Suomen tietokirjailijat ry:n vuoden 2015 Oppikirjailijapalkinnot. Oppikirjailijapalkinnot jaettiin jälleen Educa-messuilla

Transkriptio

1 Suomen tietokirjailijat ry JÄSENTIEDOTE 1/2015 Yhdistyksen tuorein julkaisu ottaa kantaa oppimateriaalikeskusteluun Tervetuloa yhdistyksen kevätkokoukseen Rovaniemelle Apurahahaku muuttuu sähköiseksi kevään apurahahaku alkaa Esittelyssä yhdistyksen hallitus vuodelle 2015 Oppikirjailijapalkinnot jaettiin jälleen Educa-messuilla Linda Lappalainen Oppikirjailijapalkitut Simo Nieminen (vas.), Sari Lottonen, Martti Heinonen ja Vuokko Aromaa. Viides palkittu Pekka Rokka oli tilaisuuden aikaan ulkomailla. Palkinto luovutetaan hänelle myöhemmin. Toimittanut Ari Häkkinen Suomen tietokirjailijat ry:n vuoden 2015 Oppikirjailijapalkinnot myönnettiin apulaisrehtori Vuokko Aromaalle Turusta, kasvatustieteen tohtori Martti Heinoselle Kiuruvedeltä, lehtori Sari Lottoselle Hausjärveltä, insinööri Simo Niemiselle Hämeenlinnasta ja kasvatustieteen tohtori Pekka Rokalle Keravalta. Oppikirjailijapalkinnot myönnetään tunnustukseksi laajasta ja ansiokkaasta oppiteostuotannosta. Palkinnot ovat suuruudeltaan euroa, ja ne jaettiin nyt viidennentoista kerran. Palkinnot jaettiin Educa-messuilla lauantaina 24. tammikuuta yhdistyksen jäsentilaisuudessa. Palkinnot jakoivat yhdistyksen puheenjohtaja Markku Löytönen ja varapuheenjohtaja Helena Ruuska. Palkintoperustelut löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta. Palkittujen puolesta pitämässään kiitospuheessa Martti Heinonen tiivisti hyvin, mihin oppikirjailijoita tarvitaan: Luulen, että laillani useimmat tekevät kirjoittamistyötä sen luovan luonteen vuoksi. Kiehtovaa on luoda hajallaan olevasta tiedosta pedagogisesti mielekäs kokonaisuus ja järjestää olemassa olevaa tietoa tavalla, jota kukaan ei ole huomannut tai osannut tehdä aiemmin. Se saa tuottamaan materiaalia yhä uudelleen ja uudelleen. Ilmoittaudu yhdistyksen kevätkokoukseen 6.3. mennessä.

2 PÄÄKIRJOITUS Laatua ei jätetä! Ensimmäinen akateeminen työtehtäväni oli akateemikko Päiviö Tommilan johtamassa Suomen lehdistön historia -hankkeessa. Suomen Akatemian rahoittama projekti oli ja 1980-lukujen taitteessa suurimpia humanistisen alan hankkeita. Olin tuolloin historian sivuaineopiskelija ja pääsin kesätöihin selvittämään tietoliikennejärjestelmien kehitystä teollistumisen ajalta sekä keräämään aineistoja vanhoista sanomalehdistä Maamiehen Ystävästä ja Saimasta alkaen. Olin siis tutkimusapulainen eli orja. Hankkeeseen liittyy monta hauskaa muistoa, joista yksi on muita kirkkaampi. Se on keskustelu siitä, miten määritellään uutinen. Uutiselle voidaan antaa monenlaisia kuvauksia. Mutta määritelmää sille on vaikea antaa. Niinpä lehdistöprojektin piirissä tyydyttiin toteamaan asia arkipäiväisesti seuraavalla tavalla: jos koira puri miestä, se ei ollut uutinen, mutta jos mies puri koiraa, se oli uutinen. Laatu on hyvin samankaltainen asia. Usein meillä saattaa olla kokolailla yhtenäinen mielipide esimerkiksi siitä, onko jokin tuote tai palvelu laadukas. Mutta yksiselitteistä määritelmää laadulle ei ole, sillä se on viime kädessä subjektiivinen näkemys. Suomi on opetuksen ja oppimisen mallimaa. Suomalainen hyvinvointivaltio perustuu lukutaitoon, koulutukseen ja sivistystahtoon. Opetuksen korkea taso puolestaan on toimivan koulutusjärjestelmän, osaavien opettajien ja laadukkaan oppimateriaalin ansiota. Pisa-tulosten yhteydessä kiitetään aina suomalaista koulutusjärjestelmää ja opettajankoulutusta, mutta unohdetaan, että opetuksen pohjana toimivat ammattitaitoisesti tehdyt oppimateriaalit. P.S. Oppimateriaalien tekemisestä ja jakelusta parhaillaan käytävään julkiseen keskusteluun liittyy kaksi huolestuttavaa näkemystä. Ensimmäinen näistä on väite, jonka mukaan sähköisiin oppimateriaaleihin siirtyminen tuo mittavia säästöjä. Hurjin julkisuudessa liikkunut summa on ollut 30 miljoonaa euroa vuodessa. Väitteelle ei ole mitään todellisuuspohjaa, sillä sähköinen ja painettuun kirjaan verrattuna rikastettu oppimateriaali vaatii uusien ammattilaisten työpanoksen. Tekijäjoukko siis kasvaa ja jokainen tarvitsee korvauksen työstään. Toinen on vaatimus siitä, että opettajien on tehtävä oppimateriaalit vaikkapa viikonlopun talkoissa ja jaettava ne ilmaiseksi pilvipalvelujen kautta. Jokainen oppimateriaaleja valmistanut tietää varsin hyvin, että laadukkaan oppimateriaalin tekeminen vie vuosia ja yksi ryhmä saattaa työskennellä yhden kirjasarjan parissa toistakymmentä vuotta. Jos työstä ei saa korvausta, miksi ylipäätään nähdä koko vaivaa? Yhdistyksemme panos tähän keskusteluun on tuore kokoomateos Laatua! Oppimateriaalit muuttuvassa tietoympäristössä. Kahdenkymmenen asiantuntijan voimin tehty kirja on myös pohja vuoden 2015 politiikkatyöllemme, jonka painopisteenä oppimateriaalit ovat. Kaikki joukolla puolustamaan suomalaisia korkeatasoisia oppimateriaaleja ja niiden tekemisen kannattavuutta! Markku Löytönen Hallituksen puheenjohtaja Jos et ole saanut yhdistykseltä sähköpostia, tarkistathan, että sähköpostiosoitteesi on ajan tasalla. Yhteystietojen muutokset voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen Kaksipäiväinen TIETOKIRJA.FI jälleen Helsingissä JO VIIDETTÄ KERTAA järjestettävä tietokirjallisuuden ajankohtaistapahtuma TIETOKIRJA.FI kokoaa elokuussa Tieteiden talolle Helsinkiin jälleen laaja-alaisen tietokirjaohjelman. Keskiviikkona ja torstaina järjestettävässä tapahtumassa esiintyy lähes sata tietokirjailijaa, tietokirjallisuuden ystävää ja lukijaa. Tilaisuuden avaa kustantaja Niklas Herlin teemalla Minä ja tietokirjallisuus. Tietokirja-alan yhteisessä tapahtumassa ovat mukana tietokirjailijat, tietokirjakustantajat ja muut tietokirjallisuuden julkaisemista edistävät tahot. TIETOKIRJA.FI järjestetään osana Kirjan vuoden tietokirjaviikkoa. Tietokirjaohjelmaa on tiedossa koko viikon eri puolilla Helsinkiä ja Suomea. Vuoden tiedekirja -palkinto Mirkka Lappalaiselle VUODEN TIEDEKIRJA -palkinto myönnettiin Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenelle Mirkka Lappalaiselle teoksesta Pohjolan leijona Kustaa II Aadolf ja Suomi (Siltala). Palkinto on suuruudeltaan euroa euron kunniamaininnan saivat niin ikään yhdistyksen jäsenet Kai Myrberg ja Matti Leppäranta teoksesta Meret, maapallon siniset kasvot (Ursa). Palkinnon myöntävät Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja Suomen tiedekustantajien liitto, joka myös rahoittaa palkinnon. Vuoden tiedekirja -palkinto myönnetään edellisenä vuonna ilmestyneelle erityisen ansiokkaalle suomalaiselle tiedekirjalle. Palkintoa on jaettu vuodesta 1989 alkaen. 2 Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 1/2015

3 Painokas puheenvuoro oppimateriaalikeskusteluun Yhdistyksen tuorein julkaisu Laatua! Oppimateriaalit muuttuvassa tietoympäristössä ilmestyi tammikuun lopussa Educa-messuille. Teos on myös toimitettu jokaiselle jäsenelle postitse. Tietoympäristömme ja tapamme hankkia tietoa ovat muuttuneet tavalla, jota ei ole aiemmin nähty ihmiskunnan historiassa. Muutos koskettaa myös opetusta ja oppimateriaaleja. Artikkelikokoelman tekstit tarkastelevat ärhäkkäästikin oppimateriaalien tulevaisuutta. Yliopistojen, koulujen ja kustannusmaailman asiantuntijoista koostuva kirjoittajajoukko painottaa, kukin tavallaan, että jatkossakin oppimateriaaleihin pitää voida luottaa. Niiden tulee olla pedagogisesti harkittuja ja oppimista tukevia. Oppimateriaalit nousevat esiin yhdistyksen politiikkatyössä kuluvana vuonna. Teemoja nostetaan esiin muun muassa eduskuntavaalien alla järjestettävissä poliitikkopaneeleissa, joihin kansanedustajaehdokkaita kutsutaan keskustelemaan tietokirjallisuudesta. Keskustelujen teemoja ovat esimerkiksi tietokirjallisuuden nykytila ja tulevaisuus tilanteessa, jossa myynti laskee ja lukemisen tavat muuttuvat sekä sivistys ja koulutus, jotka ovat olleet suomalaisen hyvinvoinnin rakennuspuita. LAATUA! OPPIMATERIAALIT MUUTTUVASSA TIETOYMPÄRISTÖSSÄ Toimittaneet Helena Ruuska, Markku Löytönen, Anne Rutanen Tulevat poliitikkopaneelit: Joensuun pääkirjasto, Muikku-sali Kotkan maakuntakirjasto Tiedekeskus Arktikum, Rovaniemi Savonlinnan pääkirjasto Joeli Kuopion kaupunginkirjasto Kevätkokous Rovaniemellä Suomen tietokirjailijat ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään Rovaniemellä lauantaina 21. maaliskuuta. Ohjelma alkaa jo perjantaina 20. maaliskuuta kansanedustajaehdokkaiden tietokirjallisuuskeskustelulla ja kaupungin vastaanotolla. Varsinainen kevätkokous pidetään lauantaina klo 11 alkaen tiedekeskus Arktikumin (Pohjoisranta 4) Polarium-salissa. Kokouk sessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 7 pykälässä mainitut asiat ja yhdistyksen hallituksen esitys Kopiointikorvausrahaston perustamisesta. Vuosikokousesitelmän pitää Veli-Pekka Lehtola. Kevätkokouspäivien ohjelma on jäsenille maksuton. Yhdistys korvaa kevätkokoukseen osallistuvien jäsenten kotimaan matkakuluja edullisimman kulkuneuvon mukaan (omavastuu 15 euroa). Majoituksen jäsenet hoitavat omakustanteisesti. Kokoukseen tulee ilmoittautua perjantaihin 6. maaliskuuta klo 16 mennessä yhdistyksen verkkosivuilla tai puhelimitse. Sähköpostitse ilmoittautumisia ei oteta vastaan. Lauantai-iltapäivällä kokouksen jälkeen jäsenillä on mahdollista tutustua Arktikumin näyttelyihin opastetun kierroksen myötä. Perusnäyttely Muuttuva Arktis esittelee pohjoisten aluei den luontoa, kulttuureja ja äärimmäisiin olosuhteisiin sopeutumista. Vaihtuva näyttely Kauneutta kartalla tuo Arktisen keskuksen karttakokoelman aarteet näytille yli kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Näyttely pohtii esimerkiksi sitä, miltä pohjoinen näytti etelästä katsottuna satoja vuosia sitten. KEVÄTKOKOUSPÄIVIEN OHJELMA Perjantai Kansanedustajaehdokkaiden tietokirjallisuuskeskustelu Arktikumin Auditorio Kaupungin vastaanotto ja iltapala Rovaniemen kaupungintalo (Hallituskatu 7) Lauantai Suomen tietokirjailijat ry:n kevätkokous Arktikumin Polarium-sali 13 Buffet-lounas 14 Opastettu tutustuminen Arktikumin näyttelyihin Ohjelma tarkentuu ja päivittyy yhdistyksen verkkosivuille helmikuun loppuun mennessä. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 1/2015 3

4 Kevään 2015 apurahat haetaan sähköisesti Suomen tietokirjailijat ry:n apurahahaku muuttuu sähköiseksi. Uusi hakemuslomake aukeaa lauantaina yhdistyksen verkkosivuille. Lomake sulkeutuu hakuajan päättyessä tiistaina klo 16. Apurahat rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Haettavat apurahat Puolivuotisapuraha luovaan tietokirjalliseen työskentelyyn euroa Apuraha esikoistietokirjan kirjoittamiseen euroa Apuraha lasten ja nuorten tietokirjan kirjoittamiseen euroa Apuraha tietokirjakritiikkien kirjoittamiseen euroa Apurahat maksetaan kesäkuussa viikolla 25. Työskentelyapuraha on tarkoitettu kattamaan kirjoitustyön aikaisia elinkustannuksia. Apurahoja ei myönnetä työryhmille tai yhteisöille eikä jo valmistuneisiin hankkeisiin. Työryhmän jäsenet voivat hakea henkilökohtaisia apurahoja. Mikäli apurahaa haetaan kahteen tai useampaan hankkeeseen, tulee kullekin hankkeelle laatia oma hakemuksensa. Jatkuvahakuisia apurahoja jäsenille Yhdistyksen jäsenet voivat hakea apurahaa laitehankintaan, matkaan, koulutukseen tai työtilaan. Vain jäsenille tarkoitettuja apurahoja voi hakea ympäri vuoden. Hakemukset käsitellään kuusi kertaa vuodessa hallituksen kokouksissa. Kesäkuukausina hakemuksia ei käsitellä. Jatkuvahakuisia apurahoja ei myönnetä takautuvasti jo syntyneisiin menoihin eikä valmiisiin hankkeisiin. Lisätietoja Tarkat hakuohjeet ja ehdot kunkin apurahan myöntämiselle löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta. UUDET JÄSENET Hallitus hyväksyi 61 uutta jäsentä kokouksessaan Jäsenhakemuksia käsitellään seuraavan kerran hallituksen kokouksessa 9.4. Reeta Aarnio, FM, lehtori Antti Alaja, YTM, projektitutkija Anna Blom, kirjailija, ohjaaja Nina Brander, FM, biologian ja maantieteen lehtori (Kaarina) Maarit Forsback, luokanopettaja (Espoo) Tuula Grandell, psykologi, psykoterapeutti, kouluttaja (Akaa) Antti Hietalahti, FM, toimittaja (Kokkola) Kristiina Holm, KT, lehtori Jouni-Pekka Hynynen, innovaatioasiantuntija (Jyväskylä) Karo Hämäläinen, kirjailija, toimittaja Atik Ismail, lähihoitaja (Kuopio) Anne Kalliola, luokanopettaja (Espoo) Klaus Karttunen, FT, dosentti, tutkija (Espoo) Titta Koivukoski, TM, uskonnon lehtori (Espoo) Sixten Korkman, VTT, Professor of Practice Jukka Kulomaa, FT, dosentti (Espoo) Kristina Kunttu, LT, dosentti, ylilääkäri (Turku) Tarmo Kyllönen, KM, erityisopettaja, kouluttaja Ilpo Lagerstedt, FK Kati Lassila, erityisluokanopettaja (Espoo) Tapio Lindholm, FT, dosentti, johtava asiantuntija Vesa Linja-aho, DI, lehtori (Kirkkonummi) Helena Lylyharju, keittiömestari, ruokakirjailija (Luumäki) Marko Malvela, LitM, yrittäjä (Jyväskylä) Kari Martiala, päätoimittaja, ruokakirjailija (Luumäki) Marjo Mela, FT, lehtori Tuomas Mustikainen, toimittaja (Turku) Liisa Nieminen, OTT, dosentti, yliopistonlehtori (Vantaa) Tapio Nykänen, YTT (Rovaniemi) Hilkka Oksala, FM, arkeologi (Kolari) Minna Oulasmaa, perheneuvonnan koordinaattori, th (Espoo) Pirkko Paananen-Vitikka, FT, dosentti, tutkija, rehtori (Savukoski) Helka Pirinen, toimitusjohtaja, yrittäjä Maritta Pitkänen, FL, museonjohtaja (eläk.) (Järvenpää) Silja Pitkänen, FM, jatko-opiskelija (Jyväskylä) Anja Primetta, FT, tutkija, laborantti (Kuopio) Harto Pönkä, KM, yrittäjä (Oulu) Hannu Pöppönen, FM, kulttuuritoimittaja Hanna Ranssi-Matikainen, TT, toiminnanjohtaja Jussi Rantala, FT, tutkija (Parkano) Heikki Rausmaa, FT, kirjastonhoitaja Aune Rummukainen, TkT, yliopettaja (Vesilahti) Aila Ruoho, TM, yrittäjä (Lohja) Pentti Sainio, toimittaja (Paltamo) Tuomo Salovuori, projektipäällikkö (Vantaa) Minna Sarantola-Weiss, dosentti, tutkimuspäällikkö Kikka Seppä, pukeutumisneuvojamestari Heikki Seppälä, PsL, psykologi (Nummela) Liisa Seppänen, TM (Mikkeli) Sakari Siltala, FT, tutkijatohtori Päivi Sinivuori, erityislastentarhanopettaja (Riihimäki) Timo Sinivuori, KT, kasvatusjohtaja (Riihimäki) Tuuli Talvitie, FT, apulaisrehtori (Akaa) Matti Tedre, FT, apulaisprofessori (Taby, Ruotsi) Jarkko Tontti, OTT, varatuomari Juha Vartiainen, graafinen suunnittelija (Kuopio) Antti Vihinen, FT (Tampere) Marjo Vilkko, FM, kirjoittaja Kalle Virtapohja, FT, toimittaja (Kerava) Katariina Vuori, HuK, kirjailija (Oulu) Arto Ylipartanen, OTK, ylitarkastaja (Vantaa) 4 Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 1/2015

5 ESITTELYSSÄ ALUEVASTAAVA Jarmo Saarti Pohjois-Savon aluevastaava Kuka? Itä-Suomen yliopiston kirjaston johtaja, aktiivinen kirjoittaja, tutkija ja lukemisharrastuksen edistäjä. Mikä? Intohimoinen musiikin harrastaja: pitkäaikaisena haaveena tulla maailman parhaaksi free-rumpaliksi. Jäsen: Vuodesta 2011, aluevastaava tämän vuoden alusta. Miltä tuore aluevastaavan rooli tuntuu? Aloittelijalle perinteisesti sekavalta ja haastavalta. Toisaalta se tukee hyvin työrooliani ja voin hyödyntää sekä tieteellisiä kirjoittajaverkostojani että kirjastoverkostojani. Suurin haaste liittyy ajankäyttöön. Miltä tietokirjallisuuden kenttä Pohjois-Savossa näyttää? Pohjois-Savolla on pitkät ja kunniakkaat perinteet myös tietokirjallisuuden viljelyssä ja kenttä näyttää hyvältä. Alueen opetustoiminta on laajaa ja vilkasta ja siten myös oppikirjojen kirjoittaminen. Yliopisto on aktiivinen tieteellisen kirjallisuuden tuottaja, ja täällä on innostusta myös tieteen popularisointiin. Lisäksi alueella on uutta yritystoimintaa kirjallisuuteen ja sen markkinointiin liittyen. Mitä alkanut vuosi tuo tullessaan Pohjois-Savon aluetoimintaan? Eduskuntavaaleihin valmistautuminen on alkuvuoden ensimmäinen ponnistus kansanedustajaehdokastapaamisineen. Sen lisäksi sovittuna on jo yhteistyön jatkaminen Kuopiossa järjestettävän Tiedon jano -tapahtuman kanssa. Omana haaveenani olisi lisätä itäsuomalaista yhteistyötä. Tästäkin on jo alustavasti keskustelu paikallisten toimijoiden kanssa. Millaisena näet kirjan tulevaisuuden? Erittäin hyvänä: kirjoja julkaistaan ja luetaan edelleen runsaasti ja kirja on kehittynyt sellaiseen tarpeeseen, joka sivistyneellä yhteiskunnalla on ikuinen. Jarmo Saartin albumi Suomessa tosin haasteena on se, kuinka pieni kielialue pärjää suurilla markkinoilla. Erityisen haasteellista on internetin kautta yleistynyt naiivi piratismiajattelu, jossa kirjallisen ja muun luovan työn tekijöille ei makseta heidän ansaitsemaansa palkkaa vaan vaaditaan kaikki ilmaiseksi. Myös poliittisilla päättäjillä tuntuu olevan hukassa käsitys kirjallisen työn tekijöiden toimeentulosta ja työpanoksesta, jota suomalainen kirjallinen sivistys vaatii säilyäkseen elinvoimaisena. Entä kirjaston roolin tulevaisuudessa? Kirjaston rooli lukeneisuuteen kasvattajana on korostunut median kilpaillessa erityisesti poikien ajasta juuri siinä vaiheessa, kun heidän pitäisi kehittää laaja näkemys kirjallisuudesta. Kansakunnalle tämä on elintärkeää, koska tällä luodaan valmiudet myöhemmässä elämässä käyttää ja omaksua uutta tietoa ja tietämystä. Kirjastot ovat merkittävä tekijä myös pienlevikkisen kirjallisuuden jakelussa. Tässä kuitenkin ongelmaksi alkaa tulla se ajattelutapa, joka suosii sekä rahoituksessa että toiminnassa vain suurten käyttäjälukujen hakemista. Kaikkein suurin haaste on siirtyminen e-kirjoihin. Korkeakouluissa tämä etenee nopeasti, mutta suomenkielisen kirjallisuuden saatavuus on edelleen heikkoa, joten opiskelijat tottuvat lukemaan englanniksi. Toimivan liikemallin löytäminen e-kirjoille on mielestäni tietokirjailijoiden yksi keskeisistä tehtävistä yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Kirjan vuosi yhdistää kirja-alaa KIRJAN VUOSI on koko suomalaisen kirja-alan yhteinen hanke, joka kutsuu tekemään näkyväksi kirjan ja kirjallisuuden merkityksen sekä yksilölle että yhteiskunnallemme. Kirjan vuonna halutaan muistuttaa lukemisesta ilon ja elämysten lähteenä, houkutella lukijoita kirjojen pariin ja edistää kirjallisuuden asemaa ja lukemista yhteiskunnassamme. Suomen tietokirjailijat ry on aktiivisesti mukana Kirjan vuodessa. Kaikki vuoden aikana järjestetyt yleisötapahtumamme ovat osa Kirjan vuotta. Jukka- Pekka Pietiäinen on lisäksi Kirjan vuoden yhteistyöryhmän puheenjohtaja. Kirjan vuoden tapahtumat löytyvät jatkuvasti päivittyvästä tapahtumakalenterista osoitteessa Kalenteriin jokainen voi myös ilmoittaa omat kirjatapahtumansa. Tuumantuvan varaustoiveet mennessä LAPINMAJA TUUMANTUVAN varaustoiveet syksyn 2015 suosituimmille lomaviikoille ( ) tulee lähettää mennessä sähköpostilla yhdistyksen toimistoon: suomentietokirjailijat.fi. Varaustoiveen voi jättää 1 3 vaihtoehtoiselle viikolle. Varausviikko alkaa ja päättyy lauantaina. Jos sesonkikauden viikoille on useita päällekkäisiä varaustoiveita, vuokraaja ratkaistaan arvalla. Ratkaisusta ilmoitetaan kaikille toiveen jättäneille viikolla 18. Tuumantupa sijaitsee Jerisrannassa, 20 kilometriä Muonion keskustasta itään. Neljälle henkilölle tarkoitettua mökkiä voivat vuokrata vain yhdistyksen jäsenet omaan henkilökohtaiseen käyttöönsä. Sesonkiviikon vuokra on 250 euroa ja hintaan sisältyvät vuodevaatteet ja loppusiivous. Lisätietoja mökistä ja sen varustuksesta yhdistyksen verkkosivulta. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 1/2015 5

6 Suomen tietokirjailijat ry:n hallitus vuonna 2015 Markku Löytönen puheenjohtaja helsinki.fi Helena Ruuska varapuheenjohtaja helsinki.fi Ari Hakkarainen FT Markku Löytönen on Helsingin yliopiston kulttuurimaantieteen professori. Vuosina hän toimi yliopiston vararehtorina tehtäväalueenaan yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja tietohallintoasiat. Löytösen tärkeimmät tutkimusaiheet ovat terveysmaantiede, paikkatietojärjestelmät sekä tutkimusmatkailu ja sen historia. Hänet on palkittu useilla palkinnoilla, mm. Tieto-Finlandialla 1990, Tietopöllöllä 2004 ja Tieto-Laurilla Löytönen on ollut yhdistyksen jäsen vuodesta Hallituksessa hän aloitti vuonna 2009 ja vuodesta 2012 hän on ollut yhdistyksen puheenjohtaja. Hän on politiikkatyöryhmän puheenjohtaja. FT Helena Ruuska on Helsingin normaalilyseon äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, kriitikko ja kirjallisuudentutkija. Hän on toiminut lähes kaksikymmentä vuotta oppikirjailijana ja kirjoittanut äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoja alakoulusta lukioon. Ruuskalla on kokemusta myös kustannusalalta. Ruuska on kiinnostunut oppikirjojen pedagogisesta kehittämisestä ja niiden roolista erilaisissa oppimisympäristöissä. Yhdistyksen jäsen Ruuska on ollut vuodesta Hallituksessa hän aloitti vuonna 2011 ja varapuheenjohtajana Ruuska on oppimateriaalityöryhmän puheenjohtaja ja politiikkatyöryhmän Datanomi Ari Hakkarainen on tietokirjailija ja sähköisten tietokirjojen tuottaja. Hän on työskennellyt aiemmin pitkään tuotepäällikkönä, suunnittelijana ja liiketoiminnan kehittäjänä kansainvälisissä informaatioteknologia-alan yrityksissä. Hakkarainen on kirjoittanut tietokirjoja teknologiasta, taloudesta ja mediasta. Lisäksi hän on kirjoittanut artikkeleita ulkomaisiin lehtiin ja kolumneja kotimaisiin julkaisuihin. Hakkarainen on ollut yhdistyksen jäsen vuodesta 2007 ja vuodesta Vuonna 2014 Hakkarainen toimi tekijänoikeustyöryhmän puheenjohtajana. Hän on Kopioston hallituksen Päivi Kosonen ajatusmatka.net Anne Mäntynen helsinki.fi Terhi Pietiläinen hamina.fi FT Päivi Kosonen on kirjallisuustieteen dosentti, kirjallisuudentutkija, kriitikko ja kirjallisuusterapiaohjaaja ja -kouluttaja. Kosonen on kirjoittanut ja toimittanut kirjallisuuden alan tietokirjoja antiikin omaelämäkerroista brittiläiseen nykykirjallisuuteen. Hän on julkaissut mm. oppikirjoja, kirjallisia esseitä ja tietoproosaa. Kosonen opettaa ja ohjaa luovaan ja kokemukselliseen kirjoittamiseen perustuvia ryhmiä yliopistoissa ja yksityisellä sektorilla. Yhdistyksen jäsen Kosonen on ollut vuodesta 2004 ja hallituksessa hän aloitti kuluvan vuoden tammikuussa. Hän on apurahatoimikunnan ja koulutustyöryhmän FT Anne Mäntynen työskentelee suomen kielen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Hän on myös Kotikielen Seuran aikakauslehden Virittäjän päätoimittaja ja ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen jaoksen apu Mäntynen on kirjoittanut ja toimittanut teoksia korkeakouluopiskelijoiden ja -tutkijoiden tarpeisiin ja tehnyt lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjan. Mäntynen on kiinnostunut erityisesti tietokirjallisuuden tutkimuksen kehittämisestä ja tietokirjoittamisen opetuksesta eri koulutusasteilla. Hän on ollut yhdistyksen jäsen vuodesta 2009 ja hallituksen jäsen vuodesta Mäntynen on koulutustyöryhmän FM Terhi Pietiläinen työskentelee museon johtajana Haminassa. Hänen tietokirjallinen tuotantonsa käsittää kansatieteeseen, paikallishistoriaan, yhteisöihin ja kulttuureihin liittyviä teemoja. Lisäksi Pietiläinen on julkaissut työpaikkahistorian ja kotimaan matkaoppaan. Hänen viimeisin teoksensa käsitteli karjalaista perhettä. Pietiläinen on ollut yhdistyksen jäsen vuodesta 2006 ja vuodesta Hän on Kaakonkulman aluevastaava asemapaikkanaan Kotka. Vuosina Pietiläinen toimi Päijät-Hämeen aluevastaavana. Lisäksi Pietiläinen on apurahatoimikunnan 6 Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 1/2015

7 TOIMIKUNNAT 2015 Markku Heikkilä ulapland.fi YTM Markku Heikkilä työskentelee Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedeviestintäpäällikkönä Rovaniemellä. Heikkilä on julkaissut tietokirjoja pohjoisten alueiden yhteistyöstä ja EU:n ilmastopolitiikasta sekä kulttuurihistoriaan paneutuvia matkakirjoja Laatokan seudulta ja Ob-joelta. Lisäksi hän kirjoittaa kolumneja muun muassa Kalevaan. Heikkilä sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna Yhdistyksen jäsen Heikkilä on ollut vuodesta Hallituksessa Heikkilä aloitti vuonna Hän on toiminut yhdistyksen Lapin aluevastaavana vuodesta Heikkilän kotipaikka on Oulu. Pasi Saukkonen cupore.fi VTT Pasi Saukkonen on Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporen johtaja. Saukkonen on myös yleisen valtio-opin dosentti Helsingin yliopistossa ja kulttuuripolitiikan dosentti Jyväskylän yliopistossa. Saukkosen erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat kulttuuripolitiikan lisäksi maahanmuuttoon, kotoutumiseen ja monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset ja Suomen poliittinen järjestelmä. Saukkonen on kirjoittanut ja toimittanut useita tieteellisiä julkaisuja ja oppikirjoja. Yhdistyksen jäseneksi Saukkonen tuli vuonna Hän aloitti enä tammikuussa 2014 ja työvaliokunnassa tammikuussa Jaakko Heinimäki TM Jaakko Heinimäki työskentelee Helsingissä päätoimisena tietokirjailijana ja kolumnistina. Heinimäki on julkaissut lukuisia kirjoja, joista Seitsemän syntiä (1999) oli Tieto- Finlandia-ehdokkaana. Hänen teoksensa käsittelevät pääasiassa etiikkaa ja uskonnonfilosofiaa. Lisäksi hän on kirjoittanut mm. uskonnon oppikirjoja peruskoulun yläluokille ja lukioon. Heinimäki toimi Eino Leinon Seuran puheenjohtajana ja Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen hallituksen varapuheenjohtajana Yhdistyksen jäsen hän on ollut vuodesta Hallituksessa hänen kautensa alkoi 2010 ja työvaliokunnassa Timo Tossavainen uef.fi FT Timo Tossavainen toimii opettajankouluttajana Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksella ja dosenttina Tampereen yliopistossa. Hänen tutkimusalaansa on sekä matematiikka että sen oppiminen ja opettaminen. Hän on laatinut matematiikan oppikirjoja lukioita ja korkeakouluja varten ja lisäksi kirjoittanut matematiikkaa ja luonnontieteitä popularisoivia sekä koulutusta käsitteleviä artikkeleita sanomaja aikakauslehtiin. Yhdistyksen jäsen Tossavainen on ollut vuodesta Hän aloitti Etelä- Savon aluevastaavana syksyllä 2010 ja hallituksessa vuonna Hän on oppimateriaalityöryhmän Aluetoimikunta Puheenjohtaja Riitta Suominen (Pirkanmaa), jäsenet Markus Aaltonen (Etelä- ja Keski-Pohjanmaa), Annika Ardin (Päijät-Häme), Markku Heikkilä (Lappi), Markku Monni (Kanta-Häme), Osmo Pekonen (Keski-Suomi saakka), Terhi Pietiläinen (Kaakonkulma), Eeva- Liisa Ryhänen (Uusimaa), Jarmo Saarti (Pohjois-Savo), Lassi Saressalo (Lounais- Suomi), Marja Simola (Pohjois-Karjala), Timo Tossavainen (Etelä-Savo) ja Marja- Riitta Vainikkala (Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu). Sihteerinä viestintäpäällikkö. Kokouksiin osallistuu myös tiedottaja. Apurahatoimikunta Puheenjohtaja Joel Kuortti, jäsenet Tapio Katko, Päivi Kosonen, Terhi Pietiläinen ja Heleena Puolitaival. Sihteerinä toiminnanjohtaja. Talousvaliokunta Puheenjohtaja Markku Löytönen, jäsenet Helena Ruuska, Riitta Suominen ja taloudenhoitaja Jukka-Pekka Pietiäinen. Palkintolautakunta Puheenjohtaja Paula Havaste, jäsenet Markku Monni, Kirsti Mäkinen, Anne Mäntynen ja Lassi Saressalo. Sihteerinä viestintäpäällikkö. Politiikkatyöryhmä Puheenjohtaja Markku Löytönen, jäsenet Pirjo Hiidenmaa, Juhani Lokki ja Helena Ruuska. Sihteerinä toiminnanjohtaja. Kokouksiin osallistuu myös viestintäpäällikkö. Oppimateriaalityöryhmä Puheenjohtaja Helena Ruuska, jäsenet Hannele Cantell, Pirjo Hiidenmaa, Kimmo Päivärinta ja Timo Tossavainen. Sihteerinä lakimies. Koulutustyöryhmä Puheenjohtaja Pirjo Hiidenmaa, jäsenet Päivi Kosonen, Olli Löytty, Anne Mäntynen ja Riitta Suominen. Sihteerinä tiedottaja. Kokouksiin osallistuu myös viestintäpäällikkö. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 1/2015 7

8 KOVA LAKI ILMOITUSASIAT Teosten käytön reunaehdot opetuksessa Opetuskäytössä hyödynnetään lähes aina erilaisia tekijänoikeudenalaisia teoksia. Oli kyse sitten kirjallisuudesta, musiikista tai vaikka dokumenttielokuvista, sovelletaan niiden käyttöön tiettyjä tekijänoikeudellisia reunaehtoja. Tekijänoikeuslain 1 luvun yleissäännösten tarkoittama käyttö, eli kopioiden valmistaminen teoksesta ja teoksen saattaminen yleisön saataviin, vaatii luvan joko tekijältä tai siltä, jolle tekijänoikeus on siirtynyt. Tärkeisiin sivistyksellisiin ja kulttuurisiin perusteisiin nojaten tähän vaatimukseen on laissa kuitenkin säädetty rajoituksia. Julkistetusta teoksesta saa esimerkiksi ottaa muutaman kopion yksityistä käyttöä varten. Lakimääräisen opetuspoikkeuk sen nojalla opetuksen yhteydessä saa puolestaan esittää julkaistun teoksen, lukuun ottamatta näytelmä- ja elokuvateoksia. Lisäksi siteerausoikeuden myötä julkistettua teosta saa opetustilassa siteerata, kunhan se tapahtuu tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa, hyvän tavan mukaisesti ja siten, että sitaatilla on asiallinen yhteys siihen teokseen, jossa sitaattia käytetään. Siteerausoikeuden tarkat rajat määrittyvät vasta yksittäistapausten tasolla. Sen sijaan esimerkiksi opettajan toimesta tapahtuva teoksen avoin levittäminen luokassa tai verkkoympäristössä oppilaiden käyttöön on luvanvaraista toimintaa. Käytännössä oppilaitoksille syntyykin aina laajamittaisempaa tarvetta erilaisten teosten tekijänoikeudelliseen käyttöön kuin mitä edellä mainitut rajoitukset riittäisivät kattamaan. Näissä tilanteissa lupien kysyminen suoraan lukemattomilta oikeudenhaltijoilta olisi työlästä. Laajamittaisia käyttötarpeita varten oppilaitokset ja oppilaitoksia edustavat tahot (OKM, UNIFI, Arene) ovatkin hankkineet tekijänoikeusjärjestö Kopiostolta sopimuslisenssiä koskevien säännösten nojalla erilaisia opetuskäyttölupia. Lupamaksuista saadut tulot Kopiosto taas tilittää takaisin tekijöille alasta riippuen joko kollektiivisesti tai henkilökohtaisesti. Näillä tilityksillä rahoitetaan esimerkiksi yhdistyksemme jakamat apurahat ja palkinnot. Kopioston keskeiset opetuskäyttöluvat ovat valokopiointilupa, digilupa ja av-aineiston esitys- ja tallennuslupa. Valokopiointiluvan nojalla saa kopioida varsin monipuolisesti lähes kaikentyyppisiä julkaisuja. Digiluvalla taas oppilaitoksen henkilökunta ja opiskelijat voivat skannata ja muuten digitoida teos aineistoa, kopioida aineistoa verkosta ja välittää sitä etäopetuksen yhteydessä suljetussa tietoverkossa. Av-aineiston esitys- ja tallennusluvalla saadaan opetuskäytössä tallentaa ja esittää monipuolisesti ohjelmia Ylen tv- ja radiokanavilta, Ylen nettipalveluista sekä MTV3-kanavalta. Yksityiskohtaisempaa lisätietoa asiasta saa vaikkapa lakimiehemme Anna Kallion kirjoittamasta artikkelista yhdistyksen vastikään julkaisemassa teoksessa Laatua! Oppimateriaalit muuttuvassa tietoympäristössä. Lisätietoa Kopioston käyttöluvista saa Kopioston verkkosivuilta. Jussi Ilvonen Yhdistyksen lakimies Jäsenmaksut 2015 YHDISTYKSEN JÄSENMAKSU vuodelle 2015 on 75 euroa. Tämän vuoden jäsenmaksulaskut postitetaan maaliskuussa. Tietokirjastipendejä koululaisille LAURI JÄNTIN SÄÄTIÖ ja Suomen tietokirjailijat ry jakavat jo viidettä kertaa 100 kappaletta 100 euron suuruisia stipendejä peruskoulun päättöluokan oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille. Myönnetyt stipendit jaetaan saajille kunkin opiskelijan omassa kevätjuhlassa. Kevään 2015 stipendien hakuaika alkaa perjantaina 13. maaliskuuta ja päättyy perjantaina 24. huhtikuuta klo 16. Hakulomake ja ohjeet löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta. PÄIVÄMÄÄRÄMUISTIO Kevään apurahojen hakuaika Kevätkokous Rovaniemellä Poliitikkopaneelit Joensuun pääkirjasto Kotkan maakuntakirjasto Tiedekeskus Arktikum Savonlinnan pääkirjasto Kuopion kaupunginkirjasto Hallituksen kokoukset , 3.6., 1.9., ja TIETOKIRJA.FI Helsingissä Syksyn apurahojen hakuaika Syyskokous Helsingissä Suomen tietokirjailijat ry Mariankatu 5, 3. krs, Helsinki puhelin toimisto@suomentietokirjailijat.fi Seuraava jäsentiedote 2/2015 ilmestyy huhtikuun puolivälissä.