajaat 15 %. Pohjoisen TP -alueen osalta vastaavilla arvioilla ja suuntajakautumalla 60 (Kokkola) - 20 (Oulu) - 20 (Kajaani) liikennemäärä lisääntyy valtatiellä 8 Kokkolan suuntaan 5 %, Oulun suuntaan 4,5 % ja Kajaanin suuntaan 4 %. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Keskeiset vaikutukset: Merkintä ohjaa alempiasteista kaavoitusta alueella pyrkimyksenä eheyttää ja täydentää nykyistä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta Se tukee Kokkolan Kasikulman teollisuusalueen toimintaa ja sen kehittämistä Merkintä lisää autoilua valtatiellä 8 jonkin verran. Kohteet kaavassa: Kokkola Kaavakoodi: 272_071 Työpaikka-alue Kokkolan etelärajalla valtatien 8 ja junaradan välissä. Kokkola Kaavakoodi: 315_071 Kokkolan Kälviän työpaikka-alue valtatien 8 varressa, ns. Kasikulman alueella. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 9
10 1.6 Logistiikka-alueet Kohdemerkintä, Logistiikka-alueet: Logistiikka-alue. Suunnittelumääräykset: - Kuvaus ja perustelut: Merkinnällä osoitetaan Kokkolan suurteollisuusalueen logistiikka-alue (kaavakoodi 272_291). Logistiikkakeskuksen toteutukseen liittyen on suunnittelu käynnistynyt mm. maantien 749 ja Ykspihlajan raiteen eritason rakentamiseksi sekä alueen ratapihan sähköistämiseksi. Merkintä nivoo yhteen suurteollisuusalueen parannettava rata -merkinnän ja teollisuusalueen. Merkintä perustuu aluerakenneselvitykseen ja alueella vallitseviin olosuhteisiin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmät ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet tavara- (ja henkilöliikenteen) terminaalien (ja matkakeskusten toimintaa ja) kehittämistä varten. Keskeiset vaikutukset: Merkintä ohjaa alempiasteista kaavoitusta alueella pyrkimyksenä eheyttää ja täydentää nykyistä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta Se tukee Kokkolan suurteollisuusalueen toimintaa ja sen kehittämistä. 1.7 Energiahuollon alueet Aluemerkintä, energiahuollon alueet: Energiahuollon alue. Suunnittelumääräykset: - Kuvaus ja perustelut: Merkinnällä osoitetaan Kokkolan Ventusnevan sähköasema (kaavakoodi 272_441) ja suunnitteilla oleva Hirvinevan sähköasema (kaavakoodi 272_442). Ventusnevan asema on käsitelty maakuntakaavan 1. vaihekaavassa ja Hirvinevan asema otetaan 3. vaiheeseen uutena merkintänä. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 10
11 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Keskeiset vaikutukset: Merkintä turvaa energiahuollon tarpeita ja toimintaa Toteuttamisella voi olla sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 11
12 2. KEHITTÄMISPERIAATEMERKINNÄT 2.1 Perämerenkaari Merkintä, Perämerenkaaren kansainvälinen kehittämisvyöhyke: Kansainvälinen ja ylimaakunnallinen kehittämisvyöhyke: Perämerenkaari. Suunnittelumääräykset: Kehittämisvyöhykkeen toimintojen verkostoitumista tulee edistää alueidenkäyttöratkaisuilla ylimaakunnallisesti. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava palvelutasoltaan korkeatasoisiin kansainvälisiin liikenneyhteyksiin, erityisesti pääteiden liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseen, raideliikenteen kehittämiseen sekä tietoliikenneverkostoihin. Perämeren rannikon matkailu- ja virkistyspalvelujen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon seudullisesti merkittävien virkistysalueiden, veneilyreittien ja -satamien kehittämistarpeet sekä yhtenäisen kevyen liikenteen reitin kehittämismahdollisuus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien toimintaedellytykset Vattajan ampuma- ja harjoitusalueella, maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset koko rantavyöhykkeellä sekä on turvattava maiseman ja luonnontalouden erityispiirteet ja luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Maankohoamisrannikon luonnon- ja kulttuuriperinnön kansainvälisten arvojen säilymistä ja matkailullista hyödyntämistä on pyrittävä edistämään. Kuvaus ja perustelut: Perämerenkaarella tarkoitetaan suomalais-ruotsalaista Perämerta kiertävää rannikkoaluetta, joka on huippuosaamisen, logistiikan ja liiketoiminnan kansainvälinen kehittämisvyöhyke. Perämerenkaari ulottuu Keski-Pohjanmaalta Ruotsin Skellefteåån ja alueella on mm. korkeakouluja, suurteollisuutta ja korkean teknologian yrityksiä. Perämerenkaaren aluerakenteen runkona toimii Suomen päärata ja sitä tukeva tiestö. Toimijoiden välistä yhteistyötä tiivistetään edelleen ylimaakunnallisella Kokkola Oulukasvuvyöhykkeen kehittämishankkeella. Vyöhykkeen alueet kasvavat väestön ja BKT:n osalta nopeammin kuin vyöhykettä ympäröivät alueet. Kehityspotentiaalia luovat Pohjois- Suomen suuralueen väestö-, asutus-, työpaikka- ja osaamistihentymät. Pääradan kunnostaminen palvelee elinkeinoelämän kehittämisedellytysten ohella henkilöliikennettä, jonka myötä junamatka Kokkolan keskustasta Oulun keskustaan kestää tulevaisuudessa vain vajaat 1,5 tuntia. Vyöhykkeen toiminnalla voidaan myös tukea Perämerenkaaren tavoitteiden toteutumista ja synnyttää uudenlaista synergiaa. Perämerenkaaren kansainvälisen kehittämisvyöhykkeen toimintojen verkostoitumista edistetään alueidenkäyttöratkaisuilla. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa varaudutaan palvelutasoltaan korkeatasoisiin kansainvälisiin liikenneyhteyksiin, erityisesti pääteiden liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseen, raideliikenteen kehittämiseen sekä tietoliikenneverkostoihin. Perämeren rannikon matkailu- ja virkistyspalvelujen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa otetaan huomioon seudullisesti merkittävien virkistysalueiden, veneilyreittien ja -satamien, kehittämistarpeet sekä yhtenäisen kevyen liikenteen reitin kehittämismahdollisuus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otetta- Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 12
13 va huomioon myös puolustusvoimien toimintaedellytysten turvaaminen Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella (huomioiden tarvittavat vaara-alueet). Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset sekä turvataan maiseman ja luonnontalouden erityispiirteet ja luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Maankohoamisrannikon luonnon- ja kulttuuriperinnön kansainvälisten arvojen säilymistä ja matkailullista hyödyntämistä on pyrittävä edistämään. Perämerenkaaren kehittämisvyöhykkeen toimintojen yhteistyötä ja verkostoitumista tuetaan alueidenkäyttöratkaisuilla ja siksi esimerkiksi maakuntakaavan on luotava maankäytölliset edellytykset alueen kehittämiseksi. Näistä syistä perämerenkaari osoitetaan maakuntakaavaan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Maakunnan suunnittelussa on esitettävä valtakunnallisesti tärkeät vyöhykkeet sekä kaupunki ja taajamaverkostot ja niiden kehittämisperiaatteet. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Maakunnan suunnittelussa yhteistyössä maakuntien liittojen kesken on selvitettävä ne alue ja yhdyskuntarakenteeseen ja muuhun alueidenkäyttöön liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden muodostamista ja niiden kehittämisedellytyksiä. Keskeiset vaikutukset: Parantaa toimintojen yhteistyötä ja verkostoitumista vyöhykkeen alueella. 2.2 Kaupunkikehittämisen kohdealue Merkintä, kaupunkikehittämisen kohdealue: kk Kaupunkikehittämisen kohdealue. Suunnittelumääräykset: Kokkola M02 Kokkolan kaupunkia tulee kehittää Keski-Pohjanmaan maakunnallisena keskuksena. Maakunnallisesti merkittävät palvelut tulee ohjata joko kaupungin keskustaan tai sitä rajaavan pääkatuverkon varsille siten, että ne ovat hyvin saavutettavissa päätieverkolta. Vähittäiskaupan suuryksiköt tulee sijoittaa ydinkeskustaan tai välittömästi sen läheisyyteen. Suurteollisuutta tulee kehittää nykyisellä paikallaan sataman ja rataverkon läheisyydessä. Muut ylikunnalliset työpaikka-alueet tulee sijoittaa päätieverkon yhteyteen. Nykyistä kaupunkirakennetta tulee tiivistää. Keskustan ja Vanhansatamanlahden alueen vetovoimaisuutta tulee lisätä. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeiden pääteiden toteutuminen ja toiminnalliset vaatimukset on turvattava. Kuvaus ja perustelut: Merkinnällä on osoitettu maakuntakeskuksena toimiva Kokkolan kaupunkiseutu, johon keskus-asemasta johtuen kohdistuu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita. Rajausta on tarkistettu koskemaan uusia, osin maakuntakaavaehdotuksessakin osoitettuja maankäyttötarpeita Kokkolan taajama-alueella ja sen välittämässä ympäristössä. Merkintä on esitetty myös 1. vaiheessa. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 13
14 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Maakunnan suunnittelussa on esitettävä valtakunnallisesti tärkeät vyöhykkeet sekä kaupunki- ja taajamaverkostot ja niiden kehittämisperiaatteet. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Keskeiset vaikutukset: Merkintä tukee alueiden kehittämishankkeita ja edistää alueidenkäyttötavoitteita. 2.3 Maaseudun kehittämisen kohdealue Merkintä, maaseudun kehittämisen kohdealue: Maaseudun kehittämisen kohdealue. Suunnittelumääräykset: Lestijokivarsi M03 Maisemallisesti arvokkaiksi osoitetuilla Lestijoen varsialueilla tulee rakentamisen ohjaus ja muut kehittämistoimet suunnitella nykymuotoiset taloudelliset toiminnot turvaavista, luonnontaloudellisista lähtökohdista käsin. Erityishuomio tulee kiinnittää vesistön suojelullisten arvojen turvaamiseen, virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseen, maisema- ja kulttuuriympäristön hoitoon sekä uudisrakentamisen sijoitteluun ja ulkonäköön. Kuntien tulee maankäyttö- ja rakennuslain 5 luvun mukaisia yleiskaavoja, 7 luvun mukaisia asemakaavoja sekä ryhtyessään muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi huolehtia alueen ylikunnallisesti yhtenäisten suunnitteluperiaatteiden kehittämisestä sekä antaa tarpeen mukaan ohjeita ja määräyksiä em. lähtökohtien toteuttamiseksi. Veteli Sillanpää M05 Vetelin Sillanpään Slkaharjun välistä aluetta tulee kehittää maakunnallisena virkistyspalvelukeskuksena. Alueen suunnittelussa tulee korotetusti huomioida moottoriurheilupainotteisen keskisen osa-alueen sekä luontopainotteisten reuna-alueiden toiminnallinen erilaisuus. Tällöin on keskeistä hahmottaa eri aluekokonaisuuksien vaatimat suojaetäisyydet sekä erityyppisistä toiminnoista toisilleen koituvat vaikutukset. Kuvaus ja perustelut: Merkinnällä osoitetaan kohdealueina Lestijokivarsi ja Sillanpään-Sulkaharjun alue Vetelissä, joihin kohdistuu maakunnallisesti erityisiä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita. Merkinnällä ja niihin liittyvillä määräyksillä edistetään maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiä sekä huomioidaan alueiden erityispiirteitä. Lestijokivarren osalta on keväällä 2010 käynnistynyt myös kolmen kunnan (Kalajoen ja Kannuksen kaupungit sekä Toholammin kunta) osayleiskaava, jonka tavoitteet ovat kaavamääräyksen mukaiset. Merkintä on Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 14
15 vahvistettu 1. vaiheen maakuntakaavassa ja on otettu mukaan 3. vaihekaavaan täydentävänä elementtinä, johon ei ole tehty muutoksia. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Maakunnan suunnittelussa on selvitettävä maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Keskeiset vaikutukset: Merkintä tukee alueiden kehittämishankkeita ja edistää alueidenkäyttötavoitteita. Kohteet kaavassa: Kunta Kaava- Kohde/ Alueen kuvaus koodi Himanka 95_031 Lestijoki varsialueineen Kannus 217_031 Lestijoki varsialueineen Lestijärvi 421_031 Lestijoki varsialueineen Toholampi 849_031 Lestijoki varsialueineen: Nauhamainen jokivarsiasutus; viljelysalue; Lestijoki Veteli 924_031 Vetelin Sillanpään - Sulkaharjun alue; moottoriurheilurata, lentokenttä, sahateollisuutta, virkistyspainetta, pohjavesialue, suojelu; useita osin ristiriitaisia maankäyttömuotoja samalla alueella. Tavoitteena alueen kehittäminen eri maankäyttöryhmät yhteen sovittaen. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 15
16 2.4 Matkailun vetovoima-alue/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue Merkintä, Matkailun vetovoima-alue/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue: Matkailun vetovoima-alue/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue. mv-1 Rahjan saaristo mv-2 Kaustinen-Veteli mv-3 Metsäpeuranmaan erämatkailualue ja Lestijärven kulttuurialue mv-4 Öjan matkailualue mv-5 Vanhansatamanlahti Suunnittelumääräykset: Kohdealueille on annettu kehittämisperiaatteet. Kuvaus: Maakuntakaavaan osoitetaan viisi matkailun vetovoima-aluetta. Merkinnät perustuvat maakuntakaavan taustaselvitykseksi tehtyyn aluerakennusselvitykseen, Keski- Pohjanmaan matkailustrategiaan sekä aluerakenteen ja yritystoimintojen kehittämistavoitteisiin. Merkinnät osoitetaan Rahjan saaristoon Kalajoki-Himanka - alueelle, Perhoon, Lestijärvelle Metsäpeuranmaan erämatkailualueelle ja Lestijärven kulttuurialueelle, Kaustinen - Veteli matkailualueelle sekä Kokkolaan Öjan matkailualueelle ja Vanhansatamanlahdelle. Matkailun kehittäminen on tärkeässä asemassa myös muualla maakunnassa. Perustelut: Matkailualueet muodostavat tärkeän, erityisesti matkailuelinkeinotoimintaa, tukevan osan valtakunnanlaajuista matkailukeskusverkostoa. Kaavassa esitettävät kohteet muodostuvat laajoista maakunnallisesti merkittävistä kokonaisuuksista. Alueiden kehittämisperusteet pohjautuvat kunkin kohteen ominaispiirteisiin jotka on esitetty kohdekuvauksen yhteydessä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Erityistavoitteet: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Jokien suistoalueilla kiinnitetään erityistä huomiota maiseman ja luonnontalouden erityispiirteisiin. Rakentamisen sijoittelussa turvataan maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Keskeiset vaikutukset: Kaavassa osoitettavat matkailun vetovoima-alueet täydentävät valtakunnallista ja maakunnallista matkailukeskusverkkoa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 16
17 Alueiden osoittaminen tukee matkailua palvelevia elinkeinoja sekä vahvistaa aluerakennetta. Kohteet kaavassa: mv-1, Rahjan saaristo Kaavakoodi: 95_091 Alueen kehittäminen merellisenä matkailualueena perustuu viereisen Kalajoen kunnan Hiekkasärkkien matkailukeskuksen palveluihin sekä Rahjan saariston ja muun maankohoamisrannikon luonnon- ja kulttuuriympäristöön liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Saaristo on osa valtakunnallista rantojensuojeluohjelmaa ja kuuluu Natura verkostoon. mv-2, Kaustinen Veteli Kaavakoodi: 236_091, 924_091 Alue muodostaa monipuolisen kokonaisuuden, jonka kehittäminen tulee perustua kansainvälisiin kulttuuritapahtumiin, luonnon monimuotoisuuteen sekä maankäytön monipuolisuuteen liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Kaustisen keskustassa kehittämistoimien lähtökohtana tulee pitää Vt 13 varteen sijoittuneita matkailuelinkeino-, liikunta- ja virkistyskohteita (laskettelurinne, liikuntakeskus, kansantaiteenkeskus, juhla-alue, Pelimannitalo, Kansanlääkintäkeskus ja Mosalan alue). Kehittämistoimien tulee tukea alueen toiminnallista ja taajamakuvallista kokonaisuutta. Vetelissä erityiskohteena tulee huomioida Sillanpään moottoriurheilualueen muodostama virkistyspainotteinen kokonaisuus ja sen toiminnallinen kehittäminen. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 17
18 mv-3, Metsäpeuranmaan erämatkailualue ja Lestijärven kulttuurialue Kaavakoodi: 421_091, 584_091 Alueen kehittäminen perustuu luontoon liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin laueella sijaitsevia luonnontilaisina säilynteitä aarnimetsiä ja rauhallisia metsäjärviä, suoluontoa sekä erämaaeläimistöä säilyttäen sekä reitistöjä kehittäen. mv-4, Öjan matkailualue Kaavakoodi: 272_091 Alueen kehittäminen perustuu lähialueiden, erityisesti Kokkolan, Luodon ja Pietarsaaren, matkailualueisiin sekä alueen merelliseen luontoon liittyviin virkistys- ja vapaaaikatoimintoihin alueella sijaitsevia luontoarvoja, mm. valtakunnallisesti arvokkaita glojärviä, säilyttäen. mv-5, Vanhansatamanlahti Kaavakoodi: 272_092 Alueen kehittäminen perustuu luontoon sekä erilaisiin tapahtumiin liittyviin virkistys- ja vapaa-ajantoimintoihin. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 18
19 2.5 Yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta Kuvaus ja perustelut: Maakuntakaavan 1. vaiheessa on osoitettu yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tavoiteltavat päälaajenemissuunnat Himangan, Kannuksen, Kälviän, Lohtajan, Perhon, Toholammin sekä Vetelin keskustojen yhteyteen. Merkinnät perustuivat 1. vaihekaavan perusselvitysvaiheessa kerättyyn kuntien osayleiskaava-aineistoon. Maakuntakaavan 3. vaihekaavassa taajama-alueet rajataan osayleiskaavojen mukaisesti ja siten taajamaalue -merkintä korvaa laajenemissuunta -merkinnän, jolloin laajenemissuuntia ei osoiteta 3. vaihekaavassa ja tästä syystä myöskään näitä poistuvia merkintöjä ei osoiteta. Poistuvat merkinnät, joita ei osoiteta 3. vaiheen kaavassa: Kunta Kaavakoodi Kohde/ Alueen kuvaus Himanka 95_281 Taajama-alueen laajentumissuunta pohjoiseen Kannus 217_281 Taajama-alueen laajenemissuunta länteen 217_282 Taajama-alueen laajenemissuunta itään Kokkola 315_281 Kokkolan Kälviän taajama-alueen laajenemissuunta etelään havupuuvaltaisille moreenikankaille 429_281 Kokkolan Lohtajan taajama-alueen laajenemissuunta Kokkolan suuntaan Perho 584_281 Taajaman eteläpuoliset moreenikankaat Toholampi 849_281 Taajama-alueen laajenemissuunta itään 849_282 Taajama-alueen laajenemissuunta etelään Veteli 924_281 Taajama-alueen pohjoisosan laajentumissuunta itään havupuuvaltaiselle moreenikankaalle 924_282 Taajama-alueen eteläosan laajentumissuunta itään havupuuvaltaiselle moreenikankaalle 2.6 Maantieverkko Vahvistuspäätöksessään (Dnro YM3/5222/2010) Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta seuraavat maantieverkkoa koskevat kohdat: Tieluokan nosto valtatieksi koskien kantatietä 63. Merkittävästi parannettava merkintä seututien 750 osalta. Viivamerkintä, uusi valtatie / kantatie: Uusi valtatie / kantatie. Viivamerkintä, tieluokan muutos: Tieluokan muutos. Viivamerkintä, merkittävästi parannettava valta-, kanta- tai seututie: Merkittävästi parannettava valta-, kanta- tai seututie. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 19
20 Viivamerkintä, tieliikenteen yhteystarve: Tieliikenteen yhteystarve. Merkintä, eritasoliittymä: Eritasoliittymä. Suunnittelumääräykset: Kuvaus ja perustelut: Maakuntakaavaan osoitetaan parannettaviksi tielinjoiksi valtatiet 8, seututie 750 sekä osa valtateistä 28 (Kannuksen kohta) ja 13 (Kokkolan keskustan ja uuden ohitustiemerkinnän välinen osuus). Lisäksi kantatielle 63 osoitetaan tieluokan muutos valtatieksi. Kokonaan uutena tielinjauksena osoitetaan kantatien 58 oikaisu Lestijärven itäpuolelle sekä Kokkolan ohitustie valtatiellä 8. Tieliikenteen yhteystarvemerkinnällä on osoitettu ohitustievaraukset Toholammille sekä Perhoon. Tieosuuksien eritasoliittymät on esitetty sekä nykyisten että suunniteltujen liittymien osalta omilla merkinnöillään. Uusien tievarausten sekä parannettavien tielinjojen osalta merkinnät perustuvat tehtyihin liikennesuunnitelmiin. Tieluokan noston perusteena on kaavassa esitettyjen uusien, mm. kaivostoimintaa koskevien, varausten seurannaisvaikutukset, joita ovat esim. tieverkon osien liikenteelliset muutokset sekä aluerakenteen ja yritystoimintojen kehittämistavoitteet. Valtatiestä 8 osoitetaan Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan alueella kulkeva tiejakso. Merkintä perustuu lähinnä kuntaliitoksen (Kokkola, Kälviä, Lohtaja ja Ullava) kautta muuttuneisiin aluerakenteen kehittämistavoitteisiin. Valtatie yhdistää liittymäkuntien keskustoja suoraan tai välillisesti ja Kokkolan taajaman päälaajenemissuunta on valtatien suuntainen. Tieosuuden on siten kyettävä palvelemaan sekä paikallis- että kaukoliikennettä. Kokkolan alueelle valtatielle 8 on myös osoitettu uusi ohitustielinjaus. Kantatie 63 muodostaa tärkeän ja vilkkaan, maakuntien välisen pitkänmatkan liikenneyhteyden Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta Keski-Pohjanmaan kautta Pohjois- Pohjanmaalle. Kantatien liikenne on viime vuosina kasvanut nopeasti ja tien merkitys tulee edelleen kasvamaan alueella lähivuosina avattavien kaivoshankkeiden ansiosta. Kt 63 on perusparannettu Etelä-Pohjanmaan liiton alueella Evijärvelle saakka. Osuus Evijärveltä Kaustiselle on kapea ja mutkainen eikä se palvele turvallisesti samaa liikennemäärää kuin tien muut osuudet. Etelä-Pohjanmaan vahvistetussa maakuntakaavassa tielle on osoitettu tieluokan muutos kantatiestä valtatieksi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 20
21 Keskeiset vaikutukset: Merkinnät kehittävät valtakunnallista liikenneverkkoa Muutos tukee maakuntien ja kuntien välistä yhteistoimintaa sekä vahvistaa aluerakennetta Teiden parantaminen tukee alueen elinkeinojen kehittämistä ja vahvistaa alueen matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä Hyvät yhteydet helpottavat ja tekevät turvallisemmaksi vilkasta työmatka- ja asiointiliikennettä sekä raskasta liikennettä ja myös joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä. Lisäksi tien vaikutuspiirin väylästön liikenteellinen toimivuus ja turvallisuus paranevat Kohteet kaavassa: Kunta Kaavakoodi Kohde/ Alueen kuvaus Himanka, Kokkola 95_ _ _ _021 Parannettava tielinja valtatie 8 liittymäjärjestelyineen Turusta Ouluun alueilla Himanka, Kokkola, Kokkolan Kälviä ja Kokkolan Lohtaja Kannus 217_021 Parannettava tieosuus valtatie 28 liittymäjärjestelyineen. Kaustinen, Kokkola, Toholampi 236_ _ _022 Tieluokan muutos valtatieksi, kt63 alueilla Kaustinen, Kokkolan Ullava ja Toholampi Kokkola 272_022 Parannettava tielinja valtatie 13 liittymäjärjestelyineen 272_023 Uusi valtatie, vt8 eritasoliittymineen 272_027 Eritasoliittymä 272_028 Eritasoliittymä 315_011 Suonperän alue, uusi tieosuus Lestijärvi 421_011 Kantatien 58 oikaisu Lestijärven itäpuolitse Perho 584_011 Ohitustievaraus Toholampi 849_011 Ohitustievaraus Veteli 924_011 Parannettava seututien 750 osuus Patanan risteyksestä 924_021 Eritasoliittymä 924_022 Eritasoliittymä (olemassa oleva) 2.7 Viheryhteystarve Merkintä, viheryhteystarve: Viheryhteystarve. Suunnittelumääräykset: - Kuvaus ja perustelut: Viheryhteystarpeen merkinnät perustuvat maakuntakaavan 1. vaiheeseen, jossa on osoitettu viheryhteydet Kokkolaan Kruunupyy-Hepoventusneva-Harriniemi välille ja Perhon- Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 21
22 jokivarteen. Lisäksi 3. vaiheessa on osoitettu viheryhteystarve Himangalta Kalajoen suuntaan. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa viheryhteystarve on osoitettu jatkuvana koko Perämeren rannikkoalueelle. Merkintä 3. vaiheen kaavassa huomioi tulevaa Himangan ja Kalajoen yhdistymistä sekä Kalajoen matkailukeskittymän vaikutusta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Kohteet kaavassa: Kunta Kaava- Kohde/ Alueen kuvaus koodi Kokkola 272_051 Kruunupyy-Hepoventusneva-Harriniemi, viheryhteystarve 272_052 Perhonjokivarsi, viheryhteystarve Himanka 95_051 Himanka-Kalajoki, viheryhteystarve 2.8 Rataverkko Viivamerkintä, parannettava rataosuus ja liikennepaikka: Parannettava rataosuus ja liikennepaikka. Suunnittelumääräykset: Pääradan parantamisen lähtökohtana tulee olla kaksoisraiteen rakentaminen koko maakunta-kaavan alueelle. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja maankäytössä on varauduttava tasoristeysten poistamiseen sekä lisääntyvien melu- ja tärinävaikutusten huomioimiseen ja niistä aiheutuvien vaikutusten minimoimiseen. Samoin tulee huomioida kiinteät muinaisjäännökset. Kuvaus: Maakuntakaavaan osoitetaan parannettava päärata ja/tai siihen liittyvä parannettava yhteystarve. Merkintä kohdistetaan Seinäjoki-Oulu pääradan osuudelle siltä osin kun se kulkee Keski-Pohjanmaan liiton alueella. Merkintä parannettavalle yhteystarpeelle osoitetaan Kokkola - Ykspihlaja teollisuusraiteelle sekä Kokkolan ja Ykspihlajan väliratapihoille. Perustelut: Päärata Raideliikenteen merkinnät pääradan osalta perustuvat ratahallintokeskuksen aloittamaan valtakunnallisesti merkittävään Seinäjoki Oulu-ratahankkeeseen joka toteutetaan vaiheittain. Ensimmäinen vaihe ajoittuu vuosille ja toinen vaihe on teknisesti mahdollista aloittaa ensimmäisen vaiheen valmistuttua. Valtioneuvoston liikennepoliittisen selonteon myötä hankkeeseen liitettiin kaksoisraiteen Kokkola-Ylivieska rakentaminen, jonka arvioitu aloitusaika on Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 22
23 valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. Keskeiset vaikutukset: Rataverkon parantaminen vahvistaa valtakunnallista raideliikennettä palvelevaa raideverkkoa Rataverkon parantaminen lisää tavaraliikenteen kilpailukykyä mahdollistamalla 25 tonnin akselipaino 100 km/h nopeustasolla ja henkilöliikenteen matka-ajat lyhenevät, kun suurin sallittu nopeus nousee junatyypistä riippuen tasolle km/h osuudella Seinäjoki-Ylivieska (nykyisin 140km/h) Rataosan välityskyky ja turvallisuus lisääntyvät kaksoisraide-, liikennepaikka- ja turvalaitemuutoksilla Tasoristeysten poisto osuudelta Seinäjoki-Ylivieska parantaa turvallisuutta ja mahdollistaa osaltaan junanopeuksien kasvun Parantaminen varmistaa sähkötehon riittävyyden junapainon kasvaessa. Parantamisella on myös myönteisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään. Perustelut, Kokkolan ratapiha ja Ykspihlajan teollisuusraide sekä -ratapiha: Yhteyden parantaminen välillä päärata - Ykspihlajan satama-alue perustuu Kokkolan sataman kautta kulkevan tavaraliikenteen suureen määrään. Teollisuuden ulkomaan tavarakuljetusten suuryksikköliikenne on keskittynyttä ja Kokkolan satama kuuluu tavaraliikenteen merkittävimpien satamien joukkoon. Kuvassa 1 on esitetty Suomen satamien ja rautateiden tavaraliikenteen kuljetusmäärät. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 23
24 Kuva 1. Tavaraliikenteen kuljetusvirrat rautateillä ja satamissa vuonna 2007 (Ratahallintokeskus (2008) Ratahallintokeskuksen toiminta ja taloussuunnitelma (saatavissa Kokkolan ratapihan merkintä perustuu Pohjois-Suomen rataverkon tavaraliikenteen kehittäminen -julkaisuun (Ratahallintokeskus A5/2007). Julkaisun mukaan Kokkolan ratapihan kuormitusta pyritään vähentämään kehittämällä Ykspihlajan teollisuusratapihaa ja ohjaamalla sinne mahdollisimman paljon satamaliikennettä Kokkolasta käsin tapahtuvan ope- Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 24
25 roinnin sijaan. Edelleen Kokkolan ja Ykspihlajan välinen rataosa esitetään sähköistettäväksi ja Ykspihlajan teollisuusratapiha laajennettavaksi ja varustettavaksi turvalaitteilla. Keskeiset vaikutukset: Ratapihojen ja sivuraiteen parantaminen mahdollistaa junapituuden noston 925 m kahdella raiteella Eri toimintojen (henkilöliikennekaluston seisotus, vaunukorjaamo, kunnossapito ja tankkauspiste) keskittäminen tietyille alueille lisää tehokkuutta ja säästää kustannuksia Matkustajalaiturin muutos eritasoon lisää turvallisuutta Muutokset vaikuttavat alueen raideliikenteen tehokkuuteen ja toimivuuteen jotka tuovat lisää kilpailukykyä alueen yrityksille ja siten kerrannaisvaikutukset heijastuvat maakunnan aluerakenteeseen. Kohteet kaavassa: Kunta Kaavakoodi Kohde/ Alueen kuvaus Kannus, 217_025 Päärata alueilla Kannus, Kokkolan Kälviä ja Kokkola Kokkola 272_ _025 Kokkola 272_026 Ykspihlajan sivuraide sekä ratapihajärjestelyt 2.9 Laivaväylä Vahvistuspäätöksessään (Dnro YM3/5222/2010) ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Kehitettävä laivaväylä -merkinnän. Väylän osalta jäi voimaan maakuntakaavan 1. vaiheen laivaväylämerkintä. Viivamerkintä, kehitettävä laivaväylä: Kehitettävä laivaväylä. Suunnittelumääräykset: Väylän ruoppauksen yhteydessä tulee huomioida ruoppauksen vaikutukset ammattikalastukseen, linnustoon ja kalastoon sekä vedenalaiseen luontoon ja kulttuuriperintöön sekä on pyrittävä lieventämään niihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Kuvaus ja perustelut: Kokkolan satamasta on kansainvälisiä yhteyksiä ja satamassa käsitellään suurteollisuusalueen sekä transitoliikenteen kontti-, kuivabulkki-, öljy- ja kappaletavaralasteja. Kokkola on Suomen kolmas syväväyläsatama vuonna 2000 valmistuneen 13 metrin syväväylän ansiosta. Satamaan on tehty hiljattain myös muita suuria investointeja, kuten AWTterminaali ja sisäinen satamalogistiikka. Kokkolan satama onkin Suomen suurin transitosatama tonnimääräisesti mitattuna. Satamassa liikennöi myös 14 metrin aluksia, vaikka kulkusyvyys on 13 metriä. Suurempien laivojen satamaan pääsyn takaaminen ja samalla liikennemäärien kasvattaminen edelleen vaatii syväväylän syventämistä noin 14 metriin. Sen kanssa linjassa on myös junaliikenteen pääradan kehittäminen. Tämä parannettava Kokkolan sataman laivaväylä osoitetaan maakuntakaavaan. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaava, kohdekuvaukset 25
1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet
1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotHANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI- RAAHE
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN MUUTOSLUONNOS HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI- RAAHE MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Nämä merkinnät ja määräykset liittyvät 18.12.2008 päivättyihin kaavaluonnoskarttoihin
LisätiedotHANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI- RAAHE
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI- RAAHE MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Nämä merkinnät ja määräykset liittyvät 17.9.2009 päivättyihin kaavaehdotuskarttoihin
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotLiite 16 1 HANKKEEN SOVELTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN
Liite 16 1 HANKKEEN SOVELTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN 1.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Seuraavissa taulukoissa on käyty läpi tätä hanketta koskevat
LisätiedotErityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet:
Tekninen lautakunta 38 07.04.2015 2. Vaihemaakuntakaavaluonnos Teknltk 38 Pohjois-Pohjanmaan alueella voimassa olevia maakuntakaavoja täydennetään ja päivitetään kolmessa vaiheessa. Maakuntakaavan uudistamisen
LisätiedotHANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
LisätiedotVALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TARKISTAMI NEN. Yleistavoitteet
Rinnakkaisteksti VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TARKISTAMI NEN 4.2 Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotLIITE 1 Otsotuuli Oy Teerivaaran tuulivoimahankkeen YVA 1 (9)
1 (9) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi Teerivaaran tuulivoimapuiston
LisätiedotENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotOlli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN
7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN LIITTO
Päiväykset/käsittelyt: Ympäristöministeriön vahvistama 8.2.2012 Dnro YM3/5222/2010 Maakuntavaltuuston hyväksymä 22.4.2010 8 Tarkistukset 24.3.2010 Tarkistukset 2.2.2010 Kaavaehdotus 14.12.2010 Kaavaluonnos
LisätiedotLiite 3. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys
Liite 3. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi Kivivaara-Peuravaaran
LisätiedotLIITE 9 Siikajoen kunta Kangastuulen tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 (6) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN
1 (6) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi
LisätiedotKehittämisperiaatemerkinnät maakuntakaavoituksessa
Maakuntakaavan toteuttaminen 1. Kehittämisperiaatemerkinnöistä 2. Kehittämisvyöhykkeistä ja niiden toteuttamisesta 3. Maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteen seurannasta 4. Jatkuvan suunnittelun periaatteesta
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotLIITE 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 1 (9) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat
LisätiedotMerkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.
Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista
LisätiedotTuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen
Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa
LisätiedotLIITE 7 Hyrynsalmen kunta Illevaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaava 1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN
1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi
Lisätiedot1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän
LisätiedotLiite 3. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys
Liite 3. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi Tolpanvaara-Jylhävaaran
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka
15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä
LisätiedotLIITE 8 Kalajoen kaupunki Läntisten tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN
1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi
LisätiedotEkologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE
Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE
LisätiedotMaakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto
Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan
LisätiedotAURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6 KAAVATILANNE KAAVATYÖTÄ OHJAAVAT ASIAKIRJAT Kaava-aluetta koskevat olemassa olevat kaavat, muut suunnitelmat ja selvitykset: 1. Valtakunnalliset
LisätiedotOSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN
1 (6) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
LisätiedotSuunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
LisätiedotLIITE 10 Hyrynsalmen kunta Lumivaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaava 1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN
1 (7) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi
LisätiedotUusimaa-kaava 2050 valmisteluaineisto: UUDENMAAN RAKENNEKAAVAN LUONNOS KAAVAKARTTA SEKÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. Nähtävillä
Uudellemaalle pitää olla myös helppo tulla jok Suomea - - ja maailmaltakin. Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineisto: UUDENMAAN RAKENNEKAAVAN LUONNOS KAAVAKARTTA SEKÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Nähtävillä 27.2.
LisätiedotSUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
LisätiedotLausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta
Tekninen lautakunta 38 07.04.2015 Kunnanhallitus 94 20.04.2015 Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Teknltk 07.04.2015 38 Pohjois-Pohjanmaan alueella voimassa olevia maakuntakaavoja
LisätiedotKALAJOEN KAUPUNKI HIMANGAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS LOPOTINTIEN ALUEELLE
KALAJOEN KAUPUNKI HIMANGAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS LOPOTINTIEN ALUEELLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 07.11.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN (OAS) TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotOULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotYmpäristöministeriön opas 9 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa, sivu 15
Ympäristöministeriön opas 9 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa, sivu 15 Yleiskaavassa tulevat sovellettaviksi yleistavoitteet ja erityistavoitteista ne, joita ei ole
LisätiedotTarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:
LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä
LisätiedotTampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö
Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen
LisätiedotKanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava
Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA
Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotUudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset
LisätiedotOlli Ristaniemi KOKONAISMAAKUNTAKAAVAN AJANTASAISTAMISTYÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN KYTKENTÄ
23.10.2014 Olli Ristaniemi KOKONAISMAAKUNTAKAAVAN AJANTASAISTAMISTYÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN KYTKENTÄ 1 MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSEN AIKATAULU Syksy 2014 Kunta- ja sidosryhmäkierros puhtaalta pöydältä
LisätiedotMaisema-alueet maankäytössä
Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
LisätiedotHankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys
Hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi Piiparinmäki-Lammaslamminkankaan
LisätiedotPellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotLÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
LisätiedotTOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö
TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-
LisätiedotLiite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys
1 (8) Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi Murtotunturin alueen
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotTekninen palvelukeskus Kaavoituspalvelut PL 43, KOKKOLA
Tekninen palvelukeskus 24.8.2015 Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 KOKKOLA Vastaus kyselyyn kaavatiedoista Kokkolan avosairaanhoidon ja avoterveydenhuollon, suun terveydenhuollon sekä sosiaalipalveluiden
LisätiedotAJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick
AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotSeitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA
VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön
LisätiedotVäitöskirja netissä:
Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen
LisätiedotKAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014
KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten
LisätiedotKAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA
KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi
LisätiedotRunkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto
Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017
LisätiedotKAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA
KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi
LisätiedotLiite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys
Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi Tolpanvaara-Jylhävaaran
LisätiedotOTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
122-AK1506 SÄKYLÄN KUNTA KARJANKUJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 168 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.1.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (10) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015
PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
16-KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava Asemakaava koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan kaavoittamatonta aluetta/ kiinteistöjä 536-407-24-3, 536-407-10-31,
LisätiedotLIITE 10 Kajaanin kaupunki, Vieremän kunta Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 (6)
1 (6) OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, mitkä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulevat huomioitaviksi
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotLiite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys
Liite 4. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tässä liitteessä esitetään selostus ja yleisarvio siitä, miten Myllykankaan tuulivoimapuistohanke soveltuu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin.
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotKeski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö
Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Tervasmäki III-alueen asemakaava. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Tervasmäki III-alueen asemakaava Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut Päivitetty 8.9.2014 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö ja tarkoitus
LisätiedotValtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen Ympäristöministeriön selvitys O 49/2017 vp Ympäristövaliokunta 20.10.2017 Aluesuunnitteluneuvos Ulla Koski Ympäristöministeriö Valtakunnallisten
LisätiedotKärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016
1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta
LisätiedotTurvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)
HAAPAVESI Kortteli 85 ASEMAKAAVAN MUUTOS Vireilletulo 20.3.2015 suunnittelualueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) 20.3.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet
LisätiedotRDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014
RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet
LisätiedotVantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto
Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta
LisätiedotKOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013
KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus
LisätiedotPaikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä
Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen
LisätiedotMUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687
MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotSuunnittelutarveratkaisuhakemus
ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua
LisätiedotIIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)
IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,
Lisätiedot