Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2011:2 ISSN Kuopion kaupunki

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki TILINPÄÄTÖS 2010

2 Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2011:2 ISSN Kuopion kaupunki TILINPÄÄTÖS

3 2

4 Sisällysluettelo Sivu 1 Toimintakertomus 1.1 Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kokonaistalouden tarkastelu Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan kokonaistulot ja menot v Konsernitarkastelu Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 41 2 Toteutumisvertailu 2.1 Tavoitteiden toteutuminen Strategisten tavoitteiden seuranta Kaupunkistrategiaan liittyvät ohjelmat Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelman toteutuminen Talousarvion tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Investointiosan rakenne ja sitovuus Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto talousarvion toteutumisvertailusta Tilinpäätöslaskelmat 3.1 Kuopion kaupungin tilinpäätöslaskelmat Kuopio-konsernin tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot, vastaavaa Taseen liitetiedot, vastattavaa Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Ympäristötilinpäätös Eriytetyt tilinpäätökset 5.1 Liikelaitosten tilinpäätökset Kuopion Energia Liikelaitos Kuopion Vesi Liikelaitos Kuopion Ateria Liikelaitos Kallaveden Työterveys Liikelaitos Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset Pohjois-Savon pelastuslaitos Tilakeskus Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus 7 Luettelot ja selvitykset 7.1 Luettelo vuonna 2009 käytetyistä kirjanpitokirjoista 309 3

5 4

6 1 Toimintakertomus 5

7 6

8 1.1 Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Suomen talous on toipunut vuoden 2009 finanssikriisistä nopeasti. Ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi yli 3 prosenttia vuonna 2010, kun se vuonna 2009 supistui 8 prosenttia. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan alkaneen vuoden aikana noin 3 prosenttia. Eniten kysyntää ovat lisänneet vienti ja yksityinen kulutus. Työllisyyden heikkeneminen pysähtyi vuonna 2010 ja työllisyysaste heikkeni vain hiukan vuodesta Työttömyysaste oli valtakunnan tasolla keskimäärin 8,4 prosenttia. Kotitalouksien kulutus on lisääntynyt työttömyydestä huolimatta. Kasvua on tukenut lisääntynyt palkkasumma, vaimea inflaatio ja käytettävissä olevien tulojen kasvua ylläpitänyt tuloverotuksen taso. Talouskasvusta huolimatta julkisen talouden alijäämä syveni. Valtio velkaantui 11,3 miljardia euroa vuonna 2010 ja kunnat 0,9 miljardia euroa. Valtiontalouden alijäämä oli vuoden lopussa 9,2 miljardia euroa ja kuntien 0,5 miljardia euroa. Kuntatalous koheni vuonna 2010 Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton keräämien ennakkotietojen mukaan. Talouden kohenemiseen vaikutti se, että yli puolet kunnista korotti veroprosenttejaan. Kunnat jatkoivat myös toimintojensa tehostamista samalla kun yleinen talouden elpyminen vuoden toisella puoliskolla paransi kuntien tuloja arvioidusta. Myös valtion vuonna 2009 tekemillä kuntataloutta vahvistavilla toimenpiteillä oli positiivinen vaikutus. Verotulot kasvoivat 4,0 prosenttia ja valtionosuudet 7,3 prosenttia. Kuntien toimintakatteet kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan 3,8 prosenttia. Kuntien tulot eivät kuitenkaan riitä palveluiden ja investointien kattamiseen vaan kuntien velkaantuminen jatkuu. Ennakkotietojen mukaan kunnilla oli viime vuonna lainaa 2005 euroa asukasta kohti, kun edellisvuonna lainaa oli 1838 euroa. Kuopion kaupungin taloudellinen tulos koheni vuoden 2010 aikana sekä edellisiin vuosiin että talousarviossa osoitettuun tasoon nähden. Toimintamenot kasvoivat kertomusvuotena 4,6 %, kun toimintamenojen kasvu kunnissa oli keskimäärin vajaat 4,0 prosenttia. Toimintamenojen muutos ei ole henkilöstökulujen osalta vertailukelpoinen edelliseen vuoteen johtuen henkilöstön lomautuksesta vuonna Toimintakate kasvoi 5,0 %. Verorahoituksen kasvussa ylitettiin maan keskimääräinen kasvu Kuopion verotulojen kasvun ollessa 7,0 % ja valtionosuuksien kasvun ollessa 7,8 %. Kuopion tilikauden tulos oli 7,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kuopio velkaantui maan keskiarvoa vähemmän. Kuopion tilikauden ylijäämä on vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan 8,4 miljoonaa euroa edellisen tilikauden ylijäämän ollessa 0,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 tilinpäätökseen kirjattiin ydinkaupungin ylijäämää 3,9 miljoonaa euroa, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 1,3 miljoonaa euroa. Liikelaitosten alijäämiä tilinpäätökseen kirjattiin puolestaan yhteensä 1,4 miljoonaa euroa, kun niiden alijäämä edellisen vuoden tilinpäätöksessä oli 0,5 miljoonaa euroa. Taseyksiköiden ylijäämä oli yhteensä 5,9 miljoonaa euroa. Koko Kuopiokonsernin tulos muodostui 16,4 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi, kun tulos edellisenä vuonna 2,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta on 4,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen, kun edellisen vuoden vastaava luku oli 2,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kuopion vuosikate poistoista vuonna 2010 oli 120 prosenttia. Kuntien tilinpäätösarvioiden perusteella vastaava tunnusluku on 128 prosenttia. Vuosikate riitti Kuopiossa kattamaan noin 102 prosenttia investointien omahankintamenosta. Kuntatalouden vastaava tunnusluku oli ennakkotietojen mukaan noin 79 prosenttia. Kuopion velkamäärä asukasta kohden laskettuna pysyi edelleen kuntien keskiarvon alapuolella. Asukaskohtainen pitkäaikaisen velan määrä oli vuoden 2010 viimeisenä päivänä Kuopiossa noin 1650 euroa. Kuntien keskimääräinen velan määrä oli 2005 euroa asukasta kohden. Kuntien keskimääräiset rahavarat ovat kuitenkin suuremmat kuin Kuopion kaupungin. Kuopiossa oli vuoden 2011 alussa asukasta. Väestön kasvu jatkui edellisen vuoden tasoisena lisäyksen ollessa noin 670 asukasta vuonna Karttulan kunta liittyi Kuopioon vuoden 2011 alussa, jolloin väestö kasvoi asukkaalla. Kuopion työpaikkakehitys oli myönteinen, Kuopiossa on noin työpaikkaa, jossa on lisäystä edelliseen vuoteen noin työpaikkaa. Työministeriön tietojen mukaan Kuopiossa oli vuoden 2010 aikana kuukausittain keskimäärin noin työtöntä. Työttömyysprosentti oli 11,6 prosenttia, joka viidenneksi alhaisin vertailukaupunkien joukossa. Rakentaminen oli vuonna 2010 Kuopiossa vilkasta ja vuoden aikana valmistui 630 rakennusta, joista asuinrakennuksia oli 260. Asuinrakennuksista 170 oli pientaloja, jotka rakennettiin Saaristokaupunkiin. 7

9 Kuopiossa Saaristokaupungissa kesällä 2010 järjestetyt asuntomessut onnistuivat erinomaisesti sekä messujen kannalta että kaupallisesti ja matkailullisesti. Kävijöitä oli noin Kuopion ja Karttulan kuntaliitos toteutui aiemmin laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Karttulan henkilöstö siirtyi henkilöstön sijoitussuunnitelman mukaisesti kaupungin organisaatioon ja valtuustot hyväksyivät vuoden 2010 aikana esityksen liitosavustuksen kohdentamisesta. Kunta- ja palvelurakennehankkeeseen liittyen Kuopion ja Suonenjoen kaupungit ovat jatkaneet laaja-alaisen palveluyhteistyön selvittämistä aiesopimuksen mukaisesti vuoden 2010 aikana. Kuopion kaupungin palveluksessa vuoden 2010 lopussa oli henkilöä, joista liikelaitosten palveluksessa 439 henkilöä ja taseyksiköiden palveluksessa 526 henkilöä. Ydinkaupungin osalta henkilöstömäärä väheni vuoden 2008 loppuun verrattuna 186 henkilöä. Vuoden 2010 aikana päivitettiin kaupungin strategia vuoteen 2020 ja valmistauduttiin siirtymään asiakaslähtöiseen palvelualuepohjaiseen toimintatapaan vuoden 2011 alussa. Toiminta uuden organisaation mukaisena alkoi ja se luo hyvät mahdollisuudet edelleen kehittää kaupungin toimintaa ja toiminnan vaikuttavuutta vastaamaan asiakastarpeita. Työ tavoitteiden saavuttamiseksi jatkuu. Kunnan tasapainoisen talouden turvaaminen ja julkisten palveluiden laadun ja saatavuudenvarmistaminen edellyttävät vahvaa ja pitkäjänteistä kehittämistyötä. Tulevaisuuden haasteissa menestyminen vaatii kehittämistoimenpiteiden lisäksi valintojen tekemistä kaikilla tasoilla. Onnistuminen ja haasteiden hallinta edellyttävät yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Kiitän osaltani Kuopion kaupungin kunnallispoliittisia päättäjiä ja kaupungin henkilökuntaa siitä, että vuoden 2010 toiminnalliset tavoitteet pääosin saavutettiin ja talousarviossa asetetut taloudelliset tavoitteet jopa ylitettiin. Petteri Paronen Kaupunginjohtaja 8

10 1.1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupungin hallinto Kuopion kaupunginvaltuuston jäsenmäärä on 59 ja kaupunginhallituksen 11. Kaupunginvaltuuston ja hallituksen poliittiset voimasuhteet vuoden 2010 lopussa olivat: Valtuusto Kansallinen Kokoomus 15 3 Suomen Keskusta 13 3 Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue 12 2 Vihreä liitto 9 1 Vasemmistoliitto 5 1 Perussuomalaiset 3 1 Suomen Kristillisdemokraatit 2 - Hallitus Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat 2010: Puheenjohtaja, TtM, sairaanhoitaja Marja-Leena Puputti I varapuheenjohtaja, hum.kand. lehtori Matti Mänttäri II varapuheenjohtaja, sairaanhoitaja Pirkko-Liisa Piironen Kaupunginhallituksen puheenjohtajat 2010: Puheenjohtaja, erikoislääkäri Sari Raassina I varapuheenjohtaja, palomestari Pekka Kaartinen II varapuheenjohtaja, terveydenhoitaja Leila Savolainen Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajana toimi Petteri Paronen. Palvelualuejohtajina aloittivat syksyllä 2010: Jarmo Pirhonen (kaupunkiympäristön palvelualue), Markku Tervahauta (perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet) ja Pekka Vähäkangas (hyvinvoinnin edistämisen sekä kasvun ja oppimisen palvelualueet). Palvelualuejohtajat valmistelivat loppuvuoden 2010 aikana palvelualueuudistuksen toteuttamista. Vuoden 2011 alusta lukien palvelualuejohtajat johtavat kaupunginjohtajan alaisina palvelualueiden toimintaa. Yleinen kehitys Kuopion väestönkasvu jatkui edellisen vuoden tasoisena vuonna Kuopion väestö kasvoi n. 660 henkilöllä ja lisäksi Karttulan kunta (3 498 asukasta) liittyi Kuopion kaupunkiin vuoden 2011 alussa. Vuoden 2011 alussa Kuopiossa oli yhteensä asukasta (Kuopio ja Karttula asukasta). Kuopion seudulla asukkaita oli n Kaupungin väestönlisäyksestä oli luonnollista väestönkasvua n. 270 henkilöä ja muuttovoittoa siirtolaisuus (netto) mukaan lukien yhteensä n. 380 henkilöä. Kuopion saama muuttovoitto muista kunnista oli n. 210 henkilö ja ulkomailta n. 170 henkilöä. Maailmantalous toipui syvästä lamasta odotettua nopeammin. Suomen kokonaistuotanto lähti kasvuun toisella vuosineljänneksellä ja tavaranviennin määrä kasvoi vuoden alkupuoliskolla 4,5 % vuotta aikaisemmasta. Myös kotimainen kysyntä kääntyi toisella neljänneksellä nousuun, työllisyys parani ja kotitalouksien optimismin viriäminen vauhditti yksityisen kulutuksen kasvua. Kuopion seudulle suhdannetilanne on heijastunut hieman lievempänä ja pienoisella viiveellä. Vuoden 2010 ensimmäisellä vuosipuoliskolla parantunut kehitys näkyi kuitenkin selvästi: Kuopion seudun yritysten liikevaihto kasvoi 5,3 prosenttia ja vienti 16.9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta. Kuopiossa on yhteensä n työpaikkaa. Työllisyystilanne parani vuonna 2010 hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kuopiossa oli vuonna 2010 työttömänä keskimäärin henkilöä/kuukausi, joka on 11,6 % työvoimasta. Koko maan työttömyysprosentti v oli 10,0 ja Kuopion seudun 10,8 (työministeriö). Vuonna 2011 Kuopiossa oli nuorisotyöttömiä n. 840, pitkäaikaistyöttömiä n ja yli 50-vuotiaita työttömiä n Avoimia työpaikkoja oli n. 570 kpl/kk. Joulukuussa 2010 työttömyysprosentti Kuopiossa oli 11,6 (koko maassa 10,3). Kuopion työttömyysprosentti oli vuoden 2010 joulukuussa viidenneksi alhaisin vertailukaupunkiensa joukossa, alempana työttömyys oli vain pääkaupunkiseudulla ja Vaasassa. Kuopion asuntomarkkinatilanne vilkastui hieman vuoden 2009 loppua kohden. Vuonna 2008 alkanut asuntojen kysynnän väheneminen ja hintojen lasku kääntyivät kesällä 2009 nousuun, joka jatkui edelleen vuonna Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä asuntojen reaalihinnat olivat noin 4,9 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin ja vanhassa kerrostaloasunnossa neliöhinta oli keskimäärin euroa neliöltä. Vuonna 2010 Kuopioon valmistui yhteensä 630 rakennusta, joista 260 oli asuinrakennuksia. Asuntojen määrä lisääntyi yhteensä 473 kpl. Uusia kerrostaloasuntoja valmistui 224 kpl, erillisiä pientaloja 170 ja rivitaloasuntoja 110 kpl. Kerrostaloista valtaosa valmistui keskustaan ja pientaloista suurin osa Saaristokaupunkiin. 9

11 Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden elpyminen oli vuonna 2010 suhteellisen ripeää kansainvälisestä finanssikriisistä alkaneen talouden taantuman syvimmän vaiheen jälkeen. Talouskasvu oli yli 4 prosenttia. Kasvun painopiste oli kehittyvissä maissa kuten Kiinassa. Maailmantalouden taantuma kohdistui voimakkaana viennistä riippuvaan Suomeen. Kansantuotteen rajun, noin 8 prosentin laskun jälkeen Suomen talous pääsi vuonna 2010 jälleen kasvuuralle. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan BKT kasvoi yli 3 prosenttia ja oli ennustettua nopeampaa. Kasvusta huolimatta kokonaistuotannon määrä jäi vielä alle vuoden 2007 tason. Talouskasvun käynnistyminen vaikuttaa viiveellä työllisyyteen. Tilanne alkoi kuitenkin lievästi kohentua vuoden 2010 loppupuolella vaikka keskimääräinen työllisyysaste 67,8 % jää noin puoli prosenttiyksikköä alle edellisen vuoden tason. Keskimääräinen työttömyysaste 8,4 % oli likimain edellisen vuoden tasoa. Vuonna 2011 työttömyysaste painunee alle 8 prosentin rajan. Talouskasvun ja maailmanmarkkinahintojen nousun myötä kuluttajahinnat kääntyivät nollatasolta lievään nousuun, jonka suuruudeksi valtiovarainministeriö vuoden 2010 osalta 1,2 %. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy v ja on vähintään kaksinkertainen edelliseen vuoteen nähden. Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni taantuman myötä olennaisesti. Julkisen talouden alijäämä syveni edelleen vuonna 2010, sillä suhdannetilanteen koheneminen näkyy julkisessa taloudessa viiveellä. Alijäämä on ennakkotietojen mukaan lähellä Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimuksen kolmen prosentin alijäämärajaa. Julkisen talouden tila kohenee vuonna 2011, mutta pysyy edelleen selkeästi alijäämäisenä. Valtionhallinnon rahoitusasema on ollut erityisen heikko. Vuoden 2010 lopussa valtionvelkaa on noin 76 mrd. euroa. Kasvua vuoden 2008 lopusta on yli 20 mrd. euroa. Velka kasvaa vielä vuonna 2011 noin 8 mrd. euroa. Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen nousee liki 45 prosenttiin kun se vuoden 2008 lopussa oli vajaat 30 %. Kuntatalous näyttää selvinneen talouskriisistä huomattavasti pelättyä pienemmin vaurioin. Ennustettua myönteisempi työllisyyskehitys, maltillinen työmarkkinaratkaisu, valtion kuntataloutta vahvistavat toimenpiteet, kustannustason nousun taittuminen, kuntien tekemät menokasvua hillitsevät toimenpiteet ja kunnallis- sekä kiinteistöveroprosenttien korotukset myötävaikuttivat siihen, että kuntien talous jopa hieman koheni edellisestä vuodesta. Myös kuntatalous jäi kuitenkin edelleen rahoituksellisesti selkeän alijäämäiseksi vaikka tuloslaskelma osoittaa hieman edellistä vuotta suurempaa ylijäämää. Kunnista kerättyjen tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate riitti kattamaan poistot noin 130 prosenttisesti. Investointien omahankintamenoista vuosikate riitti peittämään kuitenkin vain noin 80 %. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan kohoten ennakkotietojen mukaan 9,8 mrd. eurosta 10,7 mrd. euroon eli likimain 10 prosenttia. Kasvuvauhti kuitenkin hidastui hieman edellisestä vuodesta. Kuntien keskimääräinen lainamäärä kohosi noin euroon asukasta kohden. Kuopion talouden kehitys Ydinkaupungin vertailukelpoiset toimintamenot kasvoivat kertomusvuonna noin 19 milj. euroa ja n. 4 prosenttia. Kuopion toimintamenojen kasvuvauhti vastaa kuntien keskimääräistä. Verorahoituksen kasvu oli kuntien keskimääräistä nopeampaa etenkin verotulojen osalta. Verotulot kasvoivat noin 20 milj. euroa ja 7 % kuntien yhteenlasketun verotulojen kasvun ollessa 4 prosenttia. Keskimääräistä nopeampi verotulojen kasvu johtui pääosin veroprosentin korotuksesta. Toki myös ansiotulojen kehitys oli Kuopiossa keskimääräistä nopeampaa. Sen sijaan yhteisöveron muutos jäi kuntien keskimääräisestä. Kuopion tilikauden ylijäämä on tuloslaskelman mukaan noin 8,4 milj. euroa. Tilanne parani vuodesta 2009, jolloin tilinpäätös osoitti 0,8 milj. euron ylijäämää. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta on puolestaan noin 4,5 milj. euroa ylijäämäinen. Lainakanta nousi noin 10 milj. euroa ja on vuoden 2010 lopussa noin 154 milj. euroa. Asukasta kohden laskettuna Kuopion lainamäärä on noin euroa. Vertailtaessa Kuopion taloutta ja sen kehitystä muihin kuntiin, voidaan todeta seuraavaa: - tuloslaskelmalla mitaten Kuopion talous kohentui kuntien keskimääräistä enemmän lähinnä tuloprosentin korotuksesta johtuen - Kuopion vuosikatteen suhde poistoihin jää myös v edelleen kuntien keskimääräistä heikommaksi - Kuopion viime vuosia matalammasta investointitasosta johtuen Kuopio velkaantui maan keskiarvoa hitaammin ja asukaskohtainen lainamäärä jää noin neljään viidesosaan maan keskimääräisestä. Toki myös Kuopion rahavarat ovat pienemmät kuin kunnissa keskimäärin. Henkilöstö Kuopion kaupungin palveluksessa oli vuoden 2010 lopussa henkilöä, joista liikelaitosten 10

12 palveluksessa 439 henkilöä. Koko kaupunkitasolla henkilöstömäärä väheni 70 henkilöä. Ydinkaupungin osalta henkilöstömäärä väheni vuoden 2009 loppuun verrattuna 59 henkilöä. Vuoden 2010 alussa atk-keskus ja Tekplus yhdistyivät Istekki Oy:ksi (41 henkilöä). Sosiaali- ja terveystoimessa Alavan palvelutalon toiminta loppui omana toimintana vuoden 2010 alussa ja Kevättömän sairaalan toiminta loppui kokonaan Etuuskäsittelyyn on lisätty henkilöitä käsittelyaikojen lyhentämistä varten. Päivähoidossa on noussut alle kouluikäisten lasten päivähoitoon osallistumisprosentti. Lisäksi aloitti toimintansa Lehtoniemen uusi päiväkoti ja Maljapuron päiväkoti. Vuoden 2009 kokonaistyöaikakertymää vähentää lomautukset yhteensä 49,6 henkilötyövuotta. Tästä huolimatta kokonaistyöaika henkilötyövuosina väheni vuodesta 2009 yhteensä 71,4 henkilötyövuodella. Vuodesta 2008 kokonaistyöaikakertymä on vähentynyt 216,4 henkilötyövuotta. Henkilöiden määrä vuoden lopussa toimialoittain Toimiala muutos Keskusvaalilautakunta 0 Tarkastustoimi Hallinto- ja kehittämiskeskus Yleishallinto Hankintatoimi Työllistäminen Atk-Keskus Painatuskeskus Ympäristökeskus Koulutuspalvelut Päivähoito Kansalaisopisto Sosiaali- ja terveystoimi Lähikuntien sos.- ja perusterv.huolto Kulttuuripalvelukeskus Vapaa-ajan palvelut Tekninen virasto Rakennusvalvonta Ydinkaupunki yhteensä Liikelaitokset Kallaveden Työterveys Kuopion Ateria Kuopion Energia Kuopion Vesi Taseyksiköt P-S Pelastuslaitos Tilakeskus Kuopion kaupunki yhteensä

13 Kokonaistyöaika henkilötyövuosina Toimiala muutos 09/10 Keskusvaalilautakunta 0,2 0,0 Tarkastustoimi 3,0 2,9 2,6 2,6 0,0 Hallinto- ja kehittämiskeskus 82,7 84,8 79,7 79,9 0,2 Yleishallinto 11,4 14,9 16,5 15,8-0,7 Hankintatoimi 12,9 14,3 13,9 13,7-0,2 Työllistäminen 2,8 3,6 0,8 Atk-Keskus 49,7 43,9 42,0-42,0 Painatuskeskus 8,9 8,6 7,0 6,9-0,1 Ympäristökeskus 61,6 54,6 51,7 51,3-0,4 Koulutuspalvelut 1 038, , , ,6 1,6 Päivähoito 895,2 905,6 855,8 876,9 21,1 Kansalaisopisto 136,8 131,2 123,6 142,4 18,8 Sosiaali- ja terveystoimi 1 653, , , ,5-44,0 Lähikuntien sos.- ja perusterv.huolto 43,1 41,7-1,4 Kulttuuripalvelukeskus 272,1 269,5 266,9 265,3-1,6 Vapaa-ajan palvelut 156,7 147,7 123,2 121,5-1,7 Tekninen virasto 355,1 356,6 347,6 346,8-0,8 Rakennusvalvonta 12,5 11,4 10,9 12,5 1,6 Ydinkaupunki yhteensä 4 750, , , ,0-48,8 Liikelaitokset Kallaveden Työterveys 30,4 29,4 33,9 31,5-2,4 Kuopion Ateria 247,6 240,5 252,6 248,1-4,5 Kuopion Energia 93,0 92,0 90,0 87,0-3,0 Kuopion Vesi 78,2 74,4 71,0 70,3-0,7 Taseyksiköt P-S Pelastuslaitos 247,1 249,1 247,8 249,6 1,8 Tilakeskus 310,4 304,8 282,9 269,1-13,8 Kuopion kaupunki yhteensä 5 757, , , ,6-71,4 Ympäristötekijät Ympäristötekijöissä ei vuoden 2010 aikana ole ollut sellaisia poikkeavia tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet kaupungin taloudelliseen tulokseen, asemaan tai toiminnan kehitykseen. Ympäristönsuojeluun liittyvät kustannukset ja investoinnit ovat olleet samaa luokkaa kuin muinakin vuosina eikä ympäristövahinkoja ole tapahtunut. Ympäristötilinpäätös esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2010 tilinpäätöksen liitetiedoissa. Vuoden 2011 aikana laaditaan erillinen ympäristöraportti, jossa ympäristötekijöitä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kuopion kaupungin palvelujen ja toiminnan järjestämiseen ei liity sellaisia merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka olennaisesti poikkeaisivat suurten kaupunkien vastaavasta tilanteesta. Väestön ikääntymiseen liittyvä palvelutarpeen kasvu ja julkisen talouden kestävyysvaje muodostavat yhdessä haasteellisen ympäristön kuntapalvelujen järjestämiselle. Valtion raju velkaantuminen johtaa väistämättä kuntien valtionosuuksien erittäin hitaaseen kehittymiseen lähivuosina ja lisää ahtautta kuntapalvelujen tuottamisen taloudellisiin rajoihin. Korkotason todennäköinen, ehkä merkittäväkin kohoaminen on merkittävä lainakantaan ja lisävelkaantumiseen liittyvä lähivuosien riski. 12

14 Pitemmällä tähtäimellä ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön saatavuus nousee olennaiseksi epävarmuustekijäksi suurten ikäluokkien siirtyessä lähivuosina eläkkeelle. Ilmiö on jo näkyvissä eräillä palvelutuotannon alueilla Kuopiossakin. Yhteiskunnan elintärkeisiin energia- ja vesihuollon toimintoihin liittyvät riskit voivat olla niiden toteutuessa seurauksiltaan erityisen merkittäviä. Tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvien riskien merkitys on kasvanut kun kaupungin palvelutuotanto perustuu yhä enemmän tietojärjestelmien häiriöttömään toimintaan. Palvelurakenteissa ja palvelujen organisoinnissa tapahtuu vuoden vaihteessa suuria muutoksia, joiden samanaikainen toteuttaminen lisää väliaikaisesti mm. avainhenkilö- ja tietojärjestelmäriskejä. Kuopion alueen kuntayhteistyö Karttulan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitosprosessi Kuntaliitosprosessi saatiin päätökseen ja liitos tapahtui Valmistautuminen liitokseen eteni tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Keskeisiä viimeisteltyjä asioita vuonna 2010 olivat kuntaliitosavustusten kohdentamisen hyväksyminen valtuustoissa sekä henkilöstön lopullisen sijoitussuunnitelman toteuttaminen. Myös Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymästä liikkeenluovutuksen periaattein siirtynyt henkilöstö sijoitettiin kaupungin tehtäviin. Jokainen toimiala ja tukipalvelujen tuottaja onnistui liitoksen valmistelussa hyvin. Kumppanuusmallin rakentaminen Suonenjoen kaupungin kanssa Kuopion ja Suonenjoen kaupungit jatkoivat laajaalaisen palveluyhteistyön selvittämistä vuoden 2010 aikana. Aiesopimuksen mukaisesti tehty Kuopion palvelualueuudistuksen mukainen tarkastelu on edennyt hyväksyttyjen aikataulujen ja tavoitteiden mukaisesti. Pääpaino toiminnassa vuonna 2010 oli nykytilanteen kuvaaminen sekä yhteisten palveluiden tuottamismahdollisuuksien arvioinnissa. Tärkeän kokonaisuuden muodosti myös poliittiset keskustelut kaupunkien välillä. Kuopion alueen työvaliokunnan toiminta Kuopion alueen työvaliokunnan muodostavat kaupungin- ja kunnanjohtajat, jotka edustavat Kuopion keskeisintä toiminnallista aluetta. Työvaliokunnan työ on ollut säännöllistä ja se on keskittynyt kokouksissaan yhteisesti tärkeäksi nähtyjen asioiden läpikäyntiin ja edistämiseen. Kaupungin sisäiset kehittämishankkeet Laatutyö Laatupolitiikka ja hyvän toiminnan käsikirja hyväksyttiin jo vuonna Vuonna 2009 järjestettiin hyvän toiminnan käsikirjan käyttöönoton tiimoilta tietoiskuja valtuustosalissa. Hyvän toiminnan käsikirjan käytännönläheisyydestä tuli hyvää palautetta, mutta käyttöönottoaikataulua pidettiin liian tiukkana. Palvelualueuudistus ja tuotteistus priorisoitiin toimialoilla tärkeämmäksi ja näin ollen hyvän toiminnan käsikirjan käyttöönotto jatkuukin todennäköisesti vasta palvelualueuudistuksen jälkeen. Prosessit ja prosessityö Prosessien ja prosessijohtamisen määrittelyn II vaihe päättyi marraskuussa Vaiheen päättyessä projekti oli määritellyt kaupungin palvelualueet (=ydinprosessit), palvelualueiden avaintehtävät (=avainprosessit) ja avaintehtävien karkean sisällön (=palveluprosessit).määrittelyvaihe oli osa käynnistyvää muutoshanketta, Palvelualueuudistusta, jonka hankesuunnitelma hyväksyttiin Hankkeen 11 projektia (palvelutuotantorakenteen määrittely, johtamismallin määrittely, palvelualuejohtajien ja muiden johtajien rekrytoinnit, johto- ja toimintasääntöjen määrittely, henkilöstöjärjestelyt, perehdytykset, tietojärjestelmämuutokset jne) etenivät keskinäisessä järjestyksessä siten, että suurin osa projekteista päättyi ennen Tuolloin uusi toimintajärjestelmä astui voimaan. Prosessityö jatkuu uuden toimintajärjestelmän aikana. Edellisten lisäksi kaupunkikonsernin organisaatiorakennetta kehitettiin perustamalla Kuopion kuntatekniikan liikelaitos, jonka tehtävänä on tuottaa kunnallisteknisiä ylläpito- ja rakentamispalveluja kaupungille. Kuopion seudun hankintatoimi yhtiöitettiin I-S Hankinta Oy:ksi, jonka toiseksi omistajaksi tuli Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Sairaanhoitopiirin kanssa perustettiin myös Itä- Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä, johon siirretään ateriapalvelujen, laitoshuollon, logistiikan, kiinteistötekniikan ja välinehuollon tuotannolliset toiminnot vuosien 2012 ja 2013 aikana. 13

15 1.2 Kokonaistalouden tarkastelu Tilikauden tuloksen muodostuminen (koko kaupunki, sisäiset eliminoitu, liikelaitokset ja taseyksiköt yhdistelty) Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tuloksen muodostumista ja sitä riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Laskelmissa ovat mukana kaupungin, liikelaitosten ja taseyksiköiden ulkoiset tuotot ja kulut. Liikelaitosten ja erillisten taseyksiköiden ulkoiset tuotot ja kulut on yhdistetty laskelmiin riveittäin. Toimintakate Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa paljonko toiminnan kuluista jää verorahoituksella katettavaksi. Toimintatuottojen kokonaismäärä oli 169,3 milj. euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 6,4 milj. euroa eli 3,9 %. Maksutuotot 31,6 milj. euroa kasvoivat 9,2 % ja myyntituotot 99,3 milj. euroa kasvoivat puolestaan 5,0 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakulujen kokonaismäärä oli 554,2 milj. euroa. Menot kasvoivat 24,5 milj. euroa eli 4,6 %. Merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut 245,1 milj. euroa, jossa kasvua oli 2,3 % ja palveluiden ostot 202,9 milj. euroa, jossa kasvua oli peräti 9,1 %. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin liittyvät kulut olivat 56,3 milj. euroa ja ne kasvoivat 2,2 %. Vastaavasti avustukset olivat 40,3 milj. euroa niiden laskiessa 1,2 %. Vuokrakulut olivat 6,6 milj. euroa ja ne kasvoivat 13,1 %. Muut toimintakulut olivat 3,0 milj. euroa ja ne kasvoivat 36,0 %. Toimintakate oli 384,9 milj. euroa ja se heikkeni edellisvuodesta noin 18,2 milj. euroa eli 5,0 prosenttia. Toimintatuotot kattoivat 30,6 prosenttia toimintakuluista mikä vastaa edellisen vuoden tasoa. Verorahoituksen kertymä ja rakenne Verorahoitus koostuu kunnallisverosta (tulovero, yhteisövero ja kiinteistövero) sekä valtionosuuksista. Valtionosuudet muodostuvat laskennallisesta valtionosuudesta ja verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Verorahoituksen kertymä oli 427,7 milj. euroa, joka on 28,8 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Ansiotulojen kunnallisveroa kertyi 275,2 milj. euroa ja se kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 17,7 milj. euroa eli 6,9 %. Yhteisöveroa kertyi 13,6 milj. euroa. Kuopion kertymä oli 1,7 milj. euroa eli 13,9 % parempi kuin edellisenä vuonna. Kiinteistöveroa tilitettiin 19,2 milj. euroa, joka oli 0,8 milj. aiempaa vuotta enemmän. Valtionosuudet olivat 119,7 milj. euroa, joka on 8,6 milj. euroa ja 7,8 % enemmän kuin vuonna Korkotuotot ja -kulut Korkotuotot olivat 3,6 milj. euroa, mikä on edellisen vuoden tasoa. Muut rahoitustuotot puolestaan olivat 2,4 milj. euroa, mikä on 0,5 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Korkokulut olivat 3,8 milj. euroa, mikä on 7,4 % ja 0,3 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Korkokulut pienenivät siitä huolimatta, että lainamäärä kasvoi 10,0 milj. eurolla. Vuosikate Vuosikate oli 45,1 milj. euroa, mikä on 11,7 milj. euroa ja 35,1 % edellisvuoden vuosikatetta parempi. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksin. Vuosikate on keskeinen tunnusluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Kasvan ja kehittyvän kaupungin investointien taso on korkea, jolloin myös kaupungin vuosikatteen on oltava selvästi poistoja suurempi. Vuosikate oli poistoista 119,7 %. On kuitenkin huomioitava, että kaupungin poistonalaisen omaisuuden investointitaso on ollut alhaisempi kahtena viimeisenä vuotena aikaisempiin vuosiin verrattuna ja merkittäviä investointikohteita on toteutettu elinkaarimallilla. Kaupunki on edelleen velkaantunut parantuneesta tunnusluvusta huolimatta. Tilikauden tulos ja ylijäämä Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kaupungin taseen omaa pääomaa. Tilikauden tulos poistojen jälkeen oli 7,6 milj. euroa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Poistoeron lisäykset olivat 0,2 milj. euroa ja varausten ja rahastojen lisäykset olivat 0,9 milj. euroa. Tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden 2010 ylijäämä oli 8,4 milj. euroa. 14

16 TULOSLASKELMA Sisältää liikelaitokset, sisäiset eliminoitu Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys(-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys(-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % = 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut 30,6 % 30,8 % Vuosikate / Poistot, % = 100 * Vuosikate / Poistot 119,7 % 87,0 % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

17 1.2.2 Toiminnan rahoitus (koko kaupunki) Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki rahan lähteet ja rahan käyttö. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kunnan rahavaroihin eli rahoituslaskelma kertoo, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kunnan rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan ulkoiset erät, jotka ovat syntyneet kaupungin kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Toiminnan ja investointien rahavirta Tilinpäätöksessä varsinaisen toiminnan rahavirta eli tulorahoitus oli 42,9 milj. euroa, eli 13,9 milj. euroa enemmän kuin vuonna Vuosikate oli 45,1 milj. euroa ja se parani 11,7 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Investointien tulorahoitus oli 101,7 %. Investointien määrä vuonna 2010 oli 48,8 milj. euroa. Energia liikelaitoksen investoinnit olivat 7,5 milj. euroa ja Vesi liikelaitoksen investoinnit 6,7 milj. euroa. Investoinneista 10,5 milj. euroa oli Tilakeskuksen toteuttamia talonrakennusinvestointeja. Pelastuslaitos investoi 1,4 milj. euroa. Kunnallistekniikkaan investoitiin 9,8 milj. euroa, maa- ja vesialueiden ostoon 3,1 milj. euroa, yleisten alueiden ja urheilu- sekä lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen ja satamaan 3,0 milj. euroa ja loput 6,8 milj. euroa investoitiin irtaimeen omaisuuteen sekä osakkeisiin ja osuuksiin. Rahoitusosuuksia investointimenoihin saatiin 4,5 milj. euroa. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot olivat 5,9 milj. euroa. Suurin osa luovutustuloista kertyi maa-alueiden myynnistä ja atk-ohjelmien ja laitteiden apporttiluovutuksesta Istekki Oy:öön. Omaisuuden myynneistä kirjattiin tilikauden tulokseen vaikuttavaa myyntivoittoa 2,4 milj. euroa ja myyntitappiota 0,1 milj. euroa. Liitetiedoissa on tarkempi erittely omaisuuden myyntivoitoista ja tappioista. Antolainoja maksettiin kaupungille takaisin 0,6 milj. euroa ja uusia antolainoja myönnettiin tytäryhtiöille 2,1 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 12,0 milj. euroa ja uusia pitkäaikaisia lainoja otettiin 22,0 milj. euroa, joten kaupungin lainakanta kasvoi 10,0 milj. euroa. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta oli 4,5 milj. euroa ja rahoitustoiminnan rahavirta oli 10,4 milj. euroa. Kaupungin rahavarat kasvoivat 14,9 milj. euroa. Vuoden lopussa rahavarat olivat 39,1 milj. euroa. 16

18 RAHOITUSLASKELMA Sisältää liikelaitokset, sisäiset eliminoitu Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset P-S Pelastuslaitoksen lisäveloitus /-hyvitys Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Muutos

19 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, % 101,7 % 65,7 % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + 77,9 % 55,3 % Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) LAINANHOITO Lainanhoitokate 3,1 2,7 = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) MAKSUVALMIUS Rahavarat , = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassastamaksut / vuosi, Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Asukasmäärä

20 1.2.3 Rahoitusasema ja sen muutokset Kaupungin taseen loppusumma oli 677,1 milj. euroa ja se kasvoi 23,8 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Sijoitusten tasearvo kasvoi 4,5 milj. euroa johtuen sijoituksista tytäryhteisöihin ja antolainojen lisäyksestä tytäryhtiölle. Rahojen ja pankkisaamisten tasearvo oli 37,5 milj. euroa, mikä on 14,9 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Kaupungin kertynyt ylijäämä oli 17,4 milj. euroa ja asukasta kohden laskettuna ylijäämä oli 187 euroa/asukas. Kaupungin lainakanta oli 153,9 milj. euroa ja lainakanta kasvoi 10,0 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Lainat asukasta kohden olivat euroa/asukas. 19

21 TASE Sisältää liikelaitokset, sisäiset eliminoitu VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 2 6 Muut pitkävaikutteiset menot II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener. hank III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Pysyvät vastaavat yhteensä B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiantojen varat Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Saamiset yhteensä III Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet IV Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA

22 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset C PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat vakuutus- ja rahoitusl Saadut ennakot Muut velat ja liittymismaksut II Lyhytaikainen Lainat vakuutus- ja rahoitusl Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 61,0 % 61,9 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 42,6 % 42,5 % Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä

23 1.2.4 Kunnan kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset on yhdistelty rivi riviltä. Kokonaistulo ja -meno käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Sisältää liikelaitokset, sisäiset eliminoitu TULOT % % Toiminta Toimintatuotot , ,8 Verotulot , ,3 Valtionosuudet , ,3 Korkotuotot , ,6 Muut rahoitustuotot , ,3 Satunnaiset tuotot 211 0, ,0 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot , ,7 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,2 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 592 0, ,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,8 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 525 0, ,1 Kokonaistulot yhteensä , ,0 MENOT % % Toiminta Toimintakulut , ,0 - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut , ,7 Muut rahoituskulut 23 0, ,1 Satunnaiset kulut 0 0,0 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos 120 0,0-43 0,0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot -66 0,0-16 0,0 Investoinnit Investointimenot , ,7 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset , ,1 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,6 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 0 0,0 Kokonaismenot yhteensä , ,0 Erotus Täsmäytys v.2010: Kokonaistulot - Kokonaismenot = ( ) = Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos = [1366] - [14866] = [13500] 22

24 1.3 Konsernitarkastelu Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhdistelty (kpl) ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt kiinteistö- ja asuntoyhtiöt kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt muut yhtiöt Yhdistykset Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt 8 kpl 3 kpl 3 kpl 6 kpl 2 kpl 1 kpl 7 kpl YHTEENSÄ 22 kpl 8 kpl Tytäryhteisöjen ja osakkuusyhteisöjen tilinpäätökset on jätetty yhdistelemättä niiden vähäisen merkityksen vuoksi. Yhdistelemättä jätettyjen yhteisöjen omasta ja vieraasta pääomasta sekä tilikauden tuloksesta on annettu liitetieto. 23

25 1.3.2 Konsernin toiminnan ohjaus Toiminnanohjausta toteutetaan kaupunginvaltuuston hyväksymien Kuopion kaupungin omistajapoliittiset linjaukset ja Kuopion kaupungin konserniohjeet sekä kaupunginhallituksen hyväksymän Hyvä hallintotapa Kuopiokonsernissa ohjeen periaatteiden mukaisesti. Kaupunginvaltuusto asettaa vuosittain laadittavassa talousarviossa tytäryhteisöille strategiset, toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kaupunginhallitus valvoo osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Kaupunginjohtaja, omistajaohjausta hoitava johtaja ja muut viranhaltijat seuraavat konsernin osien toimintaa ja tavoitteiden toteutumista. Yhteisön tulee raportoida aina, kun sen toiminnassa on havaittavissa olennaisia poikkeamia kaupungin määrittämistä tavoitteista. Mahdolliset poikkeamat käsitellään konsernijohdossa ja niistä raportoidaan kaupunginhallitukselle. KEVAMA OY ARVIOINTIKRITEERI MITTARI TAVOITE 2010 SEURANTA Toiminnalliset tavoitteet Kuopion kaupungin ostopalvelusopimuksen mukaiset palvelut Kuntouttava työtilaisuus (työsuhteinen työtilaisuus) Tuetun työllistymisen mallin mukaiset työhönvalmentaja palvelut Kuntouttava ja valmentava toiminta 45 paikkaa Ka. 33 työkuntoutujaa. Tilanne : 33 työkuntoutujaa. Kuopion kaupunki vastaa asiakkaiden ohjautumisesta ko. palveluun. 40 paikkaa Ka. 33 työkuntoutujaa. Tilanne : 38 työkuntoutujaa. Työ- ja elinkeinohallinto sekä Välke-hanke vastaavat asiakkaiden ohjautumisesta palveluun. 60 paikkaa Ka. 72 työkuntoutujaa. Tilanne : 86 työkuntoutujaa. Kuopion kaupunki vastaa asiakkaiden ohjautumisesta ko. palveluun Palveluiden tuotteistus Palvelut tuotteistettu ja tuotteistus päivitetty vastaamaan palvelua Palvelut on tuotteistettu yhteistyössä palvelun tilaajan kanssa (Kuopion kaupunki/ Työllistymisen yksikkö) Avotyömarkkinoille työllistymismahdollisuudet omaavista ryhmistä työllistyminen tai koulutukseen hakeutuminen Avotyömarkkinoille työllistymismahdollisuudet omaavista ryhmistä työllistyminen tai koulutukseen hakeutuminen Työllistyy tai hakeutuu koulutukseen vähintään 20 % välisenä aikana Kevamalla päättyi 180 työkuntoutusjaksoa. Palvelun päättäneistä 21 henkilöä aloitti koulutuksen ja 36 henkilöä työllistyi = 32 %. Laadukkaat palvelut Toimiva asiakaspalautejärjestelmä Asiakaspalautteen tuloksia hyödynnetään ja järjestelmää kehitetään edelleen Asiakaspalautejärjestelmää kehitetään yhdessä palvelujen tilaajatahon kanssa. Työkuntoutuspalveluja kehitetään asiakaspalautteesta saadun palautteen perusteella. 24

26 Valmistautuminen Kuopion seudun työvalmennussäätiön toiminnan alkamiseen Toimenpiteet säätiön toiminnan alkamisen johdosta Yhtiö aloittanut toimenpiteet toimintansa sopeutumiseen säätiön toimintaan Kevama Oy:n ja Tukevatyövalmennussäätiön toimintojen yhteensovittamista koskeva selvitystyö on päättynyt ja siitä on laadittu raportti. Taloudelliset tavoitteet Tasapainoinen talous ja vakavarainen toiminta Nettotulos Tunnusluku on positiivinen Nettotulos ,71 Nettotulosprosentti 2,43 KIINTEISTÖ-KYS OY ARVIOINTIKRITEERI MITTARI TAVOITE 2010 SEURANTA Toiminnalliset tavoitteet Asuntojen tarjonta pidetään kysyntää vastaavana ja kunto hyvänä siten, että asunnot saadaan vuokratuksi Taloudelliset tavoitteet Asuntokannan käyttöaste Suoritettujen kuntokartoitusten pohjalta laadittu kiinteistöjen peruskorjausohjelma 100 % Toteutunut tavoitteen mukaisesti Kiinteistöjen peruskorjausohjelma valmis On valmis Tasapainoinen talous ja vakavarainen toiminta Rahoitustulos vähennettynä lainan lyhennyksillä ja peruskorjausinvestointien omarahoitusosuudella On positiivinen Toteuma ,62 Asuinneliövelka X /asm2 Enintään 762 /asm2 766,90 /asm2 Omarahoitusosuus hallituksen erikseen päättämissä kiinteistöjen osittaisissa perusparannusinvestoinneissa Omarahoitusosuus perusparannusinvestoinneissa (% perusparannusten kokonaiskustannuksista) 100 % Toteutunut tavoitteen mukaisesti 25

27 KUHILAS OY ARVIOINTIKRITEERI MITTARI TAVOITE 2010 SEURANTA Toiminnalliset tavoitteet Toimivat, kustannustehokkaat ja laadukkaat palvelut Asiakaspalaute Ryhdytty asiakaspalautteen mukaisiin tarvittaviin toimenpiteisiin Kuhilas kehittää toimintojaan jatkuvasti yhteistyössä asiakkaidensa kanssa ja huomioi toiminnassaan saamansa asiakaspalautteen. Valmius tuottaa tarvittavat palvelut Palvelukuvauksiin liittyvät tehtävärajapinnat sekä tehtävien sisällöt on tarkistettu ja ryhdytty niiden mukaisiin toimenpiteisiin Tehtävärajapintoja tarkistetaan tarpeen mukaan ja korjauksia tehdään tarvittaessa. Rekrytointipalvelu Valmius tuottaa rekrytointipalvelua Valmius rekrytointipalvelujen aloittamiseen Rekrytointipalvelu on käynnistynyt Kustannustehokkuus Kaupungin kokonaiskustannukset Tuotteiden yksikköhinnat laskevat Vuonna 2010 kuhilaan tuottamisen palvelujen hinta laski vuodesta Taloudelliset tavoitteet Tasapainoinen talous ja vakavarainen toiminta Nettotulos Tunnusluku on positiivinen Tulos ennen veroja tilikaudella oli ,40 euroa KUOPION ENERGIA OY ARVIOINTIKRITEERI MITTARI TAVOITE 2010 SEURANTA Toiminnalliset tavoitteet Uuden voimalaitosyksikön investoinnin suunnitelman mukainen eteneminen Uuden voimalaitosyksikön investointivaihe Uuden voimalaitosyksikön investointi etenee suunnitelman mukaisesti. Investointihankkeen kokonaiskustannukset ovat 135 M. Investointi etenee suunnitelmien mukaisesti aikataulussa. Kustannukset tulevat alittamaan tavoitteen. Oman turvetuotannon käyttöön tulevien suoalueiden hankinta 300 ha Tuotantokelpoista aluetta hankittu n. 250 ha. Taloudelliset tavoitteet Toiminta taloudellisesti kannattavaa Korkotuotto omistajalle 2,9 M Korkotuotto pystyttiin maksamaan Vuoden ,2 M :n tappion kattaminen Tulostavoite 2,1 M Toteutunut tulos ennen veroja 3,3 M 26

28 KUOPIO INNOVATION OY ARVIOINTIKRITEERI MITTARI TAVOITE 2010 SEURANTA Toiminnalliset tavoitteet Keskeiset kehittämistoiminnot ovat Kuopion kaupungin strategian mukaiset ja ne täyttävät päärahoittajien asettamat tavoitteet. Rahoittajien asettamien kehittämistoimintojen seurantaryhmien arviointi ja palaute Annettu arviointi ja palaute vahvistaa seuranta-ajanjaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen Rahoittajien kehittämistoimintojen seurantaryhmien arviointi saatu yleisarvosanalla hyvä. Kehittämisehdotukset otettu huomioon toiminnan tavoitteissa, suunnittelussa ja toimenpiteissä Osaava ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstötyytyväisyys Henkilöstötyytyväisyys pysyy normaalilla tasolla Työtyytyväisyys tavanomaisella tasolla. Taloudelliset tavoitteet Tasapainoinen talous Tulos +/-0 Kaikki toiminnot toteutetaan esitetyn budjetin mukaisena Tilikaudelle asetetuissa toiminnallisissa ja taloudellisissa tavoitteissa pysyttiin hyvin Yhtiön toiminta ja hallinto pidetään tehokkaana Hallinnon osuus kokonaisvolyymista Hallinnon osuus max. 10 % Hallinnon osuus kokonaisvolyymista 7 % Yksityisen ja julkisen rahoituksen yhteistyömallien kehittäminen Yksityisen rahoituksen osuus yhtiön tulovirrassa Yksityisen rahoituksen osuus yhtiön tulovirrassa kasvaa/pysyy ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna Yksityisen rahoituksen osuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. 27

29 KUOPION MATKAILUPALVELU OY ARVIOINTIKRITEERI MITTARI TAVOITE 2010 SEURANTA Toiminnalliset tavoitteet Vaikuttaminen Kuopion ja Itä-Suomen yhteistyöalueen matkailuvolyymin kasvamiseen ja sitä kautta matkailutulon lisäämiseen Matkailutilastot Kasvu +5 % edellisvuoteen verrattuna Kuopion majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset ( ) lisääntyivät vuonna 2010 edellisvuodesta 5,8 %. Kotimaasta ( ) kirjattiin 7,8 %:n kasvu, mutta ulkomailta yöpymiset (53.700) vähenivät suhteellisesti lähes yhtä paljon eli 6,8 %. Ulkomaalaisyöpymisiä tuli eniten Venäjältä (16.600, - 13 %). Seuraavina olivat saksalaiset (7.700, - 6 %), ruotsalaiset (2.700, - 24 %), virolaiset (2.400, - 1 %) ja hollantilaiset (2.300, + 1 %). Sähköinen (e-business) informaatio-, varaus- ja maksukanavajärjestelmä otettu käyttöön KMP:n hallitus päätti 8.9. keskeyttää alkuperäisen hankinnan ja aloitti uuden kilpailutuksen hyvin nopealla aikataululla. Kilpailutuksen kautta on löydetty toimittajat, joilta ostamme kotisivujen teknisen ratkaisun, visuaalisen ilmeen ja videotuotannon palvelut. Sähköisen kauppapaikan hankinnan kilpailutus käynnistyy maaliskuussa Hankitut työkalut saadaan merkittävästi edullisemmin kuin alkuperäinen hankintamalli olisi mahdollistanut. Matkailuportaali avataan maaliskuussa 2011, kauppapaikkapalvelu avautuu kesällä Puijon alueen kehittäminen isännän ominaisuudessa Kehittämistoimenpiteet Kehittämistoimenpiteet aloitettu KMP:n hallitukselle ei ole tehty Kuopion kaupungin toimesta esitystä Puijon isännyydestä ja näin ollen asiaa ei ole käsitelty KMP:n hallituksessa. Kehittämistoimenpiteitä Puijon suhteen ei näin ollen ole myöskään KMP:n toimesta aloitettu. 28