Jäsentiedote. Kymmenen oppikirjailijaa palkittiin Educa-messuilla. Kevätkokous Kotkassa Suomen tietokirjailijat ry 1/2011

Transkriptio

1 Suomen tietokirjailijat ry Jäsentiedote 1/2011 Uusia jäseniä hyväksyttiin 56 Kevään apurahat haettavissa mennessä. Kutsu kevätkokoukseen Kotkassa Suomen tietokirjailijat ry:n hallitus 2011 on järjestäytynyt Kymmenen oppikirjailijaa palkittiin Educa-messuilla Toimittanut Katri Maasalo Mervi Väre (alhaalla vas.), Anneli Vilkko-Riihelä, Marjatta Koivisto, Raija Kangaspunta ja Hannele Cantell sekä Esko Sorvali (ylhäällä vas.), Inkeri Simola-Isaksson, Matti Karhima ja Eero Lehtonen saivat Oppikirjailijapalkinnot Educa-messuilla Helsingissä. Kuvasta puuttuu Markku Monni, joka ei päässyt tilaisuuteen. S uomen tietokirjailijat ry jakoi Oppikirjailijapalkinnot tänä vuonna kymmenelle oppikirjantekijälle. Palkinnon saivat dosentti Hannele Cantell, lehtori Raija Kangaspunta, autoinsinööri Matti Karhima, lehtori (eläkkeellä) Marjatta Koivisto, FM Eero Lehtonen, yli-insinööri Markku Monni, musiikinopettaja Inkeri Simola-Isaksson, lehtori (eläkkeellä) Esko Sorvali, psykologi, lehtori, kääntäjä Anneli Vilkko-Riihelä ja lehtori Mervi Wäre. Oppikirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan euroa ja ne jaettiin nyt 11. kertaa. Palkinnot jaettiin Educa-messuilla 29. tammikuuta. Oppikirjailijapalkinto myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta oppikirjatuotannosta. Yhdistyksen palkinnot rahoitetaan Kopioston perimillä tekijänoikeuskorvauksilla. Tänä vuonna Oppikirjailijapalkinnon saajat edustavat kaikkien ikävaiheiden oppimateriaaleja, lähes vauvasta vaariin. Tekijöiden yhteenlaskettu kirjailijanura on kestänyt lähes 300 vuotta ja yhteenlaskettu nimekkeiden määrä on yli 500. Aihepiirit vaihtelevat musiikin opetuksesta luonnontieteisiin ja kovaan tekniikkaan. Palkittavissa on myös perustaitojen, lukemisen ja laskemisen kehittäjiä ja opettajia. Suomen tietokirjailijat ry:n palkintoperustelut ovat seuraavat: KT, dosentti Hannele Cantell (s. 1967, asuu Helsingissä) on kirjoittanut työryhmän jäsenenä tai yksin 150 julkaisua. Hän on kirjoittanut oppimateriaaleja 20 vuoden ajan maantiedon, ympäristötiedon ja biologian aloilta. Cantell on opettaja, opettajankouluttaja ja opetuksenkehittäjä. Väitöskirjassaan hän on tutkinut luokanopettajien ja aineenopettajin oppimiskäsityksiä. Hän on kirjoittanut oppikirjoja kaikille luokka-asteille ja myös yliopisto-opiskelijoille. FM, lehtori Raija Kangaspunta (s. 1949, asuu Joensuussa) on tehnyt englannin kielen oppikirjoja lukioon Kevätkokous Kotkassa

2 ja peruskouluun lähes 20 vuoden ajan. Hän on ollut mukana yli 20 kirjan teossa. Kangaspunta toimii Joensuun normaalikoulussa englannin kielen opettajana. Samassa työryhmässä Raija Kangaspunnan kanssa on toiminut FM Eero Lehtonen (s. 1944, asuu Espoossa), joka on tehnyt englannin kielen oppikirjoja yli 20 vuoden ajan. Lehtonen on tehnyt työryhmänsä kanssa kirjoja erityisesti peruskouluun ja lukioon mutta myös ammatilliseen koulutukseen, erityisesti tekniikan alalle. Hän on toiminut opettajana ja oppikirjojen tekijänä sekä työskennellyt kustantamossa. Lehtosen ja Kangaspunnan työryhmän tekemiä oppikirjoja on viety myös ulkomaille, mm. Ruotsiin, Viroon ja Norjaan. Autoinsinööri Matti Karhima (s. 1936, asuu Kouvolassa) on kirjoittanut auto- ja kuljetusalan oppikirjoja. Hän on pitkän linjan uranuurtaja ammatillisen koulutuksen oppimateriaalien teossa. Ensimmäinen teos ilmestyi 70-luvun alussa, ja uusin lähtee painoon nyt tammikuun lopussa. Karhima on toiminut opettajana, itsenäisenä oppikirjailijana ja oppikirjojen kustantajana. Hänellä on kaikkiaan yli 60 julkaisua. Kirjojen ohella hän on tehnyt dia- ja kalvosarjoja, opetusohjelmia ja muita aineistoja. Lisäksi hän on tehnyt oppimateriaalia yhteistyössä venäläisen kumppanin kanssa. Lehtori (eläkkeellä) Marjatta Koivisto (s. 1943, asuu Tampereella) on tehnyt matematiikan oppikirjoja koko peruskoululle. Hänen työryhmänsä kirjoja on käännetty sekä saameksi että englanniksi. Koivisto on kirjoittanut lähes sata kirjaa. Hän on ollut mukana kehittämässä peruskoulun matematiikan opetusta käytännön opettajana, oppikirjojen tekijänä ja opettajien kouluttajana. Yli-insinööri Markku Monni (s. 1942, asuu Hämeenlinnassa) on kirjoittanut oppikirjoja vuodesta 1984 lähtien. Hänen kirjansa käsittelevät sähkön jakeluverkkojen rakentamista ja käyttöä. Kirjat on kirjoitettu alan asentajien ja työnjohdon oppikirjoiksi ja ne ovat sähköverkkoasentajien ammattitutkintojen koulutus- ja tenttiaineistoja. Uusin kirja Ilmajohtoverkostotyöt ilmestyi syksyllä Monnin kirjoja on käännetty ruotsin, englannin ja venäjän kielille. Lisäksi ovat tulossa käännökset viron, latvian ja liettuan kielille. Musiikinopettaja Inkeri Simola- Isaksson (s. 1930, asuu Vantaalla) on musiikinopetuksen ja musiikkiliikunnan opetuksen merkittävä uranuurtaja ja kehittäjä. Hänen voidaan sanoa kehittäneen suomalaisen musiikkiliikunnan opetuksen. Hän on tehnyt oppimateriaaleja alakouluikäisille oppilaille, liikunnan ammattilaisille, mm. tanssijoille, ja ikääntyville, myös vuodepotilaille. Ensimmäiset oppikirjansa Simola-Isaksson on tehnyt 70-luvulla, lähes 40 vuotta sitten. Opettajan ja oppikirjailijan työnsä ohella hän on säveltänyt liikuntamusiikkia. Hän on toiminut myös radiotoimittajana, säestäjänä ja kouluttajana. Lehtori (eläkkeellä) Esko Sorvali (s. 1942, asuu Siilinjärvellä) on toiminut matematiikan opettajana ammattikoulussa ja ammattikorkeakoulussa. Hän on tehnyt matematiikan oppikirjoja teknisiin oppilaitoksiin ja ammattikorkeakouluihin. Sorvali on aloittanut oppikirjailijanuransa 70-luvun lopulla ja jatkanut sitä lähes näihin päiviin saakka. FM, psykologi, suomen kielen ja kirjallisuuden lehtori, kääntäjä Anneli Vilkko-Riihelä (s. 1946, asuu Helsingissä) on kirjoittanut psykologian oppikirjoja parin vuosikymmenen ajan. Hän on kirjoittanut teoksia yksin tai pienessä ryhmässä, mikä on nykyisen ryhmätyön aikana poikkeuksellista. Hänen kirjojaan on käännetty ruotsiksi. Vilkko-Riihelä on pitkän opettajanuransa aikana kehittänyt opetusta ja oppimateriaaleja. Hän aloitti kirjailijan uransa 70-luvulla, ja jatkaa kirjoittamista edelleen. Opettajantyöstä voi jäädä eläkkeelle, kirjailijan työstä ei. Lehtori Mervi Wäre (s. 1945, asuu Helsingissä) on tehnyt yli 350 julkaisua. Hän on aloittanut oppikirjojen teon jo 60-luvulla. Näistä suurin osa on äidinkielen oppimateriaaleja esiopetukseen ja alakoululaisille mutta mukana on myös lasten kirjallisuutta ja käännöksiä suomen kielelle. Wäreen ja työryhmän oppimateriaaleja on käännetty vieraille kielille. Mervi Wäre on ansioitunut opettajankouluttaja ja uusien ideoiden edistäjä. Hän on ollut mukana myös mm. Luku-Suomi-hankkeissa ja monipuolisissa perusopetuksen kehittämishankkeissa. Lauri Jäntin palkinto Liisa Keltikangas- Järviselle Lauri Jäntin palkinnon sai tänä vuonna Liisa Keltikangas-Järvinen teoksestaan Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Palkintosumma on euroa. Lauri Jäntin säätiö myöntää palkinnon tunnustuksena merkittävän suomenkielisen tietokirjan tekijälle. Keltikangas- Järvinen on Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen Säätiö antoi lisäksi kolme kunniamainintaa, joista kukin on 5000 euroa. Saajista ovat yhdistyksen jäseniä Teemu Keskisarja, joka palkittiin teoksestaan Vihreän kullan kirous G. A. Serlachiuksen elämä ja afäärit, sekä Heikki S. Vuorinen, jonka palkittu teos on Taudit, parantajat ja parannettavat. Raadin muodosti säätiön hallitus eli arkkitehti Ilona von Heiroth, professori Anto Leikola, FT Paula Havaste, dosentti Jorma Kaimio, lehtori Tuula Uusi-Hallila ja OTK, KTM Claes von Heiroth. Olli Löytty voitti esseekilpailun Tietokirjailija ja tutkija Olli Löytty on voittanut Suomalainen Essee kilpailun. Löytty voitti kisan kirjoituksellaan Historian pyöröovi. Tampereella asuva Löytty on Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen jäsen. Löytyn julkaisuja on mm. Maltillinen hutu ja muita kirjoituksia kulttuurien kohtaamisesta. Hän on kirjoittanut useita kulttuuria ja kansallista identiteettiä koskevia kirjoituksia ja tutkimuksia. Väitöskirjassaan Löytty tutki suomalaisten käsityksistä Ambomaasta. Suomalainen Essee kilpailun teemana oli Suuri muutto. Raatiin kuuluivat kirjailija Matti Mäkelä, kirjailija Jari Järvelä ja tutkija FT Hannele Klemettilä. Voittaja palkittiin Kotkan Kritiikkipäivillä 5. helmikuuta. Voittopalkinto on euroa. Kilpailun järjestivät Kymen Sanomat, Pekkas-akatemia sekä Pekkas-ryhmä r.y. 2 Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 1/2011

3 Pääkirjoitus uudet jäsenet Teknohurmos ei riitä Tietotekniikka ja digitaalinen tiedonesitys on nyt mitä kuuminta hottia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut koulujen tietotekniikkasuunnitelmat, ja niissä tavoitellaan sähköisiin oppimateriaaleihin siirtymistä jo vuonna Samankaltaisia uudistuksia kaavaillaan laajemminkin koko yhteiskunnassa, jos valtioneuvoston suunnitelma Tuottava ja uudistusta Suomi Digitaalinen agenda vuoteen 2020 toteutuu. Digitaalistuminen ei ole tietokirjailijoille uutta. Erilaisia sähköisiä oppimateriaaleja on tehty jo toistakymmentä vuotta. Internet-julkaisut ja sähkökirjat ovat jollain lailla kirjailijoiden harkinnassa lähes kaikissa julkaisupäätöksissä. Muutoksen hyviä puolia on helppo listata: paperia säästyy, samoin muita luonnonvaroja, oppimisessa voidaan hyödyntää nuorten tietotekniikkataitoja, tiedot ovat helposti ajantasaistettavissa, tietoverkkojen ansiosta koko maailma on avoinna ja monia muita. Muutoksen intoilijoilta jää helposti huomiotta monia varjopuolia, joista niistäkin saa nopeasti pitkän listan: koulujen hankinnat keskittyvät teknisiin laitteisiin, eikä sisältöjen hankintaan ole rahaa, oppiminen vaatii paneutumista ja monipuolisia taitoja, eikä se tapahdu noin vain nappia painamalla. Oppiminen vaatii myös tiedon järjestämistä, arviointia ja uudelleenmuokkausta. Pelkkä helppo saatavuus on vasta alkua. Tekijöiden kannalta tilanteessa on huolestuttavaa se, että raudasta ja laitteista ollaan valmiita maksamaan, mutta sisältöjen odotetaan olevan ilmaista. Helppo saatavuus voikin olla helppoa tiedon varastamista. Tiedon saatavuus voi tarjota tietokaaoksen, jos aineistoja ei ole valmistettu ja kohdistettu oppimisen tarpeisiin. Viime joulukuussa julkistetut Pisa-tutkimukset horjuttavat jo suomalaisten kärkisijaa ja uskoa hyvää osaamiseen. Edelleen tarvitaan sitä lukutaitoa, jossa asioita punnitaan ja arvioidaan tai suhteutetaan muihin tietoihin sekä yhdistellään muualta opittuun. On kohdattava ristiriitoja ja vääriäkin tietoja, eikä kaikkea pidä vain poimia ja tallentaa. Vanha maatalousajan sanonta on hyvä muistaa tietoyhteiskunnassakin: tekniikka on hyvä renki mutta huono isäntä. Oppimisen ja yhteiskunnan kehittämisessä ei pidä lähteä siitä, mihin kaikkeen teknisiä laitteita voi käyttää. On kysyttävä, mitä tarvitaan ja mihin pyritään. Jotta tavoite pysyisi kirkkaana mielessä, olemme yhdistyksessämme esittäneet, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittäisi oppi- ja tietokirjallisuuden asemaa ja tekijöiden toiminnanmahdollisuuksia. Pelkkä muutokseen kiiruhtaminen muutoksen vuoksi ohittaa peruskysymykset: tieto vaatii tekijänsä. Tekijöiden mahdollisuus kirjoittaa pitää ottaa huomioon niin lainsäädännössä kuin koulujen arjessa. Kehotammekin jokaista tietokirjailijaa etsimään huhtikuussa sellaisia eduskuntavaaliehdokkaita, jotka ottavat huomioon tietokirjallisuuden aseman. Siis tukevat alan selvitystä, edistävät lainauskorvauksen tasapuolisuutta (korvausta myös tutkimus- ja opetuskirjastoista), kirjoittamisen tueksi apurahoja myös tietokirjallisuudelle ja yleistä kulttuuritukea tiedollekin. Pirjo Hiidenmaa hallituksen puheenjohtaja PS. Tämän jäsentiedotteen mukana lähetämme taskukortin, neljä postikorttia ja esitteen Tieto tarvitsee tekijänsä. Saata viesti päättäjien tietoon. Saat kampanja-aineistoa lisää yhdistyksen toimistolta, kun sitä tarvitset. Johanna Enckell, FK, kirjailija (Helsinki) Terttu Grönfors, yrittäjä (Lohja) Liisa-Maria Hakala-Zilliacus, FT (Helsinki) Jukka Hakola, toimitusjohtaja (Rovaniemi) Tero Halvorsen, KM, VTK (Helsinki) Päivi Heikkilä-Halttunen, tutkija (Tampere) Timo Heinonen, HLL, lehtori (Orimattila) Tiina Hietikko-Hautala, FM (Vaasa) Seija Hirvikallio, YTM, arkkitehti (Tampere) Juha Honkala, museomestari (Järvenpää) Helena Häkkinen, yrittäjä (Helsinki) Aira Hämäläinen-Ceccarelli, FM (Rooma) Martti Issakainen, kirjailija (Heinävesi) Ilkka Jaakola, yrittäjä (Oulu) Jutta Jokiranta, TT, yliopistonlehtori (Vantaa) Raimo Jokisalmi, muusikko (Kiuruvesi) Elina Kahla, dosentti (Helsinki) Pauliina Kanervo, FM (Oulu) Pekka Kantanen, toimitusjohtaja (Kuopio) Unto Kiiskinen, kirvesmies (Jokioinen) Annukka Kosonen, opettaja (Helsinki) Tellervo Krogerus, FT, tutkija (Helsinki) Jyrki Laukkanen, koelentäjä evp. (Kotka) Pekka Lehtimäki, professori (Pirkkala) Juha Lehto, konsultti (Kerava) Kalevi Leppänen, yrittäjä (Rovaniemi) Minna Martin, psykologi, PsM (Raisio) Jouko Marttila, VTM (Tuusula) Antti Mattila, LT (Helsinki) Kati Mikkola, FT, tutkija (Lahti) Jouko Mykkänen, FM, lehtori (Kirkkonummi) Kari Mäki, TkL, yliopettaja (Jyväskylä) Vesa Paavola, organisaatiopäällikkö (Helsinki) Erkki Pahkinen, professori emer. (Jyväskylä) Pekka Peltola, VTT, tutkija (Helsinki) Elina Rainio, TeL, ohjaaja (Helsinki) Eino Rantala, TkT, toimitusjohtaja (Helsinki) Merja Rehn, toimittaja, kolumnisti (Bryssel) Teemu Rintala, vanhempi tutkija (Muurame) Riikka Rossi, FT, tutkija (Espoo) Pekka Räihä, KT, tutkijatohtori (Muurame) Jarmo Saarti, FT, kirjastonhoitaja (Kuopio) Anna-Liisa Salminen, PhD (Espoo) Kirsti Salmi-Niklander, FT (Karkkila) Leena Semi, FM, lehtori (Tuusniemi) Anu Suoranta, VTT, tutkija (Helsinki) Kari Tahvanainen, väitöstutkija (Joensuu) Sirpa Tani, professori (Helsinki) Jani Tikkanen, yrittäjä (Helsinki) Taina Uimonen, FM (Helsinki) Tuula Vainikainen, toimittaja (Raisio) Pekka Vanhanen, OTK (Keuruu) Suvi Vehmanen, FM, kirjailija (Pori) Erkki Vettenniemi, YTT, tutkija (Jyväskylä) Olli Wikberg, OTT, VT (Helsinki) Helena Åhman, TkT, KM (Helsinki) Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 1/2011 3

4 APURAHAT - Apurahoja oppi- ja tietokirjailijoille Suomen tietokirjailijat ry julistaa haettavaksi apurahoja luovaan kirjalliseen työskentelyyn. Apurahat rahoitetaan Kopioston perimillä tekijänoikeuskorvauksilla. Haettavat apurahat ovat luovaan tietokirjalliseen työskentelyyn puolivuotisapurahat e lasten ja nuorten tietokirjojen kirjoittamiseen e ei oppikirjojen kirjoittamiseen esikoistietokirjojen kirjoittamiseen e hakijoilta edellytetään aiempaa kirjallista näyttöä esim. opinnäyte tai journalistinen tuotanto tietokirjakritiikin kirjoittamiseen e erityisesti kotimaisesta tietokirjallisuudesta kirjoittamiseen; hakijoilta edellytetään asiantuntemusta kirjojen aihepiiristä; apurahalla tulee kirjoittaa 3 5 kritiikkiä Apurahoja ei myönnetä työryhmille, yhteisöille eikä jo valmistuneisiin hankkeisiin. Työryhmän jäsenet voivat hakea henkilökohtaisia apurahoja. Apurahat maksetaan kesäkuussa Hakulomakkeet ja tarkat ohjeet: puh , toimisto@suomentietokirjailijat.fi. Hakemusten on oltava yhdistyksen toimistossa (os. Hallituskatu 2 B, 3. krs, Helsinki) torstaihin 31. maaliskuuta 2011 klo mennessä. Viimeisen hakupäivän Suomen postileima hyväksytään. Jälkikäteen tehtyjä hakemuksen täydennyksiä ei oteta huomioon. Jatkuvahakuiset apurahat haettavana Laite-, matka-, koulutus- ja työtila-apurahat ovat Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenten haettavissa jatkuvasti vuoden 2011 aikana. Hallitus kokoontuu kuusi kertaa vuodessa. Kesäkuukausina hakemuksia ei käsitellä. Apurahoja ei myönnetä takautuvasti jo syntyneisiin menoihin eikä valmiisiin projekteihin. Tarkat ohjeet löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta. Apurahaa haetaan lomakkeella, jonka voi tulostaa yhdistyksen verkkosivuilta tai tilata toimistosta puh tai toimisto@suomentietokirjailijat.fi. Hakemus postitetaan os. Suomen tietokirjailijat ry, Hallituskatu 2 B, 3. krs, Helsinki. Syksyn residenssipaikat Villa Karoon haettavana mennessä suoraan Villa Karon ystävät ry:n kautta. Yhdistyksessä kaksi uutta lakimiestä Yhdistyksen lakimies Juha Pihlajaniemi siirtyy Sanasto ry:n lakimieheksi 1. maaliskuuta alkaen. Yhdistyksen hallitus ja työtoverit toimistosta kiittävät Juhaa asiantuntevasta työstä ja hyvästä työtoveruudesta. Yhdistyksen lakimiesharjoittelija, OTM Pauliina Sundqvist on nimitetty lakimieheksi 1. helmikuuta alkaen. Uutena lakimiehenä on aloittanut 21. helmikuuta OTM, VTK Mari Koskinen. Hän siirtyy tehtävään Edita Publishing Oy:n lakitiedon tuotepäällikön tehtävästä. Opettaja, hae tietokirjastipendiä kovalle lukijalle! Onko opiskelijallasi jokin erityisala, josta hän tietää paljon? Pitääkö oppilaasi upeita esitelmiä? Onko lukiolaisella loistavat yleistiedot? Kysy 9.-luokkalaisilta ja lukiolaisilta, mistä he ovat tietonsa ammentaneet. Jos vastaus on tietokirjoista, heille kannattaa hakea tietokirjastipendiä. Lauri Jäntin säätiö ja Suomen tietokirjailijat ry jakavat 100 euron suuruisia stipendejä peruskoulun päättöluokan oppilaille ja lukiolaisille. Kevään 2011 stipendien hakuaika päättyy 29. huhtikuuta. Myönnetyt stipendit jaetaan kevätjuhlassa. Kirjoita hakemukseen opiskelijan nimi ja opintojen vaihe, lyhyt luonnehdinta hänen harrastuneisuudestaan, oma nimesi ja koulun yhteystiedot (osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite). Stipendit toimitetaan kouluille viikolla 21. Lähetä hakemukset osoitteeseen toimisto@suomentietokirjailijat.fi. Tänä vuonna Suomen tietokirjailijat ry toteuttaa yhteistyössä Lauri Jäntin säätiön kanssa lisäksi tietokirjailijavierailuja kouluihin. Keväällä vierailut suuntautuvat lukioihin. Vierailuja jatketaan syksyllä. Lisätietoja yhdistyksen verkkosivuilta. 4 Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 1/2011

5 Kutsu kevätkokoukseen Kotkassa Suomen tietokirjailijat ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään Kotkassa lauantaina 19. maaliskuuta. Kokous alkaa Kotkan konserttitalossa (Keskuskatu 33) klo Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 7. pykälässä mainitut asiat. Kokouksen aluksi pitää vuosikokousesitelmän musiikinopettaja Inkeri Simola- Isaksson. Hänet palkittiin Oppikirjailijapalkinnolla tammikuussa. Kokous päättyy lounaaseen. Kokouspäivien ohjelma alkaa jo perjantaina 18. maaliskuuta klo jäsentapaamisella Ravintola Kotkan Klubilla (Kirkkokatu 2). Tilaisuudessa on buffet-tarjoilu. Sitovat ilmoittautumiset kokoukseen voi tehdä puhelimitse toimistoon (puh ) tai yhdistyksen verkkosivujen kautta sähköisellä lomakkeella perjantaihin 4. maaliskuuta klo mennessä. Saapumatta jääneiltä peritään kulut ruokailuista. Kevätkokouspäivien ohjelma on jäsenille maksuton. Majoituksensa jokainen huolehtii itse. Hotellihuoneita voi tiedustella esimerkiksi Kotkan Sokos Hotel Seurahuoneella. Yhdistys korvaa kevätkokoukseen (19.3.) osallistuvien jäsenten matkakuluja edullisimman kulkuneuvon mukaan (omavastuu 15 euroa). Kokouspaperit lähetetään viikolla 10 postitse kokoukseen ilmoittautuneille. OHJELMA Perjantai klo Jäsentapaaminen Ravintola Kotkan Klubi (Kirkkokatu 2) Lauantai klo 9.15 Opastettu aamukävely Sokos Hotel Seurahuoneelta (Keskuskatu 21) Kotkan konserttitalolle klo Kevätkokous Kotkan konserttitalo (Keskuskatu 33) noin klo Lounas Kotkan konserttitalo TERVETULOA! Sanasto tiedottaa: Lainauskorvausta kannattaa hakea Tekijällä on ollut vuodesta 2007 oikeus saada korvaus teostensa lainaamisesta yleisistä kirjastoista. Ennen lainmuutosta Suomessa ei maksettu lainkaan lainamääriin perustuvaa korvausta. Lainauskorvauksia maksetaan takautuvasti kolmen vuoden ajan. Ensimmäiset lainauskorvaukset maksettiin vuonna 2010, joten korvauksia ei ole menettänyt, vaikka niitä hakisi vasta nyt. Korvauksien vanhenemisaika lasketaan alkavan kunkin vuoden lainauskorvauksen osalta erikseen määrärahan ensimmäisestä tilityksestä. Lainauskorvaus sekoitetaan usein Taiteen keskustoimikunnan jakamaan kirjastoapurahaan. Korvaukset eivät sulje toisiaan pois, ja tekijä voi halutessaan hakea molempia. Molemmat korvausmuodot ovat tärkeitä: lainauskorvaus on lainamäärään perustuva tekijänoikeudellinen korvaus ja kirjastoapuraha arvokas harkinnanvarainen tuki. Valtion budjetissa lainauskorvauksiin varattu määräraha on viime vuosina ollut kolme miljoonaa euroa, joka on selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Ruotsissa määräraha oli vuonna 2010 yli 14 miljoonaa euroa. Määrärahan taso vaikuttaa suoraan yksittäisen tekijän korvaukseen: Suomen nykyisellä korvaustasolla yksittäisestä lainasta teokselle maksettava korvaus on vain muutama sentti. Suomalaisen kirjallisuuden kannalta on positiivista, että Suomeen saatiin lainamääriin perustuva korvaus. Tietokirjailijoiden kannalta on valitettavaa, että opetus- ja tutkimuskirjastot eivät kuulu lainauskorvauksen piiriin. Sanasto työskenteleekin aktiivisesti, jotta lainauskorvauksiin varattua määrärahaa korotettaisiin. Määrärahan alhainen taso oli syynä siihen, että opetus- ja tutkimuskirjastot jätettiin korvauksen ulkopuolelle. Muuta perustetta rajaukselle ei ole, toteaa Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa. Jo lainmuutoksesta säädettäessä eduskunnan sivistysvaliokunta totesi mietinnössään, että kun lainauskorvauksesta saadaan kokemuksia, on välttämätöntä ottaa myös tutkimus- ja opetustoimintaa palvelevat kirjastot korvausoikeuden piiriin. Myös tekijät voivat pyrkiä omalta osaltaan vaikuttamaan asiaan. Tekijöiden kannattaa rekisteröityä lainauskorvausjärjestelmään sekä levittää tietoa lainauskorvauksesta. On vielä paljon korvauksiin oikeutettuja tekijöitä, jotka eivät ole ilmoittautuneet lainauskorvausjärjestelmään. Sanasto on perustettu toimimaan tekijöiden edun puolesta. Pyrimme myös saamaan tekijät tietoisiksi omista oikeuksistaan. Jotta voimme jatkossakin palvella kirjallisuuden tekijöitä, on tärkeää, että edustuksemme on kattava, Salomaa sanoo. Suosittelen lämpimästi Sanaston asiakkuutta jokaiselle tekijälle. Se on yksinkertainen tapa taata teosten tekijänoikeuksien asianmukainen valvonta mitenkään rajoittamatta tekijän itsensä mahdollisuuksia neuvotella niiden käyttämisestä. Lisätietoja: Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 1/2011 5

6 Suomen tietokirjailijat ry:n hallitus ja toimikunnat 2011 Yhdistyksen hallitus on järjestäytynyt vuoden 2011 ensimmäisessä kokouksessaan. Varapuheenjohtajaksi valittiin Markku Löytönen. Apurahatoimikunnassa aloittavat uusina jäseninä Hannele Cantell ja Terhi Willman sekä palkintolautakunnassa Tadeusz Aniszewski. Toimikunnat Aluetoimikunta puheenjohtajana Riitta Suominen (Pirkanmaa), jäseninä Markus Aaltonen (Etelä- ja Keski-Pohjanmaa), Annika Ardin (Päijät-Häme), Piispa Arseni (Pohjois-Savo), Veikko Ervasti (Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu), Markku Heikkilä (Lappi), Marja-Liisa Julkunen (Pohjois-Karjala), Tuija Junkkari (Kaakonkulma), Tarja Kajala (Lounais-Suomi), Markku Monni (Kanta-Häme), Osmo Pekonen (Keski-Suomi), Eeva-Liisa Ryhänen (Uusimaa) ja Timo Tossavainen (Etelä- Savo), sihteerinä tiedottaja Apurahatoimikunta puheenjohtajana Markku Monni, jäseninä Hannele Cantell, Joel Kuortti, Helena Ruuska ja Terhi Willman, sihteerinä toiminnanjohtaja Palkintolautakunta puheenjohtajana Anna Kortelainen, jäseninä Tadeusz Aniszewski, Satu Itkonen, Matti Leinonen ja Olli Löytty, sihteerinä tiedottaja Talousvaliokunta puheenjohtajana Pirjo Hiidenmaa, jäseninä Markku Löytönen, Riitta Suominen ja Jukka-Pekka Pietiäinen Työvaliokunta puheenjohtaja Pirjo Hiidenmaa, varapuheenjohtaja Markku Löytönen ja hallituksen jäsen Jaakko Heinimäki, lisäksi kokouksiin osallistuvat toiminnanjohtaja ja lakimiehet Pirjo Hiidenmaa puheenjohtaja FT Pirjo Hiidenmaa on Helsingin yliopiston dosentti ja koulutukseltaan suomen kielen tutkija. Hän työskentelee Suomen Akatemiassa kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikön johtajana. Kesäkuussa 2009 hänet valittiin Euroopan kirjailijajärjestöjen liiton EWC:n puheenjohtajaksi kaudelle Hiidenmaa liittyi yhdistykseen Hallitukseen hänet valittiin 2000 ja puheenjohtajaksi Hän on myös talous- ja työvaliokunnan puheenjohtaja. Kielentutkijana Hiidenmaa on tarkastellut oppikirjojen kieltä ja tutkinut erikoiskielten olemusta. Hän on kiinnostunut erityisesti tietokirjakritiikistä, tietokirjallisuuden monipuolisesta lukemisesta ja tiedeviestinnästä. Markku Löytönen varapuheenjohtaja FT Markku Löytönen on koulutukseltaan maantieteilijä. Hän on toiminut Helsingin yliopiston kulttuurimaantieteen professorina vuodesta Löytönen on ollut yhdistyksen jäsen vuodesta Hallituksessa hän aloitti Löytösen tärkeimmät tutkimusaiheet ovat terveysmaantiede, paikkatietojärjestelmät sekä tutkimusmatkailu ja sen historia. Vuonna 1990 hän sai Tieto-Finlandian, tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ja Vuoden tiedekirja -palkinnon. Tietopöllö-palkinnon hän sai Lauri Jäntin Säätiön Tieto-Lauri-palkinnon hän sai Paavo Ahonen jäsen FM Paavo Ahonen työskentelee tiedetoimittajana tieteen tietotekniikan keskuksessa CSC:ssä Espoossa. Ahosesta tuli yhdistyksen jäsen vuonna 2000 ja hallituksen jäsen Vuonna 2008 hän aloitti Sanaston puheenjohtajana. Ahonen on kirjoittanut Internet- ja tietoverkko-oppaita. Hänen viimeisin teoksensa on Suomen yliopistojen ja tutkimuksen tietoverkon, Funetin historia (2008). Parhaillaan hän kirjoittaa CSC:n 40-vuotishistoriikkia. Jaakko Heinimäki jäsen TM Jaakko Heinimäki työskentelee päätoimisena tietokirjailijana ja kolumnistina. Hän on julkaissut toistakymmentä kirjaa, joista Seitsemän syntiä (1999) oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana. Hänen uusin teoksensa on kuvataiteilija Miina Äkkijyrkän henkilökuva. Heinimäki on kirjoittanut uskonnon oppikirjoja peruskoulun yläluokille ja lukioon sekä opintokerhoaineistoja aikuisopiskelijoille ja sähköisiä oppimateriaaleja yläluokille. Yhdistyksen jäsen hän on ollut vuodesta Hallituksessa hänen kautensa alkoi vuonna Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 1/2011

7 Jari Koskinen jäsen LuK, insinööri Jari Koskinen työskentelee elektroniikan ja mikrotietokonetekniikan lehtorina Kouvolan seudun ammattiopistossa. Lisäksi hän toimii sivutoimisena yrittäjänä Tietomyrsky Oy:ssä. Hän on julkaissut oppimateriaalia ammatilliseen mikrotietotekniikan opetukseen. Koskinen on ollut yhdistyksen jäsen vuodesta 1998 ja hallitukseen hänet valittiin vuonna Olli Löytty jäsen FT Olli Löytty työskentelee Suomen Akatemian tutkijatohtorina Turun yliopistossa. Hän on ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen jaoksen jäsen. Kolumneja hän laatii Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkosivuille ( Löytty liittyi yhdistyksen jäseneksi vuonna Heini Lehväslaiho 2005 ja hallituksessa hän aloitti Löytty on ollut mukana toimittamassa mm. kirjaa Tieteellinen kirjoittaminen sekä kirjoittajana muun muassa teoksissa Kolonialismin jäljet, Maltillinen hutu ja Tää on taas tätä. Parisuhteen sanakirja. Tuula Merisuo-Storm jäsen KT, dosentti Tuula Merisuo-Storm toimii kasvatustieteen lehtorina Turun opettajankoulutuslaitoksessa. Hän on ollut yhdistyksen jäsen vuodesta 1994 ja hallituksen jäsen vuodesta Turussa asuva Merisuo-Storm vastasi vuoden 2009 loppuun asti yhdistyksen Lounais-Suomen aluetoiminnasta. Merisuo-Storm on kirjoittanut äidinkielen ja englannin oppikirjoja perus- ja erityisopetukseen sekä artikkeleita suomalaisiin ja ulkomaisiin tieteellisiin julkaisuihin. Hän tutkii lasten lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kehittymistä. Erityistä huomiota hän on kiinnittänyt poikien ja kaksikielisessä opetuksessa opiskelevien oppilaiden taitojen ja asenteiden kehitykseen. Osmo Pekonen jäsen FT, YTT Osmo Pekonen on Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen matematiikan dosentti. Lisäksi hän on Helsingin Sanomien tiedesivujen kolumnisti. Hän on ollut yhdistyksen jäsen vuodesta 1994 ja hallituksen jäsen vuodesta Jyväskylässä asuva Pekonen vastaa yhdistyksen Keski-Suomen aluetoiminnasta. Pekosen tietokirjalliseen tuotantoon kuuluu matemaattisia kirjoja, kulttuurihistoriallista esseistiikkaa, kirjallisuushistoriaa, oppihistoriaa ja suomennoksia. Pekonen on asunut pitkään Ranskassa ja on Ranskan kulttuurin tuntija. Helena Ruuska jäsen FT Helena Ruuska toimii äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana Helsingin normaalilyseossa ja kirjoittaa kirjallisuusarvosteluja Helsingin Sanomiin. Hän on toiminut 15 vuotta oppikirjailijana ja kirjoittanut äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoja alakoulusta lukioon. Hänellä on kokemusta myös kustannusalalta. Ruuska on kiinnostunut oppikirjojen pedagogisesta kehittämisestä ja niiden roolista erilaisissa oppimisympäristöissä. Lukeminen, kirjoittaminen ja oppiminen ovat uusien haasteiden edessä, ja niihin on myös oppimateriaalien vastattava. Yhdistyksen jäsen Ruuska on ollut vuodesta Hän on apurahalautakunnan sekä politiikkatyöryhmän jäsen. Hallitukseen Ruuska valittiin syksyllä Timo Tossavainen jäsen FT Timo Tossavainen toimii opettajankouluttaja Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksella ja dosenttina Tampereen yliopistossa. Hänen tutkimusalansa on sekä matematiikka että sen oppiminen ja opettaminen. Hän on perehtynyt mm. oppimateriaalien rooliin matematiikan opetuksessa. Tossavainen on laatinut matematiikan oppikirjoja sekä lukioita että korkeakouluja varten. Lisäksi hän on kirjoittanut mm. matematiikkaa ja luonnontieteitä popularisoivia sekä koulutusta käsitteleviä artikkeleja lukuisiin sanoma- ja aikakausilehtiin. Yhdistyken jäseneksi Tossavainen tuli vuonna Hän aloitti Etelä-Savon aluevastaavana syksyllä Hän on kiinnostunut erityisesti yhdistyksen aluetoiminnan kehittämisestä ja tietokirjallisuuden asemasta muuttuvassa mediaympäristössä. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 1/2011 7

8 tietomiehen lakilaari TUUMANTUPA Oikeuksien palautuminen ja kilpailukielto Tieto- ja oppikirjailijoiden kustannussopimuksiin on ilmestynyt pykäliä, joilla pyritään vihdoin ratkaisemaan se, kuinka oikeudet palautuvat takaisin tekijälle tilanteessa, jossa kustantaja ei enää hyödynnä niitä tehokkaasti. Valitettavasti nämä kustantajan yritykset usein heikentävät tekijöiden asemaa aikaisempiin käytäntöihin verrattuna. Varsinkin tekijöitä sitova laajennettu kilpailukielto näissä uusissa sopimussuhteissa mietityttää. Sen mukaan tekijä ei saa sopimuksen niin määrätessä julkaista sopimuksen voimassaoloaikana teosta, jonka voidaan katsoa kilpailevan sopimuksenalaisen teoksen kanssa. Painettujen julkaisujen yhteydessä oikeuksien palautumisen mahdollisuus on yleensä sidottu siihen hetkeen, kun teos on loppuunmyyty. Näin tulee ollakin. Tästä löytyy tahdonvaltainen säännös myös tekijänoikeuslain 34 :stä. Säännöksestä voidaan siis sopia toisin kustannussopimuksessa. Kun teos on loppuunmyyty, tekijä voi pyytää kustantajaa ottamaan teoksesta uuden painoksen, ja jos kustantaja ei tällaista ota vuoden kuluessa pyynnöstä, oikeudet palautuvat tekijälle. Uudistetut kustantajien sopimusmallit sitovat usein oikeuksien palautumisen siihen, että kustantaja ei ole pitänyt teosta saatavilla. Sopimuksissa saatetaan lisäksi määrittää pitkät aikarajat sille, milloin kustantajien tulee saattaa teos taas saataville. Sähköisten julkaisujen saatavilla pitäminen on kustantajalle kuitenkin lähes ilmaista, eikä teoksen markkinointiin ole erityistä kannustinta. Oikeudet voivat jäädä makaamaan kustantajalle tämän pitäessä teosta saatavilla esimerkiksi verkkokaupassa. Tekijällä saattaisi olla teokselleen parempaakin käyttöä. Teosta voisi tarjota aktiivisemmalle kustantajalle, siitä voisi painaa omakustanteen tai sen voisi julkaista verkossa kaikkien luettavaksi, vaikka ilmaiseksi. Oikeuksien jääminen lähes käyttämättöminä kustantajalle aiheuttaa myös toisen ongelman: Kilpailukielto sitoo tekijää koko sopimuksen voimassaoloajan. Tietokirjailija ei ehkä voi kirjoittaa uudestaan bravuuriaiheestaan, vaikka aiemmalle teokselle ei enää aiheutuisi uudesta kilpailevasta teoksesta minkäänlaista taloudellista haittaa. Oman ammattitaidon hyödyntäminen vaarantuu, mikä ei ole kohtuullista tietoteosten tekijöiden kannalta. Näiden sopimuskohtien kanssa kannattaa olla tarkkana ja ottaa aina tarvittaessa yhteyttä yhdistyksen lakimiehiin. Pahimmassa tapauksessa tekijä sitoutuu kustantajaan koko tekijänoikeuden voimassaoloajaksi. Tämä on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Apurahat eivät ole tekijän palkkaa Verottajalle on viime aikoina ollut joissakin tapauksissa epäselvää Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämien apurahojen luonne verottomina apurahoina. Tekijät ovat joutuneet turvautumaan yhdistyksen toimiston apuun selvittääkseen asiaa verottajalle. Apurahojen verottomuus perustuu tuloverolain 82 :ään, jonka mukaan muun muassa yhdistyksien myöntämät apurahat ovat verottomia, kun kyseisen apurahan, muiden apurahojen, opintorahojen ja palkintojen yhteenlaskettu määrä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiden menojen vähentämisen jälkeen ei ylitä valtion taiteilija-apurahan vuotuista määrää, joka on alkaen ,30 euroa. Yhdistyksen ja apurahan saajan välille ei muodostu minkäänlaista työsuhdetta apurahan myöntämisen perusteella. Tästä syystä apurahaa ei myöskään käsitellä verotuksessa palkkana. Hyvää kevätpäivää Tuumantuvalla Vuoden 2011 talvilomaviikot ja pääsiäinen on Tuumantuvalla loppuun varattu. Vapaita viikkoja on tarjolla huhti-toukokuun vaihteesta alkaen. Varauksia ottaa vastaan ja vuokrausasioita hoitaa järjestösihteeri Eija Tiihonen, puh Jäsenmaksulaskut postitetaan maaliskuussa Yhdistyksen jäsenmaksulaskut postitetaan kevätkokouksen jälkeen maaliskuussa. Vuoden 2011 jäsenmaksu on 69 euroa, senioreilta 23 euroa. Jäsenmaksun hoitamatta jättäneet poistetaan jäsenrekisteristä ennen syyskokousta. Kevätkokous Kotka Jyväskylän kirjamessut Vaasan kirjamessut Tietokirjailijaillat, Helsinki 13.4., Hallituksen kokoukset 14.4., Seuraava jäsentiedote 2/2011 ilmestyy huhtikuun lopulla. Suomen tietokirjailijat ry Hallituskatu 2 B, 3. krs, Helsinki puhelin faksi toimisto@suomentietokirjailijat.fi