Globaali päätöksenteko ja määräaikaiset monopolit. Oikeus tietoyhteiskunnassa

Transkriptio

1 Globaali päätöksenteko ja määräaikaiset monopolit Oikeus tietoyhteiskunnassa

2 Sisältö Yleistä kansainvälisestä sääntelystä WIPO TRIPS Alueelliset sopimukset Kahdenväliset sopimukset Immateriaalioikeudet ja perusoikeudet

3 Kansainvälinen sääntely - yleistä Perinteinen näkymys - suvereeni kansallisvaltio Todellisuudessa merkittävä osa Suomen lainsäädännöstä päätetään kansainvälisesti Esimerkiksi tullit, ympäristöasiat jne. Terrorismin vastainen sota vauhdittanut trendiä

4 Kansainvälinen sääntely - yleistä Kansainvälinen päätöksenteko Yleensä vähemmän läpinäkyvää Suomen vaikutusvalta vähäistä, paitsi suoralla henkilökohtaisella vaikuttamisella Policy laundering

5 Verkottuminen Eri toimijat pyrkivät verkottumalla maksimoidakseen vaikutusvaltansa Keskeistä vaikuttaminen päätöksenteon joka tasolla Teollisuus, ammattijärjestöt, kansalaisjärjestöt ym. Internet ja halventunut kommunikaatio demokratisoinut kansainvälistä vaikuttamista

6

7 Esimerkki - miten Suomeen saatiin tekijänoikeuslaki USA:n epäonnistunut tekijänoikeuslakihanke ~1994 WIPO:n Internet-sopimukset 1996 EU:n tekijänoikeus tietoyhteiskunnassa - direktiivi 2001 Suomen tekijänoikeuslaki 2005

8 World Intellectual Property Rights Organisation (WIPO)

9 WIPO - historiaa Immateriaalioikeuksien toimiminen edellyttää käytännössä kansainvälistä harmonisointia Alkuun bi- tai multilateraalisilla sopimuksella eri maiden välillä Vastavuoroisuusperiaate BIRPI (Bureaux Internationaux Réunis pour la Protection de la Propriété Intellectuelle) 1893 WIPO 1967 (perustettu Tukholmassa)

10 WIPO - yleistä Päämaja Genevessä YK:n alainen 183 jäsenmaata Hallinnoi 23 KVsopimusta Yksimielisyysperiaate

11 WIPO:n sopimukset

12 WIPO - ajankohtaista Järjestö pyrkinyt lisäämään avoimuutta Runsaasti uusia NGO:ta otettu tarkkailijoiksi viimeisten vuosien aikana Multi-Stakeholder tapaamiset Todellinen päätöksenteko tapahtuu kuitenkin edelleen kulisseissa (16th floor) IPR-maksimalismin kyseenalaistaminen

13 Broadcast - sopimus Tavoitteena päivittää Rooman sopimus, jossa lähetysorganisaatioille alun perin luotiin tekijänoikeuteen pohjaava lähioikeus lähetyksiin Jukka Liedes on vetänyt hanketta SCCR:n puheenjohtajana Prosessi ollut hyvin riitainen

14 Broadcast - sopimus Rintamalinjat poikkeukselliset Tekijänoikeusjärjestöt (IFPI ym.) ja artisteja edustavat järjestöt liittoutuneet kirjasto ja cyber rights-organisaatioiden kanssa EU ja Japani ym. tukevat lähetysorganisaatioita USA kannattaa sopimusta, mutta vaatii webcastingia mukaan

15 BT - nykytila WIPO:n GA edellytti SCCR:ää valmistelemaan diplomaattikonferenssin järjestämistä sopimuksen hyväksymiseksi Sopimusta ollaan hajoittamassa pienempiin osiin ristiriitaisuuksien rajaamiseksi Webcasting omaksi lisäpöytäkirjakseen Kiistat mm. teknisistä suojauksista, rajoituksista ja kestosta jäljellä

16 TekL 48 Radio- tai televisiolähetystä ei lähettäjäyrityksen suostumuksetta saa lähettää edelleen taikka tallentaa laitteelle, jonka avulla se voidaan toisintaa. Ilman lähettäjäyrityksen suostumusta televisiolähetystä ei myöskään saa toisintaa tiloissa, joihin yleisöllä on pääsy maksua vastaan. Tallennettua lähetystä ei lähettäjäyrityksen suostumuksetta saa, ennen kuin 50 vuotta on kulunut lähettämisvuodesta: 1) siirtää laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa; 2) lähettää uudelleen; 3) levittää yleisön keskuuteen; 4) välittää yleisölle johtimitse tai johtimitta siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada tallennettu lähetys saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana.

17 Kehitys-agenda Kehitysmaiden heittämä haaste one size fits all lähestymiselle Osa isompaa kansainvälistä IPRskeptisyyttä

18 Kehitys-agenda Friends of Development-ryhmän esitys Brasilia ja Argentina alullepanijana Laaja tuki kansalaisjärjestöiltä ja aketemiasta Täsmentyi 14 maan esitykseksi, joita kehittämään GA perusti Provisional Committee on Proposals Related to a Development Agenda (PCDA)

19 Kehitys-agenda 1 kokous pidetty Kokouksessa GFD teki 66 konkreettista ehdotusta ja muut (mm. USA) lisäksi 45 Tärkeimmäin vaatimukset Lisää tutkimusta todellisista vaikutuksista - ennen päätöksentekoa IPR:n joustot keskipisteeseen USA: Webbisaitti, josta löytää yhteystietoja

20 Kehitys-agenda Kesällä 2 kokousta, jonka jälkeen esitykset GA:lle Hyväksytään yksimielisyysperiaateella Suurin merkitys aloitteen kohdistumisella IPR:ien ongelmiin Aikaisemmin keskusteltiin ainoastaan oikeuksien laajentamisesta

21 WIPO:n tulevaisuus? USA ja EU eivät tyytyväisiä nykytilanteeseen päätöksentekoa siirretään muualle mahdollisuuksien mukaan WIPO sopimusten kautta keskeinen valtakeskus -> täydellinen ohittaminen hankalaa Miten päättää asioista globaalisti, mikä tulisi olla esim. NGO:den rooli? Kuka saa puhua ja kenen suulla?

22 Photo by Strausser TRIPS ja WTO

23 Mikä WTO? Maailman kauppajärjestö sopii kaupan säännöistä jäsentensä välillä 149 jäsentä Perustettu GATT:in seuraajaksi 1995 Myös muita toimintoja kuten kauppariitoja koskeva tuomioistuin

24 TRIPS -taustaa Kehitys WIPO:ssa ym. ei 70- ja 80- luvulla ollut edennyt USA:n ja EU:n etujen mukaisesti Tarvittiin vipua, jolla pakottaa kehitysmaat hyväksymään niillä haitalliset säännökset Strategia: otetaan osaksi kansainvälisiä kauppauneuvotteluita

25 TRIPS:in sisältöä Yhdenvertaisuusperiaate Tekijänoikeus: Berne/Pariisi + suoja ohjelmistoille. Lähioikeudet min. 50 vuotta paitsi broadcast right (20v.) Patentit: Pariisin sopimus. Ei sallittu rajata teknologian alueita. Tiukat säännöt poikkeuksille Enforcement-säännöt

26 TRIPS:in neuvotteluprosessi Väsytystaistelu, joka dokumentoitu erinomaisesti kirjassa Information Feudalism Teollisuuden etujärjestöt hyvin keskeisessä roolissa Jopa osana virallisia delegaatioita Erityisesti lääketeollisuus USA käytti kauppapakotteita sen vaatimuksia vastustavia maita kohtaan

27 Poikkeusten laajentaminen Sopimus saatiin aikaiseksi juuri ennen globalisaatioliikkeen nousua Ankaraa kritiikkiä sopimuksen alusta alkaen Erityisenä painopisteenä vaikutuksen lääkkeiden saatavuuteen kehitysmaissa Teollisuuden aggressiivinen viivytystaistelu

28 Poikkeusten laajentaminen Kansalaisjärjestöillä parempi tarina Dohan konferensissa säännöksiin lisättiin joustoja lääkkeiden saatavuuden parantamiseksi

29 Alueelliset sopimukset

30 Euroopan unioni EU:n immateriaalioikeuksien harmonisointi on osa sisämarkkinoiden kehittämistä Harmonisaatio pisimmällä tekijänoikeudessa ja tavaramerkeissä Uutta: Enforcement-harmonisaatio

31 Euroopan unioni Komission DG Internal Affairs yleisesti nähty vahvojen immateriaalioikeuksien puolustajana Parlamentti tasapainottava elin Uusin trendi: direktiivien vaikutuksista tehdään oikeasti selvityksiä Tietokantadirektiivi ei tehnyt EU:sta kilpailukykyisempää

32 NAFTA USA, Meksiko ja Kanada Sisältää yleisen kaupparegulaation lisäksi IPR-säännökset (17 luku) Gevene, Berne, Pariisi (patentit), UPOV Seuraa muutenkin TRIPS:iä varsin tarkasti Ei säännöksiä teknisistä suojakeinoista

33 FTAA Free Trade Area of the Americans USA:n tavoitteena laaja IPR-paketti mm. tekniset suojaukset Kaatui 2003 Plan B: kahdenväliset vapaakauppasopimukset Peru, Kolumbia, Ecuador, Panama.

34 Kahdenväliset sopimukset

35 Yleistä USA:n kauppapolitiikassa IPR:t yhä keskeisimpiä United States Trade Representative (USTR) neuvottelee kahdenväliset sopimukset

36 Yleistä Tavoite: käytetään kauppaneuvotteluissa annettavia porkkanoita keinona pakottaa USA:aa miellettyvät IPRsäännökset voimaan Lisäetu: mitä useampia vastaavia sopimuksia USA tekee, sitä vaikeampaa sen on korjata omaa lainsäädäntöään Sopimuksia tehtynä tällä hetkellä 14

37 USA - Australia Neuvottelut 2001 alkoivat, voimaan Keskeisenä teemana maataloustuotteiden tullit ja tukiaiset Säännöksiä myös investointisuojasta, kilpailuoikeudesta yms. Australia ei suorittanut kattavaa taloudellista arviointia sopimuksesta...

38 USA - Australia Laajakantoiset IPR-säännökset: Tekijänoikeuden kesto 70 vuoteen Tekniset suojakeinot suojattava oikeudellisesti Patentoinnin laajentaminen

39 USA - Australia "...bringing the Agreement into effect is without prejudice to any future action the US Government may take regarding compliance of Australia's laws and other measures with the Agreement, including existing and proposed laws and measures referenced in your letter and this response. If subsequent practice reveals problems with the full exercise of US rights I have discussed above, Australia should expect that we will take appropriate remedial action."

40 Perusoikeudet?

41 Mikä suhde? 1. Everyone has the right to freedom of expression. This right shall include freedom to hold opinions and to receive and impart information and ideas without interference by public authority and regardless of frontiers. This article shall not prevent States from requiring the licensing of broadcasting, television or cinema enterprises. 2. The exercise of these freedoms, since it carries with it duties and responsibilities, may be subject to such formalities, conditions, restrictions or penalties as are prescribed by law and are necessary in a democratic society, in the interests of national security, territorial integrity or public safety, for the prevention of disorder or crime, for the protection of health or morals, for the protection of the reputation or rights of others, for preventing the disclosure of information received in confidence, or for maintaining the authority and impartiality of the judiciary.

42 Kysymyksiä / kommentteja? Ville.Oksanen@hut.fi