Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristön kuvaus Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Talouden hidastuneen kasvun myötä vuosien 2001 aikana alueelliset erot kaventuivat tuotannossa ja työllisyydessä hieman. Niiden idaan pysyvän ennallaan, jos tuotannon kasvu ei nouse merkittävästi. Myös muuttoliike tasoittui vähentäen erityisesti Uudenmaan maakunnan muuttovoittoa. Kansainvälistyvät markkinat kiristävät kilpailua yritysten ja alueiden välillä. Osaamiseen perustuva kilpailukyky on noussut menestystekijäksi, jonka vahvistaminen edellyttää julkiselta vallalta monipuolista tukea. EU:n laajeneminen ja rakennerahastopolitiikan uudistuminen vuoden 2007 alussa edellyttävät muutoksia kansallisessa aluepolitiikassa. Myös Venäjän talouden uudistuminen hyödyttää erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomen maakuntia. Hallinnon kehittämisessä painopiste siirtyy aikaisempaa enemmän valtion tehtävien tuloksellisuuden turvaamiseen parantamalla toimintojen laatua ja palvelujen saatavuutta sekä edistämällä pätevän henkilöstön saamista valtion palvelukseen muun muassa yksikköjen sijoittamispäätöksillä. Kuntien talouden idaan vahvistuvan vuodesta lähtien, mutta kuntatalous pysyy kireänä lähivuosina. Vuosikate ei riitä kattamaan kuntien nettoinvestointien rahoitustarpeita ja kuntien lainakanta kasvaa. Erityisissä vaikeuksissa tulevat olemaan pienet, taantuvan talouden ja vähenevän väestön kunnat. Suomen rikollisuustilanne on seurannut EU-maiden kehitystä. Tilastoidun rikollisuuden määrä on vakiintunut lukuunottamatta huumausaine- ja pahoinpitelyrikollisuutta, jotka ovat edelleen kasvussa. Rikosten selvitystaso parani vuonna pitkään jatkuneen laskun jälkeen. Tähän vaikutti järjestelmällinen rikostutkinnan ja -torjunnan kehittämistyö, joka jatkuu edelleen hallitusohjelman painotusten mukaisesti. Huumausainerikosten määrä kääntyi uudelleen kasvuun. Talousrikostorjunnassa kokonaisuudessaan saavutettiin hyviä tuloksia, mutta pääkaupunkiseudun talousrikostorjunnan ongelmien ratkaisu vaatii erityistoimenpiteitä. Järjestäytyneen rikollisuuden kasvua hillittiin kehittämällä ns. suunnitelmallista kohdevalintamallia, joka osoittautui tehokkaaksi menetelmäksi. Väkivaltarikollisuuden tasoon Suomessa korkea verrattuna muihin Euroopan maihin. Suomessa tehdään kansainvälisten tutkimusten mukaan 2,60 henkirikosta asukasta kohden EU:n keskitason ollessa 1,70 henkirikosta asukasta kohti. Alkoholin käytön lisääntyminen lisää väkivaltarikollisuutta ja rattijuoppojen määrää. Seudullinen ja paikallinen turvallisuussuunnittelu on vakiintunut tärkeimmäksi turvallisuusyhteistyön muodoksi ja poliisin ennalta estävän työn välineeksi. Viranomaisten yhteistyön merkitys kasvaa edelleen. Poliisin palvelujen saatavuuden varmistaminen erityisesti harvaanasutuilla alueilla asettaa suuria toiminnallisia ja taloudellisia haasteita poliisitoiminnalle, sillä samanaikaisesti palvelujen kysyntä lisääntyy kasvukeskuksissa. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskusalueille vaikuttaa myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Palvelujen tarve kasvukeskusalueilla lisääntyy, kun taas palvelujen turvaaminen väestökatoalueilla vaikeutuu. Ikääntyneille ihmisille tyypilliset onnettomuusriskit kasvavat. Myös tuhopolttojen määrä on ollut kasvussa. Vakavien luonnononnettomuuksien kuten myrskyjen, tulvien ja metsäpalojen riskin idaan lisääntyvän. Palokuntien tehtävämäärät ovat viime vuosina lisääntyneet ja tämä kehitys jatkunee. Kyse on osin tehtäväkentän laajenemisesta erityisesti lääkinnällisen pelastustoimen tehtävissä (ensivastetehtävät). Myös kynnys avun pyytämiseen palokunnalta on madaltunut. Eläköitymisestä johtuva henkilöstön nopea poistuma vaikuttaa lähivuosina myös pelastustoimeen ja aiheuttaa paineita erityisesti koulutuksen järjestämiseen. Myös kohonneen eläkeiän vaikutukset alkavat näkyä henkilöstörakenteessa. Ulkomaalaishallinnon palvelujen kysyntä tulee kasvamaan. Työvoiman maahanmuuttoa pyritään aktiivisesti lisäämään lähivuosina. Myös turvapaikanhakijoiden määrän nopeisiin muutoksiin tulee varautua. Tämä edellyttää hallinnon tehostamista ja tarvittaessa myös sen uudelleenjärjestämistä. Turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja heitä koskeva päätöksenteko tulee yhteensovittaa. Turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö, turvapaikanhakijoiden epäselvä henkilöllisyys, ihmiskauppa ja -salakuljetus, palautusten tehokkuus sekä laiton työnteko ovat kasvavia ongelmia, jotka vaativat lisähuomiota. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Rajaliikenteen idaan vilkastuvan, viisumivelvollisten matkustajien osuuden kasvavan ja laittoman maahantulon pyrkimysten lisääntyvän. Nuijamaan uusi kansainvälinen rajanylityspaikka avataan ja vilkkaimpien rajanylityspaikkojen läpäisykykyä parannetaan. Venäjän rajavartiopalvelu vähentää joukkojaan. Vakavien ympäristö- ja merionnettomuuksien riski kasvaa risteävien öljykuljetusten ja matkustaja-alusliikenteen vuoksi Suomenlahdella. Rajavartiolaitosta koskevat keskeiset säännökset uudistetaan muun muassa selkeyttämällä toimivaltuuksia ja varautumalla automaation lisäämiseen rajatarkastuksissa. Rajavartiolaitoksen nykyiset päätehtävät säilyvät. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Sisäasiainministeriö asettaa seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet: Tasapainoinen alueellinen kehittäminen ja ihmisten ja yritysten hallittu liikkuvuus Alueiden kilpailukykyä vahvistetaan ja tasapainoista aluerakennetta kehitetään tukemalla alueiden osaamista, yrittäjyyttä ja työllisyyttä sekä luomalla edellytyksiä hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden ylläpitämiselle. Kunnallisten peruspalvelujen saatavuus ja laatu turvataan koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasitteella. Kuntatalouden tasapaino turvataan ja kuntatalouden ennakoitavuutta sekä vakautta lisätään. Toimivan, luotettavan ja yhteistyökykyisen palveluhallinnon turvaaminen Valtion palvelujen saatavuus turvataan kaikilla seuduilla kehittämällä valtion alue- ja paikallishallinnon palvelutuotantoa ja ottamalla käyttöön palvelujen tarjontaa entistä enemmän verkkopalveluina ja yhteispalveluna. Valtion keskushallinnon toimintoja ja muita valtakunnallisia uusia, laajenevia sekä uudistettavia yksiköitä ja toimintoja sijoitetaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Kainuun hallintokokeilulla turvataan kunnallisten palvelujen laatu ja saatavuus kokeilualueella. Kokeilussa turvataan kansalaisten osallistuminen kuntien yhteistyönä hoidettavia palveluita koskevaan päätöksentekoon. Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikassa toteutuvat ihmis- ja perusoikeudet, hyvä hallinto, oikeusturva ja kansallisten etujen huomioon ottaminen. Maahanmuutto on hallittua, kansainvälistä suojelua annetaan ja laiton maahanmuutto torjutaan. Hyvän turvallisuustilanteen ja myönteisen turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Suomi on Euroopan turvallisin maa. Turvallisuuden takeena on hyvin toimiva julkinen sektori, jonka toiminta painottuu ennalta estävään työhön. Yhteistyössä viranomaisten kesken sekä solmien kumppanuuksia sidosryhmien ja yksityisen sektorin kanssa varmistetaan laadukkaat ja ihmisten turvallisuusodotuksia vastaavat sisäisen turvallisuuden palvelut. Sisäisen turvallisuuden ohjelman laadintaa jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Ohjelmassa tarkastellaan erityisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen, talousrikollisuuteen, biometriaan, siviilikriisinhallintaan, ulkomaisen työvoiman valvontaan sekä rajavalvontaan liittyviä kysymyksiä ja näiden vaatimia toimenpiteitä. Ohjelman rahoitus sovitetaan vuosien kehyksen puitteisiin. Sisäasiainministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 127,431 79,819 16, ,603 Vuoden sitoumukset 46,479 81,083 53,913 13, ,150 Valtuudet yhteensä 173, ,902 70,265 13, ,752 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. varsinainen talous 1000 Muutos 1000 % 01. Sisäasiainministeriö Ulkomaalaisvirasto Lääninhallitukset Rekisterihallinto Kihlakunnat Poliisitoimi Pelastustoimi Rajavartiolaitos Avustukset kunnille Alueiden kehittäminen Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Sisäasiainministeriö S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö rakentaa toiminta-ajatuksensa mukaisesti turvallista ja tasapainoisesti kehittyvää Suomea. Sisäasiainministeriön vision mukaan Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa on elinvoimaiset alueet ja hyvä hallinto takaa laadukkaat ja tasapuoliset palvelut. Sisäasiainministeriö on hyvin johdettu, yhteistyökykyinen ja ihmisten osaamista arvostava asiantuntijaorganisaatio. Sisäasiainministeriö arvostaa toiminnassaan luotettavuutta, muutos- ja yhteistyökykyisyyttä sekä avoimuutta. Ministeriön toiminnan tavoitteet ovat: Aluekehitys ja aluehallinto kansallisen aluepolitiikan ja sen välineistön vahvistaminen, aluehallinnon toimivuuden ja yhteistyön parantaminen, valtion alue- ja paikallishallinnon palvelujen saatavuuden turvaaminen ja niiden tehokas tuottaminen sekä vaikuttaminen EU:n alue- ja rakennepolitiikan uudistukseen ja Suomen etujen valvominen siinä. Valtioneuvoston päätöksen mukaisten valtakunnallisten alueiden kehittämisen tavoitteiden ja maakuntaohjelmissa asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan. Maakunnittaisten suunnitelmien ohjaus sekä koko hallinnonalan alueiden kehittämisen tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely vakiinnutetaan osaksi kehys- ja talousvalmistelua. Aluehallintoa vahvistetaan hallituksen esityksen pohjalta siirtämällä tehtäviä ja päätösvaltaa keskushallinnosta aluehallintoon. Helsingin seudun yhteistyön kehittämishankkeessa tavoitteena on päätöksentekokyvyn vahvistaminen seudullisesti vaikuttavissa asioissa. Seudun kuntien yhteistyötä pyritään laajentamaan eri politiikan sektoreilla. Seutuyhteistyötä laajennetaan, sen organisointia ja päätöksentekorakenteita kehitetään ja lisätään valtion ja kuntien yhteistyötä paikallistasolla palvelujen tuottamisessa. Suomen tavoitteena EU:n alue- ja rakennepolitiikkaneuvotteluissa on muun muassa, että Suomen pohjoiset ja itäiset alueet sisällytetään korkeimman aluetuen piiriin myös jatkossa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Kunnat Kireän julkisen talouden ja kasvavien menojen haasteeseen vastataan tehostamalla kunnallisten palvelujen järjestämistä, kehittämällä valtion ja kuntien välistä peruspalveluohjelmaa ja -budjettia sekä uudistamalla kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää siten, että uudistus tulee voimaan vuoden 2006 alusta. Kunnallista itsehallintoa kehitetään turvaamalla kansalaisten vaikutusmahdollisuudet seutuistumisen, yhtiöittämisen ja muiden uudentyyppisten palveluiden tuotantomuotojen myötä syntyneissä tilanteissa. Kunnallista demokratiaa kehitetään osana kansalaisvaikuttamista koskevaa politiikkaohjelmaa. Peruspalveluiden innilla tuetaan palveluiden saatavuuden, laadun ja rahoituksen kehittämistä sekä palveluiden järjestämistä taloudellisesti ja tuloksellisesti. Poliisitoimi Poliisitoimen keskeiset strategiset linjaukset vahvistetaan sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Ohjelman keskeisimmät linjaukset tulevat olemaan ennalta estävän työn tehostaminen rikosten ja häiriöiden estämiseksi, kiinnijäämisriskin lisääminen, rikosten määrän vähentäminen ja niiden selvitystason parantaminen sekä liikennevalvonnan lisääminen. Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano edellyttää viranomaisyhteistyön kehittämistä edelleen sekä tavoitteellisten kumppanuussuhteiden luomista muiden toimijoiden kanssa. Poliisitoimi varautuu kansainvälisen tilanteen vaatimusten mukaisesti torjumaan terrorismia kotimaassa erityisesti suurten kansainvälisten tapahtumien yhteydessä sekä osallistuu terrorismin vastaiseen kansainväliseen yhteistyöhön. Pelastustoimi Väestönsuojelua kehitetään käynnistämällä toimenpiteet pelastustoimen johtamis-, valvonta- ja hälyttämisjärjestelmän sekä tilannekuvan muodostamiseksi tarvittavan järjestelmän uudistamiseksi. Toimenpiteet perustuvat valtioneuvoston periaatepäätökseen ja siihen liittyvään strategiaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta. Ulkomaalaishallinto Ulkomaalaislain ja kansalaisuuslain toimivuutta seurataan ja tehdään tarvittavat muutokset. Ulkomaalaishallinnon toimintakyvystä huolehditaan ja kootaan hallinto tarkoituksenmukaisin osin sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Maahanmuuttopolitiikan valmisteluun osallistutaan aktiivisesti tuoden esille sekä ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamisen että sisäisen turvallisuuden ja kansallisten etujen vaatimukset. EU:n yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan luomisessa vaikutetaan edistäen lainsäädännön harmonisointia tuoden esille Suomen kansalliset edut. Siviilikriisinhallinta Sisäasiainministeriön ensisijaisena tavoitteena on yhteisen, kriisinhallintatehtäviin lähtevälle siviilihenkilöstölle suunnatun koulutuksen luominen vuoden aikana. Samalla ulkomaille lähetettävän siviilihenkilöstön rekrytointijärjestelmää kehitetään siten, että asiantuntijoiden valinta tapahtuu tehokkaasti ja asiantuntijoiden henkilökohtainen soveltuvuus, ammatillinen osaaminen sekä valmiudet kriisinhallintatehtäviin ovat korkealla tasolla. Sisäasiainministeriö asettaa ministeriön henkisten voimavarojen kehittämiselle seuraavat tavoitteet: Sairauspoissaolot (pv/htv) 11,3 10,0 9,0 Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat (euroa/htv) Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat, % palkkauskustannuksista 1,04 1,50 1,50 Henkilöstökoulutukseen osallistuneiden %-osuus Työtyytyväisyysindeksi 3,2 3,5 3,5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 19. Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös momentilta hankittavaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työllisyysperusteisiin valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. talous talous tilinpäätös Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) 21. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitettu kertaluonteisena menona euroa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman rahoitukseen ja kertaluonteisena menona euroa hallitusohjelman mukaisiin kuntapolitiikan kehittämistoimiin. Lisäksi määrärahasta on tarkoitettu kertaluonteisena menona euroa kunnallisen demokratiatilinpäätöksen kehittämiseen ja kokeiluun yhdessä Kuntaliiton kanssa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman mukaisesti. TP budjetoitu TA Tulot maksullinen toiminta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) muut tulot Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenorahoitus, netto Poliisitoimen toimintamenot Pelastustoimen toimintamenot Maakunnan kehittämisraha muu erittelemätön talousrahoitus Muilta momenteilta tuleva rahoitus yhteensä Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 käytetty siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa vuokrien indeksitarkistuksina ja euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousesityksen euroon nähden aiheutuu yhden henkilötyövuoden siirrosta momentilta talous talous tilinpäätös Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon yhteisen tietoverkon ja yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön itu jakautuminen Runkoverkko Hallinnonalan tietoliikenneverkot Asiankäsittelyjärjestelmät Sähköposti Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät Muut järjestelmät Sähköinen asiointi Muut tietohallintomenot Yhteensä Julkiset palvelut verkkoon -hanke (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaan sisältyvän Julkiset palvelut verkkoon -hankkeen käyttöönottoprojektien kustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen ja palkkaamisesta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen hankkeen käyttöönottoprojekteissa. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaan sisältyy Julkiset palvelut verkkoon -hanke (JUPA), joka on käynnistynyt sisäasiainministeriön johtamana helmikuussa. Vuonna toteutetaan ja otetaan käyttöön määriteltyjä verkkopalveluita. Hankkeen tavoitteena on: kehittää ja tehostaa julkista palvelutuotantoa ja tuottavuutta sekä turvata julkisten palveluiden saatavuus ja laatu tukea kuntien välistä sekä kuntien ja muiden julkisten ja yksityisten tahojen ja toimijoiden välistä yhteistyötä edistää julkisten verkkopalveluiden käyttöä mahdollistaa seuduilla ja alueilla tehty työ siirrettäväksi kaikkien käyttöön. talous talous talous tilinpäätös Ulkomaalaisvirasto S e l v i t y s o s a : Ulkomaalaisviraston yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on päätöksenteossa huolehtia, että maahanmuutto on hallittua ja kansainvälistä suojelua annetaan ihmisoikeuksia kunnioittaen. TA Perustiedot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Toimintamenot (1 000 ) Henkilötyövuodet (htv) Henkiset voimavarat Lähtövaihtuvuus % Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden osuus % Koulutuspäivät Sairaspoissaolot työpäivää /henkilötyövuosi 16, Tulosmittarit Toiminnallinen tuloksellisuus tuottavuus (päätöstä/htv) taloudellisuus (nettomenot /päätös) Sisäasiainministeriö asettaa Ulkomaalaisvirastolle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet: Päätöksenteko on nopeaa ja oikeusvarmaa. Päätösten määrä vastaa vähintään vireille tulleiden asioiden määrää. Vireille tulleiden hakemusten läpivientiaikoja nopeutetaan heikentämättä oikeusturvaa käyttämällä sekä henkilö- että teknisiä resursseja joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia ja oikeita. Maahanmuutto Tulosmittarit Käsittelyaika, vrk: oleskelulupa työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa turvapaikka, normaali menettely turvapaikka, nopeutettu menettely (ilm. perusteeton) matkustusasiakirjat Päätösten pysyvyys muutoksenhaussa, % oleskelulupa työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa turvapaikka, normaali menettely turvapaikka, nopeutettu menettely (ilm. perusteeton) matkustusasiakirjat käännytys karkotus Ratkaistu vireille tulleista, % Ratkaisut/htv Tuottavuus (ind) Taloudellisuus (ind) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Perustiedot Vireille tulleet (kpl) oleskelulupa maastapoistaminen turvapaikka matkustusasiakirjat Ratkaisut (kpl) oleskelulupa maastapoistaminen turvapaikka matkustusasiakirjat euroa/htv Vireillä vuoden lopussa Kansalaisuus Tulosmittarit Käsittelyaika, vrk: kansalaisuushakemukset kansalaisuusilmoitukset kansalaisuusselvitykset ja tiedustelut Päätösten pysyvyys muutoksenhaussa, % Ratkaistu vireille tulleista, % Ratkaisut/htv Tuottavuus (ind) Taloudellisuus (ind) Perustiedot Vireille tulleet (kpl) kansalaisuushakemukset kansalaisuusilmoitukset kansalaisuusselvitykset ja tiedustelut Ratkaisut (kpl) kansalaisuushakemukset kansalaisuusilmoitukset kansalaisuusselvitykset ja tiedustelut euroa/htv Vireillä vuoden lopussa Ulkomaalaisrekisterin ylläpito ja tietopalvelu Ulkomaalaisrekisteri tarjoaa luotettavan ja ajantasaisen perustan ulkomaalaisasioiden päätöksenteolle. Ulkomaalaisvirasto tuottaa riittävästi ajankohtaisia tilastotietoja ja tietoja ulkomaalaislain soveltamisesta ja muusta toiminnastaan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 siten, että ministeriöllä on käytettävissään kotimaisen politiikan valmistelun, toiminnan suunnittelun ja EU:n tilastoyhteistyön edellyttämät tiedot. Ulkomaalaisrekisterin toimivuus oli vuonna 98 prosenttia, vuonna sen idaan olevan 99,5 prosenttia ja vuoden on 99,8 prosenttia. 21. Ulkomaalaisviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Toiminnan tulot ja menot(1 000 euroa) S e l v i t y s o s a : TP budjetoitu TA Tulot maksullinen toiminta muut tulot Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenorahoitus, netto Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 478 myönnetty käytetty siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa siirtona momentilta ulkomaalaislain (301/) johdosta. talous talous tilinpäätös Lääninhallitukset S e l v i t y s o s a : Lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen ja monialainen asiantuntija. Lääninhallitukset edistävät, ivat ja valvovat läänin elinoloja, asukkaiden hyvinvointia ja perusoikeuksien toteutumista. Sisäasiainministeriö asettaa lääninhallituksille seuraavat alustavat tulostavoitteet: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Lääninhallitusten tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttavuus on huolehtiminen eri toimialojensa kautta siitä, että väestön oikeudet toteutuvat koko maassa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Lääninhallitukset edistävät alueellista kehitystä ja varmistavat, että alueellinen ja seudullinen hyvinvointi ja kansalaisten turvallisuus paranevat. Lääninhallitukset toimivat sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä syrjäytymisen vähentämiseksi. Lääninhallitukset tukevat erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä. Perustietoja lääninhallituksista Lääninhallitusten suurimmat toimialat ovat sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi. Lääninhallitusten poliisiosastojen menot maksetaan poliisin toimintamäärärahoista lukuun ottamatta lääninhallituksen virastona tarjoamia palveluja, joita ovat mm. toimitilat, henkilöstö- ja taloushallinto sekä virastopalvelut. Ahvenanmaan lääninhallituksella on Manner- Suomen lääninhallitusten tehtävistä poikkeavia tehtäviä, jotka johtuvat valtionhallinnon ja maakunnallisen itsehallinnon erityispiirteistä Ahvenanmaalla. Eräitä resurssitietoja Määrärahojen käyttö, euroa Henkilövuodet (htv) Toiminnan painopisteet Sosiaali- ja terveysosastoissa (262 htv) hoidetaan kolmen eri ministeriön toimialaan kuuluvia tehtäviä. Sosiaali- ja terveystoimessa (212 htv) toteutetaan sosiaali- ja terveyspolitiikan strategisia linjauksia yhteistyössä kuntien kanssa. Lähivuosien tavoitteena ovat toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä hoitoon pääsyn turvaaminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi kehitetään toimintakäytäntöjä ja alueellista yhteistyötä. Lääninhallitukset ohjaavat, seuraavat ja valvovat sekä kunnallista että yksityistä palvelutuotantoa ja ehkäisevää työtä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausja valvontatehtävät ovat lääninhallitusten eräitä tärkeimpiä tehtäviä. Näihin liittyvien kantelujen määrä on lisääntynyt ja käsiteltävät asiat vaikeutuneet huomattavasti viime vuosina. Lääninhallituksilla on merkittävä rooli kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin suunnattavan määrärahan hallinnoinnissa. Tavoitteena on myös alueellistaa EU-rakennerahastojen hallinnointiin kuuluvia tehtäviä sosiaali- ja terveysministeriöstä lääninhallituksiin. Alkoholilupahallinnon valvontatehtävät siirtyvät suurimmalta osin lääninhallituksiin. Eläinlääkinnän ja ympäristöterveydenhuollon (50 htv) keskeisinä kehittämiskohteina ovat eläinten terveydenhuoltojärjestelmä, eläintautien valmiussuunnitelmat, ympäristöterveydenhuollon valvonnan vahvistaminen paikallistasolla, eläinsuojeluvalvonnan tehostaminen sekä eläimistä ihmisiin leviävien tautien valvonnan tehostaminen. Lääninhallituksiin osoitettujen kanteluiden määrä oli vuonna Vuonna määrän idaan olevan ja vuonna Sivistysosastot (235 htv) hoitavat niille säädöksissä osoitettuja ja delegoituja opetus- ja kulttuurihallinnon sekä liikuntaja nuorisotoimen tehtäviä. Lääninhallitukset huolehtivat rakennerahastojen (EAKR, ESR) ohjelmissa noin 33 milj. euron rahoituksesta. Lääninhallituksissa päätetään entistä merkittävämmin kirjasto-, nuoriso- ja liikuntatoimeen liittyvistä valtionavustuksista sekä liikuntapaikkarakentamisesta. Liikenneosastojen (86 htv) toiminnan kehittämisen painopisteenä on alueellisen roolin vahvistaminen edelleen ja operatiivisten tehtävien vastaanotto liikenne- ja viestintäministeriöstä. Liikenneosastojen asema turvallisuusviranomaisten infrastruktuuripalvelujen tuotannossa korostuu. Kilpailu- ja kuluttajayksiköissä (56 htv) panostetaan kilpailun valvontaan, markkinoiden toiminnan edistämiseen ja puuttumiseen haitallisiin kilpailurajoituksiin aluetasolla. Tuoteturvallisuusvalvonnan, talous- ja velkaneuvonnan sekä kuluttajien hintatietoisuuden edistämiseksi alueilla tehdään tiiviistä yhteistyötä keskusvirastojen ja lääninhallitusten eri osastojen kesken. Kilpailu- ja kuluttaja-asioissa painopisteenä on erityisesti valistuksen tehostaminen. Pelastusosastot (45 htv) toteuttavat sisäisen turvallisuuden ohjelmaa ja pelastustoimen yleisiä tavoitteita päämääränään hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi. Tätä varten osastot yhteensovittavat aluehallinnon vi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 ranomaisten toimintaa pelastustoimen tehtävissä sekä ivat ja ohjaavat pelastustoimen alueiden toimintaa ja palvelujen tasoa. Oikeushallinto-osastoja (35 htv) kehitetään osana ulosottolaitoksen uudistusta, jossa korostuu ulosoton yhtenäisyys, vaikuttavuus ja lainmukaisuus. Oikeushallinto-osastojen erityisenä osana tässä uudistuksessa on ohjaustehtävän tehostuminen. Poliisiosastot toteuttavat paikallispoliisin ohjaajina ja alueellisina yhteistyökumppaneina sisäisen turvallisuuden ohjelmaa, jossa varaudutaan määriteltyihin turvallisuusuhkiin. Hallinto-osastojen ja viraston yhteisten toimintojen (322 htv) painopisteenä on palvelun ja asioinnin turvaaminen, hallinnon ohjattavuuden parantaminen sekä tukipalvelujen tehokas tuottaminen. Palvelujen sekä tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi lääninhallitusten verkkopalveluja kehitetään kaikilla toimialoilla verkkopalvelustrategian mukaisesti. Vuorovaikutteinen verkkoasiointi otetaan käyttöön alkoholilupahallinnossa ja liikennelupajärjestelmässä. Samoin kehitetään edelleen peruspalvelujen intia palvelemaan yhteiskunnan tietotarpeita. Laadunhallinta Lääninhallitukset yhteensovittavat eri osastojen osaamisen kehittämistyötä sekä strategia- ja laatutyötä tavoitteena toiminnan tehostaminen ja palvelun parantaminen. Henkiset voimavarat Henkilöstön hyvinvointiin ja kehittämiseen kiinnitetään järjestelmällistä huomiota. Kaikki lääninhallitukset tekevät ns. henkilöstötilinpäätöksen. Työtyytyväisyyttä mitataan säännönmukaisesti. Eräitä henkilöstötilinpäätöksen tietoja Henkilöstön keski-ikä, vuotta 47, Sairauspoissaoloja henkilötyövuotta kohti (työpv) 11,0 10,0 10,0 21. Lääninhallitusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan EU-rahoitusta. S e l v i t y s o s a : TP budjetoitu TA Tulot maksullinen toiminta muut tulot Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenorahoitus, netto Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty käytetty siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa viiden läänineläinlääkärin palkkaamiseksi CAP-tuen valvontatehtäviin, euroa yhden viran perustamista varten siirtona momentilta ja euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta sekä euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. talous talous tilinpäätös Rekisterihallinto S e l v i t y s o s a : Rekisterihallinnon paikallisviranomaisina toimii 37 maistraattia, joiden toimialueena on yksi tai useampia kihlakuntia. Maistraateista 24 toimii kihlakunnan viraston osastona ja 13 erillisenä virastona. Ahvenanmaalla rekisterihallinnon paikallisviranomaisen tehtävät hoitaa lääninhallitus. Maistraatit tarjoavat ihmisen koko elämänkaaren kattavia, laadukkaita rekisteri- ja oikeusturvapalveluja. Maistraatit hoitavat väestökirjanpidon, kaupparekisterin ja yhdistysrekisterin paikallisviranomaisen tehtäviä sekä yleishallintotehtäviä ja holhousviranomaisen tehtäviä. Väestökirjanpidon keskusviranomaisena toimii Väestörekisterikeskus. Väestörekisterikeskus kehittää ja ohjaa väestökirjanpitoa sekä pitää yllä valtakunnallista väestötietojärjestelmää yhdessä maistraattien kanssa. Väestörekisterikeskus vastaa myös väestötietojärjestelmän valtakunnallisista tieto- ja verkkopalveluista. Väestörekisterikeskuksen tehtäviin kuuluvat myös varmenteen tuottaminen sähköiseen henkilökorttiin ja muut varmennepalvelut, vaalien äänioikeusrekisteri, julkishallinnon yhteyspalveluhakemisto Julha sekä holhousrekisteri. Sisäasiainministeriö asettaa rekisterihallinnolle seuraavat alustavat tulostavoitteet: Väestökirjanpitotoiminnan vaikuttavuus ja painopisteet Vaikuttavuus Väestötietojärjestelmän tiedot ovat oikeita ja ajantasaisia Toiminnalliset tulostavoitteet Osoitteista vastaa tosiasiallisen kotikunnan ja asuinpaikan osoitetta, % Tilapäisistä osoitteista on oikein, % 71, Muuttoilmoituksista saadaan puhelimitse tai verkon välityksellä, % 32, Muiden henkilötietojen konekielistä ilmoitusliikennettä edistetään siten, että vuoden lopussa viranomaisten tekemistä ilmoituksista tulisi väestötietojärjestelmään konekielisesti, % Tuottavuus Väestörekisterikeskuksen antaman tietopalvelun kokonaistulot, milj. euroa 9,1 9,0 9,4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Lisäksi rekisterihallinnossa painottuvat seuraavat seikat: Yleistä Puhelinpalveluja järjestetään aikaisempaa tehokkaammin ja taloudellisemmin toimiviksi. Työmäärää maistraattien kesken tasataan ja maistraattien erikoistumista edistetään. Maistraateille siirtyy vastuu rekisterinpitäjänä avioehtoasioiden ja lahjoitusasioiden rekisteristä. Väestörekisterikeskuksen alueellinen palveluyksikkö aloittaa toimintansa 1.9. lukien Kokkolassa. Rekisterihallinnon vastuulla olevien järjestelmien tietojen laatua parannetaan ja kansalaisvarmenteeseen pohjautuvan turvatun sähköisen asioinnin toimintaedellytyksiä laajennetaan. Väestötietojärjestelmä Maistraatit huolehtivat henkilöiden osoitetietojen korkeasta tasosta tarkistaen erityisesti tilapäisiä ja postiosoitteita. Maistraatit kehittävät paikallistason yhteistyötä rakennusten osoite-, koordinaatti- ja tunnustietojen laadun parantamiseksi ja osallistuvat näiden tietojen korjaamiseen. Taloyhtiöille tarjotaan asukastietopalveluja verkkopalveluna kehitettyjen menetelmien avulla. Eri tavoin tehostetun tietojenvaihdon tarkoituksena on erityisesti tietojen oikeellisuuden tarkistaminen. Holhoustoimi Maistraatit parantavat edunvalvonnan laatua huolehtimalla erityisesti siitä, että vuositilit tarkastetaan entistä nopeammin ja riittävällä tarkkuudella. Maistraatit neuvottelevat alueensa kuntien kanssa, milloin asiakkaiden palvelutarpeet edellyttävät edunvalvontaa ja milloin niihin voidaan vastata sosiaalipalvelujen avulla. Kauppa- ja yhdistysrekisteri Maistraatit käsittelevät toimivaltaansa kuuluvat asunto-osakeyhtiöiden kaupparekisteri-ilmoitukset siten, että niiden käsittelyaika on 0,5 kuukautta. Maistraatit pyrkivät yhtenäiseen ja yhdenmukaiseen neuvontaan asiakkaille alueesta riippumatta. Vesikulkuneuvorekisteri Maistraatit osallistuvat vesikulkuneuvojen rekisteröinnistä annettavaa lakia koskevaan koulutukseen. Henkiset voimavarat Maistraattikohtaisilla työyhteisön kehittämistoimenpiteillä tuetaan maistraattien kehittymistä entistä toimivammiksi, vuorovaikutteisemmiksi ja paremmin johdetuiksi työyhteisöiksi. Eräitä rekisterihallinnon volyymitietoja htv Väestötietojärjestelmä 364 Ylläpito Maistraatit (tallennetut ilm.) Konekielisesti (tietoyks. lkm) Tietopalvelu (tietoyks. lkm) VRK (milj. kpl) Maistraatit (milj. kpl) 1,1 1,1 1,1 Kauppa- ja yhdistysrekisteri 58 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Kaupparekisteri asunto-osakeyhtiöiden ilmoitukset muut ilmoitukset tietopalvelu (otteiden lkm) Yhdistysrekisteri tietopalvelu (otteiden lkm) Holhous (julkisoikeudelliset suoritteet) 185 holhousrekisteristä annetut otteet lupapäätökset tilintarkastukset edunvalvojan määrääminen hakemukset käräjäoikeudelle edunvalvonnan määräämiseksi Yleishallinto (todistajapalvelut) 70 kaupanvahvistukset julkisen notaarin tehtävät venerekisteristä annettavat otteet nimenmuutoshakemukseen annetut päätökset vihkimiset ja parisuhteen rekisteröinnit Rekisterihallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) S e l v i t y s o s a : TP budjetoitu TA Tulot maksullinen toiminta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) muut tulot Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenorahoitus netto muu erittelemätön talousrahoitus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty käytetty siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) TP budjetoitu TA Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Edunvalvojan määräämisestä holhoustoimilain (422/1999) 12 :n mukaisesti maistraatti perii valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n 3 momentin perusteella omakustannusarvoa alemman kiinteän maksun. Lisäksi eräät holhoustoimen suoritteet ovat kokonaan maksuttomia. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys euroa talousesityksen euroon nähden aiheutuu yhden henkilötyövuoden siirrosta momentille talous talous tilinpäätös Kihlakunnat S e l v i t y s o s a : Poliisi-, syyttäjä-, ulosotto- ja rekisteritoimen sekä paikallistason yleishallintotehtävät on organisoitu kihlakunnittain. Yhtenäisjärjestelmän mukaiset kihlakunnanvirastot toimivat 77 kihlakunnassa ja erillisvirastot 13 kihlakunnassa. Kihlakunnanvirasto toimii valtion paikallisena yleis- ja erityishallintoviranomaisena kihlakunnan alueella. Tehtäviä hoitaessaan kihlakunnanvirasto toteuttaa valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia tavoitteita. Yhtenäisvirastojen kokonaishenkilöstö vuonna oli noin Sisäasiainministeriö asettaa kihlakunnanvirastoille seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle : Kihlakunnanvirastojen asiakaspalvelut palvelutoimistoissa ja palvelupisteissä järjestetään pääsääntöisesti yhteispalveluna. Kihlakunnanvirastot toimivat myös alueensa valtionhallinnon asiakaspalvelujen järjestämisen yhteen kokoajina ja koordinaattoreina kehittäen ja laajentaen yhteispalvelua muiden paikallishallintoviranomaisten ja lääninhallitusten kanssa. Kihlakuntahallinnon valtakunnallinen strategiatyö käynnistetään eduskunnalle annettavan selonteon jälkeen huomioiden eduskunnan antamat linjaukset. Valtakunnallisen strategian toimeenpano käynnistyy kihlakunnanvirastoissa. Kihlakunnanvirastojen toimitilojen vuokraamismenettelyä kehitetään ja vuokrasopimukset tarkistetaan ja yhtenäistetään tarvittavin osin valtakunnallisen mallisopimuksen pohjalta. 21. Kihlakunnanvirastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) henkilökunnan palkkauksiin sekä yhteisiin toimitila- ja Määrärahaa saa käyttää kihlakunnanviraston yhteisen Momentille myönnetään euroa. muihin menoihin. S e l v i t y s o s a : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Toiminnan menot (1 000 euroa) TP budjetoitu TA Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty käytetty siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa vuokrien indeksitarkistuksista aiheutuvina menoina ja vähennyksenä euroa siirtona momentille talous III lisätalous talous tilinpäätös Poliisitoimi S e l v i t y s o s a : Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä ennalta estää rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan. Poliisin tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, minkä takeena on ammattitaitoinen, palvelualtis, luotettava, yhteistyöhakuinen ja tehokkaasti organisoitu poliisi. Keskeiset poliisin toimintaan vuonna vaikuttavat tekijät Alkoholin käytön haittoja torjutaan suunnitelmallisella ennalta estävällä työllä. Terrorismi on sisäiseen turvallisuuteen vaikuttava tekijä siitä huolimatta, että Suomeen ei iden mukaan kohdistu suoraa uhkaa. Yleisurheilun MM-kisat järjestetään kesällä. Kisat vaativat asianmukaiset turvajärjestelyt. Järjestäjien osallistumisvastuuta kisapaikkojen ja urheilijoiden majoitustilojen turvallisuusjärjestelyihin korostetaan. Kansainvälisestä tilanteesta johtuen Suomen valmistautuminen EU-puheenjohtajuuteen vaatii laajemmat turvatoimet kuin edellisellä puheenjohtajuuskaudella vuonna Puheenjohtajuuskauden turvajärjestelyihin varautuminen käynnistyy vuonna. Kielteisen käännyttämis- tai karkottamispäätöksen saaneet ulkomaalaiset poistetaan maasta mahdollisimman nopeasti. Poliisi tekee tarvittavat käännyttämis- ja maastakarkottamisesitykset Ulkomaalaisvirastolle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Myös ylläpitomenoja vähentävään omaehtoiseen maasta poistumiseen annetaan mahdollisuus, mikäli se on mahdollista. Perustietoja poliisista Rikosten määrä/kaikki rikokset, kpl Rikosten määrä/rikoslakirikokset, kpl Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä, kpl Omaisuusrikosten määrä, kpl Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä, kpl Poliisien määrä (ei sisällä opiskelijoita), hlöä Opiskelijoiden määrä, hlöä Muun henkilöstön määrä, hlöä Poliisin henkilöstö yhteensä, hlöä Asukkaiden lukumäärä/poliisi (ei sisällä opiskelijoita), hlöä Poliisien vuotuinen poistuma, hlöä Poliisin peruskoulutuksen aloituspaikat Poliisikoulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä Poliisien määrän nettomuutos, hlöä Poliisitoimen kokonaiskustannukset/asukas, euroa Poliisikoulun koulutuspäivän hinta, euroa Poliisin ammattikorkeakoulun koulutuspäivän hinta, euroa 95, Poliisin henkilöstön sairaspoistuma kiinteästä työajasta, prosenttia 4,14 4,15 4,15 Sisäasiainministeriö asettaa poliisille seuraavat alustavat tulostavoitteet: Valvonta Valvontaa kohdistetaan erityisesti järjestyslain noudattamiseen, järjestyshäiriöihin sekä liikenteen riskikäyttäytymiseen. Rikosten, järjestyshäiriöiden ja onnettomuuksien uhkien torjumiseksi poliisin ja muiden viranomaisten ja tahojen suunnitelmallista yhteistyötä lisätään. Ennalta estävän työn perustana ovat seudulliset ja paikalliset turvallisuussuunnitelmat. Liikennevalvonnan vaikuttavuutta lisätään laajentamalla automaattista liikennevalvontaa yhdessä tiehallinnon kanssa ja ottamalla käyttöön uutta liikennevalvontatekniikkaa. Liikennevalvonnan puuttumiskynnystä ja seuraamuskäytäntöä yhdenmukaistetaan. Valvonta Katuturvallisuusindeksin arvo 93, Liikenneturvallisuusindeksin arvo Liikenteessä kuolleiden määrä, hlöä Vakavien liikenneonnettomuuksien lukumäärä, kpl Liikennevalvontasuoritteen kustannus, euroa Toimintameno/määräraha, 1000 euroa Henkilöstö Henkilömäärä, hlöä Osuus käytetystä työajasta, prosenttia 38,96 38,96 38,96 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 Hälytyspalvelut Turvataan hälytyspalvelujen saatavuus. Varmistetaan riittävä määrä asiantuntevaa poliisin henkilöstöä perustettaviin hätäkeskuksiin. Tehostetaan poliisin yksiköiden välistä yhteistyötä hälytystehtävien hoitamisessa. Hälytyspalvelut Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min 11, Toimintavalmiusaika A ja B -luokan tehtävissä, min 21, A ja B hälytystehtävien määrä, kpl Kustannukset/hälytystehtävä, euroa 70, Toimintameno/määräraha, 1000 euroa Henkilöstö Henkilömäärä, hlöä Osuus käytetystä työajasta, prosenttia 9,65 9,65 9,65 Rikostorjunta Huumausainerikollisuutta paljastetaan ja järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä heikennetään. Keskeisimpänä keinona on kansainvälisten yhteyksien lisääminen, huumeiden pysäyttäminen rajoilla, ulkomaalaisten rikoksentekijöiden rikosvastuun toteuttaminen heidän kotimaassaan ja viranomaisten yhteisen analyysitoiminnan ja koordinoinnin lisääminen. Talousrikollisuutta estetään ja yksittäisten rikosasioiden tutkintaa nopeutetaan. Tutkintaa tehostetaan yhdenmukaistamalla esitutkintaprosessia ja järjestämällä tehtyjen rikosilmoitusten esikäsittely. Tavanomaisen rikollisuuden selvitystasoa nostetaan lisäämällä rikoksentekijöiden rekisteröintiä, rikospaikkakäyntejä ja rikoskokonaisuuksia sarjoittamalla. Rikostorjunta Poliisin tietoon tulleiden törkeiden huumausainerikosten määrä, kpl Rikoslakirikosten selvitystaso, prosenttia 61,7 62,5 63,5 Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, prosenttia 78, Omaisuusrikosten selvitystaso, prosenttia 36, Takaisin saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj.euroa 17, Kustannukset/poliisin tietoon tullut rikos, euroa Kustannukset/selvitetty rikoslakirikos, euroa Toimintameno/määräraha, 1000 euroa Henkilöstö Henkilömäärä, hlöä Osuus käytetystä työajasta, prosenttia 34,38 34,38 34,38 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 Lupapalvelut Lupapalvelujen toiminnalliset resurssit järjestetään joustavasti ja kustannustehokkaasti. Lupasuoritteiden hinnoittelua tarkistetaan vuosittain kustannusvastaavuuslaskelmien pohjalta. Yhteispalveluja ja sähköistä asiointia edistetään lupapalvelujen saatavuuden varmistamiseksi. Lupapalvelut Poliisin myöntämät keskeiset luvat (ajoluvat, ampuma-aseluvat, passit, henkilökortit), kpl Poliisin myöntämien ulkomaalaislupien määrä, kpl Kustannukset / poliisin myöntämät keskeiset luvat, euroa/kpl 42,3 48,9 47,1 Lupapalvelujen kustannusvastaavuus, prosenttia V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Poliisin nettobudjetoiduksi toimintamäärärahaksi vuodelle esitetään täydentävässä talousesityksessä euroa. Lisäksi poliisitoimen lukuun esitetään varattavaksi 3,5 miljoonan euron suuruinen määräraha poliisin vastuulla olevan ulkomaalaistutkinnan tulkkauksiin, maastapoistettavien kuljetuskustannuksiin sekä noutokuljetuksiin. Sisäasiainministeriö on katsonut, että vuodelle esitettävällä määrärahalla kyetään pitämään poliisimiesten lukumäärä tavoitteen mukaisesti vuoden 2002 tasolla ja muutenkin turvaamaan poliisitoiminnan nykyinen volyymi. Talousrikollisuuden torjuntaan osoitetulla euron määrärahalisäyksellä poliisi pystyy jatkamaan jo aloitettua talousrikosten torjunnan tehostamisprosessia ja lisäämään muun muassa ulkomaalaisen työvoiman valvontaan kohdistettuja resursseja. Valtiovarainvaliokunta on useassa yhteydessä kiinnittänyt huomiota talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan, viimeksi Valtiontalouden tarkastusviraston toimintakertomuksesta antamassaan mietinnössä VaVM 28/ vp. Myös hallitus on kannanotossaan tulopoliittista sopimusta vuosille 2007 koskevaan neuvottelutulokseen nostanut talousrikosten torjunnan esille. Hallitus suhtautuu myönteisesti työmarkkinaosapuolten esille ottamiin talousrikosten torjunnan kehittämisehdotuksiin ja ryhtyy omalta osaltaan toimenpiteisiin näiden suuntaviivojen mukaan. Sisäasiainministeriön johdolla on valmistunut yhdeksän eri ministeriön yhteistyöhön perustuva laaja-alainen sisäisen turvallisuuden ohjelma, jonka myös hallitus on nyttemmin hyväksynyt. Ohjelmassa määritellään sisäisen turvallisuuden taso ja toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuten hallintovaliokunta lausunnossaan HaVL 24/ vp toteaa, ohjelman lähtökohtana on ollut, että siinä esitetyt toimenpiteet toteutetaan pääsääntöisesti olemassa olevilla resursseilla. Valtion talousehdotus vuodelle sisältää harmaan talouden ja talousrikollisuuden sekä terrorismin torjuntaan liittyvien toimenpiteiden rahoituksen. Ohjelman muuta rahoitusta tarkastellaan saadun selvityksen mukaan vuosia koskevan valtiontalouden kehyspäätöksen yhteydessä. Sisäisen turvallisuuden ohjelman kenties tärkein strateginen linjaus on ennalta estävän työn tehostaminen rikosten ja häiriöiden ennaltaestämiseksi, mikä toiminta kuuluu erityisesti lähipoliisitoimintaan. Käytännön lähipoliisitoiminnalla on mahdollisuus poistaa yhteistyössä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa niitä tekijöitä, jotka lisäävät syrjäytymistä. Keskeiset lähipoliisitoiminnan työkohteet ovat perheväkivalta, nuorten häiriökäyttäytyminen ja rikollinen elämäntapa. Myös muun väkivaltarikollisuuden vähentäminen ja onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen ovat toiminnan kohteena. Lähipoliisitoiminnalla parannetaan siten ihmisten arkiturvallisuutta. Valiokunta pitää tätä linjausta tärkeänä ja katsoo, että sille tulee tulevissa määrärahakehyksissä ja talousissa turvata riittävät resurssit. Paikallispoliisin osuutta poliisin määrärahoista on kyetty viime aikoina hieman lisäämään. Paikallispoliisin määrärahajakoa pyritään tarkistamaan siten, että se vastaa nykyistä paremmin resurssitarpeessa, toimintavolyymissa ja toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Ongelmana kuitenkin on, kuten hallintovaliokunta lausunnossaan on huomauttanut, että huomattavassa osassa kihlakuntia hälytystoiminta on osan tai koko vuorokauden yhden partion Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19